BESTUFS. Kaupunkien tavaraliikenteen hyviksi koetut ratkaisut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BESTUFS. Kaupunkien tavaraliikenteen hyviksi koetut ratkaisut"

Transkriptio

1 BESTUFS Kaupunkien tavaraliikenteen hyviksi koetut ratkaisut

2 BESTUFS in hallinnollinen keskus NEA Transport research and training P.O. Box DZ Rijswijk The Netherlands Phone: Fax: BESTUFS in koordinaattori PTV Planung Transport Verkehr AG Stumpfstraße Karlsruhe Germany Phone: Fax: Tämä käsikirja edustaa kirjoittajien näkemyksiä eikä Euroopan Komissio ole millään tavalla vastuussa siitä mitä tämän perusteella tehdään. 2

3 BESTUFS Kaupunkien tavaraliikenteen hyviksi koetut ratkaisut Sisällysluettelo: Johdanto Sivu 4 OSA I: Tavara-ajoneuvojen pääsy ja lastaus kaupunkialueilla Sivu 10 OSA II: Viime kilometrin ratkaisut Sivu 37 OSA III: Kaupunkien yhteislastauskeskukset Sivu 59 Lisää BESTUFS-projektista Sivu 80 Pääasialliset kirjoittajat: Allen, J., Thorne, G. and Browne, M. (Westminsterin Yliopisto) Käännökset: Bulgaria - V. Spassov (Bulfralog & VTU T. Kableshkov ), Tsekki - J. Vranova / P. Nemec (CDV), Tanska - L. Bentzen / M. S. Laugesen (NTU), Hollanti - S. Brouwer Vertalingen / J. Schoemaker (NEA), Suomi - V. Himanen (Poyry Infra), Ranska - M. Thebert / L. Dablanc (Inrets), Saksa - C. Eichhorn (PTV), Kreikka - I. Dimitriadou (TRADEMCO), Unkari Cs. Révész / J. Monigl (Transman), Italia - G. Ruberti (CSST), Liettua - S. Bačiauskienė / A. Šakalys / V. Gibavičius (VGTU), Puola - T. Dowgielewicz (ILiM), Portugali J. Lemos (GabLogis) / J. Jacob, Slovenia - S. Bozicnik / J. Cvahte (University of Maribor), Espanja - G. Montero / I. Suárez (PROINCA), Ranska - S. Franzen (Chalmers) Copyright: BESTUFS-konsortio varaa kaikki oikeudet. BESTUFS-konsortio sallii käsikirjan jäljentämisen, kopioinnin ja muun käytön ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Mitään osaa tästä käsikirjasta ei saa jäljentää tai muuten käyttää kaupallisiin tarkoituksiin ilman BESTUFS-koordinaattorin PTV AG:n ennakkoon myöntämää lupaa.

4 Johdanto Kaupunkien tavaraliikenne Kaupunkien tavaraliikenteen ongelmat 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin tutkijat ja päätöksentekijät kiinnittivät verraten vähän huomiota kaupunkien tavaraliikenteen kasvaviin ongelmiin. Nyttemmin on havaittavissa kasvava kiinnostus kaupunkien ja erityisesti kaupunkikeskusten jakelu- ja keräilypalvelujen logistiikkaan. Monet projektit Euroopassa ja muualla ovat täsmentäneet kaupunkien tavaraliikenteen ongelmia ja hakeneet mahdollisia ratkaisuja. Kuitenkin, kaupunkien tavaraliikenteen perusongelmat säilyvät; kaupunkien ja kaupunkikeskustojen menestyminen riippuu monesta usein keskenään ristiriitaisesta tekijästä. Toisaalta kaupunkien tulee olla haluttavia paikkoja elää, tehdä työtä, käydä ostoksilla ja viettää vapaa-aikaa. Näissä suhteissa ne joutuvat ankarasti kilpailemaan kaupunkien ulkopuolelle sijoittuneiden ostoskeskusten kanssa. Jotta vähittäiskauppiaat ja muut työnantajat ja tuottavat toiminnot säilyttävät luottamuksensa kaupunkeihin ja kaupunkikeskustoihin, on kaupallisia toimintoja varten oltava tehokas logistinen järjestelmä. Toisaalta kaupunkisuunnittelijat ovat hyvin tietoisia siitä, että kaupunkikeskustojen laatu on säilytettävä ja parannettava asiakkaiden, turistien ja työntekijöiden sekä asukkaiden houkuttelemiseksi. Tavara-ajoneuvojen koetaan yleensä aiheuttavan merkittävän osan kaupunkien ruuhkasta, päästöistä, turvattomuudesta ja melusta. Siksi ei ole ihme, että kaupallisten pyrkimysten ja ympäristöjärjestöjen välille voi syntyä kaupunkien logistiikkaa koskevia ristiriitoja. 4

5 Mikä on BESTUFS? Kaupunkien parhaat tavaraliikenneratkaisut (BES- TUFS) on Euroopan komission (DG Liikenne ja Energia) rahoittama koordinointiprojekti vuodesta 2000 vuoteen Päätavoitteena on määritellä, kuvata ja välittää parhaita käytäntöjä, menestyskriteereitä ja ongelmakohtia kaupunkien tavaraliikenteen ratkaisuissa. Edelleen BESTUFS pyrkii pitämään yllä ja laajentamaan Euroopan kattavaa yhteistyötä kaupunkien tavaraliikenteen asiantuntijoiden, käyttäjäryhmien ja heidän yhdistystensä, käynnissä olevien projektien, Euroopan komission eri osastojen sekä kansallisten, seudullisten ja paikallisten liikenneviranomaisten ja liikennöitsijöiden välillä. Projekti järjestää säännöllisesti seminaareja ja konferensseja Euroopassa ja raportoi kiinnostavista alan tapahtumista, kokeiluista ja muusta kehityksestä kaikilla tasoilla, mukaan lukien Eurooppa, jäsenmaat, seudut sekä kaupungit. BESTUFS on saanut alan toimijoiden ja tutkijoiden keskuudessa paljon huomiota ja sen tiedot ovat yleisesti nähtävissä kotisivulla Miksi kaupunkien tavaraliikenne on tärkeä? Kaupunkien tavaraliikenne on tärkeää monista syistä: BESTUFS:in kotisivu Tavaraliikenteen ja logistiikan kokonaiskustannukset ovat merkittäviä ja niillä on suora vaikutus talouden tehokkuuteen. Se palvelee teollisia ja kaupallisia toimintoja, jotka ovat hyvinvoinnin keskeisiä tuottajia. Se on merkittävä työnantaja itsessään. Tehokas tavaraliikenne on merkittävä kilpailutekijä alueen teollisuudelle. Se on välttämätön vallitsevan elämäntyylin ylläpitämiseksi. Kaupunkien tavaraliikenteellä on myös kielteisiä sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. 5

6 Kaupunkiliikenteen ruuhkaa Tieliikenne kuljettaa pääosan tavarasta Euroopan kaupunkialueilla, koska etäisyydet ovat suhteellisen lyhyitä ja siten saadaan paras yhdistävyys. Kaupungeista ulos suuntautuvilla lähetyksillä on enemmän vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja, mutta sielläkin tieliikenne on vallitseva. Tavara-ajoneuvojen rooli on selvästi tärkeä niiden jakaessa tavarat lukemattomiin paikkoihin, jotka ovat kaupunkielämälle elintärkeitä. Nämä ajoneuvot tekevät matkoja, joihin sisältyy tavaran tuonti kaupunkialueelle kulutukseen sekä kaupunkialueella tuotettujen tavaroiden ja jätteiden poisvienti sekä jakelu- ja keräilypalvelut itse kaupunkialueella. Monet tavarat ovat myös tilapäisesti varastoissa kaupunkialueella ennen käyttöä tai myyntiä. Tavara-ajoneuvojen liikkeet kaupunkialueilla riippuvat monista tekijöistä: Teollisuuden laadusta ja sijainnista Teollisuusyritysten hankintaketjujen rakenteesta Olemassa olevasta infrastruktuurista ja siitä onko kaupunkialueilla merkittäviä satamia, lentokenttiä tai rautatieterminaaleja Varastotilojen sijainnista ja määrästä Kaupunkialueella sallittavien tavara-ajoneuvojen koosta ja painosta Kaupunkialueella olevista säännöistä koskien tavara-rajaneuvojen pääsyä ja lastausta Tieliikenteen olosuhteista Asiakkaiden käyttäytymisestä (esimerkiksi nettikauppa jne.)

7 Kaupunkien kestävä tavaraliikenne BESTUFS in mukaan Kestävän liikenteen tavoitteena on, osoittaa siinä määrin kuin mahdollista, kuinka yhteiskunta tarjoaa keinot taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tarpeiden tehokkaalle ja tasapuoliselle tyydyttämiselle samaan aikaan minimoiden vältettävissä olevat ja tarpeettomat kielteiset vaikutukset ja niihin liittyvät kustannukset käytettävissä olevassa aika-paikkaulottuvuudessa (UK Round Table on Sustainable Development, 1996). Sivulla kolme mainittujen myönteisten vaikutusten lisäksi kaupunkien tavaraliikenne tuottaa joukon kielteisiä vaikutuksia kuten: Taloudelliset vaikutukset: ruuhka, tehottomuus ja resurssien tuhlaus. Ympäristölliset vaikutukset: päästöt mukaan lukien keskeinen kasvihuonekaasu hiilidioksidi, fossiilisten polttoaineiden, maan ja raaka-aineiden käyttö sekä jätteiden tuotanto mukaan lukien autonrenkaat, öljy ja muut materiaalit. Sosiaaliset vaikutukset: päästöjen fyysiset seuraukset kansanterveydelle (kuolemat, sairaudet ja haitat) liikenneonnettomuuksien aiheuttamat loukkaantumiset ja kuolemat, melu, visuaalinen häiriö ja muut elämisen laatuun vaikuttavat asiat (kuten liikenneinfrastruktuurin viemä tila puistoilta ja muilta avoimilta paikoilta kaupungeissa). Kestävän kehityksen politiikalla on taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia tavoitteita. Tehokkaimmat kestävän tavaraliikennepolitiikan toimenpiteet ovat niitä, jotka yhtä aikaa toteuttavat kaikki kolme tavoitetta; ja siten minimoivat toisen tavoitteen tyydyttämisen toiselle aiheuttamia haittoja ja korvaustarvetta. 7

8 Kaupunkien tavaraliikenteen parantaminen BESTUFS:in mukaan Liikennöitsijöillä ja kuljettajilla on monia ongelmia kaupunkien tavaraliikenteessä. Näihin kuuluu: Liikenteen ruuhka, joka syntyy liikennemääristä, liikenteeseen liittyvistä häiriöistä, riittämättömästä infrastruktuurista ja kuljettajien huonosta toiminnasta. Liikennepolitiikan synnyttämät ongelmat, kuten ajoneuvojen pääsyrajoitukset (aika-, koko- tai painorajoitukset) ja linja-autokaistat. Pysäköintiä ja lastausta/purkamista koskevat ongelmat liittyen näitä koskeviin rajoituksiin, sakkoihin ja purkauspaikkojen puutteeseen sekä tavaran käsittelyongelmat. Asiakkaisiin/tavaran vastaanottajiin liittyvät ongelmat, joihin sisältyy jonottaminen jakelussa tai keräilyssä, vastaanottajan löytämisen vaikeudet, asiakkaiden ja vastaanottajien asettamat keräilyja jakeluajat. On tärkeää erottaa kaksi ryhmää, jotka molemmat pystyvät muuttamaan kaupunkien tavaraliikennejärjestelmää kestävämpään suuntaan ja heidän toimintansa perusteet, nimittäin: Kaupunkien viranomaiset Muutoksia tapahtuu kun siirrytään liikennepoliittisiin toimiin, jotka rohkaisevat tai pakottavat yrityksiä muutoksiin. Käytettävissä olevat strategiat sisältävät viitoituksen ja informaation parantamisen, ajoneuvojen alueelle pääsyyn ja lastaukseen/purkaukseen liittyvät säännökset, liikenteen ohjausjärjestelmät, infrastruktuurin kehittämisen ja tiemaksut. Kuljetusyritykset Näillä on taipumus tehdä tavaraliikenteen vaikutuksia rajoittavia toimenpiteitä silloin kun muutokset tuottavat heille jotain hyötyä. Toimittaessa ympäristöllisesti tai sosiaalisesti hyödyllisesti voi yritys saada taloudellista hyötyä joko taloudellisen tehokkuutensa kasvamisesta tai ympäristönsuojeluun liittyvän imagon tuomasta markkinaosuuden kasvusta. Kuljetusyritysten toimiin voi sisältyä ajoneuvojen kuormausasteen lisäämistä yhteislastauksella, jakelu ennen tai jälkeen tavallisten jakeluaikojen, reititys- ja aikataulutusohjelmien käyttö, ajoneuvojen polttoainetalouden parantaminen, tietoliikennejärjestelmien käyttö ajoneuvoissa sekä keräily- ja jakelujärjestelmien parantaminen (mukaan lukien materiaalin käsittelyteknologia ja yksikkökuormat sekä lähettäjän, kuljettajan ja asiakkaan välinen koordinaatio). Jotkut näistä toimista liittyvät teknologian kehittämiseen, jotkut kuljetusyrityksen toimintojen uudelleen organisointiin ja jotkut hankintaketjun muutoksiin. Kuormausalueiden viitoitus 8

9 Mihin tarvitaan BESTUFS:in hyviksi koettuja ratkaisuja? Nämä BESTUFS in hyviksi koetut ratkaisut pohjautuvat aiempiin käsikirjoihin, jotka BESTUFS on tuottanut. Ne tarjoavat ohjausta kaikille, jotka ovat mukana tai ovat kiinnostuneita, kun kaupunkien tavaraliikenteen tavaravirtoja kehitetään tai rajoitetaan sen tuottamia ympäristöhaittoja. Seuraavat kolme osa-aluetta käsikirjassa ovat erityisesti kaupunkisuunnittelijoiden, kuljetusyritysten ja muiden hankintaketjun osapuolten käytettävissä kestävän kaupunkiliikenteen kehittämiseksi: Tavara-ajoneuvojen pääsy- ja lastaus kaupunkialueilla (Osa I) Viime kilometrin ratkaisut (Osa II) Kaupunkien yhteislastauskeskukset (Osa III) Lisätietoja on saatavissa BESTUFS:in kotisivulta (etupäässä englanniksi). BESTUFS-viitteet 9

10 OSA 1: Tavara-ajoneuvojen pääsy ja lastaus kaupunkialueilla 1. Infrastruktuurin tehokas käyttö 2. Ohjeita tavara-ajoneuvojen pääsyn ja lastauksen parantamiseksi Viitoitus Kuorma-autojen reitit Tavaraliikenteen tiedotus ja kartat Lastaussyvennykset kaduilla Lähijakelupaikka Kaupunkien yhteislastauskeskukset Ajoneuvojen paino- ja kokorajoitukset Aikarajoitukset Pääsy- ja lastausrajoitusten toteuttaminen Ympäristöalueet/päästörajoitukset Yöllinen jakelu Tavaraliikenteen kaistat Tienkäyttömaksut 3. Kaupunkien tavaraliikenteen teknologia 4. Ympäristöystävälliset ajoneuvot 5. Valvonta 6. Julkisen ja yksityisen ja sektorin yhteistyö 10

11 Infrastruktuurin tehokas käyttö Kaupunkialueiden infrastruktuurin käytön tehokkuus on erittäin tärkeä, koska yleensä kaupunkien katutilaa ei voida lisätä. Kaupunkisuunnittelijat pyrkivät ohjaamaan katutilan käyttöä aikaan tai paikkaan sidotuilla toimenpiteillä. Monet kaupungit ovat järjestäneet esimerkiksi lastausalueita tai -syvennyksiä parantaakseen liikennöitsijöiden toimintaedellytyksiä ja rajoittaakseen jakelun aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia (esimerkiksi kaksoispysäköintiä). Viime vuosina on tehty erilaisia kokeiluja. Katutilan säätelyssä voidaan käyttää tieto- ja tiedonvälitysteknologioita, jotka samoin kuin mekaaniset pääsyä säätelevät portit ja vaihtuvat opasteet, ovat tulleet halvemmiksi ja tarjoavat siten monia uusia järjestelymahdollisuuksia. Infrastruktuurin järjestämisen lisäksi jotkut kaupungit tarjoavat myös jakeluun liittyviä lisäarvoa antavia palveluja kuormausalueilla (esimerkiksi mahdollisuuksia lyhytaikaiseen varastointiin tai apua siirtokuormaukseen). Sekä kaupunkisuunnittelijat että kuljetusyritykset tavoittelevat tehokkaita ja luotettavia jakelujärjestelmiä, jotka samalla tukevat kaupunkien taloudellista kehitystä. Keskeiset tekijät, jotka täytyy ottaa huomioon tehokkaan ja kestävän jakelun järjestämiseksi ovat: Tavaran purkausta Kööpenhaminassa Jakeluajoneuvojen sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset tulee rajoittaa mahdollisimman vähäisiksi. Tarvitaan suunnittelijoiden (seudullinen ja kunnallinen taso), kuljetusyritysten ja muun liike-elämän yhteistyötä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunkisuunnittelijoiden tulee voida vaikuttaa tavaraliikenteeseen ja sen valvontaan. Kuljetusyritysten tulee optimoida kuljetusten tehokkuus vähentääkseen liikenneruuhkaa ja ympäristöhaittoja. Liikennepoliittiset toimenpiteet, joita tähän tarvitaan riippuvat seuraavista tekijöistä: - Kaupungin viranomaisten taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset tavoitteet - Tavaraliikenteen ja muun tieliikenteen määrä - Kaupunkialueen koko, tiheys ja muoto 11

12 Alla olevassa taulukossa on esitetty keinoja, joilla voidaan toteuttaa tavara-ajoneuvojen pääsyyn ja lastaukseen liittyvät tavoitteet. Tavoitteet Käytettävissä olevat keinot Tavaraliikenteen harjoittajien tuen saaminen liikennestrategiaan Yhteistyön järjestäminen Tavaraliikenteen matkojen luotettavuuden parantaminen Kaupunkien tavaraliikenteen telematiikka Viitoitus Tavaraliikenteen tiedotus ja kartat Tienkäyttömaksut Yöjakelun salliminen Tavara-ajoneuvokaistat tai henkilöautoilta kielletyt kaistat Tavaraliikenteen kuljettajien auttaminen ja tavaraliikenteen matkojen ja suoritteen vähentäminen Kaupunkien tavaraliikenteen telematiikka Viitoitus Tavara-ajoneuvojen reitit Ajoneuvojen painoa, kokoa ja rakennetta koskevien rajoitusten yksinkertaistaminen ja harmonisointi Tavaraliikenteen tiedotus ja kartat Kaupunkien yhteisjakelukeskukset Kuljetusyritysten tukeminen keräilyssä ja jakelussa Lastaussyvennysten järjestäminen kaduille Lähijakelupaikkojen luominen Kaupunkien yhteisjakelukeskukset Tavaraliikenteen ympäristöpäästöjen ja onnettomuusriskin vähentäminen Ajoneuvojen painon, koon ja päästöjen säätely Ajoneuvojen pääsyn ja lastauksen aikarajoitukset Yöjakelun salliminen Ympäristöherkkien alueiden määrittely Tavara-ajoneuvokaistat Ympäristöystävällisten ajoneuvojen käytön tuki Valvonta 12

13 Kuormaukseen liittyvät viitat Ohjeita tavara-ajoneuvojen pääsyn ja lastauksen parantamiseksi Ennen uusien säännösten asettamista tulee viranomaisten varmistaa, että säännökset ovat ymmärrettäviä eivätkä ne ole ristiriidassa jollain alueella jo olevien säännösten kanssa. Ohjata kuljettajat kuorma-autojen pysäköintialueille ja tärkeimmille teollisuusalueille. 2. Viranomaisten tulee varmistua että: Viitoitus Viitoitus välittää oikean tiedon. Viranomaisten on luotava selvä ja tarkka viitoitus, josta kuljettajat näkevät reitit ja tavara-ajoneuvoja koskevat rajoitukset. 1. Viitoituksen tulee: Varoittaa kuljettajia väylistä, jotka eivät sovi heidän ajoneuvolleen (esimerkiksi liian kapeita katuja). Tiedottaa kuljettajille katuja koskevista rajoituksista (esimerkiksi avoneuvon painoa, kokoa ja sallittua aikaa koskevat rajoitukset). Ajanmukaiset tienviitat ovat käytössä. Viitat on helppo nähdä ja lukea ja ne ovat hyvässä kunnossa. Viittoja on tarpeeksi pysäköinti- ja kuormaustiedon saamiseksi (jottei kuljettajien tarvitse kävellä pitkälti lukeakseen viitan). 3. Viranomaiset voivat työskennellä yhdessä teollisuusalueiden omistajien ja vuokralaisten kanssa uusien ja parempien ilmoitustaulujen tekemiseksi. Tiedottaa kuljettajille katupysäköintiä ja lastausta koskevista säännöistä. 4. Tosiaikaista tietoa voidaan välittää vaihtuvilla opasteilla. Ohjata kuljettajat suositeltaville reiteille. 13

14 2. Seuraavat tekijät tulee ottaa huomioon valittaessa kuorma-autoreittejä: Reittien tulee sisältää kaikki alueen päätiet ja niitä yhdistävät tiet. Reittien tulee palvella alueita, joissa syntyy paljon tavaraliikennettä. Viitoitusta kuorma-autoille Kuorma-autojen reitit Viranomaiset voivat määrätä suositeltavia tai pakollisia kuorma-autoreittejä estääkseen kuormaautoja menemästä sopimattomille tai muuten herkille alueille. Suositeltavat reitit eivät tarvitse juuri lainkaan valvontaa, mutta pakolliset reitit (jotka kieltävät kuorma-autoja käyttämästä muita reittejä) tarvitsevat ja ne ovat sen vuoksi monimutkaisempia ja kalliimpia toteuttaa ja hoitaa. 1. Käytettäviin kuorma-autoreitteihin voivat kuulua: Strateginen reitti käyttää pääteitä pidemmillä matkoilla tärkeiden päätepisteiden tai kaupunkialueiden välillä. Kokoojareitti yhdistää strategiset reitit ja tarjoaa yhteyden päätieltä määrätylle alueelle. Kuorma-autoreiteillä olevien teiden tulee: - Olla hyvin hoidettuja - Olla riittävän leveitä raskaille kuorma-autoille - Niillä ei saa olla jyrkkiä mutkia - Niillä täytyy olla riittävä alikulkukorkeus - Siltojen täytyy pystyä kantamaan raskaat ajoneuvot Jyrkkiä mäkiä ja herkkiä alueita (esimerkiksi asuntoalueet ja alueet joilla on paljon jalankulkijoita) tulee välttää. Kaikkien viranomaisten, joiden vastuulla kaupungin kadut ja tavaraliikenne ovat, tulee olla yhdessä tavaraliikenteen harjoittajien kanssa mukana reittien valitsemisessa. Reittien käyttöön ottaminen on varmistettava selvillä ja riittävillä viitoilla sekä painettujen ja sähköisten karttojen jakelulla. Paikallinen yhdystie vie määrätylle alueelle. Tavaraliikenteen jakelukartat 14

15 Tavaraliikenteen tiedotus ja kartat Viranomaiset voivat antaa arvokasta tietoa kuljetusyrityksille ja kuljettajille toimittamalla karttoja ja luomalla tosiaikaisen tiedotusjärjestelmän. Kartat 1. Karttojen tulee näyttää: Kuorma-autoreitit (kaupunkialueelle johtavat ja sisäiset) Painoa, kokoa, pääsyaikoja ja lastausta koskevat rajoitukset sekä lastausalueet ja tavara-autokaistat Tosiaikainen tiedotus 1. Internetiin voidaan järjestää tiedot liikenneongelmista ja tietöistä. 2. Tämä voidaan yhdistää GIS-karttajärjestelmään, jotta tieto on helposti paikannettavissa (esimerkiksi Lontoon liikenneviranomaisen tuottama liikenteen hälytyspalvelu). 3. Kuorma-autojen pysäköintialueilla olevat tiedotustaulut voivat tarjota: Keskeisen paikallisen tiedon Tärkeät rakennukset ja teollisuusalueet Paikalliset yhteystiedot Kuorma-autojen pysäköintialueet Painettuja karttoja Herkät alueet, joita tulee välttää 2. Karttoja voidaan valmistaa sekä paperille painettuina että sähköiseen muotoon. Niitä voivat jakaa: Paikalliset kauppayritykset Tavaraliikenneyritykset Tavaraliikenteen yhdistykset Liikenneyhdistykset Viranomaiset 3. Jotkut viranomaiset ovat tuottaneet karttakirjoja tavaraliikenteen kuljettajien käyttöön. Esimerkkinä FALK:in karttakirja kuorma-autoilijoille 15

16 Lastaussyvennykset kaduilla Viranomaiset voivat järjestää lastaussyvennyksiä, esimerkiksi keskusta-alueille, missä on tavaraliikennettä, muttei katujen ulkopuolisia lastausalueita. Lastaussyvennykset voivat olla joko rajoittamattomia (sallivat tavara-ajoneuvojen purkamisen ja lastauksen kaikkina aikoina) tai niihin on määrätty aikarajoitukset. Ne voidaan suunnitella yhtä tai useampaa ajoneuvotyyppiä varten ja todennäköisten ajoneuvojen koko tulee ottaa huomioon. Ne ovat erityisen hyödyllisiä silloin kun kadunvarsitilasta on kilpailua tavara-ajoneuvojen ja muiden tienkäyttäjien kesken. Esimerkkinä lastausalueet Aalborgissa Lastaussyvennykset tehtiin ahtaalle jalankulkualueelle. Ennen niiden tuloa lastaavat ajoneuvot tukkivat tien muilta ajoneuvoilta. Jokainen näistä syvennyksistä voi ottaa useamman ajoneuvon ja sallia muiden ajoneuvojen ohittamisen ja siten aamulla varhain olevan lastausajan ruuhka helpottuu. Paikalliset kauppiaat ovat sopineet, etteivät ennen kello aamulla aseta kylttejä kaduille eivätkä laske aurinkosuojia. Ne voivat vähentää liikenteen ruuhkautumista. 16

17 Lähijakelupaikka Vuonna 2003 Bordeaux ssa tehtiin erityinen lähijakelupaikka kaupunkikeskustan tavaran jakelua varten. Ratkaisu käsittää siirtokuormausalueen, jossa sen henkilökunta avustaa keskustan lopullisessa jakelussa. Tavarat puretaan saapuvista ajoneuvoista ja ne lastataan työnnettäviin kärryihin tai pieniin sähköajoneuvoihin tai polkupyöriin lopullista siirtoa varten. Tätä ratkaisua voidaan täydentää erityisillä palveluilla (kuten kotijakelu, lyhytaikainen varastointi jne.) Lähijakelupaikka Bordeaux:ssa Esimerkki: Lähijakelupaikat Bordeaux:ssa Lähijakelupaikan tarkoitus on tehdä keskustan tavarajakelu helpommaksi sekä vähentää jakeluun liittyvää ruuhkaa, melua ja päästöjä. Järjestely on toteutettu yhteistyössä kuljetusyritysten, Bordeaux:n kauppakamarin ja Bordeaux:n kaupunkiseudun viranomaisten kesken. Nämä osapuolet vastaavat rahoituksesta yhdessä. Vähittäiskaupat eivät osallistu rahoitukseen. Lähijakelupaikka käsittää katualueen, joka on merkitty tavaraliikenteelle lähikauppoihin menevän tavaran lastausta ja purkamista varten. Alue voi vastaanottaa 3 tai 5 ajoneuvoa kerrallaan (sen pituus on 30 metriä). Järjestely on käytössä maanantaista perjantaihin klo 9.00 ja välillä ja lauantaisin 9.00 ja välillä. Alustavien tutkimusten mukaan tavaran kuljetusyhtiöt pitävät lähijakelupaikasta, koska se takaa heille turvallisen ja käytettävissä olevan lastausalueen kaupunkikeskustan liikealueella. Seuraava lähijakelupaikka toteutettiin Bordeaux: ssa vuonna 2005 ja kolmas Myös muualla Ranskassa (Rouen) on vastaava järjestely otettu käyttöön. Tätä aluetta valvoo ja junailee kaksi henkilöä, jotka tarvittaessa auttavat ajoneuvojen kuljettajia viemään kärryillä tavaroita kauppoihin. 17

18 Kaupunkien yhteislastauskeskukset Yhteislastauskeskuksella tarkoitetaan: logistista toimintaa, joka on sijoitettu lähelle palveltavaa aluetta (kaupunkikeskusta, koko kaupunki tai erityisalue), josta yhdistellyt kuljetukset viedään tälle alueelle. (Näitä tarkastellaan yksityiskohtaisesti osassa III). Saksan Postin yhteislastauskeskus Ajoneuvojen paino- ja kokorajoitukset Viranomaiset antavat usein turvallisuuden ja ympäristötekijöiden vuoksi määräyksiä, joilla estetään ajoneuvoja, mikäli niiden paino, koko (leveys tai pituus) tai akseleiden lukumäärä ylittää annetut mitat, liikkumasta jollakin kadulla tai alueella (useampia katuja). Määräysten taustalla voi olla: Kapea katu Heikko silta Matala silta Jyrkkä mutka Rakennukset jotka työntyvät kadun päälle Asuntoalueen parantaminen Bild : Schilder (z.b. 40) Kuitenkin määräykset sallivat yleensä jakelun ko. alueelle. Harmonisointia tulisi harkita tarkkaan, jotta paino-, koko- tai aikarajoitukset eivät olisi muiden viranomaisten säädösten kanssa ristiriidassa. Paino- ja aikarajoituksia 18

19 Aikarajoitukset Tavara-ajoneuvoille voidaan asettaa aikarajoituksia jollekin kadulle tai alueelle kahdella tapaa: Rajoitetaan aikaa ajoneuvojen pääsylle Bild : Schilder (z.b. 46) Rajoitetaan aikaa ajoneuvojen lastaukselle Pääsyä koskevat aikarajoitukset Ajoneuvojen pääsyä koskevat aikarajoitukset ovat kaupunkisuunnittelijoiden tärkeimmät ja yleisimmät keinot tavaraliikenteeseen vaikuttamisessa. Aikarajoituksilla voidaan estää ajoneuvoja saapumasta jollekin tielle tai alueelle määrättyyn aikaan päivästä. Ne voivat koskea kaikkia ajoneuvoja tai vain tavara-ajoneuvoja (tai tavara-ajoneuvoja, jotka ylittävät määrätyn koon tai painon). Näitä säännöksiä käytetään kaduilla tai alueilla, jotka ovat erityisen herkkiä tieliikenteelle. Esimerkiksi: Lastausajan rajoittaminen Lastauksen ja purkamisen aikarajoitukset määrittelevät sen ajan, jolloin ajoneuvot voivat pysähtyä kadun varteen lastausta ja purkamista varten. Nämä rajoitukset tulee tasapainottaa lastauksen ja purkamisen ja muiden tarpeiden kuten pysäköinnin kesken. Kaupalliset kävelyalueet usein kaikki ajoneuvot kielletään tärkeimpinä ostosaikoina. Hyvä kadunvierijärjestely parantaa rajallisen tilan käyttöä ja vähentää ruuhkaa. Asuntokadut tavara-ajoneuvoja, jotka ylittävät määrätyn painon tai koon, voidaan kieltää liikkumasta yöllä jollain tiellä tai alueella häiriöiden välttämiseksi tai päivällä koulujen läheisyydessä turvallisuuden parantamiseksi. Rajoitukset ilmoitetaan tavallisesti liikennemerkeillä. Näiden rajoitusten tulee olla yhdenmukaisia ja ottaa paikallisen kaupankäynnin tarpeet huomioon. Koko kaupunkialue joissakin eurooppalaisissa kaupungeissa on tavara-ajoneuvojen liikkuminen kielletty viikonloppuisin. Yöliikennekiellot on toteutettu noin puolessa ranskalaisista kaupungeista, joilla on yli asukasta. 19

20 Pääsy- ja lastausrajoitusten toteuttaminen Kuljettajia varten on oltava kunkin alueen rajoitukset näyttävä viitoitus. Kameroilla voidaan valvoa säännösten noudattamista. Fyysisiä esteitä voidaan myös käyttää. Nämä voivat olla: - Siirrettäviä esteitä, joita voidaan ohjata tietokoneella, mikä sallii pääsyn luvan omaaville ajoneuvoille. Rajoitusten valvontahenkilökunta tulee kalliiksi, mutta sen kustannukset voidaan kattaa kerättävillä sakoilla. Esimerkiksi Barcelonassa tarvitaan 50 valvojaa 5000 lastaussyvennystä varten. Kaupunkisuunnittelijoiden tulee selvittää ylittävätkö pääsy- ja lastausrajoitusten hyödyt niistä koituvat haitat ottaen huomioon talous, yhteiskunta ja ympäristö. - Leveyden rajoittimia, jotka voivat tarvita lisäjärjestelyjä hälytysajoneuvojen tai luvan omaavien ajoneuvojen pääsyn järjestämiseksi. Siirrettävät esteet Pääsyn rajoittaminen 20

21 Ympäristöalueet / päästörajoitukset Vähäpäästöiselle alueelle saapuvien ajoneuvojen on täytettävä määrätyt päästökriteerit. Säädökset voivat koskea: Aluetta Aikajaksoa Esimerkkejä vähäpäästöisten alueiden toteuttamisesta Euroopassa 1. Vähäpäästöisiä alueita on jo kauan menestyksekkäästi toteutettu monissa Ruotsin kaupungeissa kuten Tukholma, Göteborg, Malmö ja Lund. Nämä alueet: Ajoneuvon päästöjä Toteutettiin ilmanlaadun parantamiseksi. Ajoneuvotyyppejä Voivat hyödyntää EU:n säädösten jatkuvasti tiukentuvia päästörajoituksia. Koskevat kaikkia dieselajoneuvoja, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia. 2. Myös Roomassa on yksi vähäpäästöinen alue ja Lontooseen, Madridiin, Pariisiin, Kööpenhaminaan, Milanoon sekä Norjan kaupunkeihin on niitä suunniteltu. 3. Rajoituksia jotka koskevat ajoneuvojen päästöä tai melua voidaan asettaa ilman että määritellään erityistä vähäpäästöisiä alueita. 21

22 Yöllinen jakelu Yöllinen jakelu keskustan kauppoihin tapahtuu hiljaiseen aikaan tyypillisesti kello ja 6.00 välillä. Onnistuneissa kokeiluissa Barcelonan ja Dublinin yöjakelussa selvittiin vähemmillä ajoneuvoilla kuin aiemmassa päiväjakelussa. Useimmissa Euroopan kaupungeissa, lukuun ottamatta sellaisia kuin Pariisi, on yöaikaa koskevia rajoituksia. Käytössä on kahden tyyppisiä rajoituksia: Aikarajoituksia jotka kieltävät jakelun ja keräilyn määrätyistä rakennuksista, esimerkiksi vähittäismyymälät, toimistot ja tehtaat. Rajoitukset kieltävät tavaraliikenteen osasta tai koko kaupungista. Seuraavia asioita on otettava huomioon säädeltäessä yöajan jakelua: Yöajan rajoitukset voivat johtaa jakeluketjun kustannusten kasvuun. Yöajan jakelun salliminen voi parantaa joidenkin yritysten toiminnan tehokkuutta ja lisätä myyntiä. Yöjakelun rajoitukset tulisi lähinnä perustaa melukysymyksiin. Hyvin suunnitellut yöliikenteen melurajoitukset voivat merkittävästi hyödyttää asukkaita ja parantaa yöliikenteen hyväksyttävyyttä. Yöliikenteen kieltäminen voi aiheuttaa kuljetusyrityksille monia vaikutuksia: Tarvitaan enemmän ajoneuvoja, jotta jakelu onnistuu käytettävissä olevana lyhyenä aikana. Jakelu voidaan joutua hoitamaan ruuhka-aikana, mikä rajoittaa tehokkuutta ja lisää polttoaineen kulutusta. Matka-ajat pitenevät ja muuttuvat epäluotettaviksi. Hankintaketju on vähemmän tehokas. Hankintaketjun kustannukset voivat kasvaa. LKW-Spur (z.b. 37) 22

23 Esimerkkinä PIEK-ohjelma Hollannissa. Kauppojen jakelu tapahtuu usein illalla, varhain aamulla tai yöllä. Hollantilaiset asuvat monesti lähellä kauppoja tai kauppojen yläkerrassa. Tämän vuoksi monet kärsivät jakelun aiheuttamasta melusta. Hollannissa säädettiin laki, joka rajoittaa jakelusta syntyvän melun määrättyyn tasoon. Tutkimukset ovat osoittaneet että purkamisesta ja lastaamisesta syntyvä melu ylittää usein 60 tai 65 db (A), mikä on illaksi ja yöksi ehdotettu raja. Hollannin hallitus käynnisti PIEK-ohjelman, jonka tarkoituksena on saada elinkeinoelämä kehittämään keinot asetetun melustandardin saavuttamiseksi. PIEK-ohjelma käsittää kymmenen projektia: (i) yrityksille suunnattu tiedotus, (ii) hiljaisen käyttäytymisen rohkaiseminen, (iii) parhaiden lastauspaikkojen etsiminen, (iv) hiljaiset jakeluajoneuvot alle 7,5 t, (v) hiljaiset jakeluajoneuvot yli 7,5 t, (vi) hiljaiset ajoneuvojen jäähdytyslaitteet, (vii) hiljaiset ajoneuvojen nostolaitteet, (viii) melun vähentäminen rullattavista konteista sekä trukeista (ix) hiljaisemmat ostoskärryt ja (x) polttomoottoreiden korvaaminen kokonaan tai osittain sähkömoottoreilla. Tavaraliikenteen kaistat 1. Tavaraliikenteelle varatut kaistat voivat vähentää viivytyksiä ja parantaa matka-ajan luotettavuutta. Seuraavia mahdollisuuksia on käytettävissä: Erityinen tavaraliikennekaista vain tavaraliikenteen käytössä Linja-auto- ja tavaraliikennekaista (kaista ilman henkilöautoja) Erityisajoneuvokaista busseille, tavaraliikenteelle ja niille henkilöautoille, joissa on määrättyä määrää enemmän matkustajia Bussikaistat joita tavara-ajoneuvot voivat käyttää jakeluun määrätyissä kohdissa (esimerkiksi Lincoln-jakelusyvennykset Pariisin linja-autokaistoilla) 2. Tavaraliikenteen kaistojen toteuttamisessa on harkittava seuraavia asioita: Erityisiä kuorma-autokaistoja käytetään usein mäissä (ryömintäkaistat) ja toisaalta ohjaamaan kuorma-autoja teollisuusalueille herkimpien alueiden sijasta. Kaistat muille kuin henkilöautoille voivat olla sopiva vaihtoehto, jos linja-autoja on liian vähän erityisen linja-autokaistan varaamiseen. Kaistat, joilla kaikki tavara-ajoneuvot voivat liikkua, ovat helpompia valvoa kuin erityisesti kokotai tyyppirajoitetut ratkaisut, mutta voivat johtaa siihen, että kaistalla on liikaa ajoneuvoja jolloin matka-aika ja luotettavuus eivät parane. On harkittava ajoneuvojen vaikutusta toisiinsa suunnitellessaan kaistoja, jossa erityyppiset ajoneuvot liikkuvat. 23

24 Tienkäyttömaksut Euroopan kaupungeissa on käytössä useita tienkäyttömaksujärjestelmiä. Parhaiten tunnetut esimerkit koskevat tunneleiden tai siltojen käyttöä, esimerkiksi Öresundin silta ja Warnowin tunneli Rostockissa. Eräs ensimmäisistä onnistuneista järjestelmistä oli Trondheimissa. Viimeisimpiä onnistuneita järjestelmiä on Lontoon ruuhkamaksu. Monet kaupunkien maksujärjestelmät tähtäävät seuraaviin kolmeen tavoitteeseen: Esimerkki ruuhkamaksusta: Norjalaisten kaupunkien tullit Tullijärjestelmät otettiin käyttöön Trondheimissa 1983 (lopetettu 2006) ja Oslossa ja Bergenissä Tullien tarkoituksena oli kattaa tienrakennuksen kustannuksia eikä vaikuttaa liikennemääriin. 1. Kaupunkien infrastruktuurin rakennus- ja kunnossapitokustannusten kattaminen 2. Keskusta-alueen liikenteeseen vaikuttaminen 3. Liikenteen ulkoisten kustannusten kattaminen Yksityiset yhtiöt, jotka kaupunki osittain omistaa, hoitavat järjestelmät. Tullimaksu on 2,5 euroa Bergenissä. Alle 3,5 t ajoneuvojen tullimaksu Oslossa on 2,5 euroa ja painavampien ajoneuvojen 4-5 euroa. 24

25 Esimerkki kaupunkien tienkäyttömaksuista: ruuhkamaksujärjestelmä Lontoossa Lontoossa otettiin käyttöön ruuhkamaksujärjestelmä helmikuussa Sitä hoitaa yksityinen yhtiö kaupungin toimeksiannosta. Maksu voidaan suorittaa päivältä, viikolta, kuukaudelta tai vuodelta puhelimitse, postitse, internetin tai vähittäiskauppojen kautta. Maksutodistusta ei tarvitse pitää esillä, koska ajoneuvojen rekisterinumero syötetään tietokantaan. Järjestelmän tarkoituksena on vähentää liikenneruuhkaa ja siihen liittyviä ympäristövaikutuksia. Järjestelmän tuottamat tulot käytetään Lontoon liikenteen rahoittamiseen. Ajoneuvojen rekisterinumeroita tarkkaillaan alueella 700 kiinteän tai liikuteltavan kameran avulla. Näitä rekisterinumeroita verrataan sitten tietokantaan. Aluksi maksualueelle tulevat kuljettajat joutuivat maksamaan viisi puntaa (noin 7,5 ) päivässä ajaessaan alueella klo 7.00 ja välillä maanantaista perjantaihin. Maksu lisättiin kahdeksaan puntaan (noin 12 ) vuonna Tavara-ajoneuvot maksavat saman kuin muutkin ajoneuvot. Poikkeuksia ja erityisiä tariffeja on olemassa takseille, liikuntaesteisten ajoneuvoille, hälytysajoneuvoille, moottoripyörille sekä ajoneuvoille, jotka täyttävät ankarat päästövaatimukset esimerkiksi käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita tai sähkömoottoria. Mikäli rekisteritunnusta ei näy tietokannassa, eikä maksua makseta seuraavana päivänä, ajoneuvon haltijalle lähetetään punnan sakko (noin ). Järjestelmän käyttöönoton jälkeen alueelle tuleva liikennemäärä putosi 18 %, viivytysten arvioidaan vähentyneen 30 % ja kaupankäynti alueella on säilynyt suunnilleen samana. Ilmoitus ruuhkamaksusta tienpinnassa 25

26 Kaupunkien tavaraliikenteen teknologia IT kaupunkien tavaraliikenteessä On monia tieto- ja viestintätekniikoita (IT) kuten ajoneuvojen telematiikka, paikannusjärjestelmät (GPS), älykortit ja vaihtuvat opasteet, mitkä voidaan liittää liikenteen ja/tai tavaraliikenteen hallintajärjestelmään. Viime vuosina on näiden kysyntä ollut kasvussa. Niitä käytetään parantamaan reitti- ja matkasuunnittelua sekä asiakkaille suunnattua palvelua (esimerkiksi saapumisaikojen arviointi). Kaupunkien viranomaiset ovat käynnistäneet ja pitävät yllä monia näistä järjestelmistä osana liikenteen hallintajärjestelmää, joilla on pyritty parantamaan kaupungin liikennetilannetta (esimerkiksi liikennesäännökset ja pääsyrajoitukset). Yksityisten kuljetusyritysten hallintajärjestelmien käyttö kohdistuu logistiikan ja jakelun optimointiin ja siten hankintaketjun kustannusten optimointiin. IT voidaan jakaa: Liikenteen hallintakeskus, Berliini Tavarakuljetusten hallintajärjestelmät Tavarakuljetuksen hallintajärjestelmät (esimerkiksi ajoneuvokannan hallinta sekä ajoneuvojen seurantajärjestelmät) Liikenteen hallintajärjestelmät (esimerkiksi pääsyn rajoittaminen, liikenteen hallinta ja tiedotusjärjestelmät) Tietokoneohjattu ajoneuvojen reititys ja aikataulutus tarjoaa kuljetusyrityksille tehokkaan suunnittelukeinon ajoneuvojen kuormien ja matkojen suunnitteluun. Navigaatio- ja liikenteen hallintajärjestelmiä käytetään reittien ohjauksessa ja tosiaikaisen tiedon saamiseksi ajoneuvojen sijainnista, liikennetapahtumista ja asiakkaiden vaatimusten muuttumisesta. Reittien suunnittelua PTV Intertourin avulla 26

27 Ajoneuvoissa olevat tietoliikennejärjestelmät sallivat kuljettajien olla yhteydessä yhtiön suunnittelijoihin ja asiakkaisiin joko äänen tai tietokoneen kautta. Lastauspaikkojen jakelujärjestelmät suunnittelevat ja koordinoivat tavara-ajoneuvojen saapumista suurille tavarantuotantopaikoille. IT:n ja telematiikan käyttö auttaa yhtiöitä vähentämään käyttökustannuksia, lyhentämään matka-aikoja ja parantamaan luotettavuutta sekä toimimaan tehokkaasti ennalta arvaamattomissa tilanteissa. Kuljetusyritykset käyttävät näitä kasvavassa, vaikka vielä vähäisessä määrin. Kuorma-autojen reittiopastus Liikenteen hallintajärjestelmät 1. Kaupunkiliikenteen hallintajärjestelmät: Nämä järjestelmät parantavat liikennevirran kulkua, vähentävät matka-aikoja ja viivytyksiä sekä parantavat liikenneturvallisuutta. Saksassa on useita esimerkkejä liikenteen hallintakeskuksista, jotka ovat täydessä käytössä ja toimivat kaupallisella pohjalla keräten ja käsitellen liikennetietoa. Liikenteen hallintakeskuksia on esimerkiksi Berliinissä, Lontoossa ja Pariisissa. Järjestelmät voivat pitää sisällään monia tekniikoita mukaan lukien: Liikenteen ohjauskeskus, joka koordinoi liikennevalojen ajoitusta. Vaihtuvien opasteiden järjestelmä, joka välittää tietoa kuljettajille tienvarsitauluilla. Pysäköintipaikkojen käyttövalvonta. Matka-aikojen mittaus automaattisesti rekisterinumeroiden tunnistamisen avulla. 2. Kartta- tai reittiohjauspalvelu: Tämä auttaa kuljettajia valitsemaan parhaat reitit. Tämä voi jakaa tietoa: - Suositelluista reiteistä - Ajoneuvojen korkeutta ja leveyttä koskevista rajoituksista - Pääsy- ja lastaussäännöksistä - Tavara-ajoneuvojen pysäköintipaikkojen sijainnista PTV Validate, Saksa 27

28 3. Automaattinen ajoneuvojen pääsyn rajoittaminen: Voi aktivoida liikkuvia esteitä. Pääsyä voidaan hallita käyttäen videovalvontaa, älykortteja tai langattomia yhteyksiä. Siellä missä esteiden käyttöä pidetään visuaalisesti häiritsevänä, automaattinen valvontajärjestelmä voidaan järjestää rekisterinumeroiden tunnistamisen avulla. Ajoneuvojen pääsyrajoitukset Ympäristöystävälliset ajoneuvot Useimmat Euroopan kaupungit kärsivät päästöistä ja melusta, jotka aiheutuvat tieliikenteestä. Päästöt aiheuttavat terveysongelmia, kuten kuolleisuuden kasvua, hengitys- ja verenkiertoelinten vaurioita, astmaa, keuhkoputkentulehduksia ja keuhkojen toiminnan heikkenemistä. Monet tutkimukset myös osoittavat päästöjen yhteyden keuhkosyöpään. Myös melusta on tullut kaupunkialueilla suuri ongelma. Monissa Länsi-Euroopan maissa otetaan käyttöön ympäristöystävällisiä ajoneuvoja. Viranomaiset ovat osoittaneet resursseja ja taloudellista tukea rohkaistakseen innovatiivisia tavarankuljetus- ja logistiikkakonsepteja mukaan lukien ympäristöystävälliset ajoneuvot ja uuden ajoneuvoteknologian käyttöön otto. Ympäristöystävällinen kuorma-auto 28

29 Bild : Iveco-Truck mit Euro-4 sichtbar an Front (Iveco-Disk) Ajoneuvojen ympäristöystävällisyyteen kuuluu: 1. Vaihtoehtoiset polttoaineet 3. Sähkö- ja hybridiajoneuvot Sähköajoneuvot vähentävät erityisesti melua ja ne eivät tuota lainkaan päästöjä Mukaan lukien nestekaasu, paineistettu maakaasu, biopolttoaineet ja vetypohjainen tekniikka Teknologiat ja polttoaineet ovat jo olemassa, mutta markkinoille tulo on vielä kesken 2. Diesel ja bensiini Monissa maissa valtiolliset ja kunnalliset viranomaiset ovat edistäneet ympäristöystävällisten ajoneuvojen käyttöä kaupunkien tavaraliikenteessä. Monia toimia on tehty näiden käytön kehittämiseksi. Esimerkiksi Ranskan kaupunkien tavaran kuljetuksen kansallinen ohjelma tai PIEK-ohjelma ovat osoittaneet, että on mahdollista päästä hyviin tuloksiin. Eurooppalaiset päästömääräykset rajoittavat merkittävästi tavara-autojen päästöjä Ajoneuvoihin voidaan sijoittaa erityiset loukut, joihin partikkelit jäävät Ympäristöystävällisten ajoneuvojen käyttöä ja kokeiluja kaupunkien tavaraliikenteessä on kuvattu seuraavassa taulukossa. 29

30 Ympäristöystävällisten ajoneuvojen käyttö kaupunkien tavaraliikenteessä Käyttötapoja Esimerkkejä 1. Vapaaehtoinen yhteistyö: viranomaiset, liikennöitsijät ja liikeyritykset ovat yhteistyössä kehittäneet kaupunkien tavaraliikennettä ympäristöystävälliseen suuntaan PIEK ja DEMO ohjelmat Hollannissa ja yöjakelu käyttäen hiljaisia ajoneuvoja ja laitteita Barcelonassa 2. Verohelpotuksilla ja etuisuuksilla on tuettu ympäristöystävällisten ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä sekä nykyaikaisen suodatintekniikan asentamista dieselautoihin Ajoneuvoveron alentaminen päästörajoitukset täyttäviltä tavara-ajoneuvoilta Englannissa ja Ranskassa Vaihtoehtoisten polttoaineiden alempi verotus esimerkiksi Englannissa, Ranskassa ja Sveitsissä 3. Kuljetusyritysten ympäristöystävälliset ajoneuvot kaupunkijakelussa usein viranomaisten rahoittaman tutkimushankkeen osana Hermes Logistiikkaryhmä Saksassa La Petite Reine Ranskassa L Oreal/Gefco/EDF kokeilu sähköajoneuvoilla Monoprix/GEODIS kokeilu CNG-ajoneuvoilla 4. Määrätyille kaupunkialueille pääsee vain ajoneuvoilla, jotka täyttävät annetut emissiomääräykset Ympäristöalueet (alhaisten päästöjen alueet) Ruotsissa ELCIDIS projekti Ranskassa, jossa La Rochelle n yhteislastauskeskus käyttää sähköajoneuvoja Kööpenhaminan kokeilu Tanskassa CUDE projekti Malagassa Espanjassa 5. Ruuhkamaksujärjestelmä tarjoaa alennuksia tai vapautuksia tavara-ajoneuvoille, jotka täyttävät päästömääräykset Lontoon ruuhkamaksujärjestelmä Raskaiden ajoneuvojen vero Sveitsissä 6. Rahoitetaan ympäristöystävällisiä ajoneuvoja käyttäviä innovatiivisia tutkimus- ja kokeiluprojekteja kaupunkien tavaraliikenteessä Ranskan kansallinen kaupunkiohjelma (sähkö- ja CNG-jakeluajoneuvojen kokeilu Ranskan kaupungeissa taloudellinen tuki ADEME lta) Vihreiden kuorma-autojen kokeilu jota ADEMEprojekti tukee taloudellisesti ja Pariisin kaupunki toiminnallisesti 30

31 Päästöistä vapaa ympäristö 1. On olemassa monia esteitä ympäristöystävällisten ajoneuvojen laajemmalle käytölle. Pääasialliset epäonnistumiset liittyvät: Ajoneuvojen korkeisiin käyttökustannuksiin Sähköajoneuvojen heikkoon suorituskykyyn 4. Lisäksi ympäristöystävällisten ajoneuvojen käyttöönoton onnistuminen riippuu: Päästö- ja ympäristösäädöksistä Porkkanoista, kuten verohelpotuksista (polttoaineiden hinnan kehittymistä) Lataus- tai täyttöasemien riittämättömyyteen Polttoaineasemien yleisyydestä Ajoneuvojen korkeisiin huoltokustannuksiin, jotka johtuvat epäluotettavuudesta ja virheistä Yrityksen toimintastrategiasta ja avoneuvokannan kierrosta 2. Useimmat ympäristöystävällisten ajoneuvojen projektit perustuvat julkiseen tukeen. 3. Yksityiset yrittäjät siirtyvät niihin vain: Mikäli yhtiö saa selvää taloudellista hyötyä On olemassa riittävästi polttoaineasemia Viranomaiset ovat käyttäneet tuki- ja rajoitustoimia Saksassa, Ranskassa, Hollannissa ja Euroopan muissa maissa ympäristöystävällisten ajoneuvojen käytön edistämiseksi. Suuremman laajuuden saavuttaminen edellyttää kuitenkin käyttökustannusten ja luotettavuuden paranemista. Julkinen rahoitus ja tukikeinot auttavat ympäristöystävällisten ajoneuvojen käyttöönottoa. Ne hyödyttävät yhtiön markkina-asemaa Yhtiöllä on merkittävä sitoutuminen ympäristökysymyksiin Sopivia ajoneuvoja on saatavissa 31

32 Poliisivalvonta Valvonta Valvonta viittaa toimenpiteisiin, joita viranomaiset tekevät valvoakseen että liikennelakia ja säädöksiä noudatetaan. Valvontatoimet voivat tapahtua vain lainsäädännön puitteissa, joka tarjoaa mahdollisuuden rangaista rikkojia sakoilla. Tyypillisesti osa kaupunkien tavaraliikennepoliittisista toimista on ohjeellisia ja osa juridisia. 1. Ohjeelliset toimet ehdottavat mahdollista käytöstä kuljettajilta, mutta niiden noudattamista ei valvota. 2. Juridiset toimet on otettu käyttöön siinä mielessä, että kuljettajien tulee niitä noudattaa. Monissa maissa valvontaoikeudet joissakin liikenneasioissa on siirretty kaupunkien viranomaisille, jotka sakottamalla voivat saada merkittäviä tuloja liikenneinvestointien rahoittamiseen. Teknologian käytön lisääminen (automaattiset kamerat ja tietokannat) helpottavat liikennesäädösten valvontaa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu tapoja, joilla voidaan kehittää kaupunkien tavaraliikenteen valvontaa. Monet liikennesäädökset edellyttävät valvontatoimia, jotta kuljettajat eivät jätä niitä huomiotta. Tämä on erityisesti selvää ajoneuvojen pääsy- ja lastausrajoituksissa, nopeusrajoituksissa ja pakollisissa kuormaautoreiteissä. Kuitenkin liikennesäädösten valvonta voi vaatia suuria resursseja ja siten olla hyvin kallista. Toisaalta valvontaa hoitavat viranomaiset eivät välttämättä pidä näitä valvontakohteita ensisijaisina. Perinteisesti poliisit ovat partioineet kaduilla, mutta tämä on muuttumassa: 32

33 Valvonta kaupunkien tavaraliikenteeseen kohdistuvien toimenpiteiden kehittämisessä 1. On hyvin tärkeää harkita valvontakysymyksiä heti alussa, koska niillä voi olla keskeinen rooli päätettäessä mitä toimenpiteitä toteutetaan. 6. Liikennesääntöjen tuottaminen yhdessä alan teollisuuden kanssa auttaa myös tottelevaisuuden lisäämisessä. 2. Aina kun mahdollista tavaraliikennetoimenpiteet on suunniteltava siten, että valvonnan tarve minimoidaan. 7. On hyvä ottaa poliisi, joka vastaa valvonnasta, mukaan jo varhaisessa vaiheessa kun kehitetään kaupunkien tavaraliikennettä.. Tavaraliikenteen toimenpiteet, jotka eivät tarvitse aktiivista valvontaa (kuten suositeltavat reitit, leveys rajoitukset, siirrettävät esteet) ovat paljon halvempia kuin ne, jotka tarvitsevat valvon taa. 4. Tehokas liikennesääntöjen valvonta voi ratkaisevasti vaikuttaa kuljettajien tottelevaisuuteen, mutta voi olla hyvin kallista. 8. Tiedottamisella kuljettajille, liikennöitsijöille ja heidän asiakkailleen voidaan parantaa liikennesääntöjen noudattamista. 9. Tarvitaan selviä ja tarkkoja viittoja, jotta kuljettajat ymmärtävät liikennesäännöt. 10. On seurattava kaupunkien tavaraliikennesääntöjen noudattamista. 5. Uudet tekniset ratkaisut tekevät mahdolliseksi tehokkaan valvonnan ilman että tarvitaan paljon henkilökuntaa valvontakäynteihin. Kaupunkiliikenne 33

34 Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö On olemassa paljon esimerkkejä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä (PPP) kaupunkien tavaraliikenteessä viime vuosina. On tärkeää että PPP pohjautuu molemminpuolisiin hyötyihin. PPP:tä kaupunkien tavaraliikenteessä on käytetty infrastruktuurin rahoittamiseen, rakentamiseen ja käyttöön samoin kuin pelisäännöistä sopimiseen yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita kaupunkien logistiset järjestelmät, joita julkinen sektori on edistänyt monissa maissa 1990-luvun alkupuolella. Kuitenkin suurin osa näistä kaupunkien logistisista järjestelmistä on epäonnistunut. Tärkeimmät syyt epäonnistumisiin olivat saavutettavan hyödyn yliarviointi ja se ettei riittävää massaa yhteislastaukseen koskaan saavutettu. Tämän vuoksi useimmat projektit loppuivat tai siirtyivät yksityiselle operaattorille ja niistä muodostui siten täysin yksityistä liiketoimintaa. Näistä kokemuksista voidaan oppia, että PPP joka ei tarjoa riittävää kaupallista hyötyä (yksityiselle puolelle) ei kestä pitkään. Viime aikoina on yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö kaupunkien tavaraliikenteen kehittämisessä onnistunut paremmin - esimerkiksi tavaraliikenteen laatuyhteistyö Englannissa jota seuraavassa kuvataan. Ilmeisesti PPPn käynnistäminen ja ylläpito muodostavat monimutkaisen tehtävän. Kuitenkin näyttää siltä, että molempien osapuolten yhteistyö voi luoda synergiaa ja tehokkuusetuja erityisesti tehtävissä, jotka eivät ole julkisen sektorin ydinosaamista. 34

35 Esimerkki Englannista Esimerkki perusteellisemmasta lähestymistavasta on löydettävissä Englannista: Valtion viranomaiset tuottivat julkaisun, jossa kiinnitetään huomiota kaupunkien tavaraliikenteen kohtaamiin ja tuottamiin ongelmiin. Valtion viranomaiset ovat rohkaisseet kaupunkeja kiinnittämään enemmän huomiota tavaraliikenteeseen ja lisäämään paikallisiin liikennesuunnitelmiin kaupunkien jakeluliikenteen ja kestävän kehityksen sekä panemaan pystyyn tavaraliikenteen laatuyhteistyön. Tavaraliikenteen laatuyhteistyö Viranomaisten (valtio ja kunta) kannattaa ottaa vastuuta yhteistyöstä ainakin seuraavista syistä: Kielteisten ulkoisten vaikutusten rajoittaminen (esimerkiksi ruuhka ja ilman saastuminen) Muiden julkisten tehtävien kanssa tapahtuva koordinointi, kuten kaupunkisuunnittelu, taloudellinen suunnittelu ja ympäristötoimi Rajat ylittävä hallinto Toistaiseksi eivät valtion eikä kuntien viranomaiset ole ottaneet mukaan tavaraliikenteen harjoittajia päätöksentekoon, eivätkä myöskään ole ottaneet riittävästi huomioon tavaraliikenteen tarpeita kaupunkisuunnittelussa. Yhteistyö päätöksenteossa on usein rajoittunut lyhyeen neuvotteluvaiheeseen. Laatuyhteistyöllä saadaan viranomaiset, liikeyritykset, liikenteen harjoittajat, ympäristöryhmät, paikalliset yhteisöt ja muut kiinnostuneet asianosaiset yhdessä ratkomaan tavaraliikenteen erityisiä ongelmia. Yhteistyö muodostaa foorumin, jossa voidaan pyrkiä ympäristöystävällisiin, taloudellisiin, turvallisiin ja tehokkaisiin tavaraliikenneratkaisuihin. Yhteistyöpartnerit vaihtavat tietoa, kokemuksia ja käynnistävät tavaraliikenteen projekteja. Monet paikalliset viranomaiset Englannissa ovat toteuttaneet yhteistyötä. Englantilaisen laatuyhteistyön lisäksi myös Pariisissa on käynnistetty vastaava yhteistyö. 35

36 Taulukossa kuvataan englantilaisen laatuyhteistyön toteuttamiseen liittyviä toimia. Tavarankuljetusten laatuyhteistyön toteuttamisen vaiheet Englannissa Kaupunkisuunnittelijoiden toimet ennen yhteistyön aloittamista 1. Kehitä neuvottelujen kautta jakelustrategia 2. Harkitse kuinka yhteistyö auttaa toteuttamaan jakelustrategian 3. Levitä tietoa yhteistyön eduista jotta saadaan tarvittava sitoutuminen sisäisesti ja saadaan ulkopuolisia partnereita Yhteistyösuunnitelman kehittäminen 1. Etsi ongelmat ja kerää tarvittavaa tietoa niiden luonteesta 2. Arvioi mahdolliset ratkaisut ja pyri konsensukseen siitä mitä pitää tehdä 3. Tee ajoitettu suunnitelma ratkaisujen toteuttamiseksi ja määrittele kuka on vastuussa mistäkin ja milloin Yhteistyön käyntiinpano Yhteistyön käynnissä pitäminen 1. Aseta alustavat tavoitteet, jotka ovat yksityiskohtaisia, mitattavissa olevia, mahdollisia, realistisia ja ajoitettuja 2. Aseta johtaja, joka on vastuussa yhteistyöstä viranomaispuolella 3. Etsi ja ota mukaan partnerit, jotka auttavat tavoitteiden saavuttamisessa 1. Harkitse miten saat osapuolten kiinnostuksen pysymään yllä ja yhteistyön jatkumaan 2. Mainosta julkisuudessa yhteistyötä ja sen toimia 3. Seuraa jatkuvasti yhteistyön tapahtumia ja tuloksia Lähde: Department for Transport, Englanti, Pane pystyyn yhteistyöorganisaatio mukaan lukien puheenjohtaja ja sihteeri 5. Päätä milloin, missä ja kuinka usein kokouksia pidetään 6. Etsi rahoituslähteet ja hae rahoitusta 7. Pyri ehkäisemään ongelmat ennakolta 36

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät LINTU-seminaari 6.2.2012 Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist 2 1. Tausta ja tavoitteet 2. Osatehtävät Sisältö 3. Automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka

Lisätiedot

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen 1 SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen Versio 30.3.2016: Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen kehittämishanke (Tapio Oy, maa- ja metsätalousministeriö) Sopimuspohja on tarkoitettu

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä

Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä P7_TA(2013)0248 Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. kesäkuuta 2013 kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen. Pirkko Rämä

Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen. Pirkko Rämä Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen Pirkko Rämä 29.1.2003 Johdantoa Uudet tiedonkäsittely- ja tiedonsiirtotekniikat Suuret tietomäärät Laadullinen muutos esim. joukkotiedottaminen henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Poimintoja hallitusohjelmasta

Poimintoja hallitusohjelmasta Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Jenni Eskola, Liikennevirasto Iida Huhtanen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne ja maankäyttö 2015 8.10.2015 1 Poimintoja

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk 17.2.2016 Minkä vuoksi Suomen omat määritelmät poistettaisiin Hallituksen vastaus komission perusteltuun lausuntoon

Lisätiedot

Millaista ilmaa Euroopan kaupungeissa hengitetään?

Millaista ilmaa Euroopan kaupungeissa hengitetään? Millaista ilmaa Euroopan kaupungeissa hengitetään? 41. Ilmansuojelupäivät 23.-24.8.2016, Lappeenranta Ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa, FT Helsingin seudun ympäristöpalvelut anu.kousa@hsy.fi Esityksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. helmikuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. helmikuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. helmikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0105 (COD) 6292/15 TRANS 50 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Cleantech-tilaisuus, Hyvinkää 11.10.2016 Pariisin joulukuun 2015 ilmastosopimus => rajataan maapallon

Lisätiedot

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä 1 15.9.2016 Timo Seimelä 2 Kehittämistoiveita tieliikennelakiin Pysäköinti Kameravalvonta Pyöräilyn edistäminen Raitiotie

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Yritykset ja kansalaiset liikenteen palvelujen tuottajina

Yritykset ja kansalaiset liikenteen palvelujen tuottajina Yritykset ja kansalaiset liikenteen palvelujen tuottajina Kysyntä on muuttumassa, mutta muuttuuko liikkumisen palvelujen tarjonta? LIVE -tilaisuus 28.04.2016 Jukka Kallio Aalto University School of Business

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen Autolla ulkomaille Voimassa 1.6.2015 alkaen Liikenteessä vahinko voi yllättää huolellisenkin matkalaisen Tästä oppaasta on apua, jos joudut ulkomailla liikenneonnettomuuteen. Opas sisältää toimintaohjeita

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa EPSI Rating Laajakaista 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569 1921

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Liikenteen vaikutukset ympäristöön

Liikenteen vaikutukset ympäristöön 1 Liikenteen vaikutukset ympäristöön Liikkumismahdollisuuksien ja yhteyksien paranemisen hintana ovat liikenteen aiheuttamat kustannukset, onnettomuudet ja moottoriajoneuvoliikenteen ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristövalvonta, Heli Antson 4.12.2015 Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle: Millainen ympäristölupahakemus - sellainen lupapäätös!

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP)

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Toimintasuunnitelman tulee sisältää seuraavat osiot (yleissopimuksen 5 Artikla kohta a): (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) nykyisten ja suunniteltujen päästöjen

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 10.12.2013 Liiketoimintaa ympäristöstä Tilastokeskus Sisältö 1. Haaste 2. Mahdollisuus 3. Ratkaisu Kohti kestävää ympäristöpolitiikkaa

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

OECD julkisti monenkeskisen verosopimuksen

OECD julkisti monenkeskisen verosopimuksen D&I Alert Tax & Structuring 2016 OECD julkisti monenkeskisen verosopimuksen D&I Alert 29.11.2016» Tax & Structuring D&I Alert Tax & Structuring 2016 Sivu2 / 5 > OECD JULKISTI MONENKESKISEN VEROSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot