Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloussuunnitelma 2012-2013"

Transkriptio

1 Talous arvio 2011 Taloussuunnitelma Kv

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT... 2 KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE HENKILÖSTÖ VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT ELINKEINOTOIMI TYTÄRYR I TY KS ET KÄYTTÖTALOU SOSA VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT KONSERNIHALLINNON KESKUS DEMOKRATIAPALVELUN TULOSALUE KONSERNIHALLINNON TULOSALUE OSTOT KARVIAISELTA -TULOSALUE ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUE HALLINTOKESKUS HALLINNON JA TALOUDEN TULOSALUE RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUN TULOSALUE OSTOT PUHDILTA -TULOSALUE SIVISTYSKESKUS KOULUTUKSEN TULOSALUE VARHAISKASVATUKSEN TULOSALUE KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TULOSALUE 120 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS TUKIPALVELUJEN TULOSALUE KUNNALLISTEKNISTEN PALVELUJEN TULOSALUE TI LAPALVELU N TU LOSALU E MAANKÄYTTÖPALVELUJEN TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUJEN TULOSALUE INVESTOINTIOSA RAH O I TU SOSA TULOSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT RAHOITUSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS -LIIKELAITOS Talousarvion liitteet: Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin talousarvio 2011 Toiminta-ja taloussuunnitelma , KUUMA-seutu

3 YLEISPERUSTELUT Yleistä Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, taloussuunnitelman ollessa vähintään kolmevuotinen. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus. Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja seurannan merkitystä talouden ohjaukseen, määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston talouden ja toiminnan ohjausvälineitä. Tilikauden päätyttyä annettavassa toimintakertomuksessa on annettava selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain mukaan kunnan talouden hoidossa ja toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstö sekä toimivat myös samalla valvonnan välineinä. Valtuusto päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista. Talousarvio muodostuu eri osista. Tuloslaskelma-ja rahoitusosa edustavat kokonaistalouden näkökulmaa, käyttötalous - ja investointiosan edustaessa toiminnan ohjauksen näkökulmaa. Kuntalaki ei edellytä tulojen ja menojen muodollista tasapainottamista vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuonna voi olla yli - tai alijäämäinen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Laissa määritellyn talousarvion muodollisen rakenteen lisäksi taloussuunnitelman periaatteita ovat : - Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kalenterivuoden menot ja tulot. Tähän periaatteeseen lasketaan kuuluvan myös bruttoperiaate, jonka mukaan tulot ja menot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä vähentämättä tuloja menoista ja päinvastoin. - Tasapainoperiaatteen mukaan tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot. Talousarvion rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka rahoitustarve katetaan ja kuinka mahdollinen rahoitusylijäämä käytetään. - Vuotuisperiaatteen mukaan talousarvio sisältää vain yhden varainhoitovuoden suoriteperusteiset menot ja tulot. Varaukset ja rahastosiirrot ovat tilikauden tuloksen käsittelyeriä. - Nettoperiaatteen mukaan valtuusto voi päättää bruttomenojen ja bruttotulojen erotuksen eli toimintakatteen määrärahana tai tuloarviona. - Yhtenäisyysperiaatteen mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä. 2

4 - Julkisuusperiaatteen mukaan talousarvio on julkinen asiakirja, johon kenellä tahansa on oikeus tutustua. Vuoden 2011 talousarviossa käytetään nyt jo neljättä kertaa yksikköhintapohjaista budjetointia sekä tuloskorttien käyttöä käyttötalouden laadinnassa. Tuloskortit poikkeavat aikaisemmista vuosista, johtuen kuntastrategian laadinnan yhteydessä käyttöönotetuista tuloskorttirakenteesta. Pääosin korttien rakenne on kuitenkin samanluonteinen. Talousarvion toteutumaa tullaan seuramaan säännöllisin väliajoin ja toteutumasta raportoidaan valtuustolle seurantaraportein. Määräraha, tuloarvio, sisäiset menot ja poistot Määräraha on valtuuston talousarviossa euromääräinen, käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen, joka myönnetään tulosalueelle. Tuloarvio on valtuuston talousarviossa tuloarvio, joka asetetaan tulosalueelle. Tulot peritään hyväksyttyjen maksujen ja taksojen mukaisina palvelutilanteessa tai mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen. Netto tarkoittaa menon ja tulon erotusta eli toimintakatetta. Talousarviossa määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös sisäiset erät. Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä, laskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Investointiosassa ovat koottuna kunnan investointimenot ja tulot. Käyttöomaisuushankinnat, jotka ovat euroa tai suurempia tai kuuluvat ensikertaiseen kalustamiseen, käsitellään investointiosassa. Jos hankkeen toteutuminen siirtyy talousarviossa arvioidusta aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen suunnitteluvuosille. Automaattisesti siirtyvää määrärahaa ei ole. Investointitoiminnan rahoitusosuuksina talousarviossa esitetään mm. arvioidut valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet. Sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamista varten talousarviovuonna, suunnittelukauden tavoitteet ovat ohjeellisia. Talousarvio on käyttötalouden osalta sitova kunnanhallitukseen ja valtuustoon nähden keskuksittain, lautakuntiin nähden tulosalueittain, viranhaltijoihin sekä tulosalueen johtoon nähden tuoteryhmittäin, sitovana määräraha on toimintakate ja sitovina tavoitteina tuloskortin tavoitteet. Tarkastuslautakunnan osalta sitovuustaso on konsernihallinnon, demokratiatulosalueen, demokratiapalvelu tuoteryhmän, tarkastus tuotteen määräraha. Toimintakatetta laskettaessa ei oteta huomioon käyttöomaisuuden myynnistä kertyviä myyntivoittoja tai myyntitappioita, myyntivoittoja ei siten voi käyttää tulosalueen tai lautakunnan menojen katteeksi ja myyntitappioita ei tarvitse kattaa muilla tuloilla tai menojen vähennyksillä. Investoinnit ovat sitovia valtuustoon nähden toiminnoittain, tällä tavoin ne on esitetty myös investointisuunnitelmassa. Rahoitukseen merkityt tulot ja menot ovat sitovia kunnanhallitukseen nähden lajeittain. Vihdin vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva liikelaitos. Kuntalain 13 :n mukaisesti kunnanvaltuusto päättää vesihuoltolaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Vesihuoltolaitoksen talousarvio- ja suunnitelma liitetään osaksi kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa, jonka valtuusto hyväksyy. 3

5 Yleinen taloudellinen tilanne Muutospaineita julkiseen talouteen tulee monelta taholta. Valtiontalouden tasapainottaminen, rajojen asettaminen julkisen talouden velkaantumiselle, alijäämälle ja osuudelle bruttokansantuotteesta sitoo kunnallistalouden kiinteästi muun julkisen talouden kehitykseen. Kokonaisuutena julkinen talous on keskeisesti sidoksissa koko kansantalouden kehitykseen ja sitä kautta myös maailmantalouden kehitykseen. Yksittäisen kunnan toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa kansantalouden kehityksen ohella myös taloudellinen kehitys oman kunnan alueella sekä tietenkin kunnan omat toimenpiteet taloutensa hallinnassa. Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Elpymisen kärjessä on prosessi-ja välituoteteollisuus. Näiden teollisuusalojen valmistamien tuotteiden kysyntä on ollut keväästä lähtien vahvaa. Kuluvalle vuodelle 2010 Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot vuoden 2010 talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Lähivuosien kasvu asettunee reilun 2,5 prosentin vauhtiin. Suhteellisen maltillinen elpymisvauhti merkitsee, että taantuman aikaansaama tuotannon kuoppa umpeutuu vain vaivoin vuoteen 2012 mennessä. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun 2010 alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Vuonna 2011 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi vuonna 2009 keskimäärin nelisen prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Noin puolet noususta selittyy viime vuoden loppuun ajoittuneiden korotusten perinnöllä. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttaa sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Vuonna 2009 työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Talouden elpyessä työvoi- 4

6 man kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee vuonna 2011, parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli 8 prosenttia. Kuntatalous 3/2010 Suomen Pankki, talouden näkymät 2/2010 Kuntatalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä vuotta 2011 koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kuntaalan ansiotasoindeksi kohoaa. Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksu aleni viime vuoden huhtikuun alussa 1,05 prosenttiin maksun perustana olevasta palkasta. Maksu poistui kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu oli viime vuonna 2,0 % maksun perusteena olevasta palkasta. Vuonna 2010 maksun suuruus on 2,23 %. Maksun suuruutena vuonna 2011 on peruspalvelubudjetissa käytetty 2,11 prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 2,8 %, niin vuonna 2011 sen arvioidaan olevan 3,1 %. Tällä hetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös voi vaikuttaa työnantajan osuuteen. Vakuutettujen keskimääräinen eläkemaksu on tänä vuonna 4,8 % ja ensi vuonna arvion mukaan 5,1 %. 5

7 Opettajien VaEL-maksu alenee arvioiden mukaan tämän vuoden 21,8 prosentista ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä. Tänä vuonna ja vuonna 2011 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2-2,5 prosenttiin. Molempien vuosien arvioihin kustannustason kohoamisesta vaikuttavat muun muassa maltilliset arviot sekä sopimuskorotusten tasosta että yleisen hintatason kohoamisesta. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnille tilitettiin vuonna 2009 verotuloja kaikkiaan 17,6 miljardia euroa eli vain hieman vuotta 2008 enemmän. Vaikka kuntaryhmän jako-osuus on kohonnut vuonna 2010 viime vuonna sovelletusta jakoosuudesta, niin tilitykset kuluvalta vuodelta kertyvistä ennakoista kasvavat vain parisen prosenttia. Kuntien saamiin kunnallisveron tilityksiin vuonna 2010 vaikuttavat myös edellisvuosilta saatavat tilitykset. Alkuvuonna nämä tilitykset ovat supistuneet eräiden poikkeustekijöiden johdosta. Loppuvuoden aikana verovuodelta 2009 saatavat oikaisut muuttanevat tilanteen sellaiseksi, että kunnallisveron tilitykset ovat kokonaisuudessaan lähestulkoon edellisen vuoden tasolla. Yleisen taloudellisen tilanteen mahdollinen muuttuminen heijastuu myös loppuvuoden ennakoiden kertymiin. Kunnille tilitettäneen tänä vuonna kunnallisveroa kaikkiaan noin 15,4 miljardia euroa eli vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämän hetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2010 on noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tilitykset. KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNIT- TELUKAUDELLE Vihdin verotulojen kehitysnäkymän pohjana on kuntaliiton arvio verotulojen kehityksestä. Vihdin asukasluvun arvioidaan kasvavan n. 2,0 %:n vauhtia talousarviovuonna. Vihdin talouden tila ja toimintaympäristö suunnittelukaudella on jälleen kerran erittäin haasteellinen. Viime vuodet jatkunut hyvä kansantaloudellinen kehitys romahti vuonna 2008 ja varovainen elpymien on alkanut tämän vuoden kuluessa. Verotulojen kehitys on tämän hetken arvion mukaan muodostumassa talousarviota paremmaksi, lähestyen vuoden 2009 verotulojen tasoa. Toimintakulujen kasvu tänä vuonna tulee olemaan n. 5,4 prosenttia. Talouden taantuman vaikutukset eivät ole näkyneet tänä vuonna niin voimakkaina 6

8 kuin talousarvion laadinnassa oletettiin. Verotulot tulevat olemaan vuoden 2009 tasolla ehkä hieman ylittyen. Valtionosuudet tulevat vuonna 2010 ylittymään n. 2 milj. eurolla, johtuen ennakoitua suuremmasta asukasmäärään perustuvasta osasta ja veroperustemuutoksien korotusosasta. Vuonna 2011 kunnan verotulot alkavat kuntaliiton ennustekehikon mukaan toipua. Toipuminen johtuu mm. kansantalouden ja työllisyyden toipumisesta sekä myös asukasmäärän kasvun elpymisestä vuonna Verotulojen kokonaiskasvu ilman kunnallisveron 0,25 %-yksikön korotuksella olisi n. 4,5 % luokkaa, josta kunnallisveron kasvu n. 4 %, yhteisöveron kasvu n. 22 % ja kiinteistöveron kasvu n. 1,5 %. Veronkorotuksen vaikutus tuo kunnallisveroon n. 6,6 % kasvun talousarviovuodelle eli n 1,1 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu tulee pitää maltillisena ja se voidaan toteuttaa toimimalla tehokkaasti ja optimoimalla palvelunjärjestämistä, sen laatua ja volyymia. Palveluverkkoon tehdyt toiminnalliset muutoksien ja optimointien täytyy tuoda suotuisia muutoksia myös kustannusten kasvun hillitsemiseen, muuten investoinnit eivät ole olleet onnistuneita. Kunnan kiinteistöjen käytössä on edelleen vakavaa tehottomuutta, joka syö kunnan varoja ylisuhtaisilla käyttömenoilla sekä lainanhoitokustannuksilla. Laajan investointiohjelman toteuttaminen, jolla on pyritty palvelujen keskittämiseen, on velkaannuttanut kunnan erittäin nopeasti ja voimakkaasti, osaksi johtuen samanaikaisen hajautetun palvelujen tarjonnan ylläpidosta. Suuri lainamäärä, kasvavine lyhennyksineen ja rahoituskustannuksineen, heikentää voimakkaasti kunnan reagointimahdollisuuksia toimintaympäristön muutoksille, tilanteessa jossa muutosherkkyyttä erityisesti tarvitaan. Suuri lainamäärä yhdistettynä alhaiseen vuosikatteeseen luo vakavan riskin kunnalle selviytyä hallitusti velvoitteista ja palvelujen järjestämisestä sekä niiden kehittämisestä. Useat alhaisen vuosikatteen vuoden lisäävät velkaisuutta huomattavasti ja voivat johtaa aktiivisesta toimintojen ohjauksesta enemmän reaktiiviseen toimintatapaan. Valtuuston tiedoksi merkitsemässä ja ohjeellisesti noudatettavassa sekä talousarvion valmistelun tukena toimivassa palveluverkkosuunnitelmassa (PVS) on todettu, että talouden tulee olla tasapainossa kaikkina vuosina, jotta PVS:ssa olevat investoinnit voidaan toteuttaa. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista, mutta se vaatii menojen suhteuttamista käytettävissä oleviin tuloihin, joka taas on suuressa mittakaavassa saavutettavissa vain rakenteellisten muutosten kautta. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Vihdin kunnan taloudellinen tulos on vuonna 2010 vahvasti negatiivinen. Talousarvion tulos oli lähtökohtaisesti n. - 8,6 milj. euroa (mukana vesilaitos) negatiivinen. Viimeisimmän ennusteen mukaan kunnan kokonaistulos olisi paranemassa siten, että se olisi - 5,7 milj. euroa negatiivinen. Talousarvion menojen ylitystä olisi tulossa n. 3,7 milj. euroa. Se on seurausta merkittävästä toimintamenojen kasvusta verrattuna talousarvioon. Ylitysalueiden toteutumaennusteen kasvu verrattuna talousarvioon on n. 16 %, verrattuna edellisen vuoden toteutumaan kasvua on n. 1,9 %. Menojen suunnittelun tavoitteellisuudessa ja realistisessa palvelujen järjestämisen kustannusten arvioinnissa täytyy löytyä paremmin toimivampi toimintatapa. Palvelukysynnän merkittävimpiä ylitysalueita ovat olleet vammaispalvelut, lastensuojelun avohuollon tukitoimet, lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottotoiminta sekä peruskunnan energiakustannukset. Keväällä 2009 käynnistettiin kunnassa kuntastrategian laadinta sekä palveluverkkosuunnitelman päivitys, joissa hahmotettiin kunnan tulevaisuutta ja mikä on kunnan tärkeimmät tavoitteet pitkällä ja keskipitkällä sekä myös lyhyellä aikavälillä. Tällainen strategia toimii sateenvarjon tapaan kuntalaisille ja henkilöstölle ja ohjaa valittujen toimintalinjojen mukaisesti kunnan toimintaa tiekartan tavoin kohti asetettuja tavoitteita. Kuntastrategia hyväksyttiin valtuustossa syksyllä 2009 ja sen tarkentaminen on jatkunut edelleen talousarvion tuloskorttien muodossa. Talousarvioon on otettu kuntastrategian tuloskortit ohjaamaan toiminnallisten tavoitteiden suunnitte- 7

9 . Itse kuntastrategiaa ei tähän talousarvioon ole otettu kokonai- lua, toteutusta ja seurantaa suudessaan mukaan. Vihdin kunnan talouden on nyt kolmatta vuotta vakavassa epätasapainossa. Omaisuutta on myyty aikaisemmilla tilikausilla, jolloin on saavutettu hetkellinen parempi tilanne. Myytävissä oleva omaisuus on hyvin pitkälle myyty, pois lukien obligaatiorahasto-osuutta sekä muutamia asunto -osakkeita. Tonttien myyntiä ei tässä yhteydessä mielletä kertaluonteiseksi omaisuuden myynniksi. Palveluverkkoa ja toimintaa on pyritty kehittämään. Suuressa mittakaavassa kulujen kasvun täytyy olla alle tuottojen kasvun. Myös investointeihin on kulunut paljon varoja erityisesti aikaisempina vuosina, mutta erittäin voimakas investointitahti on jatkumassa myös tulevina vuosina. Tämä kasvattaa kunnan lainakantaa huomattavasti ja tulee olemaan taloussuunnitelman viimeisenä vuotena euroa l asukas. Lainakanta on erittäin suuri kaikilla mittareilla tarkasteltuna ja vaikeuttaa kunnan toimintamahdollisuuksia, ja kaventaa joustavuutta ulkoisiin toimintaympäristön muutoksiin. Investointitahdin voimakas hidastaminen on välttämätöntä. Vuosikatteen tulee riittää investointeihin. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä kunta täytti jo 3 kriisikunnan mittaria. Verotulot tulevat kasvamaan talousarviovuonna maltillistuen kuitenkin taloussuunnitelmakauden loppuvuotena merkittävästi. Kunta tarvitsee ehdottomasti vieläkin vahvempaa vuosikatetta kuin talousarvioon on suunniteltu, selvitäkseen tulevien vuosien lainataakan tuomista velvoitteista ja palvelukysynnän tuomista menojen kasvusta. Lisäksi toimintaa ja palveluja tulee kehittää siihen suuntaan, että kunnan talous kestää myös verotulojen hitaammankin kehityksen. Verotulojen kasvu on talousarviossa n. 5,7 % prosenttia verrattuna ennusteeseen ja taloussuunnitelmavuosina 6,2 ja 3,8 prosenttia. Aikaisempina vuosina toimintakulujen kehitys on useana vuonna ollut rajua. Tähän voimakkaaseen kehitykseen on pyritty vastaamaan perustamalla mm. perusturvakuntayhtymä Karviainen sekä liikelaitoskuntayhtymä Puhti. Näiden yhtymien perustamisella on tavoiteltu menojen kasvun kehityksen maltillistamista. On olemassa edelleen riski, että mittavia kustannussäästöjä joudutaan edelleen odottamaan, ellei rakenteellisiin muutoksiin pystytä. Rakenteelliset muutokset luovat kuitenkin pohjan aitoon mahdollisuuteen vaikuttaa menojen kasvun kehitykseen tulevaisuudessa. Muussa tapauksessa on erittäin suuri riski, että kunnan talous on tasapainossa vain silloin kun verotulojen kasvu on 8-10 %:n tasolla. Tämän tasoinen pitkäjaksoinen kasvuodotus on suurella todennäköisyydellä erittäin epärealistinen. Talousarvio on laadittu historiallisen alhaisella menojen kasvuodotuksella ja sen toteuttaminen vaatii aktiivista otetta, päättäväisyyttä ja toimenpiteitä. Talousarvio on laadittu oletuksella, että talous on kokonaisuutena elpymässä ja vaikuttaa suotuisasti kunnan verotuloihin varsinkin talousarviovuonna. Kunnallisveroprosenttiin on ole laskettu 0,25 %-yksikön nosto. Talousympäristön näkymä ei kuitenkaan ole ilman riskiä. Useissa kannanotoissa on pitkin kesää ja vielä syksylläkin ollut esillä maailmantalouden mahdollinen uusi taantumauhka, eikä uutta selkeää maailmantalouden veturia ole tunnistettavissa. Viimeaikaiset spekulaatiot Kiinan valuutan yliarvostuksesta eivät ole olleet omiaan vähentämään epävarmuutta. 8

10 Vuosikate; poistot ja investoinnit M - F l n v e s t o i n n i t Poistot ' ; Oheinen kuvio osoittaa, että kunnan tulorahoitus on riittänyt poistojen kattamiseen ainoastaan kahtena vuotena vuodesta 2003 lähtien. Talousarviovuonna vuosikate on n. 5,3 milj. euroa, taloussuunnitelman viimeisinä vuosina vuosikatteen arvioidaan nousevan n. 8,5 milj. euroon. Tasapainoisen kunnallistalouden vähimmäisvaatimus on, että vuosikate kattaa poistot. Voimakkaasti kasvavalla kunnalla, kuten Vihdillä, vaatimus on vieläkin kovempi, yleisesti on verrattu vuosikatteen riittämistä investointeihin. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointien kattamiseen vielä kertaakaan tarkastelujaksolla, eikä tule riittämään taloussuunnitelmavuosinakaan. Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa talousarviovuonna ja arvioidaan olevan suunnittelukauden sisällä suurimmillaan 2011, jolloin lainaa on yhteensä n. 85,4 milj. euroa. Lainamäärä per asukas myös pienenee vuosittain taloussuunnittelukaudella ja on suurimmillaan 2011, jolloin asukaskohtainen lainarasite on euroa. Lainamäärän kuitenkin pysyy kokonaisuudessaan suunnittelukauden aikana melko lailla samansuuruisena, jolloin korkotason noustessa myös korkokulut tulevat kasvamaan. Korkotason arvioidaan maltillisesti nousevan vuoden 2010 syksyn tasosta. Rahoituskulut kokonaisuudessaan arvioidaan olevan n. 3 milj. euroa eli noin 106 euroa/asukas. Vuoden 2011 talousarvion mukaan toimintakulut ovat n. 138 milj. euroa (mukana liikelaitos). Vuoden 2010 ennusteeseen verrattuna toimintakulut kasvavat 2,9 %. Toimintakatteen kasvu, jossa on mukana käyttöomaisuuden myyntivoitot on 2,4 % ja ilman myyntivoittoja 3,0 %, verrattuna vuoden 2010 ennusteeseen. Toimintakate, joka on sitova, kasvaa vuosittain keskimäärin 3,2 % koko taloussuunnitelma kauden ajan. 9

11 VERORAHOITUS Verorahoitus tarkoittaa kunnan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää. Kunnan verotulojen arvioidaan kasvavan n. 5,7 prosenttia vuonna Vihdin kunnan verotulojen osuus verorahoituksesta on tällä hetkellä noin 81,9 % ja valtionosuuksien osuus siten noin 18,1 %. Kunnan verotulot kasvoivat vuonna 2008 noin 9,2 % ja vuonna 2009 n. 2,9 % kasvua. Vuonna 2010 verotuloennusteen arvioidaan olevan hieman yli vuoden 2009 tason. Laskua on hidastanut kiinteistöverojen nostot vuodelle 2010 sekä yhteisöverojen toipuminen. Vihdin verotulojen kasvu on ollut varsin ripeää vuoden 2003 jälkeen, kuten oheinen kuvio osoittaa. Kasvua on tukenut väestön kasvun lisäksi palkkaratkaisuihin sisältyneet korotukset sekä hyvä työllisyystilanne. Verotulon kasvu ja kehitys 2,0 /y,- 80 t,.; I:` t _ 8,0 % *- Muutos edelliseen vuoteen Vihdin verotuloennuste näyttää talousarvion hieman ylittävää kasvua vuodelle Verotulo vuonna 2011 tulee kasvamaan. Osaltaan kasvu on kahden vuoden heikomman vuoden jälkeistä toipumista. Tämän hetkisten arvioiden mukaan kasvua odotettaisiin tulevan suunnitteluvuosina, mutta kasvun arvioidaan taittuvan ja maltillistuvan taloussuunnittelujakson viimeisenä vuotena. 10

12 Vihdin kunnallisveroprosentti oli 19,25, jota korotettiin vuodelle ,5 prosenttiyksiköllä ja nyt 0,25 prosenttiyksikköä ollen 19,50 %. Kunnallisveron arvioidaan pienenevän vuonna 2010 n. 2 %. Työllisyyden paraneminen on jo joiltain osin kuntien tilityksissä, lopullisen tilityksen vaikutus näkyy marraskuun verotilityksessä. Kunnallisveron ja verotulojen arvio perustuu kuntaliiton verokehikosta saatuihin tietoihin. Kunnallisveron kasvun arvioidaan taittuvan huomattavaan nousuun ja kääntyvän positiiviseksi n. 5,7 prosenttiin vuonna Yhteisöverotulojen ennustetaan kokonaisuutena kasvavan voimakkaasti vuonna 2010, osaksi johtuen valtion tekemästä kuntajako-osuuden muutoksesta. Vihdissä vuoden 2011 yhteisöverotuloksi on arvioidaan n. 4,2 milj. euroa, jossa on kasvua n. 22 % verrattuna ennusteeseen Arvio on suoraan Vihdin kunnan yhteisöveron jako-osuuden mukainen. Yhteisöveron arvioidaan taittuvan voimakkaasti vuonna 2012, ollen n % negatiivinen. Tällöin yhteisöverosta poistuu valtion tekemä kuntajako-osuuden muutoksen vaikutus. Kiinteistöveroprosentteja on korotettiin vuodelle Asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,6, muiden kuin vakituisesti asuttujen asuinkiinteistöjen veroprosentti on 1,0 ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,95. Lisäksi rakentamattomille rakennuspaikoilla on 3 prosentin kiinteistövero. Kiinteistöveron tuotoksi talousarviossa on ennakoitu noin 6,2 milj. euroa ja keskimääräiseksi suunnittelukauden kasvuksi n. 1-1,5 prosenttia. Talousarvioluku on verottajan laskennallisesta kiinteistöverotilastosta. Kasvu tulee suunnitelmavuosina lähinnä verottajan toimesta tehtyjen verotusarvojen tarkistusten sekä veropohjan kasvun kautta. Valtion talousarvioesityksessä on peruspalvelubudjettitarkastelun mukaisia valtionapuja budjetoitu vuodelle 2011 yhteensä miljoonaa euroa mikä on 4,2 % tämänvuotista enemmän (404 miljoonaa euroa). Valtionosuuksiin sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus, joka lisää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia ja avustuksia 133 miljoonaa euroa. Todellinen kustannustason nousu on arvioitu 2,6 prosentiksi. Indeksikorotusta on korjattu pienemmäksi, koska tarkentuneiden tietojen mukaan vuoden 2009 indeksikorotus osoittautui noin prosenttiyksikön liian suureksi. Valtionosuuksien lisäykseen sisältyy myös 74 miljoonan euron lakisääteinen lisäys, joka aiheutuu asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten noususta. Kuntien laskennalliset kustannukset nousevat vastaavasti 217 miljoonaa euroa (kuntien rahoitusosuus kustannusnoususta on siis 66 %). Asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuva esi- ja perusopetuksen laskennallinen 18 miljoonan valtionosuussäästö käytetään perusopetuksen laadun kehittämiseen eikä säästöä synny. Valtio-kuntasuhteeseen liittyvät myös eräät kustannusneutraalisti toteutettavat toimenpiteet, eli 129 miljoonan euron veroperustemuutosten kompensaatio, yhdistymisavustusten kattosäännön (200 miljoonaa euroa vuosina ) ylitykseen liittyvä 45 miljoonan euron vähennys, tulkkauspalvelujen valtiolle siirtoon liittyvä 11,6 miljoonan euron vähennys ja kuntien tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseen liittyvä 5 miljoonan euron määrärahasiirto. Harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin esitetään 20 miljoonaa euroa eli määräraha säilyisi tämän vuoden tasolla. Valtiovarain ministeriö esittää vuodelle 2010 tehdyn ns. "ylimääräisen" 30 miljoonan euron valtionosuuden poistamista. Valtionosuusuudistuksen yhteydessä tehdyllä korotuksella varmistettiin, ettei minkään kunnan valtionosuus vähenisi tämän vuoden alusta voimaan tulleen uudistuksen johdosta. Kuntaliitto on pitänyt lisätyn valtionosuuden poistamista perusteettomana Väestönkasvun puolittuminen poistaa valtionosuuden yleisestä osasta Vihdille erittäin merkittävän asukasluvun muutokseen perustuva korotuksen, joka on vuonna ,2 milj. 11

13 euroa. Lisäksi valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset veroperustemuutoksien osalta vähentävät valtionosuutta n. 300 teuroa verrattuna vuoteen Vuonna 2011 kunnan peruspalvelujen valtionosuus (yhden putken vos) on teuroa, verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus teuroa ja muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet teuroa. Kaikki edellä mainitut vaikutukset huomioiden valtionosuuksien määrä laskee ja on arvion mukaan vuonna 2011 n. 22,6 milj. euroa, jossa on laskua n. - 3,54 prosenttia. Lopulliset valtionosuudet tulevat tietoon vuoden loppuun mennessä m Valtionosuudet I'I 0 Verotulot ''' TOIMINTATUOTOT JA -KULUT Vuoden 2011 talousarviossa toimintakate (mukana liikelaitos) on 92,2 % verorahoituksesta, kun se vuoden 2010 talousarviossa on 97,9 %. Kehitys on oikean suuntainen, koska se tarkoittaa myyntivoittojen ja toimintatuottojen osuuden kasvamista, toimintakulujen osuuden pienenemistä sekä vahvistaa vuosikatteen ja tuloksen positiivista kertymistä. Toimintatuottojen kasvua tulisi edelleen tukea tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Kun verrataan toimintakulujen kasvua verotulojen kasvuun, on talousarvio kääntymässä parempaan asentoon verrattuna aikaisempaan vuoteen. Mitä suurempi kasvuero toimintakulujen ja verorahoituksen välillä on verorahoituksen hyväksi, sitä enemmän se edesauttaa kuntaa selviämään lainan lyhennyksistä ja korkokuluista. Suunnitelmavuo- 12

14 sina toimintatuotot kasvavat n. 3,3 prosenttia ja toimintakulut kasvat keskimäärin n. 3,,2 prosentilla i Verorahoitus "Toimintakulut Henkilöstökulujen kasvu on vuoden 2010 muutetusta talousarviosta on n. 4,4 %. Tähän vaikuttavat nostavasti arvioidut palkankorotukset, henkilöstösivukulut, uudet vakanssi (7,9 kpl) ja viime vertailuvuoden talousarvioon ladatut henkilöstökululeikkaukset, laskevasti vapaaehtoiset henkilöstösäätötavoitteet sekä kunnanvaltuuston henkilöstökululeikkaus vuosille 2011 ja 2012, kullekin vuodelle 500 teuroa. Asiakaspalvelujen ostot kasvavat n. 2,5 prosenttia vuoden 2010 muutetusta talousarviosta. Tähän ryhmään kuuluvat mm. ostot Karviaiselta (+2,5 %) ja erikoissairaanhoidon tulosalue (+2,9 %). Palvelujen ostoihin kirjataan mm. Puhdilta (+ 1,9 %)ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta (- 1 %) ostetut palvelut. Erikoissairaanhoidon määräraha on otettu talousarvioon HUS:in ilmoittamana lukuna. Toimintatuotot ilman myyntivoittoja nousevat 1,8 % vuoden 2010 talousarvioon verrattuna. 13

15 Toimintatuotot ja -kulut sekä toimintakate asukas ` EI Toimi ntatuotot Toimintakulut VUOSIKATE JA TILIKAUDEN TULOS Vuosikate kertoo, paljonko kunnan tulorahoituksesta jää toiminnasta aiheutuvien käyttömenojen kattamisen jälkeen investointeihin. Tulorahoituksen katsotaan yleisesti olevan laskennallisesti tasapainossa, kun vuosikate vastaa suunnitelmapoistoja (vuosikate/poistot = 100 %). Poistojen tulisi taas vastata keskimääräistä korvausinvestointitasoa. Vahvasti kasvavien kuntien, kuten Vihdin, voidaan katsoa tekevän poikkeuksen tästä yleissäännöstä, koska tällaisilla kunnilla on kasvusta johtuvia tarpeita investoida palvelurakenteeseen ja palvelujen järjestämiseen korvausinvestointitasoa enemmän. Rahavirtapohjaisemmassa tarkastelussa vuosikatetta verrataan investointeihin, jolloin nähdään kuinka hyvin rahavirta riittää tehtäviin investointeihin ja lyhennyksiin ilman lainanottoa. Tällöin voidaan nähdä, että kunnan investointiohjelman läpivienti vaatii mittavaa lainanottoa. Vuosikatteen tulee riittää myös otettujen lainojen lyhennyksiin. Vihdin kunnalla ei vuosikate ole riittänyt lainan lyhennyksiin vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2011 tuo "vaje" on n. 5 milj. euroa (10,6 milj. euroa vuonna 2010). Kunnalla on vuosikatteen suhde lainan määrään vahvasti epätasapainossa. Lisälainan ottaminen lyhennysten kattamiseen ei ole missään nimessä tarkoituksenmukaista. Tässä tilanteessa kunnan täytyy käyttää kaikki mahdolliset keinot vuosikatteen kohottamiseksi pysyvästi ja lisälainamäärän hillitsemiseksi. Vuoden 2011 talousarviossa (mukana W HL) vuosikate on 5,2 milj. euroa ja poistot 7,7 milj. euroa. Vihdin investointitahti on ollut viimeisenä neljänä vuotena ja on aina vuoteen 2020 asti, erittäin kova. PVS.n mukaan Investointien määrä on yhteensä 127,4 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on käytettävä velkarahoitusta palvelu- 14

16 rakenteen ylläpitämiseksi ja investointien rahoittamiseksi. Kunnan velkaantumistahti on ollut aikaisemmin erittäin nopeaa mutta taloussuunnittelukaudella tahti pysähtyisi. 25, , Vuosikate []investoinnit Vuonna 2010 ennustettu (syyskuu) vuosikate (mukana VVHL) on noin 2,5 milj. euroa. Vuosikate täytyy suhteuttaa kunnan kokonaistilanteeseen ja toimintaan, eikä ole välttämättä järkevää asettaa eksaktia euromääräistä rajaa, koska sen riittävyys määräytyy toimintatuottojen ja -kulujen ja investointien suhteen perusteella. Vuosikate on kuitenkin kyettävä jatkossa nostamaan investointien tasolle. Seuraavien kymmenen vuoden investointien taso on keskimäärin n. 12,7 milj. euroa vuosittain. Pysyvä keino talouden tasapainottamiseksi on jatkaa edelleen palvelurakenteen optimointia ja samalla toiminnan tehostamista kustannustason alentamiseksi. Talousarviovuonna 2011 Vihdin kunnan talous on erittäin vahvasti alijäämäinen. Tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan n. - 2,4 milj. euroa negatiiviseksi. Taloussuunnittelukauden vuosina 2012 ja 2013 vuosikate toipuu verotulojen kasvun käynnistyessä ja toimintakulujen pysyessä maltillisina, muttei riitä investointeihin. Vuosikate kuitenkin olisi ylittämässä ensimmäisen tärkeän rajapyykin vuosikatteen riittäessä vuonna 2013 poistoihin. Vihdin olisi olennaisen tärkeää jatkaa ja pystyä kasvattamaan vuosikatettaan siten, että tulevaisuudessa strategiset investoinnit voidaan rahoittaa tulorahoituksella. Velkaisuus uhkaa vakavasti kunnan toimintamahdollisuuksia ja kaventaa mahdollisuuksia hallitusti reagoida proaktiivisesti toimintaympäristön muutoksiin ja haasteisiin. 15

17 INVESTOINNIT Investointisuunnitelman laadinnassa on pohjana ollut kunnanvaltuuston tiedoksi merkitsemä Vihdin kunnan palveluverkkosuunnitelma (PVS), joka päätöksen mukaisesti toimii kunnanhallituksen talousarviovalmistelun tukena ja ohjeellisesti noudatettavana. Vuoden 2010 talousarvion investointeihin varattiin noin 15,2 milj. euroa, ennusteen mukaan toteuma tulee olemaan 14,9 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit vuonna 2011 ovat Nummelan paloaseman laajennus, Ojakkalan päiväkoti ja Nummelanharjun koulun II vaiheen suunnittelun aloitus. Investointiohjelman mukaan vuoden 2011 investoinnit ovat yhteensä 13,4 milj. euroa, sisältäen vesilaitoksen investoinnit. Vuonna 2012 investointitaso laskee 8,8 milj. euroon ja vuonna 2013 se on 9,3 milj. euroa. Uusinvestointien lisäksi on huolehdittava myös korjausinvestoinneista, jotta korjausvelan kasvu voitaisiin minimoida. Uudet kaava-alueet ja odotettavissa oleva muuttovoitto aiheuttavat puolestaan tarvetta kunnallistekniikan investointeihin. Näiden kunnallistekniikan investointien tulee reagoida tontinmyynnin kehitykseen joustavasti siten, että myyntien mahdollisesti heiketessä myös uusien alueiden investoinnit pienenevät. Investoinnit rahoitetaan riittämättömän tulorahoituksen johdosta ottamalla lisää pitkäaikaista lainaa. Asukasluvun kasvuvauhdilla on olennainen vaikutus investointitarpeeseen. nvestoinnit milj. euroa

18 HENKILÖSTÖ Vihdin kunnan palveluksessa on kaikkiaan n henkilöä (1142 työntekijää ). Henkilömäärän lisäksi henkilöstön työpanosta ja sen kehitystä seurataan henkilötyövuosilaskennalla, joka perustuu todelliseen tehtyyn työaikaan. HENKILÖTYÖVUODET Toteutunut tehty työaika (vuodet suhteutettuna organisaatiorakenteeseen ) HALLINTO ** 2011*** Hallinto ja talous 20,36 24,40 25, 39 23, 78 20, 97 21,84 22,27 Ruoka- ja siivous alvelut 115,85 114,21 111,50 108,46 108,40 104,74 104,74 SIVISTYS Kasvatus- ja koulutus" 283,58 286, ,50 310,07 347, , ,98 Varhaiskasvatus 227,98 234, , ,97 278, ,16 292,27 Kulttuuri-ja kansalaistoimi 19,93 19, 76 19, 64 19,47 17, 46 17,90 17,90 Liikunta 13,73 11, 29 12,17 10,83 9,47 10,40 10,40 Nuoriso* 16,09 20,72 17,05 16,80 7,11 7,64 7,64 TEKNINEN-JA YMPARISTO Tekninen 75,65 76, 17 85, 23 84,29 69, 22 69, 94 71,64 Vesilaitos 10,72 10,74 10,58 10,76 10,76 yht 783,89 798,51 806, ,67 869, ,36 899,59 " Iltapäivätoiminta siirtyi nuorisopalveluista koulutoimeen Toteutuneisiin henkilötyövuosiin perustuva arvio *** Toteutuneisiin henkilötyövuosiin perustuva arvio, sisältää kunnanjohtajan talousarvioehdotuksen mukaiset uudet vakanssit Vakanssiesitykset 2011 ja taloussuunnittelukaudelle Talousarvioon sisältyy kaikkiaan 7,9 uutta vakanssia vuodelle Hallintokeskukseen hallinnon ja talouden tulosalueelle esitetään 0,5 palvelusihteerin toimen perustamista, kun Vihti ottaa vastatakseen Karkkilan puhelinvaihteen taustatyöt sekä Luksian puhelinvaihteen taustatöineen. Varhaiskasvatuksen tulosalueeila aloittaa yksi uusi päiväkotiryhmä tammikuun alussa 2011 ja toinen elokuun alussa 2011, joihin esitetään yhteensä kuuden kasvatushenkilön, kahden lastentarhanopettajan ja neljän lastenhoitajan työsuhteen perustamista. Tekniseen ja ympäristökeskukseen esitetään ympäristöpalveluihin ympäristötarkastajan 1,4 vakanssin lisäystä, joista 0,4 on nykyisen ympäristötarkasta-työsuojelupäällikön viran muuttaminen kokonaan ympäristötarkastajan viraksi ja ympäristötarkastajan uuden vakanssin perustamista Karkkilan kanssa sovitun yhteistyön toteuttamiseksi. Työsuojelupäällikön tehtävä ehdotetaan hoidettavan ostopalveluna Puhdista. Lisäksi rakennusvalvonnassa on tarkoitus täyttää täyttämättä ollut rakennustarkastajan virka alkaen. 17

19 VAKANSSIESITYKSET 2011 Uudet vakanssit Kustannus Kes kus / tulos alue Nimike Virka / Vaky Alk. /vuosi Vakanssin perustelut toimi Ma Vihdin vaihde ottaa vastatakseen Karkkilan vaihteen taustatyöt sekä Luksian Hallintokeskusl puhelinvälityksen vaihteen taustatöineen. hallinto ja talous Palvelusihteeri ' / 2 toimi vak Vastaavan suuruinen tulonlisäys. Sivistyskeskus/ Uusi p' äiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak tarvitaan lisää. Tekninen ja Kunnanvaltuuston päätös ympäristökeskus/y ympäristönsuojelun palvelujen mpäristöpalvelut ympäristötarkastaja virka Vak uudelleenjärjestelystä VAKANSSIESITYKSET 2011 Nimikemuutokset vuodelle 2011 Keskus /tulosalue Nykyinen nimike Uusi nimike Alk. Perustelu Perusko ulun matematiikan, Nykyisten kelpoisuusvaatimusten mukaan kolmen Sivistyskeskus/ fysiikan ja kemian Peruskoulun kemian aineen yhdistelmään on vaikea löytää muodollisesti koulutus lehtori ja fysiikan lehtori kelpoisia hakijoita. Museoamanuenssin nimike vastaa paremmin tehtäviä, joita ovat mm. esineiden luettelointi Sivistyskeskus/ digitaaliseen muotoon. Konsevaattorin tehtäviä ei kulttuuri- ja vapaa- museolla ole voitu teettää useampaan vuoteen aikapalvelut Konservaattori Museoamanuenssi asianmukaisten tilojen puuttuessa. Tekninen ja Kunnanvaltuuston päätös ympäristökeskus / ympäristönsuojelun palvelujen ympäristöpalvelut Ympäristösihteeri Ym äristö äällikkö uudelleenjärjestel tä Tekninen ja ympäristökeskus / maankä ö alvelut Kaavoitusteknikko Kaavasuunnittelija Uusi nimike vastaa paremmin nykyistä tehtävää Tekninen ja ympäristökeskus / maankäyttöpalvelut Kiinteistöteknikko Maankä öteknikko Uusi nimike vastaa paremmin nykyistä tehtävää Tekninen ja ympäristökeskus / maankä töpalvelut Suunnitteluavustaja Kaavoitusassistentti Uusi nimike vastaa paremmin nykyistä tehtävää 18

20 VAKANSSIESITYKSET Vakanssien muutokset vuodelle Perustelut muutokselle Kustannusvaikutus, Keskus!tulosalue Nimike muutos Ym päristötarkastaja kokoaikaiseksi alkaen (nyt Kunnanvaltuuston 60 %), päätös Tekninen ja työsuojelupäällikön ympäristönsuojelun ympäristökeskus/y tehtävät (40%) palvelujen mpäristöpalvelut m äristötarkastaja erikseen uudelleenjärjestelystä , Rakentamisen volyymin edelleen kasvaessa rakennusvalvonnan toimintaedellytysten turvaaminen, tulot kasvavat Tekninen ja Avoinna olevan taksamuutoksen ympäristökeskus/y rakennustarkastajan mpäristöpalvelut rakennustarkastaja viran täyttäminen vuodesta Alkaen Taloussuunnittelukaudella vuosille 2012 ja 2013 henkilöstösuunnitelmassa esitetään kummallekin vuodelle kuuden uuden kasvatushenkilön vakanssin perustamista aloittaviin päiväkotiryhmien. VAKANSSIESIT YKSET Uudet vakanssit Keskusltulosalu Nimike Virka Vak. Alk. Inv., Kustannus ' sltu mtke.,.ås Virk k - _, u. n ltoim Ima /vuosi ttolm JMa.'` (vuosi Sivistyskeskus/ Sivistyskeskus! varhaiskasvatus las te ntarhan ettaa toimi Vak varhaiskasvatus lastentarhano pettaja toimi Vak x Sivistyskeskus/ Sivistyskeskus/ varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi Vak varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi Vak x Sivistyskeskusf Sivistyskeskus/ varhaiskasvatus lastenhoitåa toimi Vak varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi Vak x Sivistyskeskus) Sivistyskeskus! varhaiskasvatus lastentarhano ettaja toimi Vak x varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi Vak x Sivistyskeskus! Sivistyskeskusf varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi Vak x varhaiskasvatus lastenho itåa toimi Vak x Sivistyskeskus/ Sivistyskeskus! varhaiskasvalus lastenhoitaja toimi Vak x varhaiskasvatus lastenhoitåa toimi Vak x 19

21 Henkilöstömenot henkilöstömenoissa tai henkilöstömenoja korvaavien palveluiden ostoissa. Kunnanhallitus linjasi päätöksessään (KH ) tarkemmin ne toimenpiteet, toimintatavat ja aikataulun, joilla henkilöstösäästöjä toteutetaan. Tämän päätöksen mukaisesti vuoden 2011 sessä tulosalueittain henkilöstömenojen suhteessa. Työnantajan yksipuolisesti käytössä olevia keinoja henkilöstösäästöjen aikaan saamiseksi on mm. suosittaa henkilöstölle palkattomien vapaiden pitämistä. Tavoitteena on edelleen vuonna 2011, että jokainen kunnan työntekijä pitäisi vuoden aikana keskimäärin kolme kalenteripäivää palkatonta vapaata, jolloin tällä saavutettaisiin n euron säästö henkilöstömenoissa. Henkilöstösäästöjä tavoitellaan tarkastelemalla vuoden aikana vapautuvien virkojen ja tehtävien täyttöä ja myöhentämällä täyttöjä vähintään kahdella kuukaudella. Sijaisten käyttöä rajoitetaan edelleen kaikissa alle neljän työpäivän poissaoloissa ja ylitöiden teettämistä vältetään. Työajan käyttöä tehostamalla on myös mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä henkilöstömenoissa mm. sijaiskustannusten vähentyessä. Kunnanjohtaja on antanut henkilöstölle tarkemmat ohjeet henkilöstömenojen hallinnasta. Henkilöstötyön keskeiset tavoitteet vuonna 2011 Henkilöstöä ja työhyvinvointia kehitetään loppuvuonna 2010 hyväksyttävän henkilöstöstrategian mukaisesti. Vihdin kunnan strategiassa henkilöstönäkökulmasta kriittisenä menestystekijänä on olla hyvä työnantaja. Tähän pyritään kehittämällä osaamista ja johtamista sekä varmistamalla riittävä henkilöstön saatavuus ja työssä jaksaminen. Osaamisen kehittämisessä otetaan ensimmäiset askeleet kartoittamalla organisaation osaaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Henkilöstön saatavuuden näkökulmasta kehitetään edelleen rekrytointiprosessia ottamalla käyttöön valtakunnallinen Kuntarekry - järjestelmä. Työhyvinvoinnin kehittäminen saatiin vuonna 2010 hyvään alkuun yhdessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa toteutettavalla työhyvinvoinnin kehittämishankkeella, ja tulevana vuonna onkin tarkoitus jatkaa hankkeen yksittäisiä, työhyvinvointia kehittäviä toimenpiteitä tavoitteena vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja ja nostaa keskimääräistä eläköitymisikää pidemmällä tähtäimellä. Osaavaa johtajuutta kehitetään panostamalla esimieskoulutukseen. 20

22 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT VÄEST Ö Vihdin väestömäärän kasvuvauhti hidastui 1990-luvun alkupuolella, mutta tästä huolimatta se on ainakin toistaiseksi ollut riittävä pitämään kunnan väestörakenteen edullisena. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kasvuvauhti on ollut keskimäärin kahden prosenttiyksikön luokkaa vuosittain, aivan viime vuosina jopa yli kaksi prosenttia. Pääosin väestönkasvu selittyy kunnan positiivisella nettomuutolla, mutta osaltaan sitä selittää myös seudullisesti verraten korkea syntyvyys. Syntyvyyttä puolestaan pitää seudullisesti korkealla tasolla juuri positiivinen nettomuutto, joka vuodesta toiseen tuo Vihtiin nuorehkoja lapsiperheitä. Seudulle tai seudulla muuttavien silmissä Vihti näyttäytyy houkuttelevana asuinpaikkana mm. uusien asemakaava-alueidensa sekä monipuolisen rakennus-ja asuntokantansa vuoksi. Vihdin väestömäärän kasvutavoitteeksi on linjattu noin 2 % vuodessa (kv ). Tätä kasvutavoitetta perustelee mm, vuonna 2006 tehty tutkimus Vihdin kunnan väestökehityksen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset kunnallistalouteen (Kaupunkitutkimus TA Oy), jossa voimakas väestökasvu nähtiin keinona vastata väestön huoltosuhteen epäedulliseen kehitykseen. Vuoden 2010 maaliskuussa Vihdissä oli asukkaita ja vuoteen 2030 mennessä asukasluvun ennustetaan kasvavan lähes asukkaaseen, mikäli kasvutavoitteet toteutuvat. Väestön ikärakenne on edelleen kilpailukyvyn kannalta edullinen - ikäryhmässä vuotiaita oli vuoden 2009 lopussa henkilöä ja työikäisiä kokonaisuudessaan (18-65-vuotiaat) oli 63,5 % koko kunnan väestöstä. Väestömäärän kehitys Kaaviossa esitetty Vihdin väestömäärän kehitys perustuu vuodesta 2009 eteenpäin väestösuunniteohjelman tuottamien tuloksiin. Tulevalla suunnittelukaudella päivähoitoikäisten määrän odotetaan kasvavan jonkin verran. Peruskouluikäisten määrä sen sijaan kasvaa ennusteen mukaan merkittävästi, joskin tämän ikäluokan osalta vuosittaiset kasvun heilahtelut ovat yleisesti ottaen suuria. Vuoden 2010 jälkeen vanhusten määrä ja osuus väestöstä kasvaa ennusteen mukaan aiempaa nopeammin. 21

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE

VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE Vuoden 2017 Talousarvion täytäntöönpano-ohje Julkaisija: Vihdin kunta 1 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE VUODELLE 2017 Yleistä Sitovuus Talousarvio on tärkein

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 249 20.06.2016 Kaupunginhallitus 342 19.09.2016 Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2017-2020 310/04.041/2016 KH 20.06.2016 249 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnanhallitus 286 19.11.2013 Kunnanhallitus 299 03.12.2013 Kunnanhallitus 314 09.12.2013 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma KHALL 286 Kunnanjohtaja Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus 319 11.10.2016 Kaupunginhallitus 377 29.11.2016 Valtuusto 60 15.12.2016 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1026/02.05/2016 KH 11.10.2016 319 Kaupunginhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot