Tuotannon kontrollia ja valmentamista: työnjohtajan monet roolit arjen esimiestyössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotannon kontrollia ja valmentamista: työnjohtajan monet roolit arjen esimiestyössä"

Transkriptio

1 Jouni virtaharju DI Jouni Virtaharju työskentelee projektipäällikkönä ja opettajana Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksessa ja Tuotantotalouden laitoksella. Organisaatiotutkimuksen alueella hänen työnsä keskittyy erityisesti organisaatioiden kehittämiseen ja johtajuuteen. Jouni on työskennellyt useissa eri toimialoja edustavien yritysten sisäisissä muutoshankkeissa ja kouluttanut esimiehiä monen vuoden ajan. Tämä artikkeli perustuu kolme vuotta jatkuneeseen tutkimustyöhön ensimmäisen tason esimiestyön sisällöstä ja muutoksesta. Tuotannon kontrollia ja valmentamista: työnjohtajan monet roolit arjen esimiestyössä Johdanto Työnjohto ja työnjohtotyö ovat jääneet varsin vähäiselle huomiolle organisaation ja esimiestyön kehittämisessä menneinä vuosikymmeninä. Tieto- ja asiantuntijatyön kehittäminen ja itseohjautuvat tiimit ovat jättäneet tuotanto- ja palveluorganisaatioiden ensimmäisen tason esimiestyön varjoonsa. Työnjohtaminen-sanaa on saattanut jopa leimata tietty vanhakantaisuus; termistä voi tulla mieleen ne tayloristiset tuotanto-organisaatiot, joita henkilöstöjohtamisen tutkijat, kehittäjät ja konsultit ovat yrittäneet purkaa ja muuntaa joksikin toiseksi. Työnjohto ammattiryhmänä ja työnjohtotyö ei kuitenkaan ole hävinnyt tuotanto- ja palveluorganisaatioista. Kiinnostus tähän ammattiryhmään on 2000-luvun aikana palaamassa ja useilla aloilla on aloitettu ammatillinen työnjohtajakoulutus uudelleen (esimerkiksi rakennusmestarikoulutus 2006). Millaista työnjohtaminen on tämän päivän organisaatioissa, millaisia kehittämistarpeita siihen sisältyy, entä miten sitä voidaan kehittää? Tässä artikkelissa tarkastelen työnjohtotyötä kehittämisen kohteena. Artikkeli perustuu Aalto-yliopiston ja Muutostaito Oy:n yhdessä toteuttamiin työnjohtotyön tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tarkastelen työnjohtotyön kehittämisen erityispiirteitä ja kontekstia, sekä esittelen kehittämisen malleja, joita olemme kehittäneet ja soveltaneet esimiestyön kehittämisessä tuotanto- ja palveluorganisaatioissa. Työnjohtaminen Työnjohtamisella tarkoitetaan tyypillisesti teollisuusympäristössä tehtävää operatiivista esimiestyötä. Työnjohtajat työskentelevät keskijohdon alaisina ohjaten ja kontrolloiden työntekijöiden toimintaa tuotannossa. Työnjohtajat toimivat organisaation ensimmäisenä esimiestasona eli he ovat työntekijätason 40

2 välittömiä esimiehiä. He ohjaavat ja johtavat tuotantotiimejä, -ryhmiä, työvuoroja, yksiköitä tai tuotantolinjoja vastaten siitä, että perusprosessit pyörivät. Monissa organisaatioissa työnjohtajat myös itse osallistuvat tuotannolliseen työhön. Työnjohtotyötä tehdään monien ammattinimikkeiden alla, esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa tuotantomestari, vuoroesimies, palvelupäällikkö ja tiiminvetäjä. Myös palveluorganisaatioissa tehtävää ensimmäisen tason esimiestyötä voidaan kutsua työnjohtotyöksi. Esimerkiksi kaupan, ravintoloiden ja vaikkapa työttömyyskassojen käsittelijöiden esimiesten työ täyttää työnjohtotyön kriteerit. Työnjohtajaksi on perinteisesti noustu työntekijöiden joukosta: pätevimmästä tai aktiivisimmasta työntekijästä tehtiin ryhmän muiden jäsenten pomo. Tästä johtuen työnjohtajilla ei aina ole ollut koulutusta esimiestehtäviin, vaan he ovat olleet tuotantoprosessin ja/tai tuotantotekniikan taitajia, joiden osaaminen perustui pitkän kokemuksen synnyttämään ymmärrykseen ja tietoon tuotannosta. Viime vuosina tämä trendi on muuttunut, ja yhä useammalla teollisuudessa työskentelevällä työnjohtajalla on insinöörin koulutus. Työnjohtajien ammatilliseen koulutukseen ei ole juurikaan sisältynyt esimiesvalmennusta, vaan se on jäänyt työnjohtajien työnantajien järjestettäväksi. Työnjohtajille suunnatun esimieskoulutuksen määrä vaihtelee toimialasta ja yrityksestä riippuen. Työnjohtotyön historiallinen kehitys Kuten johdannossa kuvasin, on työnjohto ja työnjohtaminen ollut viime vuosikymmeninä varsin epäkiinnostava aihe. Kirjallisuushaku työnjohtotyöstä osoittaa, että siitä kirjoitettiin vuosisadan alusta aina 1970-luvulle saakka, ja sen jälkeen aiheen käsittely väheni merkittävästi. Tähän on monia syitä. Teollistumisen alkuvaiheessa työnjohtajalla (englanniksi foreman) viitattiin tietyn tehtaan omistajan alaisuudessa toimivaan itsenäiseen toimijaan. Hän järjesti tuotannon, palkkasi työntekijät, ohjasi ja ohjeisti heidät, valvoi työntekoa, maksoi työntekijöille palkkaa ollessaan tyytyväinen ja erotti heidät ollessaan tyytymätön. Työnjohtaja oli siis eräänlainen yksikkönsä toimitusjohtaja ; taho, jolta tehdas alihankki tuotannon pyörittämisen. Työnjohtajalla oli valtaa ja vastuuta merkittävästi enemmän kuin myöhempien aikojen työnjohtajilla. Frederick Taylor loi 1900-luvun alussa tieteellisen liikkeenjohdon yhteydessä ajatuksen toiminnallisesta työnjohtajuudesta (Functional Foremanship), jossa työn suunnittelu erotettiin työn suorittamisesta. Tieteellisen liikkeenjohdon ajattelussa työnjohtajan päätehtäväksi muotoutui työprosessin valvonta. Muut toimijat erikoistuivat mm. työntekijöiden valintaan ja kouluttamiseen ja työnjohto muuttui itsenäisestä toimijasta ylempien organisaatiotasojen ohjaamaksi työntekijöiden ja työnantajan väliseksi toimijaksi. Ammattijärjestöjen ja työnantajan välisissä prosesseissa työnjohto sen sijaan sivuutettiin: neuvottelut käytiin johdon ja liittojen välillä. Lisäksi tuotantoteknologian kehityksen voi katsoa siirtäneen ohjausvaltaa yhä enemmän erikoistuneille toimijoille kuten tuotannonsuunnittelijoille. On kuitenkin huomattava, että 1980-luvulle tultaessa työnjohtajan rooli ei tutkimusten mukaan ollut juurikaan muuttunut tieteellisen liikkeenjohdon ajoista: työnjohtaja oli edelleen operationaalisen toiminnan pyörittäjä. Hänen tehtävänään oli edelleen pitää tuotanto pyörimässä. Työnjohtajan valta, vaikuttamisen mahdollisuudet ja mahdollisuudet hallita yksikkönsä työnteon kokonaisuus olivat kaikki vähentyneet, mutta yhä edelleen työnjohtaja oli vastuussa siitä, että työnteko on sujuvaa ja häiriötöntä luvulta alkaen sekä alan tutkimuksessa että julkisessa keskustelussa puhuttiin jopa työnjohtotyön häviämisestä. Erityisesti keskustelut matalammaksi, joustavammaksi ja dynaamisemmiksi muuttuvista organisaatioista (Lean) ja itseohjautuvista tiimeistä väittivät, että työnjohtajien vastuut ja tehtävät tullaan jakamaan organisaatiossa alaspäin ja että esimiesten työ muuttuisi operatiivisesta valvonnasta kohti tiimien kehittämistä ja strategisempaa liiketoiminnan johtamista. Operatiiviset tehtävät jäisivät tiimien itsensä järjestettäviksi ja strategisempi painotus liittäisi työnjohdon osaksi keskijohtoa (kts esim. Schlesinger & Klein, 1987). Nämä keskustelut tekivät työnjohtamisesta epäkiinnostavaa niin tutkimuksen kuin kehittämisenkin piirissä. Varjo työnjohtamisen yllä syveni entisestään. 41

3 Kun kuitenkin katsomme tänä päivänä tuotanto- ja palveluorganisaatioita, voimme havaita, että puheet työnjohtotyön kuolemasta ovat olleet suuresti liioiteltuja: työnjohtajat eivät ole hävinneet yrityksistä mihinkään (Delbridge & Lowe, 1997). Ja aiheesta tehtyjen uusien tutkimusten valossa näyttäisi, ettei työnjohtotyön perussisältökään ole kovin radikaalisti muuttunut. Työn ytimen muodostaa edelleen tuotannon toimivuuden ja tehokkuuden kontrollointi (Hales, 2005). Sen sijaan työnjohtotyö on saanut perinteisten tehtäviensä rinnalle useita uusia tehtäviä, joiden myötä työnjohtajan työkenttä ja vastuu ovat laajentuneet sen sijaan, että työnjohtajat olisivat tyystin kadonneet. Työnjohtotyön kehittäminen Olemme 2000-luvun lopulla osallistuneet seitsemään eri tuotanto- ja palveluorganisaation ensimmäisen tason esimiestyön kehittämishankkeeseen. Näissä hankkeissa työnjohtamisen kehittämiselle on asetettu useita tavoitteita, kuten asiakasrajapinnassa työskentelyn lisääminen, uuden tuotantoteknologian käyttöönotto, osastojen välisen yhteistyön tehostaminen, mittausdatan parempi hyödyntäminen, ja esimiesten roolin muuttaminen strategisemmaksi. Kehittämishankkeissa on ollut lisäksi lähes joka kerta toistuva teema, eli työnjohdon ja työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön tehostaminen. Ratkaisuksi tähän haasteeseen on organisaatioissa ymmärretty tiimityön tehostaminen ja valmentavan esimiestyöotteen omaksuminen. Eli esimiestyön kehittämiselle asetettavat tavoitteet muodostavat tyypillisesti monitasoisen ja jopa ristiriitaisen kentän. Lisäksi olemme havainneet, että välittömän kehittämistoiminnan ohella työnjohtotyötä muuttaa organisaatioissa tapahtuvat välilliset muutokset. Esimerkiksi uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto vaikuttaa merkittävästi siihen tapaan, jolla työnjohtajat toimivat organisaatiossa. Esimiestyön kehittäminen rajataan silti monessa organisaatiossa edelleen vain koulutukselliseksi asiaksi. Jotta työnjohtotyön muutos- ja kehittämismahdollisuudet tunnistettaisiin paremmin, olemme määritelleet neljä tasoa, joilla työnjohtotyön muutosta on syytä tarkastella. Nämä tasot ovat: 1. Työnjohtotyön sisältö: Mitä työnjohtotyötä tekevät henkilöt käytännössä tekevät? Mitkä ovat heidän valtuutensa ja vastuunsa? Mitä työn sisällön haluttaisiin olevan? Työnjohtamisen tehtäväkenttää on toisinaan kuvattu sanonnalla paljon vastuuta, vähän valtaa. Havaintojemme mukaan työnjohtaja-nimikkeellä työskentelevien henkilöiden tehtäväkentät vaihtelevat suuresti eri organisaatioissa. Esimerkiksi se, missä määrin työnjohtajat osallistuvat operatiiviseen tekemiseen, vaihtelee organisaatioittain. Toisaalla työnjohtajat tekevät pääsääntöisesti itse operatiivista työtä ja esimiestehtävät ovat pienehkö lisuke. Toisissa organisaatioissa työnjohtajien aika kuluu ns. välillisten tehtävien hoitoon. Kokemukset myös osoittavat, että organisaatioissa ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa siitä mitä esimiehet käytännössä tekevät. Vähittäiskaupan organisaatiossa tekemässämme ajankäyttötutkimuksessa selvisi, että esimiesten työajasta yli 40 % kului hallinnollisten tehtävien parissa ja alaisten kanssa tehtiin yhdessä työtä 30 % työajasta. Kaupassa oli oletettu, että esimiesten aika menisi erilaisten tulipalojen sammutteluun, mutta näihin ennakoimattomiin ongelmiin kului n. 3 % esimiesten työajasta. Elintarvikealan tehtaassa havaitsimme, että työnjohtajanimikkeellä toimivien henkilöiden työnkuvat poikkesivat toisistaan merkittävästi. Yksi työnjohtajista vastasi tuotannon kontrolloinnista, toisesta oli muotoutunut tuotannonsuunnittelija ja kolmas teki toiminnan laatuun ja kehittämiseen liittyvää työtä. Työnjohtajat eivät muodostaneetkaan yhtenäistä joukkoa, vaan kehittämisessä tuli huomioida eriytyneet tehtäväkentät. 2. Johtamisympäristö: Millaisessa organisaatiossa työnjohtajat toimivat? Mikä on työnjako työnjohdon, keskijohdon, työntekijöiden ja tukitoimintojen välillä? Miten tuotantoteknologia(n muutokset) vaikuttavat esimiestyöhön? Missä työnjohdon työpisteet sijaitsevat: samassa pisteessä, lähellä vai kauka- 42

4 na tuotantoprosessista, hajautettuina? Millaista työnjohto on organisaatiossa perinteisesti ollut? Johtamisympäristö on yleistermi kontekstille, jossa esimiehet toimivat. Johtamisympäristöä voi tarkastella sekä sosiaalisesta (organisatorisesta), fyysisestä, teknologisesta että kulttuurisesta näkökulmasta. Esimerkiksi työnjohtajan alaisten määrä vaikuttaa merkittävästi siihen, millaiseksi esimiestyön luonne ja toteutustapa muotoutuu neljän ja neljänkymmenen alaisen käytännön johtaminen on erilaista. Organisatorinen kontekstitekijä oli esimerkiksi panimon osastopäällikkö, joka laiterikkotilanteissa johti tuotantoa työnjohtajien ohi. Hän oli vuosikausia tottunut kantamaan vastuun koneiden korjauksista, olihan hän selvästi kokenein henkilö siinä. Valitettavasti ohitetut työnjohtajat eivät koskaan saaneet edes mahdollisuutta tutustua laitteiden ongelmiin ja olivat tämän myötä ajautuneet irti tuotantoprosessista välillisten tehtävien hoitajiksi. Tässä yhteydessä työnjohtajien työn kehittäminen edellytti muutosta työnjohtajien esimiehen toiminnassa: hänet taivuteltiin irrottautumaan koneiden ja laitteiden korjaamisesta. Vähittäiskaupassa ongelmaksi todettiin se, että esimies tekee vain aamuvuoroja eikä käytännössä näe iltaisin ja viikonloppuisin työskenteleviä alaisiaan. Elintarvikealan yrityksessä työnjohtaja-nimikkeellä toimivan henkilön työpiste sijaitsi toisessa rakennuksessa, lähes 200 metrin päässä tuotantolinjasta. Tehtävänkuva sisälsi lähinnä suunnittelua, eikä esimiehellä käytännössä ollut mahdollisuutta valmentaa tuotantotiimiä. Esimerkkinä teknologian vaikutuksesta työnjohtotyöhön toimii tilanne, jossa panimon varastossa otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Muutoksen seurauksena trukkeihin asennettiin näytöt, joiden avulla tietojärjestelmä suoraan ohjasi työntekijöitä keräilytehtävissä. Esimieheltä ei enää odotettu työntekijöiden suoraa ohjeistusta ja aikaisemmin esimiesten ja alaisten suhdetta keskeisesti määritelleet vuorovaikutustilanteet hävisivät. Kehittämishankkeessa esimiehille piti keksiä uusia, relevantteja syitä keskustella alaistensa kanssa. 3. Työnjohtajat itse: Millainen on esimiesten tieto- ja taitotaso sekä heidän asenteensa esimiestyötä kohtaan? Entä millainen on työnjohtajien identiteetti? Tämä osa-alue on esimiestyön kehittämisessä epäilemättä eniten tarkasteltu kokonaisuus. Esimiesten kyvykkyydet ovat erilaisia ja myös valmiudet omaksua uusia asioita vaihtelevat. Työnjohtajien omat käsitykset työnsä merkityksestä ja tavoitteista ovat keskeisiä vaikuttajia kehittämishankkeissa. Valmentavaa esimiestyötä korostettaessa voi tuotantoteknologian osaamisen merkitys jäädä pimentoon. Esimerkiksi prosessiteollisuuden yrityksessä pidettiin turvallisuusriskinä sitä, että nuorilla työnjohtajilla ei ole kokemusta seisokkien aikaisesta toiminnasta. Esimiestaidot eivät ole syrjäyttäneet teknistä osaamista työnjohtajien tärkeimpänä osaamisalueena: analysoimme alkuvuodesta 2011 Helsingin Sanomissa ja Tekniikka & Taloudessa julkaistuja työnjohtajia hakevia työpaikkailmoituksia ja jok ikisessä ilmoituksessa ensimmäiseksi mainittu kyvykkyysvaade liittyi oman alan tekniseen osaamiseen ja kokemukseen. 4. Työnjohtotyön tavoitteet: Millaisia tulostavoitteita työnjohtotyölle asetetaan, miten tavoitteiden toteutumista mitataan? Ovatko työn tavoitteet strategisia vai operatiivisia, entä onko työhön liitetty organisaation kehittämistavoitteita? Tämä keskustelun alue liittyy siihen, mitä työnjohtajilta organisaatiossa odotetaan. Kokemustemme perusteella tämä osa-alue kuitataan usein varsin nopeasti, ikään kuin se olisi kaikille itsestään selvää. Näin ei havaintojemme mukaan kuitenkaan ole. Esimiestyön tavoitteet voivat olla jopa ristiriitaisia, etenkin jos tarkastellaan sekä työlle asetettuja julki- ja piilotavoitteita. Esimerkiksi toistuva keskustelu kehittämishankkeissa on ollut ristiriita välillisten tehtävien kuten raportointien, suunnittelun yms. ja valmentavan työotteen toteuttamisen, eli oman työryhmän kanssa työskentelyn, keskustelujen yms. välillä. Vaikka teemat eivät ole toisiaan poissulkevia, on valmentavan työotteen edistämiseksi usein perusteltua muuttaa myös muita työtehtäviä, eli vapauttaa aikaa uutta toimintaa varten. Muutokset voivat olla myös haastavia. Esimerkiksi vähittäiskaupassa tunnistettiin, että esimiesten työlle asetetut tavoitteet perustuivat myymälän taloudelliseen tulokseen. Vahvasti konseptoidussa toimintamallissa esimiehen mahdol- 43

5 lisuudet vaikuttaa taloudelliseen tulokseen ovat kuitenkin rajoitetut. Tavoitteita muutettiin siten, että myymälän toiminnalliset tavoitteet kuten asiakastyytyväisyys ja henkilöstötyytyväisyys olisivat painottuneemmassa asemassa esimiehen tuloskortissa ja edelleen tulospalkkauksessa. Tämä muutospyrkimys vaatii paljon työtä kuten palkkiojärjestelmien uudelleenmäärittelyä. Työnjohtajien roolikartta Edellä kuvatut tekijät auttavat tarkastelemaan työnjohtotyön kehittämismahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltainen tarkastelu helpottaa valmentavan esimiestyön omaksumisen esteiden ja edisteiden hahmottamista työnjohtotyössä. Näitä keskusteluja voi edelleen kiteyttää esimiestyön kehittämisen tavoitteiksi työnjohtajien roolikartan avulla. Roolikartta on väline, jonka avulla voi käydä keskustelua työnjohtotyön nyky- ja tavoitetilasta. Sosiaalipsykologiassa roolilla tarkoitetaan esimieheen ulkoa kohdistuvia, jossain määrin sisäistettyjä odotuksia käyttäytymisestä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Organisatorisilla sidosryhmillä, eli työntekijöillä, työnjohtajien esimiehillä, henkilöstöhallinnolla sekä työnjohtajilla itsellään on erilaisia käsityksiä ja odotuksia työnjohtotyön sisällöstä, tavoitteista ja toimintamalleista. Näiden yhtenevien ja eroavien käsitysten tarkastelu on keskeinen osa kehittämistyötä. Esimiesten rooleja jäsennämme kahden dimension avulla: mitä esimiehet tekevät (tehtävä) ja miten he sen tekevät (toimintatapa). Keskustelua rooleista käydään sekä a) nykytilanteen että b) tavoitetilan tasolla. Eli a) miten asiat käytännössä yrityksessämme ovat ja b) miten niiden tulisi olla. Kuva 1 jäsentää eräitä tyypillisiä työnjohtajien rooleja. Miten (Tapa) Mitä (Tehtävä) Hallinnoiden Asiantuntevasti Ongelmia ratkaisten Valmentaen Ihmiset CoaCh Talous manageri Tuote-/ teknologiaprosessit Perinteinen työnjohtaja Kuva 1. Työnjohtajien roolikartta Yksinkertaistaen työnjohtajien tehtäväkenttää voidaan tarkastella kolmen luokan avulla. Nämä luokat ovat ihmiset, talous sekä tuote/teknologia. Ihmisiin liittyvät tehtävät koskettavat esimiesten alaisia ja omaa esimiestä. Tyypillisiä tämän luokan tehtäväalueita ovat viestintä, henkilöstöhallinto, henkilöstöresurssien ohjaus, työsuoritusten arviointi ja palkitseminen, koulutus ja neuvonta jne. Talouteen kuuluvat ne työnjohdon tehtävät, jotka liittyvät organisaation talouteen ja liiketoimintaan. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi budjettiin ja budjetointiin liittyvät toimet, tuloksen ja kulujen seuranta, tilaukset ja varastosaldojen seuraaminen, investointisuunnittelu ja asiakkaisiin liittyvät tehtävät. Tuote/teknologia -luokkaan kuuluvat ne tehtävät, jotka liittyvät ensisijaisesti työnjohtajan vastuulla olevaan teknologia- tai tuoteprosessiin ja sen hallintaan. Esimerkkejä näistä tehtävistä ovat laadunohjaus, tuote- ja prosessimuutokset, tuotantoteknologian yksityiskohdat, työympäristöstä huolehtiminen, tuotespesifikaatiot ja operatiivisen työn itse tekeminen. 44

6 Johtamistavalla tarkoitamme tyyliä, jolla työnjohtaja työtään tekee: miten hän viestii sidosryhmilleen, miten vastaa raportoinnista, miten toimii ongelmatilanteissa jne. Johtamistavat jaamme neljään luokkaan: hallinnoiden (yleensä järjestelmiin liittyvää tiedon keruuta, käsittelemistä ja tallentamista), asiantuntevasti (syvällistä osaamista esimerkiksi tuotteen sisällöstä tai tuotantoprosessin toiminnasta), ongelmia ratkaisten (aktiivista vastuunottoa käytännön ongelmatilanteiden selvittämisestä) sekä valmentaen (fasilitoivan työotteen toteuttamista sekä toisten aktivointia ja sitouttamista). Hallinnoivalla johtamistavalla tarkoitamme toimintaa, joka tapahtuu pääosin erilaisten järjestelmien kautta. Tällä tavalla toimiessaan työnjohtaja ei ole suoraan vuorovaikutuksessa esimerkiksi alaistensa kanssa. Sen sijaan tähän toimintatapaan kuuluu paljon erilaista tiedon keräämistä, käsittelyä ja tallentamista. Hyvänä esimerkkinä tästä johtamistavasta on erilaisten toiminnanohjausjärjestelmien käyttö. Työnjohtaja voi esimerkiksi havaita järjestelmää tutkiessaan, että jokin työprosessin osa on jäämässä jälkeen muusta toiminnasta. Tällöin hän voi järjestelmän kautta osoittaa lisää henkilöitä tätä prosessia edistämään. Asiantunteva tapa kumpuaa työnjohtajan tiedoista, taidoista ja kokemuksesta. Esimerkiksi perinteinen työnjohtaja, joka usein nousee työnjohtajan asemaan tehtyään ensin töitä yrityksen lattiatasolla, hallitsee tyypillisesti teknologia- ja tuoteprosessiin kuuluvat tehtävät erinomaisesti. Tavallisesti työnjohtaja tuntee hyvin myös välittömän työympäristönsä sekä oman organisaationsa rakenteet, piirteet ja toimintatavat. Työnjohtaja on se henkilö, jolta tullaan kysymään neuvoa ongelmatilanteissa. Ongelmia ratkova toimintatapa tarkoittaa työtä ja työympäristöä kehittävää ja muuttavaa työskentelytapaa. Tällä johtamistavalla viitataan sellaiseen toimintaan, jolla työnjohtaja ratkaisee ja ennaltaehkäisee erilaisia ongelmatilanteita. Ongelmat voivat liittyä niin henkilöstöön, tuote- ja teknologiaprosessiin kuin talouteenkin. Ongelmia ratkaiseva tapa eroaa asiantuntevasta esimiehen proaktiivisuuden suhteen. Siinä missä asiantunteva tapa on reaktiivinen: toiminta alkaa ongelman ilmettyä, on ongelmia ratkaiseva tapa ennakoiva, uusia toimintatapoja ja -mahdollisuuksia hakeva, luovuutta hyödyntävä tapa. Valmentava johtamistapa pitää sisällään erityisesti työntekijöitä vastuuttavia, motivoivia, sitouttavia ja kannustavia toimintatapoja. Tälle johtamistavalle on ominaista fasilitoiva työote, työntekijöiden ammatilliseen kehitykseen ohjaaminen, keskustelulähtöisyys, yksilön erityispiirteet huomioiva työskentelytapa. Työnjohtajien ammatilliset roolit muodostuvat näiden kategorioiden leikkauspisteistä ja niiden yhdistelmistä. Kuvaan 1 on liitetty kolme usein toistuvaa työnjohtajan roolia. Perinteinen työnjohtaja viittaa työnjohtajuuteen, jonka lähtökohdat ovat pitkän kokemuksen tuottamassa ammatillisessa osaamisessa. Työnjohtajalla on yrityksen paras käytännön ymmärrys yrityksen tuotantoprosessista ja hän on esimerkiksi tärkeä yhteistyötaho tuotekehitykselle tuotteen valmistettavuuden näkökulmasta. Manageri tarkoittaa työnjohtajaa, joka keskittyy välillisten tehtävien hoitamiseen. Hän seuraa mittausdataa ja raportoi, suunnittelee tuotantoa ja työvuoroja, tekee tietojärjestelmiin liittyvää työtä. Coach viittaa työnjohtajaan, joka ohjaa tiimiään, asettaa henkilöstönsä kanssa sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä kehittämistavoitteita, antaa palautetta jne. Nämä roolit ovat vain ideaalisia yleistyksiä ja arjen esimiestyö sisältää näitä ja lukuisia muitakin rooleja. Roolikartta on kuitenkin yksi tapa, jolla yrityksessä voidaan käydä keskustelua esimiestyöhön tarvittavista muutoksista. Kuten aiemmin jo mainittiin, tutkimissamme yrityksissä toistuvasti haluttu muutos on ollut esimiesten coach-roolin vahvistaminen. Roolikartta voi auttaa ymmärtämään kuinka suuresta käsitteellisestä muutoksesta esimiestyön ytimen jäsentämisessä on kysymys: perinteisestä työnjohtajasta ei helposti muunnuta tehokkaaksi valmentajaksi. Kehittämishankkeissa usein toistunut havainto on ollut myös se, että siinä missä esimiestyön kehittämisen retoriikka korostaa valmentavan työotteen tärkeyttä, on työnjohtajilla arjessa niin paljon erilaista raportointi-, dokumentointi- ja hallintotyötä, että organisaatio ohjaa heitä ennemmin managereiksi. Esimerkiksi vähittäiskaupan organisaatiossa esimiesten odotettiin käyttävän 15 erilaista tietojärjestelmää osana työtään. Koska kehittämispyrkimyksenä oli vahvistaa esimiesten asiakas- ja tiiminjohtamispanosta, mietitään ko. organisaatiossa nyt mahdollisuuksia palauttaa osan tietojärjestelmistä käyttö takaisin tukitoimintoihin. 45

7 Yhteenveto Tässä artikkelissa on tarkasteltu työnjohtotyön kenttää sen kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta. Artikkelissa kuvattiin neljä osa-aluetta, jotka on huomioitava mietittäessä työnjohtotyön kehittämistä. Lisäksi kuvattiin roolikartaksi nimetty väline, jonka avulla esimiestyön nykytilasta ja kehittämistavoitteista voidaan käydä keskustelua organisaatioissa. Kiinnostus työnjohtotyön kehittämiseen on lisääntynyt viime vuosina ja tuotanto- ja palveluyritykset miettivät miten ammattiryhmän toimintaa veisi eteenpäin. Aihealueesta tehdyt kansainväliset tutkimukset, sekä tämän artikkelin kirjoittajan kokemukset suomalaisista kehittämishankkeista kertovat, että työnjohtotyön perussisältö on edelleen varsin samanlainen kuin mitä se on ollut läpi 1900-luvun. Työnjohtotyön ydintä on edelleen tuotannon toimivuuden ja tehokkuuden kontrolli. Perustehtävän rinnalle on kuitenkin tuotu uutta sisältöä. Tehtävän laajentuminen on näkynyt mm. kiinnostuksena valmentavan työotteen omaksumiseen työnjohtotyössä. On tärkeää tiedostaa, että valmentava työote ei ole syrjäyttänyt perinteistä kontrollilähtöistä esimiestyötä tuotanto-organisaatioissa. Yritykset pikemminkin haluavat lisätä valmentavaa työotetta perinteisen työnjohtamisen rinnalla. Missä määrin tämä käytännössä on mahdollista, on mielenkiintoinen kysymys. Valmentava työote pyrkii erottautumaan käske-ja-kontrolloi tehokkuusjohtamisesta jo ideologisella tasolla. Näillä johtamisen eri koulukunnilla on siis merkittäviä eroja jo niiden käsitteellisissä lähtökohdissa ja arvoperustassa: miten siis tavalliset esimiehet oppivat arjessa yhdistelemään näitä hyvin erilaisia johtamistulkintoja. Johtamisretoriikka korostaa hyviä valmentajamaisia piirteinä tavoitteena, mutta samaan aikaan organisaation rakenteet ohjaavat esimiehiä tekemään välillisiä tehtäviä ja lopulta esimiesten odotetaan kontrolloivan tuotannon pyörimistä. Kokemukset kehittämishankkeista osoittavat, että esimiehet tekevät yksilöllisiä ratkaisuja ristiriitaisten rooliodotusten äärellä. Vähittäiskaupassa osa esimiehistä omaksui ennemmin managerin roolin ja keskittyi toimistossa paperitöihin, toiset jäsensivät itsensä ennemmin duunariksi ja keskittyivät oman operatiivisen työn laadukkaaseen tekemiseen. Kolmas esimiesryhmä pyrki aktiivisesti delegoimaan toimistotehtäviä eteenpäin organisaatiossa ja ohjaamaan ryhmäänsä arjessa. Esimiestyölle asetettujen odotusten paletti ei siten kokonaisuudessaan toteutunut yksittäisten esimiesten työssä. Yritysten unelmana näyttäisikin olevan siis sekä syödä että säästää kakku työnjohtotyön kehittämisessä. Työnjohtajat itse suhtautuvat heihin kohdennettaviin kehittämistavoitteisiin moninaisin tavoin. Toiset innostuvat, jotkut hämmentyvät, eräät loukkaantuvat muutosretoriikasta, jonka he ovat kokeneet väheksyvän heidän olemassa olevaa ammatillista osaamistaan. Paras apu kehittämistilanteissa on eri osapuolten välinen avoin keskustelu, jossa realistisesti käsitellään sekä esimiestyön mahdollisuuksia että sen kehittämisen esteitä. Lähdeluettelo Delbridge, R. and Lowe, J. (1997). Manufacturing control: supervisory systems on the new shopfloor. Sociology, Vol. 31, No. 3, pp Hales, C. (2005), Rooted in supervision, branching into management: continuity and change in the role of first line managers. Journal of Management Studies, May, Vol. 42 No.3, pp Schlesinger, L. A. and Klein, J. A. (1987). The first line supervisor: past, present and future. Kirjassa Lorsch, J. (Ed.), Handbook of Organizational Behaviour, Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall, pp

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin. Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski

Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin. Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski 1. Mitä ajatella ristiriidoista? 2. Mihin pyrkiä niiden suhteen organisaatioissa? 3. Miten päästä tavoitteeseen?

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO osaamista monialaiseen työnjohtamiseen ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkintorakenne Tekniikan erikoisammattitutkinto on virallinen Opetushallituksen vahvistama erikoisammattitutkinto.

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Työyhteisötaitojen mittaaminen ja kehittäminen

Työyhteisötaitojen mittaaminen ja kehittäminen Työyhteisötaitojen mittaaminen ja kehittäminen Uudista & Uudistu messut 2011 Leena Kinnunen, johdon konsultti 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin tutkimuskumppani Promenade auttaa yritysjohtoa ymmärtämään

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Kuinka johtaminen tukee työntekoamme? Nykytila: 1. Valveillaoloajastamme lähes puolet töissä 2. Kesälomat pidetty talvilomaa

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Kuntamarkkinat 10.9.2009 Tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitos KUNTAORGANISAATIOT MUUTOKSESSA Tilaaja-tuottajatoimintatapojen käyttöönotto

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ. Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy

ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ. Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy Lahden kaupunki, Houkutteleva rekrytointi Seudullinen esimiesvalmennus 20.10.2011 1 3 MIKÄ ORGANISAATIOSSA

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä: METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan Yhteistyössä: Mhy-johto johtamishaasteiden äärellä Metsänhoitoyhdistykset elävät suurta muutoksen aikaa.

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Myynnin Pyöreä Pöytä

Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Arvostus Suomessa Havaintoja selvityksestä keväällä 2009 Petteri Laine, Customer Centric Selling Finland Petteri.laine@customercentric.fi 050 3229107 Sisältö Miksi Myynnin

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA?

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? Peurunka2 seminaari 15.4.2015 Työryhmä 7 koordinaattori Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 15.4.2015 MITEN TUEMME JATKUVAA

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe 10.6.2008 Valintakokeessa on tehtävät I, II ja III. Jokaiselle tehtävälle on oma oheismateriaalinsa. Kokeen yhteispistemäärä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko Ajatuksia valmentavasta johtamisesta Pasi Juvonen Aivolinko Kysymys osallistujille Nimeä jokin mielestäsi keskeinen johtamisen haaste? Kootaan vastaukset osallistujien tarkasteltaviksi (3 minuuttia) Oma

Lisätiedot

Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen. Jukka Lassila 16.1.2012

Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen. Jukka Lassila 16.1.2012 Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen menestystekijänä Jukka Lassila 16.1.2012 Hallitustyöskentely pk-yrityksen menestystekijänä Hallitustyön merkitys yrityksen alkuvaiheessa ja kasvuvaiheessa

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita

Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Rehtorien ja koulutusjohtajien ajankohtaispäivät 28.-29.1.2015 Tampere Rehtori, KT etunimi.sukunimi@vantaa.fi Vantaan ammattiopisto

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot