PERHO-hanke Espoon kuulumiset tänään

Transkriptio

1 PERHO-hanke Espoon kuulumiset tänään

2 Lähtötilanne Perhepäivähoidossa oli siirrytty yhdistelmäjohtajuuteen (päiväkoti + perhepäivähoito). Uusilla perhepäivähoidon esimiehillä ei ollut käsitystä perhepäivähoidon johtamisen ja ohjaamisen tavoista ja päämääristä, eli mihin ohjaamisella pyritään. Ohjauksen kehittämisen tarve oli ilmeinen, sillä perhepäivähoidon ohjauksen toimivuudella ja hoitajien keskinäisellä yhteistyöllä on selkeä yhteys hoitajien työasenteeseen, työssä jaksamiseen ja tarjotun hoidon laatuun (esim. Alho-Kivi 1999, Dohert ym. 2000, Oikkonen,1999, Salo ja Keskinen 1988)

3 Kehittämiskohteet

4 Kotikäynnistä ohjauskäyntiin Ohjaajan työnkuva oli pikkuhiljaa painottunut toimistotehtäviin ohjaustyön kustannuksella Ohjaajat olivat usein epätietoisia mitä kotikäynneillä pitäisi tapahtua Kotikäynti toteutetaan satunnaisesti. Niiden sisältöä ja tavoitteita ei juurikaan suunnitella etukäteen eikä niiden aikana havaittua kirjata tai reflektoida jälkikäteen

5 Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet kytkettiin kotikäynnin sisällölliseen kehittämiseen Ohjauksen rungoksi vakiintui koko päivän kestävät tavoitteelliset ohjauskäynnit Ohjauskäyntejä varten kehitettiin työväline: lomakkeisto, jonka avulla arvioidaan hoitajan toimintaa lapsen leikin edellytysten luojana Ohjaus on jatkuva prosessi: ohjauskäynneillä käsiteltyä teemaa käsitellään myös muissa ohjaustilanteissa, kuten työilloissa jne

6 Kuinka havainnointi tapahtuu... Hoitaja suorittaa etukäteishavainnoinnin ja itsearvioinnin oman ryhmänsä leikin tilasta käyttäen hyväksi arviointilomaketta Ohjauskäynnillä - joka kestää koko päivän - ohjaaja havainnoi ja arvioi ryhmän leikin toteutumista, siihen käytettävää aikaa, tilaa ja leikin välineistöä Palautekeskustelussa täsmennetään ja kirjataan kehittämiskohteet

7 Esimerkki lomakkeistosta: leikin havainnointilomake PERHEPÄIVÄHOITAJAN SUORITTAMA LEIKIN HAVAINNOINTILOMAKE Havaintojen kirjaamispäivämäärä: 1) Lasten nimet, ikä ja leikin kehitysvaihe 2) Oma arvio siitä, vastaako ympäristö ja välineet kunkin lapsen leikin kehitysvaihetta. Perustele. 3) Mitkä ovat kunkin lapsen tyypillisimmät leikit sisällä ja ulkona? 4) Mistä roolileikki yleensä alkaa ja miten leikki etenee? (ketkä osallistuvat roolileikkeihin, kuka aloittaa leikin, kenen leikki-ideaa yleensä toteutetaan, miten roolit jaetaan, kuinka kauan leikki kestää, mihin leikki loppuu) 5) Miten lapset tulevat toimeen leikkitilanteiden aikana? (syntyykö ristiriitoja, miten ristiriidat ratkaistaan, jätetäänkö joku leikkien ulkopuolelle)

8 OHJAAJAN HAVAINNONTI- JA KESKUSTELULOMAKE Havainnoidun hoitajan nimi: Havainnointi päivämäärä: Palautekeskustelun päivämäärä: Arvioinnin kohde: Perhepäivähoitajan rooli lapsen leikin tukijana Arviointikriteeri Nykytilanne Hoitaja havainnoi lasten leikkiä säännöllisesti ja on tietoinen kunkin lapsen leikin kehitysvaiheesta. Hoitaja kuuntelee lasten leikkialoitteita ja auttaa lapsia leikkien toteuttamisessa. Hoitaja on aktiivisesti läsnä lasten leikkitilanteissa (havainnoi, auttaa tarvittaessa leikin rakentamisessa, tietää mitä leikitään vaikka itse valmistaisi ruokaa ym.) Hoitaja pyrkii tukemaan jokaisen lapsen leikkiä (eriyttäminen, ympäristön muokkaaminen, leikkiaika, päiväjärjestys, materiaalit ja välineet ym.). Hoitaja tekee tarvittaessa yhteistyötä muiden hoitajien kanssa varmistaakseen jokaiselle lapselle mielekkäät leikit ja leikkikaverit. Hoitaja osaa hyödyntää tarkoituksenmukaisesti leikin suoraa ja epäsuoraa ohjausta. Hoitaja osaa kertoa vanhemmille, miksi leikki on tärkeää. Hoitaja keskustelee vanhempien kanssa lasten leikeistä kotona ja päivähoidossa. Kehittämiskohteet

9 Kuinkas sitten kävikään Perhon loppuaiheessa 2006 Espoon perhepäivähoidon ohjaajien kokemuksia kartoitettiin kyselyllä: puolet esimiehistä oli ottanut arviointityövälineen käyttöönsä ja osa aikoi ottaa sen lähitulevaisuudessa. Perhon päätyttyä laadittiin samalla periaatteella toimivat arviointilomakkeet myös muihin lapselle ominaisiin tapoihin toimia Materiaalipaketti on toimitettu yli 50 kunnan varhaiskasvattajille Seurantakyselyssä elokuussa 2014 kaikki perhepäivähoidon esimiehet pitivät materiaalia edelleen käyttökelpoisena ja kertoivat käyttävänsä sitä epäsäännöllisen säännöllisesti

10 Käyttö laajenee Materiaali on käytössä myös useissa Espoon päiväkodeista Leikin, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen lomakkeet ovat nousemassa virallisiksi Espoon varhaiskasvatuksessa käytettäviksi havainnointi- ja arviointilomakkeiksi

11 Ohjauskäynnit elokuussa 2014 Koko päivän kestävien ohjauskäyntien arvo tunnustetaan, mutta käytännössä käynnit ovat pääsääntöisesti 2-4 tunnin mittaisia Satunnaisesti tehdään myös koko päivän kestäviä ohjauskäyntejä (esim. uuden hoitajan aloittaessa) Ohjauskäynnit ovat tavoitteellisempia ja yhdessä sovitut tavoitteet kirjataan Kaikki Espoon varhaiskasvatuksen esimiehet ovat osallistuneet vuoden kestävään pedagogisen johtamisen koulutukseen, mikä näkyy myös perhepäivähoidon johtamisen tavoissa

12 Sähköisen viestinnän mahdollisuudet Alkutilanne: Ohjaajat käyttivät paljon työaikaansa siirtäessään hoitajien käsin täyttämiä lomakkeita sähköiseen muotoon (ohjaaja toimi manuaalisen ja sähköisen viestinnän linkkinä) Tavoitteena: Tiedonkulun selkiyttäminen ja nopeuttaminen ohjaajilta hoitajille Ohjaajan työajan suuntaaminen oleellisimpiin asioihin

13 Sähköinen viestintä nyt Miltei kaikilla perhepäivähoitajilla on kodissaan omat tietokoneet Suurin osa osaa käyttää tietokoneen perusohjelmia (lukea sähköposteja, lähettää viestejä yms.) Kaikilla hoitajilla on oma Espoon käyttäjätunnus, mutta Espoon sisäisen verkon käyttö on vähäistä

14 Ohjaajan ja hoitajan välinen viestintä on pääosin sähköistä yhteydenpito puhelimitse on selkeästi vähentynyt. Hoitajan ja vanhempien välisessä viestinnässä hoitajat käyttävät enenevässä määrin sähköpostia ja puhelimen tekstiviestejä. Ryppyiset reissuvihkot repun pohjalla pian menneisyyttä!

15 Ammattitutkintokoulutuksen kytkeminen ohjaustyöhön Ammattitutkinnon perusteissa hoitajan työn tavoitteet on määritelty selkeästi. Perehtyminen tutkinnon perusteisiin tuo ohjaajalle ymmärryksen siitä, mistä tekijöistä ammattitaito koostuu ja mihin tekijöihin ohjaajan tulee omassa ohjaustyössään kiinnittää huomiota. Oppilaitoksen opettajat ja perhepäivähoidon esimiehet pohtivat yhdessä tapoja, joilla ammattitutkinto voitiin kytkeä osaksi espoolaisen varhaiskasvatuksen tavoitteita Ohjauskäynnillä ohjaaja tukee hoitajan opiskelua

16 Ammattitutkinto oppisopimuksena tänä päivänä Espoo järjesti kolme oppisopimuskoulutusta, joissa koulutettiin yhteensä noin 50 perhe- ja ryhmäperhepäivähoitajaa Ammattitutkinnon suorittaneiden ammattiosaaminen ja ammatti-identiteetti vahvistui näkyvästi. Työn ilo kasvoi Osa innostui opiskelusta niin paljon, että jatkoivat opiskeluaan mm. lähihoitajiksi, sosionomiksi, sairaanhoitajaksi

17 Mitä Perho antoi Perhepäivähoidon arvostus lisääntyi Ohjaustyön merkitys kirkastui Ohjaaminen jämäköityi Kehitettiin hyviä työvälineitä, joiden käyttö kasvussa Paljon uutta oppia niin ohjaajille kuin hankkeessa mukana olleille perhepäivähoitajille