PUUTTEEN PSYYKKISEN REPRESENTOITUMISEN ONGELMASTA *)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUUTTEEN PSYYKKISEN REPRESENTOITUMISEN ONGELMASTA *)"

Transkriptio

1 Pekka Sakki: PUUTTEEN PSYYKKISEN REPRESENTOITUMISEN ONGELMASTA *) TIIVISTELMÄ Artikkelissa on tarkasteltu puutteen psyykkisen representoitumisen ongelmia psykoanalyyttisen kehityspsykologian näkökulmasta. Toisin kuin Freudin viettiteoriassa, autonomiapyrkimys on erotettu muista vieteistä subjektin olemassaolon selittämiseksi myötäsyntyisenä kokevana ja toimivana agenttina, jonka kautta vietit voivat saada toteutumismahdollisuutensa suhteessa ulkomaailman objekteihin. Puute ilmenee tarpeentyydytyksen viivästymisenä, joka pitkittyessään voi johtaa trauman kokemiseen. Psyykkisten rakenteiden kehittyminen tapahtuu tämän tehtävän suorittamisen yhteydessä. Hallusinatorinen tarpeentyydytys on pohjana täyttymyksen kielelle, joka ei sisällä puutteen tilaa, vaan jonka sisältönä on vietin päämäärä, välitön täyttymys. Puutteen representoituminen, puutteen kieli, on mahdollista vain, niin kauan kuin subjekti kykenee kärsivällisesti odottamaan ja tarpeiden paine ei ylitä subjektin sietokykyä. Pakottava tarvitseminen ja kärsimättömyys tulevat esteiksi ajattelulle ja siten todellisuuden (=puutteen) representoitumiselle. Objektiivisesti puutteen kokemus on ei mikään, koska halun kohde (objekti) jää saavuttamatta. Sen vuoksi puutteen representoitumisen tie ei ole objektin, vaan subjektin kautta, jolloin subjektiivinen kokemus sisältää sen vajauksen, mikä objektin tavoittelussa jää saavuttamatta. Todellisuuden kuvauksen ongelmallisuus on itsestäänselvyys filosofien piirissä. Monelle maallikollekin alkaa olla tuttu sellainen lacanilainen käsitys, että kääntyessämme katsomaan todellisuutta tietyssä suunnassa samalla käännämme selkämme vastakkaiselle suunnalle ja että näkökenttämme jää aina epätäydelliseksi ja aukolliseksi, ilman että olemme edes tietoisia näistä puutteista. Psykologian alueella behaviorismi edustaa luonnontieteiden objektiivisuutta ja psykoanalyysi sille vastakkaista humanististen tieteiden subjektiivisuutta. Luonnontieteiden tieteellisyyttä ja vapautta subjektiivisuuden vääristävistä vaikutuksista pidetään yleensä lähes ongelmattomina, ikään kuin luonnontieteellinen metodi antaisi tutkijalle mahdollisuuden lähestyä hänestä riippumatonta todellisuutta, ei hänen omasta subjektiivisesta näkökulmastaan, vaan todellisuuden näkökulmasta tutkijan itsensä vaikuttamatta asiaan. Samasta syystä humanististen tieteiden tieteellisyys on asetettu kyseenalaiseksi. Barthes 1 2 on eritellyt epäonnistuneita yrityksiä ratkaista subjektiivisuuden ongelma historiankirjoituksen piirissä. Kertojan persoonan piilottaminen taustalle poistamalla kertomuksesta kaiken, mikä voisi viitata kertojaan ja hänen mahdolliseen läsnäoloonsa ja osuuteensa kertomistapahtumassa ja sen lopputuloksessa, taikka yritys luoda mielikuva objektiivisesta, ulkopuolisesta asioiden ja tapahtumien muistiinmerkitsijästä pyrkii ainostaan luomaan illuusion objektiivisuudesta. Sillä jokainen ilmaisuakti edellyttää subjektin, ilmaistaan se sitten näennäisen suoraan sanomalla minä tai epäsuoraan sanomalla hän tai jättämällä kokonaan ilmaisematta käyttämällä persoonattomia rakenteita. Kun tieteentekijä poistaa itsensä tieteellisestä diskurssista objektiivisuuden nimissä, vain henkilö (psykologinen, intohimoinen, biograafinen) suljetaan pois, ei subjektia. Barthes toteaa myös, että jo tapahtumien muistiinmerkitseminen edellyttää valikointia: se mikä merkitään, on merkitsemisen arvoista eli merkittävää. Positivistisen tiedonkäsityksen omaksunut luonnontieteilijä saattaa kokea tarpeettomana ryhtyä pohtimaan kadotetun subjektin kohtaloa, koska hänen kiinnostuksensa rajoittuu pelkästään objektiin. Hän saattaa myöskin ajatella, että luonnontieteissä tieteellisyys edellyttää kaiken subjektiivisuuden, eli subjektista lähtevän vaikutuksen, hävittämistä. Olemmehan tottuneet siihen, että subjektin esiin nousemiseen on liittynyt tutkijan kannalta ikäviä piirteitä. On esim. käynyt ilmi, että tutkija on väärentänyt aineistoaan saadakseen haluamiaan tuloksia, tai tutkimustuloksia on pimitetty, koska ne eivät ole vastanneet tilaajan etuja, tai tutkimuksessa on osoittautunut olevan metodinen virhe, tai aineiston analysoinnissa on tapahtunut jokin kömmähdys, tai että tutkija pyrkii saamaan julkisuutta ennenaikaisilla ja paikkansapitämättömillä julkistuksillaan, jne. Näin tapahtuessa tiedeyhteisössä hävetään tällaisen yksilön puolesta ja mietitään, miten vastaavanlaiset tapaukset voitaisiin estää vastaisuudessa. Monissa näistä tapauksista kysymys on tutkijan moraalista ja sen puutteista ja 1970-luvuilla nostettiin esille kysymys neutraalin eli arvovapaan tutkimuksen mahdottomuudesta. Sillä tarkoitettiin tutkimuksen yhteiskunnallisia ja taloudellisia merkityksiä ja sidonnaisuuksia. Tutkimusohjelmia pyrittiin sitten tasapainottamaan yhteiskunnan taholta, jotta haluttu painotus ja oikeaksi katsottu tasapaino löytyi. Ympäristötietoisuuden voimistuessa ja luvuilla kysymys neutraliteetista on saanut uuden sisällön. Kysytään, mikä on luonnontieteiden ja niihin perustuvan *) Julkaistu teoksessa: LEHTONEN, JOHANNES & VIINAMÄKI, HEIMO & VÄÄNÄNEN, KYÖSTI (TOIM.) Psykiatrian vaellusvuodet KYS:n psykiatrian klinikka 20 vuotta. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 79. Kuopio Ss

2 teknologian vaikutus elinympäristöömme, välittömästi ja maailmanlaajuisesti. Voidaan sanoa, että luonnontieteet ovat lopullisesti menettäneet neitseellisen viattomuutensa ja joutuneet syytteeseen huoraamisesta milloin kapitalistisen, häikäilemättä voittoja tavoittelevan teollisuuden, milloin valtiososialistisen sotatarviketuotannon kanssa. Atomipommin kehittämisen ja käytön jälkeen edes perustutkimus, tieteen viimeinen pyhäkkö, ei ole jäänyt poltinmerkkiä vaille. Ihmisestä on tullut maapallon tehokkain nakertaja, joka omenamadon lailla syö käytävänsä omaan elinympäristöönsä niin, että jäljet ovat nähtävissä kauas avaruuteen ja että lopulta ympäristön kelpoisuus ihmiselle itselleenkin on joutunut uhanalaiseksi. Tällainen luonnontieteiden avulla tapahtuva ympäristön alistaminen ihmisen tarpeille pakottaa meidät, jo omista tarpeistamme käsin, etsimään tarkastelumme kohteeksi kaiken tämän toiminnan subjektia, joka pyrkii lymyämään näkymättömänä omistamansa objektin takana. Miksi subjektin lähestyminen sitten on niin ongelmallista ja mikä saa sen välttämään tutkivaa silmää, niin että meillä on huomattavia vaikeuksia muodostaa todenmukaista ja kattavaa kuvaa toiminnan keskipisteessä olevasta subjektista, ikään kuin keskipakoisvoima pakottaisi meidät suuntaamaan huomiomme vain ulkokehällä olevaan objektiin? Selitykseksi tuskin riittää yksin se, että eräät tärkeät aistinelimemme, kuten esim. silmä, ovat rakenteensa puolesta suunnatut poispäin itsestä hakemaan kohteensa ulkopuolelta. Silmä ei ilman apuvälineitä kykene muodostamaan kuvaa itse silmästä, ei myöskään siitä ruumiinosasta, jossa silmä sijaitsee, eikä huomattavasta osasta kantajansa takapuolelle jääviä ruumiinosia. Silmän näkökentässäkin on alue, ns. sokea piste, jonka olemassaolosta ihminen ei ilman erityisjärjestelyjä tule tietoiseksi. Havaitsemisen kokemuksellinen keskipiste on havainnon kohteessa (objektissa), joka on samalla halun kohde ja jossa halun päämäärä täyttyy, kun taas havaitsija (subjekti) jää yleensä taka-alalle, ellei jokin häiriö (puute) johda subjektin tiedostumiseen. Myös itse havaitsemistapahtuma jää yleensä tiedostumatta, ellei siinä koeta tuntuvia häiriöitä. Aion tässä kirjoituksessa tarkastella subjektin ongelmaa: Miksi subjekti ja subjektiivisuus pyritään sivuuttamaan ei vain tieteessä, vaan myös jokapäiväisessä elämässä ja miksi objektiivisuutta ihannoidaan, kuin objektin tavoittelussa olisi löydettävissä ratkaisu siihen, mikä subjektiivisuudessa tuntuu olevan puutteellista ja epätyydyttävää? Mitä puutteen kokemisen yhteydessä tapahtuu? Millä tavalla ja millä ehdoilla puutteen psyykkinen representoituminen on mahdollista? PUUTE KEHITYSPSYKOLOGIAN NÄKÖKULMASTA Olen tähän asti tarkastellut asioita fenomenologisella tasolla, lähtien ilmiöistä, jotka ovat tietoisuudessa annettuja, kuten kokemus objektista ja subjektista. Fenomenologinen taso käy kuitenkin riittämättömäksi, kun halutaan tarkastella ns. tiedostamattomia psyykkisiä tapahtumia. Freudin metapsykologia 3 (kehityspsykologisesta ja viettiekonomisesta lähtökohdasta käsin) asettaessaan vietin kaiken keskipisteeseen minkä Ricœur 4 osoittaa (s. 122) antaa meille siihen paremmat edellytykset. Voimme tutkia itse psyykkisen representoitumisen ilmiötä jättäen avoimeksi myöskin sen vaihtoehdon, että jopa huomattava osa tarkasteltavista ilmiöistä ei representoidu tietoisuudessa tietyllä hetkellä lainkaan tai vain puutteellisesti tai vasta tietyn kehityskulun seurauksena. Tällöin objekti ja subjekti eivät enää ole annettuja, vaan ne nousevat esiin ja kehittyvät vietin paineen kohdatessa realiteetin. Voimme sanoa, että vietti, pakottaessaan organismin toimimaan ja luodessaan paineita kehittyvälle psyykelle, konstituoi sekä subjektin että objektin psyykkisinä rakenteina. Olematta ristiriidassa edellisen kanssa (sillä ei ole lainkaan annettua, että vietin pitäisi olla yleistä hahmotonta energiaa, kuten se saatetaan käsittää), viimeaikaiset lapsipsykologiset tutkimukset antavat perusteen olettaa, että minä-kokemuksella olisi geneettisesti annettu ydin, jonka ympärille subjekti rakentuu. Vastaava predisponoiva geneettinen rakenne varmistanee objektin rakentumisen mieleen. Aivan kuten emme ole tietoisia silmän sisäisen rakenteen näköhavaintoa muovaavista ominaisuuksista, niin emme ole tietoisia myöskään vietteihin sisältyvistä olemassaoloamme ja sen psyykkistä jäsentämistä ohjaavista geneettisesti määräytyneistä rakenteista. Olettaessani näin varsin kehittyneen subjektin olemassaolon, olen vain hyväksynyt sen yleisen havainnon, jonka kuka tahansa voi tehdä, että lapsi on sosiaaliseen vuorovaikutukseen suuntautunut aktiivinen osapuoli jo syntymästä lähtien. Käsitykseni on, että Freudin vaikeudet viettiteorian muotoilussa jonka eri vaiheita en ryhdy tässä kertaamaan liittyvät siihen, ettei hän erottanut käsitteellisesti kokevaa (sitä, johon vietin paineet kohdistuvat, joka kokee ahdistusta, tyydytystä, pettymystä) ja toimivaa agenttia siihen kohdistuvista paineista. Tämä tulee selvästi esiin, kun Freud 5 esittää, että ego on se osa idiä, joka eriytyy idistä ulkomaailman vaikutuksesta. Sen jälkeen hän puhuu sekä egosta että idistä mielen instansseina, jotka ovat kokevia ja toimivia agentteja, egon toimiessa kehittyneemmällä tasolla realiteettiperiaatteen mukaisesti ja idin primitiivisemmällä tasolla mielihyväperiaatteen mukaisesti. (s. 25) Subjektin primaarinen olemassaolo voidaan siis johtaa sellaisesta viettiteoriasta käsin, jonka mukaan viettejä ei käsitetä hahmottomaksi energiamassaksi, vaan psyykkistä kokemista ennalta jäsentäviksi ja energisoiviksi geneettisesti annetuiksi rakenteiksi. Kutsun autonomiapyrkimykseksi sitä viettiä, jonka ilmentymä on kokeva ja toimiva subjekti ja joka toteutuu subjektin toiminnassa. Kaikkia muita viettejä, jotka toteutuakseen vaativat pääsyä esiin subjektin toiminnan kautta ja ilmenevät subjektiin kohdistuvina paineina ja toimintayllykkeinä, kutsun tässä nälkäisiksi vieteiksi tai pelkästään vieteiksi, ryhtymättä erittelemään niitä toisistaan. Autonomiapyrkimyksen päämäärä on ottaa subjektin hallintaan siihen kohdistuvat ulkoiset paineet ja sen kohtaamat puutteet ja pettymykset sen pyrkiessä toteuttamaan näitä paineita. Vietti pyrkii välittömään tyydytykseen. Se ei kuitenkaan ole mahdollista ilman viivettä ja tension kumuloitumista, mikä asettaa paineita subjektille tarvittavan tyydytyksen aikaan saamiseksi ja häiritsevän tension poistamiseksi. Tämän tehtävän suorittaminen autonomiapyrki- Sivu 2/6

3 myksen puitteissa johtaa psyykkisten rakenteiden kehittymiseen. Esimerkki 1 kuvaa nälkäistä vauvaa. Tarpeentyydytyksen viivästyessä ja vauvan mieleen kohdistuvan kasvavan viettipaineen alla se hallusinoi, eli kokee uudelleen aistimusvoimaisina mielikuvina, aikaisemmin kokemansa tyydytystapahtuman. Vauva rauhoittuu hetkeksi, mutta, jollei tarvittava tyydytys jo tule, tyydyttämättömät tarpeet tunkeutuvat pian uudelleen häiritsevällä ja pakottavalla tavalla sen mieleen ja uhkaavat rajattomuuden kokemuksella sisäistä hallinnan tunnetta ja tasapainoa, mikä voi johtaa melko lyhyen ajan sisällä trauman kokemiseen. Missä määrin ja millä tavalla puute, tyydytyksen viipyminen, representoituu psyykkisinä rakenteina edellä kuvatussa tapahtumassa? On ilmeistä, että vauvan lisääntyvä rauhattomuus ja lopulta sietämättömäksi käyvä tuskaisuus tuntuvat myöskin vauvan mielessä ja ne saanevat sen merkityksen (sitaattien käytöllä haluan ilmaista sen, että merkitysyhteyden kokeminen tapahtuu kokonaan vauvan ulkopuolella tutkijan mielessä), että sellaisista tuntemuksista on heti päästävä eroon. Sitä vastoin puutteen aiheuttaman häiriön poistamiseksi syntyneet hallusinatoriset tyydytysmielikuvat sisältävät jo jonkinasteista muistamista ja niillä on selvästi psyykkinen, tosin senhetkisen todellisuuden vastainen, sisältö. Vaikka tyydytyksen hallusinointi auttaa vauvaa sietämään tyydytyksen viipymistä vähäisessä määrin, varsinaisesta odottamisesta ei voi olla kysymys, koska vauvan mielessä ajalla ei ole vielä ulottuvuutta, vaan se rajoittuu kokonaan tähän hetkeen. Vietin representoituminen mielessä ei sisällä puutteen tilaa, vaan sen sisältönä on vietin päämäärä, joka on välitön täyttymys, ja oletettavasti jonkinasteinen mielikuva halun kohteesta. Bion 6 ei pidä hallusinaatioita varsinaisina representaatioina, vaan ne ovat itse asia ja ne ovat syntyneet mielen kyvyttömyydestä sietää pettymystä ja haluamista. Niiden vajavaisuus ei ole representoitumisen, vaan olemisen epäonnistumisessa. (s. 18) Tähkä 7 kuitenkin katsoo mielen rakenteeksi kaikki psyykkiset ilmentymät, joilla on edes jonkinlainen ajallinen kesto. Hallusinaatiot kuuluvat mielen ensimmäisiin viettiä sääteleviin rakenteisiin. (ss ) Esimerkki 2 koskee isompaa lasta, jonka äiti on poissa. Aluksi lapsi kykenee puhumaan siitä, että äiti on poissa, ja hän saattaa kertoa, missä äiti on ja milloin äiti tulee takaisin. Hän saattaa myöskin leikkiä leikkejään ainakin jonkin aikaa keskittyneesti. Kun äiti viipyy edelleen ja lapsen tarpeiden paine kasvaa, tämä keskeyttää leikkimisen, tulee näkyvällä tavalla kärsimättömäksi odottamaan ja alkaa vaatia äidin ilmestymistä paikalle: Milloin äiti tulee? Äidin pitää tulla heti. Lopulta lapsi ei enää siedä sitä, että äiti on poissa: Äiti on jo tullut. Aluksi puutteella, äidin poissaololla, on sijansa lapsen mielessä samanaikaisesti, kuin siellä on myöskin mielikuva täyttymyksestä, äidin paluusta. Hänellä on liikkumatilaa ajassa, kun välittömän tyydytyksen vaatimuksesta on voitu luopua. Mutta puutteen mielikuvalla on sija vain niin kauan, kuin lapsi jaksaa odottaa. Kun lapsen sietoraja ylittyy eikä hän enää jaksa odottaa, puutteen mielikuva häviää ja