Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloussuunnitelma 2012-2013"

Transkriptio

1 Talous arvio 2011 Taloussuunnitelma Kv

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT... 2 KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE HENKILÖSTÖ VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT ELINKEINOTOIMI TYTÄRYR I TY KS ET KÄYTTÖTALOU SOSA VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT KONSERNIHALLINNON KESKUS DEMOKRATIAPALVELUN TULOSALUE KONSERNIHALLINNON TULOSALUE OSTOT KARVIAISELTA -TULOSALUE ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUE HALLINTOKESKUS HALLINNON JA TALOUDEN TULOSALUE RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUN TULOSALUE OSTOT PUHDILTA -TULOSALUE SIVISTYSKESKUS KOULUTUKSEN TULOSALUE VARHAISKASVATUKSEN TULOSALUE KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TULOSALUE 120 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS TUKIPALVELUJEN TULOSALUE KUNNALLISTEKNISTEN PALVELUJEN TULOSALUE TI LAPALVELU N TU LOSALU E MAANKÄYTTÖPALVELUJEN TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUJEN TULOSALUE INVESTOINTIOSA RAH O I TU SOSA TULOSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT RAHOITUSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS -LIIKELAITOS Talousarvion liitteet: Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin talousarvio 2011 Toiminta-ja taloussuunnitelma , KUUMA-seutu

3 YLEISPERUSTELUT Yleistä Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, taloussuunnitelman ollessa vähintään kolmevuotinen. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus. Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja seurannan merkitystä talouden ohjaukseen, määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston talouden ja toiminnan ohjausvälineitä. Tilikauden päätyttyä annettavassa toimintakertomuksessa on annettava selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain mukaan kunnan talouden hoidossa ja toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstö sekä toimivat myös samalla valvonnan välineinä. Valtuusto päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista. Talousarvio muodostuu eri osista. Tuloslaskelma-ja rahoitusosa edustavat kokonaistalouden näkökulmaa, käyttötalous - ja investointiosan edustaessa toiminnan ohjauksen näkökulmaa. Kuntalaki ei edellytä tulojen ja menojen muodollista tasapainottamista vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuonna voi olla yli - tai alijäämäinen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Laissa määritellyn talousarvion muodollisen rakenteen lisäksi taloussuunnitelman periaatteita ovat : - Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kalenterivuoden menot ja tulot. Tähän periaatteeseen lasketaan kuuluvan myös bruttoperiaate, jonka mukaan tulot ja menot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä vähentämättä tuloja menoista ja päinvastoin. - Tasapainoperiaatteen mukaan tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot. Talousarvion rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka rahoitustarve katetaan ja kuinka mahdollinen rahoitusylijäämä käytetään. - Vuotuisperiaatteen mukaan talousarvio sisältää vain yhden varainhoitovuoden suoriteperusteiset menot ja tulot. Varaukset ja rahastosiirrot ovat tilikauden tuloksen käsittelyeriä. - Nettoperiaatteen mukaan valtuusto voi päättää bruttomenojen ja bruttotulojen erotuksen eli toimintakatteen määrärahana tai tuloarviona. - Yhtenäisyysperiaatteen mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä. 2

4 - Julkisuusperiaatteen mukaan talousarvio on julkinen asiakirja, johon kenellä tahansa on oikeus tutustua. Vuoden 2011 talousarviossa käytetään nyt jo neljättä kertaa yksikköhintapohjaista budjetointia sekä tuloskorttien käyttöä käyttötalouden laadinnassa. Tuloskortit poikkeavat aikaisemmista vuosista, johtuen kuntastrategian laadinnan yhteydessä käyttöönotetuista tuloskorttirakenteesta. Pääosin korttien rakenne on kuitenkin samanluonteinen. Talousarvion toteutumaa tullaan seuramaan säännöllisin väliajoin ja toteutumasta raportoidaan valtuustolle seurantaraportein. Määräraha, tuloarvio, sisäiset menot ja poistot Määräraha on valtuuston talousarviossa euromääräinen, käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen, joka myönnetään tulosalueelle. Tuloarvio on valtuuston talousarviossa tuloarvio, joka asetetaan tulosalueelle. Tulot peritään hyväksyttyjen maksujen ja taksojen mukaisina palvelutilanteessa tai mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen. Netto tarkoittaa menon ja tulon erotusta eli toimintakatetta. Talousarviossa määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös sisäiset erät. Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä, laskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Investointiosassa ovat koottuna kunnan investointimenot ja tulot. Käyttöomaisuushankinnat, jotka ovat euroa tai suurempia tai kuuluvat ensikertaiseen kalustamiseen, käsitellään investointiosassa. Jos hankkeen toteutuminen siirtyy talousarviossa arvioidusta aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen suunnitteluvuosille. Automaattisesti siirtyvää määrärahaa ei ole. Investointitoiminnan rahoitusosuuksina talousarviossa esitetään mm. arvioidut valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet. Sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamista varten talousarviovuonna, suunnittelukauden tavoitteet ovat ohjeellisia. Talousarvio on käyttötalouden osalta sitova kunnanhallitukseen ja valtuustoon nähden keskuksittain, lautakuntiin nähden tulosalueittain, viranhaltijoihin sekä tulosalueen johtoon nähden tuoteryhmittäin, sitovana määräraha on toimintakate ja sitovina tavoitteina tuloskortin tavoitteet. Tarkastuslautakunnan osalta sitovuustaso on konsernihallinnon, demokratiatulosalueen, demokratiapalvelu tuoteryhmän, tarkastus tuotteen määräraha. Toimintakatetta laskettaessa ei oteta huomioon käyttöomaisuuden myynnistä kertyviä myyntivoittoja tai myyntitappioita, myyntivoittoja ei siten voi käyttää tulosalueen tai lautakunnan menojen katteeksi ja myyntitappioita ei tarvitse kattaa muilla tuloilla tai menojen vähennyksillä. Investoinnit ovat sitovia valtuustoon nähden toiminnoittain, tällä tavoin ne on esitetty myös investointisuunnitelmassa. Rahoitukseen merkityt tulot ja menot ovat sitovia kunnanhallitukseen nähden lajeittain. Vihdin vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva liikelaitos. Kuntalain 13 :n mukaisesti kunnanvaltuusto päättää vesihuoltolaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Vesihuoltolaitoksen talousarvio- ja suunnitelma liitetään osaksi kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa, jonka valtuusto hyväksyy. 3

5 Yleinen taloudellinen tilanne Muutospaineita julkiseen talouteen tulee monelta taholta. Valtiontalouden tasapainottaminen, rajojen asettaminen julkisen talouden velkaantumiselle, alijäämälle ja osuudelle bruttokansantuotteesta sitoo kunnallistalouden kiinteästi muun julkisen talouden kehitykseen. Kokonaisuutena julkinen talous on keskeisesti sidoksissa koko kansantalouden kehitykseen ja sitä kautta myös maailmantalouden kehitykseen. Yksittäisen kunnan toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa kansantalouden kehityksen ohella myös taloudellinen kehitys oman kunnan alueella sekä tietenkin kunnan omat toimenpiteet taloutensa hallinnassa. Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Elpymisen kärjessä on prosessi-ja välituoteteollisuus. Näiden teollisuusalojen valmistamien tuotteiden kysyntä on ollut keväästä lähtien vahvaa. Kuluvalle vuodelle 2010 Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot vuoden 2010 talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Lähivuosien kasvu asettunee reilun 2,5 prosentin vauhtiin. Suhteellisen maltillinen elpymisvauhti merkitsee, että taantuman aikaansaama tuotannon kuoppa umpeutuu vain vaivoin vuoteen 2012 mennessä. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun 2010 alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Vuonna 2011 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi vuonna 2009 keskimäärin nelisen prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Noin puolet noususta selittyy viime vuoden loppuun ajoittuneiden korotusten perinnöllä. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttaa sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Vuonna 2009 työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Talouden elpyessä työvoi- 4

6 man kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee vuonna 2011, parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli 8 prosenttia. Kuntatalous 3/2010 Suomen Pankki, talouden näkymät 2/2010 Kuntatalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä vuotta 2011 koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kuntaalan ansiotasoindeksi kohoaa. Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksu aleni viime vuoden huhtikuun alussa 1,05 prosenttiin maksun perustana olevasta palkasta. Maksu poistui kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu oli viime vuonna 2,0 % maksun perusteena olevasta palkasta. Vuonna 2010 maksun suuruus on 2,23 %. Maksun suuruutena vuonna 2011 on peruspalvelubudjetissa käytetty 2,11 prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 2,8 %, niin vuonna 2011 sen arvioidaan olevan 3,1 %. Tällä hetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös voi vaikuttaa työnantajan osuuteen. Vakuutettujen keskimääräinen eläkemaksu on tänä vuonna 4,8 % ja ensi vuonna arvion mukaan 5,1 %. 5

7 Opettajien VaEL-maksu alenee arvioiden mukaan tämän vuoden 21,8 prosentista ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä. Tänä vuonna ja vuonna 2011 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2-2,5 prosenttiin. Molempien vuosien arvioihin kustannustason kohoamisesta vaikuttavat muun muassa maltilliset arviot sekä sopimuskorotusten tasosta että yleisen hintatason kohoamisesta. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnille tilitettiin vuonna 2009 verotuloja kaikkiaan 17,6 miljardia euroa eli vain hieman vuotta 2008 enemmän. Vaikka kuntaryhmän jako-osuus on kohonnut vuonna 2010 viime vuonna sovelletusta jakoosuudesta, niin tilitykset kuluvalta vuodelta kertyvistä ennakoista kasvavat vain parisen prosenttia. Kuntien saamiin kunnallisveron tilityksiin vuonna 2010 vaikuttavat myös edellisvuosilta saatavat tilitykset. Alkuvuonna nämä tilitykset ovat supistuneet eräiden poikkeustekijöiden johdosta. Loppuvuoden aikana verovuodelta 2009 saatavat oikaisut muuttanevat tilanteen sellaiseksi, että kunnallisveron tilitykset ovat kokonaisuudessaan lähestulkoon edellisen vuoden tasolla. Yleisen taloudellisen tilanteen mahdollinen muuttuminen heijastuu myös loppuvuoden ennakoiden kertymiin. Kunnille tilitettäneen tänä vuonna kunnallisveroa kaikkiaan noin 15,4 miljardia euroa eli vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämän hetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2010 on noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tilitykset. KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNIT- TELUKAUDELLE Vihdin verotulojen kehitysnäkymän pohjana on kuntaliiton arvio verotulojen kehityksestä. Vihdin asukasluvun arvioidaan kasvavan n. 2,0 %:n vauhtia talousarviovuonna. Vihdin talouden tila ja toimintaympäristö suunnittelukaudella on jälleen kerran erittäin haasteellinen. Viime vuodet jatkunut hyvä kansantaloudellinen kehitys romahti vuonna 2008 ja varovainen elpymien on alkanut tämän vuoden kuluessa. Verotulojen kehitys on tämän hetken arvion mukaan muodostumassa talousarviota paremmaksi, lähestyen vuoden 2009 verotulojen tasoa. Toimintakulujen kasvu tänä vuonna tulee olemaan n. 5,4 prosenttia. Talouden taantuman vaikutukset eivät ole näkyneet tänä vuonna niin voimakkaina 6

8 kuin talousarvion laadinnassa oletettiin. Verotulot tulevat olemaan vuoden 2009 tasolla ehkä hieman ylittyen. Valtionosuudet tulevat vuonna 2010 ylittymään n. 2 milj. eurolla, johtuen ennakoitua suuremmasta asukasmäärään perustuvasta osasta ja veroperustemuutoksien korotusosasta. Vuonna 2011 kunnan verotulot alkavat kuntaliiton ennustekehikon mukaan toipua. Toipuminen johtuu mm. kansantalouden ja työllisyyden toipumisesta sekä myös asukasmäärän kasvun elpymisestä vuonna Verotulojen kokonaiskasvu ilman kunnallisveron 0,25 %-yksikön korotuksella olisi n. 4,5 % luokkaa, josta kunnallisveron kasvu n. 4 %, yhteisöveron kasvu n. 22 % ja kiinteistöveron kasvu n. 1,5 %. Veronkorotuksen vaikutus tuo kunnallisveroon n. 6,6 % kasvun talousarviovuodelle eli n 1,1 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu tulee pitää maltillisena ja se voidaan toteuttaa toimimalla tehokkaasti ja optimoimalla palvelunjärjestämistä, sen laatua ja volyymia. Palveluverkkoon tehdyt toiminnalliset muutoksien ja optimointien täytyy tuoda suotuisia muutoksia myös kustannusten kasvun hillitsemiseen, muuten investoinnit eivät ole olleet onnistuneita. Kunnan kiinteistöjen käytössä on edelleen vakavaa tehottomuutta, joka syö kunnan varoja ylisuhtaisilla käyttömenoilla sekä lainanhoitokustannuksilla. Laajan investointiohjelman toteuttaminen, jolla on pyritty palvelujen keskittämiseen, on velkaannuttanut kunnan erittäin nopeasti ja voimakkaasti, osaksi johtuen samanaikaisen hajautetun palvelujen tarjonnan ylläpidosta. Suuri lainamäärä, kasvavine lyhennyksineen ja rahoituskustannuksineen, heikentää voimakkaasti kunnan reagointimahdollisuuksia toimintaympäristön muutoksille, tilanteessa jossa muutosherkkyyttä erityisesti tarvitaan. Suuri lainamäärä yhdistettynä alhaiseen vuosikatteeseen luo vakavan riskin kunnalle selviytyä hallitusti velvoitteista ja palvelujen järjestämisestä sekä niiden kehittämisestä. Useat alhaisen vuosikatteen vuoden lisäävät velkaisuutta huomattavasti ja voivat johtaa aktiivisesta toimintojen ohjauksesta enemmän reaktiiviseen toimintatapaan. Valtuuston tiedoksi merkitsemässä ja ohjeellisesti noudatettavassa sekä talousarvion valmistelun tukena toimivassa palveluverkkosuunnitelmassa (PVS) on todettu, että talouden tulee olla tasapainossa kaikkina vuosina, jotta PVS:ssa olevat investoinnit voidaan toteuttaa. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista, mutta se vaatii menojen suhteuttamista käytettävissä oleviin tuloihin, joka taas on suuressa mittakaavassa saavutettavissa vain rakenteellisten muutosten kautta. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Vihdin kunnan taloudellinen tulos on vuonna 2010 vahvasti negatiivinen. Talousarvion tulos oli lähtökohtaisesti n. - 8,6 milj. euroa (mukana vesilaitos) negatiivinen. Viimeisimmän ennusteen mukaan kunnan kokonaistulos olisi paranemassa siten, että se olisi - 5,7 milj. euroa negatiivinen. Talousarvion menojen ylitystä olisi tulossa n. 3,7 milj. euroa. Se on seurausta merkittävästä toimintamenojen kasvusta verrattuna talousarvioon. Ylitysalueiden toteutumaennusteen kasvu verrattuna talousarvioon on n. 16 %, verrattuna edellisen vuoden toteutumaan kasvua on n. 1,9 %. Menojen suunnittelun tavoitteellisuudessa ja realistisessa palvelujen järjestämisen kustannusten arvioinnissa täytyy löytyä paremmin toimivampi toimintatapa. Palvelukysynnän merkittävimpiä ylitysalueita ovat olleet vammaispalvelut, lastensuojelun avohuollon tukitoimet, lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottotoiminta sekä peruskunnan energiakustannukset. Keväällä 2009 käynnistettiin kunnassa kuntastrategian laadinta sekä palveluverkkosuunnitelman päivitys, joissa hahmotettiin kunnan tulevaisuutta ja mikä on kunnan tärkeimmät tavoitteet pitkällä ja keskipitkällä sekä myös lyhyellä aikavälillä. Tällainen strategia toimii sateenvarjon tapaan kuntalaisille ja henkilöstölle ja ohjaa valittujen toimintalinjojen mukaisesti kunnan toimintaa tiekartan tavoin kohti asetettuja tavoitteita. Kuntastrategia hyväksyttiin valtuustossa syksyllä 2009 ja sen tarkentaminen on jatkunut edelleen talousarvion tuloskorttien muodossa. Talousarvioon on otettu kuntastrategian tuloskortit ohjaamaan toiminnallisten tavoitteiden suunnitte- 7

9 . Itse kuntastrategiaa ei tähän talousarvioon ole otettu kokonai- lua, toteutusta ja seurantaa suudessaan mukaan. Vihdin kunnan talouden on nyt kolmatta vuotta vakavassa epätasapainossa. Omaisuutta on myyty aikaisemmilla tilikausilla, jolloin on saavutettu hetkellinen parempi tilanne. Myytävissä oleva omaisuus on hyvin pitkälle myyty, pois lukien obligaatiorahasto-osuutta sekä muutamia asunto -osakkeita. Tonttien myyntiä ei tässä yhteydessä mielletä kertaluonteiseksi omaisuuden myynniksi. Palveluverkkoa ja toimintaa on pyritty kehittämään. Suuressa mittakaavassa kulujen kasvun täytyy olla alle tuottojen kasvun. Myös investointeihin on kulunut paljon varoja erityisesti aikaisempina vuosina, mutta erittäin voimakas investointitahti on jatkumassa myös tulevina vuosina. Tämä kasvattaa kunnan lainakantaa huomattavasti ja tulee olemaan taloussuunnitelman viimeisenä vuotena euroa l asukas. Lainakanta on erittäin suuri kaikilla mittareilla tarkasteltuna ja vaikeuttaa kunnan toimintamahdollisuuksia, ja kaventaa joustavuutta ulkoisiin toimintaympäristön muutoksiin. Investointitahdin voimakas hidastaminen on välttämätöntä. Vuosikatteen tulee riittää investointeihin. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä kunta täytti jo 3 kriisikunnan mittaria. Verotulot tulevat kasvamaan talousarviovuonna maltillistuen kuitenkin taloussuunnitelmakauden loppuvuotena merkittävästi. Kunta tarvitsee ehdottomasti vieläkin vahvempaa vuosikatetta kuin talousarvioon on suunniteltu, selvitäkseen tulevien vuosien lainataakan tuomista velvoitteista ja palvelukysynnän tuomista menojen kasvusta. Lisäksi toimintaa ja palveluja tulee kehittää siihen suuntaan, että kunnan talous kestää myös verotulojen hitaammankin kehityksen. Verotulojen kasvu on talousarviossa n. 5,7 % prosenttia verrattuna ennusteeseen ja taloussuunnitelmavuosina 6,2 ja 3,8 prosenttia. Aikaisempina vuosina toimintakulujen kehitys on useana vuonna ollut rajua. Tähän voimakkaaseen kehitykseen on pyritty vastaamaan perustamalla mm. perusturvakuntayhtymä Karviainen sekä liikelaitoskuntayhtymä Puhti. Näiden yhtymien perustamisella on tavoiteltu menojen kasvun kehityksen maltillistamista. On olemassa edelleen riski, että mittavia kustannussäästöjä joudutaan edelleen odottamaan, ellei rakenteellisiin muutoksiin pystytä. Rakenteelliset muutokset luovat kuitenkin pohjan aitoon mahdollisuuteen vaikuttaa menojen kasvun kehitykseen tulevaisuudessa. Muussa tapauksessa on erittäin suuri riski, että kunnan talous on tasapainossa vain silloin kun verotulojen kasvu on 8-10 %:n tasolla. Tämän tasoinen pitkäjaksoinen kasvuodotus on suurella todennäköisyydellä erittäin epärealistinen. Talousarvio on laadittu historiallisen alhaisella menojen kasvuodotuksella ja sen toteuttaminen vaatii aktiivista otetta, päättäväisyyttä ja toimenpiteitä. Talousarvio on laadittu oletuksella, että talous on kokonaisuutena elpymässä ja vaikuttaa suotuisasti kunnan verotuloihin varsinkin talousarviovuonna. Kunnallisveroprosenttiin on ole laskettu 0,25 %-yksikön nosto. Talousympäristön näkymä ei kuitenkaan ole ilman riskiä. Useissa kannanotoissa on pitkin kesää ja vielä syksylläkin ollut esillä maailmantalouden mahdollinen uusi taantumauhka, eikä uutta selkeää maailmantalouden veturia ole tunnistettavissa. Viimeaikaiset spekulaatiot Kiinan valuutan yliarvostuksesta eivät ole olleet omiaan vähentämään epävarmuutta. 8

10 Vuosikate; poistot ja investoinnit M - F l n v e s t o i n n i t Poistot ' ; Oheinen kuvio osoittaa, että kunnan tulorahoitus on riittänyt poistojen kattamiseen ainoastaan kahtena vuotena vuodesta 2003 lähtien. Talousarviovuonna vuosikate on n. 5,3 milj. euroa, taloussuunnitelman viimeisinä vuosina vuosikatteen arvioidaan nousevan n. 8,5 milj. euroon. Tasapainoisen kunnallistalouden vähimmäisvaatimus on, että vuosikate kattaa poistot. Voimakkaasti kasvavalla kunnalla, kuten Vihdillä, vaatimus on vieläkin kovempi, yleisesti on verrattu vuosikatteen riittämistä investointeihin. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointien kattamiseen vielä kertaakaan tarkastelujaksolla, eikä tule riittämään taloussuunnitelmavuosinakaan. Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa talousarviovuonna ja arvioidaan olevan suunnittelukauden sisällä suurimmillaan 2011, jolloin lainaa on yhteensä n. 85,4 milj. euroa. Lainamäärä per asukas myös pienenee vuosittain taloussuunnittelukaudella ja on suurimmillaan 2011, jolloin asukaskohtainen lainarasite on euroa. Lainamäärän kuitenkin pysyy kokonaisuudessaan suunnittelukauden aikana melko lailla samansuuruisena, jolloin korkotason noustessa myös korkokulut tulevat kasvamaan. Korkotason arvioidaan maltillisesti nousevan vuoden 2010 syksyn tasosta. Rahoituskulut kokonaisuudessaan arvioidaan olevan n. 3 milj. euroa eli noin 106 euroa/asukas. Vuoden 2011 talousarvion mukaan toimintakulut ovat n. 138 milj. euroa (mukana liikelaitos). Vuoden 2010 ennusteeseen verrattuna toimintakulut kasvavat 2,9 %. Toimintakatteen kasvu, jossa on mukana käyttöomaisuuden myyntivoitot on 2,4 % ja ilman myyntivoittoja 3,0 %, verrattuna vuoden 2010 ennusteeseen. Toimintakate, joka on sitova, kasvaa vuosittain keskimäärin 3,2 % koko taloussuunnitelma kauden ajan. 9

11 VERORAHOITUS Verorahoitus tarkoittaa kunnan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää. Kunnan verotulojen arvioidaan kasvavan n. 5,7 prosenttia vuonna Vihdin kunnan verotulojen osuus verorahoituksesta on tällä hetkellä noin 81,9 % ja valtionosuuksien osuus siten noin 18,1 %. Kunnan verotulot kasvoivat vuonna 2008 noin 9,2 % ja vuonna 2009 n. 2,9 % kasvua. Vuonna 2010 verotuloennusteen arvioidaan olevan hieman yli vuoden 2009 tason. Laskua on hidastanut kiinteistöverojen nostot vuodelle 2010 sekä yhteisöverojen toipuminen. Vihdin verotulojen kasvu on ollut varsin ripeää vuoden 2003 jälkeen, kuten oheinen kuvio osoittaa. Kasvua on tukenut väestön kasvun lisäksi palkkaratkaisuihin sisältyneet korotukset sekä hyvä työllisyystilanne. Verotulon kasvu ja kehitys 2,0 /y,- 80 t,.; I:` t _ 8,0 % *- Muutos edelliseen vuoteen Vihdin verotuloennuste näyttää talousarvion hieman ylittävää kasvua vuodelle Verotulo vuonna 2011 tulee kasvamaan. Osaltaan kasvu on kahden vuoden heikomman vuoden jälkeistä toipumista. Tämän hetkisten arvioiden mukaan kasvua odotettaisiin tulevan suunnitteluvuosina, mutta kasvun arvioidaan taittuvan ja maltillistuvan taloussuunnittelujakson viimeisenä vuotena. 10

12 Vihdin kunnallisveroprosentti oli 19,25, jota korotettiin vuodelle ,5 prosenttiyksiköllä ja nyt 0,25 prosenttiyksikköä ollen 19,50 %. Kunnallisveron arvioidaan pienenevän vuonna 2010 n. 2 %. Työllisyyden paraneminen on jo joiltain osin kuntien tilityksissä, lopullisen tilityksen vaikutus näkyy marraskuun verotilityksessä. Kunnallisveron ja verotulojen arvio perustuu kuntaliiton verokehikosta saatuihin tietoihin. Kunnallisveron kasvun arvioidaan taittuvan huomattavaan nousuun ja kääntyvän positiiviseksi n. 5,7 prosenttiin vuonna Yhteisöverotulojen ennustetaan kokonaisuutena kasvavan voimakkaasti vuonna 2010, osaksi johtuen valtion tekemästä kuntajako-osuuden muutoksesta. Vihdissä vuoden 2011 yhteisöverotuloksi on arvioidaan n. 4,2 milj. euroa, jossa on kasvua n. 22 % verrattuna ennusteeseen Arvio on suoraan Vihdin kunnan yhteisöveron jako-osuuden mukainen. Yhteisöveron arvioidaan taittuvan voimakkaasti vuonna 2012, ollen n % negatiivinen. Tällöin yhteisöverosta poistuu valtion tekemä kuntajako-osuuden muutoksen vaikutus. Kiinteistöveroprosentteja on korotettiin vuodelle Asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,6, muiden kuin vakituisesti asuttujen asuinkiinteistöjen veroprosentti on 1,0 ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,95. Lisäksi rakentamattomille rakennuspaikoilla on 3 prosentin kiinteistövero. Kiinteistöveron tuotoksi talousarviossa on ennakoitu noin 6,2 milj. euroa ja keskimääräiseksi suunnittelukauden kasvuksi n. 1-1,5 prosenttia. Talousarvioluku on verottajan laskennallisesta kiinteistöverotilastosta. Kasvu tulee suunnitelmavuosina lähinnä verottajan toimesta tehtyjen verotusarvojen tarkistusten sekä veropohjan kasvun kautta. Valtion talousarvioesityksessä on peruspalvelubudjettitarkastelun mukaisia valtionapuja budjetoitu vuodelle 2011 yhteensä miljoonaa euroa mikä on 4,2 % tämänvuotista enemmän (404 miljoonaa euroa). Valtionosuuksiin sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus, joka lisää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia ja avustuksia 133 miljoonaa euroa. Todellinen kustannustason nousu on arvioitu 2,6 prosentiksi. Indeksikorotusta on korjattu pienemmäksi, koska tarkentuneiden tietojen mukaan vuoden 2009 indeksikorotus osoittautui noin prosenttiyksikön liian suureksi. Valtionosuuksien lisäykseen sisältyy myös 74 miljoonan euron lakisääteinen lisäys, joka aiheutuu asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten noususta. Kuntien laskennalliset kustannukset nousevat vastaavasti 217 miljoonaa euroa (kuntien rahoitusosuus kustannusnoususta on siis 66 %). Asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuva esi- ja perusopetuksen laskennallinen 18 miljoonan valtionosuussäästö käytetään perusopetuksen laadun kehittämiseen eikä säästöä synny. Valtio-kuntasuhteeseen liittyvät myös eräät kustannusneutraalisti toteutettavat toimenpiteet, eli 129 miljoonan euron veroperustemuutosten kompensaatio, yhdistymisavustusten kattosäännön (200 miljoonaa euroa vuosina ) ylitykseen liittyvä 45 miljoonan euron vähennys, tulkkauspalvelujen valtiolle siirtoon liittyvä 11,6 miljoonan euron vähennys ja kuntien tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseen liittyvä 5 miljoonan euron määrärahasiirto. Harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin esitetään 20 miljoonaa euroa eli määräraha säilyisi tämän vuoden tasolla. Valtiovarain ministeriö esittää vuodelle 2010 tehdyn ns. "ylimääräisen" 30 miljoonan euron valtionosuuden poistamista. Valtionosuusuudistuksen yhteydessä tehdyllä korotuksella varmistettiin, ettei minkään kunnan valtionosuus vähenisi tämän vuoden alusta voimaan tulleen uudistuksen johdosta. Kuntaliitto on pitänyt lisätyn valtionosuuden poistamista perusteettomana Väestönkasvun puolittuminen poistaa valtionosuuden yleisestä osasta Vihdille erittäin merkittävän asukasluvun muutokseen perustuva korotuksen, joka on vuonna ,2 milj. 11

13 euroa. Lisäksi valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset veroperustemuutoksien osalta vähentävät valtionosuutta n. 300 teuroa verrattuna vuoteen Vuonna 2011 kunnan peruspalvelujen valtionosuus (yhden putken vos) on teuroa, verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus teuroa ja muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet teuroa. Kaikki edellä mainitut vaikutukset huomioiden valtionosuuksien määrä laskee ja on arvion mukaan vuonna 2011 n. 22,6 milj. euroa, jossa on laskua n. - 3,54 prosenttia. Lopulliset valtionosuudet tulevat tietoon vuoden loppuun mennessä m Valtionosuudet I'I 0 Verotulot ''' TOIMINTATUOTOT JA -KULUT Vuoden 2011 talousarviossa toimintakate (mukana liikelaitos) on 92,2 % verorahoituksesta, kun se vuoden 2010 talousarviossa on 97,9 %. Kehitys on oikean suuntainen, koska se tarkoittaa myyntivoittojen ja toimintatuottojen osuuden kasvamista, toimintakulujen osuuden pienenemistä sekä vahvistaa vuosikatteen ja tuloksen positiivista kertymistä. Toimintatuottojen kasvua tulisi edelleen tukea tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Kun verrataan toimintakulujen kasvua verotulojen kasvuun, on talousarvio kääntymässä parempaan asentoon verrattuna aikaisempaan vuoteen. Mitä suurempi kasvuero toimintakulujen ja verorahoituksen välillä on verorahoituksen hyväksi, sitä enemmän se edesauttaa kuntaa selviämään lainan lyhennyksistä ja korkokuluista. Suunnitelmavuo- 12

14 sina toimintatuotot kasvavat n. 3,3 prosenttia ja toimintakulut kasvat keskimäärin n. 3,,2 prosentilla i Verorahoitus "Toimintakulut Henkilöstökulujen kasvu on vuoden 2010 muutetusta talousarviosta on n. 4,4 %. Tähän vaikuttavat nostavasti arvioidut palkankorotukset, henkilöstösivukulut, uudet vakanssi (7,9 kpl) ja viime vertailuvuoden talousarvioon ladatut henkilöstökululeikkaukset, laskevasti vapaaehtoiset henkilöstösäätötavoitteet sekä kunnanvaltuuston henkilöstökululeikkaus vuosille 2011 ja 2012, kullekin vuodelle 500 teuroa. Asiakaspalvelujen ostot kasvavat n. 2,5 prosenttia vuoden 2010 muutetusta talousarviosta. Tähän ryhmään kuuluvat mm. ostot Karviaiselta (+2,5 %) ja erikoissairaanhoidon tulosalue (+2,9 %). Palvelujen ostoihin kirjataan mm. Puhdilta (+ 1,9 %)ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta (- 1 %) ostetut palvelut. Erikoissairaanhoidon määräraha on otettu talousarvioon HUS:in ilmoittamana lukuna. Toimintatuotot ilman myyntivoittoja nousevat 1,8 % vuoden 2010 talousarvioon verrattuna. 13

15 Toimintatuotot ja -kulut sekä toimintakate asukas ` EI Toimi ntatuotot Toimintakulut VUOSIKATE JA TILIKAUDEN TULOS Vuosikate kertoo, paljonko kunnan tulorahoituksesta jää toiminnasta aiheutuvien käyttömenojen kattamisen jälkeen investointeihin. Tulorahoituksen katsotaan yleisesti olevan laskennallisesti tasapainossa, kun vuosikate vastaa suunnitelmapoistoja (vuosikate/poistot = 100 %). Poistojen tulisi taas vastata keskimääräistä korvausinvestointitasoa. Vahvasti kasvavien kuntien, kuten Vihdin, voidaan katsoa tekevän poikkeuksen tästä yleissäännöstä, koska tällaisilla kunnilla on kasvusta johtuvia tarpeita investoida palvelurakenteeseen ja palvelujen järjestämiseen korvausinvestointitasoa enemmän. Rahavirtapohjaisemmassa tarkastelussa vuosikatetta verrataan investointeihin, jolloin nähdään kuinka hyvin rahavirta riittää tehtäviin investointeihin ja lyhennyksiin ilman lainanottoa. Tällöin voidaan nähdä, että kunnan investointiohjelman läpivienti vaatii mittavaa lainanottoa. Vuosikatteen tulee riittää myös otettujen lainojen lyhennyksiin. Vihdin kunnalla ei vuosikate ole riittänyt lainan lyhennyksiin vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2011 tuo "vaje" on n. 5 milj. euroa (10,6 milj. euroa vuonna 2010). Kunnalla on vuosikatteen suhde lainan määrään vahvasti epätasapainossa. Lisälainan ottaminen lyhennysten kattamiseen ei ole missään nimessä tarkoituksenmukaista. Tässä tilanteessa kunnan täytyy käyttää kaikki mahdolliset keinot vuosikatteen kohottamiseksi pysyvästi ja lisälainamäärän hillitsemiseksi. Vuoden 2011 talousarviossa (mukana W HL) vuosikate on 5,2 milj. euroa ja poistot 7,7 milj. euroa. Vihdin investointitahti on ollut viimeisenä neljänä vuotena ja on aina vuoteen 2020 asti, erittäin kova. PVS.n mukaan Investointien määrä on yhteensä 127,4 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on käytettävä velkarahoitusta palvelu- 14

16 rakenteen ylläpitämiseksi ja investointien rahoittamiseksi. Kunnan velkaantumistahti on ollut aikaisemmin erittäin nopeaa mutta taloussuunnittelukaudella tahti pysähtyisi. 25, , Vuosikate []investoinnit Vuonna 2010 ennustettu (syyskuu) vuosikate (mukana VVHL) on noin 2,5 milj. euroa. Vuosikate täytyy suhteuttaa kunnan kokonaistilanteeseen ja toimintaan, eikä ole välttämättä järkevää asettaa eksaktia euromääräistä rajaa, koska sen riittävyys määräytyy toimintatuottojen ja -kulujen ja investointien suhteen perusteella. Vuosikate on kuitenkin kyettävä jatkossa nostamaan investointien tasolle. Seuraavien kymmenen vuoden investointien taso on keskimäärin n. 12,7 milj. euroa vuosittain. Pysyvä keino talouden tasapainottamiseksi on jatkaa edelleen palvelurakenteen optimointia ja samalla toiminnan tehostamista kustannustason alentamiseksi. Talousarviovuonna 2011 Vihdin kunnan talous on erittäin vahvasti alijäämäinen. Tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan n. - 2,4 milj. euroa negatiiviseksi. Taloussuunnittelukauden vuosina 2012 ja 2013 vuosikate toipuu verotulojen kasvun käynnistyessä ja toimintakulujen pysyessä maltillisina, muttei riitä investointeihin. Vuosikate kuitenkin olisi ylittämässä ensimmäisen tärkeän rajapyykin vuosikatteen riittäessä vuonna 2013 poistoihin. Vihdin olisi olennaisen tärkeää jatkaa ja pystyä kasvattamaan vuosikatettaan siten, että tulevaisuudessa strategiset investoinnit voidaan rahoittaa tulorahoituksella. Velkaisuus uhkaa vakavasti kunnan toimintamahdollisuuksia ja kaventaa mahdollisuuksia hallitusti reagoida proaktiivisesti toimintaympäristön muutoksiin ja haasteisiin. 15

17 INVESTOINNIT Investointisuunnitelman laadinnassa on pohjana ollut kunnanvaltuuston tiedoksi merkitsemä Vihdin kunnan palveluverkkosuunnitelma (PVS), joka päätöksen mukaisesti toimii kunnanhallituksen talousarviovalmistelun tukena ja ohjeellisesti noudatettavana. Vuoden 2010 talousarvion investointeihin varattiin noin 15,2 milj. euroa, ennusteen mukaan toteuma tulee olemaan 14,9 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit vuonna 2011 ovat Nummelan paloaseman laajennus, Ojakkalan päiväkoti ja Nummelanharjun koulun II vaiheen suunnittelun aloitus. Investointiohjelman mukaan vuoden 2011 investoinnit ovat yhteensä 13,4 milj. euroa, sisältäen vesilaitoksen investoinnit. Vuonna 2012 investointitaso laskee 8,8 milj. euroon ja vuonna 2013 se on 9,3 milj. euroa. Uusinvestointien lisäksi on huolehdittava myös korjausinvestoinneista, jotta korjausvelan kasvu voitaisiin minimoida. Uudet kaava-alueet ja odotettavissa oleva muuttovoitto aiheuttavat puolestaan tarvetta kunnallistekniikan investointeihin. Näiden kunnallistekniikan investointien tulee reagoida tontinmyynnin kehitykseen joustavasti siten, että myyntien mahdollisesti heiketessä myös uusien alueiden investoinnit pienenevät. Investoinnit rahoitetaan riittämättömän tulorahoituksen johdosta ottamalla lisää pitkäaikaista lainaa. Asukasluvun kasvuvauhdilla on olennainen vaikutus investointitarpeeseen. nvestoinnit milj. euroa

18 HENKILÖSTÖ Vihdin kunnan palveluksessa on kaikkiaan n henkilöä (1142 työntekijää ). Henkilömäärän lisäksi henkilöstön työpanosta ja sen kehitystä seurataan henkilötyövuosilaskennalla, joka perustuu todelliseen tehtyyn työaikaan. HENKILÖTYÖVUODET Toteutunut tehty työaika (vuodet suhteutettuna organisaatiorakenteeseen ) HALLINTO ** 2011*** Hallinto ja talous 20,36 24,40 25, 39 23, 78 20, 97 21,84 22,27 Ruoka- ja siivous alvelut 115,85 114,21 111,50 108,46 108,40 104,74 104,74 SIVISTYS Kasvatus- ja koulutus" 283,58 286, ,50 310,07 347, , ,98 Varhaiskasvatus 227,98 234, , ,97 278, ,16 292,27 Kulttuuri-ja kansalaistoimi 19,93 19, 76 19, 64 19,47 17, 46 17,90 17,90 Liikunta 13,73 11, 29 12,17 10,83 9,47 10,40 10,40 Nuoriso* 16,09 20,72 17,05 16,80 7,11 7,64 7,64 TEKNINEN-JA YMPARISTO Tekninen 75,65 76, 17 85, 23 84,29 69, 22 69, 94 71,64 Vesilaitos 10,72 10,74 10,58 10,76 10,76 yht 783,89 798,51 806, ,67 869, ,36 899,59 " Iltapäivätoiminta siirtyi nuorisopalveluista koulutoimeen Toteutuneisiin henkilötyövuosiin perustuva arvio *** Toteutuneisiin henkilötyövuosiin perustuva arvio, sisältää kunnanjohtajan talousarvioehdotuksen mukaiset uudet vakanssit Vakanssiesitykset 2011 ja taloussuunnittelukaudelle Talousarvioon sisältyy kaikkiaan 7,9 uutta vakanssia vuodelle Hallintokeskukseen hallinnon ja talouden tulosalueelle esitetään 0,5 palvelusihteerin toimen perustamista, kun Vihti ottaa vastatakseen Karkkilan puhelinvaihteen taustatyöt sekä Luksian puhelinvaihteen taustatöineen. Varhaiskasvatuksen tulosalueeila aloittaa yksi uusi päiväkotiryhmä tammikuun alussa 2011 ja toinen elokuun alussa 2011, joihin esitetään yhteensä kuuden kasvatushenkilön, kahden lastentarhanopettajan ja neljän lastenhoitajan työsuhteen perustamista. Tekniseen ja ympäristökeskukseen esitetään ympäristöpalveluihin ympäristötarkastajan 1,4 vakanssin lisäystä, joista 0,4 on nykyisen ympäristötarkasta-työsuojelupäällikön viran muuttaminen kokonaan ympäristötarkastajan viraksi ja ympäristötarkastajan uuden vakanssin perustamista Karkkilan kanssa sovitun yhteistyön toteuttamiseksi. Työsuojelupäällikön tehtävä ehdotetaan hoidettavan ostopalveluna Puhdista. Lisäksi rakennusvalvonnassa on tarkoitus täyttää täyttämättä ollut rakennustarkastajan virka alkaen. 17

19 VAKANSSIESITYKSET 2011 Uudet vakanssit Kustannus Kes kus / tulos alue Nimike Virka / Vaky Alk. /vuosi Vakanssin perustelut toimi Ma Vihdin vaihde ottaa vastatakseen Karkkilan vaihteen taustatyöt sekä Luksian Hallintokeskusl puhelinvälityksen vaihteen taustatöineen. hallinto ja talous Palvelusihteeri ' / 2 toimi vak Vastaavan suuruinen tulonlisäys. Sivistyskeskus/ Uusi p' äiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä , päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak tarvitaan lisää. Tekninen ja Kunnanvaltuuston päätös ympäristökeskus/y ympäristönsuojelun palvelujen mpäristöpalvelut ympäristötarkastaja virka Vak uudelleenjärjestelystä VAKANSSIESITYKSET 2011 Nimikemuutokset vuodelle 2011 Keskus /tulosalue Nykyinen nimike Uusi nimike Alk. Perustelu Perusko ulun matematiikan, Nykyisten kelpoisuusvaatimusten mukaan kolmen Sivistyskeskus/ fysiikan ja kemian Peruskoulun kemian aineen yhdistelmään on vaikea löytää muodollisesti koulutus lehtori ja fysiikan lehtori kelpoisia hakijoita. Museoamanuenssin nimike vastaa paremmin tehtäviä, joita ovat mm. esineiden luettelointi Sivistyskeskus/ digitaaliseen muotoon. Konsevaattorin tehtäviä ei kulttuuri- ja vapaa- museolla ole voitu teettää useampaan vuoteen aikapalvelut Konservaattori Museoamanuenssi asianmukaisten tilojen puuttuessa. Tekninen ja Kunnanvaltuuston päätös ympäristökeskus / ympäristönsuojelun palvelujen ympäristöpalvelut Ympäristösihteeri Ym äristö äällikkö uudelleenjärjestel tä Tekninen ja ympäristökeskus / maankä ö alvelut Kaavoitusteknikko Kaavasuunnittelija Uusi nimike vastaa paremmin nykyistä tehtävää Tekninen ja ympäristökeskus / maankäyttöpalvelut Kiinteistöteknikko Maankä öteknikko Uusi nimike vastaa paremmin nykyistä tehtävää Tekninen ja ympäristökeskus / maankä töpalvelut Suunnitteluavustaja Kaavoitusassistentti Uusi nimike vastaa paremmin nykyistä tehtävää 18

20 VAKANSSIESITYKSET Vakanssien muutokset vuodelle Perustelut muutokselle Kustannusvaikutus, Keskus!tulosalue Nimike muutos Ym päristötarkastaja kokoaikaiseksi alkaen (nyt Kunnanvaltuuston 60 %), päätös Tekninen ja työsuojelupäällikön ympäristönsuojelun ympäristökeskus/y tehtävät (40%) palvelujen mpäristöpalvelut m äristötarkastaja erikseen uudelleenjärjestelystä , Rakentamisen volyymin edelleen kasvaessa rakennusvalvonnan toimintaedellytysten turvaaminen, tulot kasvavat Tekninen ja Avoinna olevan taksamuutoksen ympäristökeskus/y rakennustarkastajan mpäristöpalvelut rakennustarkastaja viran täyttäminen vuodesta Alkaen Taloussuunnittelukaudella vuosille 2012 ja 2013 henkilöstösuunnitelmassa esitetään kummallekin vuodelle kuuden uuden kasvatushenkilön vakanssin perustamista aloittaviin päiväkotiryhmien. VAKANSSIESIT YKSET Uudet vakanssit Keskusltulosalu Nimike Virka Vak. Alk. Inv., Kustannus ' sltu mtke.,.ås Virk k - _, u. n ltoim Ima /vuosi ttolm JMa.'` (vuosi Sivistyskeskus/ Sivistyskeskus! varhaiskasvatus las te ntarhan ettaa toimi Vak varhaiskasvatus lastentarhano pettaja toimi Vak x Sivistyskeskus/ Sivistyskeskus/ varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi Vak varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi Vak x Sivistyskeskusf Sivistyskeskus/ varhaiskasvatus lastenhoitåa toimi Vak varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi Vak x Sivistyskeskus) Sivistyskeskus! varhaiskasvatus lastentarhano ettaja toimi Vak x varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi Vak x Sivistyskeskus! Sivistyskeskusf varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi Vak x varhaiskasvatus lastenho itåa toimi Vak x Sivistyskeskus/ Sivistyskeskus! varhaiskasvalus lastenhoitaja toimi Vak x varhaiskasvatus lastenhoitåa toimi Vak x 19

21 Henkilöstömenot henkilöstömenoissa tai henkilöstömenoja korvaavien palveluiden ostoissa. Kunnanhallitus linjasi päätöksessään (KH ) tarkemmin ne toimenpiteet, toimintatavat ja aikataulun, joilla henkilöstösäästöjä toteutetaan. Tämän päätöksen mukaisesti vuoden 2011 sessä tulosalueittain henkilöstömenojen suhteessa. Työnantajan yksipuolisesti käytössä olevia keinoja henkilöstösäästöjen aikaan saamiseksi on mm. suosittaa henkilöstölle palkattomien vapaiden pitämistä. Tavoitteena on edelleen vuonna 2011, että jokainen kunnan työntekijä pitäisi vuoden aikana keskimäärin kolme kalenteripäivää palkatonta vapaata, jolloin tällä saavutettaisiin n euron säästö henkilöstömenoissa. Henkilöstösäästöjä tavoitellaan tarkastelemalla vuoden aikana vapautuvien virkojen ja tehtävien täyttöä ja myöhentämällä täyttöjä vähintään kahdella kuukaudella. Sijaisten käyttöä rajoitetaan edelleen kaikissa alle neljän työpäivän poissaoloissa ja ylitöiden teettämistä vältetään. Työajan käyttöä tehostamalla on myös mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä henkilöstömenoissa mm. sijaiskustannusten vähentyessä. Kunnanjohtaja on antanut henkilöstölle tarkemmat ohjeet henkilöstömenojen hallinnasta. Henkilöstötyön keskeiset tavoitteet vuonna 2011 Henkilöstöä ja työhyvinvointia kehitetään loppuvuonna 2010 hyväksyttävän henkilöstöstrategian mukaisesti. Vihdin kunnan strategiassa henkilöstönäkökulmasta kriittisenä menestystekijänä on olla hyvä työnantaja. Tähän pyritään kehittämällä osaamista ja johtamista sekä varmistamalla riittävä henkilöstön saatavuus ja työssä jaksaminen. Osaamisen kehittämisessä otetaan ensimmäiset askeleet kartoittamalla organisaation osaaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Henkilöstön saatavuuden näkökulmasta kehitetään edelleen rekrytointiprosessia ottamalla käyttöön valtakunnallinen Kuntarekry - järjestelmä. Työhyvinvoinnin kehittäminen saatiin vuonna 2010 hyvään alkuun yhdessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa toteutettavalla työhyvinvoinnin kehittämishankkeella, ja tulevana vuonna onkin tarkoitus jatkaa hankkeen yksittäisiä, työhyvinvointia kehittäviä toimenpiteitä tavoitteena vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja ja nostaa keskimääräistä eläköitymisikää pidemmällä tähtäimellä. Osaavaa johtajuutta kehitetään panostamalla esimieskoulutukseen. 20

22 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT VÄEST Ö Vihdin väestömäärän kasvuvauhti hidastui 1990-luvun alkupuolella, mutta tästä huolimatta se on ainakin toistaiseksi ollut riittävä pitämään kunnan väestörakenteen edullisena. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kasvuvauhti on ollut keskimäärin kahden prosenttiyksikön luokkaa vuosittain, aivan viime vuosina jopa yli kaksi prosenttia. Pääosin väestönkasvu selittyy kunnan positiivisella nettomuutolla, mutta osaltaan sitä selittää myös seudullisesti verraten korkea syntyvyys. Syntyvyyttä puolestaan pitää seudullisesti korkealla tasolla juuri positiivinen nettomuutto, joka vuodesta toiseen tuo Vihtiin nuorehkoja lapsiperheitä. Seudulle tai seudulla muuttavien silmissä Vihti näyttäytyy houkuttelevana asuinpaikkana mm. uusien asemakaava-alueidensa sekä monipuolisen rakennus-ja asuntokantansa vuoksi. Vihdin väestömäärän kasvutavoitteeksi on linjattu noin 2 % vuodessa (kv ). Tätä kasvutavoitetta perustelee mm, vuonna 2006 tehty tutkimus Vihdin kunnan väestökehityksen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset kunnallistalouteen (Kaupunkitutkimus TA Oy), jossa voimakas väestökasvu nähtiin keinona vastata väestön huoltosuhteen epäedulliseen kehitykseen. Vuoden 2010 maaliskuussa Vihdissä oli asukkaita ja vuoteen 2030 mennessä asukasluvun ennustetaan kasvavan lähes asukkaaseen, mikäli kasvutavoitteet toteutuvat. Väestön ikärakenne on edelleen kilpailukyvyn kannalta edullinen - ikäryhmässä vuotiaita oli vuoden 2009 lopussa henkilöä ja työikäisiä kokonaisuudessaan (18-65-vuotiaat) oli 63,5 % koko kunnan väestöstä. Väestömäärän kehitys Kaaviossa esitetty Vihdin väestömäärän kehitys perustuu vuodesta 2009 eteenpäin väestösuunniteohjelman tuottamien tuloksiin. Tulevalla suunnittelukaudella päivähoitoikäisten määrän odotetaan kasvavan jonkin verran. Peruskouluikäisten määrä sen sijaan kasvaa ennusteen mukaan merkittävästi, joskin tämän ikäluokan osalta vuosittaiset kasvun heilahtelut ovat yleisesti ottaen suuria. Vuoden 2010 jälkeen vanhusten määrä ja osuus väestöstä kasvaa ennusteen mukaan aiempaa nopeammin. 21

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 146 30.5.2016 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 146 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys (kv) Yleinen taloudellinen tilanne

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys (kv) Yleinen taloudellinen tilanne Kunnanhallitus 79.0.0 Kunnanhallitus 0 0.0.0 Perusturvalautakunta 8.0.0 Vuoden 0 talousarvion ja vuosien 07-08 taloussuunnitelman laadintakehys (kv) 8/0.0.00/0 Kunnanhallitus.0.0 79 Kuntalain (8, ) mukaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen

Talousarvion toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 294 Talousarvion toteutuminen 31.8.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 6.10.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvio toteutuminen

Talousarvio toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 152 Talousarvio toteutuminen 30.4.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 25.5.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE

VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE Vuoden 2017 Talousarvion täytäntöönpano-ohje Julkaisija: Vihdin kunta 1 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE VUODELLE 2017 Yleistä Sitovuus Talousarvio on tärkein

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2016 Tilanteessa 31.3.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.326.582 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 276.404 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi

Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 877/02.02.00/2013 393 Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS NAKKILAN KUNTA VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito 30.4.17 Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAMENOT/-TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2015 Tilanteessa 30.9.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.484.701 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.429.172 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 11.9.2017 Toimielimet ja valmistelevat viranhaltijat VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2019-2020 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys. Yleinen taloudellinen tilanne

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys. Yleinen taloudellinen tilanne Kunnanhallitus 179 25.05.2015 Kunnanhallitus 202 01.06.2015 Kunnanvaltuusto 60 15.06.2015 Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintakehys 528/02.02.00/2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS II/2007

OSAVUOSIKATSAUS II/2007 OSAVUOSIKATSAUS II/2007 1 Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen 13.9.2007/3 mukaan talouskasvu jatkuu Suomessa edelleen. Korkeasuhdannetta vahvistaa kansainvälisen talouden

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus Liite

LAPIN LIITTO Hallitus Liite LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018 2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot