Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Lausunnot

Transkriptio

1 4/2002 Syyskuu September Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2003 Lausunnot Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2003 Viivästys- ja peruskorko vuonna 2002

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2002 Lehti ilmestyy n. 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1450 kpl Upplaga 1450 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 67,28 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra årsprenumerationer 67,28 euro kan beställas av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Palvelut/Kuntatalous Service/Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät vuosina Kuntien verotulojen kehitys Verotus 6 Verovuoden 2001 verotus ja maksuunpanotilitys Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2002 ja 2003 Verovähennykset ja kuntien yhteisövero-osuus budjettiriihessä 2003 Vuoden 2002 kiinteistövero Kunnilta perittävät verotuskustannukset Kuntien edustajat verotuksen oikaisulautakuntiin alkavalle toimikaudelle Valtionosuudet vuonna Yleistä Yleinen valtionosuus ja verotulojen tasaus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeiden valtionavustus Kuntajaoston lausunto 16 Lausunto 54/2002 Lausunto kunnallisverotulojen kirjaamisohjeen muuttamisesityksestä Kuntaliiton lausunto 17 Luovutuskorvauksen määrittäminen jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä Kuntatalouden uudet julkaisut 19 Kuntatalouden ohjaus budjetoinnin ja kirjanpidon teoriaperusteita ja kehityssuuntia ALV-opas kunnille ja kuntayhtymille Sosiaalivakuutusmaksut vuonna Viivästys- ja peruskorko vuonna Viivästyskorko Peruskorko Kilpailupolitiikka ja hankinta-asiat 23 Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja v (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot , mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd (liite 6b) Lausunto 54 Kunnallisverotulojen kirjaamisohjeen muuttamisesityksestä (liite 7) Kuntatalouden uusimmat julkaisut (liite 8) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2002

3 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto lisääntyi viime vuonna vain vähän. Kansantalouden tilinpidon kesällä tarkistetut luvut osoittavat, että vuonna 2001 tuotannon määrä kasvoi 0,7 %, kun lisäys vielä edellisenä vuonna oli 6,1 %. Valtiovarainministeriö ennustaa tuotannon määrän kasvavan tänä vuonna 1,3 %. Ensi vuoden talouskehitykseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Kansainvälisen talouden nousua on uumoiltu tapahtuvaksi jo pitkään. Vaikka käänne parempaan lienee jo tapahtunut, niin vielä tänä vuonna mitään tuotannon kovin merkittävää nopeutumista ei esimerkiksi euroalueella ole tapahtunut. Suomen vienti onkin parin viime vuoden ajan pysynyt kokonaisuutena samalla tasolla. Jos Suomen vienti lähtee nopeaan kasvuun, niin kokonaistuotannon lisäys voi hyvinkin olla nopeampaa kuin ensi vuodelle yleisesti ennustettu kolmisen prosenttia. Kansainvälisen kehityksen ohella tuloratkaisu on keskeisessä asemassa Suomen talouden kehityksen kannalta. Työttömien lukumäärä oli vuonna 2001 keskimäärin 238 tuhatta henkilöä. Työttömyysaste oli viime vuonna keskimäärin 9 %. Työllisten määrä on lisääntynyt viime vuosina nopeasti, joskin tänä vuonna koetaan kehityksessä pieni notkahdus. Työllisten määrä on ensi vuonna lähes 2,4 miljoonaa henkilöä. Työttömänä arvioidaan olevan tänä ja ensi vuonna keskimäärin 240 tuhatta henkilöä. Yleisen hintatason kohoaminen on kuluvan vuoden alkupuoliskolla hidastunut viime vuoden kehityksestä. Kuluttajahinnat noussevat vuonna 2002 keskimäärin 1,7 %. Vuonna 2003 inflaatiovauhdin arvioidaan hieman nopeutuvan. Liitteessä 1 on esitetty ennakkotietoja ja arvioita eräiden kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Osa ennusteista on valtiovarainministeriön kansantalousosaston elokuussa päivittämiä Suomen talouden tunnuslukuja. Valtion vuoden 2003 talousarvioesitys julkaistaan syyskuun 17. päivä. Budjetin liitteenä oleva taloudellinen katsaus on luettavissa budjetin julkistamisen jälkeen valtiovarainministeriön Internet-sivuilta osoitteesta Liitteessä 2 on esitetty eräiden kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna Kuten liitteestä ilmenee, niin ensi vuoden talouden kasvulukujen vaihtelussa ilmenee muun muassa epävarmuus, joka liittyy lähinnä kansainvälisen kehitykseen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/02 3

4 Kuntatalouden näkymät vuosina Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi viime vuonna 5 ½ %. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohosi ennakkotietojen mukaan 3,6 % ja henkilöstön lukumäärä lisääntyi 1,4 %. Myös eräät muut tekijät kuten tulospalkkiot kasvattivat palkkasummaa. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla kunta-alan palkkasumman kasvuvauhti on ollut verrattain nopeaa. Tammi-heinäkuussa KVTEL-palkkasumma kohosi yli kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan tänä vuonna keskimäärin 3,3 %. Muut tekijät kuten henkilökunnan lukumäärän lisäykset, tulospalkkaukset ja paikalliset järjestelyt lisäävät palkkasummaa parisen prosenttia. Palkkasumman kasvun ennustetaan olevan tänä vuonna lähes viime vuoden luokkaa eli 5,3 %. Vuotta 2003 koskeva palkkasumman lähes 4 prosentin kasvuarvio perustuu laskentaoletukseen, jonka mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 3 ½ %. Kuntien velvoitteiden hoitamisesta aiheutuu paineita henkilöstön lukumäärän kasvuun. Paineet kunta-alan ansiotason kohoamiseen ovat suuret, mutta arvioitu kuntien heikkenevä rahoitusasema ensi vuonna tuskin mahdollistaa merkittäviä ansiotason kohottamisia. Liitteessä 3 on esitetty eräiden muutostekijöiden vaikutukset kunta-alan palkkasumman kehitykseen vuosina Tilastokeskus korjasi kunta-alan ansiotasoindeksin lukuja vuosilta 2000 ja Toteutuneet ansiotasoindeksin ja palkkasumman kokonaismuutoksen luvut vuosilta perustuvat Tilastokeskuksen kunnilta ja kuntayhtymiltä keräämiin tietoihin. Jaottelu muihin tekijöihin perustuu Kuntaliiton erillisselvityksiin. Vuoden 2001 luvut ovat ennakkotietoja ja vuosien luvut ennusteita. Kuntatyönantajan vuodelle 2001 vahvistettua kansaneläkevakuutusmaksua alennettiin kuluvan vuoden maaliskuun alusta 2,4 prosenttiin maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on pysynyt pitkään samalla tasolla eli 1,6 prosenttina. Vuonna 2003 kansaneläkevakuutusmaksu pysynee tämän hetkisellä tasolla, mutta sairausvakuutusmaksua ehdotetaan kohotettavaksi. Työttömyysvakuutusmaksu puolestaan alentunee jonkin verran. Kuntatyönantajan keskimääräinen ennakollinen KVTEL-maksu kohonnee ensi vuonna 0,3 prosenttiyksikköä. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut kokonaisuutena suhteessa palkkasummaan kohoavat ensi vuonna hieman. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja on tarkasteltu enemmän jäljempänä omassa kohdassaan. Liitteessä 4 on esitetty vuosien kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuprosentteja. Vuoden 2003 luvut ovat ennakkoarvioita. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien tilinpäätösten mukaiset verotulot olivat vuonna 2001 vähän yli 14 miljardia euroa, josta kunnallisveron osuus oli 11,04 miljardia euroa, 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2002

5 osuus yhteisöveron tuotosta 2,45 miljardia euroa ja kiinteistöveron osuus oli noin 0,61 miljardia euroa. Kuntien verotulojen arvioinnissa käytettyjä oletuksia on selvitetty viime heinäkuussa kunnille toimitetussa julkaisussa Kuntien verotulojen ennustaminen. Ennustekehikon luvut perustuivat niihin tietoihin ja arviointeihin, jotka olivat käytettävissä heinäkuun puolivälissä. Elokuussa valtion budjettiriihessä tehtiin päätöksiä, jotka vaikuttavat lähinnä ensi vuotta ja sitä seuraavia vuosia koskeviin arvioihin. Alla olevat luvut perustuvat elo/syyskuun vaihteessa käytettävissä oleviin tietoihin ja arvioihin. Kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan alenevan tänä vuonna noin 3 % ja ne ovat kaikkiaan noin 13,6 miljardia euroa. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna noin viisisataa miljoonaa euroa. Kunnallisveron tilitysten lisäys johtuu ansiotulojen kasvun ohella muun muassa kuntaryhmän verovuoden 2002 jako-osuuden kohoamisesta sekä verovuoden 2000 suurista lisäkannoista. Ansiotulovähennys pienentää tämän vuoden verokertymää merkittävästi. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan supistuvan vuonna 2002 viime vuoden tasosta lähes 800 miljoonalla eurolla. Yhteisöjen tulosten heikkeneminen ja ennen kaikkea kuntien jako-osuuden pieneneminen 35,29 prosentista 23,22 prosenttiin vähentää yhteisöveron tilityksiä. Kunnallisveron tilityksiä lisää vuonna 2003 mm. palkkasumman arvioitu neljän prosentin kasvu. Ansiotulovähennykseen ja tulonhankkimisvähennyksiin ehdotetut perustemuutokset puolestaan pienentävät kunnallisveroa noin sadalla miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kunnallisveron tilitykset kokonaisuudessaan alenevat ensi vuonna jonkin verran. Kuntien kunnallisveron verovuoden 2003 jako-osuuden suuruus, joka saadaan tietää ensi vuoden alussa, voi muuttuessaan vaikuttaa ensi vuoden kertymiin merkittävästi. Eri veronsaajaryhmien jako-osuuksiin vaikuttavat yleisen talouskehityksen eli palkkojen, työsuhdeoptioiden ja pääomatulojen kehitys sekä tehtävät veroperustemuutokset. Kuntien yhteisöveron tilitysten arvioidaan pienentyvän edelleen vuonna 2003 lähinnä sen vuoksi, että kuntaryhmän jako-osuutta ehdotetaan alennettavaksi 19,75 prosenttiin verovuodelle Kuntien verotulojen arvioimiseen vuodelle 2003 liittyy monia epävarmuustekijöitä. Lähtökohtana on ensi vuoden talouskasvun nopeutuminen, mikä heijastuu kunnallisveron veropohjan noin 3,5-4 prosentin kasvuna. On kuitenkin mahdollista, että tulosopimukseen liittyen verovähennyksiä lisätään enemmän kuin mitä budjettiriihessä päätettiin. Uudet vähennykset ja heikkenevä talous lisäävät paineita tuloveroprosenttien nostamisiin. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten kehitys tulolajeittain vuosina Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2002 5

6 Verotuloennusteet on päivitetty syyskuun alun tilanteen mukaisina Suomen Kuntaliiton Internet-sivuille osoitteessa: asiakohdassa Palvelut/Kuntatalous/Verotus/Verotuloennusteet. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta Vuosien 2002ja 2003 luvut ovat Kuntaliiton ennusteita. Arvioissa on otettu huomioon valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä kuntataloutta koskevat esitykset. Kuntataloutta kokonaisuutena tarkastellen näyttää siltä, että kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate saattaa jopa puolittua kuluvan vuoden tasosta. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Verotus Verovuoden 2001 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2001 verotus valmistuu lokakuun 2002 loppuun mennessä. Kunnille toimitetaan syyskuun 15. päivään mennessä ennakkotiedot valmistuvasta verotuksesta. Tieto yksittäisen kunnan ko. ajankohdan mukaisesta maksettavan kunnallisveron määrästä löytyy sen jälkeen verohallinnon Internet-sivuilta osoitteesta: kohdasta verotilitykset. Verovuoden 2001 ansio- ja pääomatulojen verojen osalta tehdään marraskuussa ns. maksuunpanotilityksen kaltainen tilitys. Verovuodelta 2001 jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään näiden osuus verovelvollisille verovuodelta 2001 maksettavista ennakonpalautuksista. Verohallitus arvioi ns. maksuunpanotilityksen kertoimen nousevan viime vuodesta, jolloin se oli 0,906. Tässä vaiheessa kertoimen ennakoidaan olevan noin 0,94-0,96. Koska verovalmistelu on vielä kesken eikä verohallinto ole vielä tehnyt syyskuun alun verovalmistelutilanteen atk-ajoja tämän tiedotteen painoon mennessä, niin kerrointa ei ole voitu ilmoittaa tarkemmalla tasolla. Kerrointa tarkennetaan myöhemmin verohallinnon ilmoituksen pohjalta. Yksittäinen kunta voi arvioida siltä marraskuussa verovuodelta 2001 perittävän määrän edellä mainitun kertoimen avulla kertomalla luvulla 0,94-0,96 kunnan verovuoden 2001 maksettavan kunnallisveron määrän, jolloin saadaan kunnan arvioitu osuus maksuunpanotilityksestä. Kun kunnan maksuunpanotilityksen mukaisesta osuudesta vähennetään kunnalle verovuodelta 2001 jo tilitetyt ennakonpidätykset ja muut kuin yhteisöjen kannossa maksetut ennakot, niin saadaan arvio kunnan maksuunpanotilityksessä perittävästä määrästä. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2002

7 Ansio- ja pääomatulojen verojen lisäkantoerien eräpäivät ovat ja Näinä eräpäivinä kertyneet verot tilitetään kunnille tammikuussa ja maaliskuussa Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2002 ja 2003 Verovuoden 2002 ennakkoperinnän jako-osuuksia oikaistaan joulukuussa 2002 tehtävässä tilityksessä. Tällöin muutetaan paitsi yksittäisten kuntien myös veronsaajaryhmien jako-osuudet. Jako-osuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jakoosuuksia. Myös verovuodelle 2003 lasketaan sekä uudet ryhmäosuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet, joita sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa 2003 tehtävissä tilityksissä. Yksittäisten kuntien jako-osuuksia verovuodelle 2002 ja 2003 laskettaessa käytetään 2001 maksettavaa kunnallisveroa koskevia tietoja. Verovähennykset ja kuntien yhteisövero-osuus budjettiriihessä 2003 Valtion vuoden 2003 talousarvioesitys sisältää uusia kunnallisverovähennysten korotuksia ja kuntien yhteisövero-osuuden alentamisen. Vaikka kunnallisverotuksen verovähennyksiä lievennettiin budjettiriihessä verrattuna valtiovarainministeriön alkuperäiseen ehdotukseen, merkitsevät yhteisövero-osuuden alennus ja kunnallisverotuksen uudet vähennykset kuntien veropohjan heikentymistä yhteensä 287 miljoonaa eurolla. Ehdotuksessa korotetaan tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärää 80 eurolla, minkä seurauksena vähennyksen enimmäismäärä nousee 540 euroon. Esityksen tuottovaikutus kunnille on vuositasolla -35 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön alkuperäisessä esityksessä vähennyksen enimmäismäärää korotettiin 140 eurolla, jolloin vähennyksen enimmäismäärä olisi ollut 600 euroa. Tämän alkuperäisen esityksen tuottovaikutus oli -62 miljoonaa euroa. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 160 eurolla, joten vähennyksen enimmäismäärä nousee euroon. Vähennyksen ensimmäistä kertymäprosenttia korotetaan 2,0 prosenttiyksiköllä (35 % -> 37 %) ja toista kertymäprosenttia 2,5 prosenttiyksiköllä (10 % -> 12,5 %). Tämän esityksen tuottovaikutus on kunnille vuositasolla -63 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön alkuperäisessä esityksessä vähennystä korotettiin 400 eurolla, jolloin vähennyksen katto olisi ollut euroa. Valtio-varainministeriön alkuperäisessä esityksessä molempia kertymäprosentteja korotettiin 5 prosenttiyksiköllä ja tuottovaikutus kunnille oli -155 miljoonaa euroa. Lisäksi valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan 0,3 prosenttiyksiköllä, ja asteikon tulorajoja korotetaan yhdellä prosentilla. Veroasteikkomuutosten vaikutus kuntatalouteen on -2 miljoonaa euroa. Kuntien yhteisöveron jako-osuus säilyi budjettiriihessä valtiovarainministeriön esittämänä 19,75 prosenttina. Arvonlisäveropalautusten takaisinperin- Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2002 7

8 täjärjestelmästä luopumisen vaikutus aiheuttaisi 14,98 prosenttiyksikön alentamisen kuntaryhmän jako-osuuteen. Valtiovarainministeriössä prosenttiyksikkö on laskettu suhteuttamalla kuitattava määrä 806 miljoonaa euroa vuoden 2003 yhteisöveron uuteen maksuunpanoarvioon miljoonaan euroon. Verontilityslain 12 :n mukaisten verotulontasauksen muutosten vaikutukseksi valtiovarainministeriö arvioi 2,02 prosenttiyksikköä. Aiemmista laskelmista poiketen valtiovarainministeriö on luopunut 1,13 prosenttiyksikön lisäkeikkauksesta kuntien yhteisöveron jako-osuuteen. Uuteen osuuteen sisältyy kuitenkin 0,50 prosenttiyksikön vähennys, jota on perusteltu viime vuoden budjettiriihen ratkaisulla alentaa kuntien kansaneläkevakuutusmaksua. Edellä mainittujen ehdotusten mukaan kuntaryhmän jakoosuus olisi siis 19,75 %. Vuositasolla yhteisövero-osuuden alentamisen tuottovaikutus on -187 miljoonaa euroa. Kuntaliitto vaatii ylimääräisestä 0,50 %-yksikön leikkauksesta luopumista ja esittää, että arvonlisäveronpalautusten takaisinperintä toteutetaan vuonna 2003 arvioidun yhteisöveron tuoton sijasta kolmelta viimeiseltä vuodelta toteutuneen yhteisöveron tuoton mukaisena. Nämä tekijät huomioiden kuntien yhteisöveron jako-osuuden tulisi olla 22,61 prosenttia. Vuoden 2002 kiinteistövero Verohallituksen alustavan arvion mukaan vuoden 2002 kiinteistöveron tuotto kunnille on n. 649 milj. euroa. Se on n. 31 milj. euroa enemmän kuin viime vuonna. Suurin osa eli n. ¾ kiinteistöverosta kertyy aikaisempien vuosien tapaan rakennuksista. Maapohjan osuus on n. ¼ tuotosta. Kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2001 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2002 määräämät veroprosentit. Yleinen kiinteistöveroprosentti on noussut 58 kunnassa, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 56 kunnassa ja muiden asuinrakennusten veroprosentti 60 kunnassa. Erillinen, rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti määrättiin 60 kunnassa ja yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 269 kunnassa. Rakennusten jälleenhankinta-arvon laskentaperusteet on tarkistettu vuodelle 2001 rakennuskustannusindeksin muutosta vastaavasti. Verotusarvot ovat tämän johdosta nousseet 2-3 prosenttia. Tonttien ohjearvot ovat valtaosin pysyneet ennallaan, joskin eräissä kunnissa ohjearvoja on nostettu yksittäisillä hinta-alueilla. Vaikka ohjearvoa ei ole nostettu, tontin verotusarvo on voinut nousta, jos sen aikaisempi verotusarvo on ollut pienempi kuin käytössä oleva ohjearvo. Noin 75 prosenttia kiinteistöistä on sellaisia, joissa maksettava vero jää alle 170 euron. Kiinteistöveroa ei määrätä, jos vero on alle 17 euroa. Näitä kiinteistön omistajia oli vajaa 10 prosenttia. Alle 170 euron kiinteistövero maksetaan kerralla ensimmäisenä eräpäivänä ja sitä suurempi vero tulee maksettavaksi kahdessa erässä. Eräpäivät ovat ja Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2002

9 Kunnilta perittävät verotuskustannukset Vuonna 2003 kunnilta perittävien verotuskustannusten arvioidaan kasvavan valtion tulo- ja menoarvioesityksen perusteella vajaan 1 %:n verrattuna vuonna 2002 perittyihin kustannuksiin. Kuntien osuudeksi verotuskustannuksista arvioidaan noin 106,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 kunnilta peritään verotuskustannuksina noin 106 miljoonaa euroa. Kuntien edustajat verotuksen oikaisulautakuntiin alkavalle toimikaudelle Verotuksen oikaisulautakuntien toimikausi päättyy Verotuksen oikaisulautakunnat käsittelevät tulo- ja varallisuusverotukseen, perintöverotukseen ja kiinteistöverotukseen liittyviä oikaisuvaatimuksia. Oikaisulautakunnissa on yhden tai useamman puheenjohtajan lisäksi neljällä jaollinen määrä jäseniä ja jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Verohallitus määrää oikaisulautakunnan jäsenten lukumäärän, jäsenet ja varajäsenet veroviraston esityksestä. Jäsenistä neljäsosa on veroviraston, neljäsosa kuntien ja puolet eri veronmaksajaryhmiä edustavien järjestöjen ehdottomia henkilöitä, jotka ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa tehtävään alkavaksi toimikaudeksi muodostettavien oikaisulautakuntien toimikausi päättyy Koska neljäsosa jäsenistä ja jokaiselle henkilökohtainen varamies määrätään kuntien ehdottamista henkilöistä, verovirasto pyytää alueensa kunnilta ehdotukset oikaisulautakunnan jäseniksi ja kunkin henkilökohtaiseksi varajäseneksi. Kaksi tai useampi kunta voivat oman ehdotuksensa sijasta tehdä yhteisen ehdotuksen, mitä voidaan pitää suositeltavana menettelynä. Ehdotettavien on oltava verotukseen perehtyneitä (verohallintolain 4 ). Ennen ehdotuksensa tekemistä edellytetään, että kunta sopivalla tavalla varmistuu siitä, että ehdotettavaa henkilöä voidaan pitää perehtyneenä verotukseen siten, että hänen voidaan katsoa omaavan erityistä verotuksen asiantuntemusta. Kuntien tulee antaa tarpeellinen selvitys ehdottamiensa henkilöiden perehtyneisyydestä verotukseen. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tarkoitus on, että kuntien ehdottamat henkilöt edustavat veronsaajia. Oikaisulautakunnan jäsenille ja varajäsenille maksetaan kokouspalkkiota kultakin kokouspäivältä verohallinnon luottamushenkilöiden palkkiopäätöksen 3 :n mukaisesti. Kokoukseen osallistuville maksetaan matkakustannusten korvausta valtion matkustussäännön mukaisesti. Kuntien tulee lähettää ehdotuksensa jäseniksi ja varajäseniksi verovirastolle sekä asianomaisen maakunnan liitolle mennessä. Maakunnan liitto antaa oman lausuntonsa ehdokkaista verovirastolle mennessä. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2002 9

10 Valtionosuudet vuonna 2003 Yleistä Vuoden 2003 valtionosuuksia koskevat alustavat tiedot on kerrottu Kuntatalous-tiedotteissa 2/2002 ja 3/2002. Uusina asioina tarkastellaan tässä yhteydessä niitä tietoja, jotka on saatu budjettiriihestä. Täsmällisemmät valtionosuustiedot kuntakohtaisesti saadaan jälkeen, kun valtion vuoden 2003 talousarvioesitys on annettu eduskunnalle. Valtionosuuksien indeksitarkistus on 1,4 prosenttia eli puolet täydestä määrästä (2,8 prosentista). Vuoden 2000 indeksissä olleen virheen takia kunnat ovat saaneet liikaa valtionosuutta. Tämän johdosta vuoden 2002 valtionosuuspäätökset uusitaan ja liikaa maksetut valtionosuudet peritään myöhemmin takaisin. Liikaa maksettu määrä on yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Takaisinperinnästä ja sen ajankohdasta tiedotetaan vielä erikseen. Yleinen valtionosuus ja verotulojen tasaus Yleisen valtionosuuden ja verotulotasauksen ennakolliset arviot ovat Kuntaliiton Internet-sivulla osoitteessa: kohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/vuoden 2003 valtionosuudet. Yleisen valtionosuuden määrä v on 27,65 euroa/asukas ilman olosuhdekertoimia. Tällöin indeksitarkistuksena on käytetty puolitettua 1,6 prosenttia. Laskelmat tarkistetaan myöhemmin vastaamaan 1,4 prosentin indeksitarkistusta. Euromäärä ja kuntakohtaiset tiedot muuttuvat, kun tarkistus tehdään. Kuntaliiton Internet-sivulla olevia laskelmia ei siis ole muutettu. Laskelma on riittävän tarkka käytettäväksi tässä vaiheessa talousarvion pohjana. Jo kuluvalle vuodelle muuttuivat yleisen valtionosuuden saaristolisä ja syrjäisyyslisän perusteet (Laki 1360/2001). Myös asetuksessa määrätyt syrjäisyysluvut muuttuivat (Asetus 1448/2001). Kaksi kuntaa menettää vuoden 2003 alusta syrjäisyyslisänsä kokonaan, koska syrjäisyysluku uudessa laskennassa putosi luvun 0,51 alapuolelle. Laskenta tehdään viiden vuoden jaksoissa, joista edellinen alkoi vuonna Asetuksen siirtymäsäännöksellä turvattiin kuitenkin Reisjärven ja Virolahden kuntien syrjäisyyslisät vuodelle 2002, mutta vuonna 2003 niitä ei enää muutetun asetuksen mukaan ole. Vaikutus näille kunnille on useita satoja tuhansia euroja. Yleistä valtionosuutta vähentää edelleen valtionosuusleikkaus 7,53 euroa asukasta kohti. Vuoden 2003 verotulotasauksen laskennassa käytetään verovuoden 2001 tietoja. Verotulotasauksen ennakollisessa arviossa tasausrajana oli 2 367, 09 euroa/asukas. Laskelmassa käytetty yhteisöveron määrä oli miljoonaa euroa. Maksettavaa yhteisöveron määrää on tarkistettu alaspäin miljoonaan euroon, mikä tarkoittaisi, että tasausraja olisi 2 355,90 euroa/asukas. Laskennallisen kunnallisveron ja laskennallisen kiinteistöveron arvioita 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2002

11 ei ole muutettu. Tarkistuksen mukaiset kuntakohtaiset laskelmat ovat katsottavissa sisäasianministeriön Internet-sivulta, osoitteesta: kohdasta kunta-asiat/tilastot (päiväys ). Kuntaliiton Internet-sivulla olevaa laskelmaa ei ole muutettu. Se perustuu korkeampaan yhteisöveron määrään. Verotulotasausta koskevat laskelmat tulevat vielä muuttumaan, koska verotus vuodelta 2001 valmistuu vasta vuoden loppuun mennessä. On mahdollista, että maksettavan yhteisöveron määrä vieläkin alenee. Kuntakohtaista maksettavan kunnallisveron määrää on syytä muuttaa laskelmassa, jos kuntakohtaiset tiedot (esim. verottajalta suoraan saatavat arviot syyskuussa) näyttävät näin osoittavan. Myös yhteisöveron kuntakohtaista määrää voi olla syytä korjata talousarviota varten. Laskelmassa olevat kuntakohtaiset tiedot perustuvat Kuntaliiton ennusteen mukaiseen keskimääräiseen muutokseen koko maassa. Ennusteen mukaiset arviot olivat: kunnallisvero +4,2 %, yhteisövero -23,5 % ja kiinteistövero +6,3 %. Kuntaliitto on laskenut uuden ennusteen ( ), jonka mukaan arviot olisivat; maksettava kunnallisvero +4,3 %, maksettava yhteisövero-27,2 % ja maksettava kiinteistövero +6,3 %. Näitä lukuja vastaavia kuntakohtaisia tietoja ei ollut vielä tätä tiedotetta kirjoitettaessa käytettävissä. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , , verot Tarja Tarkiainen, p. (09) , , verot Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Kuntakohtaiset ennakolliset laskelmat on esitetty Kuntaliiton Internetsivulla osoitteessa kohdassa palvelut/kuntatalous/ valtionosuudet/vuoden 2003 valtionosuudet. Kuntaliiton Internet-sivulla olevia laskelmia ei ole muutettu. Nämä laskelmat perustuvat 1,6 prosentin puolitetulle indeksitarkistukselle ja tiedoille ennen budjettiriihtä, jolloin mukana on vain eduskuntaryhmien jo aiemmin sopima valtionosuuden lisäys hyvinvointipalvelujen parantamiseen 104 miljoonan euron suuruisena. Lisäksi mukana on aikuisiän hammashuollon laajennuksen sekä toimeentulotuen ja ansiotulojen yhteensovituksen loppuosa (alkoivat kesken vuotta 2002). Nyt on tiedossa, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti nousisi noin 1,5 prosenttiyksikköä ja indeksitarkistus tulisi olemaan 1,4 prosenttia (puolitettuna). Vuoden 2002 valtionosuusprosentiksi on päätetty 25,36 prosenttia (Laki 585/ ) ja kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi 1 556,07 euroa (Sailas-paketista johtuva tarkistus ja osaamiskeskusten rahoituksen poistaminen asukaskohtaisesta osuudesta, voimavara-asetus 720/2002, maksatus syyskuussa). Tämä muutos ei liity vuoden 2003 budjettiin. Vuoden 2003 valtionosuusprosentti tullee olemaan 26,86 %. On huomattava, että valtionosuusprosentin tasoon vaikuttavat edelleen 90-luvun valtionosuusleikkaukset arviolta yli 800 miljoonan euron painolla. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

12 Budjettiriihessä on esitetty eräitä muutoksia. Valtionosuusprosenttiin (korotus noin 1,5 prosenttiyksikköä) vaikuttavat seuraavat tehtävät ja tehtäviin tehdyt muutokset: - hyvinvointipalvelujen parantaminen (Ek-ryhmät) 98 m (väheni 6 m ) - kansallinen terveysprojekti 57 m (lisääntyi 7 m ) - perustamishankkeiden alv:n ja seutuhankkeiden osalta valtionosuusjärjestelmään palautetaan 5 m (pysyi budjettiriihessä muuttumattomana). Palautus johtuu siitä, että aikaisemmin perustamishankepäätöksiin sisältynyttä arvonlisäveroa tarvitsee kuitata kuluvaa vuotta vähemmän ja seutuhankkeisiin ei ensi vuodeksi varata erillistä määrärahaa. Hyvinvointipalveluihin aiemmin varatusta 104 m :sta korvamerkittiin 6 m seuraavasti: - päivähoito-oikeuden laajennukseen pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevien osalta, vaikutus valtionosuuteen miljoona euroa, joka otetaan huomioon korottamalla sosiaalihuollon 0-6-vuotiaiden ikäryhmän laskennallisia kustannuksia 4 m. Tämän seurauksena oikeus valita kunnan järjestämä lasten päivähoitopaikka tai sen vaihtoehtona lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tuki laajenee koskemaan pidennetyssä oppivelvollisuudessa (11- vuotinen oppivelvollisuus) olevien lasten ensimmäistä oppivelvollisuusvuotta. Näillä lapsilla ensimmäinen oppivelvollisuusvuosi on esiopetusta. Tämän lisäksi nämä lapset, jos vanhemmat niin haluavat, ovat oikeutettuja perusopetuslain mukaiseen, ennen oppivelvollisuutta annettavaan esiopetukseen 5-vuotiaaana. - sosiaaliseen luototukseen, vaikutus valtionosuuteen miljoona euroa, joka otetaan huomioon korottamalla sosiaalihuollon vuotiaiden ikäryhmän laskennallisia kustannuksia 2 m. Sosiaalinen luototus tulee näin ollen kunnille uudeksi tehtäväksi vuoden 2003 alusta. - syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin erikseen myönnettäviin valtionavustuksiin, vaikutus 5 m. Valtionavustusta on tarkoitus myöntää kunnille ja kuntayhtymille erillisen hakemuksen perusteella eri momentilta valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määrättävin perustein. Tämä määräraha ei vaikuta valtionosuusprosenttiin eikä valtionosuuden perusteena oleviin ikäryhmittäisiin laskennallisiin kustannuksiin. Uutena kunnan valtionosuuden vähennyksenä otetaan huomioon maahanmuuttajien erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävä vaikutus 0,67 asukasta kohti muuttamalla budjettilakina suunnittelu- ja valtionosuuslakia. Kunnan rahoitusosuutta korottavat tekijät yhteensä tullevat olemaan tämän muutoksen jälkeen yhteensä 25,73 asukasta kohti (sisältää aiemmat ns. Arajärven pakettiin liittyvän leikkauksen, köyhyyspakettiin liittyvän vähennyksen ja lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmään tarvittavan erän; STVOL 30 b ja 45 a :n tuleva muutos). Kuntaliitossa on laskettu seuraavat ikäryhmittäiset alustavat epäviralliset valtionosuusperusteet, joissa on otettu huomioon budjettiriihessä tehdyt muutokset. Tarkistetut valtion talousarvioehdotukseen perustuvat luvut samoin kuin kuntakohtaiset laskelmat valtionosuudesta julkistetaan jälkeen. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2002

13 Ikäryhmittäiset epäviralliset valtionosuusperusteet ( /asukas): Ikäryhmä Sosiaalihuolto ( /asukas) Terveydenhuolto ( /asukas) v arvio v. 2003v arvio v vuotiaat 4 157, ,6 518,29 525, vuotiaat 296,82 302,4 589,63 597, vuotiaat 555,54 563, , , vuotiaat 3 252, , , ,4 yli 85 vuotiaat 9 186, , , ,4 Muut laskennalliset perusteet ( /asukas): v arvio v Työttömyyden mukainen määrä 380,18 385,5 Työttömyysasteen mukainen määrä 34,71 35,2 Sairastavuuden määrä 257,29 260,9 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas): Rahoitusosuus asukasta kohti 1 557, tarkistus (säädöskokoelma 720/2002) 1 556, edelliseen sisältyvät lisäykset 23,86 25,73 Muut perusteet: Työttömyysprosentti 12,9 % 12,0 % Asukasluku Valtionosuusprosentti 25,3 % 26,87% - tarkistus (säädöskokoelma 585/2002) 25,36 % - Edellisillä epävirallisilla arvioluvuilla saadaan talousarvion pohjaksi riittävä tarkkuus. Sairastavuus- ja työssäkäyntikertoimia vuodelle 2003 ei ole laskettu. Laskelmissa on käytettävä kuluvan vuoden kertoimia. Tarkistukset on tehtävä jälkeen saatavien tietojen perusteella. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ei ole kuntakohtaisia laskelmia. Kuntatalous-tiedotteessa 3/2002 ennakoitiin kuntien asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi 563,24 euroa asukasta kohti. Tällöin oli kuluvan vuoden rahoitusosuutta korotettu vain puolitetulla indeksitarkistuksella 1,6 prosenttia. Budjettiriihessä on sovittu, että valtionosuuksia tarkistetaan puolella arvioidusta kustannustason muutoksesta eli 1,4 prosentilla. Yksikköhinnat ja kuntien asukaskohtainen rahoitusosuus noussevat indeksitarkistusta enemmän. Tässä vaiheessa arvio kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

14 604 euroa asukasta kohti. Kasvu vuoteen 2002 verrattuna johtuu erityisesti ammatillisen koulutuksen lisääntymisestä. Rahoitusosuuteen sisältyy 113,48 euroa asukasta kohti 90-luvulla tehtyjä valtionosuusleikkauksia. Vuosien 2003 ja 2004 valtionosuudet tulevat perustumaan vuoden 2001 toteutuneisiin kustannuksiin. Valtionosuuden määräytymisen perustana käytettävät keskimääräiset yksikköhinnat vahvistetaan syyskuun loppuun mennessä. Kunta- ja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat päätetään marraskuun loppuun mennessä. Vuoden 2003 ennakollinen kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus vahvistetaan joulukuun alussa, mistä on edellä mainittu Kuntaliiton ennakkoarvio 604 /asukas. Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat valmistuvat joulukuun lopussa. Kuntatalous-tiedotteessa 3/2002 mainittiin, että keskimääräiset yksikköhinnat nousisivat keskimäärin ainakin 5 prosenttia ja rahoitusosuus 7 prosenttia (vastaa edellä mainittua 604 euroa). Tätä voidaan pitää lähtökohtana, jota on tarkasteltava kunnan tai ylläpitäjän omista lähtökohdista, ylläpidettävänä olevista tehtävistä ja koulutusaloista ja niiden keskinäisestä suhteesta. Tärkeää on pyrkiä arvioimaan oikein myös varainhoitovuoden oppilas- tai opiskelijakeskiarvo, koska virhearviolla on suuri vaikutus varainhoitovuoden valtionosuuteen. Valtionosuus määräytyy toteutuneen oppilas- ja opiskelijamäärän perusteella. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön asukaskohtaiset euromäärät pysyvät tämän vuoden tasolla, samoin teattereiden, orkestereiden ja museoiden henkilötyövuosien euromäärät. Niihin ei tule indeksitarkistustakaan. Budjettiriihen perusteella vuoden 2003 talousarviomäärärahaksi yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin esitetään 66 miljoonaa euroa ja myöntämisvaltuuksiksi 60 miljoonaa euroa. Aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin esitetään 1,173 miljoonaa euroa. Budjettiriihessä määrärahaa päätettiin osoittaa erityisesti homevaurioiden korjaamiseen 15 miljoonaa euroa. Vuoden 2003 määräraha jää tästä huolimatta hieman alle tämän vuoden tason. Ammatillista koulutusta esitetään lisättäväksi nostamalla vuonna 2003 oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärää opiskelijalla opiskelijaan. Kustannusten lisäys olisi 5,4 miljoonaa euroa. Aikuisten koulutustason kohottamisen viisivuotinen toimenpideohjelma esitetään käynnistettäväksi ja toimenpideohjelmaan rahoitusta olisi 10 miljoonaa euroa, josta viisi miljoonaa euroa rahoitetaan opetusministeriön sisäisenä määrärahasiirtona. Vuonna 2003 kohottamisohjelmaan voisi osallistua noin aikuisopiskelijaa. Ohjelman täytäntöönpanosta tultaneen säätämään valtioneuvoston asetuksella talousarvion hyväksymisen jälkeen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus keskitettäisiin kokonaan valtionosuusjärjestelmään, josta rahoitettaisiin toisen asteen ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien ja vakiintuneesti lisäkoulutusta järjestäneiden vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämää koulutusta. Tämän seurauksena mm. vapaan sivistystyön, ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen rahoituksen vähentyminen pyrittäisiin osittain kompensoimaan 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2002

15 erillismäärärahojen avulla. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten saama ns. toiminta-avustus vuonna 2003 olisi vuoden 2002 budjettilain yhteydessä päätetyn suuruinen eli 66 % vuoden 2002 tasosta (16,2 miljoonaa euroa). Toiminta-avustuksen vähentyminen lisää vastaavasti valtionosuutena maksettavaa ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahaa. Talousarvioesitykseen ei sisälly työelämän aikuisopistoverkoston perustamista. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Päivi Rajala, p. (09) , Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeiden valtionavustus Eduskunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muutoksen, joka koski muun ohella sosiaali- ja perustamishankkeiden valtionosuus/avustusjärjestelmää (ks. Kuntatalous-tiedote 3/2002). Eduskunta muutti olennaisesti hallituksen esitystä, mikä tarkoittaa käytännössä perustamishankkeiden tukemisen jatkamista pysyvästi eikä sen lopettamista (HE 39/2002 vp.). Myös hallituksen esityksen sisältämä rajoitus tukea investoinneissa vain taloudellisesti heikkoja kuntia ei toteutunut. Myös muilla kunnilla on mahdollisuus saada investoinnin valtionavustusta. Lähtökohtana hyväksytyn lain 20 :n mukaan on, että hanke on välttämätön kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Hallintovaliokunnan lausunto HaVL 14/2002 vp, sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto STVm 17/2002 vp ja eduskunnan vastaus on EV 100/2002 vp ovat luettavissa esimerkiksi Internetistä (säädöskokoelma 716/2002). Hankkeiden kannalta keskeisimmät eduskunnan tekemät muutokset ovat: - lain muutos on tehty pysyväksi eikä hankkeiden tukiprosentin puolittamista siten lopulta toteutettu. - valtionavustus on prosenttia, joka määräytyy kuntien tasatun verotulon perusteella kuten tähänkin asti. - lain tasolla on säädetty, että hankkeen alaraja on euroa. - rajoitus, että valtionavustusta voitaisiin myöntää vain taloudellisesti heikoille kunnille, poistettiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei pitänyt tarkoituksenmukaisena, ettei voitaisi tukea sellaista perustamishanketta, jolla olisi toiminnallisen kehittämisen kannalta suuri merkitys, mutta kunta ei täyttäisi taloudelliseen asemaan kohdistuvaa edellytystä. Valiokunnan mukaan tällaisia tilanteita voisi olla muuttovoittokunnissa, joilla on talousvaikeuksia voimakkaasta asukasluvun kasvamisesta. - poistettiin rajoitus, että home- ja kosteusvauriot eivät olisi tukikelpoisia perustamishankkeita. Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi, että lääninhallitus voi tapauskohtaisessa arvioinnissa ottaa huomioon olosuhteet, jotka ovat vaikuttaneet haettavan perustamishankkeen tarpeellisuuteen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

16 Muut tärkeimmät muutokset nykytilanteeseen ovat: - perustamishankkeen valtionosuus muuttuu valtionavustukseksi. - perustamishankkeen valtionosuutta tai avustusta ei tarvitse palauttaa, jos valtionosuuden saamisesta on kulunut enemmän kuin 15 vuotta. Määräaika koskee myös valtionosuuksia, jotka on saatu ennen tämän lain voimaatuloa. Valiokunnat korostivat erityisesti sitä, että lain toimivuuden kannalta olennainen kysymys on määrärahojen riittävyys. Käytännössä määrärahoja on viime vuosina leikattu voimakkaasti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti yleisperusteluissaan, että uudistuksen soveltamista ja toimivuutta seurataan huolellisesti ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin mahdollisesti ilmenevien ongelmien ratkaisemiseksi. Lain muutos tulee voimaan kehittämishankkeiden osalta (ks. Kuntatalous-tiedote 3/2002). Ennen lain voimaantuloa vahvistettuihin perustamishankkeisiin sekä vuonna 2003 vahvistettaviin perustamishankkeisiin sovelletaan aikaisempia valtionosuuksia koskevia säännöksiä lukuun ottamatta valtionosuuden mahdollista palautusta. Näin ollen uudet valtionavustuksia koskevat säännökset tulevat käytännössä voimaan Täytäntöönpanotoimiin voidaan kuitenkin ryhtyä ennen tätä. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntajaoston lausunto Lausunto 54/2002 Lausunto kunnallisverotulojen kirjaamisohjeen muuttamisesityksestä (liite 7) Kaupunki hakijana on esittänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostolle verotulojen kirjaamisohjeen muuttamista siten, että kunnan kunnallisverotulot saataisiin kirjata tilinpäätöksessä suoriteperusteen mukaan hyvää kirjanpitotapaa noudattaen. Hakija on perustellut esitystään sillä, että voimassa oleva kirjausohje tekee talouden tasapainotussäännöksen (KuntaL 65.2 ) noudattamisen mahdottomaksi. Lisäksi hakijan mukaan kirjanpitouudistuksen perustelu yritysmaailman ja kuntien välisen vertailtavuuden paranemisesta ei myöskään ole toteutunut, vaan on johtanut päinvastaiseen suuntaan. Edelleen muutoksen perusteluina hakija esitti, että kunnan tilinpäätös nykyisen verotulojen kirjausohjeen voimassa ollessa on epätäydellinen siltä osin, ettei se kerro kuinka paljon kunnalla on verosaatavia tai verovelkoja eikä verotuloksi kirjata kaikkia tilinpäätöshetkellä jo tiedossa olevia, esimerkiksi maksuunpanotilitykseen perustuvia tietoja. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2002

17 Antamassaan lausunnossa kuntajaosto katsoo, ettei verotulojen kirjaamisohjeiden muuttaminen hakijan esittämällä tavalla ole perusteltua. Lausuntonsa jaosto perustaa seuraaviin seikkoihin: Verotulojen tilitysten suoritusajankohdan mukaiseen kirjaamisperusteeseen siirryttiin kirjanpitouudistuksen yhteydessä vuoden 1997 alusta ja tarkoituksena oli selkeyttää kirjanpitoa. Muutosta pidettiin perusteltuna, koska tilitysperusteinen verotulo vastasi likipitäen maksuunpanoa. Sen jälkeen syntyi erityisesti verovuosina 1999 ja 2000 kuntien maksuunpantujen ja tilitettyjen verotulojen välillä suuria eroja johtuen uusista tulotyypeistä kuten optioista ja eräistä pääomatuloista, jotka kasvoivat nopeammin kuin ansiotulot. Maksuunpannun ja tilitetyn veron välisiä eroja selitti myös veronsaajien jakoosuuksissa tehdyn tarkistuksen ajoitus. Em. poikkeuksellisten vuosien jälkeen ero on kuitenkin olennaisesti pienentynyt. Kuntajaosto katsoo, että verotulojen kirjaamisen tulee perustua verohallinnon antamaan tietoon. Kunnan omaan arvioon perustuvaa kirjaamista jaosto ei pidä riittävän luotettavana tuloksen laskennan ja kuntien välisen vertailun kannalta. Tilitysperusteista kirjausta puoltaa edelleen kirjausperusteen yksiselitteisyys sekä tuloksenjärjestelymahdollisuuden poissulkeminen. Lisäksi kuntien verotulot ovat nykyistä kirjausperustetta sovellettaessa vertailukelpoiset. Jos kirjausperustetta muutettaisiin, siitä aiheutuisi uusi siirtymäpoikkeama, joka vaikeuttaisi jatkossa vertailua kuntien ja verovuosien välillä. Hakijan esittämä suoriteperustetta vastaava kirjaustapa olisi mainittujen yksiselitteisyys- ja läpinäkyvyysperiaatteiden vastainen. Näin siksi, ettei verottaja anna ennakkoarviota tilinpäätösvuoden maksuunpanosta, vaan verotulokirjaus perustuisi kunnan omaan arvioon. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Sisko Myöhänen, p. (09) , Kuntaliiton lausunto Luovutuskorvauksen määrittäminen jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä Kuntaliiton lausunto Kuntaliitto on antanut sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle lausunnon luovutuskorvauksen määrittämisessä huomioon otettavista seikoista jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä. Ko. tapauksessa kaksi kuntaa oli lakkautettu ja tilalle perustettu uusi kunta. Lakkautetut kunnat kuuluivat eri sairaanhoitopiireihin. Kuntayhtymä päätti korvata lakkautetun kunnan peruspääomaosuudesta kuntayhtymän peruspääomaan määrän, mikä vastasi 18,6 prosenttia tilinpäätöksen mukaisesta peruspääomaosuudesta. Kuntayhtymä katsoi, että korvauksen tasosta päättäminen kuului perussopimuksen mukaan Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

18 kuntayhtymän valtuuston harkintavaltaan. Alennetun peruspääomaosuuden suorittamisen perusteluina oli, että käyttöomaisuuden tasearvot olivat yliarvostettuina, erityisesti suhteessa markkina-arvoihin sekä että aluesairaalan käytön vähenemisen johdosta kuntayhtymälle oli aiheutunut alijäämää. Kuntaliitto totesi kuntayhtymälle antamassaan lausunnossa, että kuntayhtymä oli päättäessään suorittaa alle viidesosan lakkautetun kunnan peruspääomaosuudesta käyttänyt harkintavaltaansa varsin laajasti. Näin laajan harkintavallan käytön katsottiin edellyttävän sen osoittamista, mikä on käyttöomaisuuden mahdollisen yliarvostuksen määrä ja perusteet sekä mitä vaikutuksia korvauksen täysimääräisellä suorittamisella alennetun peruspääomaosuuden sijasta on toiminnan jatkuvuuteen esimerkiksi palvelujen hinnoittelussa. Kuntayhtymästä eroaminen Kuntayhtymästä eroamisesta säädetään kuntalain 84 :ssä. Kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan asemasta ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta on sovittava kuntalain 78.3 :n 6 kohdan mukaan kuntayhtymän perussopimuksessa. Eroavan kunnan kannalta on olennaista, että sillä on oikeus saada jäsenkuntaosuutensa peruspääomasta tai osa siitä. Toimintaa jatkavien kuntien kannalta keskeistä on turvata mahdollisuudet toiminnan jatkamiseen. Maksettavan korvauksen määrä voidaan kokonaan tai osittain jättää kuntayhtymän toimielimen ratkaistavaksi. Harkintavaltaa rajoittavat mm. tarkoitussidonnaisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteet. Kunnan oikeutta erota ei voida mitätöidä sillä, että korvausta ei ollenkaan päätetä maksaa. Korvauksen määrä on vahvistettava siten, että muut jäsenkunnat eivät saa perusteetonta etua eroavan jäsenkunnan kustannuksella. Kuntayhtymän purkutilanteessa kuntayhtymän veloilla vähennetyt varat jakaantuisivat muille jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksiensa suhteessa. Erotilanteessa on kuitenkin harkintavaltaa jätetty kuntayhtymän päätösvaltaa käyttävälle toimielimelle sen vuoksi, että kuhunkin eroamistilanteeseen liittyvät olosuhteet voitaisiin ottaa huomioon. Käyttöomaisuuden yliarvostus taseessa Käyttöomaisuushyödyke arvostetaan sillä perusteella miten se myötävaikuttaa tulon tuottamisessa tai kunnassa tai kuntayhtymässä myös sillä perusteella miten hyödykettä käytetään palvelun tuottamisessa. Tuotantovälineenä käytettävän hyödykkeen aktivoinnin ylärajana ei siis käytetä todennäköistä luovutushintaa. Kuntaliitto totesi kuntayhtymälle antamassaan lausunnossa, että kun tilinpäätös laaditaan kuntalain, kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien ohjeiden mukaisesti ei käyttöomaisuuden yliarvostus voi ainakaan periaatteessa tulla kysymykseen. Toiminnan alijäämän huomioon ottaminen korvauksen määrittämisessä Kuntayhtymän toiminnan alijäämäisyys vähentää kuntayhtymän nettovarallisuutta. Huomattava alijäämä saattaa alentaa nettovarallisuuden alle perus- 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2002

19 pääoman, jolloin ei voida katsoa olevan perustetta sille, että eroavalle kunnalle maksettaisiin luovutuskorvauksena enempää kuin jäsenkunnalle kuuluva osuus kuntayhtymän nettovarallisuudesta. Kunnan tai kuntayhtymän nettovarallisuuden laskemiselle ei ole olemassa säännöksiä tai ohjeita vastaavalla tavalla kuin yksityisellä sektorilla (yrityksen nettovarallisuuden laskemisesta ja yritysvarallisuuden arvostamisesta on säädetty varallisuusverolaissa sekä mm. valtiovarainministeriön päätöksessä liikeosakkeen verotusarvon perusteista). Kuntaliiton perussopimus-mallia koskevassa yleiskirjeessä on kuitenkin viitattu nettovarallisuuden selvittämiseen luovutuskorvausta määrättäessä. Laskelman lähtökohtana ovat tällöin tasearvot, joiden arvostus on tehty kirjanpidon säännösten ja -ohjeiden mukaisesti. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä varoista velat. Varoista vähennetään vieras pääoma ja pakolliset varaukset. Pakollisia varauksia voidaan pitää velkojen luonteisena. Käsiteltävänä olleessa tapauksessa myös toimeksiantojen pääomat vähennettiin varoista, koska ne jäävät kuntayhtymän vastattaviksi ja niitä vastaavat varat sisältyivät kuntayhtymän yleisiin rahavaroihin. Kuntaliitto katsoi lausunnossaan, että koska kuntayhtymän nettovarallisuus oli suurempi kuin peruspääoma, suoritettavan korvauksen lähtökohtana voitiin pitää peruspääomaosuutta. Nettovarallisuuslaskelmaan voidaan tehdä korjauksia, jos tasearvojen yliarvostus on osoitettavissa. Yliarvostusta on tällöin arvioitava ensisijaisesti tuotantovälineen käyttöarvon perusteella. Myös tilinpäätöksen laatimisen jälkeen mahdollisesti ilmenevät seikat, esimerkiksi käyttöomaisuuden palveluntuotantokyvyn oleellinen heikkeneminen, voidaan huomioida laskelmissa. Lisätiedot: Sisko Myöhänen, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Anneli Heinonen, p. (09) , Kuntatalouden uudet julkaisut Kuntatalouden uusimpina julkaisuina ovat ilmestyneet seuraavat kirjat: KUNTATALOUDEN OHJAUS - budjetoinnin ja kirjanpidon teoriaperusteita ja kehityssuuntia Kirjan johtoajatuksena on kuntatalouden ohjauksen kehitys säännösohjauksesta suunnittelumallien kautta tulos- ja markkinaohjaukseen. Kirjassa pyritään vastaamaan kysymyksiin: Mitkä ovat uuden kunnallisen budjetointija kirjanpitokäytännön perusteet? Miten tavoitteiden lakisääteisyys muuttaa talousarviositovuutta? Miksi tilinpäätöksen läpinäkyvyys on tärkeää myös kunta-alalla? Kirjassa tehdään esitys talousarvion tavoiteluokitukseksi. Budjettiohjauksessa esitetään otettavaksi käyttöön uudet kohde- ja budjetti- Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

20 rahoituskäsitteet. Kunnallisen kirjanpidon erityispiirteitä käsitellään laskentatoimen tehtävien, kirjanpitovelvollisuuden sekä oman pääoman ja varausten näkökulmista. Taseyksiköintiin, liikelaitostamiseen ja konserniraportointiin otetaan kirjassa kantaa. Kirjan on kirjoittanut kehityspäällikkö Oiva Myllyntaus Kuntaliitosta. ALV-opas kunnille ja kuntayhtymille Kunnissa ja kuntayhtymissä on esiintynyt ongelmatilanteita arvonlisäverolain soveltamisessa. Arvonlisäverolaista ei läheskään aina löydy suoraa toimintaohjetta kuhunkin yksittäiseen tilanteeseen. Alv-opas on käytännönläheinen apuväline jokaiselle, joka työssään tekee päätöksiä kunnan hankinnoista tai käsittelee myynti- tai ostolaskuja millä organisaatiotasolla tahansa. Opas on laadittu käytännön työtehtävien pohjalta. Ongelmatilanteiden teoretisoimista ja suoria lainauksia lakitekstistä on tarkoituksella vältetty. Kirja on eräänlainen kuntien arvonlisäverolaskentajärjestelmien menetelmäkuvaus. Palvelutuotantoa ja tehtäviä toimintayksiköittäin. Vastaukset löytyvät esimerkiksi rakennushankkeiden, kiinteistöjärjestelyjen ja liiketoimintojen yhtiöittämisen erityiskysymyksiin. Lisäksi kirjassa otetaan kantaa tulojen veronalaisuuteen ja menojen vähennyskelpoisuuteen yksityiskohtaisellakin tasolla. Kirjan on kirjoittanut oik.kand. Mirjami Pipatti. Liitteenä 8 julkaisuluettelo, jossa on myös muita kuntatalouden ajankohtaisia julkaisuja sekä niiden tilaustiedot. Täydellinen luettelo Kuntaliiton julkaisumyynnissä olevista teoksista löytyy helpoimmin Kuntaliiton verkkokirjakaupasta, osoitteesta asiakohdasta verkkokirjakauppa. Kirjakaupassa voit selata kirjoja aihealueittain ja etsiä kirjaa nimellä tai hakusanalla. Myös tilaaminen käy helposti verkkokirjakaupan kautta. Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2003 Sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut Valtion vuoden 2003 talousarvioehdotuksen mukaan eräiden Pohjois- Suomen ja saariston kuntien yksityisen työnantajan ja valtion liikelaitoksen sosiaaliturvamaksu poistetaan vuosilta Tästä aiheutuva maksutuoton vaje Kansaneläkelaitoksen rahastoissa katetaan korottamalla työnantajien sairausvakuutusmaksua 0,014 prosenttiyksiköllä. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousisi nykyisestä 1,6 prosentista 1,614 prosenttiin vuonna Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu säilyisi nykyisenä eli 2,4 prosenttina. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksu olisi tällöin 4,014 prosenttia. Hallitus antanee ko. maksuja koskevien lakien muutosesityksen eduskunnalle kuluvan syksyn aikana. 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2002