KEMIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 KEMIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS KH KV

2 Kemi faktoina Perustamispäivä Asukasluku (ennakkotieto) Pinta-ala Maapinta-ala Seutukunta Maakunta 747 km² 95 km² Kemi-Tornio Lappi KEMIN KAUPUNKI Valtakatu Kemi Vaihde: Sähköposti: Tilinpäätöksen toteuttanut: KEMIN KAUPUNKI Kehittämis- ja talousosasto

3 Sisällysluettelo 1 Tilinpäätössäännökset 2 1. TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin organisaatio ja hallinto Kemi-strategia Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Valtuuston tärkeimpiä päätöksiä vuodelta Yleinen taloudellinen kehitys Oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Ympäristötekijät Arvio merkittävimmistä riskeistä ja todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne ja konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Olennaisia konsernia koskevia tietoja ja tapahtumia Konsernivalvonta ja sen järjestäminen Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kaupunkistrategian toimenpideohjelman toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen palvelualueittain ja tilauksittain Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 162 Lisätietoja/yhteyshenkilö 163 Kemin kaupungin tilinpäätös 1

4 Tilinpäätössäännökset Kuntalain 68 :n mukaisesti kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Lisäksi jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjeman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Tilinpäätösasiakirjat Tilinpäätöksen muodostavat tasekirja ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat. Tilinpäätöksen käsittelystä laaditaan lisäksi tarkastusasiakirjat eli tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus. Tasekirja Kunnan tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot, erillistilinpäätökset, allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät sekä luettelot ja selvitykset. Toimintakertomus jakaantuu toiminnan ja talouden kokonaistarkasteluun ja talousarvion toteutumisvertailuun. Kunnan tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase sekä konsernituloslaskelma, konsernirahoituslaskelma ja konsernitase. Liitetiedot jakaantuvat kunnan liitetietoihin ja konsernin liitetietoihin. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositteiden sekä selvitys kirjanpitokirjojen ja tositteiden säilytystavoista laaditaan kirjanpitolain 3:8 :n mukaisesti. Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöstä varmentavia asiakirjoja ovat tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt. Toimintakertomus Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys kunnan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Tilintarkastajan tehtävät Kuntalain 73 :n mukaan tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kemin kaupungin tilinpäätös 2

5 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi kasvatti kaupunkimme haasteita - Kemin uusi nousu antaa odottaa itseään, vaikka orastavia merkkejä paremmasta eri hankkeiden kautta onkin jo ilmassa Kemin kaupungin talousvuosi toteutui budjetoitua heikommin. Kaupungille kertyi vuonna vuosikatetta 0,2 milj. euroa. Tilikauden alijäämä oli 4,0 milj. euroa, kun alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu 0,2 milj. euron ylijäämä ja talousarvion muutoksessa oli varauduttu 3 milj. euron alijäämään. Menot toteutuivat kokonaisuudessaan muutetun talousarvion mukaisesti, mutta ylittyivät sosiaali- ja terveystoimessa 4 milj. eurolla alkuperäisestä talousarviosta ja vajaa 2 milj. euroa yli korjatun talousarvion. Kun verotulot alittivat alkuperäisen talousarvion 2,5 milj. eurolla, oli taloudellinen lopputulos pettymys ja epäonnistuminen. Kaupunkikonsernilla meni kokonaisuudessaan sen sijaan paremmin, kun konsernitilinpäätöksen ylijäämä oli 3,6 milj. euroa (3,1 milj. euroa v. 2013) ja konsernilainat alenivat noin 2,5 milj. eurolla 127,1 milj. euroon (5 796 euroa/asukas). Kaupungin ulkoiset menot kasvoivat 2,4 %:lla (toimintakate +3,5 %), joka oli hieman kuntien keskimääräistä kasvua korkeampi, johtuen mm. hoito- ja hoivapalveluiden, kehitysvammahuollon ja perhepalvelujen (perhepalveluihin tuli kirjattavaksi ylimääräinen 0,7 milj. euron kertamaksu laskuriidasta oikeuden päätöksen mukaisesti) suuresta kasvusta. Henkilöstökulut sitä vastoin alittivat budjetin noin miljoonalla eurolla. Verotulot ja valtionosuudet vähenivät taantuman seurauksena yhteensä 1,8 %. Kaupungin lainakanta kasvoi 2 milj. eurolla 81,4 milj. euroon. Koko kuntakentän lainakanta kasvoi jälleen reilusti (7 %) v.. Kaupungin lainakannan (n euroa/asukas) kasvusta huolimatta Kemi lähestyy kuntien keskimääräistä tasoa. Velkataakka on menojen kasvun hallinnan ohella kuitenkin edelleen kaupungin talouden haasteena. Kemin taseessa on kumulatiivista ylijäämää 10 milj. euroa (14 milj. euroa v. 2013). Investoinnit toteutuivat hiukan alle budjetin ja olivat bruttona 4,1 milj. euroa (netto 3,8 milj. euroa). Yksittäisistä kohteista merkittävin oli Tervahallin peruskorjaus (0,7 milj. euroa), joka saatetaan loppuun tänä vuonna. Kaupunki teki tilivuoden aikana tilausmuutoksia ja lisäsi käyttötalousnettomenoja 1,7 milj. euroa, joka oli aiempaa selvästi vähäisempää. Tulopohjan laskiessa tämä johti kuitenkin haastavaan lopputulokseen, joka heijastunee myös vuodelle Kemin asukasluku oli vuoden lopussa henkilöä, jossa oli laskua vuodesta 2013 yht. 200 henkilöä. Luonnollinen väestönkasvu ja muuttotase olivat negatiivisia. Koko seutukunnan väkiluku väheni 380 hengellä. Väestökehitys onkin yhdessä työllisyystilanteen kanssa suurin haasteemme tällä hetkellä. Keskimäärin toimintavuonna oli työttömänä henkeä eli 18,9 % työvoimasta. Edelliseen vuoteen verrattuna työttömien määrä lisääntyi 137 hengellä ja keskimääräinen työttömyysaste kasvoi 1,6 %- yksikköä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi. Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä oli keskimäärin 407 henkeä. Nuorten työttömyys pysyi lähes samana. Työttömistä oli alle 25-vuotiaita 17 % eli n. 300 henkeä. Työvoiman määrä putosi edelleen ollen henkeä. Kaupunki on panostanut voimakkaasti työllisyyden hoitoon mm. kuntakokeilu-hankkeen kautta sekä uudelleenorganisoimalla työllisyyspalvelut v alusta lukien. Kaupungin 145-vuotisjuhlavuoden aikana Ruutinpuiston ja Sariuksen asemakaavat saivat lainvoiman. Ruutinpuiston asuinalue saatiin rakennuslupavaiheeseen. Sariuksen osalta jatketaan YIT:n kanssa alueen konseptin jatkokehittämistä ja investorin etsintää. Rovan uudelle asuinalueelle valmistuivat ensimmäiset omakotitalot. 20-vuotistaivaltaan juhlivan Lumilinnan ympärivuotisuuden suunnittelu on etenemässä, jota tukee erityisesti aasialaisten matkailijoiden kasvava virta. Tokmannin uuden myymälän (n kerrosneliömetriä) asemakaava vahvistui ja rakentaminen alkoi loppuvuodesta kiinteistön purkutöillä. Uusi liike avautuu kaupunkikuvallisesti ja strategisesti tärkeälle liikepaikalle syksyllä Kemin kaupungin tilinpäätös 3 Toimintakertomus

6 Kemin oma kunnianhimoinen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus eteni ja hyviä tuloksia saavutettiin siirtoviivepäivien nollaamisessa ja lääkärivastaanottojen keskittämisellä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää palveluketjujen ja kustannusten hallinnassa, työ jatkuu avopalvelujen kehittämisellä yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa v Uuden paloaseman vihkiäisiä vietettiin syyskuussa. Kivikon uuden päiväkodin rakentaminen käynnistyi ja se otetaan käyttöön elokuussa Molemmat em. kohteet rakennuttaa 100 % tytäryhtiömme Kemin Teollisuuskylä Oy, jonka roolia julkisessa rakentamisessa on kasvatettu. Vuosi lisäsi Kemin haasteita niin taloudellisesti, työllisyyden hoidossa kuin väestökehityksessäkin. Vaikka viime vuosi päättyi toivottua heikommin ja taloudellisen menestymisen yhtälö on vaikeutunut yleisen talouden taantuman sekä valtionosuusleikkausten vuoksi, haluan lausua niin kaupungin henkilöstölle kuin päättäjille kiitokset sitoutuneesta tekemisestä Kemin hyväksi. Haasteiden voittaminen vaatii meiltä entistä kovempaa juoksemista sekä yhteishenkeä ja uudistumiskykyä. Tämän johdosta useita tuottavuuden kohottamiseen liittyviä hankkeita (luontaisen poistuman hyödyntäminen, toimistoalan tukipalvelut, sähköisyyden lisääminen, konsernirakenne) onkin vireillä. Näistä on saatava tuloksina rakenteellisia uudistuksia vuosina niin kaupungin sisällä kuin toivottavasti seudullisessakin mittakaavassa. Kaasua on kyettävä painamaan vahvemmin myös elinja vetovoimaa edistävien hankkeittemme tuloksellisessa läpiviennissä. Tero Nissinen kaupunginjohtaja Kemin kaupungin tilinpäätös 4 Toimintakertomus

7 Kemin kaupungin tilinpäätös 5 Toimintakertomus

8 Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Puheenjohtajat Matti Päkkilä, puheenjohtaja Veikko Kumpumäki, I varapuheenjohtaja Tuire Kourula, II varapuheenjohtaja Mikko Kurtti, III puheenjohtaja Jäsenet Mikko Ekorre Sari Ekorre-Nummikari Pertti Henttinen Matti Kettunen Sisko Korrensalo Tytti Kumpulainen Veikko Kumpumäki Anneli Mikkanen Sari Moisanen Antero Mäki-Jokela Pasi Määttä Kati Tervo Sirpa Niskala Jouko Pasoja Aili Virtala Jouko Juntunen Raimo Keskikallio Tuire Kourula Antti Pasanen Juha Puro Ritva Sonntag Juha Taanila sdp vas kesk kok vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas kesk kesk kesk kesk kesk kesk kesk Kaupunginvaltuusto kokoontui kertomusvuonna 10 kertaa ja käsitteli 125 asiaa. Jäsenet Ritva Aheinen Jaakko Alamommo Hilkka Halonen Raimo Holopainen Pirita Hyötylä Jukka Ikäläinen Teija Jestilä Jaana Niskanen Matti Päkkilä Pekka Tiitinen Kalle Helske Mikko Kurtti Marko Leskio Matti Muranen Sven Nyberg Aarne Pasanen Kimmo Hirvenmäki Riitta Kapraali Anneli Rantala Esko Särkelä Harri Tauriainen sdp sdp sdp sdp sdp sdp sdp sdp sdp sdp kok kok kok kok kok kok vihr ps ps ps ps Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Puheenjohtajat Sari Moisanen, puheenjohtaja Teija Jestilä, I varapuheenjohtaja Jouko Pasoja, II varapuhenjohtaja Ritva Sonntag, III varapuheenjohtaja Jäsenet Matti Kettunen Tytti Kumpulainen Sari Moisanen Jouko Pasoja Jouko Juntunen Ritva Sonntag Pirita Hyötylä Jukka Ikäläinen Teija Jestilä Marko Leskio Harri Tauriainen vas sdp vas kesk vas vas vas vas kesk kesk sdp sdp sdp kok ps Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 21 kertaa ja käsitteli 422 asiaa. Varajäsenet Pasi Määttä Sirpa Niskanen Pirjo Viitala Ari Mäläskä Raimo Keskikallio Ulla Miettunen Jaana Niskanen Raimo Holopainen Pekka Tiitinen Marja-Leena Laitinen Esko Särkelä Kemin kaupungin tilinpäätös 6 Toimintakertomus

9 Keskusvaalilautakunta Varsinaiset jäsenet Arvi Uusitalo, puheenjohtaja Marketta Korrensalo, varapuheenjohtaja Anja Anttonen Hannu Peurasaari Kai Puro Varajäsenet 1. Maarit Hautalampi 2. Kaarina Pistokoski-Tikkala 3. Pertti Ylisuvanto 4. Kimmo Arstio 5. Seppo Lankinen Tarkastuslautakunta Varsinaiset jäsenet Matti Muranen, puheenjohtaja Mikko Ekorre, varapuheenjohtaja Saara Kotijärvi-Dianoff Raila Luosujärvi Matti Viitanen Merja Liuski Rauno Pietiläinen Heli Tuokkola Juha Puro Aki Pyykkö Anneli Rantala Varajäsenet Terttu-Liisa Juusti Martti Laakkonen Eeva-Liisa Kilpeläinen Tuomo Kallijärvi Sanna Korhonen Tiina Hiltunen Mauri Pudas Aino Nuutinen Raimo Keskikallio Aila Mansikkamaa Esko Särkelä Koulutuslautakunta Varsinaiset jäsenet Juha Taanila, puheenjohtaja Pasi Määttä, varapuheenjohtaja Mervi Anttila Antero Mäki-Jokela Kati Tervo Ritva Aheinen Kari Ikäläinen Laura Kuismanen Lea Leminaho Esko Särkelä Mervi Tuohimaa Varajäsenet Seppo Vieruaho Sanna Korhonen Ari Mäläskä Mikko Ekorre Teija Karisaari Rauha Rötkönen Markku Murtomäki Susanne Klemettinen Waltteri Seretin Sven Nyberg Tuula Sykkö Kulttuurilautakunta Varsinaiset jäsenet Pirkko Pehkonen, puheenjohtaja Pekka Tiitinen, varapuheenjohtaja Kari Ahonen Sirpa Niskala Janne Saarijärvi Mikko Korkiakoski Jaana Kotkansalo Minna Laitila Antti Pasanen Kalle Helske Eila Tauriainen Varajäsenet Mika Tissari Aapo Järvimäki Markku Soppela Mervi Anttila Raija Reponen Jarmo Tölli Kaisu Liiten Sanna Malo Henri Kivelä Terttu-Liisa Juusti Riitta Kapraali Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunta Varsinaiset jäsenet Eija Komokallio, puheenjohtaja Helena Kumpumäki, varapuheenjohtaja Seppo Vieruaho Varajäsenet Aapo Järvimäki Teija Karisaari Henri Kivelä Kemin kaupungin tilinpäätös 7 Toimintakertomus

10 Tekninen lautakunta Varsinaiset jäsenet Jaakko Alamommo, puheenjohtaja Kimmo Arstio, varapuheenjohtaja Anneli Mikkanen Ensio Moisanen Aili Virtala Jaakko Lehojärvi Maria Viinikka Ritva-Liisa Alatalo Markku Pudas Marja-Leena Laitinen Harri Tauriainen Ympäristöjaosto Markku Marttila, puheenjohtaja Matti Muranen, varapuheenjohtaja Kyösti Posti Raija Reponen Raimo Holopainen Kirsti Jaakkola Arja Ketola Varajäsenet Tuomo Leppiaho Kalevi Karppinen Marja-Leena Tyystälä Markku Marttila Raili Ranta Heikki Härkönen Aino Nuutinen Minna Laitila Eero Tuokila Veera Valkeinen Anneli Rantala Tuomo Kallijärvi Mirja Vallasvuo-Paavola Helena Luokkala Aili Virtala Ahmad Sahnoun Tuula Peltonen Juha Puro Sosiaali- ja terveyslautakunta Varsinaiset jäsenet Aaro Tiilikainen, puheenjohtaja Jaana Niskanen, varapuheenohtaja Sari Ekorre-Nummikari Matti Kaarre Sisko Korrensalo Jukka Korhonen Hannele Pietiläinen Raimo Keskikallio Ulla Miettunen Sven Nyberg Riitta Kapraali Jaosto Jaana Niskanen, puheenjohtaja Raimo Keskikallio, varapuheenjohtaja Sisko Korrensalo Sven Nyberg Muut Konserni- ja suunnittelujaosto Varsinaiset jäsenet Jouko Pasoja, puheenjohtaja Teija Jestilä, varapuheenjohtaja Ritva Sonntag Marko Leskio Varajäsenet Pertti Henttinen Katja Hietala Tytti Kumpulainen Mauri Jaakkonen Raija Reponen Jaakko Lehojärvi Tarja Hämäläinen-Sahnoun Aki Pyykkö Arja Ketola Oona Arttieff Esko Särkelä Jukka Korhonen Ulla Miettunen Sari Ekorre-Nummikari Riitta Kapraali Varajäsenet Sari Moisanen Jukka Ikäläinen Jouko Juntunen Marja-Leena Laitinen Kemin kaupungin tilinpäätös 8 Toimintakertomus

11 Tilivelvolliset viranhaltijat Keskusvirasto Kaupunginjohtaja Kansliajohtaja Kehittämisjohtaja Kaupunginlakimies Sivistyspalvelukeskus Sivistystoimenjohtaja Koulutoimenjohtaja Rehtori, lukio Rehtori, Kivalo-opisto Päivähoidon johtaja Museotoimenjohtaja Kirjastotoimen johtaja Teatterinjohtaja Nuorisotoimenjohtaja Musiikinjohtaja, musiikkitoimi Rehtori, musiikkiopisto Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Sosiaalityönjohtaja Terveydenhuollon johtaja Ylilääkäri Vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Tekninen palvelukeskus Kaupungingeodeetti Hallintopäällikkö Yhdyskuntatekniikan päällikkö Tilapalvelupäällikkö Kaavoituspäällikkö Ympäristöpäällikkö Tero Nissinen Jukka Vilén Allan Mikkola Matti Rask Martti Höynälänmaa asti Anu-Liisa Kosonen Margit Kettunen Seppo Suopajärvi Kaisa Rauvala Kari Silvennoinen Hilkka Heikkinen Sarianne Paasonen vs. Eija Karismo asti, Matti Molander Katariina Kummala Noora Tuominen Liisa Niiranen Arto Alajärvi Outi Kääriäinen Mari Kärkkäinen Rauha Hannu Tapani Onkalo Marja Kynsijärvi Mika Grönvall Markku Kotiranta Riitta Vallin Risto Pöykiö Kemin kaupungin tilinpäätös 9 Toimintakertomus

12 Kemin kaupungin tilinpäätös 10 Toimintakertomus

13 1.3. Kemi strategia 2025 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian vuonna Kemin kaupunkistrategia 2025 muodostuu yhdestä strategiasta ja sitä toteuttavista hallintorajat ylittävistä ohjelmista sekä palvelu- ja tulosaluekohtaisista suunnitelmista. Kaupunkistrategia kattaa kaupungin roolin 1. kuntalaisten toimeliaisuuden ja osallistumisen edistäjänä, 2. elinkeinojen ja asukkaiden toimintaympäristön kehittäjänä sekä 3. palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Kaupungin tavoitetila eli visio on olla vuonna 2025 muutoksia hallitseva ja tehokas palvelujen järjestäjä sekä on elinvoimainen ja luova kaupunki. Kaupunginvaltuusto on seurannut aktiivisesti strategian toteuttamista näkökulmittain asetetuissa työryhmissä. Työryhmät ovat kokoontuneet vähintään kaksi kertaa vuonna. Valtuustotyöryhmät ovat: 1. Kuntalainen ja asiakas: Leskio Marko (pj), Niskanen Jaana, Määttä Pasi, Mäki-Jokela Antero, Särkelä Esko, Tervo Kati, Keskikallio Raimo, Pasanen Antti, Hyötylä Pirita, sihteeri Liisa Niiranen. 2. Talous: Henttinen Pertti (pj), Päkkilä Matti, Jestilä Teija, Korrensalo Sisko, Pasanen Aarne, Puro Juha, Kurtti Mikko, Mikkanen Anneli, sihteeri Allan Mikkola. 3. Toimintatavat ja rakenteet: Ekorre-Nummikari Sari (pj), Alamommo Jaakko, Kettunen Matti, Kumpumäki Veikko, Tauriainen Harri, Holopainen Raimo, Juntunen Jouko, Sonntag Ritva, Helske Kalle, sihteeri Jukka Vilen. 4. Henkilöstö ja johtaminen: Taanila Juha (pj), Tiitinen Pekka, Moisanen Sari, Aheinen Ritva, Rantala Anneli, Niskala Sirpa, Nyberg Sven, Pasoja Jouko, sihteeri Teemu Sääksniemi. 5. Elinvoima: Halonen Hilkka (pj), Kumpulainen Tytti, Ekorre Mikko, Virtala Aili, Hirvenmäki Kimmo, Muranen Matti, Kourula Tuire, Ikäläinen Jukka, Kapraali Riitta, sihteeri Riitta Ahtiainen. Näkökulma: Kuntalainen ja asiakas Hyvinvoiva kuntalainen: Tavoitteena on sairastavuuden ja rakennetyöttömyyden väheneminen, lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä vertaistukiryhmien lisääminen ja vanhemmuuden tukeminen. Vuonna edettiin tavoitteen suuntaisesti. Tyytyväinen asiakas: Tavoitteena on parantaa reagointia kyselytuloksiin, jotta asiakkaiden kokema laatu paranee. Vuonna edettiin tavoitteen suuntaisesti. Näkökulma: Talous Kestävä kuntatalous: Tavoitteena on parantaa omavaraisuusastetta ja pienentää velkaantuneisuutta ja päästä ylijäämäiseen tulokseen sekä rahoittaa vuosikatteella muut kuin tuotannolliset investoinnit. Vuonna ei edetty tavoitteen suuntaan. Konsernitalouden hallinta: Sijoitetun pääoman tuoton määrittäminen yhtiöittäin. Strategisten tavoitteiden hyväksyminen ja säännöllinen raportointi valtuustossa sekä jaoston roolin vahvistaminen ja jaoston kouluttaminen. Yhteinen kuntayhtymäpolitiikka. Vuonna hyväksyttiin omistajapoliittinen ohjelma sekä valmisteltiin konsernirakenneselvitystä joka valmistuu vuonna Näkökulma: Henkilöstö ja johtaminen Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö: Tavoitteina on työhyvinvoinnin mittariston käyttöönotto, kehityskeskustelujen säännöllisyys, osaamiskartoitukset ja paikallisten koulutusorganisaatioiden hyödyntäminen. Vuonna edettiin tavoitteen suuntaisesti. Osaamista tukeva johtaminen: Tavoitteena on parantaa tuloksia, lisätä esimiehille johtamista tukevaa koulutusta, parantaa johtoryhmätyöskentelyä, tehdä systemaattista henkilöstösuunnittelua ja hyödyntää luontaista poistumaa ja saada henkilöstömäärä kuntien keskiarvoon. Vuonna edettiin tavoitteen suuntaisesi koulutuksessa, poistuman hyödyntämisessä ja henkilöstömäärässä. Kemin kaupungin tilinpäätös 11 Toimintakertomus

14 Näkökulma: Toimintatavat ja rakenteet Ennakoiva toimintatapa: Tavoitteina on vähentää interventioita, kehittää yhteisiä prosesseja ja ottaa käyttöön toiminnan vaikuttavuuden kansallisesti luotettavat mittarit. Vuonna edettiin tavoitteen suuntaisesti. Tuottavuuden parantaminen: Tavoitteina on tuottavuushankkeiden toteuttaminen, saada suoritehinta kuntien keskimääräiselle tasolle ja uudelleen organisoida avohoidon resurssit sekä Lpks:n resurssien uudelleenmitoitus. Vuonna edettiin tavoitteen suuntaisesti. Kehittyvä organisaatio: Tavoitteena on kilpailukykyiset omat palvelut. Kuntamaiseman benchmarking toteutettiin kaikilla palvelualueilla. Ulkoisten ostopalvelujen - määrä kasvoi 3 miljoonalla eurolla eli 4,8 % verrattuna vuoteen Näkökulma: Elinvoimaisuus Vetovoimainen kaupunki: Tavoitteina on asukasluvun saaminen kasvuun ja erityisesti nuorten ja aikuisten määrän kasvattaminen sekä yritysten kokonaismäärän kasvaminen. Vuonna ei edetty tavoitteen suuntaan. Tavoitteena on myös sosiaalisten kriteereiden ottaminen huomioon kilpailutuksessa. Asiaa valmisteltiin ja selvitys valmistuu vuonna Peruspalvelujen alueellisella integroinnilla on tavoitteena vastaavan kokoisten kaupunkien parhaat palvelut. Vuonna julkaistujen kyselyjen mukaan tavoitteen suuntaisesti on edetty. Kaupunkimiljöön parantaminen ja ympärivuotisten tapahtumien kävijämäärien kasvattaminen sekä älykkään kaupungin rakentaminen. Vuonna edettiin tavoitteen suuntaisesti. Mielekäs arki: Tavoitteina on opiskelijoiden pysyminen Kemissä mm. nykytekniikkaa hyödyntämällä ja työllisyysasteen nostaminen. Vuonna ei edetty tavoitteiden suuntaan. Koulupudokkaiden 0-taso ja kaikkien alle 29 vuotiaiden aktivointi työhön, opiskelemaan tai muuhun toimenpiteeseen. Maahanmuuttajien kotouttamisen tehostaminen koulutuksella, työhön johtavilla palveluilla tai yrittäjyyteen johtavissa toimissa. Vuonna edettiin tavoitteen suuntaisesti. Tarkempi strateginen toimenpideohjelma on kohdassa 2.1. Kemin kaupungin tilinpäätös 12 Toimintakertomus

15 1.4. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Valtuuston tärkeimpiä päätöksiä vuodelta Kemin kaupungin omistajapoliittinen ohjelma 6 Hyvinvointikertomus vuosille Meri-Lapin seudullinen kotouttamisohjelma Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Sauvosaaren kaupunginosan korttelin 138 asemakaavan muutos 41 Kivikon päiväkodin rakennuttaminen ja rahoittaminen Sarius alueen asemakaava 52 Junkohalli Oy:n rahoitusjärjestelyt Vuoden 2013 tilinpäätös 58 Henkilöstöraportti Vuoden 2013 arviointikertomus 61 Kemin kaupungin lausunto valtiovarainministeriön esitykseen kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta ja kuntajakoselvittäjästä Kemin kaupungin ja Kemin Matkailu Oy:n ostopalvelusopimus vv Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta Asemakaavan muutos Kivikon kaupunginosan korttelin 1089 tontille 4 86 Kerrostalotontin myyminen Rakennusliike M.Kurtti Oy:lle (Hahtisaarenkatu 8) 87 Öljyntorjuntavaraston rakentaminen 88 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Elinkeinopalveluiden uudelleenorganisointi 98 Kemin kaupungin ja Kemin Matkailu Oy:n ostopalvelusopimus vv Verovuoden 2015 tuloveroprosentti 105 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle Työllisyyspalvelujen keskittäminen Talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuoteen Digipolis Oy:n kehittämissopimus vuodelle Liikuntahalliyhtiöiden fuusioselvitys / omistajaohjauksen periaatepäätös Kemin kaupungin tilinpäätös 13 Toimintakertomus

16 1.4.2 Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 % vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 186,5 mrd (viitevuoden 2010 hintoihin). Vuonna 2013 bkt oli 186,7 mrd, vuonna 2012 runsas 189 mrd, vuonna 2011 noin 192 mrd ja vuonna 2010 noin 187 mrd :a. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, % Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna yksityisen investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 %, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 %. Viennin volyymi väheni 0,4 % ja tuonnin volyymi 1,4 %. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 5 % enemmän ja veroja 17 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 %. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,7 %. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Asukasta kohti laskettuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo oli euroa ja oikaistu käytettävissä oleva tulo euroa. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 %. Palkkatulot kasvoivat reaalisesti 0,6 %. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 %. Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden lopussa 122 % eli se kasvoi 3,5 %-yksikköä vuoden aikana. Velkaantumisaste on lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Kemin kaupungin tilinpäätös 14 Toimintakertomus

17 Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 7 mrd. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 mrd. Alijäämä oli 3,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 %:n kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Alijäämän muodostui seuraavista kokonaisuuksista: mrd Vuosi Vuosi 2013 Muutos Valtionhallinto -8,0-7,4 Yhteisövero-%:n alennus Kunnat ja kuntayhtymät -1,9-1,5 Työeläkelaitokset 3,5 3,7 Muut sosiaaliturvarahastot -0,6 0,0 Työttömyysmenojen kasvu YHTEENSÄ -7,0-5,1 Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli 121 mrd. Vuoden takaiseen verrattuna julkisyhteisöjen velka kasvoi yhteensä 8,4 miljardia euroa ja velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi 55,8 prosentista 59,3 prosenttiin (Lähde:Tilastokeskus) Tilastokeskus laskee EU:n edellyttämiä julkisen talouden tilastoja varten valtion ns. EDP-velan. Siihen kuuluu Valtiokonttorin tilastoiman velan lisäksi useita vastuueriä, joista suurimpia ovat julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeet (PPP-hankkeet), valtion velanhoitoon liittyvät johdannaissopimukset ja kolikoiden liikkeeseenlaskusta aiheutuvat vastuut. Näihin eriin kuuluvat myös jäsenmaiden myöntämät takuut Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV) myöntämille lainoille. Julkisyhteisöjen EDP-velka koostuu valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen EDP-veloista, joista on luettu pois näiden sektoreiden väliset velat ja saatavat. Julkisen velalla tarkoitetaan yleensä juuri julkisyhteisöjen EDP-velkaa. Tämän käsitteen avulla verrataan esimerkiksi EU-maiden velkaantuneisuutta. Valtion velka oli vuoden lopussa 95,1 mrd eli noin asukasta kohti. Vuoden aikana velka on kasvanut noin 5,4 mrd :lla. Valtion velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen oli noin 46,6 %, kun se vuonna 2013 oli noin 44,6 % (lähde: Valtiokonttori). Kemin kaupungin tilinpäätös 15 Toimintakertomus

18 Tilastokeskuksen mukaan työttömyys kasvoi vuonna. Vuoden työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,8 %, kun se vuonna 2013 oli 8,2 %. Miesten työttömyys pysyi edelleen naisten työttömyyttä korkeammalla tasolla. Vuonna miesten työttömyysaste oli 9,6 % eli 0,8 %-yksikköä suurempi kuin vuonna Naisten työttömyysaste oli 8,1 % eli 0,6 %-yksikköä suurempi kuin vuonna Myös nuorten asema työmarkkinoilla heikkeni vuotiaiden nuorten työttömyysaste vuonna oli 20,5 %, kun se vuonna 2013 oli 19,9 %. Nuorten työttömyys on selvästi yleisempää kuin 2000-luvun parhaina vuosina 2007 ja 2008, jolloin nuorten työttömyysaste oli 16,5 %. Vuonna työllisiä (15-75.v.) oli eli vähemmän kuin vuonna Työllisten määrä väheni eniten teollisuudessa ( ) ja rakentamisessa (-7 000) vuotiaiden työllisyysaste vuonna oli 68,3 %. Edellisvuonna se oli 68,5 %. Työllisyysaste parani ikäluokassa vuotiaat (+0,6 %-yksikköä). Vuonna työllisten tekemien työtuntien määrä oli 0,2 % pienempi kuin vuonna Työtuntien määrä työllistä kohti oli hieman suurempi kuin vuotta aiemmin (1617 -> 1613 työtuntia vuodessa). Työvoimaviranomaisten mukaan vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 12,4 %, kun vuonna 2013 työttömänä oli 11,3 % työvoimasta. Keskimäärin oli työttömänä ihmistä. Lisäystä edelliseen vuoteen on noin henkeä. Joulukuun lopussa työttömänä työhakijana oli ihmistä eli työttömyysaste oli 13,9 %. Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan vuonna Suomen viennin arvo oli 55,8 mrd eli lähes samalla tasolla kuin vuonna Tuonti väheni 1 % ja oli 57,6 mrd. Näin ollen kauppatase oli alijäämäinen noin 1,8 mrd. Vuotta aiemmin kauppataseen alijäämä oli 2,4 mrd ja vuonna 2012 noin 2,6 mrd. Sitä ennen kauppatase on ollut alijäämäinen vuonna Vuonna kuluttajahinnat nousivat 1 %. Vuosi sitten nousu oli 1,5 %. (Tilastokeskus: Kuluttajahintaindeksi 2005 =100, vuosi 2012 pisteluku 116,7 ja vuosi 2013 pisteluku 118,4 ja vuosi pisteluku 119,6). Yleinen ansiotasoindeksi nousi 1,5 % ja kuntasektorilla 0,9 %. (Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi 2010 = 100, vuosi 2012 pisteluku 106, vuosi 2013 pisteluku 108,1 ja vuosi pisteluku 109,7). Vuonna kolmen kuukauden euribor-koron vuosikeskiarvo oli 0,21 %. Vuonna 2013 taso oli 0,22 %. Pitkät korot (10 v.) ovat olleet vuonna tasolla 1,44 %. Vuonna 2013 kymmenen vuoden lainankorko oli 1,86 %. Kuntien yhteenlaskettu tulos oli vuoden ennakkotietojen mukaan 1,86 mrd eli 1,56 mrd suurempi kuin vuonna Lainakanta kasvoi noin 7 % ja oli asukasta kohti (2 553 asukasta kohti vuonna 2013). Toimintakatteen kasvu oli vuonna alle 0,5 %, verotulot kasvoivat 1,3 % ja valtionosuudet pienenivät 1,3 %. Yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 mrd eli muutos oli +37 %. 14 kunnalla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate kattoi 106 % poistoista. Bruttoinvestointien määrä oli 7,7 mrd eli kasvu oli 60 %. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen selittää tästä noin 2,5 mrd :a. Vuonna kunnille tilitettiin verotuloja noin 21,2 mrd eli 2,5 % ( = 0,5 mrd ) enemmän kuin vuonna Kunnallisveron tilitykset kasvoivat 1,3 % (=227 M ), yhteisöveron tilitykset kasvoivat 11,5 % (= 151 M ) ja kiinteistöveron tilitykset kasvoivat 10,9 % (=149 M ) Oman alueen taloudellinen kehitys Kemi-Tornio alueen väestön määrä on pienentynyt 2000 luvulla hengellä eli 5,9 %. Vuosi ei tee poikkeusta; väestön määrä väheni ennakkotiedon mukaan 430 hengellä ja oli vuoden lopussa Luonnollinen väestönkasvu oli negatiivinen 78 henkeä. Väestörakenteen vuoksi eniten luonnollista väestönkasvua oli Torniossa (+16) ja vähiten Kemissä (-38). Muuttotase oli vuonna negatiivinen (-352 henkeä). Muuttotappiota oli kaikissa seudun kunnissa; Kemissä -162, Keminmaassa -86, Simossa -26, Tervolassa -47 ja Torniossa -31. Kemin kaupungin tilinpäätös 16 Toimintakertomus

19 Ennakkotieto Väkiluku Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Seudun työpaikat vähenivät vuonna 2012 mutta työpaikkoja on edelleen jonkun verran enemmän kuin vuonna Alueella asuva työllinen työvoima Työpaikat Työpaikkaomavaraisuus % 100,2 99,7 101,3 101,2 101,2 100,8 Työttömyysaste % 23,8 19,6 15,6 13,5 12,3 12,9 Huoltosuhde 2 1,7 1,7 1,6 1,6 1,7 Työttömyysaste oli vuonna Kemi-Tornio alueella keskimäärin 16,7 % ja työttömänä oli ihmistä. Työttömien määrä on kasvanut vuoden aikana 9,1 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli 1055 henkeä eli 350 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on pysynyt samana (684 -> 687). Kemin väestökehitys Vuodesta 1995 väkiluku on pienentynyt Kemissä 2776 asukkaalla eli 11,2 %. Vuonna syntyneitä oli ennakkotiedon mukaan 229 henkeä ja kuolleita 267 henkeä. Vuoden aikana väkiluku pieneni 200 asukkaalla eli 0,9 % väkiluku oli henkilöä (ennakkotieto). Ennakkotieto Väkiluku Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Kemin työpaikat ja työvoima Alueella asuva työllinen työvoima 7809 Työpaikat Työpaikkaomavaraisuus % 124,2 125,6 124,2 120,3 119,0 119,7 Työttömyysaste % 25,2 22,2 17,0 15,8 14,3 14,7 Taloudell. huoltosuhde 1,86 1,8 1,8 1,8 1,8 Taloudellinen huoltosuhde = työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin Työpaikkojen määrä väheni noin 110:llä ( -1,2 %) vuonna Kemin työttömyysaste oli vuonna keskimäärin 18,9 % ja työttömänä oli keskimäärin 1774 ihmistä. Kemin kaupungin tilinpäätös 17 Toimintakertomus

20 1.4.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2013 aikana valmisteltu omistajapoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa helmikuussa. Myös hyvinvointikertomus hyväksyttiin helmikuussa. Kaupungilta pyydettiin ja kaupunginvaltuusto antoi kaksi lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Samoin annettiin lausunto kuntalain muutosesityksestä. Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta ja kuntajakoselvittäjistä annettiin lausunto. Sauvosaaren alueen asemakaavat hyväksyttiin. Kivikon päiväkodin rakentaminen aloitettiin. Paloasema valmistui loppukesästä. Teollisuuskylä Oy hoitaa rakentamisen ja rahoituksen. Elinkeinopalvelut uudelleenorganisoitiin. Matkailun ostopalvelusopimus uudistettiin ja Digipoliksen kehittämissopimus hyväksyttiin. Liikuntahalliyhtiöiden fuusioselvitys aloitettiin. Työllisyyspalvelut keskitettiin. Tuloveroprosentti vuodelle 2015 nostettiin 21,25 %:in. Tilinpäätösvuoden merkittävimmät poikkeamat talousarvioon esitetään talousarvion toteutumavertailun käyttötalousosassa. Vuoden aikana tehtiin talousarvioon noin 2,5 M :n toimintamenojen lisäys ja 0,8 M :n toimintatulojen lisäys. Toimintakatetta muutettiin 1,7 M. Muutettu toimintakate toteutui 100,1 %:sti. Verotuloihin tehtiin 2 M :n ja valtionosuuksiin 0,24 M :n vähennys. Muutos toteutui 99,5 %:sti. Korkomenot toteutuivat 82 %:sti. Alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 4,2 M. Toteutumaksi tuli 0,2 M. Poistot olivat 4,2 M. Tilikauden tulokseksi tuli -4,0 M, kun alkuperäisessä talousarviossa tulokseksi arvioitiin -0,05 M Henkilöstö Kemin kaupungin palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä 1150 vakinaista ja 275 määräaikaista työntekijää. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 25 hengellä ja määräaikaisten määrä lisääntyi yhdellä. Kemin kaupungin tilinpäätös 18 Toimintakertomus