täyttymyksen mielikuva muuttuu muistuttaen sisältönsä puolesta edellisen esimerkin hallusinatorista tyydytysmielikuvaa. AUTONOMIAPYRKIMYS PUUTTEEN REPRESENTOITUMISESSA Täyttymyksen kieli kehittyy puutteen paikalle Ihminen tuottaa merkityksiä omista tarpeistaan käsin. Mitään muuta merkitystä ei ole. On vain tarpeen sanelema merkitys. Alkujaan merkityksen antamisella oli yksi tarkoitus: muuttaa ympärillä oleva maailma hallusinatorisella tavalla tarpeita tyydyttäväksi. Esim. poissaoleva, mutta kaivattu, objekti tulee välittömästi mielikuvassa läsnäolevaksi, kun sille annetaan nimi ja sitä kutsutaan nimeltä. Tämä on tietenkin todellisuutta vääristävää. Todellisuuteen mukautuminen edellyttää luopumista tarpeiden välittömän tyydyttämisen vaatimuksesta, samalla kun merkitys edelleen kuvastaa yksilön tarpeita ja on suhteessa niihin. Todellisuuteen mukautuminen on aina myöntymistä epätyydyttävään todellisuuteen, mutta vain väliaikaisesti ja suhteellisesti; täydellinen mukautuminen on mahdottomuus. Kielellinen ilmaisu sitoo kiinteämmin eli saattaa sekundaariprosessin piiriin sen, mikä aikaisemmin oli sidottu vain vapaasti liikkuvaan muotoon (frei beweglich) ja kuului primaariprosessin piiriin. Näin jo sanotun ja vielä sanomattoman välille syntyy ero, joka on samalla ero viivästetyn ja välittömän; hallitun ja hallitsemattoman; tahdonalaisen, eli tahallisen, ja tahattoman; autonomisen ja automaattisen toiminnan välillä. Ajattelun perusmuotona voidaan pitää pienen lapsen hallusinointia. Sitä, kun lapsi esim. nälkäisenä hallusinoi rinnan ja imemistilanteen, mikä mielikuva riittää rauhoittamaan lapsen, mutta vain lyhyeksi aikaa, koska nälän tuntemukset tunkeutuvat pakottavina mieleen. Hallusinatorisen tarpeentyydytyksen tehtävänä on siis rauhoittaa sitä levottomuutta ja ahdistusta, mikä syntyy tyydyttämättömien tarpeiden paineesta psyykelle. Hallusinatorinen tarpeentyydytys on pohjana sille ajattelulle ja kielelle, joka tuottaa tyydytysmielikuvia, joka näyttää, missä tyydytys on saavutettavissa, ja jota kutsun täyttymyksen kieleksi. Kielen sanat kutsuvat esiin kaivattuja tarpeentyydytysmielikuvia, vaikka todellinen tyydytys viipyykin. Miten sitten hahmottuvat ajattelussa ja kielessä mielikuvat ja sanat siitä tilanteesta, jonka alkuperäinen kokemus on puute, jännitys, epämukavuus, tuska, ahdistus? Jäsentyvätkö ne kieleen samanaikaisesti kuin tyydytysmielikuvat? Vastaus on: ei, sillä täyttymyksen kieli tähtää puutteen poistamiseen ja hävittämiseen, myöskin mielestä. Mielihyvä-mielipaha -periaatteen mukaisesti mieli pyrkii toimimaan niin, että mielipaha poistuisi välittömästi. Sen ajatteleminen ja jäsentäminen mielikuviksi, sanoiksi ja käsitteiksi edellyttäisi aivan toisenlaista asennetta, jossa on sijaa epämiellyttäville asioille. Ensimmäinen kieli ei siis ole vaikka sen pohjana olevan välittömän kokemuksen sisältö sitä onkin puutteen kieli, vaan täyttymyksen kieli, joka koostuu niistä täyttymyksen mielikuvista, jotka ovat syntyneet puutteen paikalle puutteen paineesta. Puutteesta puhuminen, puutteen kieli, on mahdollista, niin kauan kuin puute on siedettävissä, mutta kun sietokyky ylittyy, vain täyttymyksen kieli on mahdollista. Sivu 3/6

4 Ihminen ei koskaan vapaudu kokonaan täyttymyksen kielestä. Se hallitsee mieltämme nukkuessamme sisällyttämällä unennäköön jokaisen toiveemme, joka voisi herättää nukkujan, ja täyttämällä toiveet, jotta nukkuminen voisi jatkua yhdenkään puutteen sitä häiritsemättä. Valvetilassakin, vaikka puutteen kieli on aktiivisessa käytössä ja tarpeentyydytyksestä huolehditaan harkitusti realiteettiperiaatteen mukaisesti, täyttymyksen kieli tunkeutuu esiin, enemmän tai vähemmän, virhesuorituksissa, kielenlipsahduksissa, leikinlaskussa, mieleenjohtumissa jne. Puhuttu tai kirjoitettu kieli on puutteen kieltä vain denotatiivisen merkityksen osalta, mutta täyttymyksen kieltä konnotatiivisten merkitysten osalta. Edellinen noudattaa sekundaariprosessin mukaista ajattelua, on loogista ja koherenttia, kun taas jälkimmäinen, erityisesti kaksoismerkityksissä ilmaisuissa (freudilainen symboliikka), noudattaa primaariprosessin mukaista ajattelua, menettäen koherentin, loogisen rakenteensa ja sisältäen vastakkaisia keskenään yhteensopimattomia aineksia rinnakkain. Kielen non-verbaalinen oheisviestintä on myös täyttymyksen kieltä, joka syntyy ajan ulottuvuuden ulkopuolella sen romahduspisteessä, välittömän toimintavaatimuksen kurimuksesta. Aika merkitsee odottamista Freudin mukaan tiedostamaton ei sisällä aikaa (zeitlos). Se on ymmärrettävissä ajantajun eli ajan merkityksen puuttumisena. Ajan merkitys on odottaminen, kun tarpeentyydytys viivästyy. Jollei odottamisella ole sijaa mielessä, on yksilö sidoksissa vain tähän hetkeen: kaiken on tapahduttava nyt/heti. Odottamistilanteeseen joutuminen on se tekijä, joka pakottaa psyyken kehittymään. Ja tämä psyyken kehittyminen tuo aina lisää aikaa ja siten vapauttaa välittömän toiminnan pakosta, siitä että tyydytyksen on tultava heti. Jo hallusinatorinen tarpeentyydytys sisältää tietynlaisen aikalisän: mielikuvissa tyydyttyminen rauhoittaa hetkeksi mieltä vaivaavan kiusan, vastaavalla tavalla kuin virtsaamisuni antaa lisää nukkumisaikaa, kun virtsaamisentarve pyrkii häiritsemään nukkujaa hereille ja virtsaamaan. Aikalisä on mahdollinen, kun välittömyys siirretään mielteiden tasolle, jotka kartoittavat mielessä tien tyydytyksen kohteeseen (päämäärään). Luopuminen on silloin ymmärrettävä merkityksessä ei nyt, mutta pian. Jos tie tyydytykseen näyttää katkeavan, kehitystä uudella tasolla ei tapahdu, vaan lapsi pitää kiinni edellisestä vaiheesta tai regredioituu edelleen. Tässä mielessä kysymys luopumisesta saa tarkoin määrätyn sisällön: ei ole mahdollista luopua tyydytyksestä, vaan ainoastaan vaatimuksesta saada tyydytys välittömästi. Pakottava tarvitseminen ja kärsimättömyys tulevat esteiksi ajattelulle ja siten todellisuuden (=puutteen) representoitumiselle mielessä. Vasta kyky sietää viivytystä (luopuminen välittömän tyydytyksen vaatimuksesta) antaa sijaa todellisuuden representoitumiselle. Täyttymys ei yksin johda representaatioiden syntyyn, vaan täyttymys representoituu aina puutteen yhteydessä, joko puutteen paikalle (täyttymyksen kieli) tai puutteen kanssa (puutteen kieli). Odottaminen ja muut kieltäytymiseen liittyvät kyvyt merkitsevät hallinnan kyvyn kasvua, pyrkimystä ottaa asiat omaan hallintaan, erityisesti pettymykset ja niihin liittyvät omat tarpeet. Kun kykenee hallitsemaan omia tarpeitaan, saa lisää liikkumatilaa, lisää vapautta. Puutteen merkitys psyykkisen synnyssä: puutteen kieli Objektiivisesti puutteen kokemus on ei mikään, koska halun kohde (objekti) jää saavuttamatta. Sen vuoksi puutteen representoitumisen tie ei ole objektin vaan subjektin kautta, jolloin subjektiivinen kokemus (minulta puuttuu) sisältää sen vajauksen, mikä objektin tavoittelussa jää saavuttamatta. Halun täyttymys (objektissa) on mielen keskeinen sisältö, ellei puute (subjektissa) pakottaudu esiin. Paine kohti psyykkistä ja tietoista syntyy puutteen, viettien tyydyttämättömyyden, luomasta paineesta, ei täyttymyksestä. Vietti antaa merkityksen ensin hallusinatoriselle toiveentoteumalle, sitten täyttymyksen kielelle ja lopulta puutteen kielelle, samalla kun luopuminen välittömän tyydytyksen vaatimuksesta on aina mukana enemmän tai vähemmän. Kuitenkin tämä eteneminen symbolista kohti katkeaa heti, jos luopumisen pitää olla täydellistä. Usko kompensoi luopumisen. Se silloittaa halun täyttymyksen siirtymisen tasolta toiselle. Usko on luottamusta halun täyttymykseen, jollei tässä elämässä (nyt heti), niin ainakin tuonpuoleisessa (ei nyt, mutta kohta). On mahdotonta, ettei halu täyttyisi, koska silloin kaikki sillat romahtaisivat ja usko palaisi varhaisiin lähtökohtiinsa ja lopulta hallusinatorisiin tyydytysmielikuviin (psykoosi) tai psyykkisen tuhoutumiseen (kuolema). Uskon vahvuus on uskoa tulevaan. Uskon vastakohta on vaatimus kaiken saamisesta tässä ja nyt, välittömästi, ilman odotusta. Psyykkiset rakenteet syntyvät puuttuvan tyydytyksen paikalle luoden ja siirtäen symboliselle tasolle tyydytystapahtuman, jonka osaksi mielikuvat puutteesta jäsentyvät, kuitenkin vasta tyydytysmielikuvien jälkeen, näiden varaan. Voidaan puhua tyydytystapahtuman sisäisestä kartasta, joka kartoittaa tien tyydytykseen ja jossa tyydytysmielikuvat varmistavat sillan tavoin pääsyn yli puutteen aukkopaikan. Ilman näitä siltarakenteita aukkopaikat eivät representoidu kartassa. Sillä vietin kannalta vain täyttymys on tärkeä, ei sen puuttuminen. Nämä psyykkiset siltarakennelmat varmistavat elintärkeän huoltoliikenteen maastossa, jossa perille pääseminen (tyydytyksen saavuttaminen) on uhanalaista. Jos huoltoreitit eivät ole avoinna, mieli ei etene uusille alueille, vaan pysyttelee siellä, missä huolto varmasti pelaa. Puutteen jäsentyminen osaksi tarpeentyydytyksen karttaa merkitsee sitä, että puute saadaan hallintaan ja että se ei enää pääse uhkaamaan tyydytyksen saavuttamista. Vasta tässä vaiheessa ajan kokemus vapautuu nykyhetken pistemäisestä tilasta ja aika saa miellesisällön. Puutteen kielen edellytys on luottamus tarpeentyydytyksen karttaan. Jokainen traumaattinen kokemus, joka todistaa kartan virheelliseksi tai alaltaan puutteelliseksi, palauttaa täyttymyksen kielen uudelleen käyttöön. Traumasta toipuminen on trauman sisältämän puutteen jäsentämistä tyydytyksen karttaan niin, että kartan virheet korjataan ja kartasta paljastunut valkoinen alue kartoitetaan. Yksilöllinen alttius kokea trauma on käänteisessä suhteessa perus- Sivu 4/6

5 luottamukseen, uskoon, että puutteen tullessa täyttymys on kuitenkin saavutettavissa. On kysymys uskosta ja luottamuksesta, jotka tulevat mitatuiksi tulemattoman odottamisessa, tuntemattoman sallimisessa, epävarman sietämisessä. Aina kun usko horjuu, tilanne on vaarassa muodostua traumaattiseksi. Aivan kuten tyydyttämättömien tarpeiden paineen kasvu yli siedettävissä olevan määrän johtaa täyttymyksen logiikan esiintuloon, niin myös traumaattiseksi koituva puutteen tila merkitsee välttämättä puutteen kielen syrjäytymistä ja täyttymyksen kielen ylivaltaa. Näin käy jokaisessa tilanteessa, jossa välittömän tarpeentyydytyksen vaatimus nousee päällimmäiseksi. Puutteen kielen saavuttaminen ja artikuloiminen on aina puutteellista. Siihen yltäminen kulloinkin edellyttää sisäistä kamppailua välittömän tarpeentyydytyksen vaatimusta vastaan. Se merkitsee usein nöyryytystä, tappion tunnustamista, surua ja menetystä, mutta samalla myös uutta psyykkisen elämän aluetta, uutta sisäistä liikkumatilaa, leikin ja kielen luovaa ulottuvuutta. Puutteen kielen rakentaminen on uuden, tuntemattoman alueen, puutteen alueen kartoittamista paikan päällä, uskaltautumista sellaiseen maastoon, jossa tarpeentyydytys on epävarmaa, jossa uskallus ja luottamus, rohkeus ja usko ovat ainoat varusteet matkalla. Pitäytyminen täyttymyksen alueella on pitäytymistä turvallisella ja varmistetulla maaperällä, jonne perääntyminen on tietenkin monta kertaa välttämättömyys, mutta jonne asettuminen pysyvästi merkitsee luovuttamista ja luovan mielen näivettymistä. Sisäistäminen on autonomiapyrkimyksen ilmentymä Pienen vauvan kyvyttömyys huolehtia sen omista tarpeista saattaa sen riippuvaiseksi siitä huolehtimaan ryhtyvän äidin (tai muun henkilön, joka ottaa huolehtimistehtävän omakseen) toiminnasta. Koska riippuvuus ulkoisesta objektista johtaa väistämättä pettymyksiin ja traumoihin, autonomiapyrkimyksen mukaisesti lapsi yrittää hallita näitä pettymyksiä ensin, kun hän ei vielä tajua erillisyyttään, pyrkimällä saamaan äidin omaan hallintaansa entistä paremmin itseä palvelevaksi (self-object), ja sitten, kun sekin tuottaa pettymyksiä, ottamalla äidin suorittamat funktiot omikseen, ryhtymällä itse huolehtimaan omista tarpeista, joista äiti huolehti aikaisemmin (erillistymiskehitys). Autonomiapyrkimyksen päämäärä on puutteen saattaminen subjektin omaan hallintaan, niin ettei puutteelle altistuminen voisi johtaa tulevaisuudessa aikaisemmin koetun trauman toistumiseen. Tämän toteuttaminen tapahtuu sisäänottamisparadigman (psyykkisellä tasolla fyysistä sisäänottamista vastaa sisäistäminen) mukaisesti: se, mitä tarvitaan, otetaan sisään, haltuun, omaksi, jolloin tullaan riippumattomiksi ulkoisesta, siitä, mikä ei ole hallinnassa; tai luovutaan ulkoisesta kehittämällä sellaisia sisäisiä rakenteita, jotka korvaavat ulkoisen tai suojaavat puutteen traumaattista kokemista vastaan. Kuten Freud on todennut, libidon on mahdotonta luopua kohteesta, johon se on kerran kiinnittynyt. Ulkoinen luopuminen on mahdollista, vain jos kohde voidaan säilyttää symbolisen tason psyykkisenä struktuurina, mikä tuo mukanaan uudenlaisen vapauden objektin läsnäolosta, uuden liikkumisen alueen, mikä ei aikaisemmin ollut mahdollista. Objektin menetyksen yhteydessä surutyön puuttuminen merkitsee sitä, että tätä liikkumatilaa ei synny. Tiettyä osaa todellisuudesta ei ole psyykkisellä (symbolisella) tasolla olemassa, koska se (puute) on toiveiden vastaista. Näiden toiveiden kohteelle on löydettävä uusi paikka, ennen kuin todellisuus voi avautua sisäisesti. Halun kohteen sisäistäminen symboliselle tasolle ei ole vetäytymistä narsismin piiriin, vaan se on uudenlaisen autonomian syntymistä suhteessa todellisuuteen, anakliittisen korvaamista symbolisella. Tämä on siis luopumisen malli: luopumista yhtäällä seuraa samanaikaisesti samojen toiveiden sisällyttäminen (sisällöltään) mahdollisimman muuttumattomassa muodossa toisaalla, joko konkreettisesti uuteen korvaavaan objektiin suuntautuen tai symbolisesti sisäisiä rakenteita luoden. Ja mitä on luovuus? Tässä yhteydessä se näyttäisi olevan halulle uusien kanavien, halun kohteiden uudelleen synnyttämistä symbolisella tasolla sisäisiksi rakenteiksi, mikä tekee mahdolliseksi uudenlaisen vapauden suhteessa todellisuuteen, vapauden liikkua aikaulottuvuudella ja vapauden välittömän tarpeentyydytyksen vaatimuksesta. LYHYT YHTEENVETO TÄYTTYMYKSEN KIELESTÄ JA PUUTTEEN KIELESTÄ Täyttymyksen kieli 1. Puutteesta johtuva vaatimus välittömän tyydytyksen saavuttamisesta tähtää puutteen ja kärsimyksen poistamiseen ja estää kaiken muun toiminnan ja ajattelun. 2. Aikaa ei psyykkisellä tasolla ole. Aika on pistemäinen ja sisältää vain tämän hetken. Tulevaisuutta ei ole eikä menneisyyttä. Kaikki tapahtuminen kohdistuu vain tähän hetkeen. Vaikka tyydytyksen lykkääminen ulkoisesti on mahdollista rajoitetusti, se ei representoidu mielessä eikä tapahdu mielen hallinnassa. 3. Odottamisella ei ole sijaa mielessä eikä se representoidu, sillä mielen täyttää kärsimättömyys ja vaatimus välittömästä tyydytyksestä. 4. Vain täyttymys representoituu mielessä, samalla kun puutteen mielikuva tuhoutuu. Täyttymysmielikuva asettuu puuttuvan objektin paikalle. Täyttymyksen kieli tekee siis mielen sokeaksi todellisuudelle sekä objektissa että subjektissa. 5. Symbolifunktio on puutteellinen. Sitä rajoittaa välittömän tyydytyksen vaatimus ja sen seurauksena pitäytyminen tähän hetkeen ja tähän paikkaan, mikä estää leikin ja mielikuvituksen. Puutteen kieli 1. Puutteesta huolimatta luopuminen välittömän tyydytyksen vaatimuksesta on mahdollista, mikä antaa vapautta ja liikkumatilaa. 2. Ajalla on ulottuvuus psyykkisellä tasolla. Nykyhetki on laajentunut tulevaisuuteen. Ja menneisyys on mielessä sekä subjektin että objektimaailman pysyvyyden merkityksessä. Ajan merkitys on odottaminen. Tyydytyksen lykkääminen representoituu mielessä ja se tapahtuu mielen hallinnassa. Sivu 5/6

6 3. Odottaminen representoituu mielessä halun tienä täyttymykseen. Odottamisen tekee mahdolliseksi usko ja luottamus tyydytykseen tulevaisuudessa. 4. Puute representoituu mielessä ei lopullisena vaillejäämisenä, vaan osana tyydytystapahtumaa täyttymysmielikuvien yhteyteen. Puute ei representoidu puuttuvan objektin, vaan subjektin kautta, jonka vajavuutena puute koetaan. 5. Symbolifunktio on pitkälle kehittynyt, mitä kuvastaa tietynasteinen riippumattomuus tarpeentyydytyksestä tässä ja nyt. Leikki ja mielikuvitus ovat mahdollisia. TODELLISUUDEN LÄHESTYMISEN ONGELMA Ajatteleminen liittää meidät olevaiseen, siihen mitä todellisuudeksi kutsumme. Näitä ajatuksiamme todellisuudesta kutsumme tiedoksi. Tieto on siis mahdollista, sikäli kuin kykenemme ajattelemaan ja sikäli kuin ajattelumme heijastelee todellisuutta. Kysymys on siis toisaalta ajattelemisen rajoista ja toisaalta todellisuuskäsityksemme todenvastaavuudesta. Todellisuuden löytämisen ongelma on psyykkisen representoitumisen, merkityksen kehittymisen ja tiedostamisen, ongelma. Se mikä representoituu mielessä ei ole todellisuus sinänsä, vaan halun tie, halun toteutumisen kartta todellisuudessa. Kuten vesi virratessaan maastossa löytää mahdollisen virtausreitin, niin myös halu hakee todellisuudesta toteutumismahdollisuutensa. Ja kuten veden virtausreitti piirtää maastosta kolmiulotteisen kartan, niin myös mieli muodostaa todellisuudesta halun toteutumisen kartan. Tämän kartan jokainen piste saa arvon sekä todellisuuden että halun koordinaatistoissa. Todellisuus hahmottuu aina subjektin kokemisen ja toiminnan kautta subjektin tarpeista käsin. Mitään muuta todellisuutta ei ole löydettävissä. Subjektin tarpeet ovat läsnä ihmisen kaikessa toiminnassa kaiken aikaa. Tämä koske yhtä lailla ympäristön havaitsemista, joka objektiivisuudessaankin on tarpeen sanelemaa. Tarpeet tulevat aina lopulta vastaan subjektin liikkumista pakottavina, ohjaavina ja rajoittavina ehtoina. Mahdollisuutemme saada tietoa todellisuudesta on aina suhteellista, ja on mahdollista vain siinä määrin, kuin välittömän tarpeentyydytyksen vaatimuksesta (täyttymyksen kieli) on voitu luopua ja toiminnasta tässä merkityksessa (acting-out). Todellisuuden lähestyminen on aina mukautumista puutteeseen; se on subjektin puutteellisena kokemista ja oman epätäydellisyyden myöntämistä; kuitenkin siinä toivossa/uskossa, että täyttymys voisi tulla myöhemmin. Se, mitä emme voi ajatella, rajoittuu tietämisen tuolle puolen: toisaalla sinne, missä halun välitön vaatimus täyttymyksestä ei jätä tilaa ajattelulle, missä ei ole vaihtoehtoja, missä ei ole tilaa leikille, ja toisaalla sinne, minne halumme ei saa meitä kurkottamaan. Todellisuutta lähestyessämme joudumme siis liikkumaan koko ajan subjektiivisuuden (halun) alueella. Täydellinen objektiivisuus alkaa sieltä, missä halu lakkaa. Mutta samalla kun halu saavuttaa absoluuttisen nollapisteen, myös kaikki liike lakkaa ja etenemisemme tälle absoluuttisen totuuden alueelle pysähtyy. Bion 8 on käsitellyt totuuden lähestymisen ongelmaa psykoanalyyttisessa hoidossa analyytikon kannalta. Hän on sitä mieltä, että, jos analyytikon omat tarpeet, jotka voivat ilmetä haluna muistaa, ymmärtää, auttaa, parantaa jne, täyttävät analyytikon mielen, ne tekevät hänet kykenemättömäksi vastaanottamaan ja ymmärtämään sitä, mikä hoitotilanteessa ei ole vielä hahmottunut ymmärrettäväksi. Sellaisen tilanteen sietäminen, jota ei ole mahdollistakaan heti hahmottaa, joka vaatii kärsivällistä odottamista pitkiäkin aikoja ja joka voi sisältää huomattavan määrän ahdistusta ja pahaa oloa, on hyvin turhauttavaa analyytikon omien tarpeiden kannalta. (ss ) Bionin pohdiskeluissa on selvä yhtymäkohta edellä hahmottelemaani puutteen psykologiaan. Hän päätyy samankaltaiseen johtopäätökseen, että analyytikon on luovuttava omien tarpeiden tyydyttämisestä, jotta todellisuuden (puutteen) tulemiselle ymmärrettävään muotoon jäisi tilaa. Välittömän tarpeentyydytyksen vaatimuksesta kiinnipitäminen rajoittaa mielen toiminnan täyttymyksen alueelle, jolloin puutteella ei ole sijaa. Bion puhuu tieteellisestä mielentilasta, joka toteutuu uskon aktissa (act of faith). Siinä analyytikko antautuu niiden kokemusten vietäväksi, mitkä tulevat vastaan, sulkeutumatta oman tietämisen turvallisiin asemiin. Bion kutsuu tätä olemisen tilaa kärsivällisyydeksi (patience) säilyttääkseen sen mielleyhteydet kärsimiseen ja turhaumien sietämiseen. Tällainen kärsivällinen mielentila tulisi säilyttää, kunnes hahmo tulee esiin. Tätä seuraavaa olemisen tilaa Bion nimittää varmuudeksi (security) säilyttääkseen sen mielleyhteydet turvallisuuteen ja ahdistuksen vähenemiseen. Hän toteaa, että oikeaa tulkintaa seuraa yleensä masennuksen tunne ja että kärsivällisyyden ja varmuuden vuorottelu ovat merkki siitä, että työssä saavutetaan arvokkaita tuloksia. (s. 124) 1 Barthes R Tieteestä kirjallisuuteen (De la science à la littérature 1967). Julkaistu suomeksi kokoomateoksessa: Tekijän kuolema, tekstin syntymä. Suom. Rojola L, Thorel P. Tampere: Vastapaino 1993; Barthes R Historian diskurssi (Le discours de l historie 1967). Julkaistu suomeksi kokoomateoksessa: Tekijän kuolema, tekstin syntymä. Suom. Rojola L, Thorel P. Tampere: Vastapaino 1993; Freud S. Instincts and their Vicissitudes (Triebe und Triebschicksale 1915). SE vol. 14: Ricœur P. Freud and Philosophy, An Essay on Interpretation. New Haven: Yale University Press Freud S. The Ego and the Id (Das Ich und das Es 1923). SE vol. 19: Bion W R. Attention and Interpretation. London: Tavistock Publications Tähkä V. Mind and its Treatment. Madison, CT: International Universities Press Bion W R. Attention and Interpretation Sivu 6/6

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus sosiaalityössä Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Sosiaalityön kehittämisen foorumi Socca

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

merkitys omaisten ja vainajan

merkitys omaisten ja vainajan Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala. PSYKOLOGINEN PÄÄOMA ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, 11.10.2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Ilona Rauhala Oy. Kaikki

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Johdatus dialogiseen hahmotustapaan Toimijuuden tuki hanke 15.5.2014-12.2. 2015 Mikael Leiman, Emeritusprofessori Laudito Oy Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Ohjauksen perusedellytykset Kannattelevan

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Vesa Ristikangas, Tapani Rinne. Johtoryhmästä tähtijoukkue

Vesa Ristikangas, Tapani Rinne. Johtoryhmästä tähtijoukkue Vesa Ristikangas, Tapani Rinne Johtoryhmästä tähtijoukkue Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito. Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact

Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito. Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact 11.5.2016 Laboratorio Jokainen päivä on retriitti Mielen todellinen luonne Jatkumo Tavallinen mieli Vuotava ämpäri Default

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016 Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy Mitä johtaja pelkää? Valta, johtajan työkalu Mitä valta tekee käyttäjälleen? Johtajan työssä ymmärrys itsetuntemuksen

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Puhe-Judon peruskurssi

Puhe-Judon peruskurssi Puhe-Judon peruskurssi Mielenrauha koulutuspalvelut Oy 1 Asiantuntija- ja konsultointipalvelut Riskin todennäköisyys Vanhempien tietopaketti huumeista Kouluturva 2 Häirintärikosten EET Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä 4.2.2017 Marketta Rusi-Karlsson Netgain Oy marketta.rusi-karlsson@netgain.fi p. 0400 404885 www.netgain.fi JÄSENLUPAUS ARVO, jota jäsen voi odottaa MIELIKUVAT ODOTUKSET

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUKSEN TAUSTATIEDOT: 1003 vastaajaa Vastaajien ikähaarukka 25 55 v. Toteutus online haastatteluina toukokuussa 2012 KUINKA TYYTYVÄINEN OLET ELÄMÄÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Lisätiedot