Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloussuunnitelma 2012-2013"

Transkriptio

1 Talous arvio 2011 Taloussuunnitelma Kv

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT... 2 KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE HENKILÖSTÖ VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT ELINKEINOTOIMI TYTÄRYR I TY KS ET KÄYTTÖTALOU SOSA VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT KONSERNIHALLINNON KESKUS DEMOKRATIAPALVELUN TULOSALUE KONSERNIHALLINNON TULOSALUE OSTOT KARVIAISELTA -TULOSALUE ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUE HALLINTOKESKUS HALLINNON JA TALOUDEN TULOSALUE RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUN TULOSALUE OSTOT PUHDILTA -TULOSALUE SIVISTYSKESKUS KOULUTUKSEN TULOSALUE VARHAISKASVATUKSEN TULOSALUE KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TULOSALUE 120 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS TUKIPALVELUJEN TULOSALUE KUNNALLISTEKNISTEN PALVELUJEN TULOSALUE TI LAPALVELU N TU LOSALU E MAANKÄYTTÖPALVELUJEN TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUJEN TULOSALUE INVESTOINTIOSA RAH O I TU SOSA TULOSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT RAHOITUSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS -LIIKELAITOS Talousarvion liitteet: Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin talousarvio 2011 Toiminta-ja taloussuunnitelma , KUUMA-seutu

3 YLEISPERUSTELUT Yleistä Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, taloussuunnitelman ollessa vähintään kolmevuotinen. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus. Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja seurannan merkitystä talouden ohjaukseen, määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston talouden ja toiminnan ohjausvälineitä. Tilikauden päätyttyä annettavassa toimintakertomuksessa on annettava selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain mukaan kunnan talouden hoidossa ja toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstö sekä toimivat myös samalla valvonnan välineinä. Valtuusto päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista. Talousarvio muodostuu eri osista. Tuloslaskelma-ja rahoitusosa edustavat kokonaistalouden näkökulmaa, käyttötalous - ja investointiosan edustaessa toiminnan ohjauksen näkökulmaa. Kuntalaki ei edellytä tulojen ja menojen muodollista tasapainottamista vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuonna voi olla yli - tai alijäämäinen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Laissa määritellyn talousarvion muodollisen rakenteen lisäksi taloussuunnitelman periaatteita ovat : - Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kalenterivuoden menot ja tulot. Tähän periaatteeseen lasketaan kuuluvan myös bruttoperiaate, jonka mukaan tulot ja menot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä vähentämättä tuloja menoista ja päinvastoin. - Tasapainoperiaatteen mukaan tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot. Talousarvion rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka rahoitustarve katetaan ja kuinka mahdollinen rahoitusylijäämä käytetään. - Vuotuisperiaatteen mukaan talousarvio sisältää vain yhden varainhoitovuoden suoriteperusteiset menot ja tulot. Varaukset ja rahastosiirrot ovat tilikauden tuloksen käsittelyeriä. - Nettoperiaatteen mukaan valtuusto voi päättää bruttomenojen ja bruttotulojen erotuksen eli toimintakatteen määrärahana tai tuloarviona. - Yhtenäisyysperiaatteen mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä. 2

4 - Julkisuusperiaatteen mukaan talousarvio on julkinen asiakirja, johon kenellä tahansa on oikeus tutustua. Vuoden 2011 talousarviossa käytetään nyt jo neljättä kertaa yksikköhintapohjaista budjetointia sekä tuloskorttien käyttöä käyttötalouden laadinnassa. Tuloskortit poikkeavat aikaisemmista vuosista, johtuen kuntastrategian laadinnan yhteydessä käyttöönotetuista tuloskorttirakenteesta. Pääosin korttien rakenne on kuitenkin samanluonteinen. Talousarvion toteutumaa tullaan seuramaan säännöllisin väliajoin ja toteutumasta raportoidaan valtuustolle seurantaraportein. Määräraha, tuloarvio, sisäiset menot ja poistot Määräraha on valtuuston talousarviossa euromääräinen, käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen, joka myönnetään tulosalueelle. Tuloarvio on valtuuston talousarviossa tuloarvio, joka asetetaan tulosalueelle. Tulot peritään hyväksyttyjen maksujen ja taksojen mukaisina palvelutilanteessa tai mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen. Netto tarkoittaa menon ja tulon erotusta eli toimintakatetta. Talousarviossa määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös sisäiset erät. Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä, laskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Investointiosassa ovat koottuna kunnan investointimenot ja tulot. Käyttöomaisuushankinnat, jotka ovat euroa tai suurempia tai kuuluvat ensikertaiseen kalustamiseen, käsitellään investointiosassa. Jos hankkeen toteutuminen siirtyy talousarviossa arvioidusta aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen suunnitteluvuosille. Automaattisesti siirtyvää määrärahaa ei ole. Investointitoiminnan rahoitusosuuksina talousarviossa esitetään mm. arvioidut valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet. Sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamista varten talousarviovuonna, suunnittelukauden tavoitteet ovat ohjeellisia. Talousarvio on käyttötalouden osalta sitova kunnanhallitukseen ja valtuustoon nähden keskuksittain, lautakuntiin nähden tulosalueittain, viranhaltijoihin sekä tulosalueen johtoon nähden tuoteryhmittäin, sitovana määräraha on toimintakate ja sitovina tavoitteina tuloskortin tavoitteet. Tarkastuslautakunnan osalta sitovuustaso on konsernihallinnon, demokratiatulosalueen, demokratiapalvelu tuoteryhmän, tarkastus tuotteen määräraha. Toimintakatetta laskettaessa ei oteta huomioon käyttöomaisuuden myynnistä kertyviä myyntivoittoja tai myyntitappioita, myyntivoittoja ei siten voi käyttää tulosalueen tai lautakunnan menojen katteeksi ja myyntitappioita ei tarvitse kattaa muilla tuloilla tai menojen vähennyksillä. Investoinnit ovat sitovia valtuustoon nähden toiminnoittain, tällä tavoin ne on esitetty myös investointisuunnitelmassa. Rahoitukseen merkityt tulot ja menot ovat sitovia kunnanhallitukseen nähden lajeittain. Vihdin vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva liikelaitos. Kuntalain 13 :n mukaisesti kunnanvaltuusto päättää vesihuoltolaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Vesihuoltolaitoksen talousarvio- ja suunnitelma liitetään osaksi kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa, jonka valtuusto hyväksyy. 3

5 Yleinen taloudellinen tilanne Muutospaineita julkiseen talouteen tulee monelta taholta. Valtiontalouden tasapainottaminen, rajojen asettaminen julkisen talouden velkaantumiselle, alijäämälle ja osuudelle bruttokansantuotteesta sitoo kunnallistalouden kiinteästi muun julkisen talouden kehitykseen. Kokonaisuutena julkinen talous on keskeisesti sidoksissa koko kansantalouden kehitykseen ja sitä kautta myös maailmantalouden kehitykseen. Yksittäisen kunnan toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa kansantalouden kehityksen ohella myös taloudellinen kehitys oman kunnan alueella sekä tietenkin kunnan omat toimenpiteet taloutensa hallinnassa. Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Elpymisen kärjessä on prosessi-ja välituoteteollisuus. Näiden teollisuusalojen valmistamien tuotteiden kysyntä on ollut keväästä lähtien vahvaa. Kuluvalle vuodelle 2010 Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot vuoden 2010 talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Lähivuosien kasvu asettunee reilun 2,5 prosentin vauhtiin. Suhteellisen maltillinen elpymisvauhti merkitsee, että taantuman aikaansaama tuotannon kuoppa umpeutuu vain vaivoin vuoteen 2012 mennessä. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun 2010 alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Vuonna 2011 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi vuonna 2009 keskimäärin nelisen prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Noin puolet noususta selittyy viime vuoden loppuun ajoittuneiden korotusten perinnöllä. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttaa sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Vuonna 2009 työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Talouden elpyessä työvoi- 4

6 man kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee vuonna 2011, parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli 8 prosenttia. Kuntatalous 3/2010 Suomen Pankki, talouden näkymät 2/2010 Kuntatalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä vuotta 2011 koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kuntaalan ansiotasoindeksi kohoaa. Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksu aleni viime vuoden huhtikuun alussa 1,05 prosenttiin maksun perustana olevasta palkasta. Maksu poistui kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu oli viime vuonna 2,0 % maksun perusteena olevasta palkasta. Vuonna 2010 maksun suuruus on 2,23 %. Maksun suuruutena vuonna 2011 on peruspalvelubudjetissa käytetty 2,11 prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 2,8 %, niin vuonna 2011 sen arvioidaan olevan 3,1 %. Tällä hetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös voi vaikuttaa työnantajan osuuteen. Vakuutettujen keskimääräinen eläkemaksu on tänä vuonna 4,8 % ja ensi vuonna arvion mukaan 5,1 %. 5

7 Opettajien VaEL-maksu alenee arvioiden mukaan tämän vuoden 21,8 prosentista ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä. Tänä vuonna ja vuonna 2011 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2-2,5 prosenttiin. Molempien vuosien arvioihin kustannustason kohoamisesta vaikuttavat muun muassa maltilliset arviot sekä sopimuskorotusten tasosta että yleisen hintatason kohoamisesta. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnille tilitettiin vuonna 2009 verotuloja kaikkiaan 17,6 miljardia euroa eli vain hieman vuotta 2008 enemmän. Vaikka kuntaryhmän jako-osuus on kohonnut vuonna 2010 viime vuonna sovelletusta jakoosuudesta, niin tilitykset kuluvalta vuodelta kertyvistä ennakoista kasvavat vain parisen prosenttia. Kuntien saamiin kunnallisveron tilityksiin vuonna 2010 vaikuttavat myös edellisvuosilta saatavat tilitykset. Alkuvuonna nämä tilitykset ovat supistuneet eräiden poikkeustekijöiden johdosta. Loppuvuoden aikana verovuodelta 2009 saatavat oikaisut muuttanevat tilanteen sellaiseksi, että kunnallisveron tilitykset ovat kokonaisuudessaan lähestulkoon edellisen vuoden tasolla. Yleisen taloudellisen tilanteen mahdollinen muuttuminen heijastuu myös loppuvuoden ennakoiden kertymiin. Kunnille tilitettäneen tänä vuonna kunnallisveroa kaikkiaan noin 15,4 miljardia euroa eli vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämän hetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2010 on noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tilitykset. KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNIT- TELUKAUDELLE Vihdin verotulojen kehitysnäkymän pohjana on kuntaliiton arvio verotulojen kehityksestä. Vihdin asukasluvun arvioidaan kasvavan n. 2,0 %:n vauhtia talousarviovuonna. Vihdin talouden tila ja toimintaympäristö suunnittelukaudella on jälleen kerran erittäin haasteellinen. Viime vuodet jatkunut hyvä kansantaloudellinen kehitys romahti vuonna 2008 ja varovainen elpymien on alkanut tämän vuoden kuluessa. Verotulojen kehitys on tämän hetken arvion mukaan muodostumassa talousarviota paremmaksi, lähestyen vuoden 2009 verotulojen tasoa. Toimintakulujen kasvu tänä vuonna tulee olemaan n. 5,4 prosenttia. Talouden taantuman vaikutukset eivät ole näkyneet tänä vuonna niin voimakkaina 6

8 kuin talousarvion laadinnassa oletettiin. Verotulot tulevat olemaan vuoden 2009 tasolla ehkä hieman ylittyen. Valtionosuudet tulevat vuonna 2010 ylittymään n. 2 milj. eurolla, johtuen ennakoitua suuremmasta asukasmäärään perustuvasta osasta ja veroperustemuutoksien korotusosasta. Vuonna 2011 kunnan verotulot alkavat kuntaliiton ennustekehikon mukaan toipua. Toipuminen johtuu mm. kansantalouden ja työllisyyden toipumisesta sekä myös asukasmäärän kasvun elpymisestä vuonna Verotulojen kokonaiskasvu ilman kunnallisveron 0,25 %-yksikön korotuksella olisi n. 4,5 % luokkaa, josta kunnallisveron kasvu n. 4 %, yhteisöveron kasvu n. 22 % ja kiinteistöveron kasvu n. 1,5 %. Veronkorotuksen vaikutus tuo kunnallisveroon n. 6,6 % kasvun talousarviovuodelle eli n 1,1 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu tulee pitää maltillisena ja se voidaan toteuttaa toimimalla tehokkaasti ja optimoimalla palvelunjärjestämistä, sen laatua ja volyymia. Palveluverkkoon tehdyt toiminnalliset muutoksien ja optimointien täytyy tuoda suotuisia muutoksia myös kustannusten kasvun hillitsemiseen, muuten investoinnit eivät ole olleet onnistuneita. Kunnan kiinteistöjen käytössä on edelleen vakavaa tehottomuutta, joka syö kunnan varoja ylisuhtaisilla käyttömenoilla sekä lainanhoitokustannuksilla. Laajan investointiohjelman toteuttaminen, jolla on pyritty palvelujen keskittämiseen, on velkaannuttanut kunnan erittäin nopeasti ja voimakkaasti, osaksi johtuen samanaikaisen hajautetun palvelujen tarjonnan ylläpidosta. Suuri lainamäärä, kasvavine lyhennyksineen ja rahoituskustannuksineen, heikentää voimakkaasti kunnan reagointimahdollisuuksia toimintaympäristön muutoksille, tilanteessa jossa muutosherkkyyttä erityisesti tarvitaan. Suuri lainamäärä yhdistettynä alhaiseen vuosikatteeseen luo vakavan riskin kunnalle selviytyä hallitusti velvoitteista ja palvelujen järjestämisestä sekä niiden kehittämisestä. Useat alhaisen vuosikatteen vuoden lisäävät velkaisuutta huomattavasti ja voivat johtaa aktiivisesta toimintojen ohjauksesta enemmän reaktiiviseen toimintatapaan. Valtuuston tiedoksi merkitsemässä ja ohjeellisesti noudatettavassa sekä talousarvion valmistelun tukena toimivassa palveluverkkosuunnitelmassa (PVS) on todettu, että talouden tulee olla tasapainossa kaikkina vuosina, jotta PVS:ssa olevat investoinnit voidaan toteuttaa. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista, mutta se vaatii menojen suhteuttamista käytettävissä oleviin tuloihin, joka taas on suuressa mittakaavassa saavutettavissa vain rakenteellisten muutosten kautta. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Vihdin kunnan taloudellinen tulos on vuonna 2010 vahvasti negatiivinen. Talousarvion tulos oli lähtökohtaisesti n. - 8,6 milj. euroa (mukana vesilaitos) negatiivinen. Viimeisimmän ennusteen mukaan kunnan kokonaistulos olisi paranemassa siten, että se olisi - 5,7 milj. euroa negatiivinen. Talousarvion menojen ylitystä olisi tulossa n. 3,7 milj. euroa. Se on seurausta merkittävästä toimintamenojen kasvusta verrattuna talousarvioon. Ylitysalueiden toteutumaennusteen kasvu verrattuna talousarvioon on n. 16 %, verrattuna edellisen vuoden toteutumaan kasvua on n. 1,9 %. Menojen suunnittelun tavoitteellisuudessa ja realistisessa palvelujen järjestämisen kustannusten arvioinnissa täytyy löytyä paremmin toimivampi toimintatapa. Palvelukysynnän merkittävimpiä ylitysalueita ovat olleet vammaispalvelut, lastensuojelun avohuollon tukitoimet, lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottotoiminta sekä peruskunnan energiakustannukset. Keväällä 2009 käynnistettiin kunnassa kuntastrategian laadinta sekä palveluverkkosuunnitelman päivitys, joissa hahmotettiin kunnan tulevaisuutta ja mikä on kunnan tärkeimmät tavoitteet pitkällä ja keskipitkällä sekä myös lyhyellä aikavälillä. Tällainen strategia toimii sateenvarjon tapaan kuntalaisille ja henkilöstölle ja ohjaa valittujen toimintalinjojen mukaisesti kunnan toimintaa tiekartan tavoin kohti asetettuja tavoitteita. Kuntastrategia hyväksyttiin valtuustossa syksyllä 2009 ja sen tarkentaminen on jatkunut edelleen talousarvion tuloskorttien muodossa. Talousarvioon on otettu kuntastrategian tuloskortit ohjaamaan toiminnallisten tavoitteiden suunnitte- 7

9 . Itse kuntastrategiaa ei tähän talousarvioon ole otettu kokonai- lua, toteutusta ja seurantaa suudessaan mukaan. Vihdin kunnan talouden on nyt kolmatta vuotta vakavassa epätasapainossa. Omaisuutta on myyty aikaisemmilla tilikausilla, jolloin on saavutettu hetkellinen parempi tilanne. Myytävissä oleva omaisuus on hyvin pitkälle myyty, pois lukien obligaatiorahasto-osuutta sekä muutamia asunto -osakkeita. Tonttien myyntiä ei tässä yhteydessä mielletä kertaluonteiseksi omaisuuden myynniksi. Palveluverkkoa ja toimintaa on pyritty kehittämään. Suuressa mittakaavassa kulujen kasvun täytyy olla alle tuottojen kasvun. Myös investointeihin on kulunut paljon varoja erityisesti aikaisempina vuosina, mutta erittäin voimakas investointitahti on jatkumassa myös tulevina vuosina. Tämä kasvattaa kunnan lainakantaa huomattavasti ja tulee olemaan taloussuunnitelman viimeisenä vuotena euroa l asukas. Lainakanta on erittäin suuri kaikilla mittareilla tarkasteltuna ja vaikeuttaa kunnan toimintamahdollisuuksia, ja kaventaa joustavuutta ulkoisiin toimintaympäristön muutoksiin. Investointitahdin voimakas hidastaminen on välttämätöntä. Vuosikatteen tulee riittää investointeihin. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä kunta täytti jo 3 kriisikunnan mittaria. Verotulot tulevat kasvamaan talousarviovuonna maltillistuen kuitenkin taloussuunnitelmakauden loppuvuotena merkittävästi. Kunta tarvitsee ehdottomasti vieläkin vahvempaa vuosikatetta kuin talousarvioon on suunniteltu, selvitäkseen tulevien vuosien lainataakan tuomista velvoitteista ja palvelukysynnän tuomista menojen kasvusta. Lisäksi toimintaa ja palveluja tulee kehittää siihen suuntaan, että kunnan talous kestää myös verotulojen hitaammankin kehityksen. Verotulojen kasvu on talousarviossa n. 5,7 % prosenttia verrattuna ennusteeseen ja taloussuunnitelmavuosina 6,2 ja 3,8 prosenttia. Aikaisempina vuosina toimintakulujen kehitys on useana vuonna ollut rajua. Tähän voimakkaaseen kehitykseen on pyritty vastaamaan perustamalla mm. perusturvakuntayhtymä Karviainen sekä liikelaitoskuntayhtymä Puhti. Näiden yhtymien perustamisella on tavoiteltu menojen kasvun kehityksen maltillistamista. On olemassa edelleen riski, että mittavia kustannussäästöjä joudutaan edelleen odottamaan, ellei rakenteellisiin muutoksiin pystytä. Rakenteelliset muutokset luovat kuitenkin pohjan aitoon mahdollisuuteen vaikuttaa menojen kasvun kehitykseen tulevaisuudessa. Muussa tapauksessa on erittäin suuri riski, että kunnan talous on tasapainossa vain silloin kun verotulojen kasvu on 8-10 %:n tasolla. Tämän tasoinen pitkäjaksoinen kasvuodotus on suurella todennäköisyydellä erittäin epärealistinen. Talousarvio on laadittu historiallisen alhaisella menojen kasvuodotuksella ja sen toteuttaminen vaatii aktiivista otetta, päättäväisyyttä ja toimenpiteitä. Talousarvio on laadittu oletuksella, että talous on kokonaisuutena elpymässä ja vaikuttaa suotuisasti kunnan verotuloihin varsinkin talousarviovuonna. Kunnallisveroprosenttiin on ole laskettu 0,25 %-yksikön nosto. Talousympäristön näkymä ei kuitenkaan ole ilman riskiä. Useissa kannanotoissa on pitkin kesää ja vielä syksylläkin ollut esillä maailmantalouden mahdollinen uusi taantumauhka, eikä uutta selkeää maailmantalouden veturia ole tunnistettavissa. Viimeaikaiset spekulaatiot Kiinan valuutan yliarvostuksesta eivät ole olleet omiaan vähentämään epävarmuutta. 8

10 Vuosikate; poistot ja investoinnit M - F l n v e s t o i n n i t Poistot ' ; Oheinen kuvio osoittaa, että kunnan tulorahoitus on riittänyt poistojen kattamiseen ainoastaan kahtena vuotena vuodesta 2003 lähtien. Talousarviovuonna vuosikate on n. 5,3 milj. euroa, taloussuunnitelman viimeisinä vuosina vuosikatteen arvioidaan nousevan n. 8,5 milj. euroon. Tasapainoisen kunnallistalouden vähimmäisvaatimus on, että vuosikate kattaa poistot. Voimakkaasti kasvavalla kunnalla, kuten Vihdillä, vaatimus on vieläkin kovempi, yleisesti on verrattu vuosikatteen riittämistä investointeihin. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointien kattamiseen vielä kertaakaan tarkastelujaksolla, eikä tule riittämään taloussuunnitelmavuosinakaan. Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa talousarviovuonna ja arvioidaan olevan suunnittelukauden sisällä suurimmillaan 2011, jolloin lainaa on yhteensä n. 85,4 milj. euroa. Lainamäärä per asukas myös pienenee vuosittain taloussuunnittelukaudella ja on suurimmillaan 2011, jolloin asukaskohtainen lainarasite on euroa. Lainamäärän kuitenkin pysyy kokonaisuudessaan suunnittelukauden aikana melko lailla samansuuruisena, jolloin korkotason noustessa myös korkokulut tulevat kasvamaan. Korkotason arvioidaan maltillisesti nousevan vuoden 2010 syksyn tasosta. Rahoituskulut kokonaisuudessaan arvioidaan olevan n. 3 milj. euroa eli noin 106 euroa/asukas. Vuoden 2011 talousarvion mukaan toimintakulut ovat n. 138 milj. euroa (mukana liikelaitos). Vuoden 2010 ennusteeseen verrattuna toimintakulut kasvavat 2,9 %. Toimintakatteen kasvu, jossa on mukana käyttöomaisuuden myyntivoitot on 2,4 % ja ilman myyntivoittoja 3,0 %, verrattuna vuoden 2010 ennusteeseen. Toimintakate, joka on sitova, kasvaa vuosittain keskimäärin 3,2 % koko taloussuunnitelma kauden ajan. 9

11 VERORAHOITUS Verorahoitus tarkoittaa kunnan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää. Kunnan verotulojen arvioidaan kasvavan n. 5,7 prosenttia vuonna Vihdin kunnan verotulojen osuus verorahoituksesta on tällä hetkellä noin 81,9 % ja valtionosuuksien osuus siten noin 18,1 %. Kunnan verotulot kasvoivat vuonna 2008 noin 9,2 % ja vuonna 2009 n. 2,9 % kasvua. Vuonna 2010 verotuloennusteen arvioidaan olevan hieman yli vuoden 2009 tason. Laskua on hidastanut kiinteistöverojen nostot vuodelle 2010 sekä yhteisöverojen toipuminen. Vihdin verotulojen kasvu on ollut varsin ripeää vuoden 2003 jälkeen, kuten oheinen kuvio osoittaa. Kasvua on tukenut väestön kasvun lisäksi palkkaratkaisuihin sisältyneet korotukset sekä hyvä työllisyystilanne. Verotulon kasvu ja kehitys 2,0 /y,- 80 t,.; I:` t _ 8,0 % *- Muutos edelliseen vuoteen Vihdin verotuloennuste näyttää talousarvion hieman ylittävää kasvua vuodelle Verotulo vuonna 2011 tulee kasvamaan. Osaltaan kasvu on kahden vuoden heikomman vuoden jälkeistä toipumista. Tämän hetkisten arvioiden mukaan kasvua odotettaisiin tulevan suunnitteluvuosina, mutta kasvun arvioidaan taittuvan ja maltillistuvan taloussuunnittelujakson viimeisenä vuotena. 10

12 Vihdin kunnallisveroprosentti oli 19,25, jota korotettiin vuodelle ,5 prosenttiyksiköllä ja nyt 0,25 prosenttiyksikköä ollen 19,50 %. Kunnallisveron arvioidaan pienenevän vuonna 2010 n. 2 %. Työllisyyden paraneminen on jo joiltain osin kuntien tilityksissä, lopullisen tilityksen vaikutus näkyy marraskuun verotilityksessä. Kunnallisveron ja verotulojen arvio perustuu kuntaliiton verokehikosta saatuihin tietoihin. Kunnallisveron kasvun arvioidaan taittuvan huomattavaan nousuun ja kääntyvän positiiviseksi n. 5,7 prosenttiin vuonna Yhteisöverotulojen ennustetaan kokonaisuutena kasvavan voimakkaasti vuonna 2010, osaksi johtuen valtion tekemästä kuntajako-osuuden muutoksesta. Vihdissä vuoden 2011 yhteisöverotuloksi on arvioidaan n. 4,2 milj. euroa, jossa on kasvua n. 22 % verrattuna ennusteeseen Arvio on suoraan Vihdin kunnan yhteisöveron jako-osuuden mukainen. Yhteisöveron arvioidaan taittuvan voimakkaasti vuonna 2012, ollen n % negatiivinen. Tällöin yhteisöverosta poistuu valtion tekemä kuntajako-osuuden muutoksen vaikutus. Kiinteistöveroprosentteja on korotettiin vuodelle Asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,6, muiden kuin vakituisesti asuttujen asuinkiinteistöjen veroprosentti on 1,0 ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,95. Lisäksi rakentamattomille rakennuspaikoilla on 3 prosentin kiinteistövero. Kiinteistöveron tuotoksi talousarviossa on ennakoitu noin 6,2 milj. euroa ja keskimääräiseksi suunnittelukauden kasvuksi n. 1-1,5 prosenttia. Talousarvioluku on verottajan laskennallisesta kiinteistöverotilastosta. Kasvu tulee suunnitelmavuosina lähinnä verottajan toimesta tehtyjen verotusarvojen tarkistusten sekä veropohjan kasvun kautta. Valtion talousarvioesityksessä on peruspalvelubudjettitarkastelun mukaisia valtionapuja budjetoitu vuodelle 2011 yhteensä miljoonaa euroa mikä on 4,2 % tämänvuotista enemmän (404 miljoonaa euroa). Valtionosuuksiin sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus, joka lisää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia ja avustuksia 133 miljoonaa euroa. Todellinen kustannustason nousu on arvioitu 2,6 prosentiksi. Indeksikorotusta on korjattu pienemmäksi, koska tarkentuneiden tietojen mukaan vuoden 2009 indeksikorotus osoittautui noin prosenttiyksikön liian suureksi. Valtionosuuksien lisäykseen sisältyy myös 74 miljoonan euron lakisääteinen lisäys, joka aiheutuu asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten noususta. Kuntien laskennalliset kustannukset nousevat vastaavasti 217 miljoonaa euroa (kuntien rahoitusosuus kustannusnoususta on siis 66 %). Asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuva esi- ja perusopetuksen laskennallinen 18 miljoonan valtionosuussäästö käytetään perusopetuksen laadun kehittämiseen eikä säästöä synny. Valtio-kuntasuhteeseen liittyvät myös eräät kustannusneutraalisti toteutettavat toimenpiteet, eli 129 miljoonan euron veroperustemuutosten kompensaatio, yhdistymisavustusten kattosäännön (200 miljoonaa euroa vuosina ) ylitykseen liittyvä 45 miljoonan euron vähennys, tulkkauspalvelujen valtiolle siirtoon liittyvä 11,6 miljoonan euron vähennys ja kuntien tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseen liittyvä 5 miljoonan euron määrärahasiirto. Harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin esitetään 20 miljoonaa euroa eli määräraha säilyisi tämän vuoden tasolla. Valtiovarain ministeriö esittää vuodelle 2010 tehdyn ns. "ylimääräisen" 30 miljoonan euron valtionosuuden poistamista. Valtionosuusuudistuksen yhteydessä tehdyllä korotuksella varmistettiin, ettei minkään kunnan valtionosuus vähenisi tämän vuoden alusta voimaan tulleen uudistuksen johdosta. Kuntaliitto on pitänyt lisätyn valtionosuuden poistamista perusteettomana Väestönkasvun puolittuminen poistaa valtionosuuden yleisestä osasta Vihdille erittäin merkittävän asukasluvun muutokseen perustuva korotuksen, joka on vuonna ,2 milj. 11

13 euroa. Lisäksi valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset veroperustemuutoksien osalta vähentävät valtionosuutta n. 300 teuroa verrattuna vuoteen Vuonna 2011 kunnan peruspalvelujen valtionosuus (yhden putken vos) on teuroa, verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus teuroa ja muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet teuroa. Kaikki edellä mainitut vaikutukset huomioiden valtionosuuksien määrä laskee ja on arvion mukaan vuonna 2011 n. 22,6 milj. euroa, jossa on laskua n. - 3,54 prosenttia. Lopulliset valtionosuudet tulevat tietoon vuoden loppuun mennessä m Valtionosuudet I'I 0 Verotulot ''' TOIMINTATUOTOT JA -KULUT Vuoden 2011 talousarviossa toimintakate (mukana liikelaitos) on 92,2 % verorahoituksesta, kun se vuoden 2010 talousarviossa on 97,9 %. Kehitys on oikean suuntainen, koska se tarkoittaa myyntivoittojen ja toimintatuottojen osuuden kasvamista, toimintakulujen osuuden pienenemistä sekä vahvistaa vuosikatteen ja tuloksen positiivista kertymistä. Toimintatuottojen kasvua tulisi edelleen tukea tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Kun verrataan toimintakulujen kasvua verotulojen kasvuun, on talousarvio kääntymässä parempaan asentoon verrattuna aikaisempaan vuoteen. Mitä suurempi kasvuero toimintakulujen ja verorahoituksen välillä on verorahoituksen hyväksi, sitä enemmän se edesauttaa kuntaa selviämään lainan lyhennyksistä ja korkokuluista. Suunnitelmavuo- 12

14 sina toimintatuotot kasvavat n. 3,3 prosenttia ja toimintakulut kasvat keskimäärin n. 3,,2 prosentilla i Verorahoitus "Toimintakulut Henkilöstökulujen kasvu on vuoden 2010 muutetusta talousarviosta on n. 4,4 %. Tähän vaikuttavat nostavasti arvioidut palkankorotukset, henkilöstösivukulut, uudet vakanssi (7,9 kpl) ja viime vertailuvuoden talousarvioon ladatut henkilöstökululeikkaukset, laskevasti vapaaehtoiset henkilöstösäätötavoitteet sekä kunnanvaltuuston henkilöstökululeikkaus vuosille 2011 ja 2012, kullekin vuodelle 500 teuroa. Asiakaspalvelujen ostot kasvavat n. 2,5 prosenttia vuoden 2010 muutetusta talousarviosta. Tähän ryhmään kuuluvat mm. ostot Karviaiselta (+2,5 %) ja erikoissairaanhoidon tulosalue (+2,9 %). Palvelujen ostoihin kirjataan mm. Puhdilta (+ 1,9 %)ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta (- 1 %) ostetut palvelut. Erikoissairaanhoidon määräraha on otettu talousarvioon HUS:in ilmoittamana lukuna. Toimintatuotot ilman myyntivoittoja nousevat 1,8 % vuoden 2010 talousarvioon verrattuna. 13

15 Toimintatuotot ja -kulut sekä toimintakate asukas ` EI Toimi ntatuotot Toimintakulut VUOSIKATE JA TILIKAUDEN TULOS Vuosikate kertoo, paljonko kunnan tulorahoituksesta jää toiminnasta aiheutuvien käyttömenojen kattamisen jälkeen investointeihin. Tulorahoituksen katsotaan yleisesti olevan laskennallisesti tasapainossa, kun vuosikate vastaa suunnitelmapoistoja (vuosikate/poistot = 100 %). Poistojen tulisi taas vastata keskimääräistä korvausinvestointitasoa. Vahvasti kasvavien kuntien, kuten Vihdin, voidaan katsoa tekevän poikkeuksen tästä yleissäännöstä, koska tällaisilla kunnilla on kasvusta johtuvia tarpeita investoida palvelurakenteeseen ja palvelujen järjestämiseen korvausinvestointitasoa enemmän. Rahavirtapohjaisemmassa tarkastelussa vuosikatetta verrataan investointeihin, jolloin nähdään kuinka hyvin rahavirta riittää tehtäviin investointeihin ja lyhennyksiin ilman lainanottoa. Tällöin voidaan nähdä, että kunnan investointiohjelman läpivienti vaatii mittavaa lainanottoa. Vuosikatteen tulee riittää myös otettujen lainojen lyhennyksiin. Vihdin kunnalla ei vuosikate ole riittänyt lainan lyhennyksiin vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2011 tuo "vaje" on n. 5 milj. euroa (10,6 milj. euroa vuonna 2010). Kunnalla on vuosikatteen suhde lainan määrään vahvasti epätasapainossa. Lisälainan ottaminen lyhennysten kattamiseen ei ole missään nimessä tarkoituksenmukaista. Tässä tilanteessa kunnan täytyy käyttää kaikki mahdolliset keinot vuosikatteen kohottamiseksi pysyvästi ja lisälainamäärän hillitsemiseksi. Vuoden 2011 talousarviossa (mukana W HL) vuosikate on 5,2 milj. euroa ja poistot 7,7 milj. euroa. Vihdin investointitahti on ollut viimeisenä neljänä vuotena ja on aina vuoteen 2020 asti, erittäin kova. PVS.n mukaan Investointien määrä on yhteensä 127,4 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on käytettävä velkarahoitusta palvelu- 14

16 rakenteen ylläpitämiseksi ja investointien rahoittamiseksi. Kunnan velkaantumistahti on ollut aikaisemmin erittäin nopeaa mutta taloussuunnittelukaudella tahti pysähtyisi. 25, , Vuosikate []investoinnit Vuonna 2010 ennustettu (syyskuu) vuosikate (mukana VVHL) on noin 2,5 milj. euroa. Vuosikate täytyy suhteuttaa kunnan kokonaistilanteeseen ja toimintaan, eikä ole välttämättä järkevää asettaa eksaktia euromääräistä rajaa, koska sen riittävyys määräytyy toimintatuottojen ja -kulujen ja investointien suhteen perusteella. Vuosikate on kuitenkin kyettävä jatkossa nostamaan investointien tasolle. Seuraavien kymmenen vuoden investointien taso on keskimäärin n. 12,7 milj. euroa vuosittain. Pysyvä keino talouden tasapainottamiseksi on jatkaa edelleen palvelurakenteen optimointia ja samalla toiminnan tehostamista kustannustason alentamiseksi. Talousarviovuonna 2011 Vihdin kunnan talous on erittäin vahvasti alijäämäinen. Tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan n. - 2,4 milj. euroa negatiiviseksi. Taloussuunnittelukauden vuosina 2012 ja 2013 vuosikate toipuu verotulojen kasvun käynnistyessä ja toimintakulujen pysyessä maltillisina, muttei riitä investointeihin. Vuosikate kuitenkin olisi ylittämässä ensimmäisen tärkeän rajapyykin vuosikatteen riittäessä vuonna 2013 poistoihin. Vihdin olisi olennaisen tärkeää jatkaa ja pystyä kasvattamaan vuosikatettaan siten, että tulevaisuudessa strategiset investoinnit voidaan rahoittaa tulorahoituksella. Velkaisuus uhkaa vakavasti kunnan toimintamahdollisuuksia ja kaventaa mahdollisuuksia hallitusti reagoida proaktiivisesti toimintaympäristön muutoksiin ja haasteisiin. 15

17 INVESTOINNIT Investointisuunnitelman laadinnassa on pohjana ollut kunnanvaltuuston tiedoksi merkitsemä Vihdin kunnan palveluverkkosuunnitelma (PVS), joka päätöksen mukaisesti toimii kunnanhallituksen talousarviovalmistelun tukena ja ohjeellisesti noudatettavana. Vuoden 2010 talousarvion investointeihin varattiin noin 15,2 milj. euroa, ennusteen mukaan toteuma tulee olemaan 14,9 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit vuonna 2011 ovat Nummelan paloaseman laajennus, Ojakkalan päiväkoti ja Nummelanharjun koulun II vaiheen suunnittelun aloitus. Investointiohjelman mukaan vuoden 2011 investoinnit ovat yhteensä 13,4 milj. euroa, sisältäen vesilaitoksen investoinnit. Vuonna 2012 investointitaso laskee 8,8 milj. euroon ja vuonna 2013 se on 9,3 milj. euroa. Uusinvestointien lisäksi on huolehdittava myös korjausinvestoinneista, jotta korjausvelan kasvu voitaisiin minimoida. Uudet kaava-alueet ja odotettavissa oleva muuttovoitto aiheuttavat puolestaan tarvetta kunnallistekniikan investointeihin. Näiden kunnallistekniikan investointien tulee reagoida tontinmyynnin kehitykseen joustavasti siten, että myyntien mahdollisesti heiketessä myös uusien alueiden investoinnit pienenevät. Investoinnit rahoitetaan riittämättömän tulorahoituksen johdosta ottamalla lisää pitkäaikaista lainaa. Asukasluvun kasvuvauhdilla on olennainen vaikutus investointitarpeeseen. nvestoinnit milj. euroa

18 HENKILÖSTÖ Vihdin kunnan palveluksessa on kaikkiaan n henkilöä (1142 työntekijää ). Henkilömäärän lisäksi henkilöstön työpanosta ja sen kehitystä seurataan henkilötyövuosilaskennalla, joka perustuu todelliseen tehtyyn työaikaan. HENKILÖTYÖVUODET Toteutunut tehty työaika (vuodet suhteutettuna organisaatiorakenteeseen ) HALLINTO ** 2011*** Hallinto ja talous 20,36 24,40 25, 39 23, 78 20, 97 21,84 22,27 Ruoka- ja siivous alvelut 115,85 114,21 111,50 108,46 108,40 104,74 104,74 SIVISTYS Kasvatus- ja koulutus" 283,58 286, ,50 310,07 347, , ,98 Varhaiskasvatus 227,98 234, , ,97 278, ,16 292,27 Kulttuuri-ja kansalaistoimi 19,93 19, 76 19, 64 19,47 17, 46 17,90 17,90 Liikunta 13,73 11, 29 12,17 10,83 9,47 10,40 10,40 Nuoriso* 16,09 20,72 17,05 16,80 7,11 7,64 7,64 TEKNINEN-JA YMPARISTO Tekninen 75,65 76, 17 85, 23 84,29 69, 22 69, 94 71,64 Vesilaitos 10,72 10,74 10,58 10,76 10,76 yht 783,89 798,51 806, ,67 869, ,36 899,59 " Iltapäivätoiminta siirtyi nuorisopalveluista koulutoimeen Toteutuneisiin henkilötyövuosiin perustuva arvio *** Toteutuneisiin henkilötyövuosiin perustuva arvio, sisältää kunnanjohtajan talousarvioehdotuksen mukaiset uudet vakanssit Vakanssiesitykset 2011 ja taloussuunnittelukaudelle Talousarvioon sisältyy kaikkiaan 7,9 uutta vakanssia vuodelle Hallintokeskukseen hallinnon ja talouden tulosalueelle esitetään 0,5 palvelusihteerin toimen perustamista, kun Vihti ottaa vastatakseen Karkkilan puhelinvaihteen taustatyöt sekä Luksian puhelinvaihteen taustatöineen. Varhaiskasvatuksen tulosalueeila aloittaa yksi uusi päiväkotiryhmä tammikuun alussa 2011 ja toinen elokuun alussa 2011, joihin esitetään yhteensä kuuden kasvatushenkilön, kahden lastentarhanopettajan ja neljän lastenhoitajan työsuhteen perustamista. Tekniseen ja ympäristökeskukseen esitetään ympäristöpalveluihin ympäristötarkastajan 1,4 vakanssin lisäystä, joista 0,4 on nykyisen ympäristötarkasta-työsuojelupäällikön viran muuttaminen kokonaan ympäristötarkastajan viraksi ja ympäristötarkastajan uuden vakanssin perustamista Karkkilan kanssa sovitun yhteistyön toteuttamiseksi. Työsuojelupäällikön tehtävä ehdotetaan hoidettavan ostopalveluna Puhdista. Lisäksi rakennusvalvonnassa on tarkoitus täyttää täyttämättä ollut rakennustarkastajan virka alkaen. 17

19 VAKANSSIESITYKSET 2011 Uudet vakanssit Kustannus Kes kus / tulos alue Nimike Virka / Vaky Alk. /vuosi Vakanssin perustelut toimi Ma Vihdin vaihde ottaa vastatakseen Karkkilan vaihteen taustatyöt sekä Luksian Hallintokeskusl puhelinvälityksen vaihteen taustatöineen. hallinto ja talous Palvelusihteeri ' / 2 toimi vak Vastaavan suuruinen tulonlisäys. Sivistyskeskus/ Uusi p' äiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak tarvitaan lisää. Tekninen ja Kunnanvaltuuston päätös ympäristökeskus/y ympäristönsuojelun palvelujen mpäristöpalvelut ympäristötarkastaja virka Vak uudelleenjärjestelystä VAKANSSIESITYKSET 2011 Nimikemuutokset vuodelle 2011 Keskus /tulosalue Nykyinen nimike Uusi nimike Alk. Perustelu Perusko ulun matematiikan, Nykyisten kelpoisuusvaatimusten mukaan kolmen Sivistyskeskus/ fysiikan ja kemian Peruskoulun kemian aineen yhdistelmään on vaikea löytää muodollisesti koulutus lehtori ja fysiikan lehtori kelpoisia hakijoita. Museoamanuenssin nimike vastaa paremmin tehtäviä, joita ovat mm. esineiden luettelointi Sivistyskeskus/ digitaaliseen muotoon. Konsevaattorin tehtäviä ei kulttuuri- ja vapaa- museolla ole voitu teettää useampaan vuoteen aikapalvelut Konservaattori Museoamanuenssi asianmukaisten tilojen puuttuessa. Tekninen ja Kunnanvaltuuston päätös ympäristökeskus / ympäristönsuojelun palvelujen ympäristöpalvelut Ympäristösihteeri Ym äristö äällikkö uudelleenjärjestel tä Tekninen ja ympäristökeskus / maankä ö alvelut Kaavoitusteknikko Kaavasuunnittelija Uusi nimike vastaa paremmin nykyistä tehtävää Tekninen ja ympäristökeskus / maankäyttöpalvelut Kiinteistöteknikko Maankä öteknikko Uusi nimike vastaa paremmin nykyistä tehtävää Tekninen ja ympäristökeskus / maankä töpalvelut Suunnitteluavustaja Kaavoitusassistentti Uusi nimike vastaa paremmin nykyistä tehtävää 18

20 VAKANSSIESITYKSET Vakanssien muutokset vuodelle Perustelut muutokselle Kustannusvaikutus, Keskus!tulosalue Nimike muutos Ym päristötarkastaja kokoaikaiseksi alkaen (nyt Kunnanvaltuuston 60 %), päätös Tekninen ja työsuojelupäällikön ympäristönsuojelun ympäristökeskus/y tehtävät (40%) palvelujen mpäristöpalvelut m äristötarkastaja erikseen uudelleenjärjestelystä , Rakentamisen volyymin edelleen kasvaessa rakennusvalvonnan toimintaedellytysten turvaaminen, tulot kasvavat Tekninen ja Avoinna olevan taksamuutoksen ympäristökeskus/y rakennustarkastajan mpäristöpalvelut rakennustarkastaja viran täyttäminen vuodesta Alkaen Taloussuunnittelukaudella vuosille 2012 ja 2013 henkilöstösuunnitelmassa esitetään kummallekin vuodelle kuuden uuden kasvatushenkilön vakanssin perustamista aloittaviin päiväkotiryhmien. VAKANSSIESIT YKSET Uudet vakanssit Keskusltulosalu Nimike Virka Vak. Alk. Inv., Kustannus ' sltu mtke.,.ås Virk k - _, u. n ltoim Ima /vuosi ttolm JMa.'` (vuosi Sivistyskeskus/ Sivistyskeskus! varhaiskasvatus las te ntarhan ettaa toimi Vak varhaiskasvatus lastentarhano pettaja toimi Vak x Sivistyskeskus/ Sivistyskeskus/ varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi Vak varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi Vak x Sivistyskeskusf Sivistyskeskus/ varhaiskasvatus lastenhoitåa toimi Vak varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi Vak x Sivistyskeskus) Sivistyskeskus! varhaiskasvatus lastentarhano ettaja toimi Vak x varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi Vak x Sivistyskeskus! Sivistyskeskusf varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi Vak x varhaiskasvatus lastenho itåa toimi Vak x Sivistyskeskus/ Sivistyskeskus! varhaiskasvalus lastenhoitaja toimi Vak x varhaiskasvatus lastenhoitåa toimi Vak x 19

21 Henkilöstömenot henkilöstömenoissa tai henkilöstömenoja korvaavien palveluiden ostoissa. Kunnanhallitus linjasi päätöksessään (KH ) tarkemmin ne toimenpiteet, toimintatavat ja aikataulun, joilla henkilöstösäästöjä toteutetaan. Tämän päätöksen mukaisesti vuoden 2011 sessä tulosalueittain henkilöstömenojen suhteessa. Työnantajan yksipuolisesti käytössä olevia keinoja henkilöstösäästöjen aikaan saamiseksi on mm. suosittaa henkilöstölle palkattomien vapaiden pitämistä. Tavoitteena on edelleen vuonna 2011, että jokainen kunnan työntekijä pitäisi vuoden aikana keskimäärin kolme kalenteripäivää palkatonta vapaata, jolloin tällä saavutettaisiin n euron säästö henkilöstömenoissa. Henkilöstösäästöjä tavoitellaan tarkastelemalla vuoden aikana vapautuvien virkojen ja tehtävien täyttöä ja myöhentämällä täyttöjä vähintään kahdella kuukaudella. Sijaisten käyttöä rajoitetaan edelleen kaikissa alle neljän työpäivän poissaoloissa ja ylitöiden teettämistä vältetään. Työajan käyttöä tehostamalla on myös mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä henkilöstömenoissa mm. sijaiskustannusten vähentyessä. Kunnanjohtaja on antanut henkilöstölle tarkemmat ohjeet henkilöstömenojen hallinnasta. Henkilöstötyön keskeiset tavoitteet vuonna 2011 Henkilöstöä ja työhyvinvointia kehitetään loppuvuonna 2010 hyväksyttävän henkilöstöstrategian mukaisesti. Vihdin kunnan strategiassa henkilöstönäkökulmasta kriittisenä menestystekijänä on olla hyvä työnantaja. Tähän pyritään kehittämällä osaamista ja johtamista sekä varmistamalla riittävä henkilöstön saatavuus ja työssä jaksaminen. Osaamisen kehittämisessä otetaan ensimmäiset askeleet kartoittamalla organisaation osaaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Henkilöstön saatavuuden näkökulmasta kehitetään edelleen rekrytointiprosessia ottamalla käyttöön valtakunnallinen Kuntarekry - järjestelmä. Työhyvinvoinnin kehittäminen saatiin vuonna 2010 hyvään alkuun yhdessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa toteutettavalla työhyvinvoinnin kehittämishankkeella, ja tulevana vuonna onkin tarkoitus jatkaa hankkeen yksittäisiä, työhyvinvointia kehittäviä toimenpiteitä tavoitteena vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja ja nostaa keskimääräistä eläköitymisikää pidemmällä tähtäimellä. Osaavaa johtajuutta kehitetään panostamalla esimieskoulutukseen. 20

22 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT VÄEST Ö Vihdin väestömäärän kasvuvauhti hidastui 1990-luvun alkupuolella, mutta tästä huolimatta se on ainakin toistaiseksi ollut riittävä pitämään kunnan väestörakenteen edullisena. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kasvuvauhti on ollut keskimäärin kahden prosenttiyksikön luokkaa vuosittain, aivan viime vuosina jopa yli kaksi prosenttia. Pääosin väestönkasvu selittyy kunnan positiivisella nettomuutolla, mutta osaltaan sitä selittää myös seudullisesti verraten korkea syntyvyys. Syntyvyyttä puolestaan pitää seudullisesti korkealla tasolla juuri positiivinen nettomuutto, joka vuodesta toiseen tuo Vihtiin nuorehkoja lapsiperheitä. Seudulle tai seudulla muuttavien silmissä Vihti näyttäytyy houkuttelevana asuinpaikkana mm. uusien asemakaava-alueidensa sekä monipuolisen rakennus-ja asuntokantansa vuoksi. Vihdin väestömäärän kasvutavoitteeksi on linjattu noin 2 % vuodessa (kv ). Tätä kasvutavoitetta perustelee mm, vuonna 2006 tehty tutkimus Vihdin kunnan väestökehityksen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset kunnallistalouteen (Kaupunkitutkimus TA Oy), jossa voimakas väestökasvu nähtiin keinona vastata väestön huoltosuhteen epäedulliseen kehitykseen. Vuoden 2010 maaliskuussa Vihdissä oli asukkaita ja vuoteen 2030 mennessä asukasluvun ennustetaan kasvavan lähes asukkaaseen, mikäli kasvutavoitteet toteutuvat. Väestön ikärakenne on edelleen kilpailukyvyn kannalta edullinen - ikäryhmässä vuotiaita oli vuoden 2009 lopussa henkilöä ja työikäisiä kokonaisuudessaan (18-65-vuotiaat) oli 63,5 % koko kunnan väestöstä. Väestömäärän kehitys Kaaviossa esitetty Vihdin väestömäärän kehitys perustuu vuodesta 2009 eteenpäin väestösuunniteohjelman tuottamien tuloksiin. Tulevalla suunnittelukaudella päivähoitoikäisten määrän odotetaan kasvavan jonkin verran. Peruskouluikäisten määrä sen sijaan kasvaa ennusteen mukaan merkittävästi, joskin tämän ikäluokan osalta vuosittaiset kasvun heilahtelut ovat yleisesti ottaen suuria. Vuoden 2010 jälkeen vanhusten määrä ja osuus väestöstä kasvaa ennusteen mukaan aiempaa nopeammin. 21

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Talousarvio 2010. Taloussuunnitelma 2011-2012

Talousarvio 2010. Taloussuunnitelma 2011-2012 Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma 2011-2012 Kv 14.12.2009 2 Sisällysluettelo Kunnanjohtajan katsaus 5 Yleisperustelut 6 Kunnan taloudellinen tilanne ja lähtökohdat suunnittelukaudelle 2010 2012 9 Henkilöstö

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 2016

Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 2016 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanvaltuusto 09.12.2013 Sisällysluettelo KUNNANJOHTAJAN KATSAUS. 3 YLEISPERUSTELUT. 4 KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE 2014-2016.

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2010-2011

Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2010-2011 Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2010-2011 Kv 08.12.2008 SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 YLEISPERUSTELUT... 5 KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE 2009 2011...

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi 2015 2017 seuraavin tarkistuksin:

1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi 2015 2017 seuraavin tarkistuksin: 417/2014 42 Talous- ja toimintasuunnitelma 2015-2017 Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää (1) hyväksyy talous- ja toimintasuunnitelman 2015 17 kokouksessa esitetyin tarkistuksin; (2) talousarvion vuodelle

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot