Sulfaattimaaselvitys Karhunnevankankaan tuulivoimahankelaueella Pyhäjoella

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola M88L2015 Sulfaattimaaselvitys Karhunnevankankaan tuulivoimahankelaueella Pyhäjoella Jaakko Auri

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULETI / M88L2015 Tekijät Jaakko Auri Raportin laji Tilaustyö Toimeksiantaja Sito Oy Raportin nimi Sulfaattimaaselvitys Karhunnevankankaan tuulivoimahankealueella Pyhäjoella Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään arvio happamien sulfaattimaiden esiintymisestä Karhunnevankankaan tuulivoimahankealueella Pyhäjoella sekä esitetään arvio rakentamisen aiheuttamasta mahdollisesta maaperän ja vesistöjen happamoitumisriskistä. Rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia arvioidaan rakentamisvaihtoehdoittain (Ve 1 ja Ve 2). Sulfaattimaiden esiintymisen arvio perustuu olemassa oleviin aineistoihin (mm. happamien sulfaattimaiden yleiskartoitusaineisto), eikä alueelta ole siten yksityiskohtaista tietoa sulfaattimaiden esiintymisestä. Arvion mukaan selvitysalueen suoalueilla esiintyy paikoin happamia sulfaattimaita. Sulfidipitoiset kerrostumat esiintyvät pääasiassa turpeen alla ja ovat todennäköisesti pääasiassa karkeita lajittuneita maalajeja sekä paikoin hiesua/liejuhiesua. Tuulivoimaloiden, teiden ja sähkönsiirron rakentamiseen liittyy arvion mukaan lievä happamoitumisriski, sillä vaihtoehtojen mukaisista rakenteista melko pieni osa kohdistuu mahdollisille sulfaattimaille. Rakentamisen vaihtoehtojen välillä ei todennäköisesti ole merkittävää eroa arvioitaessa happamoitumisriskiä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Karhunnevankangas, tuulivoimahankealue, happamat sulfaattimaat Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Pohjois-Pohjanmaa, Pyhäjoki, Karhunnevankankaan tuulivoimahankealue Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Suomi inta Julkisuus Ei julkinen Yksikkö ja vastuualue Länsi-Suomen yksikkö / 322 anketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Jaakko Auri

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA Merkittävän happamoitumisen aiheuttavat sulfidisedimentit 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 4 4 SULFAATTIMAIDEN ESIINTYMINEN ANKEALUEELLA 4 5 RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET VAITOEDOITTAIN Vaihtoehto Vaihtoehto Sähkönsiirto A ja B (alustavat) 6 6 JOTOPÄÄTÖKSET 6

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA Sito Oy tilasi päivätyllä tilauksella GTK:lta sulfaattimaaselvityksen Karhunnevankankaan tuulivoimahankealueelta Pyhäjoella. Työn tarkoituksen on arvioida happamien sulfaattimaiden esiintymistä ja happamoitumisriskiä rakentamisvaihtoehdoittain (voimalat, tiet, Ve 1 ja Ve 2). Arviossa otetaan huomioon mahdollisten kaivumassojen ja kohteellisten kuivatusten vaikutus niin pinta- kuin pohjavesiin. appamat sulfaattimaat ovat maaperässä luontaisesti esiintyviä rikkipitoisia kerrostumia, joita esiintyy yleisesti muinaisen Litorina-meren sedimentaatioalueilla sekä joskus rikkipitoisen kallioperän (esim. mustaliuskeet) läheisyydessä. Sulfidipitoiset Litorina-kerrostumat ovat tyypillisesti liejuisia hiesuja, savia tai liejuja ja ranta- tai jokisuistoympäristössä kerrostuneita karkeampia lajittuneita maalajeja. Mustaliuskeperäistä sulfidia voi esiintyä myös ssa ja harjuaineksessa. Sulfaattimaiden tiedetään aiheuttavan happamoitumisriskin maaperään ja vesistöihin, mikäli sulfidipitoiset maakerrokset altistuvat hapettumiselle. Tyypillisesti nämä kerrokset tai maamassat pääsevät hapettumaan maankäytön, kuten kuivatusojitusten tai kaivumassojen läjityksen yhteydessä. Tällöin syntyy happamia ja metallipitoisia valumavesiä, jotka heikentävät vesistöjen tilaa. Rakentamisessa happamien sulfaattimaiden tiedetään syövyttävän betoni- ja teräsrakenteita. uonojen geoteknisten ominaisuuksien vuoksi saattaa sulfaattimaista aiheutua toimijoille lisätoimenpiteitä ja -kustannuksia (maanvaihtoja, stabilointia, esikuormitusta) ja kaivumassoista on huolehdittava (neutralointi, hapettumisen estäminen). Karhunnevankangas sijaitsee noin m korkeustasossa merenpinnan yläpuolella ja siten tasolla, jolla esiintyy yleisesti happamia sulfaattimaita (vrt. Litorina-meren peittämä alue). Sulfaattimaiden esiintymisen arvio tässä työssä perustuu olemassa oleviin aineistoihin, kuten happamien sulfaattimaiden yleiskartoitusaineistoon 1: ja GTK:n turvetutkimustietoihin. Yksityiskohtaista tietoa sulfaattimaiden esiintymisestä alueella ei ole olemassa. 1.1 Merkittävän happamoitumisen aiheuttavat sulfidisedimentit Sulfidisedimentit ovat rikkipitoisia (yleensä > 0,2% S) kerrostumia, jotka ovat tyypillisesti liejupitoisia ja koostuvat lähinnä hienorakeisista maalajeista (savi, hiesu ja hieno hieta). Paikoin, myös karkeat maalajit (hieta ja hiekka) voivat muodostaa sulfidisedimenttejä. Tyypillisesti hienorakeinen sulfidisedimentti on väriltään musta tai tumman harmaa ja haisee selvästi rikiltä. Jos sulfidisedimentit pääsevät hapettumaan, esimerkiksi ruoppaus- ja kuivatustilanteessa, syntyy maaperässä rikkihappoa rautasulfidien hapettumisen seurauksena. Mikäli sulfidisedimentin puskurikyky ei riitä neutraloimaan muodostunutta happamuutta, ympäristö voi happamoitua merkittävästi. Yksi tapa määrittää sulfidien läsnäolo sedimentissä ja saada arvio sulfidien hapettumispotentiaalista on suorittaa inkubaatio-koe. Tämä tarkoittaa että sedimentin annetaan hapettua 8-19 viikkoa, jonka jälkeen maastossa mitattuja p-arvoja verrataan hapetuksen jälkeisiin arvoihin. Mikäli p-arvo on laskenut alle neljään ja pudotusta on tapahtunut vähintään 0,5 yksikköä, voidaan näytteissä todeta esiintyvän sulfideja. 2 TUTKIMUSALUE Karhunnevankankaan hankealue sijaitsee Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla (Kuva 1). Alueen pinta-ala on noin 2594 ha ja se sijaitsee m korkeustasolla merenpinnantasosta. Alue sijaitsee jäätiköitymisen

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 jälkeisen Litorina-meren korkeimman rantatason alapuolella ja siten alueella, jolla tavataan yleisesti sulfaattimaita. Litorina-meren korkein ranta on alueella noin 92 m korkeustasossa. Kuva 1. Karhunnevankankaan tuulivoimahankealueen sijainti. Maaperän yleiskartan (1: ) mukaan hankealueen alavat alueet ovat suota tai soistumia. Soiden pohjat ovat olleet muinaisten meri- ja järvivaiheiden aikana tyypillisiä sedimentaatioalueita, joihin on saattanut kerrostua rikkipitoisia sedimenttejä. Suoalueita ympäröivät mineraalimaat ovat maaperäkartan mukaan a tai kalliomaita (Kuva 2.). Kallioperä koostuu lähinnä granodioriitista, graniitista ja kiillegneissistä-/liuskeesta. Alueella ei esiinny tulkinnan mukaan mustaliuskeita. GTK:n turvetutkimustietojen mukaan alueen soiden pohjilla esiintyy yleisesti hiekkaa, hietaa, hiesua ja a.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Kuva 2. Maaperän yleiskartta ja hankealue.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 3 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT appamien sulfaattimaiden esiintymisen tulkinnassa hyödynnettiin tässä työssä seuraavia aineistoja: - appamien sulfaattimaiden yleiskartoitusaineisto - GTK:n turvetutkimustiedot - GTK:n geofysikaalinen lentomittausaineisto GTK:n happamien sulfaattimaiden yleiskartoitusaineiston (1: ) on tarkoitus antaa karkea yleiskuva sulfaattimaiden esiintymisestä rannikkoalueilla Litorina-meren korkeimman rantatason alapuolella. Aineisto koostuu aluemuotoisesta esiintymiskartasta ja pistemäisestä havaintotiedosta (kairaukset). Karhunnevankankaan alue on kartoitettu vuonna 2014 ja alueelle osuu kuusi havaintopistettä. Kartoitustietoja ei ole vielä julkaistu. GTK:n turvetutkimustiedoista hyödynnettiin tässä tutkimuksessa erityisesti turpeen paksuus- ja pohjamaalajitietoja. GTK:n lentogeofysikaalista aineistoa voidaan hyödyntää apuna sulfaattimaiden esiintymisen tulkinnassa. Sulfaattimaat sisältävät tyypillisesti runsaasti suoloja ja ovat hyviä sähkönjohteita ja erottuvat siten ympäristöstään sähkönjohtavuutta kuvaavassa aineistossa. Sulfaattimaat voivat kuitenkin olla paksuudeltaan niin ohuita, että niitä ei pysty erottamaan aineistosta. Myös karkearakeiset sulfaattimaat erottuvat ympäristöstään aineistossa heikosti. 4 SULFAATTIMAIDEN ESIINTYMINEN ANKEALUEELLA GTK on tehnyt maastohavaintoja sulfaattimaiden esiintymisestä kuudella havaintopisteellä hankealueella (Liite 1.). avainnot on tehty alavilla suoalueilla tai soistumilla. Sulfidien tunnistaminen näillä pisteillä on perustunut aistinvaraisiin havaintoihin ja kahdella pisteellä (K2 ja K5) myös näyteanalyyseihin. avaintojen mukaan yhdellä pisteellä (K2) esiintyi merkittävästi happamoituvia sulfidisedimenttejä. Tällä pisteellä esiintyi turpeen alla liejuhiesu- ja hietakerrokset, jotka happamoituivat inkubaatiossa merkittävästi, osoittaen selvää happamoitumisriskiä kuivatustilanteessa. Vastaavanlaisia pisteitä, joissa karkearakeiset maalajit happamoituvat selvästi, esiintyy Karhunnevankankaan läheisyydessä yleisesti. GTK:n turvetutkimustietojen mukaan hankealueen soiden pohjilla esiintyy laajasti hieta- ja hiesukerroksia. Toisella pisteellä, jolta Karhunnevankankaalla otettiin näyte analysoitavaksi, esiintyi turpeen alla hiekkakerros, joka ei happamoitunut merkittävästi. Näytteen p laski inkubaatiossa arvosta 6,1 neljään. Neljällä pisteellä esiintyi turpeen alla a tai kiviä ja näissä ei todennäköisesti esiinny sulfideja. GTK:n lentogeofysikaalisessa sähkönjohtavuusaineistossa ei näy alueella merkittävästi ympäristöstään poikkeavia sähkönjohteita. Sulfaattimaat saattavat kuitenkin olla alueella karkearakeisia tai niin ohuita, ettei niitä pystytä aineistosta erottamaan. Edellisen perusteella voidaan tulkita, että Karhunnevankankaan hankealueen suoalueilla, joilla tavataan pohjamaalajeina erityisesti hietaa ja/tai hiesua, esiintyy kohonnut sulfaattimaariski. - ja kalliomaa-alueilla sekä suoalueilla, joilla pohjamaalajina tavataan a, on sulfaattimaiden esiintymisen riski todennäköisesti hyvin pieni. Sulfaattimaiden tulkittu esiintyminen kuvataan karttapohjalla liitteessä 1. Esiintyminen kuvataan kahdessa sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyyttä kuvaavassa luokassa: hyvin pieni ja kohonnut riski.