LOHIJOEN (KALAJOEN LATVAPURON) KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS- TARVE, ESISELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOHIJOEN (KALAJOEN LATVAPURON) KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS- TARVE, ESISELVITYS"

Transkriptio

1 LOHIJOEN (KALAJOEN LATVAPURON) KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS- TARVE, ESISELVITYS Tmi Arto Hautala Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus, Eero Hakala 2002

2 1 YLEISTÄ... 2 MENETELMÄT... 2 TULOKSET... 4 LOHIJOEN YLEISPIIRTEET... 4 Vesistöalue ja vesi... 4 Pitkäkankaan harju... 4 Pohjavesivaikutus... 5 Perkaukset... 5 Ranta-alueet, alue-ekologinen suunnitelma... 5 JAKSOKUVAUKSET... 7 A. ALAOSAN PERATTU OSA PELTO- JA KORPIRANTOINEEN (JAKSOT 1-3, KARTTALIITE 1 A)... 7 Jaksot 1, 2 ja B. PERATTU KOSKIJAKSO, KARKEA SORAIKKO, HIENOHIEKKAINEN LOPPUJAKSO (JAKSOT 4-12, KARTTALIITE 1 A)... 8 Jaksot Jaksot C. PURON HARJUJAKSO KANJONIRANTOINEEN, LOHKAREIKKOISIA JA JYRKKIÄ KOSKIA, HIEKAN SEMENTOIMAA SORAIKKOA, RUNSAASTI LIEKOPUUTA JA SUOJAPAIKKOJA (JAKSOT 13-21, KARTTALIITE 1 B) 11 Jaksot 13, 18 ja 20 (jyrkät lohkareikkokosket) Jakso 16 (loiva koskijakso) Jaksot 15, 17 ja 19 (monttuja ja soranivoja) Jaksot 14 ja 21 (syviä, hiekkapohjaisia, hidasvirtaamaisia) D. PERATTU METSÄINEN PURO-OSUUS, ALUSSA TÄRKEÄ KUNNOSTETTAVA KOSKIJAKSO, LOPPU YKSIPUOLISTA SAVIHIESU-UOMAA (JAKSOT 22-25, KARTTALIITE 1 C) Jakso Jaksot E. KUTUKOSKI + YLÄPUOLINEN TAMMUKKAPURO LUHTAISINE KORPIRANTOINEEN, MISSÄ MUUTAMIA NIVAKYNNYKSIÄ MAHDOLLISINE SORASTUSPAIKKOINEEN (JAKSOT 26-35, KARTTALIITE 1 D) Jaksot 26 ja Jakso Jaksot ja Jaksot 32, 34 ja F. PÄÄOSIN LUONNONTILAINEN TAMMUKKAPURO, JONKA RANTAMAILLA LAAJALTI PENSAIKKOISIA TULVALUHTIA. VIRTAAMA JO SELVÄSTI VÄHÄISEMPÄÄ (JAKSOT 36-40, KARTTALIITE 1 E) Jaksot 36, 38 ja Jakso Jakso G. SUOJAKSO JA OJITUSTEN LEIMAAMA YLÄOSA (JAKSOT 41-43, KARTTALIITE 1 E) HAVAINTOJA TAIMENEN NYKYISISTÄ LISÄÄNTYMIS- JA ELINALUEISTA SÄHKÖKOEKALASTUKSET PAIKALLISTEN KALASTAJIEN TAIMENISTA TEKEMÄT HAVAINNOT TÄSSÄ INVENTOINNISSA SAADUT HAVAINNOT TAIMENISTA KUTUALUEET YHTEENVETO KUNNOSTUSTARPEESTA KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1. Karttaliitteet 1 a-e, purojaksojen sijaintikartat Liite 2. Täytetyt inventointilomakkeet, jaksot Liite 3. Jaksorajojen yhtenäiskoordinaattitiedot Liite 4. Käytetty kiviaineksen raekokojaotus MUU AINEISTO... 25

3 2 YLEISTÄ Lohijoki on Kalajoen vesistöalueen latvapuro. Purossa elää alkuperäinen mutta harvalukuinen purotaimenkanta. Lohijoki on yksi parhaiten säilyneistä purovesistä Pohjanmaalla ja Suomenselällä ja se on nimetty yhdeksi alueellisen vesiensuojelun painopistevesistöksi (Mikkola ja Pakkala 1997). Tämän inventoinnin tarkoituksena on antaa lähtötiedot puron kalataloudelliselle kunnostamiselle ja sen kohdentamiselle. Kyseessä on yleisselvitys, jonka perusteella voidaan tehdä talkoomuotoista kunnostustakin, mutta suuritöisempien kohteiden osalta tarvitaan tarkemmat työsuunnitelmat. Työssä ei käydä läpi jokikunnostusten perusteita, tutkimustietoa eikä puututa mahdollisten kunnostusten yksityiskohtiin. Käytetyt kirjallisuusviitteet liittyvät lähinnä alueeseen suoraan kytkeytyviin vesistö - ja maankäyttösuunnitelmien mainintoihin. Työ on tehty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tilauksen ja rahoituksen pohjalta. MENETELMÄT Lohijoki (kuva 1) käveltiin alajuoksulta yläjuoksulle kolmen päivän (7., 9. ja 11.10) aikana loppusyksyllä Syksy ja edeltävä kesä olivat vähäsateisia, joten virtaamien vähäisyys ja veden kirkkaus edesauttoivat kohteen inventointia. Inventointi ajoittui saatujen havaintojen mukaan tammukan kutuaikaan, inventoinnissa oli siten hyvät edellytykset myös käytännön kutualueiden havainnointiin. Maastokävelyn yhteydessä täytettiin jaksokokonaisuuksista A-E (kuva 1) maastolomake, johon kukin ominaisuuksiltaan yhtenäinen purojakso kuvaillaan erikseen niiden esiintymisjärjestyksessä. Maastolomakkeelle merkittiin tietoja muun muassa pohjan laadusta, uoman monimuotoisuudesta, rantavyöhykkeen laadusta sekä mahdollisessa kunnostuksessa huomioitavista seikoista. Tietojen avulla voidaan laskea esimerkiksi kunnostettavien jaksojen alustavat pinta-alat kustannusarviota varten. Purojaksojen pituuksia ei mitattu, mutta tämä voidaan tehdä jälkikäteen esimerkiksi kunnostettavien jaksojen karttamittauksina. Jaksot merkittiin kartalle ja maastossa huonosti paikallistettavien jaksojen rajat tallennettiin gps-laitteella yhtenäiskoordinaattipisteeksi. Purosta otettiin yhteensä noin 200 kuvaa. Kuva-aineisto numeroitiin jaksoittain jaksokuvausten selventämiseksi ja tallennettiin CD -levylle.

4 Kuva 1. Lohijoen sijainti sekä jaksokokonaisuuksien A...G sijoittuminen 3

5 4 TULOKSET Lohijoen yleispiirteet Seuraavassa tekstissä viitatut jaksokokonaisuudet A..G ilmenevät kuvasta 1. Vesistöalue ja vesi Lohijoki saa alkunsa Pyhäjärven kunnan länsireunalta ja laskee kaakko-luode suuntaisena Haapajärvellä Hautaperän tekoaltaan yläpuoleiseen Varisjärveen. Latvavedet kertyvät pieninä osavaluntoina Pitäjänmäki-Hiidenkylä -tien luoteispuolen soilta (jaksokokonaisuus G), mutta eräänlaisena latvajärvenä voitaneen pitää Järvinevan lampea. Tammukan kannalta kohtuulliset/riittävät vesimäärät kertyvät puroon silmämääräisesti kuitenkin vasta peruskartalla näkyvän Jokinevan ympäristössä ( F). Virtaamavaihtelut ovat suuret valumaalueen ojituksista ja pienestä järvisyysprosentista johtuen (taulukko 1). Taulukko 1. Lohijoen valuma-alue- ja virtaamatiedot (Mikkola ja Pakkala 1997) F, valuma-alue L, valuma-alueen MQ, keskivir- NQ, alivirtaa- MHQkeskiylivirtaama(m3/s) (km2) järvisyys (%) taama (m3/s) ma (m3/s) 57 0,3 0,5 0,1 6 Lohijoen valuma-alue on soinen ja suot ovat pääosin ojitettuja. Veden väriarvot vaihtelevatkin laajoissa rajoissa mgpt/l kulloisestakin valuntamäärästä ja vuodenajasta riippuen. Ravinnepitoisuus on alajuoksun mittauksissa ollut tasaisemmin noin Ptot 50 μg/l ja veden ph on vaihdellut välillä 6..7 (Mikkola ja Pakkala 1997). Merkittävää peltoviljelyä puron varrella on enää alajuoksun Varisperä-Kumiseva alueella (A). Yläjuoksun puronläheiset peltokuviot on aikojen kuluessa metsitetty. Lohijoki on alueellisen vesiensuojelun yksi painopistealue (Mikkola ja Pakkala 1997) Pitkäkankaan harju Leimaa-antavaa Lohijoelle on sen sijoittuminen teräväselkäisen Pitkäkankaan pohjavesiharjun vaikutuspiiriin. Pitkäkangas on osa laajaa Haapajärvi-Pyhäjärvi-Pihtipudas harjujaksoa. Harju käytännössä patoaa Lohijoen valuma-alueen vesiä lounaispuolelleen. Pitkäkankaan luoteispäädyssä, missä harjun ydinselänne viimein madaltuu veden mentäväksi, puro on uurtanut harjun poikki kanjonimaisen uoman (C). Tällä alueella puron korkeuserot ovat suurimmillaan ja jyrkät kosket kuten Tynnyrikoski ja Onnelankoski koostuvat järeästä harjuytimen kivimateriaalista. Joki kuluttaa harjualueen aineksia etenkin tulva-aikoina ja harjusta irronnut hieno hiekka onkin tyypillinen pohjamateriaali alakolmanneksen kaikilla heikommin virtaavilla alueilla. Virtapaikoilla voi puolestaan nähdä irronneen soran lajittumisen karkeammasta hienompaan virran voimakkuuden laantumisen myötä. Etäämpänä harjusta, keski- ja yläjuoksulla (D G), pohjamaannos muuttuu savipitoiseksi ja virtapaikat ovat pääosin lyhyitä kivikynnysten aikaansaamia nivoja.

6 Pohjavesivaikutus Puro saa valumavesiä pohjavesiharjusta. Poikkeuksellisen vähävetisenä inventointisyksynäkin kirkasta lähdevettä havaittiin valuvan paikoittain runsaastikin puroon jaksoilla A-D. Merkittävimmät yksittäiset pohjavesivalunnat tulivat lääninrajan läheisyydestä Kuivikonlähteestä sekä alajuoksun Ahokankaasta. Perkaukset Lohijoella on aikoinaan tehty uittoa varten pienimuotoista perkausta, suisteita ja uoman oikaisuja. Nämä jäljet näkyvät enää lähinnä oikaisujen ja joidenkin suisterakenteiden osalta. Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja puro on näilläkin kohdin varsin luonnontilaisen oloinen. Sen sijaan myöhemmin tehdyillä kuivatusperkauksilla on muutettu paikoin rajusti ja pysyvästi puron luonnontilaa. Voimallisempaa perkausta on tehty alajuoksun peltoaluetta varten Varisperän-Kankaanpään alueella (jakso A). Taimenkannan osalta merkittävin muutos on kuitenkin tapahtunut kanjoniosuuden jälkeisellä Asevarikon tie-rokuli -välillä (jakso E). Luontaisesti puro on alueella kulkenut runsaasti mutkitellen eli meanderoiden pitkin alavaa ja tasaista korpimaastoa. Perkauksella uoma on oikaistu ja syvennetty n. 2 metriä alkuperäistä alemmaksi. Perkuu-uoma on tasalevyinen ja saven pohjaltaan tasaiseksi liettämä. Tämä alue on ollut ennen perkausta puron kenties tärkein taimenten kasvualue, mutta nykyisellään uoma on lajille sopimaton. 5 Ranta-alueet, alue-ekologinen suunnitelma Lohijoki on leimallisesti metsäpuro, jonka ominaisuudet ovat monin tavoin riippuvaisia koko valuma-alueen metsätalousmaan käsittelystä, etenkin ojituksista. Taimenyksilöiden suojan ja ravinnon saanti riippuu kuitenkin näkyvimmin uoman ja sen välittömän rantaalueen laadusta. Luonnontilainen rantakasvusto tarjoaa muun muassa varjostusta, hyönteisravintoa sekä veteen liekoutuvaa ja virtausta monimuotoistavaa puuainesta. Tässä suhteessa inventointialueella on nähtävissä selkeä ero valtionmaan ja yksityismaiden välillä. Valtionmaalla kulkevilla puro-osuuksilla on jo nyt - ja alue-ekologisen suunnitelman (Kinnunen ym 2000) toteutuessa nykyistäkin selkeämmin - yksityismaita luonnontilaisemmat, tammukkapuromaiset rantavyöhykkeet. Alue-ekologisessa suunnitelmassa Lohijoki muodostaa niin sanotun ekologisen käytävän, johon liittyy myös muita suunnitelman luontokohteita. Käytävien kohdalla uoma lähiympäristöineen säilytetään luonnontilaisena vähintään metrin leveydeltä, kosteikkoalueilla huomattavasti laajemminkin (Kinnunen ym 2000, kuva 2). Myös yksityismaiden metsänhoidossa Lohijoen ranta-alueet tulisi suojata nykyistä selvemmin.

7 Kuva 2. Lohijoen valtion maalla kulkevat osat, joita koskee alue-ekologisessa suunnitelmassa mainittu ekologisen käytävän asema (violetti väritys, Kinnunen ym. 2000). Alueisiin kokonaan tai pääosin sisältyvät jaksot ovat : 1. Jaksot ( myös Natura lehtojensuojelualue) 2. Jaksot Jaksot

8 7 JAKSOKUVAUKSET Kaikkiaan jaksoja eriteltiin 43, mutta näistä erillisinä kirjattiin vain tiedot 38 ensimmäisestä purojaksosta alajuoksulta lukien. Lohijoen yläjuoksun jaksoista F ja G (kuva 1) maastolomakkeita ei täytetty, koska nämä eivät näkemyksemme mukaan kuulu ainakaan uomaltaan kunnostettavien purojaksojen joukkoon. Nämäkin alueet on kuitenkin kuvailtu jäljempänä sanallisesti ja kuvin. Jaksojen sijainti on esitetty peruskartalla liittessä 1. Inventoinnissa täytetyt jaksolomakkeet löytyvät liitteestä 2 ja jaksorajojen yhtenäiskoordinaattitiedot liitteestä 3. Pohjan laatua ja raekokoa kuvaava indeksointi löytyy liitteestä 4. Seuraavassa Lohijoki käydään läpi toisistaan erotettavissa olevina jaksokokonaisuuksina (kuva 1). A. Alaosan perattu osa pelto- ja korpirantoineen (jaksot 1-3, karttaliite 1 a) Jaksot 1, 2 ja 3 Puro-osa on kokonaisuudessaan perattu. Pohja-aines koostuu käytännössä hiesusta (SG) ja vähäinen vesikasvillisuus pääosin rantapalpakosta. Alueelta löytyy monttupaikkoja kohdista, missä veteen kaatuneen rantapuun taakse on muodostunut virtaussyöpymiä. Jaksolla 1 metsät ovat korpisia ja osin tulvan alla käyvää lehtokorpea, jakso on kohtuullisen luonnontilaisen oloinen. Sekä Aho- että Lähdekankaalta valuu puroon pohjavesiä, Ahokankaasta jopa pienenä pohjavesipurona. Peltojen ympäröimillä jaksoilla 2 ja 3 on kohtuulliset suojakaistat leppäpuustoineen. Jakson 1 korpimaisemaa (vas.) ja jakson 3 peltoalueen suojakaistareunustaa (oik.) Kunnostussuositus: Viljelyaluetta, ei aktiivista kunnostustarvetta. Sallitaan rantapuuston luontainen järeytyminen ja kaatuminen uomaan lahoavaksi liekopuuksi uoman monimuotoisuutta lisäämään. Maanviljelyssä huomioidaan riittävät suojakaistat.

9 8 B. Perattu koskijakso, karkea soraikko, hienohiekkainen loppujakso (jaksot 4-12, karttaliite 1 a) Jaksot 4-9 Jaksokokonaisuus alkaa lyhyellä ja syvälle hiesuhiekkamaannokseen kaivautuneella nivavirtaamaosuudella (jakso 4). Jaksolta löytyy kohtuullisen hyviä suojapaikkoja monttujen ja kosteiden muodossa. Rinteiden rantametsä erottaa puron hyvin ympäröivistä pelloista. Jaksot 5-8 ovat pääosin koskivirtaamaa. Jakson 5 (kosken alaosa) erottaa muista lähinnä sille kertynyt sora-aines, joka on kuitenkin karkeaa (CG-PG), teräväsärmäistä ja hiekan (SG) pahasti sementoimaa. Sora ei soveltune kutualustaksi tammukkakoon kalalle. Jakson 4 nivavirtaamaa (vas), jakson 5 soraosuutta (kesk) ja näyte soran raekoosta ilman hiekkaa (oik) Ylävirtaan mentäessä soralaikkuja ei käytännösä enää ole ja kivien koko muutoinkin järeytyy. Kosket on pyritty perkaamaan tasapohjaisiksi, mutta kivien keskikoon kasvaessa suojapaikkoja esiintyy paremmin (jakso 8). Jakso 7 on hieman monimuotoisempi perkaamaton sivu-uoma, jolta löytyy kohtalaisesti myös syvempiä monttukohtia. Jakson 8 ulkokaarteesta löytyy vielä hyvin säilyneet uittopuomit. Jakso 9:llä virtaama rauhoittuu nivamaiseksi. Rantametsät ovat alueella hoidettuja lehti- ja sekametsiä, liekopuuta ei veteen ole päässyt syntymään. Suojakaistat peltoja vasten ovat riittävät.

10 9 Jakson 6 perattua uomaa (ylh vas), monimuotoisempi sivu-uoma (jakso 7, ylh. oik), jakson 8 vanhaa uittopuomitusta (vas) ja jakson 9 mahdollista sorastusosuutta. Kunnostussuositus: Etenkin jakso 6 kaipaisi uoman monimuotoistamista kynnyksin ja syvennyksin. Mahdollisen kutusorakerroksen pysyvyys on ajoittain ilmeisen kovassa virrassa kyseenalaista ilman suojaavia rakenteita. Kutusoran tulisi sisältää myös hienosoraa (GF), koska tällöin voitaisiin paremmin ehkäistä yläpuolelta (jakso C) irtoavan hiekan tunkeutumista välitiloihin. Nykyisellään parhaat sorastuspaikat löytyvät jakson 9 nivavirtaamista sekä jakson 7 molemmista haarautumiskohdista. Rantapuuston tulisi sallia järeytyä tulevaksi liekopuuksi. Vanhojen uittopuomien voidaan antaa kertoa menneistä kestoikänsä.

11 Jaksot Jaksot ovat perkaamattomia ja pohjaltaan hienohiekkaisia (SG). Peltoalueista (jaksot 10 ja 11) huolimatta suojakaistapuusto antaa kohtuullista suojaa ja varjostusta osin syvävetisellekin osuudelle. Jaksosta 12 alkaa puron metsäinen osuus ja saavutaan Lohijoen lehdon suojellulle Natura-alueelle. Rantapuusto järeytyy ja liekopuun määrä purossa nousee merkittävästi, mikä monimuotoistaa selvästi muutoin edelleen hiekkapohjaisena säilyvää osuutta. Kunnostussuositus: Ei aktiivista kunnostustarvetta. Hyvien suojakaistojen säilyttäminen, jätetään rantapuusto luonnontilaan liekopuun muodostumiseksi. 10

12 11 C. Puron harjujakso kanjonirantoineen, lohkareikkoisia ja jyrkkiä koskia, hiekan sementoimaa soraikkoa, runsaasti liekopuuta ja suojapaikkoja (jaksot 13-21, karttaliite 1 b) Alue on erityisesti alkuosaltaan komea esimerkki luonnontilaisesta veden ja maan vuorovaikutuksesta. Tulvavedet muovaavat uomaa säännöllisen epäsäännöllisesti irroittamalla penkoista uutta sora-ainesta ja järjestämällä sitä sekä vanhaa ainesta uuteen kuosiin. Liekopuiden osuus virtausten tekemässä muutostyössä on silmiinpistävää. Purouoma on monimuotoinen ja tarjoaa tammukoille hyvin suojapaikkoja. Paikoin on havaittavissa (tosin jo epämääräistyneitä) uiton aikaisia lyhyitä uomaoikaisuja. Alue on valtion omistamilta rannoiltaan Natura-ohjelmaan kuuluvaa lehtojensuojelualuetta, mikä näkyy järeänä tai järeytymässä olevana, osin lehtoisena rantametsänä ja paikoin runsaana liekopuustona. Keski- ja loppuosassa aluetta lounaisrannan hoidetut yksityiset rantametsät taimikoineen vähentävät uoman monimuotoisuutta. Suojelualueen Natura ohjelman mukainen rajaus näkyy liitekartassa 1b. Alueen mahdollisessa kunnostuksessa tulee huomioida suojelun asettamat rajoitteet erityisesti rantamaaston suhteen. Jaksot 13, 18 ja 20 (jyrkät lohkareikkokosket) Tynnyri- (13) ja Onnelankoski (18) ovat jyrkkiä, polveilevia ja suurikivisiä (B1-R) koskia. Tammukalle sellaisenaan sopivaa kutusoraa koskissa ei ole, mutta sitäkin enemmän suojaavia kosteita ja monttuja. Suojaisiin kasvualustoihin on kiinnittynyt runsaasti vesisammalia. Pitkäkoski (20) on edellisiä loivempi, mutta edelleen suurikivinen. Sen alaosasta löytyy kuitenkin jo sorapatjoja, joissa raekoko tosin lienee tammukoille karkeahkoa (PF), mutta joita hiekka ei ole päässyt sementoimaan. Kaikilla kolmella koskella on sähkökalastettu kesinä 2001 ja 2002 ja kaikilta kohteilta on myös löytynyt muutamia taimenyksilöitä. Samana kesänä syntyneitä kaloja on löytynyt vain Pitkäkoskelta, mikä osaltaan tukee inventointihavaintoja. Kaikista koskista löytyy vanhoja uittorännien jäänteitä, mutta kokonaisuutenaan kosket ovat hyvin luonnontilaisia, myös rantapuustoltaan. Onnelankosken lohkareikkoa (vas) ja Pitkäkosken alaosan karkeaa soraa (oik) Kunnostussuositus: Ei aktiivista kunnostustarvetta. Pitkäkosken yläosasta löytyy rännijäänteiden sivusta kuiville jäänyt pieni sivuhaara, mutta sen kunnostamisella ei liene kosken luonne huomioiden kalataloudellista merkitystä. Uittorakenteiden jäänteistä ei ole nykyisellään haittaa.

13 Jakso 16 (loiva koskijakso) Jakso 16 on peruskartalla näkymätön loivahko koski/nivajakso, josta löytyy myös kivettömiä hiekkalaikkuja. Kiviaines on täälläkin järeää (B1-R), soraa ei käytännössä ole. Uoma on kapea ja puuston hyvin varjostama. 12 Jakson 16 mahdollista sorastusaluetta Kunnostussuositus: Jaksokokonaisuus C:een ainoita virtapaikkoja, johon lienee mahdollista rakentaa sekä pysyvää että kohtuullisesti hiekasta puhtaana pysyvää kutusoraikkoa. Jaksot 15, 17 ja 19 (monttuja ja soranivoja) Nämä jaksot ovat alueen kolmen ylimmän kosken alapuoleisia purojaksoja, joihin virta on laskeuttanut lyhyitä nivavirtaamaisia sorapatjoja. Erityisesti jaksolla 15 on hyvin nähtävissä kosken alapuoleisesta penkasta tempautuneen soran lajittuminen raekoon mukaan raskaammasta kevyempään (CG CF GG) alavirtaan mentäessä. Tyypillisesti sorapatjat ovat vain muutamien neliöiden suuruisia ja vaihtelevasti jommalle kummalle puolelle virtaa kasautuneita. Inventointisyksynä huomattava osa sorapatjoista oli myös kuivilla. Valitettavasti sora oli kaikilla jaksoilla hiekan tiivistämää, kengällä tai varsinkaan kädellä kaivamalla soraa oli vaikea saada irtoamaan ja syntyneen kuopan pohjan täytti jäljelle jäänyt hiekka. Soranivojen väliltä löytyy syvää vettä. Kunnostussuositus: Kohteissa voisi yrittää pienirakeisimpien sorapatjojen talkoomuotoista pesua Ruotsin mallin ( Halonen 2002) mukaan syyskesäisin ennen taimenten kutuaikaa. Todennäköisesti pesulla ei saada aikaiseksi useampivuotista vaikutusta, vaan sora sekoittunee uudestaan hiekan kanssa ainakin voimakkaammissa tulvavirtauksissa.

14 13 Esimerkki soran irtoamispaikasta Tynnyrikosken alapuolelta (ylh vas) ja kasautumisalueesta jaksolta 15 (ylh oik). Sora on tyypillisesti hiekan tiivistämää (oik) Jaksot 14 ja 21 (syviä, hiekkapohjaisia, hidasvirtaamaisia) Näillä jaksoilla virtaama on tasaista ja vesi keskimäärin tuplasti syvempää alueen muihin jaksoihin nähden. Vaihtelua virtaamaan tuovat yksittäiset suuret kivet. Jakson 21 syvää ja hidasvirtaamaista uomaa kivineen. Kunnostussuositus: Ei aktiivista kunnostustarvetta. Jakson 21 lopulla auringon- eli lounaanpuoleinen rantametsä oli rantaan saakka taimikkona. Myös yksityismetsissä tulisi jättää puron varteen riittävät luonnontilaiset metsäkaistat.

15 14 D. Perattu metsäinen puro-osuus, alussa tärkeä kunnostettava koskijakso, loppu yksipuolista savihiesu-uomaa (jaksot 22-25, karttaliite 1 c) Jakso 22 Jakso muodostuu peratusta, yksipuolisesta ja tasalevyisestä koskivirtaamasta, tasapohjaisuuden vuoksi myös veden syvyys ja syvyysvaihtelu on vähäinen. Penkalta löytyy runsaasti perattua kiviainesta, uomaan jäänyt aines on raekooltaan pääosin cm:n kiveä (PG-B1). Tähän virtajaksoon käytännössä päättyy Pitkäharjun hienohiekkamaannoksen vaikutusalue, yläjuoksun maaperä koostuu keveämmästä pohjasavesta/hiesusta eloperäisen maannoksen ohella. Kunnostussuositus: Paikalle on mahdollista tehdä pysyviä ja hyvälaatuisina säilyviä kutusoraikkoja muun elinympäristökunnostuksen ohessa. Jakso on puron ehkä tärkein yksittäinen kutualuekunnostuksen kohde, koska se sijaitsee välittömästi varttuneemmalle kalalle hyviä elinalueita tarjoavan jakson C yläpuolella. Koskessa on myös pinta-alaa pienpoikasten elinalueeksi. Jakso 22, perattu ja kunnostuksen kannalta tärkeä koski Jaksot Jaksot 23 ja 25 ovat perkuu-uoman alku ja loppupään moreenimaannokselle nousevat jaksot, joissa pohjalle on jäänyt harvakseltaan yksittäisiä kiviä virtausta monipuolistamaan. Jaksolta 23 on perattu näkymättömiin uomassa aikoinaan sijainnut ja peruskartallakin edelleen näkyvä Hakolamminkoski. Entisen kosken kiviä ei nykyisin ole havaittavissa edes penkalla, vaan ne lienevät hienojakoisempien ruoppausmassojen peitossa. Perkuu-uoma on edelleen moreenipitoinen ja uomasta nostettua kiviainesta löytyy ainakin jakson alkupuolelta Edellisten väliin jäävä jakso 24 on pitkä ja tasalaatuinen perkuu-uoma, jolla on oikaistu ja syvennetty aikoinaan korpimaisemassa kiemurrellut puro-osuus. Maannos on alueella kattavasti hiesusavipohjaista (A) ilman suurempaa kiviainesta, ainoaa vaihtelua virtaamaan

16 tuovat puroon paikoin taipunut rantapuusto sekä laikuittain vahvastikin pohjassa kasvava rantapalpakko. Alkuperäinen uoma on alueella edelleen nähtävissä, ero sen ja perkuu-uoman välillä on erittäin suuri. Vanha uoma on ollut n. 1,5-2 metriä leveä, mutta paikoin syvävetinen. Tulvavesi on keväisin noussut ajoittain ilmeisen laajallekin ympäröivään korpeen. Nykyinen uoma on kaivettu noin 2 metriä alkuperäistä syvemmälle ja parhaimmillaan noin 8 metriä leveäksi. Vesisyvyys on laakealla pohjalla erittäin vähäinen, eikä uoma pääosin tarjoa minkäänlaista suojaa kalastolle. Lyhyen poikkeuksen muodostaa Rattalan tilalle menevän talvitien sillan ympäristön kapampi ja syvempi sekä tiheän rantapensaikon reunustama alue, jolta paikallisten kalastajien mukaan edelleenkin saadaan tammukoita. 15 Vanhaa mutkittelevaa puro-uomaa (vas) jaksolta 24 sekä sen kohdalta nykyisin löytyvä perkuu-uoma (oik), kuvassa veteen kaatuneen puun päällä näkyvä vaalea harjanvarsi ylettyi monin paikoin vanhan uoman poikki. Veteen kaatuvan liekopuun luontainen tai keinotekoinen tuottaminen uomaan on käytännössä helpoin ja halvin keino monipuolistaa kivettömän perkuu-uoman elinympäristöjä. Kunnostussuositus:. Luonnontilaisen rantametsän kehittyminen alueelle olisi ensiarvoisen tärkeää. Puuston järeytyminen ja liekoutuminen uomaan auttaisi huomattavasti suojapaikkojen ja monipuolisemman elinympäristön kehittymiseen erityisesti jaksolla 24. Asiasta tulisi neuvotella alueen metsäorganisaatioiden ja maanomistajien kanssa. Jollakin alueen osalla voitaisiin kokeilla myös keinotekoista liekopuun lisäystä vaikutusten seuraamiseksi. Jaksolla 23 olisi mahdollista pyrkiä lisäämään virtauksen monimuotoisuutta ja suojaavia syvänteitä myös kivikynnyksin ja suistein.

17 E. Kutukoski + yläpuolinen tammukkapuro luhtaisine korpirantoineen, missä muutamia nivakynnyksiä mahdollisine sorastuspaikkoineen (jaksot 26-35, karttaliite 1 d) Jaksot 26 ja 27 Alapuolinen perkuujakso päättyy näihin koski- ja nivavirtaamajaksoihin, joista alempi koskijakso (26) on edelleen perattua uomaa. Jaksoilta löytyivät inventoinnin parhaat ja ehkä ainoat toimivat kutusoraikot. Alueella myös havaittiin sekä kutevia tammukoita ( 3 kpl n. 35 cm:n yksilöä ja 2 kpl n cm:n yksilöä) että kymmenkunta vasta kaivettua kutukuoppaa. Kutusoraikot koostuivat raekooltaan karkeasta hiekasta ja hienosta sorasta (GF-CG), sora oli kädelläkin helposti irtoavaa eikä seassa ollut hienompaa tukkivaa hiekkaa. Sorakerrokset näyttivät kuitenkin ohuilta; kutukuoppien pohjilta paljastui vaaleaa hiesumaannosta. Kutusoraikot sijoittuivat jakson 26 yläosaan sekä jaksolle 27. Jakson 26 alaosasta löytyi myöskin irtonaista, mutta karkeampaa (CF-CG) soraa. Tämä ei ainakaan tällä kertaa näyttänyt kelpaavan kutualustaksi. Suojapaikkoja alue tarjosi lähinnä rantapenkkojen alta, itse uoma oli varsinkin jaksolla 26 tasaisen matala. 16 Näistä kahdesta soralaadusta tammukat olivat valinneet kaivettavakseen oikeanpuoleisen GF-CG -lajitteen, tätä löytyi jakson 26 niskalta sekä jaksolta 27. Vasemmanpuoleisen kuvan CF-CG -lajitetta löytyi koskijakson 26 alaosasta. Kunnostussuositus: Alue on ilmeisesti puron olemassa olevalle taimenkannalle ensiarvoisen tärkeä. Tämän vuoksi mahdollisissa kunnostuksissa tulee olla korostetun varovainen ajan ja menetelmien suhteen. Mahdolliset lisäsorastukset tulisikin suunnata aluksi sorattomiin kohtiin ja mikäli nämä osoittautuvat toimiviksi, voidaan mahdollisesti harkita olemassa olevien sorakerrosten vahvistamista. Jakson 26 suojapaikkatarjontaa pienpoikasille tulisi lisätä virtaamaa ja pohjarakennetta monipuolistamalla. Työt tulisi tehdä käsikunnostuksina.

18 17 Jaksojen 26 (vas) ja 27 (oik) virtaamaa. Vaaleina näkyvät kolme tammukan lähekkäistä kutukuoppaa jaksolta 27. Jakso 28 Tämä jakso muodostuu jo metsitetyn peltokuvion (koillisranta) viereen peratusta uomasta, joka on kauttaaltaan kapea, syvä ja rantapensaikon suojaama. Alueelle laskee Pitkäharjun Kuivikonlähteestä tuleva runsasvetinen (virtaama arviolta useita satoja litroja minuutissa) lähdeoja. Tällä lähdevedellä voi olla suurikin merkitys alapuolisen kutu- ja poikastuotantoalueen ominaisuuksiin. Kunnostussuositus: Ei aktiivista kunnostustarvetta. Suojaavan rantapuuston jättäminen luonnontilaiseksi.

19 18 Jaksot ja 33 Jaksot 29, 31 ja 33 ovat luonnontilaista tammukkapuroa sekä uomaltaan että rantakorviltaan. Uoma on paikoin syvä ja penkan sisään kätkeytyvä sekä kosteikkorannoilla rantapensaikon ja -saraikon kattama. Uoma mutkitteleee runsaasti ja siinä on paljon sekä uutta että vanhempaa, turvekerrostumista paljastunutta liekopuuta. Jakso 30 on perkaamalla oikaistu, rannoiltaan luonnontilainen, mutta uomaltaan yksipuolisempi. Jaksojen rannoilta löytyy sekä puustoisempaa että pensaikkoisempaa rantakorpea, liekopuu monimuotoistaa huomattavasti uomaa. Oikeanpuoleinen kuva jakson 30 oikaistusta uomasta. Kunnostussuositus: Ei aktiivista kunnostustarvetta. Jaksot sijoittuvat valtion maalle, jonka alue-ekologisessa suunnitelmassa Lohijoki muodostaa niin sanotun ekologisen käytävän.

