KEMIN KAUPUNKI TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 KEMIN KAUPUNKI TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2013 KH KV

2 Kemi faktoina Perustamispäivä Asukasluku ( ) Pinta-ala Maapinta-ala Seutukunta Maakunta 747 km² 95 km² Kemi-Tornio Lappi KEMIN KAUPUNKI Valtakatu Kemi Vaihde Fax

3 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1-3 Kaavio kunnan tilinpäätösaineistosta ja tilinpäätössäännökset TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 6-26 * Kaupunginjohtajan katsaus 6-7 * Kaupungin organisaatio ja hallinto 8-13 * Yleinen taloudellinen kehitys * Oman talousalueen kehitys * Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa * Henkilöstö * Arvio todennäköisestä kehityksestä ja riskeistä * Ympäristötekijät 22 * Sisäinen valvonta ja riskienhallinta * Toimintaa ja tapahtumia tilikaudelta Tilikauden tuloksen muodostuminen * Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut * analysointi Toiminnan rahoitus * Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut * analysointi Tasetarkastelu * Tase ja sen tunnusluvut * analysointi Kokonaistulot ja - menot Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne 42 * yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Olennaisia konsernia koskevia tietoja ja tapahtumia Konsernivalvonta ja sen järjestäminen Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut * analysointi Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut * analysointi Konsernitase ja sen tunnusluvut * analysointi Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen - tytärosakeyhtiöt Kemi-strategian toteutuminen

4 1.8.2 Käyttötalousosan toteutumisvertailu toteutumaraportti toteutumat tilauksittain Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Esittämistapamuutokset Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Käyttöomaisuus ja poistot Pakollisten varausten muutokset Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Omistukset muissa yhteisöissä Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Velkojen erittely Muut velat/liittymismaksut Siirtovelat Huollettavien varat ja pääomat 233 2

5 8.6 Vakuudet ja vastuusitoumukset / taseen ulkopuoliset Leasingvastuut Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Annetut kiinnitykset Annetut takaukset Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Muut kuntaa koskevat taseen ulkopuoliset järjestelyt Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA Lisätietoja/yhteyshenkilö 240 Tilinpäätöksen toteuttanut: KEMIN KAUPUNKI Kehittämis- ja talousosasto 3

6 Kunnan tilinpäätösaineisto Varmentavat asiakirjat Tasekirja Erittelyt Toimintakertomus - Tase-erittelyt - Liitetietojen erittelyt - Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat - Kokonaistalouden tarkastelu - Konsernitarkastelu - Kunnan johdon ja konsernijohdon lausumat sisäisestä valvonnasta - Tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus Toteutumisvertailu - Tavoitteiden toteutuminen - Käyttötalouden toteutuminen - Tuloslaskelmaosan toteutuminen - Investointien toteutuminen - Rahoitusosan toteutuminen laskelmat - Tuloslaskelma - Rahoituslaskelma - Tase - Konsernitilinpäätös Tilinpäätöksen tarkastusasiakirjat Tilintarkastuskertomus Liitetiedot - Kunnan liitetiedot - Konsernin liitetiedot Arviointikertomus Eriytetyt tilinpäätökset - Liikelaitosten tilinpäätökset - Muiden taseyksiköiden tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät - Tilinpäätöksen allekirjoitus - merkintä Luettelot ja selvitykset - Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista - Selvitys kirjanpidon säilytyksestä 4

7 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kuntalain 68 :n mukaisesti kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. laskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Lisäksi jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjeman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT Tilinpäätöksen muodostavat tasekirja ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat. Tilinpäätöksen käsittelystä laaditaan lisäksi tarkastusasiakirjat eli tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus. Tasekirja Kunnan tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot, erillistilinpäätökset, allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät sekä luettelot ja selvitykset. Toimintakertomus jakaantuu toiminnan ja talouden kokonaistarkasteluun ja talousarvion toteutumisvertailuun. Kunnan tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase sekä konsernituloslaskelma, konsernirahoituslaskelma ja konsernitase. Liitetiedot jakaantuvat kunnan liitetietoihin ja konsernin liitetietoihin. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositteiden sekä selvitys kirjanpitokirjojen ja tositteiden säilytystavoista laaditaan kirjanpitolain 3:8 :n mukaisesti. tä varmentavat asiakirjat tä varmentavia asiakirjoja ovat tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt. TOIMINTAKERTOMUS Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys kunnan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. TILINTARKASTAJAN TEHTÄVÄT Kuntalain 73 :n mukaan tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. 5

8 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kemin kaupungin 2013 talousvuosi toteutui budjetoitua paremmin. Kaupungille kertyi vuonna 2013 vuosikatetta 6,3 M, joka kattoi poistot ja arvonalentumiset 98,3 %:sti (poistot ja arvonalennuksena tehtävät säätiöpääomien alaskirjaukset sisältävät yht. 2,1 M kertaluonteista kulua). Tilikauden tulos oli 5,1 M ja ylijäämä 5,0 M, joka sisältää satunnaiseränä amk-fuusion kiinteistöjen siirtymisestä johtuvaa laskennallista myyntivoittoa. Verotilitysmuutoksista ja muista kertaeristä puhdistettu vertailukelpoisempi tilikauden tulos on noin miljoona euroa positiivinen (+0,7 M v. 2012). Toimintakate kasvoi noin 5,5 % (ulkoiset menot +6,8 %), joka on selvästi kuntien keskimääräistä kasvua korkeampi, johtuen mm. erikoissairaanhoidon suuresta kasvusta. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 6,2 %. Kaupungin lainakanta väheni 0,2 M :lla 79,4 M :oon (sis. Lappian AMK-lainaa 1,225 M, joka poistuu taseesta 2014), kun koko kuntakentän lainakanta kasvoi jälleen v toistakymmentä prosenttia. Velkataakka on menojen kasvun hallinnan ohella kuitenkin edelleen kaupungin talouden haasteena. Kaupunkistrategian tavoitteena oleva tasapainoinen talous edellyttää toimintakatteen kasvun olevan tulevina vuosina pienempi kuin verorahoituksen kasvu, etenkin kun vuonna 2014 valtionosuuksien verotulotasaus kääntyy Kemin osalta miinusmerkkiseksi aiheuttaen tulopohjaan 2-3 M :n leikkauksen. Tätä lovea lisää vielä vuonna 2015 voimaantuleva valtionosuusjärjestelmän uudistus, jossa Kemi on häviävien kuntien joukossa. Kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä on 14,1 M (v kumulatiivinen ylijäämä oli 9,1 M ). Kaupungin varsinaiset investointimenot v olivat noin 5,6 M (ilman amk-fuusion ja Lappian pääomittamisen kertavaikutuksia), jotka kyettiin kattamaan tulorahoituksella (vuosikate) eli kaupungin talous oli vuonna 2013 tasapainossa. Kaupungin konsernitaseen omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuminen kehittyivät myönteisesti hyvän tuloskehityksen ja lainamäärän laskun vuoksi. Kaupunki joutui tilivuoden aikana tekemään tilausmuutoksia ja lisäämään käyttötalousnettomenoja 6,1 M ja investointeihin 0,1 M. Menolisäykset koostuvat pääosin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista. Henkilöstökulut alittivat budjetin selvästi. Tilausmuutokset kyettiin kuitenkin kattamaan lähinnä verorahoituksen budjettiylityksillä. Kemin asukasluku oli vuoden 2013 lopussa henkilöä (ennakkotieto). Väestö väheni vuoden aikana 148 hengellä. Luonnollinen väestönkasvu ja muuttotase olivat negatiivisia. Koko seutukunnan väkiluku väheni 380 hengellä. Väestökehitys onkin yksi suurimmista haasteistamme tällä hetkellä. Keskimäärin toimintavuonna oli työttömänä 1637 henkeä eli 17,3 % työvoimasta. Edelliseen vuoteen verrattuna työttömien määrä lisääntyi 225 hengellä ja keskimääräinen työttömyysaste kasvoi 2,6 %- yksikköä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi. Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä oli keskimäärin 286 henkeä, kun vielä vuonna 2005 luku oli 346 henkeä. Nuorten työttömyys pysyi lähes samana. Työttömistä oli alle 25-vuotiaita 16,8 % eli n. 275 henkeä. Työvoiman määrä putosi edelleen ollen 9451 henkeä. Kemin päästyä mukaan hyvin resurssoituun valtakunnalliseen työllisyyden hoidon kokeiluhankkeeseen odotuksemme työvoiman aktivointitoimenpiteiden puremisesta tulevina vuosina ovat korkealla, joskaan yleinen taloustilanne ei juuri tällä hetkellä helpota aktivointitoimenpiteitä. Talousarviovuoden aikana tehtiin kunnallisteknisiä töitä mm. Rovan uudella asuinalueella, jonka ensimmäisestä vaiheesta (30 tonttia) on varattuna parikymmentä tonttia. Kemintullin yritysalueen kunnallistekniikkaa rakennettiin myös ja neitseellisellä alueella on varattavana vetovoimaisia yritystontteja. Sarius-kaavan valmistelevia töitä tehtiin v ja päätöksenteko kaavan suhteen on kevätkesällä

9 Kemin oma kunnianhimoinen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistussuunnitelma eteni ja hyviä tuloksia saavutettiin mm. siirtoviivepäivien nollaamisessa ja vastaanottojen keskittämisellä. Työ jatkuu avopalvelujen kehittämisellä mm. yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa v Kemin kaupungin tilinpäätöksen tulos on kohtuullisen hyvä, joskin paineet kustannusten hallinnan tuloksiin lähivuosina kasvavat verorahoituksen kehityksen hiipuessa. Tuloksen saavuttamisessa kaupungin henkilöstö on ollut avainasemassa ja osoittanut vastuullisuutta, mistä haluan lausua erityiskiitokset. Samalla kiitän myös kaupungin sitoutuneita päättäjiä työstänne yhteisten asioiden hyväksi. Tulevien vuosien tärkeimmät toimenpiteet liittyvät Meri-Lapin kunta- ja soterakenneuudistukseen, talouden kantokyvyn varmistamiseen, kaupungin oman sote-uudistuksen sekä työllisyys- ja vetovoimaprojektien läpiviemiseen. Näissä riittää työsarkaa lähitulevaisuudessa. Tero Nissinen kaupunginjohtaja 7

10 Kemin kaupungin organisaatio Tarkastuslautakunta KAUPUNGINVALTUUSTO Keskusvaalilautakunta KAUPUNGINHALLITUS Konserni- ja suunnittelujaosto Konserniyhtiöt Sisäinen tarkastus Atte Karjalainen Kaupunginjohtaja Tero Nissinen Strateginen johto KESKUSVIRASTO Tero Nissinen Kaupunginkanslia Jukka Vílen Hallintopalvelut * Tero Nissinen,* Jukka Vilén,* Matti Rask Tuki- ja erillispalvelut * Jukka Vilén, * Matti Rask Tietohallintopalvelut * Reijo Konu Kehittämis- ja talousosasto Allan Mikkola Taloushallintopalvelut * Allan Mikkola, * Anja Björkman-Kursu Elinkeinopalvelut * Riitta Ahtiainen Henkilöstöhallintopalvelut * Teemu Sääksniemi Koulutuslautakunta, kulttuurilautakunta ja Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunta SIVISTYSPALVELUKESKUS Martti Höynälänmaa Sosiaali- ja terveyslautakunta Jaosto SOSIAALI- JA TERVEYS- PALVELUKESKUS Liisa Niiranen Tekninen lautakunta Ympäristöjaosto TEKNINEN PALVELUKESKUS Tapani Onkalo Koulutuslautakunta Koulutus Hallintopalvelut * Anu-Liisa Kosonen Perusopetus * Anu-Liisa Kosonen Lukio * Margit Kettunen Kemin Työväenpisto * Anu-Liisa Kosonen Varhaiskasvatus * Kaisa Rauvala Kulttuurilautakunta Kulttuuri Kulttuuripalvelut * Hilkka Heikkinen Museotoimi * Kari Silvennoinen Kirjasto * Hilkka Heikkinen Teatteri * Sarianne Paasonen Liikuntapalvelut * vs. Eija Karismo Nuorisotyö * vs. Eija Karismo Länsi-Pohjan Musiikkitoimen yhteislautakunta Musiikkitoimi * Katariina Kummala Musiikkiopisto * Noora Tuominen Hallintopalvelut * Liisa Niiranen Aikuissosiaalityö * Arto Alajärvi Perhepalvelut * Katariina Hynynen Vammais- ja kehitysvammapalvelut * vt. Rauha Hannu Vastaanotto * Mari Kärkkäinen Kuntoutuspalvelut * Mari Kärkkäinen Suun terveydenhuolto * Arto Karjalainen Työterveyshuolto * vt. Jan Erik Wiens Aikuisten psykososiaaliset palvelut * Outi Kääriäinen Erikoissairaanhoito * Outi Kääriäinen Hoito-ja hoivapalvelut * Outi Kääriäinen * vt. Rauha Hannu 8 Hallintopalvelut * Marja Kynsijärvi Maankäyttö- ja mittaustoimi * Tapani Onkalo Yhdyskuntatekniikka * Mika Grönvall Tilapalvelu * Markku Kotiranta Talonrakennusurakat * Markku Kotiranta Kaavoituspalvelut * Riitta Vallin Viranomaispalvelut * Risto Pöykiö

11 KEMIN TILAAJA - TUOTTAJA -ORGANISAATIO Konserniyhtiöt KAUPUNGIN- VALTUUSTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta TILAAJAT KAUPUNGIN- HALLITUS Konserni- ja suunnittelujaosto Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus TILAUSVALMISTELIJAT Sisäinen tarkastaja Keskusvirasto Tilaajatiimi TUOTTAJA- LAUTAKUNNAT Koulutuslautakunta Kulttuurilautakunta Länsi-Pohjan Musiikkitoimen yhteislautakunta Tekninen lautakunta Sosiaali-ja terveyslautakunta Ympäristöjaosto Jaosto PALVELUTUOTANTO Sivistyspalvelukeskus Tekninen palvelukeskus 9

12 Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Puheenjohtajat Matti Päkkilä, puheenjohtaja Veikko Kumpumäki, I varapuheenjohtaja Tuire Kourula, II varapuheenjohtaja Mikko Kurtti, III puheenjohtaja Jäsenet Mikko Ekorre Sari Ekorre-Nummikari Pertti Henttinen Matti Kettunen Sisko Korrensalo Tytti Kumpulainen Veikko Kumpumäki Anneli Mikkanen Sari Moisanen Antero Mäki-Jokela Pasi Määttä Kati Tervo Sirpa Niskala Jouko Pasoja Aili Virtala Jouko Juntunen Raimo Keskikallio Tuire Kourula Antti Pasanen Juha Puro Ritva Sonntag Juha Taanila sdp vas kesk kok vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas kesk kesk kesk kesk kesk kesk kesk Kaupunginvaltuusto kokoontui kertomusvuonna 10 kertaa ja käsitteli 165 asiaa. Jäsenet Ritva Aheinen Jaakko Alamommo Hilkka Halonen Raimo Holopainen Pirita Hyötylä Jukka Ikäläinen Teija Jestilä Jaana Niskanen Matti Päkkilä Pekka Tiitinen Kalle Helske Mikko Kurtti Marko Leskio Matti Muranen Sven Nyberg Aarne Pasanen Kimmo Hirvenmäki Riitta Kapraali Anneli Rantala Esko Särkelä Harri Tauriainen sdp sdp sdp sdp sdp sdp sdp sdp sdp sdp kok kok kok kok kok kok vihr ps ps ps ps Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Puheenjohtajat Sari Moisanen, puheenjohtaja Teija Jestilä, I varapuheenjohtaja Jouko Pasoja, II varapuhenjohtaja Ritva Sonntag, III varapuheenjohtaja Jäsenet Matti Kettunen Tytti Kumpulainen Sari Moisanen Jouko Pasoja Jouko Juntunen Ritva Sonntag Pirita Hyötylä Jukka Ikäläinen Teija Jestilä Marko Leskio Harri Tauriainen vas sdp vas kesk vas vas vas vas kesk kesk sdp sdp sdp kok ps Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 22 kertaa ja käsitteli 353 asiaa. Varajäsenet Pasi Määttä Sirpa Niskanen Kati Tervo asti, Pirjo Viitala Ari Mäläskä Raimo Keskikallio Ulla Miettunen Jaana Niskanen Raimo Holopainen Pekka Tiitinen Marja-Leena Laitinen Esko Särkelä 10

13 Keskusvaalilautakunta Varsinaiset jäsenet Arvi Uusitalo, puheenjohtaja Marketta Korrensalo, varapuheenjohtaja Pirkko Kalttonen Hannu Peurasaari Kai Puro Varajäsenet 1. Maarit Hautalampi 2. Kaarina Pistokoski-Tikkala 3. Pertti Ylisuvanto 4. Kimmo Arstio 5. Seppo Lankinen Tarkastuslautakunta Varsinaiset jäsenet Matti Muranen, puheenjohtaja Mikko Ekorre, varapuheenjohtaja Saara Kotijärvi-Dianoff Raila Luosujärvi Matti Viitanen Merja Liuski Rauno Pietiläinen Heli Tuokkola Juha Puro Aki Pyykkö Anneli Rantala Varajäsenet Terttu-Liisa Juusti Martti Laakkonen Eeva-Liisa Kilpeläinen Tuomo Kallijärvi Sanna Korhonen Tiina Hiltunen Mauri Pudas Aino Nuutinen Raimo Keskikallio Aila Mansikkamaa Esko Särkelä Koulutuslautakunta Varsinaiset jäsenet Juha Taanila, puheenjohtaja Pasi Määttä, varapuheenjohtaja Mervi Anttila Antero Mäki-Jokela Kati Tervo Ritva Aheinen Jani Karvonen Laura Kuismanen Lea Leminaho Esko Särkelä Mervi Tuohimaa Varajäsenet Seppo Vieruaho Sanna Korhonen Ari Mäläskä Mikko Ekorre Teija Karisaari Rauha Rötkönen Markku Murtomäki Susanne Klemettinen Waltteri Seretin Sven Nyberg Tuula Sykkö Kulttuurilautakunta Varsinaiset jäsenet Pirkko Pehkonen, puheenjohtaja Pekka Tiitinen, varapuheenjohtaja Erno Nevalainen Sirpa Niskala Janne Saarijärvi Mikko Korkiakoski Jaana Kotkansalo Minna Laitila Antti Pasanen Kalle Helske Eila Tauriainen Varajäsenet Mika Tissari Aapo Järvimäki Markku Soppela Mervi Anttila Raija Reponen Jarmo Tölli Kaisu Liiten Sanna Malo Henri Kivelä Susanne Saari Riitta Kapraali Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunta Varsinaiset jäsenet Eija Komokallio, puheenjohtaja Helena Kumpumäki, varapuheenjohtaja Seppo Vieruaho Varajäsenet Aapo Järvimäki Teija Karisaari Tapio Riikonen 11

14 Tekninen lautakunta Varsinaiset jäsenet Jaakko Alamommo, puheenjohtaja Kimmo Arstio, varapuheenjohtaja Anneli Mikkanen Ensio Moisanen Aili Virtala Jaakko Lehojärvi Maria Viinikka Ritva-Liisa Alatalo Markku Pudas Marja-Leena Laitinen Harri Tauriainen Ympäristöjaosto Markku Marttila, puheenjohtaja Matti Muranen, varapuheenjohtaja Kyösti Posti Raija Reponen Raimo Holopainen Kirsti Jaakkola Arja Ketola Varajäsenet Tuomo Leppiaho Kalevi Karppinen Marja-Leena Tyystälä Markku Marttila Raili Ranta Heikki Härkönen Aino Nuutinen Minna Laitila Eero Tuokila Veera Valkeinen Anneli Rantala Tuomo Kallijärvi Mirja Vallasvuo-Paavola Helena Luokkala Aili Virtala Ahmad Sahnoun Tuula Peltonen Juha Puro Sosiaali- ja terveyslautakunta Varsinaiset jäsenet Aaro Tiilikainen, puheenjohtaja Jaana Niskanen, varapuheenohtaja Sari Ekorre-Nummikari Matti Kaarre Sisko Korrensalo Jukka Korhonen Hannele Pietiläinen Raimo Keskikallio Ulla Miettunen Sven Nyberg Riitta Kapraali Jaosto Jaana Niskanen, puheenjohtaja Raimo Keskikallio, varapuheenjohtaja Sisko Korrensalo Sven Nyberg Varajäsenet Pertti Henttinen Katja Hietala Tytti Kumpulainen Erno Nevalainen Raija Reponen Jaakko Lehojärvi Tarja Hämäläinen-Sahnoun Aki Pyykkö Arja Ketola Oona Arttieff Esko Särkelä Jukka Korhonen Ulla Miettunen Sari Ekorre-Nummikari Riitta Kapraali Muut Konserni- ja suunnittelujaosto Varsinaiset jäsenet Jouko Pasoja, puheenjohtaja Teija Jestilä, varapuheenjohtaja Ritva Sonntag Marko Leskio Varajäsenet Sari Moisanen Jukka Ikäläinen Jouko Juntunen Marja-Leena Laitinen 12

15 Tilivelvolliset viranhaltijat 2013 Keskusvirasto Kaupunginjohtaja Kansliajohtaja Kehittämisjohtaja Sopimusjohtaja, kaupunginlakimies Sivistyspalvelukeskus Sivistystoimenjohtaja Koulutoimenjohtaja Rehtori, lukio Rehtori, Työväenopisto Päivähoidon johtaja Museotoimenjohtaja Kirjastotoimen johtaja Teatterinjohtaja Nuorisotoimenjohtaja Musiikinjohtaja, musiikkitoimi Rehtori, musiikkiopisto Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Sosiaalityönjohtaja Terveydenhuollon johtaja Ylilääkäri Vs. vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Tekninen palvelukeskus Kaupungingeodeetti Hallintopäällikkö Yhdyskuntatekniikan päällikkö Tilapalvelupäällikkö Kaavoituspäällikkö Ympäristöpäällikkö Tero Nissinen Jukka Vilén Allan Mikkola Markku Pietarila , Matti Rask Martti Höynälänmaa Anu-Liisa Kosonen Margit Kettunen Marjaliisa Hynninen , Anu-Liisa Kosonen Kaisa Rauvala Kari Silvennoinen Hilkka Heikkinen vs. Ulla Leppänen , Sarianne Paasonen Eero Saija , vs. Eija Karismo vs. Aino Kurki , Katariina Kummala Marjaliisa Hynninen , Noora Tuominen Liisa Niiranen Arto Alajärvi Outi Kääriäinen Mari Kärkkäinen vs. Rauha Hannu Tapani Onkalo Marja Kynsijärvi Mika Grönvall Markku Kotiranta Riitta Vallin Risto Pöykiö 13

16 Yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2013 Suomen bruttokansantuotteen volyymi pieneni Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1,4 %. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palvelujen yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 193 mrd ja arvon muutos oli +0,6 %. Vuonna 2012 bkt oli 192 mrd, vuonna 2011 noin 189 mrd ja vuonna 2010 noin 179 mrd :a. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, % Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna yksityisen kulutuksen ja investointien supistuminen. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 %, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,8 %. Julkisen kulutuksen kasvu oli seurausta Yleisradion luokittelusta yrityksistä julkisyhteisöihin. Se pienensi myös yksityistä kulutusta. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu oli pysähdyksissä toista vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 0,3 %. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,1 %. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2013 lopussa 120 % eli se kasvoi 1,5 %-yksikköä vuoden aikana. Velkaantumisaste on lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Asukasta kohti laskettuna bruttokansantuote oli viime vuonna eli kasvua oli 0,1 %. 14

17 Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto sen sijaan oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 mrd. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4,3 mrd. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä pieneni, samoin työeläkelaitosten ylijäämä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kasvoi vuonna Vuoden 2013 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,2 %, kun se vuonna 2012 oli 7,7 %. Miesten työttömyys pysyi edelleen naisten työttömyyttä korkeammalla tasolla. Vuonna 2013 miesten työttömyysaste oli 8,8 % eli 0,5 %-yksikköä suurempi kuin vuonna Naisten työttömyysaste oli 7,5 % eli 0,5 %-yksikköä suurempi kuin vuonna Myös nuorten asema työmarkkinoilla heikkeni vuotiaiden nuorten työttömyysaste vuonna 2013 oli 19,9 %, kun se vuonna 2012 oli 19 %. Nuorten työttömyys on selvästi yleisempää kuin 2000-luvun parhaina vuosina 2007 ja 2008, jolloin nuorten työttömyysaste oli 16,5 %. Vuonna 2013 työllisiä oli eli vähemmän kuin vuonna Työllisten määrä väheni eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa (-9 000) ja teollisuudessa (-6 000) vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2013 oli 68,5 %. Edellisvuonna se oli 69,0 %. Työllisyysaste parani ikäluokassa vuotiaat (+1,4 %-yksikköä). Vuonna 2013 työllisten tekemien työtuntien määrä oli 1,9 % pienempi kuin vuonna Työtuntien määrä työllistä kohti oli hieman alhaisempi kuin vuotta aiemmin (1627 -> 1613 työtuntia vuodessa). Työvoimaviranomaisten mukaan vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 11,3 %, kun vuonna 2012 työttömänä oli 9,8 % työvoimasta. Keskimäärin oli työttömänä ihmistä. Lisäystä edelliseen vuoteen on noin henkeä. Joulukuun lopussa työttömänä työhakijana oli ihmistä eli työttömyysaste oli 12,6 %. 15

18 Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2013 Suomen viennin arvo oli yli 55,9 mrd eli 1,0 mrd alhaisempi kuin vuonna Tuonti väheni 2 % ja oli 58,1 mrd. Näin ollen kauppatase oli alijäämäinen noin 2,2 mrd. Vuotta aiemmin kauppataseen alijäämä oli 2,6 mrd ja vuonna ,7 mrd alijäämäinen. Sitä ennen kauppatase on ollut alijäämäinen vuonna Vuonna 2013 kuluttajahinnat nousivat 1,5 %. Vuosi sitten nousu oli 2,8 %. (Tilastokeskus: Kuluttajahintaindeksi 2005 =100, vuosi 2011 pisteluku 113,5 ja vuosi 2012 pisteluku 116,7 ja vuosi 2013 pisteluku 118,4). Yleinen ansiotasoindeksi nousi 2,0 % ja kuntasektorilla 1,7 %. (Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi 2010 = 100, vuosi 2011 pisteluku 102,7, vuosi 2012 pisteluku 106,0 ja vuosi 2013 pisteluku 108,1). Valtion velka oli vuoden 2013 lopussa 89,7 mrd eli noin asukasta kohti. Vuoden aikana velka on kasvanut noin 5,8 mrd :lla. Valtion velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen oli noin 46,3 %, kun se vuonna 2012 oli noin 43,6 % (lähde: Valtiokonttori). Vuonna 2013 kolmen kuukauden euribor-koron vuosikeskiarvo oli 0,2 %. Vuonna 2012 taso oli 0,5 %. Pitkät korot (10 v.) ovat olleet vuonna 2013 tasolla 1,9 %. Myös vuonna 2012 kymmenen vuoden lainankorko oli 1,9 %. Kuntien yhteenlaskettu tulos oli vuoden 2013 ennakkotietojen mukaan 0,3 mrd eli 0,6 mrd suurempi kuin vuonna Lainakanta kasvoi noin 13,4 % ja oli asukasta kohti (2 262 asukasta kohti vuonna 2012). Toimintakatteen kasvu oli vuonna 2013 noin 2,7 %, verotulot kasvoivat 6,8 % ja valtionosuudet 2,9 %. Yhteenlaskettu vuosikate oli 2,0 mrd eli muutos oli +51 %. 36 kunnalla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate kattoi 99 % poistoista. Bruttoinvestointien määrä oli 4,8 mrd eli kasvu oli 3,9 %. Vuonna 2013 kunnille tilitettiin verotuloja noin 20,6 mrd eli 6,8 % ( = 1,3 mrd ) enemmän kuin vuonna Kuntien jako-osuus kunnallisverotuksessa oli 0,6196 (v ,6246). Yhteisöverotuksen jako-osuus oli 0,2949 kun vuonna 2012 osuus oli 0,2834. Kunnallisveron tilitykset kasvoivat 6,6 % (=1 120 M ), yhteisöveron tilitykset kasvoivat 8,2 % (= 99 M ) ja kiinteistöveron tilitykset kasvoivat 7,3 % (=93 M ). Yhteensä verotilitykset olivat 20,64 mrd. Kasvua oli 1,3 mrd eli 6,8 %. Kemi-Tornio talousalueen kehitys Väestön määrä on pienentynyt 2000 luvulla hengellä eli 5,2 %. Vuosi 2013 ei tee poikkeusta; väestön määrä väheni ennakkotiedon mukaan 382 hengellä ja oli vuoden lopussa Luonnollinen väestönkasvu oli negatiivinen 42 henkeä. Väestörakenteen vuoksi eniten luonnollista väestönkasvua oli Torniossa (+74) ja vähiten Kemissä (-83). Muuttotase oli vuonna 2013 negatiivinen (-340 henkeä). Muuttotappiota oli kaikissa seudun kunnissa paitsi Tervolassa; Kemissä -65, Keminmaassa -48, Simossa -51, Tervolassa +3 ja Torniossa

19 Ennakkotieto Väkiluku Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Seudun työpaikat vähenivät jonkun verran vuonna 2011 mutta työpaikkoja on edelleen jonkun verran enemmän kuin vuonna Alueella asuva työllinen työvoima Työpaikat Työpaikkaomavaraisuus % 100,2 99,7 101,3 99,9 101,2 101,2 Työttömyysaste % 23,8 19,6 15,6 14,4 13,5 12,3 Huoltosuhde 2 1,7 1,7 1,7 1,6 1,6 Työttömyysaste oli vuonna 2013 Kemi-Tornio alueella keskimäärin 15,2 % ja työttömänä oli ihmistä. Työttömien määrä on kasvanut vuoden aikana 16,9 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli 705 henkeä eli 140 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Alle 25-vuotaiden työttömien määrä on kasvanut 588 hengestä 684 henkeen. Kemin väestökehitys Vuodesta 1995 väkiluku on pienentynyt Kemissä asukkaalla eli 10,5 %. Vuonna 2013 syntyneitä oli 205 henkeä ja kuolleita 288 henkeä. Vuoden 2013 aikana väkiluku pieneni 148 asukkaalla eli 0,7 % väkiluku oli henkilöä (ennakkotieto). Ennakkotieto Väkiluku Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto

20 Kemin työpaikat ja työvoima Alueella asuva työllinen työvoima Työpaikat Työpaikkaomavaraisuus 124,2 125,6 124,2 118,5 120,3 119,0 % Työttömyysaste % 25,2 22,2 17,0 16,1 15,8 14,3 Taloudell. huoltosuhde 1,86 1,8 1,9 1,8 1,8 Taloudellinen huoltosuhde = työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin Työpaikkojen määrä väheni noin 200:lla ( -2,2 %) vuonna Kemin työttömyysaste oli vuonna 2013 keskimäärin 17,3 % ja työttömänä oli keskimäärin ihmistä. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kaupunginvaltuusto valitsi toimielinten jäsenet alkavalle valtuustokaudelle Kaupunki sai vuoden kaupunkikeskus 2013 palkinnon Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012 (KAPA) asiakastyytyväisyystulokset käsiteltiin kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kemi strategian Strategia perustuu viiteen tasapainoitettuun näkökulmaan. Kemin Työväenopisto ja Kivalojen seutuopisto yhdistettiiin. Lapin ammattikorkeakoulu oy perustaminen valmisteltiin vuoden 2013 aikana. Uusi ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa ja samalla lakkautettiin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymä. Valtionvarainministeriö pyysi kunnilta lausuntoa kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta marraskuun loppuun mennessä. Kemin kaupunki ilmoitti osallistuvansa viiden kunnan yhdistymisselvityksen (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio) toteuttamiseen. Ylitornion kunnan mahdolliseen selvitysalueeseen osallistumiseen suhtaudutaan myönteisesti. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin omistajapoliittinen ohjelma. Lokakuussa hyväksyttiin kaupungin hankkeitten ja suunnitelmien yritysvaikutusten arvioinnin periaatteet. vuoden merkittävimmät poikkeamat talousarvioon esitetään talousarvion toteutumavertailun käyttötalousosassa. Vuoden aikana tehtiin talousarvioon noin 6,11 M :n toimintamenojen lisäys ja 1,01 M :n toimintatulojen lisäys. Toimintakatetta muutettiin 5,1 M. Muutettu toimintakate toteutui 99,9 %:sesti. 18

21 Verotuloihin tehtiin 3,32 M :n ja valtionosuuksiin 0,97 M :n lisäys. Muutos toteutui 101 %:sesti. Korkomenot toteutuivat 87 %:sesti. Alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 4,9 M. Toteutumaksi tuli 6,2 M. Poistot olivat 4,7 M. Arvonalentumisia kirjattiin 1,6 M. Tilikauden tulokseksi tuli 5,1 M, kun alkuperäisessä talousarviossa tulokseksi arvioitiin 0,3 M. Tulokseen vaikutti Lappian kiinteistöjen siirto kaupungin kautta Lapin AMK oy:lle ja siitä saatu kertaluonteinen pääomanpalautus 5,2 M. Henkilöstö Kemin kaupungin palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä vakinaista ja 274 määräaikaista työntekijää. Vakinainen henkilöstö lisääntyi 21 hengellä ja määräaikaisen 18:lla. Ensihoidon henkilöstö siirtyi Länsi-Pohjan keskussairaalaan ja vanhainkotisäätiön henkilöstö kaupungille. Palkkoja ja palkkioita maksettiin vuonna 2013 yhteensä 49 M, jossa oli kasvua edellisvuoteen verrattuna 2,8 %. Henkilötyövuosia kertyi eli noin 34 htv:ta vähemmän kuin talousarviossa. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vuonna 2013 olivat keskimäärin 14,0 kalenteripäivää / vakinainen henkilö. Vastaava luku oli edellisvuonna 15,3. 19

22 Vertailu TA - TP 2013 palkat ja henkilötyövuodet Palkat Lisäksi työllistetyt HTV:t Luvut 1000 eurona Korjattu TA 2013 TP 2013 Erotus TA 2013 TP 2013 Erotus TA- TP TP 2013 Hallintopalvelut ,5 13,8-0,7 Tietohallintokeskus ,5 0,5 0,6 Kehittämis- ja talouspalvelut ,3 0,3 Elinkeinopalvelut ,0 0,0 Henkilöstöpalvelut ,6 11,0-0,6 0,6 Tuki- ja erillispalvelut ,1 2,2 0,1 Hallintopalvelut/koulutus ,8 5,5 0,7 0,2 Peruskoulutus ,3 191,4 3,1 0,6 Lukio ,6 45,3-1,3 Lukion myyntitoiminta Työväenopisto ,9-1,1 Varhaiskasvatus ,6-15,4 0,5 Kulttuuripalvelut ,0 0,0 Museotoimi ,9 8,3-1,6 0,7 Kirjasto ,1 15,3-0,8 Teatteri ,9 26,7-1,2 Liikuntapalvelut ,8-0,2 0,1 Nuorisotyö ,5-2,5 Musiikki ,1 27,0-2,1 Soster-hallinto ,4 0,4 Aikuissosiaalityö ,5 14,9 0,4 Perhepalvelut ,7 39,3-0,4 Vammais- ja kehitysvammaishu ,0 2,0 0,8 Vastaanotto ,3 49,4-2,9 0,4 Kuntoutus ,3 6,6-0,7 Suun terveydenhuolto ,6 22,9-0,7 Työterveys ,9 7,6-0,3 Aikuispsykososiaaliset palv ,5 52,3-0,2 Hoito- ja hoiva ,7 321,4 7,7 3,4 Tekninen hallinto ,7 11,8 0,1 Maankäyttö ja mittaust ,6 13,8-0,8 Yhdyskuntatekniikka ,5 39,2-9,3 4,8 Tilapalvelu ,9-6,1 6,4 Kaavoitus ,9-0,1 Viranomaispalvelut ,7 7,5-0,2 Ulkopuoliset urakat KOKO KAUPUNKI ,9 1308,0-33,9 19,3 Työllistetyt eivät sisälly htv- ja palkkavertailuun Henkilötyövuodet ( vakinaiset ja määräaikaiset) Tarkemmat henkilöstöä koskevat tunnusluvut esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Taloudellisen tilanteen epävarmuus on merkittävin kaupungin talouteen liittyvä epävarmuustekijä. Tämä näkyy verotulojen heikentymisenä ja valtionosuuksien leikkauksina. Vientiteollisuus paikkakunnan verotuloista lähes 80 % on alttiina suhdannevaihteluille. Tulopohjan heikentymistä suunnittelukaudella voidaan kompensoida palvelujen tehokkuutta ja tuottavuutta parantamalla. Myös palvelujen määrää ja laatua voidaan joutua heikentämään. 20

23 Kaupungin korkea lainamäärä aiheuttaa myös korkoriskin vaikka suojausaste on 92 % tasolla. Lainojen muuttuessa suojausta on vuosittain päivitettävä. Korkosuojaus on eräänlainen vakuutus, joka nostaa rahoituksen hintaa. Vuoden 2012 aikana lyhyet korot laskivat voimakkaasti. Vuoden 2013 aikana korkotaso hieman nousi ja vuoden 2014 syksyllä taloustilanteen selkeytyessä odotetaan myös lyhyiden korkojen lähtevän selvempään nousuun. Maksuvalmiutta pidetään yllä kuntatodistuksilla. Tilanteeseen liittyy likviditeettiriski, jota on pyritty minimoimaan kuntatodistussopimuksilla eri pankkien kanssa. Vuoden 2013 aikana viisi miljoonaa euroa lyhytaikaisia kuntatodistuksia muutettiin pitkäaikaisiksi lainoiksi Likviditeettiriskiä voidaan pienentää myös pyrkimällä kasvattamaan kassan kokoa. Luottoriski liittyy antolainaukseen, jos lainansaajat eivät pysty hoitamaan lainaan liittyviä velvoitteitaan. Antolainoja on noin 18,9 M ja ne on myönnetty konserniin kuuluville yhteisöille. Kaupungin takausvastuiden määrä on noin 32,8 M (vuonna noin 33,5 M ). Vastuista valtaosa on myönnetty konserniin kuuluville yhteisöille. Lähivuosina henkilöstön eläköityminen voi myös muodostua riskiksi, jos tilalle ei saada rekrytoitua uutta ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa. Vuoteen 2017 mennessä lähes viidennes kaupungin nykyisestä vakinaisesta henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän. Palvelutarpeiden ennakointi erityisesti terveydenhuollon erityispalveluissa on hyvin tärkeää, jotta voimavaroja voidaan suunnata entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan.kemissä esiintyvä sukupolvien yli ulottuva syrjäytyminen ja erityisesti korkea nuorisotyöttömyys ovat kauaskantoisia riskejä, joiden ehkäisyyn on kuitenkin ryhdyttävä heti. Rakennuskannan peruskorjauksen riittämättömyys aiheuttaa taloudellisen ja joissain tapauksissa myös käyttöön liittyvän riskin joka hoitamattomana vain pahenee. Suurin yksittäinen toteutunut vahinkoriski oli kaupunginteatterissa syttynyt tulipalo marras- joulukuun vaihteessa ja siitä aiheutuneet merkittävät vesi-, noki- ja savuhaitat kulttuurikeskuksessa. Kohde oli vakuutettu. 21

24 Ympäristötekijät vuonna 2013 Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa (KuntaL 69 ). Tällaisia toimintakertomuksessa esitettäviä olennaisia tietoja saattaa muodostua myös ympäristövelvoitteista. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Näitä menoja aiheutuu muun muassa jätteen käsittelystä ja jätteen syntymisen ehkäisystä, maaperän, pinta- ja pohjavesien, ulkoilman ja ilmaston suojelusta, melun torjunnasta ja biologisen monimuotoisuuden ja maisemien suojelusta. Kemin kaupungin ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä raportoidaan säännöllisesti mm. "Kemin kaupungin ympäristönsuojelujulkaisut"-nimisessä julkaisusarjassa. Sarjaa on julkaistu vuodesta 1989 lähtien ja siinä on tähän mennessä julkaistu 59 erillistä julkaisua. Ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä on tietoa myös ympäristövaikutusten arviointiraporteissa (YVA), kaavoituksen raporteissa ja ympäristölupahakemuksissa. Liikelaitosten ja konserniyhtiöiden ympäristömenot ja -tulot on esitetty yhtiöiden omien, erillisten tilinpäätösten yhteydessä. Yhtiöt kehittävät säännöllisesti ympäristötilinpäätöstietojen esittämistä saatujen kokemusten perusteella. Kemin kaupunki käynnisti hiilidioksidipäästöjen seurannan Benviroc Oy:n raportointipalvelussa. Kaupungin hiilidioksidipäästöjen kehitystä voi seurata lähes reaaliajassa Internet-osoitteessa Raportointipalvelu on verkossa ilmestyvä sitoutumaton uutislehti, joka kertoo lukijoilleen ajankohtaisimmat uutiset ilmastonmuutoksesta ja energiasta. CO2-raportti julkaisee ainutlaatuista koko Suomen kattavaa, kuntatasolle asti ulottuvaa kasvihuonekaasujen viikkotilastoa, joka kertoo sähkönkulutuksen, rakennusten sekä käyttöveden lämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. Raportti Kemin kasvihuonekaasupäästöistä on julkaistu Kemin kaupungin ympäristönsuojelujulkaisuissa nro 58 ja 59. Vuonna 2013 toteutettiin Kemin ilmanlaadun mittaus rikkidioksidin, hajurikkiyhdisteiden, typen oksidien ja hiukkasten osalta. Mittauksella saadaan tietoa Kemin metsäteollisuuden, energiatuotantolaitosten ja liikenteen vaikutuksesta kaupungin ilmanlaatuun ja suhteessa vuonna 2011 voimaan tulleisiin ilmanlaadun ohjearvoihin (VNa 38/2011). Mittausraportti valmistuu vuonna

25 Sisäinen valvonta ja sen järjestäminen Sisäisen valvonnan toimivuudesta vastaa kaupunginhallitus ja sen toteuttamis- ja valvontavastuu on kaupunginjohtajalla. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa toiminnan tuloksellisuus, varojen ja resurssien turvaaminen, lakien ja ohjeiden mukainen toiminta sekä riittävä ja luotettava tieto. Tilivelvollisilla on erityinen vastuu sisäisen valvonnan rakenteiden luomisesta ja valvonnan tehokkuuden parantamisesta sekä jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Esimiesten on varmistettava, että henkilöstön toimivalta ja vastuut on asianmukaisesti määritelty. Konserni- ja suunnittelujaoston tehtävänä on ohjata ja valvoa tilasto- ja tutkimusaineiston tuottamista kaupungista ja toimintaympäristöstä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen Palvelualueiden johtosäännöissä määritellään johtamis- ja päätöksentekovastuut. Tilivuoden 2013 alusta ovat tulleet voimaan uudet hallintosääntö, johtosäännöt ja konserniohjeet. Uudet käteismaksujen tilitysohjeet tulivat voimaan alkaen. Tilivuoden aikana käynnistettiin varasto-ohjeiden ja omistajapolitiikan päivittäminen. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty toimintakertomuksen muissa kohdissa. Sähköinen laskutus on otettu käyttöön vuonna Laskutuksen sähköistyminen on kuitenkin ollut hidasta. Vuonna 2013 kaupungin lähettämistä laskuista vain 6,88 %:a oli sähköisiä. Sähköisellä laskutuksella pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta vähentämällä virheitä, selvittelytyötä ja saamalla aikaan säästöjä laskutusprosessissa. Talousarvion toteutumisen seurannassa ja raportoinnissa noudatetaan kaupunginhallituksen antamia ohjeita. Seurantaa suoritetaan säännöllisesti kaikilla tulosalueilla. Maisemaraporteissa esitetään neljännesvuosittain myös arvio tilauksen koko vuoden kehityksestä. Ohjeiden mukaan, maisemaraporteissa pitää olla merkittynä yksilöidyt keinot mahdollisten ylitysten estämiseksi. Jokaiselle tilaukselle on nimetty vastuuhenkilö. Kuntamaisema Oy tekee vuosittain maisemamallista benchmarking-raportin. Raporttien yksikköhintojen analysointi tuo työvälineen luotettavan vertailutiedon hyödyntämiseen. Sopimusosaaminen ja sopimusten valvonta on osa riskienhallintaa. Sopimuskauden toimintaa hallitaan sopimuksilla, valvonnalla ja sähköisillä sopimushallintaohjelmilla. Hallintokuntien käytössä ovat Dynastian sopimushallintaohjelma ja Basware E-office -ohjelma sopimuspohjaisten toistuvaislaskujen ja tontinvuokra-sopimusten hallinnoimiseksi. Näiden ohjelmien käyttöä tullaan edelleen tehostamaan. Sopimusten huolelliseen valmisteluun tulee kiinnittää huomiota koko konsernissa. Sopimusehtojen tulee turvata kohtuulliset kaupungin edut ja ne pitää muotoilla niin täsmällisesti, että sopimusten kustannusvaikutukset ovat ennakoitavissa. Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii sisäinen tarkastaja, jonka tehtävänä on avustaa ylintä johtoa heidän valvontatehtävässään. Sisäisen tarkastuksen kohteena ovat olleet mm. varastotoiminnat, sosiaalinen luototus, merkkipäiväsääntö ja pakolaishuollon asuntojärjestelyt. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestäminen ja kehittäminen Kuntalain 13 :ää on muutettu siten, että valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Velvoitteet sitovat vuoden 2014 alusta. 50 :n mukaan valtuuston on hyväksyttävä hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset mm. sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Valtuusto hyväksyi uuden hallintosäännön. Kaupunginhallitus hyväksyi jo Kemin kaupungin riskienhallintapolitiikan, joka saatettiin myös kaupunginvaltuuston tietoon. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on olennainen osa Kemin kaupunkikonsernin johtamista sekä työtä kaupungin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Riskienhallinnalla tähdätään riskeiltä suojautumiseen ennalta ehkäisevin toimenpitein, selkeillä vastuiden ja valtuuksien määrityksillä ja oikein kohdistetuilla resursseilla. 23

26 Riskienhallintapolitiikassa ilmaistaan riskienhallintatoiminnalle asetetut päämäärät, tavoitteet ja toteutuskeinot, joilla pyritään saavuttamaan organisaatiolle tavoiteltu turvallisuuden ja tavoitteiden taso pienimmillä mahdollisilla kokonaiskustannuksilla. Riskienhallintapolitiikka kuvaa riskienhallinnan toteuttamisen organisoinnin, vastuut sekä seurannan ja tiedottamisen yleisperiaatteet. Kemin kaupungin ensimmäinen riskienhallinnan toimenpideohjelma kattoi vuodet Toimenpideohjelmakauden aikana ongelmia ilmeni raportoinnin säännöllisyydessä. Kaupunginhallitus käynnisti riskienhallinnan toimenpideohjelman laatimisen vuosille Tavoitteena on erityisesti riskienhallinnan osaamisen syventäminen ja raportoinnin yhdenmukaisuus ja säännöllisyys. Konserniyhtiöt on myös velvoitettu soveltuvin osin noudattamaan riskienhallintapolitiikkaa. Konserniyhtiöillä riskienhallinta perustuu joko riskipolitiikkaan tai yhtiön laatujärjestelmään. Konserniyhtiöiden riskienhallinnan kehittäminen on ollut tilivuoden aikana esillä mm. kaupunginjohtajan järjestämässä toimitusjohtajapalaverissa Konserniyhtiöiden tulee raportoida riskienhallinnasta konserniraportoinnin yhteydessä. Varautumis- ja turvallisuusasioiden kehittäminen Poikkeusolojen johtoryhmä kokoontui 2 kertaa. Valmiuspäällikö Markku Pietarilan eläköityessä tehtävien hoitaminen siirtyi Riitta Kovaselle. Valmiussuunnitelman yleinen osa päivitettiin. Varpulankadulla sattui räjähdysonnettomuustilanne Onnettomuuden jälkeen pidettiin kaksi tilannepalaveria: - Operaatioon osallistuvien kesken järjestettiin palautepalaveri Yhteistyöpalaveri kaupungin, poliisin ja pelastustoimen edustajien kanssa pidettiin Päätettiin perustaa viranomaisyhteistyön työryhmä. Kaupunginjohtajan asettama varavoimatarpeita ja toteutusta selvittävä työryhmä sai selvityksen valmiiksi. Tehdyn selvityksen pohjalta tullaan varautumaan laitehankintojen rakennustöiden kustannuksiin taloussuunnitelmissa vuosina Poikkeusolojen johtoryhmä on kokouksessaan päättänyt perustaa henkilöstöriskit ja niihin varautumisen -työryhmän. Työryhmän tehtäväksi annettiin henkilöstöriskien varautumiseen liittyvän kartoituksen tekeminen toimenpide-ehdotuksineen. Työryhmä aloitti tehtävänsä marraskuussa, jolloin päätettiin ottaa pohjaksi PK -yritysten fyysisen väkivallan tarkistuslista. Piloteiksi valittiin Kemi-talo, sosiaalitoimiston sosiaalityö sekä kaupungintalon 2.krs ja ASPA. Tarkoituksena on laajentaa kysely koskemaan koko kaupungin henkilökuntaa v Työsuojelutoiminta Kemin kaupungin työsuojeluorganisaatioon kuuluvia tarkastuskohteita ovat kaupungin omat toimipisteet ja niiden henkilöstö, lisäksi mukana olivat Kemin Vesi Oy:n, Kemin Satama Oy:n ja Kemin Matkailu Oy:n toimipisteet saakka. Työsuojelun toimintaohjelman v painopistealueena on ollut ennaltaehkäisevä toiminta, johon kuuluu työympäristöriskien arviointi ja hallinta, vaarojen ja haittojen tunnistaminen, työsuojelukoulutus, tiedotus ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Aluehallintovirastojen toteuttama valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke ( ) käynnistyi syksyllä Valvontahankkeen keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Valvonta kohdistetaan kunnan koko organisaatioon: ylimpään johtoon, toimialan/ tulosalueen johtoon sekä työpaikoille ja toimipisteisiin. 24

27 Työsuojeluviranomaisten tekemiä, valvontahankkeen mukaisia työpaikkatarkastuksia kohdistettiin v vanhus- ja vammaispalveluiden toimipisteisiin sekä Kemin Sataman ja Kemin Veden työpaikkoihin. Helmikuussa järjestettiin turvajalkine-esittely Peurasaaren varikkoalueella sekä työjalkineiden esittelytilaisuus Sauvosaaren sairaalassa. Paikalla oli jalkinevalmistajan edustaja. Tapaturmien ja läheltä piti tilanteiden sisäisestä selvityksestä järjestettiin neljä samansisältöistä koulutustapahtumaa maaliskuussa 2013 yhdessä vakuutusyhtiö Fennian kanssa. Kemin kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmä järjesti työmatka- ja liikennetapaturmien ennaltaehkäisyyn heijastintapahtuman yhdessä Lapin Liikenneturvan kanssa joulukuussa Lucian päivänä. Heijastimia jaettiin kuntalaisille noin 250 kpl. Sisäilmasto-ongelmien käsittelyä ja hallintaa varten valmistui toimintamalli. Toimintamallissa tehdään ero ilmenneiden ongelmatilanteiden ja pitkittyneiden ongelmatilanteiden käsittelylle. Moniammatillinen sisäilmatyöryhmä koostuu tilapalvelun, työterveyshuollon ja työsuojelun edustajista, lisäksi ympäristöterveysvalvonnasta on ollut asiantuntijajäsen. 25

28 Toimintaa ja tapahtumia tilikaudelta VALTUUSTON TÄRKEIMPIÄ PÄÄTÖKSIÄ VUODELTA Toimielinten jäsenten valinnat alkavalle valtuustokaudelle Sauvosaaren korttelin 124 tontin 1 asemakaavan muutos 43 Rovan kaupunginosan asuntotonttien myyntihinta ja yksikkövuokra 44 Liiketonttien vaihtaminen Karjalahden kaupunginosassa 49 Sivistyspalvelukeskuksen, kulttuurilautakunnan ja koulutuslautakunnan johtosäännöt Äänestysaluejaotuksen muuttaminen Takajärventien ja Etelänväylän välissä 60 Info-ryhmän päihdekysely 7-9 luokkalaisille / Kemin tulokset Yhdyskuntatekniikan investointiohjelman 2013 muutos/sahansaarenkadun alikulkukäytävä 75 KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012, Asukastyytyväisyystulokset Vuoden 2012 tilinpäätös 84 Henkilöstöraportti Vuoden 2012 arviointikertomus 88 Junkohalliratkaisu 93 Lääkärien vastaanottojen keskittäminen 97 Kemin Työväenopiston ja Kivalojen seutuopiston yhdistäminen Kemin kaupungin tilintarkastustoimeksianto 118 Lapin ammattikorkeakoulun ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian tulevaisuuden näkymien esittely Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista 131 Takaus / Kiinteistö Oy Kemin Toivola-Luotolan Palvelukeskus Kemin kaupunkistrategia Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta 150 Lainojen siirto Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:lle/takausanomukset 151 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostaminen ja sen edellyttämät toimenpiteet 152 Vuoden 2012 arviointikertomus 153 Järjestöavustusten muuttaminen Talousarvio vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuoteen Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelman käsittelyyn siirretyt asiat 161 Kiinteistöjen luovutus Lappialta Kemin ja Tornion kaupungeille sekä edelleen Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:lle 162 Kiinteistön Meripuistokatu 21 luovuttaminen Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialle 163 Kemin kaupungin ja Meri-Lapin työhönvalmennus -säätiön välisen sopimuksen jatkaminen 26