Julia Grönholm, kaupungintoimisto

Transkriptio

1 Malmö stad Stadskontoret 1 (7) Muistiinpanot Päivämäärä 18 mars 2018 Paikka ja aika Kaupungintalo, tila Stortorget klo Paikallaolevat virkahenkilöt Susanne Abramsson, kaupungintoimisto Sanna Jälevik, kaupungintoimisto Anders Johansson, esikouluhallinto Jasmina Cordero, kulttuurihallinto Helen Martinsson, terveys-, hoito- ja hoivahallinto Taina Cronhamn, terveys-, hoito- ja hoivahallinto Pöytäkirja Julia Grönholm, kaupungintoimisto Johdanto Susanne Abramsson ja Sanna Jälevik kaupungintoimiston hyvinvointiosastolta toivottavat osallistujat tervetulleeksi ja kertovat, miksi neuvonpito tällä kertaa järjestetään sunnuntaina. Osa neuvonpitoon aikaisemmin osallistuneista on kokenut, että ilta-aikaan järjestetyistä neuvonpidoista on ennemminkin tullut tiedotusiltamia, koska keskusteluun ei ole jäänyt tarpeeksi aikaa. Tästä syystä neuvonpito järjestetään nyt kokeiluluontoisesti päiväsaikaan viikonloppuna. 1 Kaupungintoimisto tiedottaa Vanhustenhoito Helen Martinsson, osastopäällikkö Terveys-, hoito- ja hoivahallinnosta (Hälsa-, vård- och omsorgsförvaltningen, HVO), kertoo lyhyesti hallinnon toiminnasta ja organisaation rakenteesta. - Hallinnon kohderyhmää ovat vanhukset sekä aikuiset, joilla on fyysinen toimintarajoite tai somaattinen sairaus. - Tavoitteena on, että palvelujen käyttäjät voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. - HVO palvelee kuukausittain noin 8400 asukasta kotihoidossa ja hoitokodeissa. Asukkaista noin 25 on tunnetusti suomenkielisiä. - HVO:lla on kotihoidon ja hoitokotien piirissä noin 4500 työntekijää, joista noin 10 on suomenkielisiä. Helen Martinsson esittelee HVO:n ruokapalveluasioista vastaavan esimiehen Eija Örbergin, joka on suomenkielinen ja juuri aloittanut virassaan. Eija ja Helen aikovat tehdä yhteistyötä muun muassa ruotsinsuomalaiseen kohderyhmään liittyvissä asioissa. Muistiinpanot neuvonpito Projektisihteeri Taina Cronhamn kertoo, miten työ suomen kielen hallintoalueen parissa etenee. Hän käy muun muassa tapaamassa hallinnon esimiehiä tiedottaakseen heitä kansallisista vähemmistöistä ja suomen kielen hallintoalueesta,

2 2 (7) sekä järjestää teematreffejä suomenkielisille eläkeläisille kerran kuussa. Vuodelle 2018 on myös laadittu vanhustenhoitoa koskeva toimintasuunnitelma. Kohtaamispaikasta suomenkielisille vanhuksille keskustellaan terveyden ja ennaltaehkäisemisen osaston (avdelning för hälsa och förebyggande) kanssa, joka on uusi ja hakee vielä muotoaan. Vanhusten taholta on toivottu, että myös hoitokodeissa asuvat vanhukset voitaisiin kuljettaa yhteisiin tapaamisiin. Helen Martinssonin mukaan moni hoitokodeissa asuvista vanhuksista on niin heikossa kunnossa, ettei heidän siirtämisensä toisiin tiloihin ole mahdollista, mutta tavoitteena on järjestää aktiviteetteja heille, jotka haluavat ja kykenevät käymään kohtaamispaikoilla. Kaupungintoimiston toiminta ja budjetti Sanna Jälevik kertoo, miten Malmön kaupunki on käyttänyt saamansa valtiontuen vuonna 2018 ja esittelee budjetin vuodelle Alue Budjetti tkr Toteuma tkr Esikoulu Kulttuuri Terveys, hoito ja huolenpito Viestintä/muu koordinointi Yhteensä Esikouluhallinto on vuonna 2017 käyttänyt rahoituksensa kiertävään kielitukeen. Kulttuurihallinto sai lisärahoja muun muassa Suomen 100-vuotispäivän juhlintaan. Kaupungintoimiston rahat oli tarkoitus käyttää uuden viran rahoittamiseen, mutta kunta ei voinut aloittaa rekrytointia organisaatiomuutoksen vuoksi, mistä johtuen budjettia ei voitu käyttää kokonaisuudessaan. Jäljelle jääneet rahat jaettiin kulttuurihallinnolle ja HVO:lle Alue Budjetti tkr Esikoulu 500 Kulttuuri 530 Terveys, hoito ja huolenpito 600 Viestintä/muu koordinointi 350 Yhteensä 1980 Esikouluhallinto saa myös vuonna 2018 rahaa kiertävän kielituen kustannuksiin. Kulttuurihallinto käyttää varat kulttuuriaktiviteetteihin ja HVO jatkaa toimintansa toteuttamista ja kehittämistä vanhustenhoidon saralla. Kaupungintoimiston rahat kohdennetaan uuden viran rahoittamiseen, mutta koska virka täytyy hyväksyttää kaupunginjohtajalla, joka on juuri aloittanut toimessaan, voi prosessiin kulua hieman aikaa. Eräs osallistujista kysyy, onko kiertävän pedagogin tarjoamaa kielitukea mahdollista saada vain suomeksi. Sanna Jälevik vastaa, että palvelu on olemassa, koska suomen

3 3 (7) kieli on virallinen vähemmistokieli Ruotsissa ja koska Malmön kaupunki kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen. Lisäksi Malmön ruotsinsuomalainen ryhmä on päättänyt, että osa kunnan saamasta valtiontuesta tulee hyödyntää tällä tavoin. Uusi lakiesitys Susanne Abramsson esittelee neuvonpitojen rakenteen ja kertoo uudesta lakiesityksestä, jonka on määrä korvata tämänhetkinen kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskeva laki. Uuden lain on tarkoitus astua voimaan vuonna Esityksessä ehdotetaan, että osa lain sisällöstä siirretään ja integroidaan muihin lakeihin, kuten koululakiin ja sosiaalipalvelulakiin. Sen lisäksi ruotsinsuomalaisen vähemmistön tulisi saada oikeus esikoulu- ja vanhustenhoitopalveluihin kokonaan tai olennaisilta osin suomen kielellä, tämänhetkisen kokonaan tai osittain -muotoilun sijaan. Eräs osallistujista kysyy, mitä olennaisilta osin tarkoittaa. Epäselvää on myös se, mitä seurauksia kunnille voi tulla, jos lakia ei noudateta. Mikäli Malmön kaupunki laatii uudet tavoitteet päivitetyn lain pohjalta, niihin olisi tärkeää sisällyttää nämä asiat. Eräs toinen osallistuja painottaa valvonnan ja seurannan tärkeyttä. Sekä ruotsinsuomalaisen ryhmän että kunnan ja muiden yhteiskunnan organisaatioiden tulee jatkuvasti valvoa tilannetta. Jos velvollisuuksia ei hoideta tarkoituksenmukaisesti, asia on syytä nostaa näkyvästi esille. Susanne Abramsson vastaa, että Malmön kaupunki laatii taloudellisen selvityksen valtiontukien käytöstä vuosittain. Selvitys esitellään sekä ruotsinsuomalaiselle ryhmälle että Tukholman lääninhallitukselle, joka vastaa kuntien hallintoaluetyöskentelyn seurannasta. Jatkossa vastuu hallintoaluekysymyksistä voi mahdollisesti siirtyä jollekin toiselle viranomaiselle. Eräs osallistuja kysyy, onko Tukholman lääninhallituksen tarjoama tuki Malmön kaupungille ollut riittävää. Virkahenkilöt vastaavat, että kuntien tukeminen on ollut lääninhallitukselle haasteellinen tehtävä lain epäselvyyksien vuoksi. He ovat tehneet parhaansa olemassa olevien edellytystensä pohjalta, mutta koska kansallinen vähemmistötyö on jatkuvassa muutoksessa, tulisi myös tukimekanismeja kehittää. Lain päivitys tulee toivon mukaan edistämään tilannetta. Lopuksi Sanna Jälevik käy läpi suunnitelmat vuodelle Ajatuksena on muun muassa järjestää teematapaaminen, jossa käsitellään projektitukien hakemista sekä kunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Myös tiedotukseen ja viestintään aiotaan panostaa. Viestintä Sanna Jälevik kertoo kunnan viestinnästä ja esittelee uuden postituslistan, jonka kautta voi saada tietoa suurneuvonpidoista ja muista suomen kielen hallintoalueeseen liittyvistä asioista sähköpostitse. Hän suosittelee myös minoritet.se -sivustoa, jolta löytyy paljon tietoa vähemmistöoikeuksista ja hallintoalueista.

4 4 (7) Ryhmässä on toivottu omaa Facebook-sivua hallintoalueasioille, mutta Malmön kaupunki ei tällä hetkellä voi luoda sellaista kunnan sosiaalisen median käyttöä koskevan ohjeistuksen vuoksi. Facebookissa on kuitenkin monia muita aktiivisia Malmössä asuville suomenkielisille suunnattuja ryhmiä, ja näitä voi hyödyntää tiedon levittämisessä. Sanna Jälevik kysyy, onko neuvonpidon mainostaminen toiminut hyvin. Monet ovat nähneet ilmoituksen, mutta neuvonpidon sisältöä ja tarkoitusta voisi selventää. Neuvonpito sanana voi myös olla monelle vieras. Eräs osallistujista ehdottaa, että ilmoituksen voisi jatkossa laittaa Vårt Malmö -lehteen, sillä se jaetaan ilmaiseksi kaikkiin kotitalouksiin. Esikoulu Anders Johansson esikouluhallinnosta kertoo esikoulu Spinnerietin suomenkielisen osaston, Lankarullan, toiminnasta. Lankarullassa puhutaan sekä suomea että ruotsia, ja lapsia on ryhmässä tällä hetkellä 19. Noin 25 lasta 20:ssä muussa esikoulussa saa kiertävää kielitukea. Pedagogi käy esikouluissa joka tai joka toinen viikko noin 3-5 tunnin ajan. Ajatuksena on, ettei lasta viedä pois ryhmänsä luota opetuksen ajaksi, vaan että pedagogi nostaa suomen kielen esille muiden lasten läsnä ollessa. Kyseinen lähestymistapa on saanut paljon positiivista palautetta eri tahoilta. Lankarullaan jonottaa tällä hetkellä yksi lapsi, joka ei mahdu ryhmään. Lapsia ei toisaalta ole tarpeeksi montaa, jotta kunta voisi perustaa toisen suomenkielisen osaston, mikä on ongelmallista paikkaa odottavan lapsen kannalta. Erään osallistujan mielestä suomenkieliseltä osastolta pitäisi voida saada paikka heti sellaisen vapautuessa, sen sijaan että tilannetta seurataan kerran vuodessa. Anders Johansson on ottanut asian esille esikouluhallinnon sijoitusyksikön kanssa. Eräs toinen osallistuja kysyy, josko lapsia voisi sijoittaa tavallisille osastoille, joilla on jo muita suomenkielisiä lapsia, mikäli uuden suomenkielisen osaston avaaminen ei ole mahdollista. Anders Johanssonin mukaan lapsen sijoittaminen riippuu muun muassa vanhempien toiveista, ja heidän täytyisi selkeästi ilmaista toiveensa tällaisesta järjestelystä. Useimmat vanhemmat eivät todennäköisesti tule ajatelleeksi asiaa ottaessaan yhteyttä sijoitusyksikköön. Eräs osallistujista kysyy, josko yliopistot ja korkeakoulut voisivat kouluttaa kaksikielisiä pedagogeja, sillä tarve heille olisi suuri. Malmön kaupunki ei valitettavasti kuntana voi järjestää koulutuksia tai vaikuttaa niiden sisältöön, sillä koulutuspäätökset tehdään kansallisella tasolla. Kulttuuri Jasmina Cordero kulttuurihallinnosta kertoo kulttuuritoiminnasta. Tänä vuonna kulttuuripuolen budjetti on ensimmäistä kertaa laadittu yhteistyössä ruotsinsuomalaisten edustajien kanssa. Kulttuurihallinto tapaa edustajat useamman kerran vuodessa, ja heistä jokainen toimii jonkin kulttuuri-instituution

5 5 (7) yhteyshenkilönä. Lisää tietoa vuodelle 2018 suunnitelluista tapahtumista voi saada kulttuuriryhmän edustajilta. Tulevista aktiviteeteista ilmoitetaan myös sivustolla malmo.se/suomeksi. 2 Mitä ruotsinsuomalaisen ryhmän edustajana toimiminen pitää sisällään? Sanna Jälevik kertoo osallistujille, mitä edustajan toimenkuvaan kuuluu. Kolme tämänhetkistä edustajaa kertoo lyhyesti kokemuksistaan. Edustajilla on tärkeä tehtävä edustaa ruotsinsuomalaista ryhmää kysymyksissä, jotka koskevat esikoulua, viestintää, kulttuuria ja vanhustenhoitoa. Edustajat valitaan vuodeksi kerrallaan. Edustajien tehtäviin kuuluu: - Suurneuvonpitoihin osallistuminen. - Ruotsinsuomalaisen ryhmän edustaminen neuvonpitotapaamisissa edustajan omasta osa-alueesta vastaavan hallinnon kanssa. - Malmön kaupungin ja ruotsinsuomalaisen ryhmän välisenä yhteyshenkilönä toimiminen. - Tiedon levittäminen Malmön kaupungilta ruotsinsuomalaiselle ryhmälle. 3 Edustajien valinta Seuraavat henkilöt valittiin edustajiksi kaudelle Kulttuuri Esikoulu Vanhustenhoit o Viestintä Heidi Viman Netta Lundqvist Hilkka Heinonen Jarno Ovaska Jarno Ovaska Nina Jakku Lea Kankaanpää Taru Viinikainen Nina Skog Maija Himanen Ulla-Maija Tanskanen Aino Sepp Markku Roitto Taru Viinikainen Kaarina Gumec Olivia Lehti Markku Roitto 4 Tietoa Skånen lääninhallituksen ja Region Skånen järjestämästä neuvonpidosta Skånen lääninhallituksen kansallisista vähemmistökysymyksistä vastaava virkahenkilö Martina Holmgren esittelee itsensä ja kertoo Skånessa toimiville virkahenkilöille suunnatusta verkostosta, johon myös Tukholman lääninhallitus kuuluu. Tommy Krizsan Region Skånelta tiedottaa yhteisestä neuvonpidosta, joka järjestetään 16. huhtikuuta lääninhallituksen tiloissa Malmössä, osoitteessa Södergatan 5. 5 Neuvonpitoa kohtaamispaikasta, koulusta ja viestinnästä

6 6 (7) Kohtaamispaikka Keskustelukysymykset: - Millainen ruotsinsuomalaisten kohtaamispaikka voisi olla? - Mikä on kohtaamispaikan tarkoitus ja kohderyhmä? - Mitä aktiviteetteja kohtaamispaikalla voisi järjestää ja kenen vastuulla niiden järjestäminen olisi? Lopputulokset: - Viihtyisä ja esteetön, ei rappusia tai kynnyksiä - Mielellään keittiö ja terassi/ulkotila - Avoin kaikille, jotka haluavat tavata muita suomenkielisiä - Tärkeää voida istua alas ja pelata jotain, tai järjestää jumppaa/tanssia kuten muillakin kohtaamispaikoilla - Malmön kaupungin tai yhdistysten tulisi vastata aktiviteettien järjestämisestä - Tiloja pitää voida lainata myös iltaisin ja viikonloppuisin - Vastuukysymys tärkeä jos tiloja lainataan iltaisin tai viikonloppuisin, tilojen lukitsemisesta ja hälytyksistä pitää vastata itse. Kuka on vastuussa, jos jotain tapahtuu? Tärkeää löytää paras mahdollinen toimintatapa. - Kirjastoissa on hyviä tiloja ja pitkät aukioloajat, esim. Garaget - Kaupunginarkistosta voi varata huoneen elokuvanäytöstä varten Koulu Keskustelukysymykset: - Mitä kouluun liittyviä tarpeita ryhmällä on? - Entä haasteet ja kehitysmahdollisuudet? - Tarvitaanko koulukysymyksille oma edustajaryhmä? Lopputulokset: - Kouluasioita pitää käsitellä neuvonpidoissa ja niihin pitää voida käyttää valtiontukea - Kouluasioihin keskittyvä neuvonpitoryhmä tulisi koota mahdollisimman pian - Lasten kuljettaminen suomen kielen tunneille keskellä päivää ongelmallista, tällä hetkellä vanhempien pitää järjestää kyyti itse. Voiko kunta selvittää, kuinka paljon kuljetuksen järjestäminen maksaisi? - Toiveena koota useampi lapsi samaan paikkaan, tällöin opetus voitaisiin järjestää tasoryhmissä ja tuki ja yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuisi - Voisiko tunnit pitää omassa luokassa, jossa voisi säilyttää tavaroita ja oppimateriaaleja? - Viikkotunteja tarvitaan lisää, kiinnostavaa nähdä miten lakiesityksen kanssa käy - Tietoa pitää levittää tehokkaammin. Monet eivät ole tietoisia lapsen oikeudesta äidinkielenopetukseen, vaikka hän ei osaisikaan suomea

7 7 (7) - Olisiko mahdollista selvittää, onko suomalaisen koulun tai koululuokan perustamiseen kiinnostusta ja mahdollisuutta? - Kulttuuriaktiviteetit luokassa muutaman kerran vuodessa elävöittäisivät opetusta - Lapsilla ei tällä hetkellä ole omia aapisia, voisiko nämä rahoittaa kulttuuripuolen budjetista? - Haningeen on hiljattain perustettu suomalainen luokka, voisiko heiltä kysyä heidän toiminnastaan? Sanna Jälevik lupaa ottaa yhteyttä kouluun. Viestintä Keskustelukysymykset: - Mitä viestinnällisiä tarpeita ryhmällä on? - Miten Malmön kaupungin tulisi tiedottaa suomen kielen hallintoalueeseen liittyvistä asioista? - Miten ruotsinsuomalainen ryhmä voisi tukea viestintä- ja tiedotustyötä? Lopputulokset: - Tärkeää käyttää monia viestintäkanavia, jotta tieto tavoittaa kaikki - Uusi sovellus FinEvents hyvä tapa levittää tietoa tapahtumista - Radiota ja TV:tä voisi hyödyntää enemmän, varsinkin paikallisradiota - Sähköposti hyvä tapa levittää tietoa - Voisiko Vårt Malmö -lehdessä olla suomenkielinen sivu? - Yhdistykset voivat lisätä näkyvyyttään Malmöfestivaalin yhdistysten päivän aikana - Tärkeää, että neuvonpitoilmoitukset ovat suomeksi - Pdf-kutsu on hyvä, helppo jakaa eteenpäin - Ajankohtaista-sivu kunnan suomenkielisillä sivuilla on parantunut, tärkeää pitää päivitettynä - Ruotsinsuomalaisen ryhmän informointi ei riitä, myös muiden Malmön asukkaiden pitää saada tietoa suomen kielen hallintoalueesta - Voisiko hallintoalueesta tiedottaa valtiontuella rahoitettujen aktiviteettien mainostamisen yhteydessä? - Graafinen profiili ruotsalais-suomalaisine sydämineen on pidetty 6 Muut asiat Anna Lind, Malmön ruotsinsuomalaisten nuorten yhdistyksen MORO:n puheenjohtaja, esittäytyy ja kertoo lyhyesti yhdistyksen toiminnasta. Kulttuuriryhmä toivoo vinkkejä suomalaisista artisteista ja teatteriryhmistä, jotka voisivat esiintyä lapsille. Lopuksi keskustellaan neuvonpidon ajankohdasta. Toiset kannattavat arki-iltoja, toiset viikonloppuja. Tärkeintä on kuitenkin, että keskustelulle varataan tarpeeksi aikaa. Osallistujia voisi esimerkiksi informoida eri osa-alueiden ajankohtaisista asioista etukäteen, jolloin dialogille jäisi enemmän aikaa.