20 19 Jaksot 32, 34 ja 35 Näillä jaksoilla puro kulkee pinnassa olevien moreenikerrostumien alueella ja uomassa esiintyy vaihtelevasti isompaa kiveä (B1/B2), lyhyitä nivakynnyksiä sekä syvän veden alueita. Etenkin uoma mutta myös rantametsät ovat jokseenkin luonnontilaisia ja tarjoavat hyvin suojaisia elinalueita.; alue on tammukkapuron oloinen. Jaksoilta löytyy muutamia lyhyehköjä ja karkeakivisiä nivavirtaamia. Kunnostussuositus: Koska alueelta löytyvät nivat sijoittuvat keskelle hyvää tammukkaaluetta, tulisi näille pyrkiä rakentamaan pienialaisia kutusoraikkoja. Ongelmana kohteissa on kuoriutuvien poikasten kannalta suhteellisen pienialaiset matalan veden virta-alueet. Kohteet ovat melko etäällä teistä ja mahdollinen sora voitaisiinkin kuljettaa paikoille vaikkapa alueen metsissä ajoittain työtä tekevän lannoitushelikopterin kyyditsemänä. Itse sorastus olisi kohteissa käsityötä. Kolmen sorastukseen soveltuvimman nivakohteen yhtenäiskoordinaattipisteet ovat: (jakso 32) (jakso 34) (jakso 34) Jaksot sijoittuvat valtion maalle, jonka alue-ekologisessa suunnitelmassa Lohijoki muodostaa niin sanotun ekologisen käytävän. Mahdollisia sorastuskohteita jaksoilta 32 (vas) ja 34 (oik)

21 F. Pääosin luonnontilainen tammukkapuro, jonka rantamailla laajalti pensaikkoisia tulvaluhtia. Virtaama jo selvästi vähäisempää (jaksot 36-40, karttaliite 1 e) 20 Jaksot 36, 38 ja 40 Jaksoilla puro mutkittelee runsaasti alavien ja tulvan alla käyvien pensasluhtien keskellä. Uoma on paikoin syvä ja liki kattavasti rantapajukon ja -penkan suojaama. Jaksot ovat luonnontilaisia, kaulamättäiset saraikot tekevät maastosta huonosti kuljettavan. Kiviainesta jaksoilla ei juurikaan ole, mutta liekopuuta, ilmeisesti vanhaakin perua, löytyy kohtalaisesti. Valoisammilla pohjilla kasvaa laikuittain vahvasti rantapalpakkoa. Alavilla jaksoilla purouoma mutkittelee rantakasvuston ja penkkojen suojassa Ei kunnostustarvetta. Valtion maa ja sitä myöten puron ekologisen käytävän asema päättyy jaksolla 36, mutta jatkuu taas jaksolla 40 (39).

22 21 Jakso 37 Jakso alkaa lyhyellä nivalla ja tämän yläpuolisella luonnontilaisen korpipuron osuudella, jakson loppupuoli on tielle saakka vanhaa perkuu-uomaa. Nivan kiviaines on kiveä ja karkeaa soraa (B1, CG). Jakson koillispuolen rannoilla kasvaa vanhaa korpimetsää. Jakson aloittava niva ja tämän yläpuolista osuutta. Kunnostussuositus: Jakson aloittava niva on yläjuoksulla viimeinen kuviteltavissa oleva sorastuskohde. Niva on kuitenkin pienialainen eikä siis erityisen hyvä poikasten elinympäristöksi. Jakso 39 Jaksolla puro virtaa kapeassa korpijuotissa kangasmaiden välissä, jakson alkuosasta löytyy kapeaa nivaa ja yksittäisiä kiviä löytyy myös jakson yläosilta. Korpipuusto ja -pensaikko on jaksolla erityisen tiheää ja varjostavaa. Tiheän rantakasvuston kattamaa uomaa sekä nivavirtaamaa (oik) Ei kunnostustarvetta. Nivavirtaamat ovat jo niin vähävetisiä ja pienialaisia, ettei kutusoraikkojen rakentaminen ole mielekästä. Jakso on pääosin valtion maata ja kuuluu niiltä osin ekologiseen käytävään.

23 22 G. Suojakso ja ojitusten leimaama yläosa (jaksot 41-43, karttaliite 1 e). Jakso 41 on avosuolla tai tämän korpimaisella laiteella kulkeva, paikoin pieniksi suolammiksi laajeneva puro. Jokineva tuotti kuivana inventointisyksynäkin puroon silminnähden runsaasti vettä pintavaluntana. Avosuon päättyessä (jakso 42) uoma käykin vähävetiseksi ja häviää paikoin korpisten reunamättäiden sisään. Järvinevan latvalampeen päättyvä moreenimaan jakso 43 oli kaivettu ojaksi ja inventointivuonna liki vedetön. Ylhäällä jakson 41 suonlaideuomaa, alhaalla vähävetiseksi käyvä korpijuotti jaksolta 42 (vas) sekä nimellinen puron latvalampi Järvinevalta (oik) Kunnostussuositus: Ei aktiivista kunnostustarvetta. Jaksokokonaisuus sijoittuu jakson 42 loppuosaa lukuunottamatta valtion maalle ja sillä on ekologisen käytävän asema.

24 23 HAVAINTOJA TAIMENEN NYKYISISTÄ LISÄÄNTYMIS- JA ELINALUEISTA Sähkökoekalastukset Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on suorittanut Tynnyri- ja Onnelankoskella (jaksot 13 ja 18) sähkökoekalastuksia vuosina 1985, 1989, 2001 ja Vuosina 2001 ja 2002 kalastettiin myös Pitkäkoskella (jakso 20) ja Harakkaperän sillan alapuolisella koskella (jakso 8). Sähkökalastusten tulokset oheisessa taulukossa 1 (Huhmarniemi ja Hakala 2001, 2002). Taulukko 1. Lohijoen sähkökalastusten tuloksia vv koeala Harakkaperä Tynnyrikoski Onnelankoski Pitkäkoski taimen 1- kes 1 3 taimen 2- kes taimen 3-kes tai vanh 4 1 kivennuoliainen 1 1 pikkunahkiainen Koekalastusten perusteella voidaan otaksua, että taimenkanta on Lohijoessa jossain määrin taantunut tarkastellulla aikavälillä. Kun vielä luvulla koekalastuksissa saatiin saaliiksi tai niiden aikana tehtiin havaintoja lukuisista isommista (20 cm) taimenista, ei kahdella viimeisellä koekalastuskerralla saatu suuremmista kaloista ainoatakaan havaintoa. Osa-alue C:n Tynnyri- ja Onnelankosken koealoilla vanhempien kalojen ylivalta suhteessa nollikkaisiin kertoo osaltaan näiden koskien huonosta soveltuvuudesta poikastuotantoon (kts. jaksokuvaukset). Saadut kalat ovatkin todennäköisimmin kuoriutuneet muualla kuin koekalastetuissa koskissa. Pitkäkosken alaosan soraikot ovat silmämääräisestikin parempilaatuisia ja tällä koealueella myös nollikkaita on tavattu suhteessa enemmän. Osa-alue B:ltä (Harakkaperä) kutusoraikkoa ei inventoinnissa löydetty. Vuonna 2002 ei yhdelläkään koealalla tavattu kesän vanhoja poikasia. Paikallisten kalastajien taimenista tekemät havainnot Paikallisten kalastajien mukaan taimenta on esiintynyt lähes koko Lohijoen matkalla, mutta kalastus on keskittynyt kahdelle jokijaksolle. Tynnyrikosken - Pitkäkosken seudulla (jaksokokonaisuus C) koskien välisille hitaan virtauksen ja monttujen jokijaksoille sekä Rattalan talon kohdalla olevalle hidasvirtaiselle pajupuskien reunustamalle syvähkölle jokiuomalle (jakso 24) ja ylempänä Kuivikon lähteen kohdalta alkavalle tammukkapuromaiselle lähes luonnontilaiselle jokialueelle (jaksokokonaisuus E). Pyynti on rantojen vaikeakulkuisuuden ja puron vaikean kalastettavuuden vuoksi ollut kohtalaisen harvan kalastajajoukon niin sanotuin ootto-ongin harjoittamaa mato-ongintaa ja rantojen vähäisistä jäljistä päätellen pyynti-into on viime vuosina ollut aiempaa vähäisempää. Joesta saadut kalat ovat olleet pääosin tammukkaluokkaa (20-30 cm) mutta joukossa on toisinaan ollut joitakin yli 40 cm:n yksilöitä. Kalastajien mukaan alajuoksun koskialueen (jaksokokonaisuus C) monet vuotta sitten paljon kalastetut monttupaikat ovat viime vuosikymmeninä liettyneet lähes umpeen.

25 Tässä inventoinnissa saadut havainnot taimenista Inventointisyksy oli vähävetinen ja vesi oli Lohijoessa kirkasta. Tämän vuoksi olosuhteet suurempien kalojen havaitsemiselle uomassa ja etenkin kutusoraikoilla tai näiden liepeillä olivat hyvät. Etenkin kun inventointi tehtiin ilmeisestikin Lohijoen taimenen kutuaikaan. Kaloja havaittiin kuitenkin vain muutamassa paikassa ja näistä varmuudella taimenia vain yhdellä alueella (jaksot 26 ja 27), missä nähtiin myös ainoat jäljet kutusoraikoiden kaivamisesta. Ensimmäiset merkit (pakenevista) kaloista nähtiin Rattalan autiotilalle johtavan talvitien sillan yläpuolella (jakso 24). Näiden kalojen laatu jäi tunnistamatta. Jaksojen 26 ja 27 kutualueella havaittiin yhdellä kertaa 3 kpl n. 35 cm:n pituista sekä 2 kpl n cm pituista taimenta. Kutualueet Kutu- ja pienpoikasalueiden määrä ja laatu lienee Lohijoella taimenkannan tulevaisuudelle kriittisin yksittäinen tekijä. Tämän selvityksen perusteella on ilmeistä, että Lohijoen taimenen lisääntyminen onnistuu varmimmin Rokulin talon kohdalla olevalla parin sadan metrin mittaisella jokijaksolla (jaksot 26 ja 27, katso myös jaksokuvaukset). Jokialue on paikalla osaksi perattu, mutta se on palautunut lähes luonnontilaiseksi. Tällä mietovirtaisella alueella on vastakuoriutuneille sekä ensimmäistä kesäänsä eläville taimenen poikasille sopivaa koski pinta-alaa arviolta kuuden aarin verran. Välittömästi jakson yläpuolella puroon laskee Kuivikon lähteestä alkunsa saava varsin runsasvetinen oja. Lähteen vesi saattaa edesauttaa mädin ja poikasten kannalta hyvän elinalueen muodostumista sekä kuivina ja lämpiminä kesinä että pakkastalvina. Havaitun kutualueen kutukuopat sijaitsevat matalassa vedessä, veden syvyys cm, irtonaisen ja hienorakeisen soran alueilla ja ne olivat varsin matalia sekä alaltaan pieniä (halkaisija cm). Kutukuoppia havaittiin kymmenkunta ja kutualueella nähtiin useita cm:n mittaisia taimenia. Tämän kutu- ja poikasalueen taimentuotannon voisi olettaa olevan mm. Iijoen sivupuroissa tehtyihin selvityksiin viitaten (Jutila ym. 1994) parhaimmillaankin vain joitakin satoja kesän vanhoja poikasia vuodessa. Toinen alue, jolla taimen havaintojen mukaan lisääntyy, on Pitkäkosken alaosa, jolta saatiin vuoden 2001 sähkökalastuksissa 3 ensimmäistä kesäänsä elävää poikasta. Menneen syksyn aikana (syyskuussa 2002) ei ko. alueelta kesänvanhoja poikasia löydetty. Selvityksen aikana olivat kutualueiksi mahdollisesti soveltuvat soraikot suurelta osin kuivillaan ja soraikon laatu havaittiin muutoinkin karkeaksi (kts. jaksokuvaukset, osa-alue C). Ilmeisesti taimenen lisääntyminen ei ainakaan vuosien 2001 ja 2002 kaltaisina kuivina syksyinä onnistu Pitkäkosken alueella säännöllisesti. Muut mahdolliset kutualueet olivat joko hautautuneet tai muurautuneet virran mukana kulkeutuvan hienojakoisen hiekan vaikutuksesta taimenen lisääntymiseen soveltumattomiksi (kts jaksokuvaukset, osa-alueet B ja C). Yhteenvetona Lohijoen taimenen kutualueista voitaneen todeta, että lisääntyminen onnistuu tätä nykyä varmuudella vain yhdellä suppeahkolla alueella puron keskiosalla. Tämäkin havainto tulisi varmentaa vielä koekalastuksin. Muilla alueilla lisääntyminen on satunnaista. Nykyinen kutualue ja sen ominaisuudet tulisi lähivuosina mitata ja kirjata nyt tehtyä tarkemmin Lohijoen kutualueiden kunnostusten pohjatiedoksi. Epäselvää on myös, ovatko kutevat kalat kudulle laskeutuvia vai nousevia yksilöitä. 24

26 25 YHTEENVETO KUNNOSTUSTARPEESTA Lohijoen taimenkanta tarvitsee ennen kaikkea uusia lisääntymisalueita, varttuneemmille kaloille joki tarjoaa perkuujaksoja lukuunottamatta riittävästi suojapaikkoja mahdolliseen poikastuotantoon nähden. Kunnostuksen kannalta tärkeimmät purojaksot ovat: I -jakson 22 perattu koski sekä jaksojen 32 ja 35 nivamaiset alueet -jakson 16 koski- ja nivavirtaama -koskijakso 5-9 II -jaksojen 26 ja 27 nykyinen kutualue -jaksojen 15, 17 ja 19 nivasoraikot -jakson 24 perkuu-uoman monimuotoistaminen III -muut kohteet Kirjallisuus Halonen, J. (toim) 2002: Taimen - elintavat, kalastus ja suojelu. -Edita, Helsinki. Kinnunen, M. ym. 2000: Pyhäjärvi-Haapajärvi-Kärsämäki, alue-ekologinen suunnitelma. - Raportti 43 ss, Metsähallitus. Suunnittelukolmio Oy 1993: Haapajärven Pitkäkankaan maisemaselvitys ja maa-ainesten oton yleissuunnitelma. Raportti 20 ss, Haapajärven kaupunki. Jutila, E., Karttunen, V. ja Niemitalo, V, 1994: Parempi kivi koskessa kuin kymmenen rannalla - erilaisten kunnostusmenetelmien vaikutus taimenten poikasmääriin Iijoen sivujokien koskissa. -RKTL, Kalantutkimuksia 87. Mikkola, M. ja Pakkala, J. (toim) 1997: Keski-Pohjanmaan vesistöjen tila ja vesiensuojelun kehittämissuunnitelma. -Alueelliset ympäristöjulkaisut 27, Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus. Liitteet Liite 1. Karttaliitteet 1 a-e, purojaksojen sijaintikartat Liite 2. Täytetyt inventointilomakkeet, jaksot 1-28 Liite 3. Jaksorajojen yhtenäiskoordinaattitiedot Liite 4. Käytetty kiviaineksen raekokojaotus (Wenworthin asteikko) Muu aineisto Jaksonumeroitu digitaalinen kuva-aineisto on luovutettu tilaajalle CD-levyllä

27 PUROJAKSOJEN SIJAINTIKARTAT KARTTALIITTEET 1 a-e LIITE 1

28 1 a 1b

29 1c

30 1 d

31 1 e

32 INVENTOINTILOMAKKEET, JAKSOT 1-38 LIITE 2

33 MAASTOTIEDOT Puro Koordinaatit Tyyppiosuus nro Klo Pituus (m) Leveys (m) Syvyys (cm), keskisyvyys/syvin kohta koskimainen niva 80 tasainen hidas virtaus lähes seisova vesi vallitsevin SG SG SG SG 2. vallitsevin GF suurin B2 Pohjakasvillisuus Pohjakasvillisuuden peittävyys (0-5) Sammaleen osuus/muu kasvillisuus s 0 % m 100 % s 0 % m 100 % s 0 % m 100 % s 100 % m 0 % Rannan varjostus (0-5) Mäntymetsä, pituus (m) Kuusimetsä, pituus (m) Lehtimetsä, pituus (m) 80, 20 50, 20 80, 15 Sekametsä, pituus (m) 20, 20 40, 20 Pensaikko, pituus (m) 10, 2 20, 2 Suo Niitty PELTOA 45 PELTOA PELTOA Virt Rantavyöhykkeen Virtauksen laatu (%) Pohjan laatu metsätyyppi % kasvutyyppi % Kangas MOLEMMIN MOLEMMIN Lehto 70 5 PUOLIN PUOLIN Korpi kapea leppäreunus syvä uoma Luonnontilaisuus (0-5) Kutupaikat/montut/suojapaikat (0-5) k 0 m 2 s 2 k 0 m 2 s 1 k 0 m 1 s 1 k 1 m 3 s 2 Sähkökalastettavuus hyvä Mutkittelevuus (0-5) Leveysvaihtelut (0-5) Uomassa oleva puuaines > 5 cm (0-5) Metsäojitus Rantametsien hakkuu Auraus ja äestys Uoman perkaus Muu, mikä -muta -hiekka -veden laadun heikentyminen -rehevöityminen -limoittuminen -asutus -kiveäminen -ruoppaus -sorastus -vaellusesteiden poisto -suisteet (kivi,puu) -vanhan uoman vesitys -ojien tukkiminen -rantavyöhykkeen metsitys R A N T A P U U S T O N L U O N T A I N E N J Ä R E Y T Y M I N E N + -veden pinnan nosto L I E K O P U U S T O N M U O D O S T U M I N E N Kuva pvm, klo Luonnontilaa muuttaneet tejkijät ja arvio vaikutuksen suuruudesta (0-5) Kunnostussuunnitelma (x)

34 MAASTOTIEDOT Puro Koordinaatit Tyyppiosuus nro Klo Pituus (m) Leveys (m) Syvyys (cm), keskisyvyys/syvin kohta Virt Virtauksen laatu (%) Pohjan laatu koskimainen niva tasainen hidas virtaus 30 lähes seisova vesi 1. vallitsevin CG-PG PG-B1 PG-B1 B1-B2 2. vallitsevin SG SG SG SG suurin B2 B2 B2 B2 Pohjakasvillisuus Pohjakasvillisuuden peittävyys (0-5) Sammaleen osuus/muu kasvillisuus s 100 % m % s 100 % m % s 100 % m % s 100 % m % Rannan varjostus (0-5) Mäntymetsä, pituus (m) Kuusimetsä, pituus (m) Lehtimetsä, pituus (m) 30, 12 60, 15 60, 15 Sekametsä, pituus (m) 50, 20 40, 20 40, , 25 Pensaikko, pituus (m) 20, 3 Suo Niitty PELTO 40 Kangas Lehto Korpi Luonnontilaisuus (0-5) Kutupaikat/montut/suojapaikat (0-5) k 2 m 1 s 3 k 2 m 1 s 2 k 1 m 2 s 2 k 1 m 3 s 3 Sähkökalastettavuus HYVÄ HYVÄ HYVÄ HYVÄ Mutkittelevuus (0-5) Leveysvaihtelut (0-5) Uomassa oleva puuaines > 5 cm (0-5) Metsäojitus Rantametsien hakkuu Auraus ja äestys Uoman perkaus Muu, mikä -muta -hiekka veden laadun heikentyminen -rehevöityminen -limoittuminen -asutus -kiveäminen X X -ruoppaus -sorastus nykyinen sora teräväsärmäistä ja -vaellusesteiden poisto hiesun muuraamaa alku- ja loppuhaa- -suisteet (kivi,puu) kynnyksiä X raumaan sorastus X -vanhan uoman vesitys -ojien tukkiminen -rantavyöhykkeen metsitys -veden pinnan nosto Kuva pvm, klo Rantavyöhykkeen metsätyyppi % kasvutyyppi % Luonnontilaa muuttaneet tejkijät ja arvio vaikutuksen suuruudesta (0-5) Kunnostussuunnitelma (x)

35 MAASTOTIEDOT Puro Koordinaatit Tyyppiosuus nro Klo Pituus (m) Leveys (m) Syvyys (cm), keskisyvyys/syvin kohta koskimainen 30 niva tasainen hidas virtaus lähes seisova vesi 1. vallitsevin B1-B2 SG SG SG 2. vallitsevin SG suurin B2 B2 - - Pohjakasvillisuus Pohjakasvillisuuden peittävyys (0-5) Sammaleen osuus/muu kasvillisuus s 100 % m % s % m 100 % s 50 % m 50 % s % m % Rannan varjostus (0-5) Mäntymetsä, pituus (m) Kuusimetsä, pituus (m) 30, 35 Lehtimetsä, pituus (m) 60, 20 60, 20 10, 15 Virt Rantavyöhykkeen Virtauksen laatu (%) Pohjan laatu metsätyyppi % Sekametsä, pituus (m) 40, 25 40, 25 80, 25 60, 25 Pensaikko, pituus (m) 10, 5 10, 5 Suo Niitty PELTO MOLEM PELTO 40 Kangas PUOLIN Lehto Korpi Luonnontilaisuus (0-5) Kutupaikat/montut/suojapaikat (0-5) k 0 m 2 s 3 k 0 m 2 s 2 k 0 m 1 s 1 k 0 m 2 s 3 Sähkökalastettavuus HYVÄ Mutkittelevuus (0-5) Leveysvaihtelut (0-5) Uomassa oleva puuaines > 5 cm (0-5) kasvutyyppi % Metsäojitus Rantametsien hakkuu Auraus ja äestys Uoman perkaus Muu, mikä -muta -hiekka -veden laadun heikentyminen -rehevöityminen -limoittuminen -asutus -kiveäminen -ruoppaus -sorastus -vaellusesteiden poisto -suisteet (kivi,puu) -vanhan uoman vesitys -ojien tukkiminen -rantavyöhykkeen metsitys -veden pinnan nosto Kuva pvm, klo Luonnontilaa muuttaneet tejkijät ja arvio vaikutuksen suuruudesta (0-5) Kunnostussuunnitelma (x) X Rantametsän luonnontilaan jättäminen

36 MAASTOTIEDOT Puro Koordinaatit Tyyppiosuus nro Klo Tynnyrikoski Pituus (m) Leveys (m) Syvyys (cm), keskisyvyys/syvin kohta koskimainen niva 2 20 tasainen hidas virtaus lähes seisova vesi 1. vallitsevin B1-B2 SG SG B1-B2 2. vallitsevin (GF-GG) (B2) GG>CF>CG SG suurin R B2 B2 B2 (R) Pohjakasvillisuus Pohjakasvillisuuden peittävyys (0-5) Sammaleen osuus/muu kasvillisuus s 100 % m % s 100 % m % s 100 % m % s 100 % m % Rannan varjostus (0-5) (3)-4 Mäntymetsä, pituus (m) Kuusimetsä, pituus (m) 90, 35 20, 30 Lehtimetsä, pituus (m) 10, 15 10, 25 Sekametsä, pituus (m) 100, 30 70, , Pensaikko, pituus (m) Suo Niitty Kangas Lehto 20 Korpi Luonnontilaisuus (0-5) 4 (uittoränni) Kutupaikat/montut/suojapaikat (0-5) k 1 m 3 s 3 k 0 m 3 s 3 k 4 m 2 s 3 k 1 m 3 s 3 Sähkökalastettavuus HYVÄ - HYVÄ HYVÄ Mutkittelevuus (0-5) Virt Rantavyöhykkeen Virtauksen laatu (%) Pohjan laatu metsätyyppi % kasvutyyppi % Leveysvaihtelut (0-5) Uomassa oleva puuaines > 5 cm (0-5) Metsäojitus Rantametsien hakkuu Auraus ja äestys Uoman perkaus Muu, mikä -muta -hiekka -veden laadun heikentyminen -rehevöityminen -limoittuminen -asutus -kiveäminen -ruoppaus -sorastus soran putsaus X -vaellusesteiden poisto -suisteet (kivi,puu) -vanhan uoman vesitys -ojien tukkiminen -rantavyöhykkeen metsitys -veden pinnan nosto Kuva pvm, klo Luonnontilaa muuttaneet tejkijät ja arvio vaikutuksen suuruudesta (0-5) Kunnostussuunnitelma (x)

37 MAASTOTIEDOT Puro Koordinaatit Tyyppiosuus nro Klo Onnelankoski Pitkäkoski Pituus (m) Leveys (m) (25) Syvyys (cm), keskisyvyys/syvin kohta koskimainen niva tasainen hidas virtaus lähes seisova vesi 1. vallitsevin SG B1/B2 SG B1-B2 2. vallitsevin B1/B2(CF-PF) SG/CG B1/B2 (CG-PF) PF suurin B2(R) R R R Pohjakasvillisuus Pohjakasvillisuuden peittävyys (0-5) Sammaleen osuus/muu kasvillisuus s 90 % m 10 % s 100 % m % s 90 % m 10 % s 100 % m % Rannan varjostus (0-5) Mäntymetsä, pituus (m) Kuusimetsä, pituus (m) Lehtimetsä, pituus (m) 30, 15 15, 15 Virt Rantavyöhykkeen Virtauksen laatu (%) Pohjan laatu metsätyyppi % Sekametsä, pituus (m) 100, , , , Pensaikko, pituus (m) 10, 4 5, 4 Suo Niitty Kangas Lehto Korpi Luonnontilaisuus (0-5) Kutupaikat/montut/suojapaikat (0-5) k 2 m 4 s 4 k 2 m 4 s 4 k 2 m 4 s 4 k 4 m 5 s 5 Sähkökalastettavuus - KOHTUULL - KOHTUULL Mutkittelevuus (0-5) Leveysvaihtelut (0-5) Uomassa oleva puuaines > 5 cm (0-5) kasvutyyppi % Metsäojitus Rantametsien hakkuu taimikko Auraus ja äestys Uoman perkaus vanhoja perkuita Muu, mikä -muta -hiekka -veden laadun heikentyminen -rehevöityminen -limoittuminen -asutus -kiveäminen -ruoppaus (soran pesu) x nivoissa hiekkaisia -sorastus soralaikkuja X soran pesu -vaellusesteiden poisto -suisteet (kivi,puu) -vanhan uoman vesitys -ojien tukkiminen -rantavyöhykkeen metsitys X -veden pinnan nosto Kuva pvm, klo Luonnontilaa muuttaneet tejkijät ja arvio vaikutuksen suuruudesta (0-5) Kunnostussuunnitelma (x)

38 MAASTOTIEDOT Puro Koordinaatit Tyyppiosuus nro Klo Pituus (m) Leveys (m) Syvyys (cm), keskisyvyys/syvin kohta koskimainen 100 niva tasainen hidas virtaus lähes seisova vesi vallitsevin SG B1 SG-A A-SG 2. vallitsevin B2-CG PG B1-B2 suurin B2 B2 B2 Pohjakasvillisuus Pohjakasvillisuuden peittävyys (0-5) Sammaleen osuus/muu kasvillisuus s % m 100 % s 100 % m % s % m 100 % s % m 100 % Rannan varjostus (0-5) Mäntymetsä, pituus (m) Kuusimetsä, pituus (m) Lehtimetsä, pituus (m) 30, 20 40, 20 60, 20 60, 20 Sekametsä, pituus (m) 70, 30 60, 30 40, 20 40, 20 Pensaikko, pituus (m) Suo Niitty Kangas Lehto Korpi Luonnontilaisuus (0-5) Kutupaikat/montut/suojapaikat (0-5) k 0 m 3 s 2 k 1 m 2 s 2 k 0 m 0 s 1 k 0 m 0 s 1 Sähkökalastettavuus HYVÄ Mutkittelevuus (0-5) Virt Rantavyöhykkeen Virtauksen laatu (%) Pohjan laatu metsätyyppi % kasvutyyppi % Leveysvaihtelut (0-5) Uomassa oleva puuaines > 5 cm (0-5) Metsäojitus Rantametsien hakkuu 2 Auraus ja äestys Uoman perkaus Muu, mikä kokon. koski kadonnut -muta -hiekka -veden laadun heikentyminen -rehevöityminen -limoittuminen -asutus -kiveäminen X (X) -ruoppaus -sorastus XXX -vaellusesteiden poisto -suisteet (kivi,puu) (X) -vanhan uoman vesitys -ojien tukkiminen -rantavyöhykkeen metsitys X X XXX -veden pinnan nosto Kuva pvm, klo Luonnontilaa muuttaneet tejkijät ja arvio vaikutuksen suuruudesta (0-5) Kunnostussuunnitelma (x)

39 MAASTOTIEDOT Puro Koordinaatit Tyyppiosuus nro Klo Pituus (m) Leveys (m) Syvyys (cm), keskisyvyys/syvin kohta Virt Virtauksen laatu (%) Pohjan laatu koskimainen niva 90 tasainen hidas virtaus lähes seisova vesi 5 1. vallitsevin SG-A B1 GF-CG A 2. vallitsevin GF-CG B1 (B1) suurin B2 B2 B2 (B2) Pohjakasvillisuus Pohjakasvillisuuden peittävyys (0-5) Sammaleen osuus/muu kasvillisuus s % m 100 % s 100 % m % s 100 % m % s % m 100 % Rannan varjostus (0-5) Mäntymetsä, pituus (m) Kuusimetsä, pituus (m) Lehtimetsä, pituus (m) 60, 20 80, 15 80, 15 30, 6 Sekametsä, pituus (m) 40, 20 20, 10 20, 10 50, 15 Pensaikko, pituus (m) 20, 4 Suo P-puoli metsitetty Niitty pelto Kangas Lehto Korpi Luonnontilaisuus (0-5) Kutupaikat/montut/suojapaikat (0-5) k 0 m 2 s 2 k 5 m 1 s 2 k 5 m 2 s 1 k 0 m 5 s 5 Sähkökalastettavuus HYVÄ HYVÄ Mutkittelevuus (0-5) Leveysvaihtelut (0-5) Uomassa oleva puuaines > 5 cm (0-5) Metsäojitus Rantametsien hakkuu x x 2 Auraus ja äestys Uoman perkaus 5 2 Muu, mikä -muta -hiekka -veden laadun heikentyminen -rehevöityminen -limoittuminen -asutus -kiveäminen X asentokuoppia?? -ruoppaus -sorastus X emoja+kutukuoppia X -vaellusesteiden poisto -suisteet (kivi,puu) -vanhan uoman vesitys -ojien tukkiminen -rantavyöhykkeen metsitys xxx XXX xxx xxx -veden pinnan nosto Kuva pvm, klo Rantavyöhykkeen metsätyyppi % kasvutyyppi % Luonnontilaa muuttaneet tejkijät ja arvio vaikutuksen suuruudesta (0-5) Kunnostussuunnitelma (x)

40 MAASTOTIEDOT Puro Koordinaatit Tyyppiosuus nro Klo Pituus (m) Leveys (m) ,5-3 1,5-3 Syvyys (cm), keskisyvyys/syvin kohta koskimainen niva 2 10 tasainen hidas virtaus lähes seisova vesi 1. vallitsevin A A A A 2. vallitsevin B1 -B2 (HARV) suurin B2 Pohjakasvillisuus Pohjakasvillisuuden peittävyys (0-5) Sammaleen osuus/muu kasvillisuus s % m 100 % s % m 100 % s % m 100 % s 100 % m % Rannan varjostus (0-5) Mäntymetsä, pituus (m) Kuusimetsä, pituus (m) Lehtimetsä, pituus (m) 40, , , 25 80, 25 Sekametsä, pituus (m) 40, , 25 20, 25 Pensaikko, pituus (m) 20, 4 Suo Niitty Kangas Lehto Korpi Luonnontilaisuus (0-5) Kutupaikat/montut/suojapaikat (0-5) k 0 m 5 s 5 k 0 m 2 s 3 k 0 m 5 s 5 k 0 m 4 s 4 Sähkökalastettavuus Mutkittelevuus (0-5) Virt Rantavyöhykkeen Virtauksen laatu (%) Pohjan laatu metsätyyppi % kasvutyyppi % Leveysvaihtelut (0-5) Uomassa oleva puuaines > 5 cm (0-5) Metsäojitus Rantametsien hakkuu Auraus ja äestys Uoman perkaus Muu, mikä -muta -hiekka -veden laadun heikentyminen -rehevöityminen -limoittuminen -asutus -kiveäminen -ruoppaus -sorastus -vaellusesteiden poisto -suisteet (kivi,puu) -vanhan uoman vesitys -ojien tukkiminen -rantavyöhykkeen metsitys -veden pinnan nosto Kuva pvm, klo Luonnontilaa muuttaneet tejkijät ja arvio vaikutuksen suuruudesta (0-5) Kunnostussuunnitelma (x) X

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Kolmen helmen joet hanke

Kolmen helmen joet hanke Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen

Lisätiedot

Kutusoraikkoinventointi 2015 Iijoen vesistön kunnostuspuroilla

Kutusoraikkoinventointi 2015 Iijoen vesistön kunnostuspuroilla Kutusoraikkoinventointi 2015 Iijoen vesistön kunnostuspuroilla Metsähallitus Luontopalvelut 2015 Pirkko-Liisa Luhta, Eero Hartikainen, Matti Suanto, Eero Moilanen Sisällysluettelo JOHDANTO...3 Kutusoraikoiden

Lisätiedot

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17 1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kalliojoki Kuusamon kaupunki Heikki Tahkola 2012

Kalliojoki Kuusamon kaupunki Heikki Tahkola 2012 Kalliojoki Kuusamon kaupunki Heikki Tahkola 2012 1. Kalliojoki Kalliojoki sijaitsee Kuusamossa ja kuuluu Iijoen vesistöalueen Soivionjärven lähialueeseen (vesistöalueen n:o 61.332). Kalliojoki saa alkunsa

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio

Lisätiedot

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle Pirkko-Liisa Luhta p.+358400 293023 pirkko-liisa.luhta@metsa.fi Eero Moilanen p.+35840 5314969 eero.t.moilanen@metsa.fi

Lisätiedot

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18 1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960

Lisätiedot

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...

Lisätiedot

Panumaojan kunnostusraportti

Panumaojan kunnostusraportti Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

LIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit

LIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit LIITE 5 Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit 7498940 3371980 Sanallinen kuvaus (23.8.2007) Pinta-ala 308 m 2 Vesisyvyys 40 cm Pintavirrannopeus 100 cm/s Veden lämpötila 12,6 C Ilman lämpötila

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti

Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti 27.7.2018 Tero Forsman & Lauri Anttila Tero Forsman & Lauri Anttila Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti PYHÄJÄRVI-INSTITUUTIN JULKAISUJA Sarja B nro 38 ISBN 978-952-9682-83-6

Lisätiedot

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

kunnostustarveselvitys

kunnostustarveselvitys Juvajoen, Haajanojan ja Lammaskoskenojan kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Jussi Aaltonen 2013 Juvajoen, Haajanojan ja Lammaskoskenojan kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Jussi Aaltonen 2013

Lisätiedot

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen

Lisätiedot

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Heikki Tahkola, Oulun Kalatalouskeskus Historiaa Puroja ja jokia perattu paljon 1900- luvun alkupuolella, aina 1960- luvulle saakka Työt tehty pääosin koneella, pienemmissä

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.

Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha. LUONNONHOITOHANKE HOUSUPURON KUNNOSTUS JA ENNALLISTAMINEN PALTAMOSSA Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on Housupuron palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi, purouoman kunnostaminen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin?

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen

Lisätiedot

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki

Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Isojoki-Lapväärtinjoen ja Karvianjoen pohjoisosan alueet Satoja kilometrejä vedenjakaja-alueiden pienvesiä

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi Pohjanmaan Taimenpäivät 12.12.2016 Suorat ja puuttomat purot Noin 20 000km purokm perattiin tukinuiton ja maankuivatuksen tarpeisiin sotien jälkeisenä aikana Maankuivatuksessa

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski

Lisätiedot

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven

Lisätiedot

Uksjoen sähkökoekalastukset vuonna 2015

Uksjoen sähkökoekalastukset vuonna 2015 Raportti Uksjoen sähkökoekalastukset vuonna 1 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Pajaoja 3 3.1.1 Koeala 3

Lisätiedot

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE) 13.6.2018 Metsäpuron rantavyöhyke = puron vaikutuspiirissä oleva metsäalue Metsä- ja

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot