Mikä mättää?! Päiväkoti ja koulu traumatisoituneen lapsen arjessa

Transkriptio

1 Mikä mättää?! Päiväkoti ja koulu traumatisoituneen lapsen arjessa Pohjoisen Suomen oppimisen tuen päivät, Oulu 2016, klo PSYKOLOGI CHRISTINE VÄLIVAARA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ

2 Vanhempien elämän kipupisteet kanavoituvat lapsen elämään Vanhempien oma elämänhistoria Uupumus Keinottomuus Mielenterveysongelmat Päihteet, riippuvuudet Väkivalta Menetykset, muutokset ja muut stressitekijät Kuva: Merja Metsänen

3 Lastensuojelun tarve koskettaa yhä useampaa lasta (THL, lastensuojelutilasto 2014) Lastensuojeluilmoitukset koskivat lasta Lastensuojelun avohuollon asiakkaina lasta Kodin ulkopuolelle sijoitettuna lasta ja nuorta. Huostaanotettuina lasta Puolet sijoitettu sijaisperheisiin, näistä 13% sijoitettu sukulais- tai läheisperheisiin Monialaista yhteistyötä tarvitaan!

4 Yksilö- ja ympäristötekijät lapsen käyttäytymisen taustalla Biologiset tekijät Perimä, ominaisuudet, temperamentti Sosiaaliset tekijät Ympäristö, kulttuuri, toisten toiminta, odotukset, roolit Lapsen käyttäytyminen Psykologiset tekijät Kokemukset, muistikuvat, tulkinta, opitut mallit

5 Lasta haavoittavat kokemukset - muutokset, menetykset, traumat tapahtumia, joissa lapsi joutuu epätavanomaisen henkisen kuormituksen ja stressin kohteeksi kokemus ylittää lapsen ymmärryksen ja käsityskyvyn voi olla yksittäinen tapahtuma tai sarja toistuvia kroonisia kokemuksia -> kiintymyssuhdetrauma

6 Traumaattisen tapahtuman tunnusmerkkejä (Saari 2004) Ennustamattomuus Kontrolloimattomuus Uhkaa keskeisiä elämänarvoja Muutoksen suuruus

7 Trauman tunnusomaiset piirteet (Salli Saari 2004) tallentuu siinä muodossa kuin se syntyy ja säilyttää alkuperäisen voimansa heijastaa vaikutuksensa elämänratkaisuihin ja -laatuun, ihmissuhteisiin, toistamispakko voi olla joko tietoinen tai tiedostamaton, vaikutukset kuitenkin tiedostamattomia ei vaihtoehtoja toimia tai valita toisin aktivoituu alkuperäistilannetta jollain tavalla muistuttavissa tilanteissa

8 Stressin säätely pelottavissa tilanteissa (Sajaniemi ym. 2015) Ihmisillä on jatkuva valmius taistella, paeta tai jähmettyä, kun uhan tunne kasvaa liian suureksi. Tämä on kuitenkin harvoin tarpeen. Nämä biologiset reagointivalmiudet aiheuttavat säätelemättöminä haittaa itselle ja ympäristölle Ylivirittynyt stressitila, ylivalppaus, kuluttaa voimia ja uhkaa hyvinvointia Lapsi tarvitsee vastavuoroista suhdetta aikuisen kanssa sekä lukuisia toistoja voidakseen oppia säätelemään reaktioitaan.

9 Taistele, pakene, jähmety reaktio (Daniel Siegel) AJATTELUAIVOT TUNNEAIVOT KEHOAIVOT

10 Estynyt oppiminen = estynyt luottamus Kroonisessa stressissä hippokampus (oleellinen tietoisessa muistojen tallentamisessa ja oppimisessa) kutistuu Mantelitumake (pelon prosessointikeskus) kasvaa

11 Posttraumaattinen stressireaktio Ylivireystila Taistele, pakene Ylivalppaus, varuillaan olo Tunnereaktiot Mieleen tunkeutuvat muistikuvat Häiriöt kognitiivisessa työstämisessä (muisti, oppiminen) Alivireystila Jähmety Välttämiskäyttäytyminen Aistimusten vähäisyys Tunteiden turtuminen Vähentynyt fyysinen liike Kyvyttömyys kognitiiviseen työstämiseen

12 Varhainen kiintymyssuhde vuorovaikutuksen perustana Kiinnittyminen ja kiintyminen on lapsen kehityksen perusta, kolme ensimmäistä elinvuotta kriittisintä aikaa Kiintymyssuhde on tunnesäätelysuhde, jossa aikuinen säätelee lapsen sisäistä tilaa: lapsi kykenee aikuisen avulla kokemaan voimakkaita tunteita, sekä hyvää että pahaa oloa yhteiset kokemukset muuttuvat lukuisien toistojen kautta lapsen sisäistämiksi tunnesäätelytaidoiksi

13 Tunnetilojen säätelykyky (Ogden ja Minton 2000) AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - aivojen toiminnan epäjatkuvuuden tila KAAOS KIIHTYMYS AIKUISEN TUKI SÄÄTELYSSÄ STRESSI NOUSEE SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS ÄRSYKKEET

14 Luottavaisen kiintymyksen merkitys (Jukka Mäkelä) laajentaa hallittavien tunteiden kirjoa luo turvallisuutta ja jatkuvuuden kokemuksen antaa rohkeutta tutkia uteliaasti maailmaa ohjaa myötätuntoisuuteen

15 Turvallinen kiintymyssuhde Luottavainen kiintymys Tunteet kuullaan ja käsitellään Lapsi kokee aikuisen tarpeisiin vastaavana, ennustettavana, joustavana Lapselle paras sosiaalinen ja henkinen ennuste läpi elämän

16 Turvaton kiintymyssuhde 1/2 Välttelevä kiintymyssuhde Lapsi kokee aikuisen etäisenä, joustamattomana Pärjättävä omin voimin, mukauduttava Vaikeaa sietää omaa tarvitsevuutta, ottaa vastaan hoivaa, ylikontrolloi omaa toimintaa (spontaani leikki heikkoa) Vetäytyminen, yksinäisyys, surullisuus, tunteenpurkauksia, vaikeuksia läheisissä ihmissuhteissa ja mielialassa Ristiriitainen kiintymyssuhde Lapsi kokee aikuisen kiihkeänä, ennustamattomana, joustamattomana Takertuvuus/ pakottamisstrategia Ahdistuneisuus, pelokkuus/ tunteenpurkaukset

17 Turvaton kiintymyssuhde 2/2 Jäsentymätön kiintymyssuhde pelottava, häilyvä aikuinen Puutteellinen hoiva, katkeamiset ihmissuhteissa Kaoottisuus, impulsiivisuus, valikoimattomuus / Jähmettyminen, tarkkailu, jäykkyys, pyrkimys miellyttää Reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö (RAD), persoonallisuushäiriöt

18 Turvallinen kiintymys tukee normaalia kehitystä, mutta ei estä psyykkisiä häiriöitä, voi altistaa posttraumaattiselle stressille Turvaton kiintymys lisää riskiä psyykkisille häiriöille, mutta on myös eduksi joissain tilanteissa (varautuu yllättäviin tilanteisiin)

19 Kehityksen palapeli Lapsuuden haavoittavat kokemukset asettavat rajoituksia lapsen kehitykselle ja oman itsen kokemiselle. Lapsen voi silloin olla hankalaa tavoittaa kokemusta sitä, kuka minä olen. Myös vuorovaikutussuhteissa on haasteita. Jos lapsi ei koe olevansa turvassa, omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntäminen rajoittuu..

20 Traumatisoituneella lapsella voi ilmetä 1. Minäkäsitys ja identiteetti 2. Emotionaalinen kehitys 3. Sosiaalinen kehitys 4. Kognitiivinen kehitys 5. Fyysinen kehitys kehitysviiveitä Becker-Weidman 2008

21

22 Päiväkoti ja koulu turvapaikkana Kuva: Merja Metsänen

23 Toisen ihmisen arvostava ja hyväksyvä katse on supervoima. Hyväksyvä, inhimillisen näkemisen ilmapiiri poistaa muurit lapsen ympäriltä. (van der Kolk)

24 Turvallisuuden tunne säätelee kaikkea Tunne-elämää ei voi erottaa oppimisesta Terveet ihmissuhteet ja kiintymys edeltävät oppimista. Opettajan tärkein työkalu on edistää lapsen turvallisuuden tunnetta!

25 Päiväkoti/koulu lapsen perusturvan lähteenä Monille lapselle päiväkoti tarjoaa selviytymiskeinon ja kompensoi kokemuksia, jotka voivat olla kehityksen esteenä Turvattomasti kiintyneellä odotukset aikusia kohtaan sekä suhtautuminen oppimiseen saattavat kuitenkin olla epätasapainossa Kuva: Merja Metsänen

26 Kiintymystyylit ja oppiminen (Geddes 2006) LASTENTARHAN- / OPETTAJA LAPSI OPITTAVA ASIA Välttelevästi kiintynyt ei huoli apua, karttaa läheisyyttä (välinpitämätön) Ristiriitaisesti kiintynyt tarvitsee huomiota, (ahdistunut, takertuva) Jäsentymättömästi kiintynyt osaan jo (häpeä, häpeämättömyys)

27 Aikuisen käyttäytyminen ja lapsen reaktio (Geddes 2006) Häiriöitä ehkäisevä Jämäkkä Johdonmukainen Hyväksyvä Arvostava Lapsi tuntee olonsa: Pidetyksi Arvostetuksi Kannustetuksi Häiriöitä provosoiva Napit vastakkain Nöyryyttää Asennoituu kielteisesti Lapsi kokee olevansa: Ei pidetty Epäonnistunut Ei luota aikuiseen

28 Aikuisen terapeuttinen asenne rakentaa turvaa ja luottamusta P layful- leikkisä A ccepting- hyväksyvä C urious utelias E mphatic - empaattinen Kuva: Merja Metsänen Aikuisen on avattava lapselle tila olla avoin haavoittuvuuksineen Hughes (2011)

29 Leikkisyys Leikkisyys ja huumori houkuttaa tunneyhteyteen, vastavuoroiseen iloitsemiseen Ristiriidan jälkeen palauta mahdollisimman pian hyvä vuorovaikutus Aktivoi eri aivoalueita kuin häpeän kokemus Haasta lapsi leikkisästi kiinnostumaan vuorovaikutuksesta Pesäpuu ry

30 Uteliaisuus Näe käyttäytyminen kommunikaationa Ole aidosti kiinnostunut Ihmettele, vältä tulkitsemista Et voi tietää lapsen puolesta, voit arvata, mutta tyydy siihen, että voit erehtyä Auta ajatusten, toiveiden ja tunteiden sanoittamisessa, älä yritä liikaa ratkaista, vakuuttelu ei yleensä auta

31 Hyväksyntä Hyväksy lapsi, osoita, että hän on aina tervetullut ja sinulle merkityksellinen Usko hyvää, anna lapsen tietää, että tunnet hänen tarinansa Kunnioita lapsen toiveita, tunteita, ajatuksia ilman, että yrität muuttaa niitä Älä epäile teon motiiveja, se lisää häpeää Hyödynnä luonnollisia seuraamuksia Anna mahdollisuus korjata tehdyt virheet Pesäpuu ry

32 Empatia Kun aikuinen virittäytyy lapsen tunnetilaan, osoittaa myötätuntoa, kuuntelee ja peilaa syntyy kokemus kuulluksi tulemisesta. Nonverbaali viestintä on tärkeää Auttaa oppilasta luottamaan aikuisten tarkoitusperiin, luottamus rakentuu Lapsi oppii empatiaa kokemuksen kautta

33 Pääperiaatteita kuuntele, odota, kunnioita, selkiytä Vähennä: lapsen häpeän tunnetta, näe oireilun taa käyttäytyminen on loogista suhteessa aiemmin koettuun, älä epäile lapsen motiiveja Lisää: turvallisuuden tunnetta pysyvyyttä ja jatkuvuutta struktuuria ja jäsennystä läsnäoloa ja valvontaa lapsen onnistumisen kokemuksia Lapsen eheytyminen tapahtuu vuorovaikutussuhteessa tuhansien toistojen kautta. - Hughes 2006

34 PACE koulussa Valmistaudu tulemaan torjutuksi, rakenna yhteyttä Oppimaan asettuminen vaatii seuraavaa: Valikoiva kiintymys, lapselle yksi oma aikuinen Luo turva, yhteys ja ilo ensin turva, sitten oppiaines Ennakoi, kytke pois lapsen uhkan/ pelon laukaisimet Auta säätelemään tunnetiloja, et ole yksin Häpeän ja ristiriitojen ilmetessä palauta nopeasti hyvä vuorovaikutus ja rauha (Häpeä voi ilmetä esim. raivona, vetäytymisenä, kun stressi nousee) Jäähyn sijaan anna aikuisen läsnäoloaikaa

35 Summaten - katkaise negatiivinen kierre 1. näe lapsen käyttäytyminen kommunikaationa 2. rakenna luottamusta, ennakoi, ole johdonmukainen 3. kohtaa lapsi kehitystasoisesti 4. käytä selkeää kieltä ja yksinkertaisia ilmaisuja 5. sopeuta toiminnan tavoitteet lapsen kehitystasoon (riittävästi haastetta sekä mahdollisuuksia onnistua) 6. eriytä sosiaalisuutta ja tunnetaitoja vaativat tehtävät lapsen kehitystasoa vastaaviksi 7. hyödynnä luonnollisia seuraamuksia, 8. anna mahdollisuus korjata mokat

36 Vahvuudet ja selviytyvyys Kaikki ihmiset ovat sekä haavoittuvaisia että selviytymiskykyisiä. Haavoittunut lapsi tai nuori voi tarvita kannattelua muita pidempään. Kiintymyssuhteen laadulla on vaikutusta myöhempiin vuorovaikutussuhteisiimme. Elämän suojaavista tekijöistä ja korjaavista kokemuksista riippuu kuinka suuri vaikutus turvattomalla kiintymyssuhteella hänen elämäänsä lopulta on.

37 Selviytyvyys on voimavara, jota voi kasvattaa! Ihmiset, joilla on hyvä selviytymiskyky ovat ajattelultaan joustavia ja murehtivat vähemmän He keskittyvät nykyhetkeen, käyttävät myönteisiä tunteita palautuakseen ja löytääkseen myönteisen merkityksen stressille altistuttuaan Yksikään lapsi ei kuitenkaan ole resilientti ennen kuin pääsee turvaan ja normatiiviseen ympäristöön - Soili Poijula

38 Päivittäiset positiiviset tunnetilat lisäävät lapsen: Voimavaroja Kokemuksia pätevyydestä Kokemuksia merkityksellisyydestä Mielen joustavuutta Itsehyväksyntää Myönteisiä ihmissuhteita Fyysistä terveyttä

39 FIKSUT auttavat selviytymään FYYSISYYS liikunta TUNTEIDE N ILMAISU IHMISET sosiaalisuus FIKSUT USKO hengellisyys KUVITTEL U luovuus SELVITTELY järkeily Ofra Ayalon, Tuija Matikka 2006

40 Aikuisista huolehtiminen Traumatisoituneiden lasten kanssa työskentelevät voivat sijaistraumatisoitua ja tulla tehottomiksi yksilöinä ja yhteisönä Lasten tarpeita on mahdotonta kohdata, jos aikuiset eivät kykene toimimaan tehokkaasti yhdessä Siksi on tärkeää huomioida koko lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava verkosto Vasta silloin on mahdollista vastata lapsen tarpeisiin tarkoituksenmukaisesti

41 Oma kasvuhistoriamme vaikuttaa meihin ammattilaisina Erityisen haavoittuvia ovat ihmiset, jotka ovat empaattisia, kokeneet traumoja omassa elämässään tai joilla on henkilökohtaisia ratkaisemattomia menetyksiä Tule sinuiksi oman elämäntarinasi kanssa: Omat lapsuuskokemukset Kiintymysmallit Kipupisteet ja kuulluksi tulemisen kokemukset Käsittelemättömät menetykset ja surut

42 Merkit kehittyvästä uupumisesta Stressaavat tunteet: viha, itkuherkkyys, pelokkuus Selittämättömät muutokset terveydentilassa Uni, syöminen, fyysiset sairaudet Ylivirittyneisyys Säpsähtely, painajaiset, ylivilkkaus Tilanteiden välttely Päivittäisen toiminnan häiriöt - arvostuksen puutteen kokeminen, verkoston hyödyntämättä jättäminen, myöhästely, ei huolehdi itsestään jne.

43 Vaikutukset koko verkostoon Vetäytyminen Arvostuksen puuttuminen Kärsimättömyys Lisääntyvät ristiriidat ja konfliktit Heikko kommunikaatio

44 Yhteistyön merkitys Geddes 2006 Turvattomasti kiintyneet lapset projisoivat tunteitaan lähellä oleviin Aiheuttaa stressiä opettajille, vanhemmille Aikuisista tulee helposti reaktiivisia ja rankaisevia Mikä avuksi? Tiedon ja ymmärryksen rakentaminen Monialainen yhteistyö Selkeät säännöt ja sopimukset Varhainen auttaminen Supportiivinen ilmapiiri Työntekijöiden vertaistuki, työnohjaus ja johdon tuki Reaktiosta reflektioon!

45 SISUKAS MALLI TUKEA SIJOITETUN LAPSEN KOULUPOLULLE

46 SISUKAS - malli pähkinänkuoressa Pesäpuu ry:n monitoimijainen yhteistyömalli vuotiaiden sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen. Sijoitetuilla lapsilla on kohonnut syrjäytymisriski sekä riski alisuoriutua koulussa Ruotsalaista SkolFam mallia soveltaen alakouluikäisten oppimisvalmiudet ja hyvinvointi kartoitetaan, järjestetään tarvittava tuki sekä suoritetaan seurantakartoitus ja vaikuttavuuden arviointi kahden vuoden päästä. Alueellinen konsultoiva tiimi, johon kuuluvat psykologi, erityisopettaja ja sosiaalityöntekijä koordinoivat yhteistyötä.

47 SISUKAS- interventio SkolFam Opettaja/koulu Oppilas Sijaisperhe Aika: 2 vuotta Kartoitus 1 kevät 2013 Oppimissuunnitelma/tuki Kartoitus 2 kevät 2015 Seuranta 2016-

48 Prosessin kulku Terveydentilan kartoittaminen Sosiaalityöntekijän yhteydenotto Tapaaminen sijaisperheen kanssa Tapaaminen koulun kanssa Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 1 Analyysi tuentarpeista Palaute lapselle, sijaisperheelle ja opettajalle Opetuksen järjestämisen suunnitelma Tuki ja seuranta kahden vuoden ajan Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 2 Seurannan jatkaminen Lisätietoja ja ilmaiset materiaalit:

49 Ole toivon lähettiläs! Kannattele toivoa, usko lapsen mahdollisuuksiin. Kiitos osallistumisestasi!

50 Kirjallisuutta ja lisätietoja: > materiaalit: Välivaara (2010) Ihmeet tapahtuvat arjessa. Becker-Weidman, Arthur & Shell, Deborah (2008) Auta lasta kiintymään. Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa. Tampere: PT-Kustannus. Golding, K(2014) Hoitava kiintymys terapeuttinen vanhemmuus. Käsikirja kasvattajille ja ammattilaisille.pt-kustannus. Hughes, Daniel A. (2006) Tie traumasta selviytymiseen. Tampere: PT-Kustannus. Hughes, Daniel A. (2011) Kiintymyskeskeinen vanhemmuus. Toimivuutta kasvatukseen. Tampere: PT-Kustannus. Bomber, L (2007) Inside I m hurting. Practical strategies for supporting children with attachment difficulties in schools. Geddes, H. (2006) Attachment in the Classroom. The links between children s early experience, emotional well-being and performance in school. Cairns & Stanway (2010) Learn the Child, helping looked after children to learn Sajaniemi ym. (2015) Stressin säätely. PS-kustannus. SISUKAS-käsikirja (2015) Pesäpuu ry. Pieni opas, sijoitettu lapsi koulussa (2015) Pesäpuu ry