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 5 RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET VAITOEDOITTAIN Voimaloiden rakentamisen yhteydessä syntyy happamoitumisriski, mikäli sulfidipitoista pohjavedenpinnan alapuolista maaperää kaivetaan ja läjitetään ja maamassat pääsevät hapettumaan. Tällöin massoista suotautuva vesi on todennäköisesti hapanta ja rikastunut metalleilla. Mikäli rakentamisen yhteydessä joudutaan suorittamaan kohteellista maaperän kuivatusta, saattavat myös sulfidipitoiset maakerrokset altistua hapettumiselle ja happamoitumiselle lähialueilla. Tiestön ja sähkölinjojen rakentamisen aiheuttama happamoitumisriski liittyy erityisesti maamassojen läjitykseen. Maamassojen aiheuttama happamoitumisriskiä voidaan ehkäistä tehokkaalla kalkituksella tai ehkäisemällä hapettuminen läjittämällä massat kuoppaan pohjavedenpinnan alle. Seuraavassa arvioidaan vaihtoehdoittain (ve 1 ja ve 2) voimaloiden, tiestön ja sähkölinjojen sijoittumista suhteessa sulfaattimaihin ja rakentamisen aiheuttamaa happamoitumisriskiä maaperään ja vesistöihin. Eri vaihtoehtojen sijoittuminen suhteessa mahdollisiin sulfaattimaa-alueisiin kuvataan myös kartoilla liitteissä Vaihtoehto 1 Vaihtoehdon 1 mukaisista voimalapaikoista yksi (liite 2.) osuu alueelle, jossa saattaa esiintyä sulfaattimaita. Mahdollinen sulfaattimaa on tällä kohteella todennäköisesti karkeata lajittunutta maalajia. Kohde saattaa kuitenkin osua ainakin osittain turvetutkimustietojen ja peruskarttatulkinnan mukaan myös maalle, eikä riski sulfaattimaiden esiintymiselle tällä kohteella ole kovin suuri. Mikäli voimaloita kuitenkin rakennetaan kohteille joilla esiintyy (turpeen alla) lajittuneita maalajeja, syntyy kohteilla paikallinen maaperän ja vesistöjen happamoitumisriski. Riski syntyy, mikäli pohjavedenpinnan alapuolisia sulfidipitoisia maakerroksia kuivatetaan tai kyseessä olevaa maa-ainesta läjitetään pohjavedenpinnan yläpuolelle hapetukselle alttiiksi. Vaihtoehdon 1 mukaisista uusista ja perusparannettavista teistä noin 1900 metriä osuu mahdollisesti sulfaattimaa-alueille (liite 2). Näillä kohdilla tiet kulkevat suoalueilla. Varsinaisen hankealueen ulkopuolella (länsipuolella) perusparannettava tie kulkee noin 1700 metrin matkan peltoalueilla, jossa esiintyy todennäköisesti sulfaattimaita. Toisen tien varrelta GTK:lla on havaintopiste, jossa analyysien mukaan esiintyy sulfideja (hietakerros). Tiestön rakentamistoimenpiteet suo- ja peltoalueilla, joilla esiintyy lajittuneita maalajeja, muodostavat paikallisen happamoitumisriskin, mikäli pohjavedenpinnan alapuolisia sulfidipitoisia maakerroksia kuivatetaan tai kyseessä olevaa maa-ainesta läjitetään pohjavedenpinnan yläpuolelle hapetukselle alttiiksi. 5.2 Vaihtoehto 2 Vaihtoehdon 2 mukaisista voimalapaikoista kaksi (Liite 3.) osuu alueille, joilla saattaa esiintyä sulfaattimaita. Mahdolliset sulfaattimaat ovat näillä kohteilla todennäköisesti karkeita lajittuneita maalajeja. Turvetutkimustietojen ja peruskarttatulkinnan mukaan ainakin voimalapaikkojen läheisyydessä esiintyy kuitenkin myös maata, eikä riski sulfaattimaiden esiintymiselle näillä kohteilla ole todennäköisesti kovin suuri. Mikäli voimaloita kuitenkin rakennetaan kohteille joilla esiintyy (turpeen alla) lajittuneita maalajeja, syntyy kohteilla paikallinen maaperän ja vesistöjen happamoitumisriski. Riski syntyy, mikäli pohjavedenpinnan alapuolisia sulfidipitoisia maakerroksia kuivatetaan tai kyseessä olevaa maa-ainesta läjitetään pohjavedenpinnan yläpuolelle hapetukselle alttiiksi.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 Vaihtoehdon 2 mukaisista uusista ja perusparannettavista teistä noin 2200 metriä osuu mahdollisesti sulfaattimaa-alueille (liite 3). Näillä kohdilla tiet kulkevat suoalueilla. Varsinaisen hankealueen ulkopuolella (länsipuolella) perusparannettava tie kulkee noin 1700 metrin matkan peltoalueilla, jossa esiintyy todennäköisesti sulfaattimaita. Toisen tien varrelta GTK:lla on havaintopiste, jossa analyysien mukaan esiintyy sulfideja (hietakerros). Tiestön rakentamistoimenpiteet suo- ja peltoalueilla, joilla esiintyy lajittuneita maalajeja, muodostavat paikallisen happamoitumisriskin, mikäli pohjavedenpinnan alapuolisia sulfidipitoisia maakerroksia kuivatetaan tai kyseessä olevaa maa-ainesta läjitetään pohjavedenpinnan yläpuolelle hapetukselle alttiiksi. 5.3 Sähkönsiirto A ja B (alustavat) Sähkönsiirtovaihtoehdoista linjaus B kulkee pidemmän matkan (noin 1000 m) mahdollisella sulfaattimaaalueella hankealueen rajauksen sisäpuolella (Liite 4). Linjaus A kulkee hankealueen mahdollisella sulfaattimaa-alueella noin 400 m. ankealueen ulkopuolella linjaus A taas kulkee pidemmän matkan mahdollisilla sulfaattimaa-alueilla (1800 m). Linjaus B kulkee hankealueen ulkopuolisilla mahdollisilla sulfaattimailla vajaa 700 meriä. Sähkönsiirron rakentaminen aiheuttaa vastaavan happamoitumisriskin kuin tiestön rakentaminen, mikäli pohjavedenpinnan alapuolisia lajittunutta maaperää kuivatetaan tai sitä läjitetään pohjavedenpinnan yläpuolelle. 6 JOTOPÄÄTÖKSET Tulkinnan mukaan Karhunnevankankaan tuulivoimahankealueen suoalueilla esiintyy paikoin happamia sulfaattimaita. Sulfidipitoiset kerrostumat ovat todennäköisesti pääasiassa karkeita lajittuneita maalajeja ja paikoin hiesua/liejuhiesua. Kerrokset ovat todennäköisesti nykytilassa pääasiassa hapettomassa tilassa eikä niistä vapaudu happamuutta ympäristöön. Laajoilla alueilla suoalueilla esiintyy pohjamaalajina myös a ja näillä alueilla sulfaattimaiden esiintymisen riski on pieni. Tuulivoimaloiden, teiden ja sähkönsiirron rakentamiseen liittyy arvion mukaan lievä happamoitumisriski, sillä vaihtoehtojen mukaisista rakenteista melko pieni osa kohdistuu mahdollisille sulfaattimaille. Lisäksi, mikäli rakentamiseen liittyvä maaperän kuivatus on pienialaista ja kaivunmassat käsitellään asianmukaisesti, pystytään happamoitumisriskiä edelleen pienentämään. Rakentamisen vaihtoehtojen 1 ja 2 välillä ei ole merkittävää ero arvioitaessa happamoitumisriskiä. Myöskään sähkönsiirron alustavissa vaihtoehdoissa ei ole merkittävää eroa. Alueen happamoitumisriskiä voidaan pienentää merkittävästi välttämällä maaperän kuivatusta suoalueilla, erityisesti alueilla, joilla turpeen alla esiintyy lajittuneita maalajeja.

10 Keski-Uimus Viirretjärvi Järvenpääneva Takaneva Kiviniemi Varekangas Kivinen Kivi Perämaa Vasikkaneva Kivi Lähdesuon K6 neva Kallio Karhunneva Toukkalankalliot Leppäkivenräme Kivi K1 Karhunnevankangas K3 Lahdenneva K4 K2 Voimalapaikat_VE2 K5 Yppärinneva Voimalapaikat VE1 Uudet tiet VE2 Kiukaanneva Sydänneva Uudet tiet VE1 Viian Perusparannettavat tiet/urat VE1 kangas Liejunsekainen hiesu Perusparannettavat tiet/urat VE2 Liejunsekainen hiesu Mehtikananräme ankealueen rajaus Majavajärvi Kauha GTK:n turvetutkimuspisteet Nikula Kohtakangas GTK:n sulfaattimaatutkimuspisteet viita Kauhajärvi Mahdollinen sulfaattimaa-alue Todennäköisesti ei sulfaattimaata Niemikankaat Liejunsekainen hiesu Umpilampi m Pohjakartat: Maanmittauslaitos ja ALTIK. aukkala Liite 1. ä Ypp rinjo ki Arola Välimaanperä Mahdolliset sulfaattimaa-alueet ( # Överstinperä * (

11 Rahkaneva Liite 2. Viirretjärvi Keski-Uimus Järvenpääneva Takaneva Kiviniemi Varekangas Vasikkaneva Perämaa Lähdesuon- Yppärinjoki neva Karhunneva Toukkalankalliot Leppäkivenräme Arola Välimaanperä Karhunnevankangas Lahdenneva Vaihtoehto 1 Överstinperä, Yppärinneva #* Voimalapaikat VE1 Sydänneva Kiukaanneva, Voimala mahdollisesti riskialueella Uudet tiet VE1 kangas Viian- Perusparannettavat tiet/urat VE1 Mehtikananräme ankealueen rajaus Majavajärvi Tie mahdollisella riskialueella Nikula Mahdollinen sulfaattimaa-alue Kauha- viita Kohtakangas Pohjakartat: Todennäköisesti ei sulfaattimaata m Maanmittauslaitos ja ALTIK. aukkala Niemikankaat Kauhajärvi Umpilampi

12 Liite 3. Viirretjärvi Keski-Uimus Järvenpääneva Takaneva Kiviniemi Varekangas Vasikkaneva Perämaa Lähdesuon- Yppärinjoki neva Karhunneva, Toukkalankalliot Leppäkivenräme Arola Välimaanperä Karhunnevankangas Lahdenneva Vaihtoehto 2 Överstinperä, Voimala mahdollisesti riskialueella ( Voimalapaikat VE2 Sydänneva, Yppärinneva Kiukaanneva Uudet tiet VE2 Perusparannettavat tiet/urat VE2 kangas Viian- Tie mahdollisesti riskialueella Mehtikananräme ankealueen rajaus Nikula Mahdollinen sulfaattimaa-alue Kauha- viita Majavajärvi Kohtakangas Todennäköisesti ei sulfaattimaata Kauhajärvi Pohjakartat: m Maanmittauslaitos ja ALTIK. aukkala Niemikankaat Umpilampi

13 Karhunnevankangas Liite 4. Lahdenneva Överstinperä Yppärinneva Tähjänjoki Sydänneva Kiukaanneva Viiankangas Mehtikananräme Tähjänperä Kauha- viita Majavajärvi Kohtakangas Kauhajärvi Niemikankaat Umpilampi Talusperä aukkala Talusjärvi Niemi Jylynkalliot Viitaperä Moliisi Niskakangas Rantala Silvasti Kehäräme Korpi Talusoja Saukonperä Ylitalo Ritajärvi Sähkönsiirto VEA ja VEB Sähkönsiirto VEA (alustava) Sähkönsiirto mahdollisesti riskialueella Isomäki Niemelä Pohjakartat: Sähkö VEB (alustava) ankealueen rajaus Ylä-Sorvari Mahdollinen sulfaattimaa-alue Todennäköisesti ei sulfaattimaata Alaperä Laitaperä m Maanmittauslaitos ja ALTIK. Marjaneva Sarpaneva Toppila Uusitalo Savuperä Niemelänperä Pahkala