Tuotannon kontrollia ja valmentamista: työnjohtajan monet roolit arjen esimiestyössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotannon kontrollia ja valmentamista: työnjohtajan monet roolit arjen esimiestyössä"

Transkriptio

1 Jouni virtaharju DI Jouni Virtaharju työskentelee projektipäällikkönä ja opettajana Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksessa ja Tuotantotalouden laitoksella. Organisaatiotutkimuksen alueella hänen työnsä keskittyy erityisesti organisaatioiden kehittämiseen ja johtajuuteen. Jouni on työskennellyt useissa eri toimialoja edustavien yritysten sisäisissä muutoshankkeissa ja kouluttanut esimiehiä monen vuoden ajan. Tämä artikkeli perustuu kolme vuotta jatkuneeseen tutkimustyöhön ensimmäisen tason esimiestyön sisällöstä ja muutoksesta. Tuotannon kontrollia ja valmentamista: työnjohtajan monet roolit arjen esimiestyössä Johdanto Työnjohto ja työnjohtotyö ovat jääneet varsin vähäiselle huomiolle organisaation ja esimiestyön kehittämisessä menneinä vuosikymmeninä. Tieto- ja asiantuntijatyön kehittäminen ja itseohjautuvat tiimit ovat jättäneet tuotanto- ja palveluorganisaatioiden ensimmäisen tason esimiestyön varjoonsa. Työnjohtaminen-sanaa on saattanut jopa leimata tietty vanhakantaisuus; termistä voi tulla mieleen ne tayloristiset tuotanto-organisaatiot, joita henkilöstöjohtamisen tutkijat, kehittäjät ja konsultit ovat yrittäneet purkaa ja muuntaa joksikin toiseksi. Työnjohto ammattiryhmänä ja työnjohtotyö ei kuitenkaan ole hävinnyt tuotanto- ja palveluorganisaatioista. Kiinnostus tähän ammattiryhmään on 2000-luvun aikana palaamassa ja useilla aloilla on aloitettu ammatillinen työnjohtajakoulutus uudelleen (esimerkiksi rakennusmestarikoulutus 2006). Millaista työnjohtaminen on tämän päivän organisaatioissa, millaisia kehittämistarpeita siihen sisältyy, entä miten sitä voidaan kehittää? Tässä artikkelissa tarkastelen työnjohtotyötä kehittämisen kohteena. Artikkeli perustuu Aalto-yliopiston ja Muutostaito Oy:n yhdessä toteuttamiin työnjohtotyön tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tarkastelen työnjohtotyön kehittämisen erityispiirteitä ja kontekstia, sekä esittelen kehittämisen malleja, joita olemme kehittäneet ja soveltaneet esimiestyön kehittämisessä tuotanto- ja palveluorganisaatioissa. Työnjohtaminen Työnjohtamisella tarkoitetaan tyypillisesti teollisuusympäristössä tehtävää operatiivista esimiestyötä. Työnjohtajat työskentelevät keskijohdon alaisina ohjaten ja kontrolloiden työntekijöiden toimintaa tuotannossa. Työnjohtajat toimivat organisaation ensimmäisenä esimiestasona eli he ovat työntekijätason 40

2 välittömiä esimiehiä. He ohjaavat ja johtavat tuotantotiimejä, -ryhmiä, työvuoroja, yksiköitä tai tuotantolinjoja vastaten siitä, että perusprosessit pyörivät. Monissa organisaatioissa työnjohtajat myös itse osallistuvat tuotannolliseen työhön. Työnjohtotyötä tehdään monien ammattinimikkeiden alla, esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa tuotantomestari, vuoroesimies, palvelupäällikkö ja tiiminvetäjä. Myös palveluorganisaatioissa tehtävää ensimmäisen tason esimiestyötä voidaan kutsua työnjohtotyöksi. Esimerkiksi kaupan, ravintoloiden ja vaikkapa työttömyyskassojen käsittelijöiden esimiesten työ täyttää työnjohtotyön kriteerit. Työnjohtajaksi on perinteisesti noustu työntekijöiden joukosta: pätevimmästä tai aktiivisimmasta työntekijästä tehtiin ryhmän muiden jäsenten pomo. Tästä johtuen työnjohtajilla ei aina ole ollut koulutusta esimiestehtäviin, vaan he ovat olleet tuotantoprosessin ja/tai tuotantotekniikan taitajia, joiden osaaminen perustui pitkän kokemuksen synnyttämään ymmärrykseen ja tietoon tuotannosta. Viime vuosina tämä trendi on muuttunut, ja yhä useammalla teollisuudessa työskentelevällä työnjohtajalla on insinöörin koulutus. Työnjohtajien ammatilliseen koulutukseen ei ole juurikaan sisältynyt esimiesvalmennusta, vaan se on jäänyt työnjohtajien työnantajien järjestettäväksi. Työnjohtajille suunnatun esimieskoulutuksen määrä vaihtelee toimialasta ja yrityksestä riippuen. Työnjohtotyön historiallinen kehitys Kuten johdannossa kuvasin, on työnjohto ja työnjohtaminen ollut viime vuosikymmeninä varsin epäkiinnostava aihe. Kirjallisuushaku työnjohtotyöstä osoittaa, että siitä kirjoitettiin vuosisadan alusta aina 1970-luvulle saakka, ja sen jälkeen aiheen käsittely väheni merkittävästi. Tähän on monia syitä. Teollistumisen alkuvaiheessa työnjohtajalla (englanniksi foreman) viitattiin tietyn tehtaan omistajan alaisuudessa toimivaan itsenäiseen toimijaan. Hän järjesti tuotannon, palkkasi työntekijät, ohjasi ja ohjeisti heidät, valvoi työntekoa, maksoi työntekijöille palkkaa ollessaan tyytyväinen ja erotti heidät ollessaan tyytymätön. Työnjohtaja oli siis eräänlainen yksikkönsä toimitusjohtaja ; taho, jolta tehdas alihankki tuotannon pyörittämisen. Työnjohtajalla oli valtaa ja vastuuta merkittävästi enemmän kuin myöhempien aikojen työnjohtajilla. Frederick Taylor loi 1900-luvun alussa tieteellisen liikkeenjohdon yhteydessä ajatuksen toiminnallisesta työnjohtajuudesta (Functional Foremanship), jossa työn suunnittelu erotettiin työn suorittamisesta. Tieteellisen liikkeenjohdon ajattelussa työnjohtajan päätehtäväksi muotoutui työprosessin valvonta. Muut toimijat erikoistuivat mm. työntekijöiden valintaan ja kouluttamiseen ja työnjohto muuttui itsenäisestä toimijasta ylempien organisaatiotasojen ohjaamaksi työntekijöiden ja työnantajan väliseksi toimijaksi. Ammattijärjestöjen ja työnantajan välisissä prosesseissa työnjohto sen sijaan sivuutettiin: neuvottelut käytiin johdon ja liittojen välillä. Lisäksi tuotantoteknologian kehityksen voi katsoa siirtäneen ohjausvaltaa yhä enemmän erikoistuneille toimijoille kuten tuotannonsuunnittelijoille. On kuitenkin huomattava, että 1980-luvulle tultaessa työnjohtajan rooli ei tutkimusten mukaan ollut juurikaan muuttunut tieteellisen liikkeenjohdon ajoista: työnjohtaja oli edelleen operationaalisen toiminnan pyörittäjä. Hänen tehtävänään oli edelleen pitää tuotanto pyörimässä. Työnjohtajan valta, vaikuttamisen mahdollisuudet ja mahdollisuudet hallita yksikkönsä työnteon kokonaisuus olivat kaikki vähentyneet, mutta yhä edelleen työnjohtaja oli vastuussa siitä, että työnteko on sujuvaa ja häiriötöntä luvulta alkaen sekä alan tutkimuksessa että julkisessa keskustelussa puhuttiin jopa työnjohtotyön häviämisestä. Erityisesti keskustelut matalammaksi, joustavammaksi ja dynaamisemmiksi muuttuvista organisaatioista (Lean) ja itseohjautuvista tiimeistä väittivät, että työnjohtajien vastuut ja tehtävät tullaan jakamaan organisaatiossa alaspäin ja että esimiesten työ muuttuisi operatiivisesta valvonnasta kohti tiimien kehittämistä ja strategisempaa liiketoiminnan johtamista. Operatiiviset tehtävät jäisivät tiimien itsensä järjestettäviksi ja strategisempi painotus liittäisi työnjohdon osaksi keskijohtoa (kts esim. Schlesinger & Klein, 1987). Nämä keskustelut tekivät työnjohtamisesta epäkiinnostavaa niin tutkimuksen kuin kehittämisenkin piirissä. Varjo työnjohtamisen yllä syveni entisestään. 41

3 Kun kuitenkin katsomme tänä päivänä tuotanto- ja palveluorganisaatioita, voimme havaita, että puheet työnjohtotyön kuolemasta ovat olleet suuresti liioiteltuja: työnjohtajat eivät ole hävinneet yrityksistä mihinkään (Delbridge & Lowe, 1997). Ja aiheesta tehtyjen uusien tutkimusten valossa näyttäisi, ettei työnjohtotyön perussisältökään ole kovin radikaalisti muuttunut. Työn ytimen muodostaa edelleen tuotannon toimivuuden ja tehokkuuden kontrollointi (Hales, 2005). Sen sijaan työnjohtotyö on saanut perinteisten tehtäviensä rinnalle useita uusia tehtäviä, joiden myötä työnjohtajan työkenttä ja vastuu ovat laajentuneet sen sijaan, että työnjohtajat olisivat tyystin kadonneet. Työnjohtotyön kehittäminen Olemme 2000-luvun lopulla osallistuneet seitsemään eri tuotanto- ja palveluorganisaation ensimmäisen tason esimiestyön kehittämishankkeeseen. Näissä hankkeissa työnjohtamisen kehittämiselle on asetettu useita tavoitteita, kuten asiakasrajapinnassa työskentelyn lisääminen, uuden tuotantoteknologian käyttöönotto, osastojen välisen yhteistyön tehostaminen, mittausdatan parempi hyödyntäminen, ja esimiesten roolin muuttaminen strategisemmaksi. Kehittämishankkeissa on ollut lisäksi lähes joka kerta toistuva teema, eli työnjohdon ja työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön tehostaminen. Ratkaisuksi tähän haasteeseen on organisaatioissa ymmärretty tiimityön tehostaminen ja valmentavan esimiestyöotteen omaksuminen. Eli esimiestyön kehittämiselle asetettavat tavoitteet muodostavat tyypillisesti monitasoisen ja jopa ristiriitaisen kentän. Lisäksi olemme havainneet, että välittömän kehittämistoiminnan ohella työnjohtotyötä muuttaa organisaatioissa tapahtuvat välilliset muutokset. Esimerkiksi uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto vaikuttaa merkittävästi siihen tapaan, jolla työnjohtajat toimivat organisaatiossa. Esimiestyön kehittäminen rajataan silti monessa organisaatiossa edelleen vain koulutukselliseksi asiaksi. Jotta työnjohtotyön muutos- ja kehittämismahdollisuudet tunnistettaisiin paremmin, olemme määritelleet neljä tasoa, joilla työnjohtotyön muutosta on syytä tarkastella. Nämä tasot ovat: 1. Työnjohtotyön sisältö: Mitä työnjohtotyötä tekevät henkilöt käytännössä tekevät? Mitkä ovat heidän valtuutensa ja vastuunsa? Mitä työn sisällön haluttaisiin olevan? Työnjohtamisen tehtäväkenttää on toisinaan kuvattu sanonnalla paljon vastuuta, vähän valtaa. Havaintojemme mukaan työnjohtaja-nimikkeellä työskentelevien henkilöiden tehtäväkentät vaihtelevat suuresti eri organisaatioissa. Esimerkiksi se, missä määrin työnjohtajat osallistuvat operatiiviseen tekemiseen, vaihtelee organisaatioittain. Toisaalla työnjohtajat tekevät pääsääntöisesti itse operatiivista työtä ja esimiestehtävät ovat pienehkö lisuke. Toisissa organisaatioissa työnjohtajien aika kuluu ns. välillisten tehtävien hoitoon. Kokemukset myös osoittavat, että organisaatioissa ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa siitä mitä esimiehet käytännössä tekevät. Vähittäiskaupan organisaatiossa tekemässämme ajankäyttötutkimuksessa selvisi, että esimiesten työajasta yli 40 % kului hallinnollisten tehtävien parissa ja alaisten kanssa tehtiin yhdessä työtä 30 % työajasta. Kaupassa oli oletettu, että esimiesten aika menisi erilaisten tulipalojen sammutteluun, mutta näihin ennakoimattomiin ongelmiin kului n. 3 % esimiesten työajasta. Elintarvikealan tehtaassa havaitsimme, että työnjohtajanimikkeellä toimivien henkilöiden työnkuvat poikkesivat toisistaan merkittävästi. Yksi työnjohtajista vastasi tuotannon kontrolloinnista, toisesta oli muotoutunut tuotannonsuunnittelija ja kolmas teki toiminnan laatuun ja kehittämiseen liittyvää työtä. Työnjohtajat eivät muodostaneetkaan yhtenäistä joukkoa, vaan kehittämisessä tuli huomioida eriytyneet tehtäväkentät. 2. Johtamisympäristö: Millaisessa organisaatiossa työnjohtajat toimivat? Mikä on työnjako työnjohdon, keskijohdon, työntekijöiden ja tukitoimintojen välillä? Miten tuotantoteknologia(n muutokset) vaikuttavat esimiestyöhön? Missä työnjohdon työpisteet sijaitsevat: samassa pisteessä, lähellä vai kauka- 42

4 na tuotantoprosessista, hajautettuina? Millaista työnjohto on organisaatiossa perinteisesti ollut? Johtamisympäristö on yleistermi kontekstille, jossa esimiehet toimivat. Johtamisympäristöä voi tarkastella sekä sosiaalisesta (organisatorisesta), fyysisestä, teknologisesta että kulttuurisesta näkökulmasta. Esimerkiksi työnjohtajan alaisten määrä vaikuttaa merkittävästi siihen, millaiseksi esimiestyön luonne ja toteutustapa muotoutuu neljän ja neljänkymmenen alaisen käytännön johtaminen on erilaista. Organisatorinen kontekstitekijä oli esimerkiksi panimon osastopäällikkö, joka laiterikkotilanteissa johti tuotantoa työnjohtajien ohi. Hän oli vuosikausia tottunut kantamaan vastuun koneiden korjauksista, olihan hän selvästi kokenein henkilö siinä. Valitettavasti ohitetut työnjohtajat eivät koskaan saaneet edes mahdollisuutta tutustua laitteiden ongelmiin ja olivat tämän myötä ajautuneet irti tuotantoprosessista välillisten tehtävien hoitajiksi. Tässä yhteydessä työnjohtajien työn kehittäminen edellytti muutosta työnjohtajien esimiehen toiminnassa: hänet taivuteltiin irrottautumaan koneiden ja laitteiden korjaamisesta. Vähittäiskaupassa ongelmaksi todettiin se, että esimies tekee vain aamuvuoroja eikä käytännössä näe iltaisin ja viikonloppuisin työskenteleviä alaisiaan. Elintarvikealan yrityksessä työnjohtaja-nimikkeellä toimivan henkilön työpiste sijaitsi toisessa rakennuksessa, lähes 200 metrin päässä tuotantolinjasta. Tehtävänkuva sisälsi lähinnä suunnittelua, eikä esimiehellä käytännössä ollut mahdollisuutta valmentaa tuotantotiimiä. Esimerkkinä teknologian vaikutuksesta työnjohtotyöhön toimii tilanne, jossa panimon varastossa otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Muutoksen seurauksena trukkeihin asennettiin näytöt, joiden avulla tietojärjestelmä suoraan ohjasi työntekijöitä keräilytehtävissä. Esimieheltä ei enää odotettu työntekijöiden suoraa ohjeistusta ja aikaisemmin esimiesten ja alaisten suhdetta keskeisesti määritelleet vuorovaikutustilanteet hävisivät. Kehittämishankkeessa esimiehille piti keksiä uusia, relevantteja syitä keskustella alaistensa kanssa. 3. Työnjohtajat itse: Millainen on esimiesten tieto- ja taitotaso sekä heidän asenteensa esimiestyötä kohtaan? Entä millainen on työnjohtajien identiteetti? Tämä osa-alue on esimiestyön kehittämisessä epäilemättä eniten tarkasteltu kokonaisuus. Esimiesten kyvykkyydet ovat erilaisia ja myös valmiudet omaksua uusia asioita vaihtelevat. Työnjohtajien omat käsitykset työnsä merkityksestä ja tavoitteista ovat keskeisiä vaikuttajia kehittämishankkeissa. Valmentavaa esimiestyötä korostettaessa voi tuotantoteknologian osaamisen merkitys jäädä pimentoon. Esimerkiksi prosessiteollisuuden yrityksessä pidettiin turvallisuusriskinä sitä, että nuorilla työnjohtajilla ei ole kokemusta seisokkien aikaisesta toiminnasta. Esimiestaidot eivät ole syrjäyttäneet teknistä osaamista työnjohtajien tärkeimpänä osaamisalueena: analysoimme alkuvuodesta 2011 Helsingin Sanomissa ja Tekniikka & Taloudessa julkaistuja työnjohtajia hakevia työpaikkailmoituksia ja jok ikisessä ilmoituksessa ensimmäiseksi mainittu kyvykkyysvaade liittyi oman alan tekniseen osaamiseen ja kokemukseen. 4. Työnjohtotyön tavoitteet: Millaisia tulostavoitteita työnjohtotyölle asetetaan, miten tavoitteiden toteutumista mitataan? Ovatko työn tavoitteet strategisia vai operatiivisia, entä onko työhön liitetty organisaation kehittämistavoitteita? Tämä keskustelun alue liittyy siihen, mitä työnjohtajilta organisaatiossa odotetaan. Kokemustemme perusteella tämä osa-alue kuitataan usein varsin nopeasti, ikään kuin se olisi kaikille itsestään selvää. Näin ei havaintojemme mukaan kuitenkaan ole. Esimiestyön tavoitteet voivat olla jopa ristiriitaisia, etenkin jos tarkastellaan sekä työlle asetettuja julki- ja piilotavoitteita. Esimerkiksi toistuva keskustelu kehittämishankkeissa on ollut ristiriita välillisten tehtävien kuten raportointien, suunnittelun yms. ja valmentavan työotteen toteuttamisen, eli oman työryhmän kanssa työskentelyn, keskustelujen yms. välillä. Vaikka teemat eivät ole toisiaan poissulkevia, on valmentavan työotteen edistämiseksi usein perusteltua muuttaa myös muita työtehtäviä, eli vapauttaa aikaa uutta toimintaa varten. Muutokset voivat olla myös haastavia. Esimerkiksi vähittäiskaupassa tunnistettiin, että esimiesten työlle asetetut tavoitteet perustuivat myymälän taloudelliseen tulokseen. Vahvasti konseptoidussa toimintamallissa esimiehen mahdol- 43

5 lisuudet vaikuttaa taloudelliseen tulokseen ovat kuitenkin rajoitetut. Tavoitteita muutettiin siten, että myymälän toiminnalliset tavoitteet kuten asiakastyytyväisyys ja henkilöstötyytyväisyys olisivat painottuneemmassa asemassa esimiehen tuloskortissa ja edelleen tulospalkkauksessa. Tämä muutospyrkimys vaatii paljon työtä kuten palkkiojärjestelmien uudelleenmäärittelyä. Työnjohtajien roolikartta Edellä kuvatut tekijät auttavat tarkastelemaan työnjohtotyön kehittämismahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltainen tarkastelu helpottaa valmentavan esimiestyön omaksumisen esteiden ja edisteiden hahmottamista työnjohtotyössä. Näitä keskusteluja voi edelleen kiteyttää esimiestyön kehittämisen tavoitteiksi työnjohtajien roolikartan avulla. Roolikartta on väline, jonka avulla voi käydä keskustelua työnjohtotyön nyky- ja tavoitetilasta. Sosiaalipsykologiassa roolilla tarkoitetaan esimieheen ulkoa kohdistuvia, jossain määrin sisäistettyjä odotuksia käyttäytymisestä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Organisatorisilla sidosryhmillä, eli työntekijöillä, työnjohtajien esimiehillä, henkilöstöhallinnolla sekä työnjohtajilla itsellään on erilaisia käsityksiä ja odotuksia työnjohtotyön sisällöstä, tavoitteista ja toimintamalleista. Näiden yhtenevien ja eroavien käsitysten tarkastelu on keskeinen osa kehittämistyötä. Esimiesten rooleja jäsennämme kahden dimension avulla: mitä esimiehet tekevät (tehtävä) ja miten he sen tekevät (toimintatapa). Keskustelua rooleista käydään sekä a) nykytilanteen että b) tavoitetilan tasolla. Eli a) miten asiat käytännössä yrityksessämme ovat ja b) miten niiden tulisi olla. Kuva 1 jäsentää eräitä tyypillisiä työnjohtajien rooleja. Miten (Tapa) Mitä (Tehtävä) Hallinnoiden Asiantuntevasti Ongelmia ratkaisten Valmentaen Ihmiset CoaCh Talous manageri Tuote-/ teknologiaprosessit Perinteinen työnjohtaja Kuva 1. Työnjohtajien roolikartta Yksinkertaistaen työnjohtajien tehtäväkenttää voidaan tarkastella kolmen luokan avulla. Nämä luokat ovat ihmiset, talous sekä tuote/teknologia. Ihmisiin liittyvät tehtävät koskettavat esimiesten alaisia ja omaa esimiestä. Tyypillisiä tämän luokan tehtäväalueita ovat viestintä, henkilöstöhallinto, henkilöstöresurssien ohjaus, työsuoritusten arviointi ja palkitseminen, koulutus ja neuvonta jne. Talouteen kuuluvat ne työnjohdon tehtävät, jotka liittyvät organisaation talouteen ja liiketoimintaan. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi budjettiin ja budjetointiin liittyvät toimet, tuloksen ja kulujen seuranta, tilaukset ja varastosaldojen seuraaminen, investointisuunnittelu ja asiakkaisiin liittyvät tehtävät. Tuote/teknologia -luokkaan kuuluvat ne tehtävät, jotka liittyvät ensisijaisesti työnjohtajan vastuulla olevaan teknologia- tai tuoteprosessiin ja sen hallintaan. Esimerkkejä näistä tehtävistä ovat laadunohjaus, tuote- ja prosessimuutokset, tuotantoteknologian yksityiskohdat, työympäristöstä huolehtiminen, tuotespesifikaatiot ja operatiivisen työn itse tekeminen. 44

6 Johtamistavalla tarkoitamme tyyliä, jolla työnjohtaja työtään tekee: miten hän viestii sidosryhmilleen, miten vastaa raportoinnista, miten toimii ongelmatilanteissa jne. Johtamistavat jaamme neljään luokkaan: hallinnoiden (yleensä järjestelmiin liittyvää tiedon keruuta, käsittelemistä ja tallentamista), asiantuntevasti (syvällistä osaamista esimerkiksi tuotteen sisällöstä tai tuotantoprosessin toiminnasta), ongelmia ratkaisten (aktiivista vastuunottoa käytännön ongelmatilanteiden selvittämisestä) sekä valmentaen (fasilitoivan työotteen toteuttamista sekä toisten aktivointia ja sitouttamista). Hallinnoivalla johtamistavalla tarkoitamme toimintaa, joka tapahtuu pääosin erilaisten järjestelmien kautta. Tällä tavalla toimiessaan työnjohtaja ei ole suoraan vuorovaikutuksessa esimerkiksi alaistensa kanssa. Sen sijaan tähän toimintatapaan kuuluu paljon erilaista tiedon keräämistä, käsittelyä ja tallentamista. Hyvänä esimerkkinä tästä johtamistavasta on erilaisten toiminnanohjausjärjestelmien käyttö. Työnjohtaja voi esimerkiksi havaita järjestelmää tutkiessaan, että jokin työprosessin osa on jäämässä jälkeen muusta toiminnasta. Tällöin hän voi järjestelmän kautta osoittaa lisää henkilöitä tätä prosessia edistämään. Asiantunteva tapa kumpuaa työnjohtajan tiedoista, taidoista ja kokemuksesta. Esimerkiksi perinteinen työnjohtaja, joka usein nousee työnjohtajan asemaan tehtyään ensin töitä yrityksen lattiatasolla, hallitsee tyypillisesti teknologia- ja tuoteprosessiin kuuluvat tehtävät erinomaisesti. Tavallisesti työnjohtaja tuntee hyvin myös välittömän työympäristönsä sekä oman organisaationsa rakenteet, piirteet ja toimintatavat. Työnjohtaja on se henkilö, jolta tullaan kysymään neuvoa ongelmatilanteissa. Ongelmia ratkova toimintatapa tarkoittaa työtä ja työympäristöä kehittävää ja muuttavaa työskentelytapaa. Tällä johtamistavalla viitataan sellaiseen toimintaan, jolla työnjohtaja ratkaisee ja ennaltaehkäisee erilaisia ongelmatilanteita. Ongelmat voivat liittyä niin henkilöstöön, tuote- ja teknologiaprosessiin kuin talouteenkin. Ongelmia ratkaiseva tapa eroaa asiantuntevasta esimiehen proaktiivisuuden suhteen. Siinä missä asiantunteva tapa on reaktiivinen: toiminta alkaa ongelman ilmettyä, on ongelmia ratkaiseva tapa ennakoiva, uusia toimintatapoja ja -mahdollisuuksia hakeva, luovuutta hyödyntävä tapa. Valmentava johtamistapa pitää sisällään erityisesti työntekijöitä vastuuttavia, motivoivia, sitouttavia ja kannustavia toimintatapoja. Tälle johtamistavalle on ominaista fasilitoiva työote, työntekijöiden ammatilliseen kehitykseen ohjaaminen, keskustelulähtöisyys, yksilön erityispiirteet huomioiva työskentelytapa. Työnjohtajien ammatilliset roolit muodostuvat näiden kategorioiden leikkauspisteistä ja niiden yhdistelmistä. Kuvaan 1 on liitetty kolme usein toistuvaa työnjohtajan roolia. Perinteinen työnjohtaja viittaa työnjohtajuuteen, jonka lähtökohdat ovat pitkän kokemuksen tuottamassa ammatillisessa osaamisessa. Työnjohtajalla on yrityksen paras käytännön ymmärrys yrityksen tuotantoprosessista ja hän on esimerkiksi tärkeä yhteistyötaho tuotekehitykselle tuotteen valmistettavuuden näkökulmasta. Manageri tarkoittaa työnjohtajaa, joka keskittyy välillisten tehtävien hoitamiseen. Hän seuraa mittausdataa ja raportoi, suunnittelee tuotantoa ja työvuoroja, tekee tietojärjestelmiin liittyvää työtä. Coach viittaa työnjohtajaan, joka ohjaa tiimiään, asettaa henkilöstönsä kanssa sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä kehittämistavoitteita, antaa palautetta jne. Nämä roolit ovat vain ideaalisia yleistyksiä ja arjen esimiestyö sisältää näitä ja lukuisia muitakin rooleja. Roolikartta on kuitenkin yksi tapa, jolla yrityksessä voidaan käydä keskustelua esimiestyöhön tarvittavista muutoksista. Kuten aiemmin jo mainittiin, tutkimissamme yrityksissä toistuvasti haluttu muutos on ollut esimiesten coach-roolin vahvistaminen. Roolikartta voi auttaa ymmärtämään kuinka suuresta käsitteellisestä muutoksesta esimiestyön ytimen jäsentämisessä on kysymys: perinteisestä työnjohtajasta ei helposti muunnuta tehokkaaksi valmentajaksi. Kehittämishankkeissa usein toistunut havainto on ollut myös se, että siinä missä esimiestyön kehittämisen retoriikka korostaa valmentavan työotteen tärkeyttä, on työnjohtajilla arjessa niin paljon erilaista raportointi-, dokumentointi- ja hallintotyötä, että organisaatio ohjaa heitä ennemmin managereiksi. Esimerkiksi vähittäiskaupan organisaatiossa esimiesten odotettiin käyttävän 15 erilaista tietojärjestelmää osana työtään. Koska kehittämispyrkimyksenä oli vahvistaa esimiesten asiakas- ja tiiminjohtamispanosta, mietitään ko. organisaatiossa nyt mahdollisuuksia palauttaa osan tietojärjestelmistä käyttö takaisin tukitoimintoihin. 45

7 Yhteenveto Tässä artikkelissa on tarkasteltu työnjohtotyön kenttää sen kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta. Artikkelissa kuvattiin neljä osa-aluetta, jotka on huomioitava mietittäessä työnjohtotyön kehittämistä. Lisäksi kuvattiin roolikartaksi nimetty väline, jonka avulla esimiestyön nykytilasta ja kehittämistavoitteista voidaan käydä keskustelua organisaatioissa. Kiinnostus työnjohtotyön kehittämiseen on lisääntynyt viime vuosina ja tuotanto- ja palveluyritykset miettivät miten ammattiryhmän toimintaa veisi eteenpäin. Aihealueesta tehdyt kansainväliset tutkimukset, sekä tämän artikkelin kirjoittajan kokemukset suomalaisista kehittämishankkeista kertovat, että työnjohtotyön perussisältö on edelleen varsin samanlainen kuin mitä se on ollut läpi 1900-luvun. Työnjohtotyön ydintä on edelleen tuotannon toimivuuden ja tehokkuuden kontrolli. Perustehtävän rinnalle on kuitenkin tuotu uutta sisältöä. Tehtävän laajentuminen on näkynyt mm. kiinnostuksena valmentavan työotteen omaksumiseen työnjohtotyössä. On tärkeää tiedostaa, että valmentava työote ei ole syrjäyttänyt perinteistä kontrollilähtöistä esimiestyötä tuotanto-organisaatioissa. Yritykset pikemminkin haluavat lisätä valmentavaa työotetta perinteisen työnjohtamisen rinnalla. Missä määrin tämä käytännössä on mahdollista, on mielenkiintoinen kysymys. Valmentava työote pyrkii erottautumaan käske-ja-kontrolloi tehokkuusjohtamisesta jo ideologisella tasolla. Näillä johtamisen eri koulukunnilla on siis merkittäviä eroja jo niiden käsitteellisissä lähtökohdissa ja arvoperustassa: miten siis tavalliset esimiehet oppivat arjessa yhdistelemään näitä hyvin erilaisia johtamistulkintoja. Johtamisretoriikka korostaa hyviä valmentajamaisia piirteinä tavoitteena, mutta samaan aikaan organisaation rakenteet ohjaavat esimiehiä tekemään välillisiä tehtäviä ja lopulta esimiesten odotetaan kontrolloivan tuotannon pyörimistä. Kokemukset kehittämishankkeista osoittavat, että esimiehet tekevät yksilöllisiä ratkaisuja ristiriitaisten rooliodotusten äärellä. Vähittäiskaupassa osa esimiehistä omaksui ennemmin managerin roolin ja keskittyi toimistossa paperitöihin, toiset jäsensivät itsensä ennemmin duunariksi ja keskittyivät oman operatiivisen työn laadukkaaseen tekemiseen. Kolmas esimiesryhmä pyrki aktiivisesti delegoimaan toimistotehtäviä eteenpäin organisaatiossa ja ohjaamaan ryhmäänsä arjessa. Esimiestyölle asetettujen odotusten paletti ei siten kokonaisuudessaan toteutunut yksittäisten esimiesten työssä. Yritysten unelmana näyttäisikin olevan siis sekä syödä että säästää kakku työnjohtotyön kehittämisessä. Työnjohtajat itse suhtautuvat heihin kohdennettaviin kehittämistavoitteisiin moninaisin tavoin. Toiset innostuvat, jotkut hämmentyvät, eräät loukkaantuvat muutosretoriikasta, jonka he ovat kokeneet väheksyvän heidän olemassa olevaa ammatillista osaamistaan. Paras apu kehittämistilanteissa on eri osapuolten välinen avoin keskustelu, jossa realistisesti käsitellään sekä esimiestyön mahdollisuuksia että sen kehittämisen esteitä. Lähdeluettelo Delbridge, R. and Lowe, J. (1997). Manufacturing control: supervisory systems on the new shopfloor. Sociology, Vol. 31, No. 3, pp Hales, C. (2005), Rooted in supervision, branching into management: continuity and change in the role of first line managers. Journal of Management Studies, May, Vol. 42 No.3, pp Schlesinger, L. A. and Klein, J. A. (1987). The first line supervisor: past, present and future. Kirjassa Lorsch, J. (Ed.), Handbook of Organizational Behaviour, Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall, pp

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe 10.6.2008 Valintakokeessa on tehtävät I, II ja III. Jokaiselle tehtävälle on oma oheismateriaalinsa. Kokeen yhteispistemäärä

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen. Jukka Lassila 16.1.2012

Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen. Jukka Lassila 16.1.2012 Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen menestystekijänä Jukka Lassila 16.1.2012 Hallitustyöskentely pk-yrityksen menestystekijänä Hallitustyön merkitys yrityksen alkuvaiheessa ja kasvuvaiheessa

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e IT JA PAREMPI BISNES Talentum Media Oy ja Vesa Tiirikainen ISBN 978-952-14-1506-7 Kansi ja taitto: Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy Sisältö Esipuhe 9 1. Parempaa bisnestä tietotekniikkaa hankkimalla! 13

Lisätiedot

Kokemuksia Valtiokonttorin Kieku-käyttöönotosta

Kokemuksia Valtiokonttorin Kieku-käyttöönotosta Kokemuksia Valtiokonttorin Kieku-käyttöönotosta Talous- ja henkilöstöhallinnon substanssit sekä Kiekuprosessit Mikä Heltta-hanke oli? Otimme käyttöön 1.1.2011 Kieku-tietojärjestelmän talousja henkilöstöhallintoon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

miestyön osaamiskeskus

miestyön osaamiskeskus miestyön osaamiskeskus 1 Miestyön Osaamiskeskus on kehittämis- ja koulutustoimintaan erikoistunut yksikkö, joka tutkii ja kehittää miesten kanssa tehtävää työtä sekä vahvistaa eri toimijoiden osaamista

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Myötäinnon voima Meillä tämä toimii! Pirjo K Kuusela Yhteiskuntavastuujohtaja Personal Banking Nordea Finland Professional Certified Coach (PCC)

Myötäinnon voima Meillä tämä toimii! Pirjo K Kuusela Yhteiskuntavastuujohtaja Personal Banking Nordea Finland Professional Certified Coach (PCC) Myötäinnon voima Meillä tämä toimii! Pirjo K Kuusela Yhteiskuntavastuujohtaja Personal Banking Nordea Finland Professional Certified Coach (PCC) Palveluyrityksen menestymisen ratkaisee asenne, osaaminen

Lisätiedot

Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa

Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa KIEKU käyttäjäfoorumi 4.11.2014 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Tehdyt linjaukset Päätös toimintamallin muutoksesta

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Kieku-info: Konserniraportoinnin suunnitelmat

Kieku-info: Konserniraportoinnin suunnitelmat Kieku-info: Konserniraportoinnin suunnitelmat Ratkaisupäällikkö (Kieku), Kimmo Järvinen Palvelupäällikkö (TH toimiala), Olli Ahonen Tilaisuus, Esittäjä Sisältö: Kieku tuotannon tilanne raportoinnin osalta

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Taloushallinnon uusi rooli

Taloushallinnon uusi rooli Taloushallinnon uusi rooli Valtio Expo 2009 Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller 7.5.2009 marja.heikkinen-jarnola@lvm.fi 1 Taloushallinnon rutiinit palvelukeskukseen entä

Lisätiedot

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot