Kalliojoki Kuusamon kaupunki Heikki Tahkola 2012

Transkriptio

1 Kalliojoki Kuusamon kaupunki Heikki Tahkola 2012

2 1. Kalliojoki Kalliojoki sijaitsee Kuusamossa ja kuuluu Iijoen vesistöalueen Soivionjärven lähialueeseen (vesistöalueen n:o ). Kalliojoki saa alkunsa Kallioluomasta, josta se laskee Kalliolammen kautta Luokanjärveen, joka on yksi Soiviojärven itäosan lahdista. Joen pituus on noin 8,7 kilometriä ja valuma-alue noin 17 km 2. Inventointi tehtiin 11. ja Joki jaettiin 20 eri jaksoon, joilta kerättiin joen uomaan, rantavyöhykkeeseen, luonnontilaisuuteen ja kunnostustarpeeseen liittyviä muuttujia. Tarkempia tietoja inventointimenetelmistä on liitteessä 1. Silmämääräisesti arvioituna Kalliojoen vedenlaatu on hyvä. Inventoinnin aikana tehtiin lukuisia kalahavaintoja. Sähkökoekalastusta pyrittiin tekemään jaksolla kolme, mutta kovan tulvan takia se jouduttiin keskeyttämään. Mahdollisen jatkohankkeen yhteydessä sähkökoekalastus tulisi ehdottomasti tehdä. Joen luonnontilaisuutta ovat muuttaneet uomien perkaus, metsäojitus, rantametsien hakkuut, sekä vesistön rehevöityminen ja suvantoalueiden limoittuminen. Kalan kulkua estää yläjuoksulla Kalllioluomajärveen asennettu kalasihti. 2. Inventointitulokset Jokiosuudet inventoitu alavirrasta ylävirtaan. 1. osuus Luokanjärveen laskeva mutapohjainen suvanto-osuus. Kohtuullisen leveä ja syvä. Jokisuussa mökki, muuten luonnontilainen. Kuva 1 Luonnontilainen leveä suvanto-osuus 1

3 2.osuus Kapeampi, rehevämpi ja enemmän varjostusta sisältävä hidasvirtainensuvantomainen osuus. Pajukoita ja puuainesta uomassa. Metsäojia laskee sivupuroon, jotka tuovat myös humusta jokeen. Ei kalahavaintoja. Virtaus voimistuu metsäautotien lähelle saavuttaessa. Tien lähellä pohjaa peittää runsas heinikko, pohjassa myös sorakoita näkyvillä Kuva 2 Heinät ja lumpeet peittävät pohjan lähes kokonaan jaksolla 2 3.osuus Kirkasvetinen nopeavirtainen niva, koskiosuus. Todella runsaasti heinää pitkin pohjaa ja heinät peittävät myös syvempiä monttuja. Jakso perattu rännimäiseksi ilmeisesti uiton takia. Rannoilla vähän varjostavia puita. Majava kaatanut todella runsaasti puita molemmin puolin jokea. Kivet lähinnä pyöreähköjä nyrkin kokoisia murikoita, joita peittää sammal. Muutamia kalahavaintoja. Nykyisellään harjukselle soveltuvaa habitaattia. Kunnostus lähinnä käsin kiveämällä ja monimuotoisuutta lisäämällä.. Kuva 3 Nopeampivirtainen perattu koskiosuus jaksolla 3 2

4 4.osuus Niva-suvantojakso. Soraa ja pienijakoista kiveä pohjassa. Heinä peittää pohjan lähes kauttaaltaan. Syviä, virrankuluttamia (jopa 2 m) kuoppia, jotka antavat suojaa kaloille. Särkiparvia. Ei kunnostustoimenpiteitä. Kuva 4 Runsaasti lumpeita kasvava hidasvirtaisempi osuus jaksolla 4 5.osuus Koski-nivaosuus. Pohja soraa ja pienehköjä kiviä. Pahoin perattu, mutta onneksi jonkinlainen monimuotoisuus säilynyt. Kohtuullisen helppo kunnostaa käsin. Muutama syvempi kuoppa. Kalahavaintoja. Voisi sähkökalastaa. Kuva 5 Mielenkiintoinen sähkökalastuskoski 3

5 6.osuus Pitkä suon ja niityn keskellä mutkitteleva niva/hidasvirtaus jakso. Kovapohjaista soraikkoa, hiekkaa ja lumpeita. Suvantomaiset pätkät rehevöityneitä ja limoittuneita. Metsäojat kaivettu puroon asti, mutta onneksi ojat jo aika hyvin sammaloituneet ja metsittyneet, jolloin suodatuskyky kohtuullisen hyvä. Kiveämällä kunnostusta voisi harkita matalampiin, nopeammin virtaaviin kohtiin. Kuva 6 Rännimäinen nivajakso suon keskellä 7.osuus Lyhyt moni-ilmeinen koskiosuus, hieman rännimäiseksi kaivettu, jota voisi viimeistellä käsin kiveämällä. Runsaasti heinää pohjassa. Metsäojia laskee puroon, rantametsiä hakattu, jotka vaikuttaneet valaistusolosuhteisiin. Muutamia kalahavaintoja. Kuva 7 Moni- ilmeinen koskijakso, jonka rantametsiä paikoitellen hakattu ronskisti 4

6 8.osuus Muta- ja hiekkapohjainen suvanto-osuus, jonka keskellä parin metrin nopeampi virran pyrähdys. Pieniä kalaparvia. Heinää, lumpeita ja jonkin verran puuainesta uomassa. Rantametsiä hakattu ronskilla kädellä. Kuva 8 Suon keskellä mutkitteleva suvantojakso, jonka rannat hakattu 9.osuus Lyhyt koski-nivapätkä. Nivassa virran kuluttamia monttuja, joissa puhdas sorapohja. Koskipätkiä voisi kivetä uudelleen moni-ilmeisemmäksi. Kohtuullisen mielenkiintoinen sähkökalastuspaikka. Kuva 9 Lyhyt rännimäinen koski- nivapätkä 5

7 10.osuus Pehmytpohjainen täysin luonnontilainen suvanto-osuus, jossa heinää ja lumpeita. Suota, jossa jonkin verran myös kitukasvuista mäntymetsää. Runsaasti kalahavaintoja. Kuva 10 Luonnontilainen suvantojakso, jossa paljon kaloja 11.osuus Lyhyehkö koskijakso, jota voisi muokata moni-ilmeisemmäksi kiveämällä ja sorakoita esiin kaivamalla. Kiven koko taimenelle soveltuvaa. Rannat pääosin suota ja niittyä. Uomassa heinää ja puuainesta jonkin verran. Kuva 11 Osittain perattu koskiosuus jaksolla 11 6

8 12.osuus Tasaisesti, hitaasti virtaava, lähes suvantomainen jakso. Sorapohjainen, runsaasti kalahavaintoja. Useamman metrin levyinen, eipä oikeastaan mitä tehdä. Kuva 12 Hidasvirtainen jakso, jossa runsaasti kalahavaintoja 13.osuus Alussa lyhyehkö koskipätkä, joka rauhoittuu nivaksi ja suvannoksi. Suvannossa osittain hiekka-sorapohja. Uomassa heinää, lumpeita ja puuainesta. Muutamia kalahavaintoja. Kohtuullinen sähkökalastuspaikka. Kuva 13 Mielenkiintoinen sähkökalastusjakso osuudella 13 7

9 14.osuus Suvantojakso, jonka välissä Jokilampi. Lammin jälkeen lyhyehkö koskipätkä ennen varsinaista Kalliolampea. Muutamia kalahavaintoja, ei toimenpiteitä. Kuva 14 Kalliolampi, jossa runsaasti lumpeita 15.osuus Kalliolammesta nouseva osuus. Mutaa ja suuria lohkareita. Pohjassa heinää, lumpeita ja puuainesta. Muutamia kalahavaintoja. Ei toimenpiteitä. Kuva 15 Kalliolammesta lähtevä osuus, jossa virtaus voimistuu 8

10 16.osuus Perattu, rännimäinen koskiosuus, jonka keskivaiheilla metsäautotie ylittää puron. Peratun rännin kivet lohkareisia ja osittain sammalten peittämiä. Tierummun alapuolella runsaasti särkiä. Koski kivetä käsin ja ohjata samalla virtausta myös vanhaan uomaan. Kuva 16 Ränniksi kaivettu koskijakso osuudella osuus Suvanto-osuus, jossa erittäin isokokoisia kiviä, lohkareita. Heinää, lumpeita ja jonkin verran myös puuainesta uomassa. Ei toimenpiteitä. Kuva 17 Suvanto-osuus, jossa paljon suuria lohkareita pohjassa 9

11 18.osuus Sorapohjaista nivaa, suvantoa. Peratun uoman entisöintiä kiveämällä ja virran ohjaamista vanhaan uomaan, moni-ilmeisyyttä lisää. Muutamia kalahavaintoja, kohtuullinen sähkökalastuskohde. 19.osuus Luonnontilainen kirkasvetinen, lampimainen suvanto. Lumpeita, heinää ja puuainesta uomassa. Rannoilla mänty- ja kuusimetsää. Ei toimenpiteitä. Kuva 19 Lampimainen suvanto ennen Kallioluomajärveä 10

12 20.osuus Lyhyt, perattu, soraikkopohjainen niva-koskipätkä. Rännimäisyys tulisi poistaa kiveämällä ja levittää virtausta enemmän rannoille. Jakson yläpäässä kalasihti, joka tulisi ehdottomasti poistaa. Kuva 20 Kallioluomajärven luusuassa oleva kalasihti, joka estää kaikkien kalojen kulun 11

13 3. Jatkotoimenpiteet Kalliojoen koskiosuudet on voimakkaasti perattu uittoränneiksi ja ne tulisi ehdottomasti entisöidä ja virtaus tulisi ohjata alkuperäiseen uomaansa. Nivaosuuksilla voisi myös tehdä kevyttä kiveämistä siten, että sorakoita saataisiin esille. Muutama metsäoja tulisi tukkia, jotta humuksen valuminen ylivirtaamakautena saataisiin loppumaan. Sähkökalastusta voisi tehdä myös useammassa eri kohteessa. Ainut sähkökalastusyritys epäonnistui kovan tulvan takia, eikä uutta yritystä ehditty tekemään. Joki on kokonaisuudessaan habitaatiltaan sellainen, että se suosii enemmän taimenta kuin harjusta, koska pohjanlaadultaan joki on ronskimpi eli kivikooltaan lohkareisempi ja isommat soraikkopohjaiset nivat puuttuvat lähes tyystin, mitkä olisivat harjukselle sopivaa habitaattia. Kallioluomajärven luusuassa oleva kalasihdin tarkoitus tulisi selvittää, jonka jälkeen sihti voitaisiin poistaa? Heikki Tahkola inventointityöryhmän vetäjä LIITTEET: Kohdekartta Inventointitiedot Yleistä inventoinnista 12

14

15

16 Kalliojoki (Soivio) Tyyppi nro Pituus Keskileveys 7 3 1,5 1,5 1, , Kapein kohta 1,2 1,2 1,5 1,5 1, , Levein kohta 3 2,5 1, Keskisyvyys Syvin Koski Niva Tas. Hidas Seisova Pohjanlaatu 1 O O PG PG PG PG PG O PG O PF GF O O O B1 B1 B1 O PF Pohjanlaatu 2 B1 GF PF CF PF CG PF SG B1 SG PG O PG PG B1 B2 B2 CF B1 CG Suurin B1 B1 B1 CF B1 PG B1 R B2 B2 B2 B1 B2 R B1 R R B2 B2 B1 Pohjakasvillisuus lummelumme Peittävyys Sammal Muu Varjostus Mänty Kuusi Lehti Seka 100 Pensaikko Suo Niitty Kangas Lehto Korpi 80 Luonnontilaisuus Kutupaikat Montut Suojapaikat Mutkittelu Leveysvaihtelut Puuaines Metsäojitus Rantametsien hakkuu Auraus

17 Uoman perkaus Muu Muta 2 5 Hiekka Veden laadun heikentyminen Rehevöityminen Limoittuminen Asutus 1 2 Suisteet Kiveäminen Sorastus Montut 2 2 Poukamat 2 2 Mutkat 2 Vanhan uoman vesitys Ruoppaus Vaellusesteiden poisto 5 Ojien tukkiminen Rantavyöhykkeen metsitys Veden pinnan nosto 1 Kalahavainnot Sähkökalastus

18 Kalliojoki (Soivio) Arvio elinympäristömuuttujista tyyppiosuuksilla (kpl): Arvio ( 5-0 ) ka Vesistöalue Pituus 8735 m Kutupaikat ,2 Valuma-alue numero Ph Montut ,3 Lähtövesistö/alue Väri Suojapaikat ,5 Laskuvesistö Sähkönjohto Mutkittelevuus ,6 Koordinaatit Havainnoitsijat Leveysvaihtelut ,3 Kartta Puuaines ,2 Kunta Luonnontilaisuus ,6 Havaintopäivä Luonnontilaa muuttaneita tekijöitä kpl: Tyyppiyhteenveto: Arvio ( 5-0 ) Tyyppiosuuksia 20 kpl yht. Keskileveys 3,0 m Vaihteluväli 1-15 m Metsäojitus Keskisyvyys 0,4 m Vaihteluväli 0,3-1 m Hakkuut Monttujen keskisy 1,1 m Vaihteluväli 0,5-2 m Auraus Uoman perkaus Virtaustyyppi: Koski 15,9 % Muu Niva 14,6 % Muta Tasainen hidas 25,3 % Hiekka Seisova 19,3 % Veden laadun heikenty Rehevöityminen Metsätyyppi: Mäntymetsä 31,7 % KasvuSuo 43,4 % Limoittuminen Kuusimetsä 7,1 % Niitty 5,0 % Asutus Lehtimetsä 2,3 % Kangas 17,6 % Sekametsä 1,6 % Lehto 0 % Pensaikko 32,4 % Korpi 9,2 % Kunnostusehdotuksia tyyppiosuuksille kpl: Pohjanlaatu S. Suisteet 5 tyyppiosuuksilla (kpl): Muta = vallitsevin Kiveäminen 10 Savi = toiseksi vallitsevin Sorastus 10 Hiekka S.= suurin Montut 2 Hieno sora Poukamat 2 Sora Mutkat 1 Pienet kivet Vanhan uoman vesitys 3 Kivet Ruoppaus 0 Suuret kivet Vaellusesteiden poisto 1 Pienet lohkareet Ojien tukkiminen 0

19 Lohkareet Veden pinnan nosto 1 Isot lohkareet Kallio Koekalastus: k ei Saalis: Vallitsevin Sammal 18 Mato-onki pohjakasvillisuus Heinä 0 Sähkökalastus tyyppiosuuksilla: Muu 0 Näköhavainnot Ei pohjakasveja 0 Vesialueen omistus: Tyyppiosuuksia kpl Pohjakasvillisuuden peittävyys 2,7 vaihteluväli 1-4 Metsähallitus 0 keskimäärin: Metsähallitus/muut 0 Muu omistaja: 0 Rannan varjostus keskimäärin: 1,47 vaihteluväli 0-3 Muut havainnot: