6 R 2008 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

Transkriptio

1 6 R 2008 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Riitta Kosonen, Helsingin kauppakorkeakoulu: Suhteiden merkitys liike-elämässä on muuttumassa Paavo Väyrynen: Venäjällä on suomalaisyrityksille monia tutkimattomia alueita Venäjä varautuu talouskriisiin Katsauksia alueille: Tver, Jekaterinburg ja Sotši 1

2 Riitta Kosonen, Helsingin kauppakorkeakoulu: Suhteiden merkitys liike-elämässä on 1 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 5 Toimitusjohtajan terveiset 6 Vieraana ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen 9 Syksyn 2008 Venäjän-kaupan barometri Talous, laki, tulli Venäjä varautuu finanssikriisiin 10 Talousuutisia 12 Pk-yritykset hakevat kasvua Venäjällä 16 Lakiuutisia 34 Ajankohtaista asiantuntijalta: SVKK:n juristi Petri Kekki 35 Tulliuutisia 36 Venäjä tänään 18 Riitta Kosonen: Suhteiden merkitys Venäjän liike-elämässä 21 Kerrostalojen hallinto uudistuu 24 Bisnesuutisia 37 Kolumni: Moskovan metrossa on tunnelmaa Mahdollisuuksia Tverin alue hyötyy Moskovan kasvusta 28 Jekaterinburg kasvaa ja kehittyy 30 Sotšin investointifoorumin kuulumisia 32 SVKK:n toimintaa ja tapahtumia 38 SVKK.n uudet jäsenet S u o m a l a i s - V e n ä l ä i s e n k a u p p a k a m a r i n j ä s e n l e h t i Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy jatkossa 5 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 8/2009 Kannen kuvassa Riitta Kosonen Valokuva: Laura Pohjavirta Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, Helsinki postiosoite: PL Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Maisa Moijanen Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Annika Peitsara p. (09) , annika.peitsara@finruscc.fi Mediakortti: mediakortti Toimituksen sähköposti venla@finruscc.fi Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy ISSN

3 Pirjo Peltola, päätoimittaja Päätoimittajankatsaus Ei syytä paniikkiin M Talouskriisi on ulottanut lonkeronsa syksyn mittaan myös Venäjälle, vaikka aluksi me Suomessa toiveikkaina ajattelimme, että näin ei kävisi. Venäjällä valtiovalta on toistaiseksi ollut aika hiljakseen ja pyrkii lähinnä ennakoivilla tukitoimillaan rauhoittamaan tilannetta. Keskeiset tiedotusvälineet välttävät kaikin tavoin uhkakuvien maalailua, jotta turhaa paniikkia ei syntyisi. Tilanne Suomessa ja Venäjällä ei kuitenkaan ole katastrofaalinen. Venäjän talouden odotetaan jatkavan kasvuaan, vaikka monilla aloilla puristetaan ylikuumenemisen myötä kertynyttä ilmaa pois esimerkiksi rakennusalalla ja autokaupassa ja -teollisuudessa on odotettavissa hiljenemistä. Vähittäiskaupan räjähdysmäiselle kasvulle ennustetaan äkkipysähdystä hypetyksen jälkeen tasaantuu. Kolikon toinen puoli on se, että pitkän tähtäimen toimijoille ja rohkeille omavaraisille investoijille tilanne saattaa tarjota jopa uusia mahdollisuuksia nousta entistä tukevammalle ja vihreämmälle oksalle. Myös venäläisten kuluttajien vähitellen kehittynyt luottamus pankkeihin on saanut kolahduksen. Talletukset pyritään saamaan turvaan, lainarahaa ei ole tarjolla ja hyvään vauhtiin päässyt kulutusinto on hiipumaan päin. Silti kiinnostavaa on, että esimerkiksi Venäjän siirtymätalousinstituutin johtaja Jegor Gaidar näkee kriisin lähinnä taloutta tervehdyttävänä ilmiönä. Hänen mukaansa kriisin seurauksena talouspolitiikka selkeytyy ja keskiluokalle syntyy uusi mahdollisuus vaurastua (ks. tämän lehden talousuutiset s. 12). Tosiasia on, että kuumenneen pikatalouden kuplan puhkeaminen tarkoittaa Venäjällä myös irtisanomisia. Selvää ylikuumenemistahan on ollut myös työmarkkinoilla. Palkat ovat monilla aloilla karanneet käsistä ja on ollut lähes mahdoton löytää osaavaa kohtuupalkkaista työvoimaa. Nyt tilanteen voi varovasti odottaa normalisoituvan on mahdollista, että rekrytointipakka tulee uusjakoon. Moskovassa paikan päällä tilanteen kehittymistä seurannutta toimitusjohtajaamme Mirja Tiriä lainaten voi sanoa, että ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden suhteen on syntymässä tilanne, jossa suomalaisyritystenkin kannattaa olla hereillä. Ilahduttavana uutisena voinee pitää sitä, että nykyisen tilanteen huomioon ottaen SVKK:n syksyllä toteutetun Venäjän kaupan barometrin tulokset olivat kohtuullisen positiiviset. Kevään suuriin odotuksiin toki oli nähtävissä selvää laskua, mutta pääasiallisesti suomalaisyritykset uskovat edelleen Venäjän markkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Barometriin vastanneista yrityksistä yli 60 % aikoo panostaa aiempaa enemmän Venäjän toimintoihin. Myös investointeihin ollaan valmiita jopa 35 % aikoo jatkossa investoida Venäjälle. Tässä on laskua kevään tuloksiin vain 4 %. Valoisimpana Venäjä-liiketoimiensa tilanteen näkivät keskisuuret ja suuret yritykset. Näitä barometrin kuvaamia, varovaisia mutta perusvireeltään positiivisia Venäjän kaupan odotuksia tukevat myös kokeneen ulkomaankauppa- ja kehitysministerimme Paavo Väyrysen kommentit maittemme välisten kauppasuhteiden näkymistä. Venäjä on tärkeä kauppakumppanimme, jonka kasvavat markkinat tarjoavat monipuolisia yhteistyön mahdollisuuksia. Ministeri uskoo Venäjän kehitykseen ja talouden kasvuun, jota talouskriisi lähinnä hidastaa. Tässä tilanteessa tarvitaankin kaukonäköisyyttä. Luet nyt uudistettua Venla-jäsenlehteämme, joka on samalla tämän vuoden viimeinen numero. Toivottavasti lehti vastaa odotuksiasi. Venlan toimituksessa pyrimme olemaan valppaina ja ajan hermolla ja siksi kuulemme mielellämme kommenttisi lehdestä kritiikkiä, toiveita ja kannustusta voit lähettää toimituksemme sähköpostiin: venla@finruscc.fi. Menestyksellistä loppuvuotta kaikille lukijoillemme! 3

4 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin palvelut Tietopalvelut Jäsenpalvelut Asiantuntijapalvelut liiketoimintaneuvonta juridiset palvelut taloushallinnon palvelut teknologia-alan palvelut palvelupuhelin (09) (klo ) Koulutus koulutustilaisuudet pitkäkestoiset koulutusohjelmat asiantuntijaluennot yrityksille räätälöity koulutus vertaisryhmät Markkinatutkimukset toimiala-, tuote- ja toimitilakartoitukset markkinakatsaukset kohdennetut asiakas- ja partnerietsinnät asiakkaiden, partnereiden ja kilpailijoiden taustatutkimukset jne. kilpailutilanne, hinnoittelu, markkinasuhteet jakelu ja myyntistrategia lainsäädäntökartoitus Painotuotteet Venäjän-kaupan oppaat eri liiketoiminnan vaiheisiin julkaisut taloushallinnon ja lainsäädännön tarpeisiin aluekatsaukset tullaukseen ja sertifiointiin liittyviä teoksia rekisterit ja osoitteistot Markkinapalvelut Jäsentiedotus painettu n. 50-sivuinen Venla-jäsenlehti 5 kertaa vuodessa Venäjän bisnes-, laki-, tulli- ja makrotalouden uutisia uutisotsikot sähköpostitse pikatiedotteet sähköpostitse Jäsentilaisuudet aamukahvitilaisuudet vapaamuotoiset verkottumistilaisuudet konsultointitilaisuudet Markkinointi liikeyhteyksiä-palsta internetissä mahdollisuus esiintyä SVKK:n koulutus- ja jäsentilaisuuksissa mahdollisuus kirjoittaa vieraskynäartikkeli Venlaan mahdollisuus jättää omia esitteitä SVKK:n Venäjän toimipisteisiin venäläisten yritys- ja viranomaisdelegaatioiden tapaamiset Jäsenalennus palveluista 25 % alennusta SVKK:n oman työn osuudesta Vaikuttaminen osallistuminen Suomen ja Venäjän kaupan välisten talous- ja kauppapoliittisten ja kaupan kehittämiseen liittyvien asioiden käsittelyyn Kansainvälistymisohjelmat markkinaselvitys- ja markkinointimatkat markkinointiviestintäohjelmat vientirenkaat messut ja oheispalvelut Toiminta-apu kaupalliset edustajat operatiivinen apu 4

5 Toimitusjohtajanterveiset Hyvät SVKK:n jäsenet M SVKK on julkaissut uuden tutkimuksen venäläisten yritysten asenteista ja aikomuksista, Asiakasnäkökulma: Yhteistyö suomalaisten kanssa Venäläisten yritysjohtajien näkemykset ja arviot. Tutkimus ottaa lähtökohdakseen myynnin perusperiaatteen: asiakkaalle tarjotaan sitä mitä tämä haluaa. Niinpä kartoitimme viideltä Venäjän talousalueelta, yli 30 toimialalta, pienten, keskisuurten ja suurten venäläisyritysten johtajien mielipiteet kansainvälisestä kaupasta yleensä ja Suomen-kaupasta erityisesti. Tahdoimme nähdä, mikä on venäläisyritysten ulkomaankaupan kokonaiskuva nyt ja mitkä ovat lähitulevaisuuden suunnitelmat, kuinka suuri osuus suomalaisilla on Venäjän markkinoista, mitä venäläiset asiakkaat ovat mieltä yhteistyöstä suomalaisten kanssa, miten paljon kiinnostusta venäläisillä on suomalaisia kohtaan, mitä venäläiset haluavat suomalaisilta yrityksiltä, mitä he itse tarjoavat suomalaisille, missä on ongelmia jos niitä on, missä on mahdollisuuksia lisääntyvälle ja uudelle yhteistyölle ja mitä suomalaisten on tehtävä edistääkseen omaa liiketoimintaansa Venäjällä. Tutkimustulosten valossa suomalaisten nykyinen markkinaosuus Venäjällä on 18 prosenttia, mutta sitä on mahdollisuus laajentaa 32 prosenttiin. Pk-yritysten keskuudessa markkinaosuus on 15 prosenttia ja suuryritysten keskuudessa 20 prosenttia. Sekä pkyritykset että varsinkin suuryritykset ovat kiinnostuneet suomalaisista uusina yhteistyökumppaneina, kun taas suuryritykset ovat eniten kiinnostuneet laajentamaan nykyistä kaupankäyntiään suomalaisten kanssa. Kokemukset kaupankäynnistä suomalaisten kanssa ovat siis olleet positiivisia! Kiristyvästä kilpailusta huolimatta Venäjällä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, kaupan lisäämismahdollisuuksia ja uusia yhteistyökumppaneita. Osoittautui, että kiinnostus suomalaisia kohtaan uusina kauppakumppaneina sekä nykyisen kaupan laajentamiseen on verraten vaisua lähialueilla Pietarissa ja ympäristössä ja suurinta Moskovassa. Eniten kiinnostaa tavaroiden tuonti Suomesta, mutta myös tavaranvienti Suomeen. Olemme Suomessa jo vuosia yrittäneet kehittää alihankintayhteistyötä Venäjällä, siinä kummemmin onnistumatta. Nyt syykin on selvitetty: venäläiset yritykset eivät ole järin kiinnostuneita tarjoamaan alihankintayhteistyötä Venäjällä poikkeuksena ovat moskovalaiset suuryritykset, joiden keskuudessa alihankinta yhteistyömallina on jo saanut ymmärrystä. Venäläiset yritykset sen sijaan ovat huomattavasti kiinnostuneempia alihankintayhteistyöstä Suomessa, muun muassa eri teollisuuden aloilla, logistiikassa, rakentamisessa, ITC:ssä ja jopa tukku- ja vähittäiskaupassa. Venäjä pyrkii talouspolitiikassaan viennin monipuolistamiseen, ja tuotanto Suomessa antaisi venäläisyrityksille laatua, toimitusvarmuutta, avoimet EU:n kotimarkkinat ja hyvän imagon. Olisiko tässä suomalaisyrityksille uudenlainen yhteistyömalli tarjolla? Mitä suomalaisten sitten on tehtävä päästäkseen kiinni näihin avoinna oleviin mahdollisuuksiin? Venäläisten mielestä tehokkain keino on joustavuus hintapolitiikassa, valmius neuvotella hinnoista ei siis mitään mullistavaa tässä, sehän on kaupankäynnin perusedellytys kaikkialla. Pahitteeksi ei olisi myöskään nopeampi reagointi (lue: tarjoukset nopeammin) tai aktiivisempi markkinointi- ja suhdetoiminta. Aktiivinen yhteydenpito kauppakumppaneihin on perivenäläinen edellytys suhteiden säilymiselle ja kehittymiselle. Tutkimuksen tuloksia voi konkreettisesti hyödyntää myynnin ja markkinoinnin suunnittelussa ja kohdentamisessa sekä yritysten Venäjä-strategian ja toimintastrategian suunnittelussa. Tutkimuksessa olevat erilaiset luettelot antavat taustatietoa venäläisistä yrityksistä ja potentiaalisista uusista yhteistyökumppaneista. Tutkimusraportti on tilattavissa nettisivujen kautta (SVKK Shop). Hyvää ja aktiivista loppusyksyä toivottaen Mirja Tiri, toimitusjohtaja 5

6 VieraanaVäyrynen Venäjä on tärkeä kauppakumppanimme nyt ja tulevaisuudessa Teksti: Pirjo Peltola 6

7 Pienestä hidastumisesta huolimatta maittemme välinen kauppa ja investoinnit tulevat edelleen kasvamaan, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vakuuttaa. Y Kuva: UM ksi keskeinen markkinaalue meille on Venäjä, johon maailman muiden talouksien lailla kohdistuu rahoituskriisin vaikutuksia, vaikka Venäjällä osakemarkkinoiden ja pankkiluototuksen merkitys onkin edelleen pienempi kuin monessa muussa teollisuusmaassa. Toisaalta Venäjän talouteen vaikuttavat voimakkaasti sen tärkeimpien vientituotteiden, öljyn ja maakaasun, hintakehitys, Paavo Väyrynen toteaa. Suomen vienti Venäjälle on kasvanut taas tänä vuonna ja lisääntynyt yli viidenneksellä vuodesta Venäjä onkin noussut Suomen suurimmaksi vientitoimitusten kohdemaaksi 11 prosentin osuudellaan Suomen koko viennistä. Ministeri Väyrynen muistuttaa, että ilman Suomen kautta tapahtuvaa jälleenvientiäkin osuus on lähes 8 prosenttia, joten Venäjän markkinoilla on tärkeä merkitys muun muassa työllisyydelle. Suomessa ei sanottavasti tuoteta niitä kestokulutustavaroita, joiden tuonti Venäjälle on kasvanut viime vuosina kaikkein nopeimmin, mutta teollisuutemme tarjoaa esimerkiksi monipuolisesti koneita, laitteita ja myös materiaaleja Venäjän nopeasti kasvaneeseen rakennustoimintaan samoin kuin muihin investointeihin. Meidänkin etujemme mukaista on, että Venäjällä investointien ripeä kasvu jatkuisi siihen tapaan kuin Venäjän johto on pitkälle aikavälille tavoitteeksi asettanut. Haasteena on liiketoimintaympäristön kehittyminen yritysten kannalta ennustettavampaan suuntaan. Venäjän markkinat ovat viime vuosina voimakkaasti kansainvälistyneet ja pienen Suomen vaativana haasteena on ollut säilyttää asemansa yhä kovenevassa kilpailussa. Suomen vahvuutena suureksi kasvaneilla markkinoilla ministeri näkee maamme hyvän maineen luotettavana ja rakentavana kumppanina. Suomalaisten tuotteiden korkea laatu tunnetaan, vaikka globaalit yrityksemme eivät aina suomalaisuutta ensisijaisesti korostakaan. Venäjä on 2000-luvulla ollut voimakkaasti kasvava talous, ja kysyntää on riittänyt. Toisaalta myös tarjonta ja kilpailu ovat kasvaneet nopeasti. Suomalaisten on ponnisteltava pärjätäkseen tässä kilvassa. Ministeri Väyrynen korostaakin, että kauppapoliittisella päättäjätasolla tapahtuva viennin ja kansainvälistymisen edistäminen tähtää nimenomaan yritysten tukemiseen ja pyrkimyksenä on kaikin keinoin avata ovia suomalaisyrityksille Venäjän markkinoilla. Puutulleista viisumihelpotuksiin Puutulliasia on viime ajat ollut yksi päällimmäisistä asioista sekä EU:n ja Venäjän kauppapoliittisissa neuvotteluissa että kahdenvälisissä keskusteluissamme venäläisten kanssa. Olen keskustellut aktiivisesti kollegani ministeri Elvira Nabiullinan kanssa pyrkien lisäämään yhteisymmärrystä ja löytämään puun vientitullikysymykseen ratkaisuja, jotka turvaisivat puukaupan jatkumisen, Väyrynen toteaa suomalaisia jo pitkään askarruttaneesta kysymyksestä. Väyrynen tuo puutulliasiasta esiin myös sen näkökulman, että samalla kun korkeat tullimaksut vaikeuttavat puun tuontia Venäjältä Suomeen, ne heikentävät suomalaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia investoida Venäjälle. Yleinen keskustelu puutulleista on syksyn aikana vaimennut muiden asioiden alle osittain myös siksi, että puutulliasian edistymiseen odotettiin tukea Venäjän WTO-neuvottelujen kautta. Nämä neuvottelut ovat kuitenkin kuluneen syksyn poliittis-taloudellisten tapahtumien johdosta toistaiseksi hiipuneet hiljaisiksi. Ministeri 7

8 VieraanaVäyrynen ei kuitenkaan usko, että asiaan olisi laitettu vielä ihan viimeinen piste. Vaikka viime kevään vahva eteneminen Venäjän WTO-jäsenyysneuvotteluissa onkin hidastunut, ei yksikään WTO-maista ole toistaiseksi blokeerannut neuvottelujen jatkoa. On myös huomattava, että merkittävien avointen neuvottelukysymysten määrä on suhteellisen pieni ja mikäli Venäjä päättäisi poliittisella tasolla neuvottelujen pikaisesta loppuunsaattamisesta, jäsenyysehdoista voitaisiin sopia hyvinkin nopeasti. Yhteistyötä Venäjän päättäjätahojen kanssa tehdään toki muissakin kuin puutulliasioissa. Väyrynen korostaakin, että kaupan ja investointien parantaminen on ministeriön jokapäiväistä työtä ja näitä asioita käydään läpi säännöllisesti myös poliittisella tasolla. Yhtenä keskeisenä asiana ministeri nostaa kysymyksen logistiikkakustannuksista Venäjällä. Logistiikan aiheuttamat lisäkustannukset Venäjällä ovat huomattavat. Onkin tärkeää kehittää länsi-itä-yhteyksiä erityisesti Pohjois-Suomen ja Venäjän välillä ja nopeuttaa rajanylitystä kaikkialla. Autorekkojen mahdollisuus ylittää raja myös Vaalimaalta on turvattava. Poliittisella päättäjätasolla käydään keskustelua myös siitä, että työlupa- ja rekisteröintiprosessit Venäjällä yksinkertaistuisivat. Väyrynen toteaa kuitenkin, että näistä asioista suomalaiset eivät neuvottele erikseen, vaan EU-maat toimivat Venäjällä yhdessä viisumi- ja lupakäytäntöjen hankaluuksien helpottamiseksi. Asiasta käydään dialogia viranomaisten välillä sekä viranomaisten ja yritysten välillä. Väyrysen mukaan työlupaprosessiin on jo tullut joitakin helpotuksia Venäjän maahanmuuttopalvelun avattua syksyllä Moskovassa yhden luukun palvelun, josta yritys saa yhdellä hakemuksella kaikki ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen tarvitsemansa luvat. Yhden luukun palvelu otetaan käyttöön koko maassa seuraavien kolmen vuoden aikana. Venäjällä on myös laadittu lista 22 ammattinimikkeestä, joille myönnetään työluvat vuosittaisen ulkomaalaisille tarkoitetun kiintiön ulkopuolelta. Lista kattaa lähinnä yrityksissä asiantuntijana ja johtotehtävissä toimivia henkilöitä. Viisuminmyöntö ovat pullonkaula myös vastavuoroisesti, ja siihenkin haetaan parempia toimintamalleja Pyrimme jatkuvasti kehittämään omaa viisuminantoamme venäläisille ja vastaamme samalla viisumimäärien nopean kasvun asettamaan haasteeseen. Nopeajunahanke tulee entisestään edistämään matkailua Helsingin ja Pietarin välillä ja laivaliikenteen vakiintuminen olisi erittäin tervetullutta. Uusia yhteistyömahdollisuuksia Ulkomaankauppaministeri kehottaa suomalaisia myös tutkailemaan Venäjää ja sen tarjoamia mahdollisuuksia laajemmin. Venäjällä on suomalaisille yrityksille monia tutkimattomia alueita, ja suosittelisin käymään näitä mahdollisuuksia läpi. Suomalaiset ovat luonnollisesti olleet erityisen aktiivisia Pietarissa ja muualla Luoteis-Venäjällä, mutta yhä useammat yritykset etsivät mahdollisuuksia myös Venäjän muilta alueilta. Finnairin lentojen käynnistyminen Jekaterinburgiin edistää Suomen vientiä Uralin suuntaan kuten myös se, että SVKK:lla on kaupungissa toimipiste. Näen erittäin potentiaalisena Murmanskin alueen, jossa Štokmanovskojen kaasukentän hyödyntämisen ohella valmistellaan merkittäviä logistisia hankkeita. Moskova on tietysti Venäjän talouden keskus, ja pääkaupungin lähialueet kuten Kaluga ovat houkutelleet paljon suomalaisia investointeja. Metsäsektorin osalta useat Keski-Venäjän alueet, Arkangeli ja Komi ovat hyvin kiinnostavia. Pietariin on sijoittunut valtaosa Venäjän IT-teollisuudesta. Väyrysen mukaan Venäjä on riskeistä huolimatta kiinnostava investointikohde suomalaisille yrityksille, vaikka yritysten toimintaympäristö on tietyiltä osin epävakaa. Investoijan kannalta tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa lainsäädäntöympäristön vakaus ja ennustettavuus sekä viranomaisten luotettava toiminta. Venäjän jäsenyys maailman kauppajärjestö WTO:ssa vahvistaisi yritystason uskoa Venäjän vakauteen ja ennustettavuuteen. Toivon, että jäsenyys toteutuisi mahdollisimman nopealla aikataululla. Tällä hetkellä suomalaisten yritysten yhteenlaskettujen investointien arvo Venäjällä on noin 4 miljardia euroa. Viime aikoina palveluala ja sähköntuotanto ovat keränneet suurimmat investoinnit. Yhteistyön mahdollisuuksia Väyrynen näkee esimerkiksi vähittäiskaupan, teknologiateollisuuden, logistiikan, majoituspalveluiden ja metsäteollisuuden aloilla. Venäjä on nyt ja tulevaisuudessa Suomelle tärkeä kauppakumppani ja maittemme välinen kauppa ja investoinnit tulevat kasvamaan. Venäjä houkuttelee suomalaisia yrityksiä nopeasti kasvavana markkinana eikä tilanne muutu, vaikka Venäjän talouskasvu hidastuisikin jonkin verran finanssikriisin seurauksena. Venäjältä Suomeen suuntautunut kauppa on perinteisesti painottunut energia- ja raaka-ainetuontiin. Väyrynen toivottaa tervetulleeksi Suomeen venäläiset investoinnit myös muille aloille. Joitakin merkkejä venäläisten kiinnostuksesta investoida Suomeen onkin jo nähtävissä. Suomi pystyy tarjoamaan vakaan ja suotuisan liiketoimintaympäristön ulkomaalaisille yrityksille ja venäläisten investointien määrä on ollut hienoisessa nousussa. Venäläisiä näyttävät kiinnostavat muun muassa energiasektori, kaivostoiminta ja logistiikka. Uskon myös innovaatiotoiminnan alalla löytyvän paljon yhteistä, joiden löytämistä edistää Suomen Pietariin avaama Finnodeinnovaatiokeskus. Venäjällä on lisääntyvä tarve monipuolistaa raaka-ainevaltaista talouttaan. Suomella on hyvät edellytykset olla kumppanina tässä työssä. Yrityksen perustaminen, ja toiminta Suomessa on yksinkertaista. Vaikka globaalin finanssikriisin vaikutukset näkyvät myös Venäjällä, Väyrynen uskoo maan talouden kasvuun. Venäjä tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta kieltämättä myös haasteita. Siellä menestymiseen tarvitaan hänen mukaansa kaukonäköisyyttä, ennakointikykyä ja aktiivisuutta. On pystyttävä tunnistamaan ajoissa keskeiset haasteet ja etsimään niihin ratkaisuja. On hienoa, että meillä on jo useita yrityksiä, jotka ovat ottaneet haasteen vastaan. Tiedän, että Venäjällä toimivista suomalaisyrityksistä monella on kerrottavanaan menestystarinoita, mutta myös tarinoita vastoinkäymisistä. Toivon, että sekä hyvistä että huonoista kokemuksista keskusteltaisiin eri toimijoiden kesken, jolloin voisimme kaikki oppia niistä ja saisimme yhä enemmän menestyviä suomalaisyrityksiä Venäjän markkinoille. 8

9 Venäjän-kaupan Barometri syksy 2008 Lisätietoja tutkimuksesta antaa toimitusjohtaja Mirja Tiri, puh Suomalais-Venäläinen kauppakamari on vuodesta 2002 alkaen julkaissut yhdessä Taloustutkimus Oy:n kanssa toteutettuja Venäjän kaupan barometritutkimuksia, joissa tarkastellaan Venäjän viennin ja Venäjällä tapahtuvan liiketoiminnan kehitystä edellisten kuuden kuukauden aikana sekä odotuksia seuraavan puolen vuoden ajalta. Syksyn barometritutkimuksessa selvitettiin erityiskysymyksenä, millainen vaikutus Venäjän liiketoiminnoilla on lähitulevaisuudessa yritysten kannattavuuteen. Myös suomalaisyritysten halukkuutta investoida Venäjälle sekä yritysten kohtaamia liiketoiminnan haasteita ja ongelmia tutkailtiin. Barometrin tuloksista voi osittain päätellä, että maailmantalouden epävakaus heijastuu jo nyt suomalaisten Venäjän-kauppaan: vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä sekä odotukset viennin ja liiketoiminnan kehittymiselle kääntyivät laskuun. Laskevaa suuntaa näyttävät myös odotukset Venäjän talouden kasvulle. Investointisuunnitelmissa Venäjälle ei kuitenkaan näy jyrkkää laskua; niukka enemmistö vastaajista odottaakin Venäjän-kaupan parantavan yrityksensä tulosta ja reilu 60 % aikoo panostaa aikaisempaa enemmän Venäjän markkinoille. Suora vienti Suomesta Venäjälle vastaajia 187 Suora vienti kasvoi paljon tai jonkin verran 43 %:lla vastanneista. Kevään optimismi ei toteutunut, sillä keväällä 72 % odotti vientinsä kasvavan. 43 %:lla vienti pysyi ennallaan. Kokonaissaldo on kuitenkin edelleen positiivinen, vaikka se laski kevään 53:sta syksyn 28:aan. Heikkenemistä on tapahtunut sekä teollisuudessa että kaupan alalla, palveluyritysten vienti on pysynyt ennallaan. Parhaiten pärjäsivät suuret yritykset (saldo 43), kun taas keskisuuret yritykset kokivat suurinta takapakkia (saldo 16, laskua 38). Viennin kasvuodotukset ovat maltillistuneet: 7 % odottaa vientinsä kasvavan paljon ja 50 % jonkin verran. Kaikki toimialat osoittavat samaa suuntaa, palvelut ovat hieman muita optimistisimpia (saldo 56). Kuta suurempi yritys, sitä enemmän toivoa: pienten yritysten saldo on 45, suurten 58. Liiketoiminta Venäjällä vastaajia 175 Myös suomalaisyritysten liiketoiminnan kehitys Venäjällä osoittaa alaspäin: 60 % raportoi kasvua. Kevään odotukset eivät ihan täyttyneet täälläkään, sillä keväällä 82 % odotti liiketoiminnan kasvavan. Toimialoista kaupalla oli suurin hajonta, 62 % kasvatti liiketoimintaansa ja 10 %:lla se supistui. Jälleen suuret yritykset raportoivat parasta kasvua (saldo 61). Kasvuodotukset heikentyivät jonkin verran kevään mittauskierroksesta: yli 73 % vastaajista aikoo kasvaa, kun keväällä luku oli 82 %. Teollisuuden odotukset ovat maltillisimmat (saldo 62), kun taas palvelualoilla odotukset ovat suuremmat (saldo 76). Keskisuuret (saldo 78) ja suuret (saldo 76) yritykset ovat optimistisia, pienet yritykset näkevät tulevaisuuden tummemmissa väreissä (saldo 54). Venäjän talouden kehitys vastaajia 301 Venäjän talouden kehitysodotus on alimmillaan viiteen vuoteen. Vahvaa kasvua odottaa vain 10 % vastaajista, jonkinmoista kasvua odottaa 58 %. Saldo on heikentynyt kevään 90:stä syksyn 61:een. 7 % odottaa Venäjän talouden supistuvan jonkin verran. Suurimmat ongelmat vastaajia 301 Viennissä suurin ongelma on edelleenkin tullaus, joka haittaa myös Venäjällä liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä tuontitullauksen muodossa. Venäjällä tapahtuvan liiketoiminnan suurin haaste on sopivan henkilökunnan löytäminen. Investoinnit Venäjälle vastaajia % vastaajista on tehnyt uus- ja/tai lisäinvestointeja Venäjälle. Investoinnit on tehty enimmäkseen tytäryhtiöihin. 35 % aikoo investoida Venäjälle vastaisuudessakin, mikä on vain 4 % vähemmän kuin keväällä. Maailman finanssikriisi ei näyttäisi ainakaan vielä vaikuttaneen merkittävästi yritysten investointihalukkuuteen. Venäjän rooli yrityksissä vastaajia 301 Kun yrityksiltä kysyttiin, millainen merkitys Venäjän toiminnoilla on tulokseen, 11 % vastaajista kertoi, että Venäjä merkitsee paljon heidän tuloksessaan, 41 %:lla Venäjätoiminnot parantavat tulosta jonkin verran. 41 % yrityksistä toimii Venäjän-kaupassa ilman että sillä olisi vaikutusta suuntaan tai toiseen, ja 7 %:lla Venäjä-toiminnot ovat haitaksi. Kokonaisuutena ottaen Venäjällä on suurin merkitys teollisuudelle ja keskisuurille yrityksille. 24 % vastaajista aikoo panostaa seuraavien kuuden kuukauden aikana paljon lisää Venäjän markkinoihin, 41 % jonkin verran lisää. Enemmistö vastaajista investoi siis Venäjän-markkinoihin tavalla tai toisella odottaen näin Venäjän tuovan helpotusta talouteen. Teollisuus ja suuret yritykset aikovat satsata eniten Venäjän-toimintoihinsa. 9

10 VenäjäNtalous Finanssikriisiin varaudutaan myös Venäjällä Teksti: Maisa Moijanen ( ) Horjuuko Venäjän vakaa talouskasvu kansainvälisen finanssikriisin myllerryksessä? Vai selviääkö Venäjä vahvan valuuttavarantonsa ja puskurirahastojensa turvin? Varmoja vastauksia ei ole. Vielä keväällä ennakoitu Venäjän vakaa talouskasvu ja stabiili poliittinen tilanne on kääntynyt nopeasti potentiaalisti negatiiviseksi. Tällä hetkellä lähes jokainen venäläinen ekonomisti lisää analyysinsä loppuun lauseen mutta kukaan ei osaa varmuudella sanoa mihin suuntaan tilanne kehittyy. Venäjän hallitus on kuitenkin reagoinut tilanteeseen. Niin Venäjällä kuin maailmallakin talouden tulevaan kehitykseen vaikuttavat myös psykologiset tekijät. Georgian sodan aikaansaama varsin aggressiivinenkin kansainvälinen sananvaihto jäi median otsikoissa varjoon, kun pörssi- ja pankkimaailmassa alkoi alamäki. Finanssimarkkinoiden dominoefektiä pelätään myös Venäjällä, vaikka maan talous on perustekijöiltään vakaa niin vakaa kuin se öljyn hintariippuvaisena voi olla. Venäjän hallitus on tehnyt syksyn kuluessa mittavia tukipakettipäätöksiä vakauttaakseen finanssisektoria ja rauhoittaakseen yleistä mielialaa markkinoilla. Venäjän BKT:n reaalikasvu oli kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 8 % edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna (vuonna 2007 vastaavana ajanjaksona kasvua oli 7,8 %). Kasvu on ollut edelleen varsin nopeaa EU-maiden BKT:n kasvuun verrattuna. Väestön käytettävissä olevat reaalitulot kasvoivat tammi-elokuussa 7,7 % viime vuoden vastaavan jakson 10 % kasvuun verrattuna. Kuluttajahintaindeksi nousi tammi-elokuun jaksona 9,7 %. Teollisuuden kasvu on hidastunut viime vuoteen verrattuna. Teollisuuden kasvu edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna putosi tammi-elokuussa 5,3 %:iin (v ,1 %) ja investoinnit 13,4 %:iin (v ,2 %). Investointien kasvu on kuitenkin edelleen nopeampaa kuin BKT:n kasvu. Investointien kasvun hidastumiseen on vaikuttanut ennen kaikkea asuinrakentamisen hidastuminen. Toisaalta investoinnit ovat kasvaneet viime vuotta nopeammin infrastruktuurikohteissa ja jalostavan teollisuuden alalla. Investointien rahoituksessa on tapahtumassa hidasta positiivista siirtymää yritysten tulorahoituksesta (v ,3%, v ,5 %) pankkien lainarahoitukseen (v ,5 %; v ,8 %). Venäjän finanssimarkkinoiden kehittymättömyyden vuoksi ongelmaksi on muodostunut ulkomaisten lainojen osuuden kasvu. Ulkomaista lainaa ovat ottaneet pääosin isot venäläiset valtio-omisteiset yhtiöt. Ulkomaisten lainojen vakuutena on usein näiden yhtiöiden osakkeita. Venäjän hallitus on tällä hetkellä huolestunut yleisesti ulkomaisten finanssimarkkinoiden vaikutuksesta Venäjän kansantalouteen ja erityisesti valtionyhtiöiden panttina olevien osakkeiden kohtalosta mahdollisissa lainojenhoidon häiriötilanteissa. Kruununjalokivien ei haluta joutuvan missään olosuhteissa ulkomaisten pankkien omistukseen. Kulutuskysyntään vaikuttaa negatiivisesti Venäjän pankkisektorin epävarmuus ja markkinoilla liikkuvan rahan määrä. Pankit eivät luota eivätkä luotota toisiaan. Kuluttajan mahdollisuudet saada pankeilta auto- ja asuntolainoja ovat kiristyneet. Hallituksen tukipaketeilla pyritään vakauttamaan pankkien toimintaympäristöä. Kuluttajien epävarmuutta ruokkivat myös yritysten mahdolliset kustannusleikkaukset suhdanteiden kiristyessä palkkojen ja bonusten jäädyttäminen sekä mahdolliset irtisanomiset. Venäjän hallitus yrittää pitää yllä kuluttajien positiivista mielialaa ei pelkästään puheilla vaan myös konkreettisin tukitoimin. 10

11 Ennusteita Venäjän talouden kehityksestä (Vuositasolla hinnat käypinä hintoina, ellei toisin mainittu) Tunnusluku Lähde BKT mrd. USD BMI 1 290, , , , , ,8 ( päivän vaihtokurssi) EIU BKT/henk. USD BMI (päivän vaihtokurssi) EIU BKT:n kasvu-% vrt. ed. vuoteen BMI 8,1 8,2 7,4 6,3 5,4 5,0 (reaali kasvu) EIU 8,1 7,4 6,5 6,0 5,5 5,0 Teollisuustuotanto Kasvu-% ed. vuot. BMI 6,3 3,6 3,5 3,5 3,5 4,5 EIU* 7,4 6,0 5,5 4,6 4,3 4,0 Inflaatio % BMI 9,0 11,9 11,0 8,9 7,2 6,2 (keskimäär. muutos ed.vuoteen) EIU 9,0 14,1 11,5 9,4 7,6 7,1 Budjetin yli-/alijäämä (% BKT:stä) BMI 5,4 6,1 3,6 1,2 0,4 0,0 EIU 5,4 4,5 3,3 2,2 1,7 1,1 BMI Kiinteät brutto-investoinnit (% BKT:stä) EIU 21,0 20,8 21,1 21,3 21,7 22,3 Kiinteät bruttoinves toinnit mrd. $ EIU Julkinen kulutus mrd.usd EIU Yksityinen kulutus mrd USD BMI EIU Raakaöljyn hinta (Brent USD/b) BMI EIU 72,7 110,0 91,0 100,0 115,0 120,0 Raakaöljyn tuotanto BMI 1000 b/d EIU milj.t Vienti ( fob mrd USD) BMI 355,5 476,4 590,7 720,7 864,8 1003,1 (BMI vain tavaravienti) EIU 355,5 477,5 511,9 538,6 568,8 590,1 Tuonti (fob, mrd USD) BMI 223,4 312,8 425,4 570,0 729,6 904,7 (BMI vain tavaratuonti) EIU 223,4 312,2 375,9 420,4 453,3 487,4 Vaihtokurssi RUR/USD keskikurssi BMI 25,57 24,03 23,25 22,75 21,75 20,50 EIU 25,6 24,1 24,5 25,3 26,0 26,5 BMI Vaihtokurssi RUR/ keskikurssi EIU 35,0 37,1 37,2 36,7 35,6 35,0 Ulkomainen velka (% BKT:stä, kauden lopussa) BMI EIU 27,6 24,5 23,2 21,8 20,3 18,9 Venäjän ulkoinen velka mrd USD BMI 463,6 632,9 818,9 1004,2 1185,1 1380,1 EIU 356,5 416,1 458,0 485,3 505,8 525,7 Vaihtotase (% BKT:stä) BMI 6,1 7,5 6,2 4,0 2,2-0,1 EIU 6,1 6,1 3,5 2,3 1,6 0,9 Valuuttavaranto (mrd.usd) BMI 464,0 580,5 638,5 670,4 697,3 718,2 Lähteet: BMI, EIU. GKS, IEPP /MM SVKK:n nettiuutiset 1. Ennuste * sisältää GDI ja GDP välisen erotuksen SVKK ei ota kantaa ennustajien käyttämien metodien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen. Mukaan otetut luvut on esitetty eri lähteissä muodollisesti yhtenevinä. Yllä oleva ennustetaulukko (EIU, BMI lähteistä) arvioi, pienestä hidastumisesta huolimatta, Venäjän kansantalouden kasvun jatkuvan poikkeuksellisen vahvana. 11

12 TALOUSuutisia Lue ajankohtaiset, jatkuvasti päivittyvät talousuutiset nettisivuiltamme Venäjän talouskasvua hidastaa epävarmuus Venäjän teollisuuskasvu on hidastunut viime vuodesta. Jalostavan Ateollisuuden kasvu vuonna 2007 tammi-elokuussa oli 11 %. Tänä vuonna sen ennakoidaan jäävän 7,6 %:iin. Osittain tämän vuoden lukuihin vaikuttavat Venäjän tilastolaitoksen viime vuoden lukujen korjaukset, joihin on laskettu mukaan myös pienten yritysten tulos. Tämän vuoden luvuissa on vain suurten ja keskisuurten yritysten tuotanto. Venäjä suurimmat öljyntuottajat eivät pysy kasvutavoitteissa. Öljyä on pumpattu Venäjällä vuoden 2008 tammi elokuussa yhteensä 325,15 miljoonaa tonnia. Vuotta aiemmin samana jaksona öljyä pumpattiin 326,95 miljoonaa tonnia. Suurimmat yhtiöt tuottivat öljyä seuraavasti: Rosneft 75,76 (63,82 v. 2007), Lukoil 60,1 (61,2), TNK-BP 45,79 (46,33), Surgutneftegaz 41,22 (43,26), Gazpromneft 20,72 (21,76). Rakennusala, joka on ollut lähes ylikuumentunut, hidastuu. Muun muassa Moskovassa on jo nähtävissä asuinrakentamisen hidastuminen. Moskovassa rakennettiin uusia asuntoja vuonna ,7 miljoonaa neliömetriä. Vuonna 2007 määrä oli 4,8 miljoonaa neliömetriä. Vuoden 2008 ensimmäisen puolivuotisjakson aikana rakennettiin vain puolet viime vuoden vastaavan ajanjakson määrästä. Aleksandra Krapina Rway -kiinteistöanalyytikkotoimistosta arvioi vuoden 2008 uudisrakentamisen jäävän 80 %:iin edellisvuodesta. Tilastoja kuitenkin sotkee keskeneräisten asuntojen määrä, arvioi Moskovan kaupungin rakennuskompleksin johtaja Vladimir Resin. Venäjän taloudellisen kasvun hidastumiseen katsotaan vaikuttaneen sekä ulkoiset että sisäiset tekijät. USA:n talouden vaikutukset kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin sekä USA:n ja Euroopan talouskasvujen hidastuminen vaikuttavat myös Venäjään. Sisäisistä tekijöistä keskeisin on energia- ja raaka-ainemonopolien hintapolitiikka sekä hallituksen ristiriitainen talouspolitiikka. Epävarmuus energian ja raaka-aineiden hintakehityksestä sekä yleinen maailmanpolitiikan ja -talouden tilanteen ennakoimattomuus vaikuttavat myös Venäjällä toimivien yritysten päätöksentekoon. /Smart Money, Profil, Vedomosti, Vedomosti, Itogi MM/ MM, Palkkojen nousun odotetaan hidastuvan Cornestonen viikolla 39 tekemässä kyselyssä 81 % yrityksistä arvioi Akansainvälisen finanssikriisin uhkaavan liiketoimintaansa, 9,5 % ei näe siinä mitään uhkaa ja 9,5 % katsoo sen tuovan jotain uhkaa. 90 % kyselyyn vastanneista yrityksistä on tehnyt jo päätöksiä kustannusten leikkaamisesta. Kyselyyn vastasi 42 noin 500 miljoonan USD liikevaihtoa Venäjällä tekevää yritysjohtajaa. Yritykset ovat tiukentaneet budjettivalvontaansa 76,2 % vastaajista, 52,3 % suunnittelee henkilökunnan optimointia ja 38 % mahdollisesti jäädyttää erilaisia projektejaan. Ydinliiketoiminnan ulkopuolisista rönsyistä suunnittelee irrottautuvansa 23,8 %. Ulkomaisista yhtiöistä 60 % ja venäläisistä 25 % on valmis leikkaamaan henkilökunnan bonuksia. Teollisuudessa tähän on valmiita 33,3 % yrityksistä, 66,7 % investointipankeista, 33,3 % säästöpankeista ja vakuutusyhtiöistä ja 28,6 % kiinteistöalan yrityksistä. Bonusten leikkaamisia ei suunnitella öljy- ja kaasusektorilla eikä ter- veydenhoitoalan yrityksissä. Ernst & Youngin vuosittaisen palkkatasotutkimuksen mukaan reaalipalkat ovat nousseet tänä vuonna vielä 3 3,5 %. Nimellispalkat ovat nousseet 15 %:lla, mikä ylittää 3 3,5 % inflaatiokehityksen. Työnantajat olivat aiemmin tänä vuonna tehdyn kyselyn mukaan varautuneet 14 % palkankorotuksiin tulevana kautena. Yritysten korkeimman johdon palkkataso on noussut tänä vuonna 20 %, mikä kertoo hyvien ammattijohtajien puutteesta markkinoilla. Toisaalta Venäjän alueiden ja Moskovan väliset palkkaerot ovat kutistuneet. Palkkakulut eivät kuitenkaan ole ainoa henkilökuntaan liittyvä kuluerä. Palkan ohella yritykset yrittävät pitää kiinni hyvästä henkilökunnasta muillakin tavoin. Venäläiset suuryritykset kantavat sosiaalista vastuutaan osallistumalla muun muassa työntekijöittensä sosiaalisten olojen ylläpitoon ja parantamiseen. Ei ole harvinaista, että yritys järjestää työntekijöilleen asuntolainoja tai järjestää terveydenhoidon. Monilla paikkakunnilla isot yritykset ovat kustantaneet paikallisen vanhan kirkon restauroinnin tai uuden kirkon rakentamisen sekä sen ylläpidon ja papin palkkauksen. Esimerkiksi venäläinen öljy-yhtiö Rosneft on ollut aktiivinen kirkkojen kunnostamisessa Moskovassa, Etelä-Venäjällä, Siperiassa ja Kauko-Idässä. Myös suomalaiset Venäjälle investoineet yritykset ovat rakentaneet muun muassa asuntoja ja urheiluhalleja työntekijöilleen. Jotkut yritykset ovat aktiivisesti tuoneet paikkakunnalle suomalaista kulttuuria, konsertteja, näyttelyitä. /Profil, Vedomosti, MM/MM, , 3.10 ja Jegor Gaidar rauhoittelee markkinoita Nykyinen talouskriisi ei johda katastrofiin, rauhoittelee Venäjän A siirtymätalousinstituutin johtaja Jegor Gaidar mielialoja. Gaidar vertaa Venäjän velkoja IMF:lle vuonna 1998 ja nykyisten puskurirahastojen paksuutta ja toteaa, että jopa Venäjän puskurirahasto on suurempi kuin silloiset velat. Pudotus on tällä hetkellä varsin pehmeä vuoteen 1998 verrattuna. Pehmusteet ovat hyvät. Nyt Venäjän valtiolla ei käytännöllisesti katsoen ole ulkoista velkaa lainkaan, valuuttavaranto on varsin mittava ja tämän lisäksi ovat olemassa stabilointirahaston varat. Jos Venäjän poliittinen johto ei tee suuria virheitä, mitään katastrofia ei ole näkyvissä. Enkä näe mitään syytä miksi johto tekisi suuria virheitä, toteaa oppositioryhmittymissäkin toiminut Jegor Gaidar. Inflaation Gaidar arvioi jonkin verran kohoavan keskuspankin pakon edessä tekemien toimenpiteiden seurauksena. Pääomapako Venäjältä aiheuttaa ongelmia pankkijärjestelmälle, mutta hillitsee samalla inflaation nousua. Kriisin syynä Gaidar pitää kansainvälistä finanssikriisiä, mutta katsoo Venäjän tehneen suhteellisen paljon estääkseen sen vaikutuksen maan talouteen. Gaidar kehottaa tallettajia valitsemaan pankkinsa huolella ja yritysjohtajia pitämään huolta likviditeetistä, irrottautumaan ydintoimintojen ulkopuolisista toiminnoista ja lyhentämään omien lyhytaikaisten lainojen maksuaikoja. Jegor Gaidar toteaa, että pankkisektorin keskinäinen maksukriisi on suhteellista. Ei pidä puhua likviditeettikriisistä, jos samanaikaisesti ei ole halua myydä ydintoimintoihin kuulumattomia aktiivoja tasapainoittaakseen likviditeettitilannetta. Tietty likviditeettikriisi on, mutta keskuspankki hoiti varsin hyvin kolme edellistäkin likviditeettikriisiä, jotka alkoivat vuoden 2007 lokakuussa. (Likviditeettiongel- 12

13 Ensimmäiset merkit asuntolainojen kriisiytymisestä ilmassa Rosevrobank esitti viime viikolla kiinnelainarahoitteisille velallisil- pyynnön maksaa 30 % lainasta takaisin, koska lainan vakuutena Ale olevan asunnon arvo ei enää riitä vakuuksiin. Asuntojen hinnat ovat pudonneet etenkin Moskovassa. Asuntojen hintojen koko Venäjällä arvioidaan laskevan vuoden aikana jopa %. Rosevrobankin likviditeettitilanteen kriisiyttivät euro-obligaatioiden lunastuspäivään liittyvät maksut. Keskimääräisen asuntolainan suuruus Moskovassa on dollaria. Pankit vaatimus merkitsee keskimäärin dollarin suuruisen erän maksamista pankille. Tilanteessa, jossa palkkakehitys on pysähtynyt, uhkaava työttömyys lähestyy ja uusien lainojen saanti on vaikeutunut, monet velalliset saattavat joutua maksukyvyttömiksi. / Vedomosti/ Venäläisillä vakuutusyhtiöillä ei vielä hätää Kuvat: SVKK Venäjän suurimman vakuutusyhtiön Ingostrahin pääjohtaja A Aleksandr Grigorjev ennustaa, että vakuutusmarkkinoiden osalta talouskriisin vaikutukset tulevat näkyviin pidemmällä viiveellä kuin pankkimaailmassa. Grigorjevin mukaan venäläiset vakuutusyhtiöt eivät toistaiseksi ole suurissa vaikeuksissa. Kriisin lopulliset seuraukset ovat näkyvissä ensi kesään mennessä, jolloin pahimmassa tapauksessa nykyisestä n. 800 vakuutusyhtiöstä jäljellä on enää 300, arvioi Grigorjev. Samalla pääjohtaja korostaa tarvetta täsmentää säädöksiä vakuutusportfolion siirtämiselle yhtiöltä toiselle, muutenkin kuin konkurssitilanteessa. /Finmarket/VS/ mia on ilmennyt tänä vuonna ainakin vuosineljänneksittäin yritysten veronmaksupäivinä). Kriisin seurauksena Gaidar arvioi talouspolitiikan selkeytyvän ja keskiluokalle syntyy mahdollisuus vaurastua. Osataanko tilaisuutta hyödyntää on toinen asia, toteaa Jegor Gaidar./Dp/ MM, Venäjän keskuspankilta 10 miljardia ruplaa pankkitukea Venäjän keskuspankki on viikon aikana luotottanut pankkeja yh- 10 miljardilla ruplalla osakkeita (ei-vapaassa myynnissä ole- Ateensä via) vastaan. Venäjän keskuspankin ensimmäisen varajohtaja Aleksei Uljukaevin mukaan keskuspankki on valmis luotottamaan pankkijärjestelmää sadoilla miljardeilla ruplilla. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että keskuspankkirahoituksella pankit voisivat jälleenrahoittaa kenen tahansa mitä tahansa lainaa missä tahansa pankissa. Keskuspankki yksinkertaistaa edelleen luottamiseen liittyviä sääntöjään ja ennen kaikkea vahvistaa pankkien talletusturvaa. Keskuspankin markkinoille työntämään rahaan liittyy riskinsä ja väärinkäytön mahdollisuuksia. Venäjän poliittinen johto katsoo kuitenkin ensisijaiseksi tehtäväksi rauhoittaa markkinat ja palauttaa kuluttajien luottamus pankkijärjestelmään. Vedomosti, MM / MM, Ennusteet Venäjän BKT:stä ensi vuodelle vaihtelevat 3 %:n ja 6 %:n välillä Vedomosti-lehden järjestämään talousseminaariin valmisteli oman Aennusteensa vuoden 2009 talouskehityksestä 15 eri tutkimuslaitosta ja pankkien tutkimusosastoa. Eri tahojen tekemien laskelmien keskiarvo BKT:n kasvuennusteelle vuonna 2009 oli 4,9 %. Vuonna 2007 BKT:n kasvu oli 8,1 % ja tänä vuonna tammi-syyskuussa 7,7 %. Investointien kasvuennusteprosentin keskiarvo oli 8,3 %, kun vuonna 2007 kasvua oli 21,1 %. Teollisuustuotannon arvioidaan kasvavan vuonna ,5 %, kun se tänä vuonna on ollut 5,4 %. Väestön tulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 6,2 %, kun tänä vuonna kasvua on ollut 7,8 %. Venäjän viennin arvioidaan nousevan 438 miljardiin USD:iin kun se vuonna 2007 oli 393,8 miljardia USD. Samoin tuonnin arvioidaan kasvavan 346 miljardiin USD:iin, kun se vuonna 2007 oli 282,7 miljardia USD. Öljyn keskihinta maailmanmarkkinoilla oli vuonna ,2 USD/bar. Vuodelle 2009 ennustuksiin osallistuneet tahot ennakoivat sen pysyvän 74 USD/bar tasolla. Ruplan dollarikurssi muuttuu ennusteessa vuoden ,55 ruplan tasolta 27 ruplaan vuonna Kaikesta kuohunnasta huolimatta ennusteen laatimiseen osallistuneet ekonomistit ovat tehneet varsin maltillisen ennusteen tulevasta 13

14 TALOUSuutisia kehityksestä. Mutta monet toteavat samalla, että paljon riippuu siitä mihin suuntaan maailmanmarkkinat kehittyvät. /Vedomosti/ MM, Yritykset valmistautuvat maksuongelmiin Venäjän markkinoiden likviditeettiongelmat saattavat synnyttää Amaksuhäiriöitä yritysten välisessä maksuliikenteessä. Kyse ei kuitenkaan ole läheskään samanasteisista ongelmista kuin vuonna 1998, vakuuttavat asiantuntijat. Viivästykset myynnistä saaduissa maksuissa kumuloivat yrityksen likviditeetissä, kun osa veroista, jotka kohdistuvat ko. tuotteen myynnistä saataviin tuloihin, on maksettava on raha tullut tilille tai ei. Verottaja ei toistaiseksi ole muuttamassa säädöksiään tältä osin. Kannattavatkin yritykset ajautuvat likviditeettiongelmiin, jos ne eivät saa rahaa myynnistään eivätkä saa pankeilta lyhytaikaisia lainoja välttääkseen omat maksuhäiriönsä. PK-sektoria edustavat yritykset toivoivatkin, että valtio kohdentaisi tukipakettejaan myös niihin pankkeihin, joita pk-sektori käyttää. /Vedomosti/ MM, Venäjän kulta- ja valuuttavarat uhkaavat sulaa silmissä Amerikkalaisten hypoteekkirahastojen Fannie Mae n ja Freddie AMac n ajautuminen kriisiin huolestuttaa myös venäläisiä sijoittajia. Venäjän kultavaluuttavaroista on yli 20 % sijoitettuna Fannie Mae, Freddie Mac ja Federal Home Loans Banks hypoteekkiobligaatioihin, yhteensä lähes 100 mrd USD. Lähes puolet, 47 % kulta-valuuttavaroista on sijoitettuna amerikkalaisiin arvopapereihin dollareina. Valtion reservi- ja kansallisesta hyvinvointirahastosta 15 % on nyt sijoitettuna ulkomaille keskuspankkilainoina tai muihin kansallisiin rahastoihin, 5 %:lla on luottoina kansainvälisillä luottolaitoksilla ja 80 % on sijoitettu yksityisiin sijoituskohteisiin. Valuuttamääräisenä sijoituksista 45 % on dollareina, 45 % euroina ja 10 % puntina. Venäjän duumassa on tarkoitus syksyn kuluessa käsitellä Venäjän vakausrahaston uutta investointistrategiaa. Osa asiantuntijoista pitää sijoituksia USA:n markkinoille liian riskialttiina. Osa katsoo, että sijoitusmuoto ratkaisee riskin suuruuden. Venäjän valuuttavarannon arvo putosi ,3 miljardiin dollariin eli 13,3 mrd USD:ia. Pudotus oli jo toinen kuukauden sisällä. Elokuun alkupuolella valuuttavaranto supistui 16,4 mrd USD pääosin varannon keskeisten valuuttojen kurssimuutosten takia. Elokuun alussa euro heikkeni suhteessa dollariin 2 % ja punta 2,5 %. Syy tämän viikon valuuttavarannon supistuksiin on asiantuntijoiden mukaan monimutkaisempi. Julia Tsepljaeva Merrill Lynchin ekonomisti Moskovassa pitää valuuttapakoa maasta pääasiallisena syynä. Deutsche Bankin ekonomisti Jaroslava Lisovolikan mukaan puolet syistä voidaan laskea keskuspankin interventioiden pohjalta ja puolet kurssimuutosten tiliin. /Vedomosti, Profil/ MM, Rupla vapautetaan tiukasta valuuttakorisidoksesta Venäjän keskuspankin strategia vuosille ei enää sisällä Apyrkimyksiä interventioiden avulla ruplan kurssin puolustamiseen. Maahan virtaavan valuutan määrän arvioidaan hidastuvan ja keskuspankki pystyy interventioiden sijasta säätelemään rahan kysyntää ja tarjontaa korkopolitiikan avulla. Pankkialan asiantuntijat arvioivat suunnan olevan oikean, mutta tie on vielä pitkä ennen kuin keskuspankki pystyy toteuttamaan uutta strategiaansa. /Vedomosti/MM, Keskustelu vaihtoehtoisista energiamuodoista aktivoituu Venäläisessä lehdistössä nostetaan yhä useammin esiin tarve vaih- energiamuotoihin. Ydinenergian osalta suunnitelmat Atoehtoisiin ovat jo valmiina. Seuraavien kahdentoista vuoden aikana Venäjällä on tarkoitus rakentaa 26 uutta ydinvoimalayksikköä. Ulkomailla venäläiset yritykset rakentavat parhaillaan seitsemää uutta ydinvoimalaa. Ydinenergian rinnalle keskusteluissa nousee yhä useammin myös muut uusiutuvat energiamuodot: aurinko-, tuuli-, maalämpö-, aalto-, vuorovesi-, bio-, valtamerien energia sekä pienten jokien valjastaminen energian tuotantoon. Riittävän energian saanti on erityisen akuutti Venäjän syrjäseuduilla. Maa-alueella, joka on 70 % Venäjän pinta-alasta, asuu 10 % maan väestöstä usein vaikeiden kulkuyhteyksien ja infrastruktuurin saavuttamattomissa. Tsuktsien niemimaalla tuulivoimalla tuotetaan jo nyt 2,5 MWh sähköä. Nostamalla tuotantoa MWh:iin lasketaan säästettävän alueelle kuljetettavaa diselpolttoainetta tonnia vuodessa. Kamtšatkan niemimaalla ja Kurilien saarilla tuotetaan energiaa maalämmöstä. Kokemusta voitaisiin siirtää myös muille Venäjän alueille. Jokaisella Venäjän alueella arvioidaan olevan vähintään kahta uusiutuvaa energiamuotoa, jota voitaisiin käyttää paikallisesti huomattavasti enemmän. Käytössä olevien energiaa tuottavien laitosten laitteistosta on uusittava vähintään 5 % vuosittain ja kokonaiskapasiteettia nostettava 5 % vuodessa, jotta kasvavan talouden energiatarve tyydytetään. / Ekspert / MM, Venäjän viennin ja tuonnin rakenne Venäjän viennistä vuoden 2008 kuuden ensimmäisen kuukauden Aaikana 69,9 % oli energiaa ja polttoaineita (63,4 % v. 2007); metalleja ja metallivalmisteita 12,2 % (15,2 %); koneita ja laitteita 4,6 % (5,3 %); kemianteollisuuden tuotteita 6,0 % (6,2 %); metsäteollisuuden tuotteita 2,6 % (3,9 %); elintarvikkeita ja maataloustuotteita 1,3 % (2,0 %). Venäjän tuonnista koneiden ja laitteiden osuus oli 52,8 % (49,1 %); elintarvikkeita ja maataloustuotteita 13,2 % (15,0 %); kemianteollisuuden tuotteita ja kumi 13,4 % (14,0%). Luvut perustuvat Venäjän tullin tietoihin. /EiZh/ MM,

15 Yritysvaltaajien kiinnostus kohdistuu nyt julkisten suurprojektien alihankkijoihin Laittomat yritysvaltaukset Venäjällä eivät ole vain ulkomaalaissi- huolena. Vuonna 2007 Venäjän TPP:n tietojen mukaan Ajoittajien riidanalaisen omistuksen suuruus kohosi jo seitsemään miljardiin US dollariin. Vuoden 2008 alkupuoliskolla oikeuslaitoksessa on käsittelyssä 323 yritysvaltaustapausta. Reidereitten toimintaa ei saada hallintaan huolimatta ankarista rangaistuksista jopa 20 vuotta vankeutta. Toiminnasta laittomasti vallatun yrityksen johtajistossa voi saada 10 vuotta vankeutta. Laittomat yritysvaltaukset estävä lainsäädäntö oli jo vuonna 2007 duuman ensimmäisessä käsittelyssä, mutta se ei ole edennyt edes toiseen käsittelyyn. Reiderit laajentavat toimintatapojaan ja toimintasektoriaan. Vakiintuneita keinoja ovat yrityksen rekisteritietojen väärentäminen, omaisuuden uudelleenrekisteröinti, osakeannilla vanhojen osakkeiden osuuksien supistaminen, konkurssi, rinnakkaisen johtajaneuvoston perustaminen. Myös korruptio ja kiristys kuuluvat keinovalikoimaan. Uusina aluevaltauksina kuvioihin on tullut maaomaisuuden hankkiminen ja valtion investoinnit tieverkostoon, laivanrakentamiseen, nanoteknologiaan ja ydinenergiaan. Reiderit pyrkivät valtaamaan yrityksiä, jotka toimivat aliurakoitsijoina näissä suurissa valtion rahoittamissa hankkeissa. Yhä useammin reiderien toimintaan osallistuu myös lakeja valvovia tahoja. Venäjän sisäministeriö onkin kieltänyt miliisejä puuttumasta yritysten välisiin konfliktitilanteisiin. /Vedomosti,MM/MM, Anatoli Tšubais Rosnanon johtoon RAO EES Rossiin entinen pääjohtaja Anatoli Tšubais aloittaa val- korporaatio Rosnanotehin (Rosnano) pääjohtajana. Tšubaisin Ation tehtävänä on käyttää Rosnanon 130 miljardia ruplaa Venäjän innovaatioiden kehittämiseen. Kesällä 2007 perustettu valtion korporaatio rekrytoi parhaillaan henkilökuntaa, 290:stä pysyvästä työpaikasta on täytetty 140. Vuoden loppuun mennessä palkataan 100 henkeä. /Vedomosti, Kommersant /MM, 28.8., LIIKE - ELÄMÄN VENÄJÄÄ KANSSAMME TEHOKKAASTI valokuva Tutustukaa opetukseemme ilmaiseksi ja tehkää oikea valinta! Oy DeLores Interactive Training AB Tilkantori 8 Saarenvainionkatu 9F Korpintie Helsinki Tampere Lahti puh.(09) mobile: mobile: delores@co.inet.fi 15