KEMIN KAUPUNGIN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 KEMIN KAUPUNGIN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2015

2 Kemi faktoina Perustamispäivä Asukasluku (ennakkotieto) Pinta-ala Maapinta-ala Seutukunta Maakunta 747 km² 95 km² Kemi-Tornio Lappi KEMIN KAUPUNKI Valtakatu Kemi Vaihde: Fax: Sähköposti: Tilinpäätöksen toteuttanut: KEMIN KAUPUNKI Kehittämis- ja talousosasto Käsittelyvaiheet: KH

3 Sisällysluettelo 1 Tilinpäätössäännökset 2 1. TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin organisaatio ja hallinto Kemi-strategia Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Valtuuston tärkeimpiä päätöksiä vuodelta Yleinen taloudellinen kehitys Oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Ympäristötekijät Arvio merkittävimmistä riskeistä ja todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne ja konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Olennaisia konsernia koskevia tietoja ja tapahtumia Konsernivalvonta ja sen järjestäminen Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kaupunkistrategian toimenpideohjelman toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen palvelualueittain ja tilauksittain Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 199 Lisätietoja/yhteyshenkilö 203 1

4 Tilinpäätössäännökset Kuntalaki 410/2015: --- Kirjanpito Kuntalain 112 :n mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, kirjanpitolakia. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Tilinpäätös Kuntalain 113 :n mukaisesti kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalain 113 :n mukaan kunnan on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kuntalain 114 :n mukaisesti kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Toimintakertomus Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilinpäätösasiakirjat Tilinpäätöksen muodostavat tasekirja ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat. Tilinpäätöksen käsittelystä laaditaan lisäksi tarkastusasiakirjat eli tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus. Tasekirja Kunnan tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot, erillistilinpäätökset, allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät sekä luettelot ja selvitykset. Toimintakertomus jakaantuu toiminnan ja talouden kokonaistarkasteluun ja talousarvion toteutumisvertailuun. Kunnan tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase sekä konsernituloslaskelma, konsernirahoituslaskelma ja konsernitase. Liitetiedot jakaantuvat kunnan liitetietoihin ja konsernin liitetietoihin. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositteiden sekä selvitys kirjanpitokirjojen ja tositteiden säilytystavoista laaditaan kirjanpitolain 3:8 :n mukaisesti. Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöstä varmentavia asiakirjoja ovat tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt. Tilintarkastajan tehtävät Kuntalain 123 :n mukaan tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Kuntalain 125 :n mukaan tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset

5 TOIMINTAKERTOMUS 3 Toimintakertomus

6 4 Toimintakertomus

7 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi Talouden haasteet jatkuvat mutta nähtävissä on merkkejä paremmasta niin talouden kuin elinvoimankin suhteen talousvuosi toteutui alkuperäisesti budjetoitua heikommin, mutta muutettua budjettia paremmin. Kaupungille kertyi vuonna 2015 vuosikatetta vajaa 0,2 M. Tilikauden alijäämä oli 4,4 M. Positiivista oli menojen kasvun (+0,8 %, netto 1,2 %) hidastuminen selvästi. Verotulot ja valtionosuudet toteutuivat budjetoidusti, mutta sosiaali- ja terveystoimi ylitti alkuperäisen talousarvion 4 M :lla. Kaupunkikonsernilla kokonaisuudessaan meni sen sijaan paremmin, kun konsernitilinpäätöksen tulos oli +0,8 M (v ,6 M ). Konsernilainat kasvoivat noin 2 M :lla 129 M :oon (5 937 euroa/asukas). Kaupungin investoinnit toteutuivat kutakuinkin ennakoidusti ollen bruttona 4,3 M (koko konserni 15 M ). Yhdyskuntatekniikkaan käytettiin investoinneista 1,5 M, öljyntorjuntavarastoon 0,4 M sekä Takajärven koulun muuttoon Hepolaan ja Kivikon päiväkodin kalustamiseen 0,2 M kumpaankin. Kaupungin lainakanta kasvoi 4,7 M :lla 86 M :oon (3 955 euroa/asukas). Koko kuntakentän lainakanta kasvoi lähes samassa suhteessa v Velkataakka on menojen kasvun hallinnan ohella edelleen kaupungin talouden haasteena. Kemin taseessa on kumulatiivista ylijäämää 5,7 M (10,1 M v. 2014). Kemin asukasluku oli vuoden 2015 lopussa henkilöä, jossa oli laskua vuodesta 2014 yht. 173 henkilöä. Luonnollinen väestönkasvu ja muuttotase olivat negatiivisia. Koko seutukunnan väkiluku väheni 480 hengellä. Väestökehitys onkin yhdessä työllisyystilanteen kanssa suurimmat haasteemme tällä hetkellä. Kemissä oli keskimäärin toimintavuonna työttömänä 1817 henkeä eli 19,5 % työvoimasta, vaikka loppuvuonna kehitys oli hiukan oikenemassa. Edelliseen vuoteen verrattuna työttömien määrä lisääntyi 43 hengellä ja keskimääräinen työttömyysaste kasvoi 0,6 %-yksikköä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi. Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä oli keskimäärin 461 henkeä. Nuorten työttömyys laski hieman. Työttömistä oli alle 25-vuotiaita 16 % eli n. 290 henkeä. Työvoiman määrä putosi edelleen ollen 9339 henkeä. Kaupunki on panostanut voimakkaasti työllisyyden hoitoon uudelleenorganisoimalla työllisyyspalvelut pysyväksi toiminnaksi v alusta lukien. Vuoden 2015 aikana päätettiin mm ympärivuotisen Lumilinnan sijoittamisesta Mansikkanokalle, Vesi Oy:n tytäryhtiöittämisestä Kemin Energian alle sekä panostettiin voimakkaasti bio- ja kiertotalouden hankkeiden edistämiseen. Tokmannin uusi myymälä (n kerrosneliömetriä) avautui kaupunkikuvallisesti ja strategisesti tärkeälle liikepaikalle syksyllä Kivikon uusi päiväkoti Kemin Teollisuuskylä Oy:n rakennuttamana aloitti toimintansa elokuussa Vuoden 2015 matkailukausi oli kävijämääriltään hyvä. Erityisesti aasialaisten turistien määrä näyttää kasvavan noin viidenneksellä vuosittain. Vuosi 2015 lisäsi Kemin haasteita niin taloudellisesti, työllisyyden hoidossa kuin väestökehityksessäkin, mutta toisaalta antoi jo selvästi orastavia positiivisia signaaleja menojen hallinnan, työllisyydenhoidon sekä matkailun ja biotalouden näkymien ansiosta. Vaikka viime vuosi päättyi taloudellisesti toivottua heikommin ja taloudellisen menestymisen yhtälö on vaikeutunut yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi niin haluan lausua niin kaupungin henkilöstölle kuin päättäjille kiitokset sitoutuneesta tekemisestä Kemin hyväksi. Haasteiden voittaminen vaatii meiltä entistä kovempaa juoksemista elinvoiman tekemisessä sekä yhteishenkeä ja kaupunkiorganisaatiomme rakenteiden uudistumiskykyä. Näitä toimia jatketaan päättäväisesti vuoden 2016 aikana. Tero Nissinen kaupunginjohtaja 5 Toimintakertomus

8 6 Toimintakertomus

9 1.2. Kaupungin organisaatio ja hallinto 7 Toimintakertomus

10 Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto kokoontui kertomusvuonna 10 kertaa ja käsitteli 141 asiaa. Puheenjohtajat Matti Päkkilä, puheenjohtaja Veikko Kumpumäki, I varapuheenjohtaja Tuire Kourula, II varapuheenjohtaja Mikko Kurtti, III puheenjohtaja Matti Muranen, III puheenjohtaja alkaen sdp vas kesk kok kok Jäsenet Jäsenet Mikko Ekorre Sari Ekorre-Nummikari Pertti Henttinen Matti Kettunen Sisko Korrensalo Tytti Kumpulainen Veikko Kumpumäki Anneli Mikkanen Sari Moisanen Antero Mäki-Jokela Pasi Määttä Kati Tervo, Sirpa Niskala Jouko Pasoja Aaro Tiilikainen alkaen Aili Virtala vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas vas Ritva Aheinen Jaakko Alamommo Hilkka Halonen Raimo Holopainen Pirita Hyötylä Heikki Härkönen alkaen Jukka Ikäläinen Teija Jestilä Jaana Niskanen Matti Päkkilä Pekka Tiitinen sdp sdp sdp sdp sdp sdp sdp sdp sdp sdp sdp Jouko Juntunen Raimo Keskikallio Tuire Kourula Antti Pasanen Juha Puro Ritva Sonntag Juha Taanila kesk kesk kesk kesk kesk kesk kesk Kalle Helske Mikko Kurtti Marko Leskio Matti Muranen Sven Nyberg Aarne Pasanen Kimmo Hirvenmäki kok kok kok kok kok kok vihr Riitta Kapraali Anneli Rantala Esko Särkelä Harri Tauriainen ps ps ps ps 8 Toimintakertomus

11 Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Puheenjohtajat Sari Moisanen, puheenjohtaja (estyneenä ) Teija Jestilä, I varapuheenjohtaja (pj:na ) Jouko Pasoja, II varapuheenjohtaja Ritva Sonntag, III varapuheenjohtaja vas sdp vas kesk Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 25 kertaa ja käsitteli 524 asiaa. Jäsenet Matti Kettunen Tytti Kumpulainen Sari Moisanen Jouko Pasoja Jouko Juntunen Ritva Sonntag Pirita Hyötylä Jukka Ikäläinen Teija Jestilä Marko Leskio Harri Tauriainen vas vas vas vas kesk kesk sdp sdp sdp kok ps Varajäsenet Pasi Määttä Sirpa Niskanen Pirjo Viitala Ari Mäläskä Raimo Keskikallio Ulla Miettunen Jaana Niskanen Kaisu Liiten alkaen Raimo Holopainen Pekka Tiitinen Marja-Leena Laitinen Esko Särkelä Keskusvaalilautakunta Varsinaiset jäsenet Arvi Uusitalo, puheenjohtaja Marketta Korrensalo, varapuheenjohtaja Anja Anttonen Hannu Peurasaari Kai Puro Varajäsenet 1. Talvikki Tala 2. Kaarina Pistokoski-Tikkala 3. Pertti Ylisuvanto 4. Kimmo Arstio 5. Seppo Lankinen Tarkastuslautakunta Varsinaiset jäsenet Matti Muranen, puheenjohtaja Mikko Kurtti, puheenjohtaja alkaen Mikko Ekorre, varapuheenjohtaja Saara Kotijärvi-Dianoff Raila Luosujärvi Matti Viitanen Merja Liuski Rauno Pietiläinen Heli Tuokkola Juha Puro Aki Pyykkö Anneli Rantala Helena Lääperi alkaen Varajäsenet Terttu-Liisa Juusti Martti Laakkonen Eeva-Liisa Kilpeläinen Tuomo Kallijärvi Sanna Korhonen Tiina Hiltunen Mauri Pudas Aino Nuutinen Raimo Keskikallio Aila Mansikkamaa Esko Särkelä 9 Toimintakertomus

12 Koulutuslautakunta Varsinaiset jäsenet Juha Taanila, puheenjohtaja Pasi Määttä, varapuheenjohtaja Mervi Anttila Antero Mäki-Jokela Kati Tervo Teija Karisaari alkaen Ritva Aheinen Kari Ikäläinen Laura Kuismanen Lea Leminaho Esko Särkelä Mervi Tuohimaa Varajäsenet Seppo Vieruaho Sanna Korhonen Ari Mäläskä Mikko Ekorre Teija Karisaari Minna Arola alkaen Rauha Rötkönen Markku Murtomäki Susanne Klemettinen Waltteri Seretin Sven Nyberg Tuula Sykkö Kulttuurilautakunta Varsinaiset jäsenet Pirkko Pehkonen, puheenjohtaja Pekka Tiitinen, varapuheenjohtaja Kari Ahonen Sirpa Niskala Janne Saarijärvi Mikko Korkiakoski Jaana Kotkansalo Minna Laitila Antti Pasanen Kalle Helske Eila Tauriainen Varajäsenet Mika Tissari Aapo Järvimäki Markku Soppela Mervi Anttila Raija Reponen Jarmo Tölli Kaisu Liiten Saija Pekola Henri Kivelä Terttu-Liisa Juusti Riitta Kapraali Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunta Varsinaiset jäsenet Eija Komokallio, puheenjohtaja Helena Kumpumäki, varapuheenjohtaja Seppo Vieruaho Vapaan sivistystyön jaosto (Kemin jäsenet) Eija Komokallio Helena Kumpumäki Varajäsenet Aapo Järvimäki Teija Karisaari Henri Kivelä Juha Taanila Mikko Ekorre 10 Toimintakertomus

13 Tekninen lautakunta Varsinaiset jäsenet Jaakko Alamommo, puheenjohtaja Kimmo Arstio, varapuheenjohtaja Anneli Mikkanen Ensio Moisanen Aili Virtala Jaakko Lehojärvi Maria Viinikka Ritva-Liisa Alatalo Markku Pudas Marja-Leena Laitinen Harri Tauriainen Ympäristöjaosto Markku Marttila, puheenjohtaja Matti Muranen, varapuheenjohtaja Mirja Vallasvuo-Paavola, varapj alkaen Kyösti Posti Raija Reponen Raimo Holopainen Kirsti Jaakkola Arja Ketola Varajäsenet Tuomo Leppiaho Kalevi Karppinen Marja-Leena Tyystälä Markku Marttila Raili Ranta Heikki Härkönen Aino Nuutinen Minna Laitila Eero Tuokila Veera Valkeinen Anneli Rantala Tuomo Kallijärvi Mirja Vallasvuo-Paavola Rainer Järvelä alkaen Helena Luokkala Aili Virtala Ahmad Sahnoun Tuula Peltonen Juha Puro Sosiaali- ja terveyslautakunta Varsinaiset jäsenet Aaro Tiilikainen, puheenjohtaja Jaana Niskanen, varapuheenjohtaja Jukka Korhonen, jäsen , varapj alkaen Sari Ekorre-Nummikari Matti Kaarre Sisko Korrensalo Katja Hietala alkaen Hannele Pietiläinen Raimo Keskikallio Ulla Miettunen Sven Nyberg Riitta Kapraali Jaosto Jaana Niskanen, puheenjohtaja Jukka Korhonen, puheenjohtaja alkaen Raimo Keskikallio, varapuheenjohtaja Sisko Korrensalo Sven Nyberg Varajäsenet Pertti Henttinen Katja Hietala Jaakko Lehojärvi Tytti Kumpulainen Mauri Jaakkonen Raija Reponen Kaisu Liiten alkaen Tarja Hämäläinen-Sahnoun Aki Pyykkö Arja Ketola Oona Arttieff Esko Särkelä Jukka Korhonen Katja Hietala alkaen Ulla Miettunen Sari Ekorre-Nummikari Riitta Kapraali Muut Konserni- ja suunnittelujaosto Varsinaiset jäsenet Jouko Pasoja, puheenjohtaja Teija Jestilä, varapuheenjohtaja Ritva Sonntag Marko Leskio Varajäsenet Sari Moisanen Jukka Ikäläinen Jouko Juntunen Marja-Leena Laitinen 11 Toimintakertomus

14 Tilivelvolliset viranhaltijat 2015 Keskusvirasto Kaupunginjohtaja Kansliajohtaja Kehittämisjohtaja Kaupunginlakimies Tero Nissinen Jukka Vilén Allan Mikkola Matti Rask asti Sivistyspalvelukeskus Sivistystoimenjohtaja Koulutoimenjohtaja Rehtori, lukio Rehtori, Kivalo-opisto Päivähoidon johtaja Museotoimenjohtaja Kirjastotoimen johtaja Teatterinjohtaja Nuorisotoimenjohtaja Musiikinjohtaja, musiikkitoimi Kaupunginorkesterin intendentti Rehtori, musiikkiopisto Anu-Liisa Kosonen Anu-Liisa Kosonen Margit Kettunen Seppo Suopajärvi Kaisa Rauvala Kari Silvennoinen Hilkka Heikkinen Sarianne Paasonen Matti Molander Katariina Kummala asti Ville Mankinen alkaen Noora Tuominen Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Sosiaalityönjohtaja Terveydenhuollon johtaja Ylilääkäri Vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Liisa Niiranen Arto Alajärvi Outi Kääriäinen Mari Kärkkäinen Rauha Hannu Tekninen palvelukeskus Tekninen johtaja Hallintopäällikkö Maankäyttö- ja mittaustoimen päällikkö Tilapalvelupäällikkö Kaavoituspäällikkö Ympäristöpäällikkö Tapani Onkalo asti, Mika Grönvall alkaen Marja Kynsijärvi Paulus Rantajärvi alkaen Markku Kotiranta asti, Kaisa-Mari Immonen alkaen Riitta Vallin Risto Pöykiö 12 Toimintakertomus

15 13 Toimintakertomus

16 1.3. Kemi strategia 2025 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian vuonna Kemin kaupunkistrategia 2025 muodostuu yhdestä strategiasta ja sitä toteuttavista hallintorajat ylittävistä ohjelmista sekä palvelu- ja tulosaluekohtaisista suunnitelmista. Kaupunkistrategia kattaa kaupungin roolin 1. kuntalaisten toimeliaisuuden ja osallistumisen edistäjänä, 2. elinkeinojen ja asukkaiden toimintaympäristön kehittäjänä sekä 3. palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Kaupungin tavoitetila eli visio on olla vuonna 2025 muutoksia hallitseva ja tehokas palvelujen järjestäjä sekä on elinvoimainen ja luova kaupunki. Kaupunginvaltuusto on seurannut aktiivisesti strategian toteuttamista näkökulmittain asetetuissa työryhmissä. Työryhmät ovat kokoontuneet vähintään kaksi kertaa vuonna Valtuustotyöryhmät ovat: 1. Kuntalainen ja asiakas: Leskio Marko (pj), Niskanen Jaana, Määttä Pasi, Mäki-Jokela Antero, Särkelä Esko, Tervo Kati, Keskikallio Raimo, Pasanen Antti, Hyötylä Pirita, sihteeri Liisa Niiranen. 2. Talous: Henttinen Pertti (pj), Päkkilä Matti, Jestilä Teija, Korrensalo Sisko, Pasanen Aarne, Puro Juha, Kurtti Mikko, Mikkanen Anneli, sihteeri Allan Mikkola. 3. Toimintatavat ja rakenteet: Ekorre-Nummikari Sari (pj), Alamommo Jaakko, Kettunen Matti, Kumpumäki Veikko, Tauriainen Harri, Holopainen Raimo, Juntunen Jouko, Sonntag Ritva, Helske Kalle, sihteeri Jukka Vilen. 4. Henkilöstö ja johtaminen: Taanila Juha (pj), Tiitinen Pekka, Moisanen Sari, Aheinen Ritva, Rantala Anneli, Niskala Sirpa, Nyberg Sven, Pasoja Jouko, sihteeri Teemu Sääksniemi, 1.9. alkaen Katri Heberg. 5. Elinvoima: Halonen Hilkka (pj), Kumpulainen Tytti, Ekorre Mikko, Virtala Aili, Hirvenmäki Kimmo, Muranen Matti, Kourula Tuire, Ikäläinen Jukka, Kapraali Riitta, sihteeri Riitta Ahtiainen. Näkökulma: Kuntalainen ja asiakas: Strateginen päämäärä: Hyvinvoiva kuntalainen: Valtuuston asettama tavoite: 1. Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen: Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti. 2. Toimenpideohjelman laatiminen sairastavuuteen vaikuttamiseksi tehtyjen selvitysten pohjalta. Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti, mutta yhteistä ohjelmaa ei ole tehty. 3. Kuntalaisten osallisuuden lisääminen. Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti. Strateginen päämäärä: Tyytyväinen asiakas: Valtuuston asettama tavoite: 1. Asiakas- ja kuntalaiskyselyihin reagoinnin parantaminen: Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti. 2. Palveluiden saatavuuden turvaaminen: Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti. Lastensuojelun määräaikojen noudattamisessa oli ongelmia. Näkökulma: Talous Strateginen päämäärä: Kestävä kuntatalous: Valtuuston asettama tavoite: 1. Tilikauden tulos kattaa poistot ja nettoinvestoinnit: Vuonna 2015 ei edetty tavoitteen suuntaisesti. 2. Työllistämisen tehostaminen. Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti, mutta Tem:n työllisyysmäärärahojen väheneminen aiheutti kaupunkityöllistämisen jäämisen noin 50 henkeen. 3. Palvelutoiminnan tehostaminen ja tiivistäminen eri toimijatahojen kanssa. Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti. 14 Toimintakertomus

17 Strateginen päämäärä: Konsernitalouden hallinta: Valtuuston asettama tavoite: 1. Konsernirakenteen selkeyttäminen: Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti. 2. Tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden seurannan tehostaminen. Vuonna 2015 ei edetty tavoitteen suuntaisesti. Näkökulma: Henkilöstö ja johtaminen: Strateginen päämäärä: Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö: Valtuuston asettama tavoite: 1. Työyhteisötaitojen kehittäminen: Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti, mutta yhteishanke Lapin amk:n kanssa ei toteutunut. 2. Osaamiskartoituksien hyödyntäminen palvelualueilla. Vuonna 2015 edettiin osin tavoitteen suuntaisesti, mutta osa suunnitelluista osaamiskartoituksista jäi tekemättä. Strateginen päämäärä: Osaamista tukeva johtaminen: Valtuuston asettama tavoite: 1. Esimiestyön selkeyttäminen: Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti, joitakin koulutuksia siirtyi vuodelle Järjestelmällinen ja tavoitteellinen henkilöstösuunnitelma: Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti. Kaupunkitasoisen henkilöstösuunnitelman valmistelu aloitettiin syksyllä Näkökulma: Toimintatavat ja rakenteet: Strateginen päämäärä: Ennakoiva toimintatapa: Valtuuston asettama tavoite: 1. Kehitetään toimintatapoja, joilla omassa palvelutuotannossa lisätään kaupungin veto- ja elinvoimaa kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi: Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti. Strateginen päämäärä: Tuottavuuden parantaminen: Valtuuston asettama tavoite: 1. Tunnistetaan ja korjataan maisemamallin tuottaman tiedon avulla poikkeuksellisen kalliit palvelut ja niiden toimintatavat: Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti. Strateginen päämäärä: Kehittyvä organisaatio: Valtuuston asettama tavoite: 1. Määritellään tavoitteet vuoden 2016 uudelle palvelutuotanto-organisaatiolle: Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti siten, että asian suunnittelutyö on aloitettu. Näkökulma: Elinvoimaisuus: Strateginen päämäärä: Vetovoimainen kaupunki: Valtuuston asettama tavoite: 1. Uusien työpaikkojen luominen (100 kpl): Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti. 2. Paikallisten yritysten toimintamahdollisuuksien lisääminen. Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti. 3. Imagon parantaminen. Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti. 4. Monipuolisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden markkinointi ja esilletuonti. Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti. Strateginen päämäärä: Mielekäs arki: Valtuuston asettama tavoite: 1. Syrjäytymisen ehkäisy: Vuonna 2015 edettiin tavoitteen suuntaisesti. 15 Toimintakertomus

18 1.4. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Valtuuston tärkeimpiä päätöksiä vuodelta Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali vuosiksi Kaupunginhallituksen jäsenten vaali vuosiksi Teknisen johtajan nimeäminen vuosiksi Kuntarakenneselvitys ja yhdistymissopimuksen käsittely Asemakaavan muutos Vainion kaupunginosan kortteleihin 719 ja 729 sekä asemakaava kortteliin Investointimääräraha / sähköinen asiointi päivähoidossa 26 Kemi-Tornio alueen joukkoliikenteen organisointi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja toimintaohje 37 Tervahallin perusparannushankkeen vaihe ja lisämääräraha vuodelle Kuntajakoselvittäjien ehdotus Kemin, Keminmaan ja Simon kuntajaon muuttamisesta Meri-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelman luonnos Vuoden 2014 tilinpäätös 71 Vuoden 2014 arviointikertomus 76 Takajärven koulun muuton edellyttämät rakennustyöt ja lisämäärärahan tarve 78 Konsernirakenneselvitys Maisemaraportti 1-6 / 2015 ja tilausmuutokset vuodelle Tilannekatsaus valtuustolle pakolaistilanteesta Kaupunkistrategian toimenpideohjelma hallintosäännön, kaupunginhallituksen - ja keskusviraston johtosääntöjen sekä kaupunginvaltuuston työjärjestyksen päivittäminen 110 Muutokset sivistyspalvelukeskuksen ja koulutuslautakunnan johtosääntöihin 111 Teknisen lautakunnan ja ympäristöjaoston sekä teknisen palvelukeskuksen johtosääntöjen päivittäminen Verovuoden 2016 tuloveroprosentti 122 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle Konsernirakenneselvitys / jatkovalmistelun raportointi ja toimenpiteet 125 Toivola-Luotolan Setlementti ry:n palvelutoiminnan siirtäminen tuottamaksi 126 Liikuntahalliyhtiöiden fuusioselvitys / omistajaohjauksen periaatepäätös Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuoteen Kemin Energia Oy:n ja Kemin Vesi Oy:n yhtiöjärjestelyn toimeenpano 16 Toimintakertomus

19 1.4.2 Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,5 % vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan (ennakkotieto ). Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 187,4 mrd euroa (viitevuoden 2010 hintoihin). Vuonna 2014 bkt oli 186,4 mrd euroa, vuonna 2013 runsas 187,7 mrd euroa, vuonna 2012 noin 189 mrd euroa ja vuonna 2011 noin 192 mrd euroa. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, % 6 5,2 4 2,8 4,1 3 2, ,7 0,5-2 -1,4-0,8-0, , * 2015 Vuonna 2015 kansantalouden kokonaiskysyntä supistui edelleen, 0,4 % edellisestä vuodesta. Kysyntää pienensivät investointien supistuminen 1,1 % ja teollisuuden varastojen huomattava pienentyminen edellisen vuoden kasvun jälkeen. Vuonna 2015 yksityiset kulutusmenot kasvoivat volyymiltaan 1,8 %. Erityisesti kestokulutustavaroiden kulutus kasvoi, samoin palvelujen kulutus. Julkisten kulutusmenojen volyymi supistui 0,9 %. Investoinnit supistuivat neljättä vuotta peräkkäin, 1,1 %. Talonrakennusinvestoinnit vähenivät, 2,9 % sekä investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin kuten tutkimukseen ja kehittämiseen, 4,8 %. Sen sijaan maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat 6,6 % ja kone- ja laiteinvestoinnit 3,3 %. Vuonna 2015 alkutuotanto väheni 0,1 %. Maatalouden tuotanto kasvoi volyymiltaan 2,0 % mutta metsätalouden tuotanto supistui 1,0 %. Käyvin hinnoin tarkasteltuna myös maatalouden arvonlisäys pieneni huomattavasti hintojen laskun seurauksena. Teollisuuden tuotanto supistui 0,6 %. Eniten arvonlisäys pieneni sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, 2,6 %. Muun metalliteollisuuden tuotanto sen sijaan kasvoi 1,1 %. Muilla teollisuuden aloilla tuotannon volyymi supistui. Rakentamisen volyymi kasvoi lievästi, 0,2 %. Talonrakentaminen supistui hieman, mutta maa- ja vesirakentaminen kasvoi selvästi. Palvelutoimialat kokonaisuutena kasvoivat hieman, 0,6 %. Yksityiset palvelut kasvoivat 1,8 % mutta julkiset palvelut vähenivät 2,1 %. Merkittävintä kasvu oli informaatio- ja viestintätoimialoilla, 4,9 %, sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, 3,8 %. Arvonlisäys pieneni eniten julkisessa hallinnossa ja koulutuksessa sekä terveysja sosiaalipalveluissa, 1,3 %. Myös kaupan arvonlisäys pieneni huolimatta autokaupan piristymisestä. Vienti ja tuonti Vuonna 2015 viennin volyymi kasvoi 0,6 %. Tavaroiden vienti väheni, mutta palveluiden vienti kasvoi. Tuonnin volyymi sen sijaan supistui 0,4 %. Sekä tavaroiden että palveluiden tuonti vähenivät. Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2015 Suomen viennin arvo oli 53,5 mrd euroa. Viennin arvo pieneni edellisestä vuodesta 2,4 mrd euroa eli 4 %. Tuonti väheni 6 % ja oli 54,2 mrd euroa. Näin ollen kauppatase oli alijäämäinen noin 0,7 mrd euroa. Vuotta aiemmin kauppataseen alijäämä oli 1,8 mrd euroa. Vuonna 2013 alijäämä oli 2,4 mrd euroa ja vuonna 2012 noin 2,6 mrd euroa. Sitä ennen kauppatase on ollut alijäämäinen vuonna Toimintakertomus

20 Velkaantuminen Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2015 lopussa 124 % eli se kasvoi 2 %-yksikköä vuoden aikana. Velkaantumisaste on lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Valtion velka oli vuoden 2015 lopussa 99,8 mrd euroa eli noin asukasta kohti. Vuoden aikana velka on kasvanut noin 4,7 mrd eurolla. Valtion velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen oli noin 48,4 %, kun se vuonna 2014 oli noin 46,6 % (lähde: Valtiokonttori). Työttömyys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kasvoi vuonna Vuoden 2015 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 9,4 %, kun se vuonna 2014 oli 8,7 %. Miesten työttömyys pysyi edelleen naisten työttömyyttä korkeammalla tasolla. Vuonna 2015 miesten työttömyysaste oli 9,9 % eli 0,6 %-yksikköä suurempi kuin vuonna Naisten työttömyysaste oli 8,8 % eli 0,8 %-yksikköä suurempi kuin vuonna Myös nuorten asema työmarkkinoilla heikkeni vuotiaiden nuorten työttömyysaste vuonna 2015 oli 22,4 %, kun se vuonna 2014 oli 20,5 %. Nuorten työttömyys on selvästi yleisempää kuin 2000-luvun parhaina vuosina 2007 ja 2008, jolloin nuorten työttömyysaste oli 16,5 %. Vuonna 2015 työllisiä (15-75.v.) oli eli vähemmän kuin vuonna Työllisten määrä väheni eniten teollisuudessa (-7 000), tukku- ja vähittäiskaupassa (-6 000) sekä taiteet, viihde ja virkistys - toimialalla (-6000) vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2015 oli 68,1 %. Edellisvuonna se oli 68,3 %. Työllisyysaste parani ikäluokassa vuotiaat (+0,9 %-yksikköä). Vuonna 2015 työllisten tekemien työtuntien määrä oli 0,2 % pienempi kuin vuonna Työtuntien määrä työllistä kohti oli hieman suurempi kuin vuotta aiemmin (1617 -> 1620 työtuntia vuodessa). Työvoimaviranomaisten mukaan vuoden 2015 keskimääräinen työttömyysaste oli 13,4 %, kun vuonna 2014 työttömänä oli 12,4 % työvoimasta. Keskimäärin oli työttömänä ihmistä. Lisäystä edelliseen vuoteen on noin henkeä ( v. 2014). Joulukuun lopussa työttömänä työnhakijana oli ihmistä eli työttömyysaste oli 14,4 %. Hinnat, palkat ja korot Vuonna 2015 kuluttajahinnat laskivat 0,2 %. Vuosi sitten nousu oli 1,0 %. (Tilastokeskus: Kuluttajahintaindeksi 2005 =100, vuosi 2013 pisteluku 118,4 ja vuosi 2014 pisteluku 119,6 ja vuosi 2015 pisteluku 119,4). Yleinen ansiotasoindeksi nousi 1,5 % ja kuntasektorilla 0,3 %. (Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi 2010 = 100, vuosi 2013 pisteluku 108,1 ja vuosi 2014 pisteluku 109,6 ja vuosi 2015 pisteluku 111,1). Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi 0,8 % ja työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut 1,7 % edellisestä vuodesta. Työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti kasvoi viime vuonna 0,5 %. Vuonna 2015 kolmen kuukauden euribor -koron vuosikeskiarvo oli 0 %. Vuonna 2014 taso oli 0,2 %. Pitkät korot (10 v.) ovat laskeneet tasolle 0,7 %. Vuonna 2014 kymmenen vuoden lainankorko oli 1,4 %. Kuntien talous Kuntien yhteenlaskettu tulos oli vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan 0,07 mrd euroa eli 1,96 mrd euroa huonompi kuin vuonna Lainakanta kasvoi noin 3,8 % ja oli euroa asukasta kohti (2 697 euroa asukasta kohti vuonna 2014). Liikelaitosten yhtiöittämiset pienentävät lainakannan muutosta ja lainakantaa (arv. noin 300 milj. euroa). Toimintakatteen kasvu oli vuonna 2015 noin 3,7 %, verotulojen määrä kasvoi 2,1 % ja valtionosuuksien määrä 0,3 %. Yhteenlaskettu vuosikate oli 2,55 mrd euroa eli muutos oli - 11 %. Yhdessätoista kunnassa vuosikate oli negatiivinen. 135 kunnassa (45 % kunnista) vuosikate ei kattanut poistoja. Kokonaisuutena vuosikate kattoi 87 % kuntien poistoista. Bruttoinvestointien määrä oli 4,3 mrd euroa eli vähennystä oli 43 %. Vuonna 2015 kunnille tilitettiin verotuloja noin 21,8 mrd euroa eli 2,8 % ( = 0,58 mrd euroa) enemmän kuin vuonna kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Kunnallisveron tilitykset kasvoivat 1,8 % (= 330 M ), yhteisöveron tilitykset kasvoivat 12,3 % (= 179 M ) ja kiinteistöveron tilitykset kasvoivat 6,1 % (= 92 M ) Oman alueen taloudellinen kehitys Kemi-Tornio alueen väestön määrä on pienentynyt 2000-luvulla lähes hengellä eli 6,7 %. Vuosi 2015 ei tee poikkeusta; väestön määrä väheni ennakkotiedon mukaan 480 hengellä ja oli vuoden lopussa Luonnollinen väestönkasvu oli negatiivinen 64 henkeä. Väestörakenteen vuoksi eniten luonnollista väestönkasvua oli Torniossa (+42) ja vähiten Kemissä (-62). Muuttotase oli vuonna 2015 negatiivinen (-416 henkeä). Muuttotappiota oli kaikissa seudun kunnissa: Kemissä -111, Keminmaassa -78, Simossa -40, Tervolassa -16 ja Torniossa Toimintakertomus

21 Ennakkotieto Väkiluku Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Kemi-Tornio -seudun työpaikat vähenivät edelleen vuonna Työpaikkojen määrä on pienempi kuin vuonna Alueella asuva työllinen työvoima Työpaikat Työpaikkaomavaraisuus % 100,2 99,7 101,3 101,2 100,8 101,5 Työttömyysaste % 23,8 19,6 15,6 13,5 12,9 15,2 Huoltosuhde 2 1,7 1,7 1,6 1,7 1,8 Työttömyysaste oli vuonna 2015 Kemi-Tornio -alueella keskimäärin 17,1 % ja työttömänä oli ihmistä. Työttömien määrä on lisääntynyt vuoden aikana 2,3 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli henkeä eli 47 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on noussut 27 hengellä (687 ->714 ). Kemin väestökehitys Vuodesta 1995 väkiluku on pienentynyt Kemissä asukkaalla eli 11,9 %. Vuonna 2015 syntyneitä oli ennakkotiedon mukaan 230 henkeä ja kuolleita 267 henkeä. Vuoden 2015 aikana väkiluku pieneni 173 asukkaalla eli 0,8 % väkiluku oli henkilöä (ennakkotieto). Ennakkotieto Väkiluku Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Kemin työpaikat ja työvoima Alueella asuva työllinen työvoima Työpaikat Työpaikkaomavaraisuus % 124,2 125,6 124,2 120,3 119,7 120,9 Työttömyysaste % 25,2 22,2 17,0 15,8 14,7 17,3 Taloudell. huoltosuhde 1,86 1,8 1,8 1,8 2,0 Taloudellinen huoltosuhde = työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin Työpaikkojen määrä väheni noin 400:lla (-4,3 %) vuonna Kemin työttömyysaste oli vuonna 2015 keskimäärin 19,5 % ja työttömänä oli keskimäärin ihmistä. 19 Toimintakertomus

22 1.4.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntajakoselvittäjien ehdotuksen, jonka mukaan Kemin, Keminmaan ja Simon kunnista muodostetaan uusi kunta alkaen. Samalla valtuusto päätti hyväksyä kuntien neuvottelutuloksena syntyneen liitteen mukaisen yhdistymissopimuksen. Keminmaa ja Simo eivät hyväksyneet kuntajakoselvittäjien esitystä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan lautakuntien esitykset 0,5 %:n talousarviosopeutuksiksi vuodelle Sosiaali- ja terveystoimen rakenteelliset jatkouudistustoimet yhdistetään käynnistyneen rakennemuutosohjelman valmisteluun, joka tuodaan valtuusto käsittelyyn syksyllä Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma vuosille hyväksyttiin. Joulukuussa vammais- ja kehitysvammapalvelut siirrettiin sosiaalityön tulosalueelle alkaen. Konsernirakenneselvitys hyväksyttiin ja Kemin Vesi Oy:stä tehtiin Kemin Energia Oy:n tytäryhtiö alkaen. Päätettiin käynnistää elinvoimastrategian ja konsernin valmistelu vuonna Tilinpäätösvuoden merkittävimmät poikkeamat talousarvioon esitetään talousarvion toteutumavertailun käyttötalousosassa. Vuoden aikana tehtiin talousarvioon noin 5,6 M :n toimintamenojen lisäys ja 0,4 M :n toimintatulojen vähennys. Lisäksi edellytettiin talousarvion tasapainottamista noin 2,6 M :n toimintamenojen säästöillä. Muutoksien perusteella arvioitiin toimintakatteeksi muodostuvan vuonna 2015 noin -130,9 M. Toimintakatteeksi tuli -129,5 M. Verotuloihin ja valtionosuuksiin ei tehty muutoksia ja ne toteutuivat 100 %:sti. Alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 3 M. Toteutumaksi tuli 0,18 M. Poistot olivat 4,58 M. Tilikauden tulokseksi tuli -4,4 M, kun alkuperäisessä talousarviossa tulokseksi arvioitiin -1 M Henkilöstö palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä vakinaista ja 296 määräaikaista työntekijää. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 22 hengellä ja määräaikaisten määrä lisääntyi 21:llä. Palkkoja ja palkkioita maksettiin vuonna 2015 yhteensä n. 50 M eli saman verran kuin edellisvuonna. Henkilötyövuosia kertyi eli noin 21 htv:ta vähemmän kuin talousarviossa. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vuonna 2015 olivat keskimäärin 21,1 kalenteripäivää / vakinainen henkilö. Vastaava luku oli edellisvuonna 18,5. 20 Toimintakertomus

23 Tarkemmat henkilöstöä koskevat tunnusluvut esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. 21 Toimintakertomus

24 1.4.6 Ympäristötekijät vuonna 2015 Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa (KuntaL 69 ). Tällaisia toimintakertomuksessa esitettäviä olennaisia tietoja saattaa muodostua myös ympäristövelvoitteista. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Näitä menoja aiheutuu muun muassa jätteen käsittelystä ja jätteen syntymisen ehkäisystä, maaperän, pinta- ja pohjavesien, ulkoilman ja ilmaston suojelusta, melun torjunnasta ja biologisen monimuotoisuuden ja maisemien suojelusta. ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä raportoidaan säännöllisesti mm. "Kemin kaupungin ympäristönsuojelujulkaisut" - nimisessä julkaisusarjassa. Sarjaa on julkaistu vuodesta 1989 lähtien ja siinä on tähän mennessä julkaistu 63 erillistä julkaisua. Ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä on tietoa myös ympäristövaikutusten arviointiraporteissa (YVA), kaavoituksen raporteissa, ja ympäristölupahakemuksissa. Liikelaitosten ja konserniyhtiöiden ympäristömenot ja -tulot on esitetty yhtiöiden omien, erillisten tilinpäätösten yhteydessä. Yhtiöt kehittävät säännöllisesti ympäristötilinpäätöstietojen esittämistä saatujen kokemusten perusteella. Toimintavuotena valmistui raportti Kemin ilmanlaadusta seurannasta vuosilta Ilmanlaadun seurannalla toteutettiin ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014), ilmanlaadusta annetun asetuksen (VNa 38/2011) ja ilmanlaadun ohjearvoista annetun päätöksen (VNp 480/1996) mukaisia ilmansuojelun tavoitteita terveyden sekä ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi. Raportti on julkaistu ympäristönsuojelujulkaisussa nro 62. Kemin kaupunki käynnisti hiilidioksidipäästöjen seurannan Benviroc Oy:n raportointipalvelussa. Kaupungin hiilidioksidipäästöjen kehitystä voi seurata lähes reaaliajassa Internet-osoitteessa Raportointipalvelu on verkossa ilmestyvä sitoutumaton uutislehti, joka kertoo lukijoilleen ajankohtaisimmat uutiset ilmastonmuutoksesta ja energiasta. CO2-raportti julkaisee ainutlaatuista koko Suomen kattavaa, kuntatasolle asti ulottuvaa kasvihuonekaasujen viikkotilastoa, joka kertoo sähkönkulutuksen, rakennusten sekä käyttöveden lämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. Viimeisin raportti Kemin kasvihuonekaasupäästöistä on julkaistu ympäristönsuojelujulkaisuissa nro Toimintakertomus

25 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Taloudellisen tilanteen epävarmuus on merkittävin kaupungin talouteen liittyvä epävarmuustekijä. Tämä näkyy verotulojen heikentymisenä ja valtionosuuksien leikkauksina. Vientiteollisuus paikkakunnan verotuloista lähes 80 % on alttiina suhdannevaihteluille. Tulopohjan heikentymistä suunnittelukaudella voidaan kompensoida palvelujen tehokkuutta ja tuottavuutta parantamalla. Myös palvelujen määrää ja laatua voidaan joutua heikentämään. Kaupungin korkea lainamäärä aiheuttaa myös korkoriskin. Tähän on varauduttu lainojen suojauksilla. Suojauksien nimellisarvo oli vuoden 2015 lopussa noin 78 M. Lainojen muuttuessa suojausta on vuosittain päivitettävä. Korkosuojaus on eräänlainen vakuutus, joka nostaa rahoituksen hintaa. Vuoden 2012 aikana lyhyet korot laskivat voimakkaasti. Vuoden 2013 aikana korkotaso hieman nousi ja vuosina 2014 ja 2015 korkotaso on laskenut. Maksuvalmiutta pidetään yllä kuntatodistuksilla. Kuntatodistusten määrä oli vuoden 2015 lopussa 21 miljoonaa euroa. Likviditeettiriskiä pienennetään kuntatodistussopimuksilla eri pankkien kanssa. Riskiä voidaan pienentää myös pyrkimällä kasvattamaan kassan kokoa. Luottoriski liittyy antolainaukseen, jos lainansaajat eivät pysty hoitamaan lainaan liittyviä velvoitteitaan. Antolainoja on noin 23,6 M ja ne on myönnetty konserniin kuuluville yhteisöille. Kaupungin takausvastuiden määrä on noin 30,2 M (vuonna 2014 noin 31,8 M ). Vastuista valtaosa on myönnetty konserniin kuuluville yhteisöille. Lähivuosina henkilöstön eläköityminen voi myös muodostua riskiksi, jos tilalle ei saada rekrytoitua uutta ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa. Vuoteen 2018 mennessä lähes viidennes kaupungin nykyisestä vakinaisesta henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän. Palvelutarpeiden ennakointi erityisesti terveydenhuollon erityispalveluissa on hyvin tärkeää, jotta voimavaroja voidaan suunnata entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Kemissä esiintyvä sukupolvien yli ulottuva syrjäytyminen ja erityisesti korkea nuorisotyöttömyys ovat kauaskantoisia riskejä, joiden ehkäisyyn on kuitenkin ryhdyttävä heti. Rakennuskannan peruskorjauksen riittämättömyys aiheuttaa taloudellisen ja joissain tapauksissa myös käyttöön liittyvän riskin joka hoitamattomana vain pahenee. 23 Toimintakertomus

26 1.6. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäisen valvonnan toimivuudesta vastaa kaupunginhallitus ja sen toteuttamis- ja valvontavastuu on kaupunginjohtajalla. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa toiminnan tuloksellisuus, varojen ja resurssien turvaaminen, lakien ja ohjeiden mukainen toiminta sekä riittävä ja luotettava tieto. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus uusittiin tilikaudella. Uudet ohjeet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja valtuustossa keväällä Tilivelvollisilla on erityinen vastuu sisäisen valvonnan rakenteiden luomisesta ja valvonnan tehokkuuden parantamisesta sekä jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Esimiesten on varmistettava, että henkilöstön toimivalta ja vastuut on asianmukaisesti määritelty. Uuden ohjeistuksen myötä tilivelvollisten esimiesten on laadittava tilivuosittain sisäisen valvonnan suunnitelma. Tällä tehostetaan sisäistä valvontaa ja hyvän hallinnon toteutumista. Palvelualueiden johtosäännöissä määritellään johtamis- ja päätöksentekovastuut. Johtosääntöjen ja toimintaohjeiden päivittäminen on muodostunut jatkuvaksi. Muutoksia ohjeisiin on aiheuttanut mm. eläköitymisen hyödyntäminen, jolloin ohjeita on jouduttu muokkaamaan muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Tilikaudella muutoksia on tullut mm, hallintosääntöön, kaupunginhallituksen - ja keskusviraston johtosääntöön. Tekninen palvelukeskuksen organisaatiota on uudistettu perusteellisemmin. Talousarvion toteutumisen seurannassa ja raportoinnissa noudatetaan kaupunginhallituksen antamia ohjeita. Seurantaa suoritetaan säännöllisesti kaikilla tulosalueilla. Maisemaraporteissa esitetään neljännesvuosittain myös arvio tilauksen koko vuoden kehityksestä. Ohjeiden mukaan, maisemaraporteissa pitää olla merkittynä yksilöidyt keinot mahdollisten ylitysten estämiseksi. Jokaiselle tilaukselle on nimetty vastuuhenkilö. Kuntamaisema Oy tekee vuosittain maisemamallista benchmarking-raportin. Raporttien yksikköhintojen analysointi tuo työvälineen luotettavan vertailutiedon hyödyntämiseen. Sopimusosaaminen ja sopimusten valvonta on osa sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Sopimuskauden toimintaa hallitaan sopimuksilla, valvonnalla ja sähköisillä sopimushallintaohjelmilla. Hallintokuntien käytössä ovat Dynastian sopimushallintaohjelma ja Invoice ready -ohjelma sopimuspohjaisten toistuvaislaskujen ja tontinvuokrasopimusten hallinnoimiseksi. Sopimusten huolelliseen valmisteluun tulee kiinnittää huomiota koko konsernissa. Sopimusehtojen tulee turvata kohtuulliset kaupungin edut ja ne pitää muotoilla niin täsmällisesti, että sopimusten kustannusvaikutukset ovat ennakoitavissa. Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii sisäinen tarkastaja, jonka tehtäviin kuuluu hallinto- ja talousprosessien tarkastaminen sekä osallistuminen sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hallinnon kehittämiseen. Sisäinen tarkastaja tukee kaupungin tavoitteiden toteutumista tarkastamalla ja arvioimalla organisaatioiden ja sisäisen valvonnan toimivuutta. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestäminen ja kehittäminen Kokonaisvaltainen riskienhallinta on olennainen osa Kemin kaupunkikonsernin johtamista sekä työtä kaupungin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Riskienhallinnan tarkoituksena on minimoida tunnistetuista riskeistä kaupungille aiheutuvat menetykset ja turvata sitä kautta taloudellinen tulos sekä palvelutoiminnan laatu ja jatkuvuus. Koko organisaation on oltava sitoutunut riskienhallintaan ja se huomioidaan konsernin kaikessa päätöksenteossa. Riskienhallinnassa otetaan huomioon myös toiminnan kannalta merkittävät ulkoiset palveluntuottajat sekä konserniyhteisöt. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeessa ilmaistaan riskienhallintatoiminnalle asetetut päämäärät, tavoitteet ja toteutuskeinot, joilla pyritään saavuttamaan organisaatiolle tavoiteltu turvallisuuden ja tavoitteiden taso pienimmillä mahdollisilla kokonaiskustannuksilla. Toimintaohje kuvaa riskienhallinnan toteuttamisen organisoinnin, vastuut sekä seurannan ja tiedottamisen yleisperiaatteet. ensimmäinen riskienhallinnan toimenpideohjelma kattoi vuodet Toimenpideohjelmakauden aikana ongelmia ilmeni raportoinnin säännöllisyydessä. 24 Toimintakertomus

27 Toimenpideohjelmakaudella riskiraportointi on muodostunut säännölliseksi toiminnaksi. Toimenpideohjelmissa on kuitenkin vielä edelleen kehittämistä. Kokonaisvaltainen riskienhallinta kattaa kaiken kaupungin riskien vähentämiseen tähtäävän työn; valmiusasiat, työsuojelun jne. Riskienhallinnan toimenpideohjelmissa on määrä keskittyä vain merkittävimpien riskien hallintaan ja niiden hallitsemiseksi tehtyjen toimenpiteiden raportointiin. Luokitukseltaan vähäisemmät riskit ja niiden hoito kuuluvat palvelualueiden normaaliin toimintaan. Riskien kartoitus on päivitettävä vuoden 2017 aikana. Kaupungin tytäryhtiöissä riskienhallinta on käytännön toimintaa. Kemin Matkailu Oy:ssä on tilikauden 2015 aikana otettu käyttöön laatujärjestelmä, joka sisältää riskienhallinnan. Varautumis- ja turvallisuusasioiden kehittäminen Kaupunginhallitus on kokouksessaan hyväksynyt erityistilanteiden ja poikkeusolojen johtoryhmän kokoonpanon Johtoryhmän lisäksi ryhmään on nimetty Lapin pelastuslaitoksen ja poliisin yhteyshenkilöt sekä toimialojen vastuuhenkilöt. Poikkeusolojen johtoryhmä kokoontui 3 kertaa. Poikkeusolojen johtoryhmälle pidettiin Virve-puhelinten koulutus. Häiriötilanteiden tiedottamista on tehostettu käyttöön otetulla karttapohjaisella Web-viestintäjärjestelmällä. Järjestelmä mahdollistaa asukkaille alueellisen tiedottamisen ääni- ja tekstiviestein. Viestintäjärjestelmän yhteystiedot päivittyvät neljä kertaa vuodessa. Kiinteistöomaisuuteen ja henkilöturvaan liittyvä vartioinnin kilpailutus käynnistettiin yhteystyössä teknisen palvelukeskuksen ja tietohallinnon kanssa. Kemissä pidettyyn Aluehallintoviraston järjestämään seudulliseen evakuointiin liittyvään työpajaan osallistui 3 henkilöä. Varavoimaan liittyvä selvitys siirrettävien aggregaattien hankinnasta on valmistunut Tehdyn selvityksen perusteella toteutettiin Sauvosaaren sairaalan kiinteän varavoimakoneen käyttöönotto syksyllä Poikkeusolojen johtoryhmän päätöksen mukaisesti velvoitettiin tilapalvelu ja tietohallinto yhdessä tekemään kokonaisselvityksen siirrettävien varavoimakoneiden hankinnasta. Selvityksessä tulee olla määrärahaesitys tuleville vuosille. Valmiuspäällikkö ja työsuojelupäällikkö osallistuivat vierailukäynnille keväällä 2015: Oulun hätäkeskus, Oulun ja Rovaniemen kaupungit, Aluehallintovirasto, Säteilyturvakeskus sekä SPR-Lapin Piiri. Henkilöriskit ja niihin varautuminen - työryhmässä suunnitellut kohdennetut turvallisuuskoulutukset kariutuivat määrärahojen puutteeseen. Lapin aluetoimiston ja välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin Puolustusvoimien yhteysupseerien kertausharjoitukseen osallistuvat henkilöt kävivät tutustumassa johtokeskuksen tiloihin häiriö- ja poikkeustilanteissa. Poikkeusolojen johtoryhmä kokoontui pitämään tilannearviointi kokoukseen turvapaikanhakijoiden tilanteesta. Paikalla oli poliisin ja pelastuslaitoksen edustus. Tilannearvion perusteella pyydettiin sopimuksen mukaisesti SPR:ltä apua majoitustilojen valvontaan ajalle Henkilöturvajärjestelmää laajennettiin koskemaan Sauvosaaren terveysaseman, Sauvosaaren sairaalan P-kerroksen, Kiveliönkodin, Mielenterveysaseman ja Kivikon pirtin henkilöstöä. Oulussa pidettävään Huoltovarmuuden ytimessä -seminaarin osallistui 4 henkilöä. Maanpuolustuskurssille osallistui kaksi henkilöä. 25 Toimintakertomus

28 Työsuojelutoiminta työsuojeluorganisaatioon kuuluvia tarkastuskohteita ovat kaupungin omat toimipisteet ja niiden henkilöstö. Työsuojelun toimintaohjelman painopistealueena vuosina ovat ennaltaehkäisevä toiminta, johon kuuluvat työympäristöriskien arviointi ja hallinta, vaarojen ja haittojen tunnistaminen, työsuojelu- /työturvallisuuskoulutus, tiedotus ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Aluehallintovirastojen toteuttaman valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahankkeen ( ) mukaisia viranomaistyösuojelutarkastuksia suoritettiin yhteensä 25 kpl, joista suurin osa sivistystoimen työpaikkoihin. Valvontahankkeen keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Valvonta kohdistetaan kunnan koko organisaatioon: ylimpään johtoon, toimialan/ tulosalueen johtoon sekä työpaikoille ja toimipisteisiin. Yhteistyössä vakuutusyhtiö Fennian kanssa järjestettiin marraskuussa 2015 neljä samansisältöistä koulutusta tapaturmailmoituksen käytänteistä sekä uuden työtapaturma- ja ammattitautilain sisällöstä, jota sovelletaan vahinkoihin, jotka sattuvat tai sen jälkeen. Samassa tilaisuudessa esiteltiin työsuojelun omaa sähköistä työsuojeluilmoituslomaketta. Työsuojelutoimisto järjesti joulukuun alussa 2015 työsuojelumessut Kemin kulttuurikeskuksessa, aiheena oli Euroopan työsuojeluviikon teemaa mukaillen Työstressi ja sen hallinta. Mukana tapahtumassa olivat A-klinikka, Mielenterveysasema, Turvapoiju, Työterveyshuolto, Työsuojelutoimisto, Liikuntapalvelut, Liikenneturva. Sisäilmasto-ongelmien käsittelyä varten perustettu sisäilmatyöryhmä käsitteli vuoden 2015 aikana 18 kohdetta. Moniammatillinen sisäilmatyöryhmä koostuu tilapalvelun, työterveyshuollon ja työsuojelun edustajista, lisäksi kutsuttuna on ollut ympäristöterveysvalvonnasta asiantuntijajäsen. Työryhmän jäsenet kävivät sisäilmastoasioita käsittelevissä koulutuksissa 2-3 kertaa vuoden 2015 aikana. 26 Toimintakertomus