Kunnallistalous -tiedote

Transkriptio

1 Kunnallistalous -tiedote 2/ Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kunnallistalous -tiedotetta lähetetään yksi kappale jokaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle. Tiedotetta on mahdollisuus kopioida ja lisäkappaleita 400 markan vuosikertahintaan voi tilata kunnallistalouden vastuualueelta Raija Haajalta, p. (09) tai fax (09)

2 SISÄLTÖ Sivu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3 Verotus 4 Valtionosuusjärjestelmän tarkistuksen seuranta 6 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 7 Tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut/ perhe- ja omaishoitaja 8 Tarkastuslautakunnan toimikausi ja toimivalta keväällä Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja ulosotto 9 Liitteet Yleinen taloudellinen tilanne vuonna (liite 1) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 2) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja v (liite 3) 2 Kunnallistalous -tiedote 2/00

3 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 3,5 %. Valtiovarainministeriö ennustaa tuotannon määrän kohoavan 4,7 % vuonna Kuluttajahintaindeksi kohosi viime vuonna 1,2 %. Kuluvana vuonna kuluttajahintojen arvioidaan nousevan runsaat 2 %. Liitteessä 1 on esitetty arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Tiedot ja arviot perustuvat valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen. Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 1/2000 ja taloudellinen katsaus helmikuu 2000 ovat luettavissa valtiovarainministeriön Internet -sivuilta osoitteesta: Kunnallistalous vuosina Sisäasiainministeriö lähettää kunnille ja kuntayhtymille maaliskuussa muistion: Kunnallistalous vuosina Kunnallistalouden kehitysarvio perustuu valtiovarainministeriössä helmikuussa laadittuihin suhdanneennusteeseen ja KTS-arvioon. Kehitysarvion lähtökohtana ovat kuntien ja kuntayhtymien vuoden 1999 ennakolliset tilinpäätöstiedot. Arviossa on otettu huomioon valtioneuvoston päätös valtion vuosien menokehyksiksi, joiden sisältöä selostetaan muistion menoja ja valtionosuuksia koskevissa osissa. Muistio on piakkoin luettavissa myös sisäasiainministeriön Internet- sivuilta osoitteesta: Kuntasektorin rahoitusasema säilyi viime vuonna kokonaisuutena lähes ennallaan. Talous heikkeni kuitenkin erityisesti pienissä kunnissa. Talouskehityksen tasaantuminen kunnissa aiheutui sekä kunnallisverotulojen että yhteisöverotulojen kasvun hidastumisesta. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vuosina keskimäärin noin 4,5 % vuodessa. Kuntien toimintamenot kasvavat tarkastelukaudella mm. ammattikorkeakouluopetuksen laajentumisen, opettajien eläkejärjestelmän uudistamisen sekä esiopetusuudistuksen takia. Erot yksittäisten kuntien talouskehityksessä ovat merkittäviä mm. yhteisövero-osuuksien muutoksen sekä valtionosuuksien muutosten vuoksi. Myös muuttoliike aiheuttaa eroja kuntakohtaisten menojen ja tulojen kehitykseen. Eduskunnalle on annettu tiedonanto valtion menokehyspäätöksestä. Ministeriöt valmistelevat talousarvioesitykset vuodelle 2001 hyväksytyn menokehyksen mukaisesti. Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle on luettavissa Kunnallistalous -tiedote 2/00 3

4 valtionvarainministeriön Internet -sivuilta osoitteesta: Liitteissä 2 ja 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman ja kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen kehityksestä vuosina Todettakoon, että kunta-alan palkkasumma-arvio vuodelle 2001 perustuu laskentaoletukseen, jonka mukaan kuntien ansiotasoindeksi kohoaa 3,5 % vuonna Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) Verotus Verovuosien 1989 ja 1990 verojen tilitykset Helmikuussa tehtiin verovuosien 1989 ja 1990 veroista jälkitilitykset ja ennakonpidätysten jälkitilitykset. Ennakonpidätysten jälkitilityksistä tulostettiin veronsaajille tilityserittelyt. Sen sijaan jälkitilityksistä ei tulostettu erittelyä. Jälkitilitysten mukaan maksettavat ja perittävät määrät käsiteltiin kuitenkin helmikuussa tehdyn tilityksen yhteydessä. Tämän vuoksi maksatuserittelyn ansio- ja pääomatuloverojen kertymämäärä poikkeaa ansio- ja pääomatuloverojen tilityserittelyn maksatettavasta määrästä. Tarkempia tietoja jälkitilityksistään kunta saa omasta verovirastostaan. Yhteisöveron jako-osuudet Uudet yksittäisten kuntien yhteisöveron jako-osuudet verovuosille 1999 ja 2000 laskettiin ja otettiin käyttöön helmikuussa. Muutaman kunnan jakoosuuden laskentatekijöissä on ilmennyt virheitä. Tämän vuoksi jako-osuudet laskettaneen uudestaan huhtikuussa. Verotustietojen julkisuus Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta on annettu (1346/1999). Laki on tullut voimaan 1. päivänä tammikuuta Lailla on kumottu muun muassa verotuslain verotustietojen julkisuutta koskevat säännökset. Vuoden 1999 joulukuun alusta tuli voimaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (621/1999). Tietojen antamiseen verohallinnon julkisista asiakirjoista sovelletaan suurimmaksi osaksi edellä mainitun lain eli julkisuuslain säännöksiä. Julkisuuslain mukaan julkisia ovat muun muassa veroviranomaisten ohjeet sekä veronsaajien tilityserittelyt ja tilitystietoa sisältävät asiakirjat. Laissa verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta säädetään erikseen julkisista verotustiedoista, koska pääsääntöisesti verotusasiakirjat ja niihin si- 4 Kunnallistalous -tiedote 2/00

5 sältyvät tiedot yksittäisen verovelvollisen taloudellista asemaa ja yksityiselämän piiriä koskevina ovat salassa pidettäviä. Tietojen antamisesta kunnalle säädetään verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 14 :ssä. Sen mukaan verohallinto voi antaa kunnanhallitukselle lakisääteisten tehtävien hoitamisessa tai sen veronsaajana tarvitsemat asianomaisen kunnan verovelvollista koskevat, lain 5 :ssä tarkoitetut tiedot verovelvollista koskevine tunnistetietoineen. Kunnanhallitus voi antaa tiedot edelleen kunnan muille viranomaisille lakisääteisten tehtävien hoitamista varten. Lain 5 :ssä säädetään tulo- ja varallisuusverotuksen julkisista tiedoista. Näitä ovat muun muassa tiedot verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta, kunnallisverosta, verojen ja maksujen yhteismäärästä ja ennakoiden yhteismäärästä. Yhteisöjen osalta julkisia ovat muun muassa tiedot verotettavasta tulosta ja varallisuudesta, maksuunpannun veron yhteismäärästä, ennakoiden yhteismäärästä ja veronkannossa maksettavasta tai palautettavasta määrästä. Kunnalla on oikeus saada edellä mainitut julkiset tiedot maksutta joko manuaalisena tai konekielisenä versiona. Jos kunta ei ole saanut verovuoden 1998 verotuksen julkisia tietoja, sen on syytä ottaa yhteyttä omaan verovirastoonsa. Yhteisöjen osalta julkinen on tieto yhteisölle maksuunpannun veron kokonaismäärästä. Tätä tietoa ei kuitenkaan käytetä laskettaessa yksittäisen kunnan yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttavaa yritystoimintaerää. Yritystoimintaerän laskennassa käytetään veron määrää, josta on vähennetty yhtiöveron hyvityksestä annetussa laissa tarkoitetut osingonsaajan hyväksi luetut yhtiöveron hyvitykset. Yhtiöveron hyvityksillä vähennetty veron määrä ei ole julkinen tieto, joten sitä ei voida ilmoittaa kunnille. Kunnalle toimitetut tiedot kunnan yhteisöveron jako-osuuden laskennan taustatekijöistä ovat tarkoitetut vain kunnan omaan käyttöön. Niiden luovuttaminen eteenpäin ei ole sallittua. Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 14 :n 2 momentin mukaan verohallinto voi antaa pyynnöstä kunnan viranomaisille lakisääteisten tehtävien hoitamista varten 6 :n 1 kohdassa tarkoitetut julkiset tiedot kiinteistön laskennallisesta kiinteistöverosta ja verovelvollisen nimestä. Edellä mainittuun tarkoitukseen voidaan antaa pyynnöstä myös tieto kiinteistön verotusarvosta verovelvollista koskevine tunnistetietoineen. Veronhuojennusasioiden hoitamisen joustavoittamiseksi ja asiakaspalvelun parantamiseksi edellä mainitun lain 15 :ssä on säädetty, että verohallinto voi salassapitovelvollisuuden estämättä antaa pyynnöstä kunnan viranomaisille veronhuojennusasioiden ratkaisemista varten tarvittavat tiedot. Postipankkilain kumoaminen ja verotulojen tilitykset Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi postipankista annetun lain kumoamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 6/2000). Kunnallistalous -tiedote 2/00 5

6 Postipankkilain kumoamisen jälkeen tulee valtion maksuliikkeen hoidon kilpailuttaminen mahdolliseksi luottolaitosten ja mahdollisten muiden maksuliikettä harjoittavien yhteisöjen välillä. Maksuliikkeen hoito voidaan hajauttaa useamman luottolaitoksen hoidettavaksi, jos tämä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Maksuliikettä koskevat säännökset otettaisiin valtion talousarviosta annettuun lakiin. Siinä säädettäisiin valtiovarainministeriön valvontaoikeudesta maksuliikkeen turvallisuuden varmistamiseksi, mahdollisten vahinkojen korvaamisesta ja maksujen suoritusajankohdasta. Ehdotetut muutokset tulevat vaikuttamaan muun muassa verotulojen tilitysten maksatukseen. Asian selvitystyö on kuitenkin vielä kesken. Kun asiasta on tarkempaa tietoa, postipankkilain kumoamisen vaikutuksista tiedotetaan myöhemmin erikseen. Lisätiedot: Hannele Taatila, p. (09) Valtionosuusjärjestelmän tarkistuksen seuranta Valtionosuusjärjestelmän tarkistusta varten asetetun seurantaryhmän työ on alkanut. Kuntaliitto on koonnut ryhmän kuntien edustajista. Tarkistuksen on määrä tulla voimaan Ehdotuksen tarkistuksesta tekee valtiotieteen tohtori Jukka Pekkarinen, joka on asetettu selvitysmieheksi. Selvitysmies antaa ehdotuksensa mennessä. Asetettu työryhmä seuraa selvitysmiehen työn etenemistä, kuulee kentän mielipiteitä, osallistuu keskusteluun ja tekee mahdollisesti ehdotuksia tarpeellista muutoksista jne. Työryhmän työskentelyä on mahdollista seurata Internetin välityksellä. Vuoden 2002 tarkistusta koskeva sivu löytyy Kuntaliiton Internet -sivuilta osoitteesta: Sivulta löytyvät: - selvitysmiehen asettaminen ja toimeksianto - kuntaliiton tavoitteet valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa - seurantaryhmän kokousmuistiot ja kokoonpano - tilastokuvauksia Tarkoituksena on myöhemmin avata tähän yhteyteen myös keskustelupalsta, jota voi seurata ja jossa voi esittää omia ehdotuksiaan ja mielipiteitään liittyen valtionosuusjärjestelmän tarkistukseen ja selvitysmiehen työhön. Lisätietoja: Arto Laitinen, p. (09) Jouko Heikkilä, p. (09) Martti Kallio, p. (09) Kunnallistalous -tiedote 2/00

7 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Korjaus kuntajaoston lausuntoon nro 43/ Lausunto lomapalkkavelan kirjaamisesta tilinpäätökseen. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa lausunnossa nro 43, sivulla 3, kohdassa kuntajaoston kannanotto, todetaan seuraavaa: Lomarahan osuus lomapalkkavelasta voidaan laskea: Arvioitu heinäkuun palkka * henkilön lomarahaoikeus 4-6 % * 9. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on kokouksessaan päättänyt korjata edellä mainitun virheellisen tekstin seuraavaksi: Lomarahan osuus lomapalkkavelasta voidaan laskea: Joulukuun palkka * henkilön lomarahaoikeus 4-6 % * 9. Korjaus tehtiin, koska kuntajaoston lausunnon peruslähtökohtana oli se, että lomapalkkavelaksi kirjataan se määrä, jonka kunta joutuisi tilinpäätöshetkellä kerralla maksamaan. Lausunto löytyy korjattuna Kuntaliiton Internet -sivuilta osoitteesta: Jos kunta tai kuntayhtymä on laskenut vuoden 1999 tilinpäätökseen lomarahan osuuden lomapalkkavelasta käyttämällä heinäkuun palkkaa laskennassa, niin tätä ei tietenkään enää tässä vaiheessa voida edellyttää korjattavan. Jaksotettavan lomapalkkavelan henkilösivukulut lasketaan edellä mainittua periaatetta noudattaen, eli joulukuussa voimassa olevien henkilösivukuluprosenttien mukaan (Kunnallistalous -tiedotteessa nro 7/99 sivulla 12 todettiin, että maksupäivän prosenttien mukaan). Kirjapitolautakunnan konsernitilinpäätösohje Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen konsernitilinpäätöksen laatimisesta. Edellä mainittua ohjetta ei sovelleta kuntien ja kuntayhtymien konsernitilinpäätöksen laatimiseen, vaan siitä antaa kirjanpitolautakunnan kuntajaosto yleisohjeen. Ohje on parhaillaan valmisteltavana. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet löytyvät kauppa- ja teollisuusministeriön Internet -sivuilta osoitteesta: Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) Anneli Heinonen, p. (09) Oiva Myllyntaus, p. (09) Sisko Myöhänen, p. (09) Kunnallistalous -tiedote 2/00 7

8 Tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut/ perhe- ja omaishoitaja Perhehoitajan palkkiosta ja omaishoidon tuesta maksettavista tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuista on ollut epäselvyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriöstä saatujen tulkintojen mukaan maksut määräytyvät alla selostetun mukaisesti. KHO:n tekemän päätöksen mukaan omaishoidon tuki ja perhehoitajien palkkiot eivät ole palkkaa, vaan ennakkoperintälain 6 :n mukaista korvausta. Kunta ei maksa näistä sosiaaliturvamaksua. Ennakonpidätys toimitetaan, ellei hoitajaa ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Asiaa on selostettu Kuntaliiton yleiskirjeessä nro 24/1997 ja Kunnallistalous -tiedotteissa (3/1997 ja 6/1997). Sekä omaishoitajan että perhehoitajan toiminta perustuu kunnan tai kuntayhtymän kanssa tehtyyn toimeksiantosopimukseen. Sosiaalihuoltolain 27 b :ssä säädetään, että omaishoidon tuesta sopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Perhehoitajalain 1 :n mukaan perhehoitajalaissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain 1 :n tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntainliittoon. Perhehoitajalain 8 :n mukaan perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa. Myös sosiaalihuoltolain 27 c :n mukaan omaishoidon tuesta sopimuksen tehneen hoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa. Näin ollen kunta maksaa molemmista työnantajan eläkevakuutusmaksun ja perii työntekijän eläkemaksun. Työnantaja, joka on tapaturmavakuutuslain mukaan velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua. Perhehoitajalain 8 :n mukaan perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa. Tapaturmavakuutuslain 3 a :n mukaan perhehoitajalaissa tarkoitetun toimeksiantosuhteen osapuolista on voimassa, mitä tässä laissa säädetään työnantajasta ja työntekijöistä. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 15 :n mukaan perhehoitajalaissa tarkoitetut perhehoitajat eivät ole velvollisia maksamaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Työnantajaa ei sen sijaan ole laissa vapautettu työttömyysvakuutusmaksun maksamisesta. Kuntatyönantajan on siis maksettava perhehoitajan palkkiosta tapaturmavakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Sen sijaan työntekijä ei maksa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua perhehoitajan palkkiosta. Sosiaalihuoltolaissa ei ole vastaavaa erityistä säännöstä omaishoitajan tapaturmavakuutuksesta, joten työnantaja ei joudu maksamaan tapaturma- tai 8 Kunnallistalous -tiedote 2/00

9 työttömyysmaksua omaishoitajan palkkiosta. Myöskään työntekijä ei tällöin ole velvollinen maksamaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Lisätiedot: Sisko Myöhänen, p. (09) Tarkastuslautakunnan toimikausi ja toimivalta keväällä 2001 Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävä jatkuu siihen saakka, kunnes toimikauden viimeisen tilikauden tilintarkastus on suoritettu. Tämä ajankohta on yleensä tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen ensimmäinen käsittely valtuustossa. Jos tilinpäätös ja vastuuvapaus jäävät tässä kokouksessa pöydälle ja valtuusto haluaa vielä tarkastuslautakunnalta lisäselvitystä, lautakunnan tehtävä päättyy vaaditun selvityksen antamiseen. Tarkastuslautakunnan tehtävän päättyminen ei siis välttämättä edellytä, että valtuusto olisi hyväksynyt tilinpäätöksen ja myöntänyt vastuuvapauden. Keväällä 2001 tulee olemaan kaksi toimivaltaista tarkastuslautakuntaa. Tehtävät ja toimivalta jakaantuvat sen mukaan, onko kysymys vuoteen 2000 vai 2001 kohdistuvasta asiasta. Jos on epäselvyyttä, kumpaan vuoteen asia kohdistuu, niin asia on selvitettävä ja sovittava. Lisätiedot: Heikki Harjula, p. (09) Riitta Myllymäki, p. (09) Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja ulosotto Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa tarkoitettu asiakasmaksu on verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa tarkoitettu julkinen maksu. Muiden saatavien ulosotosta säädetään ulosottolaissa. Veroilla ja julkisilla maksuilla ei ole etusijaa ulosotossa. Asiakasmaksu on rinnastettavissa ns. tavalliseen saatavaan. Velkasaatavien maksujärjestyksestä säädetään velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa. Ko. lain 2 :n mukaan velkojilla on yhtäläinen oikeus saada maksu. "Jos pakkotäytäntöönpanossa jaettavat varat eivät riitä kaikkien saatavien maksamiseen, on velkojilla yhtäläinen oikeus saada mak- Kunnallistalous -tiedote 2/00 9

10 su näistä varoista saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa, jollei jäljempänä tai erikseen toisin säädetä." Asiakasmaksua paremmalla etusijalla pakkotäytäntöönpanossa on esimerkiksi pantti- ja pidätysoikeuden tuottama etuoikeus, yrityksen saneerauksen yhteydessä syntyneen saatavan etuoikeus, elatusavun etuoikeus ja yrityskiinnityksen tuottama etuoikeus edellä olevassa järjestyksessä. Em. lain 6 :ssä säädetään eräistä saatavista, joilla on viimesijainen oikeus ulosotossa. Asiakasmaksu ei kuulu näiden saatavien joukkoon, vaan kysymys on ns. tavallisesta saatavasta, jolla ei ole etusijaa, mutta joka ei kuulu myöskään viimesijaisten saatavien joukkoon. Asiakasmaksu saadaan kuitenkin muusta saatavasta poiketen periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä. Laitoshoidon tai -huollon ja perhehoidon maksut ovat kuitenkin erityisasemassa suhteessa muihin asiakasmaksuihin. Asiakasmaksulain 14 :n mukaan kunta saa periä ja nostaa asiakkaan eläkkeen ym. laitoshoidon tai -huollon taikka perhehoidon ajalta. Käytännössä tämä säännös saa etusijan kollisiotilanteessa ulosoton yhteydessä, eli kunta saa pitkäaikaishoidon ja perhehoidon maksut päältä ennen muuta ulosottoa; asiakasmaksulain 14 syrjäyttää toisin sanoen maksunsaantijärjestystä koskevan lain. Lisätiedot: Outi Raitoaho, p. (09) Kunnallistalous -tiedote 2/00

11 Liite 1 Yleinen taloudellinen tilanne vuosina Muuttuja 1998* 1999* 2000** 2001** (% muutos) Tuotanto (määrä) 5,0 3,5 4,7 3,6 Palkkasumma 7,3 5,8 6,2 5,2 Ansiotaso 3,7 2,6 4,0 3,5 Ansiotyöpanos 2,7 3,5 2,0 1,5 Inflaatio 1,4 1,2 2,2 1,8 (%-yksikköä) Työttömyysaste 11,4 10,2 9,1 8,2 Verot/BKT 46,2 46,5 46,2 45,8 Julkiset menot/bkt 51,1 49,8 48,0 46,5 Julkinen velka /BKT 49,0 47,1 44,1 41,7 Euribor 3 kk, % 3,6 3,0 3,8 4,3 10 vuoden korko, % 4,8 4,7 5,8 6,3 Kunnallistalous -tiedote 2/00 11

12 Liite 2 KUNTA-ALAN PALKKASUMMAN KEHITYS (Toimenpiteen tai sen muutoksen vaikutus kokonaispalkkasummaan, %) Erä * 2000** 2001** Sopimuskorotukset sekä palkka- ja rakenneliukuma 0,7 3,7 4,2 1,7 3,3 2,5 3,2 3,5 Paikalliset sopimukset 0,7 1,9 0,0-0,1-0,3 0,1.... Lomautukset 0,5 0,1 0,1-0,1-0,2 0,2.... Irtisanomiset -0,2-0,2-0,1 0,0-0,1-0,1.... Muut tekijät 1) -2,3 0,7 3,1 1,9-0,6 0,0 0,5 0,5 1) Mm. työpanoksen muutoksen vaikutus YHTEENSÄ -0,6 6,2 7,3 3,4 2,1 2,7 3,7 4,0 Liite 3 KUNTATYÖNANTAJAN SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUJA V (Prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta) MAKSU/VUOSI * 2001** SOSIAALITURVAMAKSUT * kansaneläkevakuutus 3,95 3,95 3,95 3,15 3,15 3,15 3,15 3,15 * sairausvakuutus 2,70 2,85 2,85 1,60 1,60 1,60 1,60 1,60 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU 6,3 a) 6,1 b) 4,0 c) 4,0 c) 3,9 c) 3,85 d) 3,45 d) 3,35 d) KVTEL-MAKSU 21,9 24,3 25,3 25,3 25,9 26,1 26,4 26,7 - työnantajat 18,9 20,3 21,0 20,8 21,2 21,4 21,7 22,0 - työntekijät 3,0 4,0 4,3 4,5 4,7 4,7 4,7 4,7 OPETTAJIEN ELÄKEMAKSU 7,0 10,0 13,0 16,0 MUUT (keskimäärin) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 a) 3% ensimmäisen palkkamiljoonan osalta b) 2% viiden ensimmäisen palkkamiljoonan osalta c) 1% viiden ensimmäisen palkkamiljoonan osalta d) 0,9% viiden ensimmäisen palkkamiljoonan osalta 12 Kunnallistalous -tiedote 2/00