VOITAISIINKO NORJAN ALUEPOLITIIKKAMALLIA JA ARVONLISÄVEROUUDISTUSTA SOVELTAA TEHOKKAASTI POHJOIS-SUOMEEN?

Transkriptio

1 VOITAISIINKO NORJAN ALUEPOLITIIKKAMALLIA JA ARVONLISÄVEROUUDISTUSTA SOVELTAA TEHOKKAASTI POHJOIS-SUOMEEN? 1 Hannu Törmä, rehtori Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, aluetutkimuskeskus (hannu.torma@tokem.fi) Thomas F. Rutherford, professori Coloradon yliopisto Boulder USA (rutherford@colorado.edu) Tiivistelmä Laskettavia yleisen tasapainon (YTP) malleja on käytetty laajasti soveltavassa tutkimuksessa kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Näyttää siltä, että useimmissa maissa on kehitetty YTP-malli ainakin kokonaistalouden tasoisena. Alueellisen aineiston puuttumisen takia alueellisia YTP-malleja on vain vähän. Tässä raportissa esittelemme Suomen aluetalouden yleisen tasapainon REGFIN-mallin. Aluemalli kuvaa taloudellisten rahavirtojen kulkua maakuntien välillä. REGFINmallin erityinen piirre on se, että työttömyys ja muuttoliike ovat siinä huomioituina. Sovelluksena suoritamme aluemallilla simulointeja nk. Norjan aluepolitiikkamallin soveltuvuudesta Pohjois-Suomeen. Lisäksi tutkimme arvonlisäverouudistusta, jossa arvonlisäveroa ei perittäisi lainkaan työvoimalta. Työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentaminen ja arvonlisäverouudistus osoittautuivat tehokkaiksi aluepolitiikan keinoiksi taisteltaessa työttömyyttä ja muuttoliikettä vastaan. 1. Johdanto Pohjois-Suomi on menettänyt asukasta vuosina Nettomuutto pohjoisesta etelään on jopa kasvanut 1990-luvun aikana. Käännepiste oli vuosi 1994 jolloin Suomen talouselämä alkoi toipumaan syvästä lamasta. Korkeasuhdanne alkoi etelästä jolloin sinne syntyi uusia työpaikkoja. Muuttoliike on vähentänyt Pohjois- Suomen väestöä merkittävässä määrin. Vuoden 2000 lopussa Lapin, Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa asui henkilöä. Voi olla totta, että emme kykene taistelemaan markkinataloutta vastaan. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että julkisen vallan olisi ainakin yritettävä hillitä muuttoliikettä. Monet taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat voitaisiin välttää jos lähettäjä- ja vastaanottajamaakunnille annettaisiin riittävästi aikaa sopeutua tilanteeseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen nk. pieni aluepolitiikka on kuollut. Tuntuukin siltä, että ainut apu joka on tarjolla vähemmän kehittyneille maakunnille on EU:n niukka projektirahoitus. Tilanteessa jossa väestö vähenee syntyy tarve negatiiviseen suunnitteluun ja sopeutumiseen. Samalla on välttämätöntä löytää keinoja taistella kasvavaa

2 2 muuttoliikettä vastaan. Suunnittelijoilta ja päätöksentekijöiltä puuttuu analyysivälineitä kuten simulointimalleja aluetasolla. On olemassa ainakin kolme eri lähestymistapaa alueelliseen mallintamiseen: alueelliset panos-tuotos-mallit, alueelliset panos-tuotos-mallit jotka on yhdistetty ekonometrisiin malleihin ja alueelliset YTP-mallit. Susiluodon (1999) julkaisu on hyvä johdanto eri lähestymistapoihin. Kaikilla malleilla on hyvät ja huonot puolensa. Olemme valinneet tätä tutkimusta varten YTP-mallinnuksen. YTP-mallit perustuvat vakiintuneeseen mikro- ja makrotaloustieteeseen. Kuluttajat maksimoivat hyötyään ja tuottajat minimoivat tuotantokustannuksiaan. Kaikki markkinat tasapainottuvat hintojen sopeutumisen kautta politiikkamuutoksen jälkeen. Soveltaviin YTP-malleihin liittyy laaja kirjallisuus. Työmme Suomen aluemallin parissa alkoi vuonna 1994 jolloin kehitimme REGFINmallin miniatyyriversion. REGFIN Proto toteutettiin Excel-taulukkolaskimella ja se palveli lähinnä YTP-mallinnuksen opiskeluvälineenä (kts. Törmä ja Sihvonen 1997). Vuonna 1998 rakensimme mallin Suomen kahdelletoista läänille. Mallia kutsuimme nimellä REGFIN 1.0 Beta ja tutkimme sen avulla julkisten menojen leikkausten hyvinvointi- ja allokaatiovaikutuksia (kts. Törmä and Rutherford, 1998). REGFINmalli on sukua GEMFIN-mallille joka toimii Suomen kansantalouden tasolla (kts. Törmä and Rutherford 1993 ja Törmä, Rutherford and Vaittinen 1995). REGFINmallin rakenne on kuvattu taulukossa Aluemallin rakenne REGFIN-malli on ohjelmoitu käyttäen hyväksi vakiintunutta numeeristen YTPmallien rakennetta. Sen ainutlaatuisuus tulee siitä, että sen aineistoa ei ole aikaisemmin käytetty YTP-mallissa. Mallissa on myös huomioitu suomalaiset instituutiot ja mekanismit joita valtio käyttää rahavirroissaan maakuntiin nähden. Kaksi ehkäpä kaikkein vaikeinta Pohjois-Suomen taloudellista ongelmaa: työttömyys ja nettomuutto, on huomioitu mallissa. Aluemalli on numeerinen ja siten laskettava. Pohjois-Suomi ja muu Suomi ovat toisistaan riippuvia työvoiman ja pääoman allokoitumisen kautta, kotimaisen viennin ja tuonnin kautta sekä nettomuuton välityksellä. REGFIN-malli on luonteeltaan staattinen mutta se voidaan dynamisoida luomalla jatkumo staattisia tasapainoja.

3 3 Tasapainomallissa lähes kaikki markkinat puhdistuvat ja budjettirajoitteet ovat sitovia. Alueellisessa tuotannossa oletetaan vallitsevan vakiot skaalatuotot. Markkinatilanteeksi oletetaan täydellinen kilpailu. Työmarkkinat ovat poikkeus. Sallimme työmarkkinoiden olla poissa tasapainosta. Aluemalli on siten luonteeltaan säännelty walrasilainen malli. Työttömyyden mallittaminen Hintojen sopeutuminen tasapainottaa yleensä aluetalouden, mutta työmarkkinoilla esiintyy työttömyyttä. Tilanne oli pahin Kainuussa ja Lapissa joissa vuonna % työvoimasta oli ilman työtä. Vuonna 1999 työttömyys oli yhä korkea, Kainuussa ja Lapissa työttömyysaste oli 16%. Tilanteessa jossa työttömyys on korkea se täytyy ottaa mallinnuksessa huomioon. Olemme tietoisia siitä, että työttömyyttä on ainakin kolmea lajia. Luonnollinen työttömyysaste on noin 4-6% ja selittyy pääasiassa korkealla sosiaaliturvalla ja työmarkkinajärjestöjen voimalla. Klassinen työttömyys on seurausta reaalipalkkakuilusta. Lisäksi syvän laman oloissa täytyy ilmetä kokonaiskysynnän vähyydestä johtuvaa keynesiläistä työttömyyttä. Ekonometristen analyysiemme mukaan klassinen työttömyys on noin 3-5% jolloin keynesiläisen työttömyyden osuus olisi noin 6-10%. Tässä julkaisussa keskitymme mallintamaan työttömyyden klassisena. Mallintaaksemme klassisen työttömyyden asetamme reaalipalkalle alarajan ja eksogeenisen reaalipalkkakuilun. Mallissa niitä käsitellään rajoitteina joiden täytyy olla voimassa yleisessä tasapainossa. Rajoitteiden seurauksena reaalipalkka muodostuu korkeammaksi kuin sen markkinahinta ja työvoimasta on ylitarjontaa. Tilanteessa jossa työvoiman kysyntä on pienempi kuin työvoiman tarjonta syntyy klassista työttömyyttä. Reaalipalkkarajoitteet kalibroidaan tasolle joka tuottaa maakunnittain perusvuoden työttömyysasteen.

4 Suomen aluetalouden YTP-malli REGFIN 4 Tehokasta numeerista analyysiä käyttämällä GAMS/MPSGE-ohjelmistoa Aikaisemmat malliversiot - REGFIN Proto : aggregoitu oppimisväline joka on toteutettu Excelillä - REGFIN 1.0 Beta: 12 Suomen lääniä, perusaineisto vuodelta 1992 Helppokäyttöinen loppukäyttäjämalli - maakuntien välinen nettomuuttoliike huomioitu - numeerinen laskettava alueellinen tasapainosimulaatiomalli - staattinen ja dynaaminen lyhyen ja pitkän aikavälin aluepolitiikka-analyysi mahdollista - perusteiltaan walrasilainen, hintojen sopeutuminen tasapainottaa aluetalouden - jäykät reaalipalkat saavat aikaan työttömyyttä työmarkkinoilla Tilastokeskus toimittanut perusvuoden aineiston - tilastoyksiköinä Suomen 20 maakuntaa - aineiston muodostamisessa on käytetty alue- ja kansantalouden tilinpitoa - käytetty alueellista tulo- ja menoaineistoa - sosiaalitilinpitomatriisit perustuvat alueellisiin panos-tuotos-matriiseihin - perusaineisto on vuodelta 1995 Kulutus - kussakin maakunnassa on yksi edustava kotitalous joka maksimoi hyötyään (CES hyötyfunktio) - julkinen sektori on jaettu kahteen toisistaan riippuvaan toimijaan: valtio ja kunnat, jotka toimivat erillisinä päätöksentekijöinä Tuotanto - 37 toimialaa per maakunta - alueellinen tuotanto on mallinnettu yritysten kustannusten minimointina - työ ja pääoma peruspanoksina (CES tuotantofunktio) - toimialojen välinen panoskäyttö on mallinnettu panos-tuotos-mallin mukaan (Leontief-rakenne) Ulkomaan- ja kotimaankauppa - kotimainen tuotanto ja vienti mallinnettu yhteistuotantona (CET transformaatiofunktio) - kotimaiset ja tuontituotteet oletetaan laadullisesti erilaisiksi (nk. Armington-oletus) - kotimaan ja ulkomaan vienti ja tuonti huomioitu Verotus ja tulonsiirrot - panos- ja tuotantoverot mukana - edustava kuluttaja maksaa tuloveroa - julkisten budjettien alueelliset tulo- ja menovirrat huomioitu Tekninen toteutus - GAMS/MPSGE-ohjelmisto, prof. Thomas F. Rutherford Coloradon yliopistosta Boulderista USA:sta on ohjelmoinut mallin - Pentium PC ja 500 MHz kellotaajuus suositeltavaa Taulukko 1. REGFIN-simulointimallin rakenne

5 Nettomuuton mallintaminen 5 Harrigan and McGregor (1989) ja McGregor, Swales and Yin (1995) esittävät miten nettomuutto voidaan mallintaa YTP-viitekehyksessä. Seuraamme heidän esimerkkiään ja oletamme että nettomuuton ja viiveisen työvoiman suhde riippuu elintaso- ja työttömyyseroista maakuntien välillä. Muuttoliikkeen yhtälö on lineaarinen ja muotoa: Nmuut t,i /Tvoima t-1,i = a + b (Abkt t,i /Bkt t,j ) c (Työt t,i /Työt t,j ) + e t Nmuut = Nettomuutto Tvoima = Työvoima Abkt = Aluebkt per capita Bkt = Suomen bkt per capita Työt = Työttömyysaste t = ajanjakso i, j = maakunta ja koko Suomi a, b, c = estimoitavia parametreja e t = virhetermi Oletamme, että alueellinen bkt-ero korreloi positiivisesti elintasoeron suhteen. Parametrilla b on positiivinen etumerkki joten oletamme etukäteen että elintason kohoaminen kasvattaa nettomuuttoa elintasoaan kasvattavaan maakuntaan. Työttömyys-eron parametrilla c on negatiivinen etumerkki joten etukäteisolettamuksemme on, että työttömyysaste-eron lasku johtaa nettomuuttotappioiden pienenemiseen. Sovitimme nettomuuttoyhtälön yhdistettyyn poikkileikkaus- ja aikasarja-aineistoon vuosilta Käyttämällä kaikkien Suomen maakuntien aineistoa saimme seuraavat tulokset. Nmuut t,i /Tvoima t-1,i = (Abkt t,i /Bkt t,j ) (Työt t,i /Työt t,j ) (t-arvo) (2.294) 10% (-3.593) 5% F = % n = 200 R 2 = df = 197 Estimoiduilla muuttujien suhteilla on oikeat etumerkit. Alueellisen bkt-eron kerroin on nollasta poikkeava 10% riskitasolla. Työttömyysaste-eron kerroin eroaa nollasta 5 %:n riskitasolla. Muuttujat selittävät 11% nettomuutosta. Estimoitu yhtälö määrittää nettomuuton aluemallissa. Asiasta kiinnostunut lukija voi perehtyä Moision (1999) julkaisuun jossa esitetään eräiden nettomuuttotutkimusten yhteenveto.

6 Kulutus 6 Muilta osin REGFIN noudattaa yleisesti hyväksyttyjen YTP-mallien rakennetta. Kussakin maakunnassa on vain yksi edustava kotitalous. Alueellisen aineiston puuttumisen takia emme voi määritellä useampia kuluttajaryhmiä. Edustava kuluttaja omistaa kaiken aluetalouden työvoiman ja pääoman. Hän myy niitä panosmarkkinoilla tienaten tuotannontekijätuloa rahoittaakseen yksityisen kulutuksensa, joka riippuu myös reaalisista kuluttajahinnoista. Edustavalla kuluttajalla on CES (Constant Elasticity of Substitution) hyötyfunktio jota hän maksimoi. Edustava kuluttaja maksaa tuloveroa sekä kunnalle että valtiolle. Julkinen valta on jaettu kahteen toisistaan riippuvaan yksikköön: valtio ja kunnat. Suuri aluepolitiikka toimii näiden päätöksentekijöiden ja yksityisen sektorin välisten rahavirtojen kautta. Toinen riippuvuuden muoto on kuntien valtionosuudet. Kumpikin julkinen päätöksentekijä perii maksuja ja kerää veroja rahoittaakseen julkisten hyödykkeiden tarjonnan. Mallissa on huomioitu kaikki valtion ja kuntien relevantit verokategoriat kuten panos- ja tuotosverot tai tuloverot. Lisäksi on huomioitu sekä valtion että kuntien maksamat tukipalkkiot ja tulonsiirrot. Tuotanto Yritysten oletetaan minimoivan tuotantokustannuksiaan. Mallissa on 37 toimialaa kussakin maakunnassa. Jokainen maakunta tuottaa hyödykkeitä omaan käyttöönsä, tyydyttääkseen toisista maakunnista tulevan kysynnän ja osallistuakseen kotimaiseen ja ulkomaiseen kaupankäyntiin. Alueellinen tuotanto on mallinnettu käyttäen CEStuotantofunktiota jossa työvoima ja pääoma ovat peruspanoksina. Toimialojen välinen välituotekäyttö on huomioitu käyttäen panos-tuotos-mallia. Ulkomaankauppa Ulkomaankauppa on mallinnettu pienen avotalouden viitekehyksessä. Oletamme, että saman toimialan kotimaiset ja ulkomaiset hyödykkeet ovat laadullisesti erilaisia. Tätä kutsutaan Armington-oletukseksi ja se selittää miksi maakunta käy ulkomaankauppaa vaikka saman toimialan hyödykkeitä olisi tarjolla kotimaassakin. Kotimaiset hyödykkeet valmistetaan kiinteässä suhteessa vientihyödykkeiden kanssa noudattaen CET (Constant Elasticity of Transformation) -teknologiaa. Tuontihyödykkeet

7 7 kilpailevat kotimaisten hyödykkeiden kanssa. Tuontihyödykkeet tyydyttävät maakuntien tuontihyödykekysynnän. Tasapainoehdot REGFIN on tasapainomalli joten siinä on useita ehtoja, jotka määrittävät kysynnän ja tarjonnan tasapainon. Tälläisiä markkinoiden puhdistusehtoja on jokaiselle panokselle ja tuotokselle. Työmarkkinoilla on työttömyyttä joten niillä tasapainoehto ei toteudu. Kullakin kolmesta kuluttajasta on budjettirajoite, jonka mukaan kulutus ei saa olla suurempaa kuin tulot ja tulonsiirrot. Lisäksi on vielä vaihtotaserajoite jonka mukaan ulkomaankaupan on oltava tasapainossa perusvuotena. Jos joku kolmesta kuluttajasta ei kykene pysymään budjettirajoitteellaan niin budjettirajoitteeseen lisätään termi joka kuvaa ali- tai ylijäämää. Mikäli vaihtotase ei ole tasapainossa, siihen lisätään termi, joka kuvaa ali- tai ylijäämää. Mallin tekninen toteutus Malli on ohjelmoitu käyttäen GAMS/MPSGE-ohjelmistoa (kts. Brooke et. Al., 1998 ja Rutherford, 1998). GAMS on Fortran-tyyppinen ohjelmointikieli joka on kehitetty numeerisia laskettavia malleja varten. GAMS:ia käytetään laajasti ja sillä on kasvava mallikirjasto. Perusvuoden aineisto Suomen 20 maakuntaa ovat tilastoyksiköinä mallissa. Olemme käyttäneet sekä alueettä kansantalouden tilinpitojen aineistoa. Tämä pätee myös tulo- ja menoaineistoon. Sosiaalitilinpitomatriisit rakennettiin kaikille maakunnille. Keskeinen tietolähde oli Tilastokeskuksen (2000) tuore panos-tuotos-tutkimus. Perusvuosi on siten REGFIN-mallin joustoarvot ovat tyypillisiä YTP-sovelluksissa käytettyjä ja vaihtevat välillä (0, 4). Aikaperiodien mallintaminen REGFIN-simulointimalli on luonteeltaan staattinen. Malli voidaan dynamisoida luomalla jatkumo staattisia tasapainoja. Tässä raportissa keskitymme staattiseen malliin. Malli laskee vain sopeutumisen lopputuloksen eikä ota kantaa polkuun

8 8 vanhan ja uuden tasapainon välillä. Tuloksia voidaan siten pitää pitkän tähtäimen tilannetta vastaavina. 3. Norjalainen aluepolitiikkamalli Norja on luonut Pohjois-Tromssaan ja Finnmarkiin erikoistalousalueen. Tätä koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa vuodesta 1990 lähtien. Tavoitteena oli vaikuttaa negatiiviseen aluekehitykseen, joka oli syntynyt 1980-luvun aikana. Tämä ilmeni työpaikkojen puuttumisena, liike-elämän ja teollisuuden huonona talouskehityksenä, vaikeutena löytää pätevää henkilökuntaa ja asukasluvun vähentymisenä. Erikoistalousalueella ovat voimassa seuraavat aluepoliittiset toimet: - vapautus työnantajain sosiaaliturvamaksuista - alennus yritysten ja kotitalouksien maksamasta sähkön hinnasta - vapautus rakennustoiminnan investointiverosta - alennus henkilökohtaisessa tuloverossa - korotus lapsilisiin - helpotukset opintolainojen takaisinmaksussa Nämä aluepoliittiset toimet merkitsevät kustannuksia valtiolle verotulojen ja maksujen menetyksinä. Valtion tulonmenetys on yhteensä 1050 miljoonaa kruunua vuodessa. Kalleinta on laskea tuloverotusta, tämä aluepoliittinen toimi maksaa Norjan valtiolle 483 miljoonaa kruunua. Toiseksi kallein toimi on poistaa työnantajain sosiaaliturvamaksut, tästä koituu valtiolle 345 miljoonan kruunun kustannus. Muut toimet maksavat valtiolle vähemmän. Helpotukset opintolainojen takaisinmaksuissa maksaa 90 miljoonaa kruunua, lapsilisien korottaminen maksaa 81 miljoonaa kruunua, sähkön hintakompensaatio maksaa 27 miljoonaa krunua ja vapautus investointiverosta maksaa 24 miljoonaa kruunua. Pohjois-Tromssaan ja Finnmarkiin suunnatut aluepoliittiset toimet ovat olleet tehokkaita. Eikeland and Pedersen (1997) ovat laskeneet työpaikkojen kasvuksi 3813 eli 8.4% alueen kokonaistyöpaikoista. Heidän mukaansa teollisuuden investoinnit ovat kasvaneet samoinkuin yritysten kannattavuus. Eikelandin ja Pedersenin mukaan väestö on kasvanut 1921 henkilöllä. Työttömyys on laskenut, mutta on vielä maan keskiarvon yläpuolella. Pätevän henkilökunnan saanti julkisella sektorilla on myös parantunut.

9 9 Olemme päättäneet keskittyä tässä julkaisussa kahteen ns. Norjan aluepolitiikkamallin toimenpiteeseen: työnantajien sosiaaliturvamaksuihin ja valtion tuloverotukseen. Lisäksi tutkimme arvonlisäverouudistusta, jossa arvonlisäveroa ei perittäisi lainkaan työvoimalta. Seuraavassa kappaleessa raportoimme REGFIN-mallilla suorittamamme simulointien tulokset. Jokaisessa simuloinnissa laskemme myös kustannusvaikutukset valtiolle ja kunnille. 4. Empiiriset tulokset Työnantajain sosiaaliturvamaksut aluepolitiikan välineenä Ensimmäisessä mallisimuloinnissa alensimme työnantajien sosiaaliturvamaksuja asteittain. Tällainen verouudistus suosii työvaltaisia toimialoja, koska REGFIN mallissa sosiaaliturvamaksut on mielletty työpanoksen verona. Uudistuksen keskeiset makrovaikutukset on esitetty taulukossa 2. Kommentoimme tässä yhteydessä tilannetta, jossa sosiaaliturvamaksujen taso puolitettaisiin. Liitteenä olevalla disketillä on raportoitu kaikki kymmenen simulointia (tlcut10%-100%.txt). Alue/muuttuja Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Muu Yhteensä Suomi 50% alennus: Alueen BKT, % Ed. kuluttajan hyvinvointi, % Nettomuutto, hlöä Työttömyys, % -yksikköä Kuluttajahinnat, % Pääoman hinta, % Palkat, % Kustannus kunnille, mmk Kustannus valtiolle, mmk Taulukko 2. Työnantajain sosiaaliturvamaksujen puolittamisen makrotaloudelliset vaikutukset Sosiaaliturvamaksu uudistus loisi voimakkaan talouskasvun Pohjois-Suomeen. Aluebkt ja hyvinvointi kasvaisivat selvästi neljässä pohjoisimmassa maakunnassa. Talouskasvun olosuhteissa kokonaiskysyntä kasvaisi Pohjois-Suomessa ja se aiheuttaisi työn ja pääoman kysynnän kasvua. Korkean työttömyyden takia palkat eivät muutu, mutta pääoman hinta nousee suhteessa kuluttajahintoihin. Tässä 1 Suhteessa ulkomaiseen hintatasoon.

10 10 tilanteessa pääomaa korvattaisiin työvoimalla, joten tämä substituutiovaikutus tukisi kokonaiskysynnän kasvun myötä työttömyyden alentumista. Talouden kasvun ja työttömyyden alenemisen yhteisvaikutuksesta nettomuutto vähenisi. Sosiaaliturvamaksujen puolittamisella voitaisiin vaikuttaa noin 2800 henkilön jäämiseen/muuttamiseen Pohjois-Suomeen. Uudistus rasittaisi hieman muun Suomen talouskasvua ja hyvinvointia sekä kasvattaisi siellä hieman työttömyyttä. Uudistus olisi Pohjois-Suomen kuntataloudelle myönteinen sillä uudistuksesta saatava nettotulon lisäys olisi 1013 mmk. Tämä selittyy voimakkaalla talouskasvulla, joka lisää kunnallisveron kertymää. Jos työnantajain sosiaaliturvamaksut puolitettaisiin maksaisi se valtiolle 1499 mmk. Tämä olisi noin 2100 mk/capita. Mikäli valtio perisi kunnilta nettotulon lisäyksen, jäisi sosiaaliturvamaksu uudistuksen nettokustannuksiksi valtiolle 486 mmk eli noin 700 mk/capita. Tulosten perusteella työnantajain sosiaaliturvamaksuja voidaan pitää suhteellisen tehokkaana aluepolitiikan välineenä taisteltaessa työttömyyttä ja nettomuuttoa vastaan. Alue/muuttuja Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Muu Suomi 50% alennus: Yksityisen kulutuksen verot, % Investointien verot, % Työpanoksen verot, % Pääomapanoksen verot, % Tuotannon verot, % Taulukko 3. Työnantajain sosiaaliturvamaksujen puolittamisen vaikutukset verokertymiin Sosiaaliturvamaksu uudistus lisäisi yksityisen kulutuksen verokertymää. Tämä olisi seurausta talouskasvusta. Investointiverojen kertymä pysyisi lähes ennallaan. Uudistus alentaisi työttömyyttä ja kasvanut työvoiman käyttö merkitsisi sitä, että työpanoksen verokertymä alenisi vähemmän kuin mitä sosiaaliturvamaksujen puolittaminen ennakoisi. Pääomapanokseen liittyvä verokertymä kasvaisi koska uudistus nostaa pääoman hintaa. Lisääntyvä tuotanto kerryttäisi enemmän tuotantoon perustuvia veroja. Ainut poikkeus on Kainuu, jossa tuotantoverojen kertymä vähenisi.

11 11 Liitteessä 3 on raportoitu toimialoittaiset muutokset tuotannossa, työllisyydessä, markkinahinnoissa, kotimaan ja ulkomaan viennissä ja tuonnissa. Voimme todeta, että sosiaaliturvamaksu uudistus lisäisi tuotantoa ja työllisyyttä selvästi, alentaisi jossain määrin markkinahintoja, lisäisi vientiä muihin maakuntiin, lisäisi tuontia muista maakunnista ja lisäisi vientiä ulkomaille sekä tuontia ulkomailta. Valtion tuloverotus aluepolitiikan välineenä Toisessa mallisimuloinnissa alensimme asteittain valtion tuloverotusta. Seuraavassa raportoimme tilanteen, jossa valtion tuloverotus puolitettaisiin. Liitteenä olevalla disketillä on raportoitu kaikki kymmenen simulointia (sitcut10%-100%.txt). Alue/muuttuja Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Muu Suomi Yhteensä 50% alennus: Alueen BKT, % Ed. kuluttajan hyvinvointi, % Nettomuutto, hlöä Työttömyys, %-yksikköä Kuluttajahinnat, % Pääoman hinta, % Palkat, % Kustannus kunnille, mmk Kustannus valtiolle, mmk Taulukko 4. Valtion tuloverotuksen puolittamisen makrotaloudelliset vaikutukset Valtion tuloverotuksen alentaminen lisäisi Pohjois-Suomen ostovoimaa ja kokonaiskysynnän kasvaessa aluebkt kasvaisi jonkin verran. Uudistus johtaisi pääoman hinnan alentumiseen jolloin, kun työvoiman hintataso ei muuttuisi, työtä korvattaisiin pääomalla. Tämä johtaisi työttömyyden lisääntymiseen. Nettomuutto ei juurikaan muuttuisi, koska työttömyyden kasvusta tuleva vaikutus kompensoisi tuotannon kasvusta tulevan vaikutuksen. Uudistus tuottaisi kuntataloudelle jonkin verran nettotuloa. Mikäli valtion tuloverotus puolitettaisiin koituisi siitä Pohjois-Suomen kuntataloudelle yhteensä 158 mmk:n tulojen lisäys. Valtion kustannukset olisivat 1536 mmk. Tämä on noin 2100 mk/capita. Uudistus ei vaikuttaisi oleellisesti muun Suomen taloudelliseen tilanteeseen. Simulointien perusteella voimme todeta, että valtion tuloverotus on tehoton tapa taistella työttömyyttä ja muuttoliikettä vastaan. Uudistuksen myönteiset bkt-

12 12 vaikutukset eivät kykene kompensoimaan pääoman hinnan alentumisesta johtuvia kielteisiä vaikutuksia työttömyyteen ja nettomuuttoon. Seuraavaksi tarkastelemme uudistuksen vaikutuksia verokertymiin. Alue/muuttuja Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Muu Suomi 50% alennus: Yksityisen kulutuksen verot Investointien verot Työpanoksen verot Pääomapanoksen verot Tuotannon verot Taulukko 5. Valtion tuloverotuksen puolittamisen vaikutukset verokertymiin Yksityisen kulutuksen verokertymä kasvaisi kokonaiskysynnän kasvaessa. Investointien verokertymä kasvaisi myös hieman. Työttömyyden kasvaessa työpanoksen verokertymä alenisi. Pääoman hinnan alentuminen vähentäisi pääomapanoksen verokertymää, mutta aluebkt:n kasvaessa verokertymä kasvaisi lisääntyneen pääoman käytön myötä. Nettomuutos on lievästi positiivinen. Keski- Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa tuotantoverojen kertymä vähentyisi, mutta Pohjois-Pohjanmaalla verokertymä kasvaisi. Liitteessä 4 on raportoitu toimialoittaiset muutokset tuotannossa, työllisyydessä, markkinahinnoissa, kotimaan ja ulkomaan viennissä ja tuonnissa. Voimme todeta, että valtion tulovero uudistus vähentäisi hieman tuotantoa ja työllisyyttä, alentaisi jossain määrin markkinahintoja, vähentäisi useimmissa tapauksissa vientiä ja tuontia muista maakunnista ja vähentäisi vientiä ulkomaille sekä lisäisi tuontia ulkomailta. Aluebkt kasvoi uudistuksen seurauksena. Liitteestä 4 tiedämme, että toimialoittainen tuotanto väheni jonkin verran. Voimme todeta näiden tietojen perusteella, että uudistuksesta koituva käytettävissä olevien tulojen kasvu kanavoituu ulkomaantuonnin lisäksi kotimaiseen säästämiseen. Arvonlisäverotus aluepolitiikan välineenä Kolmas simulointimme koski arvonlisäveroa. Tutkimme uudistusta, jossa arvonlisäveroa ei perittäisi työvoimalta lainkaan. Arvonlisävero perustuisi siten pelkästään pääoman käyttöön. Uudistus olisi työvaltaisia toimialoja suosiva. Raportoimme tassä tilanteen, jossa uudistus toteutettaisiin kokonaisuudessaan.

13 13 Liitteenä olevalla disketillä on raportoitu kaikki kymmenen simulointia (vatreform10%-100%.txt). Alue/muuttuja Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Muu Suomi Alueen BKT, % Yhteensä Ed. kuluttajan hyvinvointi, % Nettomuutto, hlöä Työttömyys, %-yksikköä Kuluttajahinnat, % Pääoman hinta, % Palkat, % Kustannus kunnille, mmk Kustannus valtiolle, mmk Taulukko 6. Arvonlisäverotuksen muuttamisen makrotaloudelliset vaikutukset Arvonlisäverouudistus tuottaisi Pohjois-Suomeen tuntuvan talouden ja hyvinvoinnin kasvun. Työttömyys ja nettomuutto alenisivat talouden kokonaiskysynnän kasvaessa. Toinen tekijä, joka alentaisi työttömyyttä olisi pääoman hinnan kasvu suhteessa kuluttajahintoihin. Pääoman tullessa kalliimmaksi pääomaa korvattaisiin työllä, jolloin työllisyys parantuisi. Arvonlisäverouudistuksella voitaisiin vaikuttaa noin 1800 henkilön jäämiseen/muuttamiseen Pohjois-Suomeen. Kunnat hyötyisivät uudistuksesta suuremman kunnallisverokertymän kautta. Pohjois- Suomen kuntien kokonaishyödyn lisäys olisi 829 mmk. Valtiolle syntyisi uudistuksesta kustannuksia 1913 mmk. Tämä olisi noin 2700 mk/capita. Mikäli valtio perisi kuntien ylijäämän takaisin olisi arvonlisävero uudistuksen nettokustannukset 1084 mmk eli noin 1500 mk/capita. Uudistus alentaisi hieman muun Suomen bkt:ta ja lisäisi hieman muun Suomen työttömyyttä. Tulosten perusteella arvonlisäverouudistus, jossa veroa ei peritä työvoimalta lainkaan olisi suhteellisen hyvä aluepolitiikan keino taistella työttömyyttä ja nettomuuttoa vastaan.

14 Alue/muuttuja Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Muu Suomi Yksityisen kulutuksen verot Investointien verot Työpanoksen verot Pääomapanoksen verot Tuotannon verot Taulukko 7. Arvonlisäverotuksen muuttamisen vaikutukset verokertymiin Yksityisen kulutuksen ja investointien verokertymät vähentyvät, koska arvonlisäverotuksesta on poistettu työvoiman osuus. Työpanosten verokertymä kasvaa, koska uudistus lisäisi työvoiman käyttöä. Pääomapanoksen verokertymän kasvua selittäisi kohonnut pääoman hinta. Tuotantoverokertymä kasvaisi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja alenisi Kainuussa ja Lapissa. 14 Liitteessä 5 on raportoitu toimialoittaiset muutokset tuotannossa, työllisyydessä, markkinahinnoissa, kotimaan ja ulkomaan viennissä ja tuonnissa. Voimme todeta, että arvonlisävero uudistus lisäisi tuotantoa ja työllisyyttä selvästi, nostaisi jossain määrin markkinahintoja, lisäisi vientiä muihin maakuntiin, lisäisi tuontia muista maakunnista ja lisäisi vientiä ulkomaille sekä tuontia ulkomailta. 5. Johtopäätökset Tämän julkaisun tarkoituksena on ollut tarkastella aluepoliittisia toimia, joilla voitaisiin taistella Pohjois-Suomen korkeaa työttömyyttä ja nettomuuttoa vastaan. Analyysimme työvälineeksi olemme rakentaneet Suomen aluetalouden numeerisen ja laskettavan REGFIN Pohjois-Suomi -mallin. Sekä työttömyys että nettomuutto on huomioitu mallissa ja simuloinneissa. Olemme suorittaneet mallisimulointeja kahdelle Norjan aluepolitiikkamallin toimenpiteelle: työnantajien sosiaaliturvamaksut ja valtion tuloverotus. Lisäksi olemme tutkineet arvonlisäverouudistusta, jossa arvonlisäveroa ei peritä työvoimalta lainkaan. Simulointitulokset osoittavat, että työnantajain sosiaaliturvamaksujen alentaminen olisi tehokkain tapa alentaa työttömyyttä ja nettomuuttoa. Toinen tehokas aluepolitiikan keino on muuttaa arvonlisäverotusta siten ettei arvonlisäveroa perittäisi lainkaan työvoimalta. Kummatkin aluepolitiikan tehokkaat keinot tuottavat talouskasvua ja hyvinvointia Pohjois-Suomeen, alentavat työttömyyttä ja nettomuuttoa.

15 15 Valtion tuloverotus osoittautui tehottomaksi aluepolitiikan keinoksi. Ostovoiman nostaminen luo talouskasvua, mutta sen volyymi ei ole riittävän suuri kompensoidakseen muiden tekijöiden kielteiset vaikutukset työttömyyteen ja nettomuuttoon. Työnantajain sosiaaliturvamaksujen puolittaminen tai po. arvonlisäverouudistus Pohjois-Suomessa ovat laajoja verouudistuksia, jotka ovat aluepoliittisesti tehokkaita mutta poliittisesti hankalia saada läpi. REGFIN aluemallin avulla voidaan hakea valtion nettokustannusten tasoa, joka olisi poliittisesti hyväksyttävä. Esim. uudistuskombinaatio, jossa työnantajain sosiaaliturvamaksuja alennettaisiin 10 %:lla ja jossa arvonlisäverouudistuksesta toteutettaisiin 10% maksaisi valtiolle nettona noin 400 mmk. Tällainen uudistus ei ratkaisisi Pohjois-Suomen työttömyys- ja muutto-ongelmia, mutta se olisi ensiaskel oikeansuuntaiseen aluepolitiikkaan. Toivomme, että REGFIN malli ja sillä suoritettavat simuloinnit auttavat päätöksentekijöitä hahmottamaan erilaisten aluepoliittisten uudistusvaihtoehtojen makrotaloudellisia ja toimialoittaisia vaikutuksia.

16 Kirjallisuus 16 Brooke Anthony, Kendrick David, Meeraus Alexander and Raman Ramesh, GAMS A User s Guide, GAMS Development Corporation, Eikeland Sveinung and Pedersen Paul, Evaluering av tiltakssonen for Nord Troms og Finnmark, Samarbeidsrapport mellom NIBR og NORUT, Harrigan Frank and Peter G. McGregor, Neoclassical and Keynesian Perspectives on the Regional Macro-economy: A Computable General Equilibrium Approach, Journal of Regional Science vol. 29, No. 4, 1989, pp Moisio Antti, Explaining Migration, Pellervo Economic Researc Institute Working Papers N:o 19/May 1999 (in Finnish). McGregor P.G., J.K. Swales and Y.P.Yin, Migration Equilibria/Disequilibria and the Natural Rate of Unemployment in a Regional Context, International Journal of Manpower vol. 16 No , pp Rutherford Thomas F., Economic Equilibrium Modeling with GAMS: An Introduction to GAMS/MCP and GAMS/MPSGE, GAMS Development Corporation, Susiluoto Ilkka, Regional models: main development trends, City of Helsinki Urban Facts research series 199:12 (in Finnish). Tilastokeskus, Panos-tuotos-tutkimus 1995, Törmä Hannu and Sihvonen Anitta, Large-scaled Regional Policy in Finland 1994 and the REGFIN model, The Provincial Council of Etelä Savo, Publications 28/1997 (in Finnish). Törmä Hannu and Thomas F. Rutherford, Regional Computable General Equilibrium Model for Finland, Kemi-Tornio Polytechnic publications series E Working Papers 1/1998. Törmä Hannu and Thomas F. Rutherford, Integrating Finnish Agriculture into EC s Common Agricultural Policy, Government Institute for Economic Research (VATT) Research Reports 13, Törmä Hannu, Thomas F. Rutherford and Risto Vaittinen, What will EU Membership and the Value Added Tax Reform do to Finnish Food Economy? A Computable General Equilibrium Analysis, Government Institute for Economic Research (VATT) Discussion Papers 88, 1995.

17 Yhteenvedon muuttujien selitys Liite 1 17 KP PP KU LP RF Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Muu Suomi TC Yksityisen kulutuksen verokertymän muutos, % TI Investointien verokertymän muutos, % TL Työpanoksen verokertymän muutos, % TK Pääomapanoksen verokertymän muutos, % TY Tuotannon verokertymän muutos, % GDP Aluebkt:n muutos, % WELFARE Edustavan kuluttajan hyvinvoinnin muutos, % MIGRATE-NU Nettomuuttamisen muutos, hlöä UNEMP-%UN Työttömyysasteen muutos, %-yksikköä CPI Kuluttajahintojen muutos, % RENT Pääomapanoksen hinnan muutos, % WAGE Työpanoksen hinnan muutos, % LOCAL-FIM Uudistuksen kustannus kunnille, mmk (neg. kustannus = tulo) STATE-FIM Uudistuksen kustannus valtiolle, mmk

18 Toimialojen lyhenteiden nimet Liite 2 18 AAGRI OAGRI HUNFISH FOREST MINGUAR PROMEF MOFOOD MFOODBT MTEXT MCLOLT SPITIM MOTIM MPULPPP MECRPP MNONMET MBASMET MMACIN MELECM MMEDFIN MVECHI MOINDP PELCAHE REFWAT CONSTR TRADE HOTRES TRAFF KREALRR TRANSFV POSTCOM FININS REALEST BUSSER PUBADM EDUCAT HEALSOS OPUBPS Actual agriculture Other agriculture Hunting and fishing Forestry Mining and quarrying Prosessing of meat and fish Other food manuf. Manuf. of other food beverages and tobacco Manuf. of textiles Manuf. of clothes and letherproducts Sawing - planing and impregnation of timber Manuf. of other timber and timber products Manuf. of pulp and paper and publishing Manuf. of energy and chemical and rubber and plastic products Manuf. of non-metallic mineral products Manuf. of basic metals and metal products Manuf. of machinery and instruments Manuf. of electrical machines and instruments Manuf. of medical and fine mechanical products Manuf. of vehicles Manuf. of other industrial products and recycling Production and distribution of electricity and gas and heat Refining and distribution of water Construction Trade Hotels and restaurants Traffic Keeping of railroads and roads Traffic services Post and communication Financing and insurance Real estate Business services Public administration and oblicatory sosial incurance Education Health and sosial services Other public and personal services

19 Työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentaminen 50 %:lla Liite 3 19 Summary of results (% change) TC TI TL TK TY GDP WELFARE MIGRATE-NU UNEMPL-%UN CPI RENT WAGE LOCAL-FIM STATE-FIM

20 Sectoral output (% change) AAGRI OAGRI HUNFISH FOREST MINGUAR PROMEF MOFOOD MFOODBT MTEXT MCLOLT SPITIM MOTIM MPULPPP MECRPP MNONMET MBASMET MMACIN MELECM MMEDFIN MVECHI MOINDP PELCAHE REFWAT CONSTR TRADE HOTRES TRAFF KREALRR TRANSFV POSTCOM FININS REALEST BUSSER PUBADM EDUCAT HEALSOS OPUBPS

21 Sectoral employment (% change) AAGRI OAGRI HUNFISH FOREST MINGUAR PROMEF MOFOOD MFOODBT MTEXT MCLOLT SPITIM MOTIM MPULPPP MECRPP MNONMET MBASMET MMACIN MELECM MMEDFIN MVECHI MOINDP PELCAHE REFWAT CONSTR TRADE HOTRES TRAFF KREALRR TRANSFV POSTCOM FININS REALEST BUSSER PUBADM EDUCAT HEALSOS OPUBPS

22 Market price (% change 2 AAGRI OAGRI HUNFISH FOREST MINGUAR PROMEF MOFOOD MFOODBT MTEXT MCLOLT SPITIM MOTIM MPULPPP MECRPP MNONMET MBASMET MMACIN MELECM MMEDFIN MVECHI MOINDP PELCAHE REFWAT CONSTR TRADE HOTRES TRAFF KREALRR TRANSFV POSTCOM FININS REALEST BUSSER PUBADM EDUCAT HEALSOS OPUBPS Suhteessa kotimaiseen hintatasoon.

23 Domestic exports (% change) AAGRI OAGRI HUNFISH FOREST MINGUAR PROMEF MOFOOD MFOODBT MTEXT MCLOLT SPITIM MOTIM MPULPPP MECRPP MNONMET MBASMET MMACIN MELECM MMEDFIN MVECHI MOINDP PELCAHE REFWAT CONSTR TRADE HOTRES TRAFF KREALRR TRANSFV POSTCOM FININS REALEST BUSSER PUBADM EDUCAT HEALSOS OPUBPS

24 Domestic imports (% change) AAGRI OAGRI HUNFISH FOREST MINGUAR PROMEF MOFOOD MFOODBT MTEXT MCLOLT SPITIM MOTIM MPULPPP MECRPP MNONMET MBASMET MMACIN MELECM MMEDFIN MVECHI MOINDP PELCAHE REFWAT CONSTR TRADE HOTRES TRAFF KREALRR TRANSFV POSTCOM FININS BUSSER PUBADM OPUBPS

25 Foreign exports (% change) AAGRI OAGRI HUNFISH FOREST MINGUAR PROMEF MOFOOD MFOODBT MTEXT MCLOLT SPITIM MOTIM MPULPPP MECRPP MNONMET MBASMET MMACIN MELECM MMEDFIN MVECHI MOINDP PELCAHE REFWAT TRADE HOTRES TRAFF KREALRR TRANSFV POSTCOM FININS REALEST BUSSER PUBADM EDUCAT HEALSOS OPUBPS

26 Foreign imports (% change) AAGRI OAGRI HUNFISH FOREST MINGUAR PROMEF MOFOOD MFOODBT MTEXT MCLOLT SPITIM MOTIM MPULPPP MECRPP MNONMET MBASMET MMACIN MELECM MMEDFIN MVECHI MOINDP PELCAHE REFWAT CONSTR TRADE HOTRES TRAFF TRANSFV POSTCOM FININS REALEST BUSSER PUBADM EDUCAT HEALSOS OPUBPS

27 Valtion tuloveron alentaminen 50 %:lla Liite 4 27 Summary of results (% change) TC TI TL TK TY GDP WELFARE MIGRATE-NU UNEMPL-%UN CPI RENT WAGE LOCAL-FIM STATE-FIM

28 Sectoral output (% change) AAGRI OAGRI HUNFISH FOREST MINGUAR PROMEF MOFOOD MFOODBT MTEXT MCLOLT SPITIM MOTIM MPULPPP MECRPP MNONMET MBASMET MMACIN MELECM MMEDFIN MVECHI MOINDP PELCAHE REFWAT CONSTR TRADE HOTRES TRAFF KREALRR TRANSFV POSTCOM FININS REALEST BUSSER PUBADM EDUCAT HEALSOS OPUBPS

29 Sectoral employment (% change) AAGRI OAGRI HUNFISH FOREST MINGUAR PROMEF MOFOOD MFOODBT MTEXT MCLOLT SPITIM MOTIM MPULPPP MECRPP MNONMET MBASMET MMACIN MELECM MMEDFIN MVECHI MOINDP PELCAHE REFWAT CONSTR TRADE HOTRES TRAFF KREALRR TRANSFV POSTCOM FININS REALEST BUSSER PUBADM EDUCAT HEALSOS OPUBPS

30 Market price (% change) AAGRI OAGRI HUNFISH FOREST MINGUAR PROMEF MOFOOD MFOODBT MTEXT MCLOLT SPITIM MOTIM MPULPPP MECRPP MNONMET MBASMET MMACIN MELECM MMEDFIN MVECHI MOINDP PELCAHE REFWAT CONSTR TRADE HOTRES TRAFF KREALRR TRANSFV POSTCOM FININS REALEST BUSSER PUBADM EDUCAT HEALSOS OPUBPS

31 Domestic exports (% change) AAGRI OAGRI HUNFISH FOREST MINGUAR PROMEF MOFOOD MFOODBT MTEXT MCLOLT SPITIM MOTIM MPULPPP MECRPP MNONMET MBASMET MMACIN MELECM MMEDFIN MVECHI MOINDP PELCAHE REFWAT CONSTR TRADE HOTRES TRAFF KREALRR TRANSFV POSTCOM FININS REALEST BUSSER PUBADM EDUCAT HEALSOS OPUBPS

32 Domestic imports (% change) AAGRI OAGRI HUNFISH FOREST MINGUAR PROMEF MOFOOD MFOODBT MTEXT MCLOLT SPITIM MOTIM MPULPPP MECRPP MNONMET MBASMET MMACIN MELECM MMEDFIN MVECHI MOINDP PELCAHE REFWAT CONSTR TRADE HOTRES TRAFF KREALRR TRANSFV POSTCOM FININS BUSSER PUBADM OPUBPS