Kun sisälle sattuu. - kiintymyssuhde oppimisen haasteena ja voimavarana. Itä-Suomen erityisopetuksen päivät Savonlinna
|
|
- Kari Tuominen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kun sisälle sattuu - kiintymyssuhde oppimisen haasteena ja voimavarana Itä-Suomen erityisopetuksen päivät Savonlinna
2 Sisältö: Kiintymyssuhde, traumat ja vuorovaikutus Palapelilapset ja selviytymiskyky Koulu ja opettajat perusturvan lähteenä SISUKAS - yhteistyömalli
3 Kiintyminen on kehityksen perusta Kiinnittyminen ja kiintyminen on lapsen kehityksen perusta, kolme ensimmäistä elinvuotta kriittisintä aikaa Kiintymyssuhde on tunnesäätelysuhde, jossa aikuinen säätelee lapsen sisäistä tilaa: lapsi kykenee aikuisen avulla kokemaan voimakkaita tunteita, sekä hyvää että pahaa oloa yhteiset kokemukset muuttuvat lukuisien toistojen kautta lapsen sisäistämiksi tunnesäätelytaidoiksi - Jukka Mäkelä
4 Luottavaisen kiintymyksen merkitys laajentaa hallittavien tunteiden kirjoa luo turvallisuutta ja jatkuvuuden kokemuksen antaa rohkeutta tutkia uteliaasti maailmaa ohjaa myötätuntoisuuteen
5 Aikuisen elämän kipupisteet kanavoituvat lapsen elämään Oma traumatausta Avuttomuus Uupumus Mielenterveysongelmat Päihteet, riippuvuudet Väkivalta Muut traumaattiset tapahtumat ja stressitekijät Kuva: Merja Metsänen
6 Muutokset ja menetykset lapsuuden traumat tapahtumia, joissa lapsi joutuu epätavanomaisen henkisen kuormituksen ja stressin kohteeksi kokemus ylittää lapsen ymmärryksen ja käsityskyvyn voi olla yksittäinen tapahtuma tai sarja toistuvia kroonisia kokemuksia -> kiintymyssuhdetrauma
7 Tunnetilojen säätelykyky (Ogden ja Minton 2000) AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - aivojen toiminnan epäjatkuvuuden tila KAAOS KIIHTYMYS AIKUISEN TUKI SÄÄTELYSSÄ STRESSI NOUSEE SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS ÄRSYKKEET Christine Välivaara 2014,
8 Kiintymyssuhteen laatu Luottavainen ohjaava kasvattaja kokemus aikuisesta tarpeisiin vastaavana, ennustettavana, joustavana paras sosiaalinen ja henkinen ennuste läpi lapsuuden Välttelevä rankaiseva kasvattaja kokemus aikuisesta etäisenä, ennustettavana, joustamattomana Pärjättävä omin voimin, vaikeuksia läheisissä ihmissuhteissa ja mielialassa, vetäytyminen Ristiriitainen epäjohdonmukainen kasvattaja kokemus aikuisesta kiihkeänä, ennustamattomana, joustamattomana ahdistuneisuus ja pelokkuus, takertuvuus/ pakottamisstrategia Jäsentymätön ei kiintymyksen kohdetta ensisijaisen kiintymisen kohde puuttuu, aikuinen pelottava, häilyvä kaoottisuus, impulsiivisuus, jähmettyminen, persoonallisuushäiriöt
9 Posttraumaattinen stressireaktio Välttämiskäyttäytyminen ulkopuolisuuden tunne, ilottomuus, turtuneisuus, kyvyttömyys muistaa välttelee asiasta puhumista Kohonnut vireystila, ylivirittyneisyys psykosomaattiset oireet ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet pelokkuus, varuillaan olo Takaumat, uudelleen kokeminen tunne, että tapahtumat toistuvat palautuvat muistikuvat pelko, ahdistuneisuus fyysiset tuntemukset painajaiset, leikit
10 Palapelilapset Lapsuuden haavoittavat kokemukset asettavat rajoituksia lapsen kehitykselle ja oman itsen kokemiselle. Lapsen voi silloin olla hankalaa tavoittaa kokemusta sitä, kuka minä olen. Myös vuorovaikutussuhteissa on haasteita. Jos lapsi ei koe olevansa turvassa, omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntäminen rajoittuu..
11 KUINKA PALJON MAHTUU PIENEEN SYDÄMEEN? Sijoitetut lapset kertovat
12 Turvaton kiintymys lisää riskiä psyykkisille häiriöille, mutta on myös eduksi joissain tilanteissa (varautuu yllättäviin tilanteisiin) Turvallinen kiintymys tukee normaalia kehitystä, mutta ei estä psyykkisiä häiriöitä, voi altistaa posttraumaattiselle stressille
13 Sijoitetun lapsen kehityksen palapeli 1. Minäkäsitys ja identiteetti 2. Emotionaalinen kehitys 3. Sosiaalinen kehitys 4. Kognitiivinen kehitys 5. Fyysinen kehitys Becker-Weidman 2008
14 1. Minäkäsitys ja identiteetti pirstaleinen elämäntarina epäselvä identiteetti vääristynyt kehon kuva arvottomuuden tunne häpeä Becker-Weidman 2008 Kuva: Merja Metsänen
15 2. Emotionaalinen kehitys impulsiivisuus, vaikeus säädellä mielijohteita uhmakkuus, vaikeuksia sopeutua sääntöihin aggressiivisuus itsetuhoisuus, liiallinen riskinotto dissosiointi, patologista käyttäytymistä itsensä rauhoittamiseksi syömishäiriöt riippuvuudet nukkumisvaikeudet liiallinen mukautuminen trauman uudelleen toistaminen käyttäytymisessä tai leikissä Becker-Weidman 2008
16 3. Sosiaalinen kehitys turvattomuus vaikeus luottaa toisiin empatiakyvyn puute sosiaalinen eristäytyminen ongelmia läheisyydessä ei-ikätasoinen Becker-Weidman 2008
17 4. Kognitiivinen kehitys kielelliset vaikeudet, työmuistin ongelmat oppimisvaikeudet vaikeuksia huomion suuntaamisessa, oman toiminnan säätelyssä, uuden tiedon prosessoinnissa, loppuun saattamisessa vaikeuksia pysyvyyden käsittämisessä valehtelu Becker-Weidman 2008
18 5. Fyysinen kehitys psykosomatisointi lisääntynyt sairastelu aistien integrointivaikeudet poikkeava kipukynnys, tunnottomuus Becker-Weidman 2008
19
20 Resilientit sietävät stressiä Ihmiset, joilla on hyvä selviytymiskyky ovat ajattelultaan joustavia ja murehtivat vähemmän He keskittyvät nykyhetkeen, käyttävät myönteisiä tunteita palautuakseen ja löytääkseen myönteisen merkityksen stressille altistuttuaan Yksikään lapsi ei kuitenkaan ole resilientti ennen kuin pääsee turvaan ja normatiiviseen ympäristöön Selviytyvyys on voimavara, jota voi kasvattaa! - Soili Poijula
21 Yksilötekijät Selviytyvyyttä tukevat tekijät (Poijula 2013) o persoonallisuus (ekstroverttiys) o kyky nähdä itsensä myönteisessä valossa (itsetunto) o kyky löytää myönteinen merkitys stressille altistuttuaan o tehokas tunteiden säätely o ongelmanratkaisutaidot, hengellisyys, huumori Perhe o Vanhemmuuden laatu, sosioekonomiset tekijät Ihmissuhteet o Välittävät aikuiset, kaverit ja ystävät Yhteisö o turvalliset rakenteet, tuki ja kannustus, roolimallit
22 FIKSUT auttavat selviytymään FYYSISYYS liikunta TUNTEIDEN ILMAISU IHMISET sosiaalisuus FIKSUT USKO hengellisyys KUVITTELU luovuus SELVITTELY järkeily Ofra Ayalon, Tuija Matikka 2006
23 Koulutuksen merkitys kaikille lapsille Peruskoulun päättötodistuksen heikot arvosanat ovat yhteydessä psykososiaalisiin ongelmiin perheen sosioekonomisesta taustasta riippumatta Sijoitetuilla keskeytyneet opinnot tai heikot arvosanat ovat selkeä riskitekijä, joka heikentää elämässä pärjäämisen mahdollisuuksia aikuisena. Koulumenestys onkin tutkimusten mukaan vahvin lasta suojaava tekijä.
24 KOULU TURVAPAIKKANA Kuva: Merja Metsänen
25 Tutkimusten mukaan sijoitetuilla lapsilla on keskimääräistä suurempi riski: Menestyä huonosti koulussa, alisuoriutua Saada olennaisesti heikompi koulutustaso Tulla teininä vanhemmaksi Päätyä työttömäksi Sairastua riipuvuuksiin ja psyykkisiin sairauksiin Ajautua itsemurhayrityksiin Bo Vinnerljung (2010)
26 Koulu lapsen perusturvan lähteenä Monille lapselle koulu tarjoaa selviytymiskeinon ja kompensoi varhaisia kokemuksia, jotka voivat olla oppimisen esteenä Turvattomasti kiintyneellä odotukset opettajaa kohtaan sekä suhtautuminen oppimiseen saattavat kuitenkin olla epätasapainossa Kuva: Merja Metsänen
27 Koulu turvapaikkana opettajille ja lapsille Turvattomasti kiintyneet lapset projisoivat tunteitaan lähellä oleviin Aiheuttaa stressiä opettajille, vanhemmille Aikuisista tulee helposti reaktiivisia ja rankaisevia Reaktiosta reflektioon! Negatiivinen kierre poikki: Tiedon ja ymmärryksen rakentaminen Selkeät säännöt ja sopimukset Varhainen auttaminen Hyväksyvä, kiinnostunut, empaattinen, leikkisä kouluilmapiiri Opettajien vertaistukiryhmät ja johdon tuki Geddes 2006
28 Jonkun tartteis tehdä jotain! Jonkun tartteis tehdä jotain!
29 Lapsi tarvitsee kannattelevan verkoston Opettaja, älä jää yksin! Perusta nuotiopiiri! Piirissä istuminen ja puhuminen on ihmiskunnan universaali käytäntö. - Isaacs 1999 Kuva: Merja Metsänen
30 Aikuisista huolehtiminen Traumatisoituneiden lasten kanssa työskentelevät voivat sijaistraumatisoitua ja tulla tehottomiksi yksilöinä ja yhteisönä Lasten tarpeita on mahdotonta kohdata, jos aikuiset eivät kykene toimimaan tehokkaasti yhdessä Siksi on tärkeää huomioida koko lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava verkosto Vasta silloin on mahdollista vastata lapsen tarpeisiin tarkoituksenmukaisesti
31 Pääperiaatteita kuuntele, virittäydy lapsen aaltopituudelle Lapsen eheytyminen tapahtuu vuorovaikutussuhteessa tuhansien toistojen kautta. - Hughes 2006 Vähennä: lapsen häpeän tunnetta, näe oireilun taa käyttäytyminen on loogista suhteessa aiemmin koettuun, älä epäile lapsen motiiveja Lisää: turvallisuuden tunnetta pysyvyyttä ja jatkuvuutta struktuuria ja jäsennystä läsnäoloa ja valvontaa lapsen onnistumisen kokemuksia
32 Katkaise negatiivinen kierre näe lapsen käyttäytyminen kommunikaationa kohtaa lapsi kehitystasoisesti käytä selkeää kieltä ja yksinkertaisia ilmaisuja sopeuta toiminnan tavoitteet lapsen kehitystasoon (riittävästi haastetta sekä mahdollisuuksia onnistua) eriytä sosiaalisuutta ja tunnetaitoja vaativat tehtävät lapsen kehitystasoa vastaaviksi hyödynnä luonnollisia seuraamuksia, anna mahdollisuus korjata mokat
33 Opettajan kiintymyskeskeinen asenne rakentaa luottamussuhdetta Kuva: Merja Metsänen P layful- leikkisä A ccepting- hyväksyvä C urious kiinnostunut E mphatic - empaattinen Kuva: Merja Metsänen Hughes (2011) Kiintymyskeskeinen vanhemmuus
34 Leikkisyys houkuttaa tunneyhteyteen, vastavuoroiseen iloitsemiseen Herättää ja haastaa lapsen kiinnostumaan vuorovaikutuksesta (ristiriidankin jälkeen) Leikkisyys Pesäpuu ry
35 Hyväksyntä Hyväksy lapsi ehdoitta Kunnioita lapsen kertomaa, tunnetta, ajatuksia Älä epäile motiiveja, se lisää häpeää Ihmettele ääneen, uskalla olla hölmö Hyödynnä luonnollisia seuraamuksia Anna mahdollisuus korjata tehdyt virheet Pesäpuu ry
36 Näe käyttäytyminen kommunikaationa Ole aidosti kiinnostunut siitä, mitä lapsi käyttäytymisellään tai oireillaan yrittää kertoa? Uteliaisuus
37 Empatia Lapsi oppii empatiaa kokemuksen kautta Kun aikuinen kuuntelee aidosti, peilaa lapsen tunteita, tämä voi kokea tulevansa ymmärretyksi Joskus pitää arvuutella ja ihmetellä ääneen ja tehdä lisäkysymyksiä, jotta ymmärtäisi
38 Kiintymystyylit ja oppiminen (Geddes 2006) OPETTAJA OPPILAS OPPIAINES Välttelevästi kiintynyt ei huoli apua, karttaa läheisyyttä (välinpitämätön) Ristiriitaisesti kiintynyt tarvitsee huomiota, (eroahdistus) Jäsentymättömästi kiintynyt osaan jo
39 Välttelevästi kiintyneen opetus 1/2 Opettajasuhde Tehtävien haastavuus nostattaa tarpeen läheisyyteen ja tukeen, jonka lapsi kieltää pakko pärjätä yksin Turhautuminen voi purkautua vihana esineitä ja toisia oppilaita kohtaan Suhde vertaisiin Pienryhmät ja vertaisten läsnäolo voi auttaa lasta ottamaan vastaan apua opettajalta Tutorit, vanhemmat oppilaat voivat auttaa purkamaan opettajaoppilassuhteen nostamaa jännitettä Christine Välivaara 2013, Pesäpuu ry
40 Välttelevästi kiintyneen opetus 2/2 Suhde opetukseen ja tehtäviin Strukturoidut tehtävät (täytettävät laatikot, jatkettavat lauseet), jotka voidaan suorittaa vähäisellä tuella, vähentää en osaa -tunteita Vaihtoehtojen antaminen lisää oppilaan tunnetta huomioiduksi tulemisesta (pysyn opettajan mielessä, empatian osoitus) Metaforat ja tarinat, tunteiden sanoittaminen teemana läheisyys-etäisyys, pelot Sääntöpelit ja konkreetit tehtävät, joissa selkeät oikein/väärin vastaukset, lajittelu, rakentaminen, toimivat areenana turvalliselle kiinnittymiselle ilman tunteiden nostattamaa reaktiivisuutta Christine Välivaara 2013, Pesäpuu ry
41 Ristiriitaisesti kiinnittyneiden opetus 1/4 Oppilas tulisi saada sitoutumaan oppimistehtävään Eroahdistus, hylätyksi tulemisen pelko selittää lapsen riippuvaa, ärsyttävää ja tungettelevaa käyttäytymistä Opettajan on tärkeää tunnistaa, että lapsen pelon ja vihan takana on se, että aikuisen huomio ei ole heidän kontrollissaan Opettajan on tärkeää pysyä johdonmukaisena ja luotettavana aikuisena Oppilas Opettaja Tehtävä Christine Välivaara 2013, Pesäpuu ry
42 Ristiriitaisesti kiinnittyneiden opetus 2/4 Oppimistehtävät Tehtävä kannattaa pilkkoa osiin ja sisällyttää niihin vuorottelua, joka demonstroi rinnakkain työskentelyä sulautumisen sijaan Ajastin auttaa sietämään ahdistusta lyhyissä itsenäisissä tehtävissä Siirtymäobjekti voi korvata opettajaa lyhyen hetken, seuraa tätä hetki puolestani. Oppilasta huomioivat opettajan kommentit luokan yli rauhoittavat Tarinat ja metaforat eroon, identiteettiin ja itsenäisyyteen liittyen edistävät ajattelua ja tunne-elämän kehitystä Christine Välivaara 2013, Pesäpuu ry
43 Ristiriitaisesti kiinnittyneiden opetus 3/4 Suhde luokkatovereihin Taitavia lukemaan toisten mielentiloja Tarve kontrolloida ja pomottaa toisia voi tehdä lapsen epäsuosituksi Opetuksen suunnittelu Vastuun antaminen lapselle tehtävistä, avustajan rooli Pienryhmätyöt tukevat lasten välisiä suhteita Siirtymätilanteiden suunnittelu Muutoksista tiedottaminen, ennakointi ja suunnittelu Koulupoissaloihin nopea reagointi Christine Välivaara 2013, Pesäpuu ry
44 Jäsentymätön kiintymys haasteena MINÄ OSAAN JO KAIKEN! Suhtautuminen kouluun Voimakas ahdistuneisuus ilmenee kontrollointina ja kaikkivoipaisuuteena Suhtautuminen opettajaan Vaikeaa luottaa opettajan auktoriteettiin, mutta rehtori on eri asia Ei halua tulla opetetuksi, eikä hyväksy opettajan tietävän enemmän Christine Välivaara 2013, Pesäpuu ry
45 Jäsentymätön kiintymys haasteena 1/3 Suhde tehtäviin Tehtävät nostattavat osaamattomuuden pelot, häpeän tunteet ja torjunnan Vaikeaa hyväksyä, ettei osaa, tutkiskelu vaarallista Omnipotenssi, osaan jo kaiken Vaikeuksia avaruudellisessa hahmottamisessa, matematiikan perustaidoissa, aikakäsityksessä Vahvuudet/vaikeude t Voi vaikuttaa, että puuttuu mielikuvitusta ja luovuutta, käsitteellinen ajattelu vaikeaa Uhka alisuoriutua ja olla ikäisiään jäljessä oppimisen suhteen
46 Interventiot - jäsentymätön kiintymys 2/3 Varhainen havaitseminen ja tuki, korvaavat kokemukset Turvallisuus, luotettavat ja ennustettavat rutiinit auttavat sopeutumaan ja vähentävät ahdistusta ja oireilua (ylivilkkautta, vaara- ja riskikäyttäytymistä) Fyysinen turvapaikka (talo, laatikko), josta käsin tutkia maailmaa, emotionaalisen säiliön, kannattelun edeltäjänä Palaute kannattelijana Ristiriitatilanteissa aikuinen tarjoaa korjaavia kokemuksia, uusia käyttäytymismalleja
47 Katso nettisivut ja tykkää Facebookissa! SISUKAS TUKEA SIJOITETUN LAPSEN KOULUPOLULLE
48 SISUKAS pähkinänkuoressa Pesäpuu ry:n Sijoitettu lapsi koulussa projekti kehittää Suomeen yhteistyömallia 6-11-vuotiaiden sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen. Ruotsalaista SkolFam mallia soveltaen alakouluikäisten oppimisvalmiudet kartoitetaan, järjestetään tarvittava tuki sekä suoritetaan seurantakartoitus kahden vuoden päästä. SISUKAS- projekti antaa yhteistyökoulujen käyttöön konsulttitiimin, johon kuuluvat psykologi, erityisopettaja ja sosiaalityöntekijä.
49 SISUKAS tavoitteet Tukea ja edistää perheisiin sijoitettujen, alakouluikäisten lasten koulumenestystä ja selviytyvyyttä Luoda yhteistyömalli sijaisperheen, sosiaali- ja koulutoimen välille pilottina Keski-Suomen alue Tuottaa opettajan opas, manuaali mallista sekä arviointitutkimusta ja koulutusta Juurruttaa ja levittää malli Suomeen
50 SISUKAS-projekti Keski-Suomessa Mukana 20 sijoitettua lasta (6-11-v.) Sijaisperheet /vanhemmat Koulut, sosiaalityö ja oppilashuolto Alku- ja loppukartoitus + tuki- ja seurantatapaamiset joka 3. kk kahden vuoden ajan
51 SISUKAS- interventio SkolFam Opettaja/koulu Oppilas Sijaisperhe Aika: 2 vuotta Kartoitus 1 kevät 2013 Suunnitelma/tuki/seuranta Kartoitus 2 kevät 2015 Seuranta 2016-
52 Kartoitettavat osa-alueet, psykologiset ja pedagogiset testit lapselle Lukeminen ja kirjoitus (ALLU, Poussu & Saarni) Matematiikka (MAKEKO) Kognitiiviset taidot (WISC IV) Hyvinvointi, käyttäytyminen, vahvuudet (SDQ, CBCL) Opettajan ja oppilaan välinen suhde (VAScale, Pianta, havainnointi luokassa) Minä koululaisena- kysely (NMI)
53 Prosessin kulku Terveydentilan kartoittaminen Sosiaalityöntekijän yhteydenotto Tapaaminen sijaisperheen kanssa Tapaaminen koulun kanssa Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 1 Analyysi tuentarpeista Palaute lapselle, sijaisperheelle ja opettajalle Opetuksen järjestämisen suunnitelma Tuki ja seuranta kahden vuoden ajan Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 2 Seurannan jatkaminen
54 Lopuksi Jokaisen on välttämätöntä uskoa tunnetasolla, että ei ole pohjimmiltaan paha ja syyllinen vaan hyvä ja arvokas
55 juuri sinä voit olla avainhenkilö lapsen selviytymiselle Kiitos osallistumisestasi!
56 Kirjallisuutta ja lisätietoja Välivaara (2010) Ihmeet tapahtuvat arjessa. > materiaalit Becker-Weidman, Arthur & Shell, Deborah (2008) Auta lasta kiintymään. Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa. Tampere: PT-Kustannus. Hughes, Daniel A. (2006) Tie traumasta selviytymiseen. Tampere: PT- Kustannus. Hughes, Daniel A. (2011) Kiintymyskeskeinen vanhemmuus. Toimivuutta kasvatukseen. Tampere: PT-Kustannus. Bomber, L (2007) Inside I m hurting. Practical strategies for supporting children with attachment difficulties in schools. Geddes, H. (2006) Attachment in the Classroom. The links between children s early experience, emotional well-being and performance in school. Cairns & Stanway (2010) Learn the Child, helping looked after children to learn Jukka Mäkelä, luentomuistiinpanoja Christine Välivaara 2014,
IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA
IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia
LisätiedotSISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI
Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä
LisätiedotKiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle
Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle Christine Välivaara Kehittämispäällikkö/ psykologi PSM, YTM, LTO Lapset ja perheet KASTE- hanke Keski-Suomessa Pesäpuu ry, Lastensuojelun erityisosaamisen
LisätiedotSISULLA SIITÄ SELVIÄÄ?
Christine Välivaara, Pesäpuu ry SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ? - TUKIMALLI SIJOITETUN LAPSEN KOULUNKÄYNTIIN WWW.PESAPUU.FI SISUKAS 2012-16 pähkinänkuoressa SISUKAS projekti kehittää
LisätiedotMikä mättää?! Päiväkoti ja koulu traumatisoituneen lapsen arjessa
Mikä mättää?! Päiväkoti ja koulu traumatisoituneen lapsen arjessa Pohjoisen Suomen oppimisen tuen päivät, Oulu 2016, klo 11-12.30 PSYKOLOGI CHRISTINE VÄLIVAARA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ Vanhempien elämän kipupisteet
LisätiedotKIINTYMYSKESKEINEN KASVATUS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA. Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä Kehittämispäälliköt, Pesäpuu ry
KIINTYMYSKESKEINEN KASVATUS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä Kehittämispäälliköt, Pesäpuu ry Onko rakkaudelle tilaa koulussa ja lastensuojelussa? Jos arki on koko ajan
LisätiedotKoulu sijoitetun lapsen silmin
Koulu sijoitetun lapsen silmin Sijoitetun lapsen ja nuoren koulupolun rakentaminen Oppimisen tuen foorumi 25.4.2019, Tampere Christine Välivaara ja Leenu Niemelä, Pesäpuu ry Kuuluuko rakkaus kouluun ja
LisätiedotKUN LAPSEN SISÄLLE SATTUU IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA
KUN LAPSEN SISÄLLE SATTUU IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA Seinäjoki Areena 17.5.2018 Klo 9.50-10.30 Psykologi Christine Välivaara Pesäpuu ry Sinut nimetään häiriköksi, uhmakkaaksi uhoajaksi, huonosti kasvatetuksi
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotSISUKAS- toimintamalli perhehoitoon sijoitetun lapsen tueksi alakouluun. Christine Välivaara
www.pesapuu.fi SISUKAS- toimintamalli perhehoitoon sijoitetun lapsen tueksi alakouluun Lasten psyykkinen oireilu ja käytöshäiriöt ovat lisääntyneet Lapsen käyttäytymisen taustatekijöitä Biologiset tekijät
LisätiedotRESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän
LisätiedotSISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI
Christine Välivaara, Pesäpuu ry SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI I have a right I have a right to be heard, to be seen, to be loved, to be free, to be everything I need. To be me,
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotAlueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko
Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016 Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Ohjelma 12.00-12.05 Avaus ylilääkäri Eeva Huikko 12.05-13.35 Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotKiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä
Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotTARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ
9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotAlkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus
Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus Sara ja Johanna 7.2.2019 Lasinen lapsuus -toiminta Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia lasinenlapsuus.fi / varjomaailma.fi Päämääränä on ehkäistä
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotKIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA
KIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 28.5.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitujen lasten
LisätiedotKehitysvammaisten käytöshäiriöt
Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotSijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen. SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi. Lisäliite
Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi Lisäliite 2 Tässä raportin lisäliitteessä on jatkettu yksityiskohtaisempia SISUKASlasten kartoitusten tarkasteluja
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotVäkivallan uhan hallinta työpaikoilla
Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla Työpaikan puheenvuoro : Kiinamyllyn koulu (sairaalaopetus) Nimi : Niina Ekqvist KIINAMYLLYN KOULU KARTALLA U-sairaala Nuoriso Datacity Nimi Kiinamyllyn koulu Vastaa
LisätiedotLapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi
1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotSISUKAS 2012-2016 PROJEKTI
Arjen sankareita lasta kannatteleva kumppanuus: Maire Saksola, Johanna Liukkonen, Sari-Maarika Mäntymaa SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI WWW.PESAPUU.FI Sisukastiimi Christine Välivaara, projektipäällikkö Johanna
LisätiedotYksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1
Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,
LisätiedotAnna Erkko Projektisuunnittelija
Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotLapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino. Vanhempien Akatemia, Oulu Liisa Keltikangas-Järvinen
Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino Vanhempien Akatemia, Oulu 2.4.-17 Liisa Keltikangas-Järvinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Erilaiset lähestymiset Aggressio
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotSijoitettu lapsi koulussa SISUKAS-toiminta
Sijoitettu lapsi koulussa SISUKAS-toiminta Etelä-Pohjanmaan LAPE-seminaari Seinäjoki Areena 17.5.2018 Hanna-Leena Niemelä, Pesäpuu ry Monitoimijainen verkosto lasta kannattelemaan Konsultoiva tiimi Voimavarakeskeisyys
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotMiten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?
Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
LisätiedotVäkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014
Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
LisätiedotSisällys LUKIJALLE... 11
Sisällys LUKIJALLE... 11 TARINANI LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA, SOSIAALIALAN AMMATTILAISENA JA ÄITINÄ... 15 Jenni Korhonen Onnistunutta lastensuojelua... 15 Miten minusta tuli minä?... 15 Lapsuuteni... 17
LisätiedotRuoka korjaavana kokemuksena
Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara
LisätiedotMIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ
MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ Kaisa Lumijärvi, projektipäällikkö Satu Rauhala, suunnittelija Ensi- ja turvakotien liitto Kannusta minut vahvaksi! - hanke Mikä on väkivaltaa kasvatuksessa
LisätiedotSUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska
SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotEtelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotAlakouluhanke Workshop
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
LisätiedotVANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA
VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta
LisätiedotTyövälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,
LisätiedotADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA
ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotKasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa
Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä
Lisätiedot