Kehittämistä kehittäjittä: informaalin ja formaalin oppimisen leikkauspisteet ammattilaisten koulutuksessa Matti Lappalainen Turun yliopisto

Transkriptio

1 Aikuiset ja aikuisuus korkeakoulutuksessa Teemaryhmäsarja 3 Kehittämistä kehittäjittä: informaalin ja formaalin oppimisen leikkauspisteet ammattilaisten koulutuksessa Matti Lappalainen Turun yliopisto Osaamisperustainen opinpolku ammatillisen opettajan pedagogisissa opinnoissa Janne Länsitie & Pirkko Kepanen Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Tutkiva oppiminen aikuisopiskelussa Hannu Rentola Maanpuolustuskorkeakoulu Abstraktit Kehittämistä kehittäjittä: informaalin ja formaalin oppimisen leikkauspisteet ammattilaisten koulutuksessa Matti Lappalainen Turun yliopisto Yliopisto-opettajan työ koostuu opetuksesta ja tutkimuksesta. Opetustehtävään ei joitakin yliopistoja lukuun ottamatta toistaiseksi yleensä vaadita muodollista pedagogista koulutusta. Yliopisto-opettajille on systemaattisesti järjestetty tällaista koulutusta vasta vajaan 20 vuoden ajan, joten koulutusmuodoilla ei vielä ole pitkää historiallista painolastia. Samanaikaisesti asiantuntijuustutkimus on voimakkaasti nostanut esille autenttisten työkäytäntöjen merkityksen muodollisten koulutusratkaisujen rakentamisessa. Tutkimus on myös osoittanut, että suuri osa yliopisto-opettajien oppimisesta tapahtuu epämuodollisissa spontaaneissa ja suunnittelemattomissa keskusteluissa. Yhä hektisemmässä asiantuntijatyössä ei myöskään aina ole mahdollisuutta irrottautua muodolliseen koulutukseen. Näiden syiden vuoksi on mielekästä etsiä kouluttautumisen muotoja, joissa arkeen

2 luontevasti integroituva kehittäytyminen ja profession viralliset kehittäytymismuodot toteutuvat yhtä aikaa. Esitys pohjautuu käynnissä olevaan tutkimukseen, jonka aineistonkeruu on käynnissä. Esityksessä käsitellään esimerkkien ja aiempien tutkimusten avulla sitä, kuinka ammattilaisten (tässä tapauksessa yliopisto-opettajien ja suunnittelu- ja esimiestehtävissä toimivien) kehittämisessä ja tukemisessa on hyödynnetty vertaistyöskentelyn mahdollisuuksia. Samalla pohditaan sitä, miten vertaistyöskentelyyn perustuvia informaalin (esim. vertaismentorointi, varjostus) oppimisen muotoja voitaisiin entistä paremmin nivoa osaksi muodollista koulutusta. Yhtenä keinona esitetään jäsennetty yhteistyö, jossa kouluttajien ja kehittäjien keskeisenä tehtävänä on luoda yhteistyölle rakenteita, jotka auttavat tekemään informaalista oppimisesta näkyvää ja profession määrittämien kriteerien mukaan hyväksyttävää pätevöittävää koulutusta. Näin esitys kytkeytyy myös laajempaan keskusteluun työssäoppimiseen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen osana muodollista koulutusta. Osaamisperustainen opinpolku ammatillisen opettajan pedagogisissa opinnoissa Janne Länsitie & Pirkko Kepanen Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ammatillisessa opettajankoulutuksessa toteutettuja osaamisperustaisia opettajan pedagogisia opintoja. Tutkimus perustuu Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa olleeseen pilottiin, joka toteutettiin kahtena vuonna alkaneessa ryhmässä. Ryhmissä oli yhteensä 40 opiskelijaa. Tutkimuksessa tarkastellaan opiskelun toteuttamista ja sitä, miten opettajat ja opiskelijat sen kokivat. Osaamisperustainen ajattelu vaatii sekä opettajilta että opiskelijoilta asenteiden, ajattelun ja toiminnan muutosta. Tutkimuksessa on haluttu kuvata tätä prosessia ja muutosta sekä pohtia osaamisperustaisuuden ja henkilökohtaistamisen tuomia hyötyjä ja haasteita.

3 HOPE tarkoittaa opintoryhmää, jonka opinpolku on rakennettu osaamisperustaisuuden ja henkilökohtaistamisen periaatteiden mukaisesti. HOPEryhmässä opiskelija etenee opinnoissa oman osaamisen arvioinnin ja henkilökohtaisen suunnitelman perusteella joko osoittamalla osaamisensa tai opiskemalla osaamista kehittäviä opintoja. Tutkimuskysymykset: 1. Millainen on osaamisen tunnistamisen prosessi? Mitä ovat osaamisen tunnistamisen vaiheet ammatillisen opettajan pedagogisissa opinnoissa? Mitä ovat osaamisen kehittämisen vaiheet ammatillisen opettajan pedagogisissa opinnoissa? 2. Millaisia olivat opiskelijoiden kokemukset HOPE-ryhmässä opiskelusta ja ohjaamisesta? 3. Millaisia olivat opettajien opettajien kokemukset HOPE-ryhmässä opiskelusta ja ohjaamisesta? Design -tutkimus toimii kehyksenä innovatiiviselle kehittämisprosessille, jonka sisällä hyödynnetään useita tutkimusmenetelmiä. (Bereiter 2002, Columbia University, Akker, van den, Gravemeijer, McKenney, & Nieveen, 2006.) Olemassa olevan opetussuunnitelman haasteista edetään hypoteesiin, joka testataan uuden opetussuunnitelman avulla. Opiskelu- ja opetuskokemuksia tutkitaan kokeilun aikana kerätyn materiaalin avulla. Kerättyjen palautteiden, havaittujen opetus- ja opiskelukokemusten sekä oppimistulosten pohjalta tarkastellaan toteutettua koulutusta, ja tehdään muutoksia seuraavaa opetussykliä varten. Osaamisen tunnistamisen vaiheet muotoutuivat seuraavanlaisiksi: 1. Osaamistavoitteen käsittely opiskelijoiden kanssa 2. Osaamisen itsearviointi kyseisen tavoitteen osalta numeerisella arviointiskaalalla 3. Ohjauskeskustelussa arvioitiin onko tavoiteltu osaaminen ammatilliselle opettajalle riittävällä tasolla. 4. Ohjauskeskustelun aikana rakennetaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka mukaan opiskelija hankkii osaamista kyseisestä osa-alueesta. 5. Oppimisprosessin dokumentointi

4 Opintoja HOPE -ryhmässä pidettiin mielekkäinä, haastavina ja aikuisopiskelijoiden osaamistavoitteita palvelevana kokonaisuutena. Palautteissa tuotiin esille, että oman osaamisen systemaattinen reflektointi, arviointi ja osoittaminen ovat haastaneet aikuisopiskelijoita opiskelemaan tavalla, joka ei ollut heille aiemmin tuttua. Osaamisperustaisuus vaatii opettajilta sitä, että opettajien on kyettävä ohjaamaan sisältöjä ja menetelmiä, joiden avulla opiskelijaa tuetaan itsenäisesti, ryhmissä tai omassa työyhteisössään kehittämään omaa osaamistaan. Lisäksi on ohjeistettava prosessia, joka tukee osaamisen näyttämistä ja dokumentointia. Yhdessä opiskelijan kanssa suunnitellaan valintoja, mikä palvelee opinpolulla etenemistä parhaiten: milloin ohjataan opiskelemaan perusasioita ja milloin taas kannustetaan näyttämään mahdollisimman kattavasti aiempaa osaamista. Saamamme palautteen perusteella osaamisperustainen henkilökohtaistettu opiskelu edistää lähes jokaisen opiskelijan oppimista. Avainsanat: osaamisperustaisuus, henkilökohtaistaminen, itsearviointi, osaamisen osoittaminen Tutkiva oppiminen aikuisopiskelussa Hannu Rentola Maanpuolustuskorkeakoulu Aikuisoppiminen haastaa opiskelijaa ja opettajaa. Monipuolisen kokemuksen ja historiansa kautta kulkeva aikuinen oppija haluaa hyödyntää omaa osaamistaan opintojen yhteydessä. Opettajan oppimiskäsitys ja valmiudet mahdollistavat aikuisoppimisen ohjaamisen. Opettajalla tulee olla substanssiosaamista ja pedagogisia valmiuksia, jotta voi heittäytyä kulkemaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tutkimaan, mitä he löytävät, kertovat ja mitä voidaan yhdessä rakentaa. Linjakkaalla (Biggs 1996) tavalla suunniteltu opetus motivoi ja mahdollistaa oppimista. Opiskelijan kokemuksen arvostaminen ja sen jakamisen mahdollistaminen on erityisen tärkeää. Miellekarttojen (Mezirov 1991) avulla voidaan tuottaa esiymmärrystä yhteisesti käsiteltävästä aiheesta. Tutkiva oppiminen

5 edellyttää yhdessä oppimista, opiskelijoiden ja opettajan vertaistasolla tapahtuvaa yhteistyötä, jossa opettaja toimii harjoittavana tutkijana (Kansanen 2008). Näiden periaatteiden mukaista oppimista on toteutettu Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden laitoksen Aikuiskouluttajan pedagogisten opintojen (52 opiskelijaa) valinnaisen teeman Pedagoginen johtaminen vuodesta 2008 alkaen. Samaa periaatetta noudatettiin Ilmasotakoulussa puolustushaaran täydennyskoulutuksen mestaritason opinnoissa (15 opiskelijaa) vuonna Tutkivan oppimisen periaatteiden mukaisesti rakennetut ja johdetut opintojaksot ovat tuottaneet opiskelijoiden kirjoittamia työelämälähtöisiä raportteja pedagogisesta johtamisesta suhteessa Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sotilasjohtamisen nelikenttä -ajatteluun. Raportit ovat tuoneet näkyväksi organisaatioissa olevaa hiljaista tietoa (tacit knowledge) ja laajentaneet pedagogisen johtamisen käsitettä monipuolisella tavalla. Tutkimusintressinäni on tuottaa laaja-alaista ymmärrystä siviili- ja sotilasorganisaatioissa olevasta pedagogisesta johtamisesta. Pyrin laajentamaan pedagogisen johtamisen käsitettä johtajapainotuksesta kohti toiminnallisuutta, jota pyrin tutkimaan Grounded Theory -tutkimusmenetelmän avulla. Tutkimus liittyy sotatieteiden tohtoriopintojen väitöstutkimukseen Maanpuolustuskorkeakoulussa, jota ohjaavat Maanpuolustuskorkeakoulusta prof Juha Mäkinen ja Jyväskylän yliopistosta KT Anita Malinen.