Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Kaupunginhallitus Lappeenrannan kaupungin talousarvio

2 Lappeenrannan kaupunki TALOUSARVIO 2015 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ sivu Esipuhe 3 Yleisperustelut 4 Yksityiskohtaiset perustelut 7 Henkilöstöpoliittinen osa 11 Tuloslaskelma 12 Rahoituslaskelma 12 Toimialojen toimintakatteet 13 KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernijohto ja -hallinto 14 Sosiaali- ja terveyspalvelut 16 Kasvatus- ja opetustoimi 19 Kotikuntakorvaukset 24 Kulttuuritoimi 25 Nuoriso- ja liikuntatoimi 33 Tekninen toimi 38 Maakunnallinen palvelutoiminta 46 INVESTOINTIOSA 54 YHTIÖT Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy konserni 57 Lappeenrannan Energia Oy -konserni 60 Lappeenrannan liiketoiminnat -konserni 63 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy 82 Kiinteistö Oy Seniori-Saimaa 85 Lappeenrannan teatterikiinteistö Oy 87 Saimaan Tukipalvelut Oy 89 Etelä-Karjalan Työkunto Oy 91 Saimaan talous ja tieto Oy 93 KUNTAYHTYMÄT Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 96 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 99 Etelä-Karjalan liitto Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2015

3 ESIPUHE Talouden kasvuennusteet ovat synkentyneet arviosta toiseen. Heikko talouskasvu heijastuu vääjäämättä myös kuntatalouteen. Verotulojen kasvua ei juurikaan ole ja valtionosuusleikkaukset jatkuvat edelleen. Valtionosuusleikkauksissa on nyt tultu siihen vaiheeseen, että valtionosuus pienenee edellisvuoteen verrattuna, Lappeenrannan osalta kolme miljoonaa euroa. Lisäksi mm. työmarkkinatuen rahoitusvastuuta sälytetään kunnille mittavassa määrin. Tulopohjan heikkenemistä lisäävät perusteollisuuden irtisanomisilmoitukset ja työttömyys on lähtenyt nousuun myös Lappeenrannassa. Kaupunki pyrkii yhdessä valtion kanssa reagoimaan rakennemuutokseen menetettyjen työpaikkojen korvaamiseksi. Maailmanpoliittinen tilanne ja ruplan kurssi vaikuttavat myös kaupan ja matkailualan toimiin. Rakentaminen etenkin kaupungin keskustassa jatkuu kuitenkin vilkkaana. Valtuusto hyväksyi viime vuonna käyttötalouden tasapainotusohjelman ja pitkän aikavälin investointiohjelman. Päätöksessä linjattiin verotuksen ja menoleikkausten välinen painotus. Talousohjelma on käyttötalouden osalta edennyt suunnitelman mukaisena, mutta kasvatus- ja opetustoimen investointeja on jouduttu aikaistamaan vuosille ja näin ollen tavoitteena ollut lisävelkaantumisen pysäyttäminen tällä valtuustokaudella ei täysin onnistu, joskin vuonna 2014 kaupunki ei velkaannu lisää. Toimialojen käyttötalouden menokehykset ovat taloussuunnitelman mukaiset. Kehys sallii nettomenojen kasvun ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Eksote toimii viiden vuoden tasapainottamisohjelman puitteissa. Kaupungin maksuosuus sisältää 5,7 miljoonaa euroa Eksoten alijäämien kattamista ja kasvaa kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Muut kaupungin käyttömenot pienenevät edelliseen vuoteen verrattuna, -1,7 prosenttia. Valtuusto päätti vuosi sitten 2,8 miljoonan euron leikkauksista hallinnon menoihin. Kuluvana vuonna tehtyjen päätösten ja linjausten tuloksena kaupungin menot pienenevät jo 2,2 milj. euroa vuosina Henkilöstömenoissa on säästetty hallinnon uudelleenjärjestelyjen sekä eläköitymisten ja määräaikaisen henkilöstön vähentämisen myötä ja tilakustannukset ovat pienentyneet toimitilojen vähentämisen vaikutuksesta. Henkilöstö tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä. Myös kaupunkiyhtiöiltä edellytetään osallistumista henkilöstö- ja tilatalkoisiin. Valtion työllistämisvelvoitteeseen tulee vastata koko konsernin tasolla. Kaupungin henkilöstömäärä on vuoden sisällä pienentynyt 76 henkilötyövuodella vuoden takaiseen verrattuna. Määräaikaista henkilöstöä on vakinaistettu ja määräaikaisen henkilöstön osuus on pienentynyt tätäkin kautta. Suurimmat investoinnit taloussuunnitelmassa ovat aikaistetut Pontuksen uusi päiväkoti ja koulu ja Lauritsalan alakoulu sekä yhdyskuntatekniikan investoinnit. Kaupunginteatterin uusien tilojen rakentaminen jatkuu. Etelä-Karjalan kuntajakoselvitys on valmistunut. Loppuvuoden aikana kahden kunnan mallia koskeva esitys etenee toiselle hallituskierrokselle, kuntien välisiin neuvotteluihin ja joulukuun valtuustokäsittelyihin. Näyttää valitettavasti siltä, että kuntarakenteet eivät hyvästä selvityksestä huolimatta ole muuttumassa maakunnassamme. Kuntatalouden tilanne näyttää muuttuneen pysyvästi. Valtioneuvoston tekemät leikkaukset valtionosuuksiin ja veropohjan kasvuvauhdin hiipuminen johtivat mittavan talousohjelman tekemiseen ja investointien aikaistamista lukuun ottamatta ohjelmassa on pysytty. Tämä kannustaa toimimaan edelleen aloitetulla tiellä kaupungin elinvoiman parantamiseksi ja palvelujen säilyttämiseksi riittävällä tasolla. Kimmo Jarva kaupunginjohtaja Lappeenrannan kaupungin talousarvio

4 YLEISPERUSTELUT Talousarvio on laadittu valtuuston hyväksymän käyttötalouden tasapainotusohjelman ja pitkän aikavälin investointiohjelman pohjalta. Ohjelmassa annettiin raamit kaupungin omille toimialoille vuosiksi , päätettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille maksettavista osuuksista vuosille sekä euromääräisestä verotulojen keräämisestä vuosille Veropohja Lappeenrannan kaupungin keskimääräinen ansiotulopohjan kasvu on vuosina ollut keskimäärin 4,1% vuosivauhdissa. Kasvun hidastui vuoden 2013 loppuun mennessä 2,9%:iin ja vuodelle 2014 hiipui edelleen 1,7%:iin. Vuodelle 2015 kasvu hidastunee edelleen. Erityisen voimakas hidastuminen on tapahtunut palkkatulojen kasvussa. Väestön ikääntyessä eläketulojen kasvuvauhdin ennustetaan jatkuvan, mutta se ei riitä kompensoimaan palkkatulojen kasvun hiipumista. Kaupungin työttömyysaste oli syyskuussa ,5%, kun maan keskiarvo oli 12,0%. Viimeisen vuoden aikana työttömyys on kasvanut koko maata nopeammin. Etelä-Karjala elää edelleen rakennemuutosta, jossa teollisuustyöpaikkojen tilalle syntyy matalamman ansiotason palvelutyöpaikkoja. Tämä rakennemuutos yhtäaikaisesti väestön ikärakenteen muuttumisen kanssa tekee kaupungin talouden tasapainoon saattamisesta hyvin haastavaa. Ruplan kurssi ja Venäjän ja lännen välisen tilanteen kiristyminen on aiheuttanut ostosmatkailun volyymien pienentymistä, millä on pidemmällä aikavälillä oma vaikutuksensa kaupungin veropohjan kasvuun. Rakennushankkeet kaupungissa kuitenkin etenevät, mikä parantaa kiinteistöveropohjaa. Valtionosuudet Lappeenrannan kaupunki ei menettänyt valtionosuusuudistuksessa tehtyjen laskentaperustemuutosten takia valtionosuuksia. Valtionosuuksiin tehdyt useat leikkaukset ovat kuitenkin johtaneet tilanteeseen, jossa kaupungin saamat valtionosuudet laskevat vuoden 2014 tasosta kolme miljoonaa euroa. Nettomenot Talousarviossa nettomenot kasvavat 0,6% vuoden 2014 tulosennusteeseen nähden. Kaupungin omien toimintojen nettomenot pienenevät 1,7% ja sosiaali- ja terveysmenot kasvavat 2,0%. Sote-menot sisältävät 5,7 miljoonaa euroa Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän (Eksote) vanhojen alijäämien kattamista. Erittäin pienen nettomenon kasvun mahdollistaa hyvin maltillinen tuloratkaisu, joka nostaa palkkamenoja 0,4%. Vuodelle 2016 palkkojen arvioidaan nousevan 0,5% vuoden 2015 tasoon nähden. Tulorahoitus Kaupunginvaltuusto päätti käyttötalouden tasapainotusohjelmassaan, että verotuloja kerätään yhteensä euroa vuosina Verotuloennuste 2014 pohjautuu valtakunnallisen verotuloennustekehikon arvioon. Ennusteen pohjassa on huomioitu palkkatulojen ennustetta hieman voimakkaampi hiipuminen, mutta toisaalta kiinteistöjen verotusarvojen ennustetta voimakkaampi kasvu tiedossa olevien rakennushankkeiden vuoksi. Veroprosentit ovat samalla tasolla kuin vuonna 2014 eli tuloveroprosentti on 21,00% ja kiinteistöveroprosentit seuraavat: Vero% (suluissa lakisääteiset raja-arvot) 2015 Yleinen (0,60-1,35) 1,30 Vakituiset asuinrakennukset (0,32-0,75) 0,55 Muut asuinrakennukset (vak+0,6 maks 1,35) 1,15 Voimalaitokset (maks 1,4/2,85) 2,85 Rakentamaton rakennuspaikka (1,00-3,00) 3,00 Yleishyödyllisiä yhteisöjä verotetaan yleisen kiinteistöveron mukaisesti. Näillä veroprosenteilla verotuloiksi arvioidaan vuonna 2015 kokonaisuudessaan kirjautuvan 291,3 miljoonaa euroa. 4 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2015

5 Valtionosuuksia vuonna 2015 arvioidaan kertyvän 99,1 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot Rahoitustuotot konserniyhtiöiltä näkyvät kunkin yhtiön kohdalla erikseen talousarviossa, jos yhtiölle on määritelty tuloutustavoite. Kaupunki on perinyt yhtiöiltä 0,5%:n takauspalkkion lainantakauksista. Rahoituskulut ja lainananto Arvioitu vuosikate 20,1 miljoonaa euroa ei riitä kattamaan nettoinvestointeja, jotka ovat 30,4 miljoonaa euroa. Ennakoitua suurempi investointitaso johtuu kahden merkittävän kouluhankkeen aikaistumisesta vuodelta 2017 vuoteen Rahoituskuluissa on varauduttu pieneen korkotason nousuun. Korkonäkymät ovat tällä hetkellä hyvin maltilliset. Suomen julkisen sektorin luottoluokitus laski syksyllä 2014 korkeimmasta mahdollisesta tasosta yhdellä. Luokitus on kuitenkin edelleen AA+ tasolla ja suhteessa muihin euromaihin hyvä, joten merkittävää vaikutusta lainakorkoihin ei vielä ole näköpiirissä. Tällä hetkellä arvioidaan, että euribor-korot lähtisivät nousuun vuoden 2015 lopulla. Kaupunkikonsernin lainasalkusta suurin osa erääntyy seuraavan viiden vuoden aikana ja vaikkei lisävelkaa otettaisi, täytyy nämä lainat korvata uusilla. Suurin osa lainoista on otettu aikana jolloin lainamarginaalit olivat hyvin alhaiset. Pankkien kiristyvät vakavaraisuusvaateet tulevat nostamaan korkomarginaaleja ja tätä kautta on olemassa hyvin selkeä riski että kaupungin lainojen keskikorko nousee. Valtuusto käsittelee investointiohjelmaa vuosille kokouksessaan Pitkän tähtäimen investointiohjelman tarkoituksena on rakentaa kestävä pohja kaupungin rakennuskannan kuntoon saattamiseksi siltä osin, kun rakennusten nähdään olevan kaupungin palvelutuotannon käytössä pitkällä tähtäimellä. Ohjelma voi vaikuttaa merkittävästi kaupungin velkaantumisnäkymiin Kaupungin lainakannan kehitys, M 179,9 202,4 218,8 216,8 217,7 Lainat/asukas Konsernin lainakannan kehitys, M 458,9 503,0 537,8 533,1 558,9 Lainat/asukas Konsernin lainakanta ilman asuntotuotantoa, M 305,8 350,3 384,6 377,8 402,6 Lainat/asukas Konsernin lainakanta ilman asuntotuotantoa ja energiaa, M 245,2 281,1 303,9 300,8 322,6 Lainat/asukas Lappeenrannan kaupungin talousarvio

6 Talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteet Uusi valtuusto on laatinut kaupungille Lappeenranta 2028 strategian. Strategiassa on viisi toimenpideohjelmaa (hyvinvointiohjelma, kaupunkirakenneohjelma, talous- ja palvelurakenneohjelma, elinkeino-ohjelma ja Venäjäohjelma). Toimialat ovat eri toimintojensa osalta esittäneet valtuustoon nähden sitovia tavoitteita, jotka on johdettu näistä toimenpideohjelmista. Tavoitteissa on vain keskeisimmät painopisteet. Valtuustolle raportoidaan strategian tavoitteiden toteutumisesta erikseen puolivuosittain. Lisäksi toimialoilla on muutamia omaan toimialaansa kiinteästi lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen ja niiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita, jotka on määritelty valtuustoon nähden sitoviksi. Talousarvion rakenne Talousarvio jakaantuu tuloslaskelmaosaan, käyttötalousosaan, investointiosaan ja rahoitusosaan. Talousarvioon liitetään yleinen perusteluosa, sitovat yksityiskohtaiset perustelut ja henkilöstöpoliittinen osa. Käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa Talousarvion käyttötalousosan euro-osuudessa esitetään vastuu-/toimialoittainen tulot, menot ja toimintakate. Toimialojen esityksissä päädytään kunkin toimialan toimintakatteeseen. Toimialoittaisten tuloslaskelmien pohjalta on koottu yhteen koko kaupungin tuloslaskelma lisäten toimintakatteen jälkeen koko kaupunkia koskevat erät: verot, valtionosuudet ja muut rahoituserät. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toiminnalliset tavoitteet toimialoille sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimialalle tai toimielimelle tehtävien suorittamiseen. Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investointiosassa esitetään hankkeen tai hankeryhmän kustannusarvio, talousarviovuonna tarvittava määräraha sekä suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Rahoitusosa Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on yli- tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. 6 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2015

7 2015 TALOUSARVION YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Yhteiset 1.1. Lautakuntien ja toimialajohdon vastuu / käyttösuunnitelmat Lautakunta ja toimialajohtaja vastaavat toiminnan järjestämisestä kaupunginvaltuuston hy-väksymän talousarviokehyksen puitteissa. Lautakunnat kohdentavat resurssit toimialajohtajan esityksestä tärkeimmiksi katsomilleen toiminta-alueille. Lautakunnat vastaavat siitä, että kaupunginvaltuuston päättämää talousarviota ei ylitetä. Lautakuntien talousarvion mukaisten käyttö-/ toimintasuunnitelmien vuodelle 2015 on oltava valmiina mennessä Talousarvion sitovuus Toimialaa sitoo toimialakohtainen tilikauden tulos. Sitovuudessa tulee huomioida mitä jäljempänä on mainittu toimialakohtaisten kulujen kirjaamisesta muiden kuin toimintakatteeseen sisältyvien erien osalta. Talouden kuukausiseuranta perustuu toimintakatteen seuraamiseen. Pienet investoinnit ja niiden poistot huomioidaan puolivuosittain Hallinnon säästöohjelma Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että hallintokuluista säästetään yhteensä 2,8 miljoonaa euroa vuosina Tämän vuoksi hallintokuluihin on asetettu väliaikaisesti poikkeuksellinen sitovuustaso. Kaupunginjohtajalla on oikeus päättää konser nijohdon ja -hallinnon sekä toimialahallintojen määrärahojen ja koko kaupungin IT- mää rärahojen siirroista ja käytöstä. Muusta sito vuudesta poiketen toimialoilla ei ole oi keutta käyttää näitä määrärahoja muiden menojen katteena, vaan tällainen käyttösuunnitelma muutos on aina tuotava kaupunginjohtajan ratkaistavaksi Investoinnit ja näihin liittyvät poistot ja niiden suhde toimialojen menokehyksiin Investointien sitovuustaso on kohteittainen nettomeno. Mikäli toteutettavasta kohteesta säästyy nettomäärärahaa, voi tekninen lautakunta kohdentaa säästyneen osuuden uudella tavalla. Investointiosaan sisältyviä rakennuskohteita ei voida aloittaa ilman kaupunginhallituksen lupaa, ellei kohteille ole varattu kokonaisrahoitusta talousarviomäärärahoin tai varauksin. Kukin toimiala voi lautakunnan päätöksellä tehdä tarpeelliseksi katsomansa määrän investointeja kohteisiin, joiden poistoaika on enintään kolme vuotta (irtaimisto ja vastaavat). Toimialan tulee kuitenkin huomioida, että sen on pystyttävä kattamaan investoinneista aiheutuvat poistot suunnitelmavuosien mukaisista talouskehyksistä. Selvyyden vuoksi todettakoon, että uudisrakennusten tai laajan perusparannuksen yhteydessä tehtävä ensikertainen kalustus tulee aina sisällyttää talonrakennusinvestointeihin osaksi tilakeskuksen investointiohjelmaa. Investointeihin liittyviin päätöksiin täytyy aina sisällyttää konsernihallinnon lausunto investoinnin talousvaikutuksista. Kaikki talonrakennusinvestoinnit, näihin liittyvät poistot ja rahoituskulut tulee kattaa tilakeskuksen budjetista. Kaikki yhdyskuntatekniikkaan liittyvät investoinnit ja näihin liittyvät poistot tulee sisällyttää teknisen toimen alaisille kustannuspaikoille. Sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätevesiinvestoinnit poistoineen ovat kuitenkin osa Lappeenrannan Energia-konsernin talousarviota. Kaikki liikuntapaikkarakentamiseen liittyvät investoinnit, jotka eivät ole talonrakennusta ja näihin liittyvät poistot tulee sisällyttää nuoriso- ja liikuntatoimen alaisille kustannuspaikoille. Tilakeskuksen rahoituksen suunnittelusta vastaa konsernihallinto. Yhdyskuntatekniikkaan ja liikuntapaikkarakentamiseen liittyvien lainojen korot katetaan rahoitusosasta. Toimiala voi lautakunnan päätöksellä siirtää käyttötaloudesta investointeihin enintään euroa pieniin irtaimen omaisuuden investointihankintoihin. Alle euron yksittäinen hankinta on aina käyttötalouteen kirjattava meno. Muutoin toimialaa tai lautakuntaa sitovat kaupunginvaltuuston vahvistamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Määrärahojen käyttäminen suunnitteluvuosina ja vuoden 2014 alitusten tai ylitysten kattaminen Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt toimialoille sitovat menoraamit vuosiksi Toimialojen tulee tuoda maaliskuun kaupunginvaltuuston kokoukseen esitys vuoden 2014 tilinpäätökseen kirjautuneen lopullisen määrärahaylityksen kattamisesta tai määrärahan alituksen käyttämisestä vuosina Toimialojen tulee puolivuotiskatsauksen antamisen yhteydessä tehdä talousennuste vuosille ja tehdä päätös niistä toiminnallisista muutoksista, joilla valtuuston päättämään kolmevuotiskehykseen päästään Maksujen ja taksojen tarkistaminen Kukin toimiala päättää omista maksuistaan ja taksoistaan parhaaksi näkemällään tavalla Kehittämishankkeet Nuorten yhteiskuntatakuu tulee toteuttaa laaja-alaisella yhteistyöllä ja lain edellyttämällä tavalla. Kehittämishankkeiden vaikuttavuuden arviointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja toimialojen tulee entistä enemmän hyödyntää aktiivisesti kaupungin ulkopuolisia rahoituslähteitä. Lappeenrannan kaupungin talousarvio

8 1.7. Avustukset Kaupunginhallituksen avustustoimikunta päättää avustuksista alkuvuodesta. Lautakunnat puolestaan jakavat avustuksensa omien käyttösuunnitelmiensa mukaisesti, siltä osin kuin kaupunginhallitus ei ole niistä päättänyt tai niistä ei ole mainintaa talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa. Kaupungin myöntämien tapahtuma-avustusten tulee aina sisältää mahdollisuus markkinointiyhteistyöhön kaupungin näkyvyyden varmistamiseksi ao. tapahtumassa. Avustuksien jakamisessa tulee huomioida kaupunginvaltuuston tekemä päätös käyttötalouden tasapainottamisesta vuosina Arvonlisävero Määrärahat ovat sekä käyttötalous- että investointiosassa arvonlisäverottomia Sisäiset erät Toimialojen toimintatulot ja -menot sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset erät IT-hankinnat ja sopimukset Kaupungissa toimii toimialajohtajista ja konsernihallinnon edustajista koostuva tietohallintotyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii strategia- ja rahoitusjohtaja. Toimialat eivät saa uusia tietotekniikkaan liittyviä sopimuksia ilman tietohallintotyöryhmän lupaa. 2. Valtuustoon nähden sitovat kehykset 2.1. Rahoitus (kaupunginhallitus) Rahoituskehykseen on sisällytetty verotulot, valtionosuudet ja rahoitustuotot ja -kulut pl. tilakeskuksen investointeihin liittyvät rahoituskulut. 2.2 Omaisuuden myyntivoitot (tekninen lautakunta) Vuonna 2015 on tavoitteena myydä kaupungin palvelutuotannon kannalta tarpeetonta kiinteistöomaisuutta yhteensä 10M. Jos omaisuudesta saatava myyntihinta ylittää omaisuuden tasearvon, muodostuu kaupan myötä tuloslaskelmaan kirjattavaa myyntivoittoa. Käyttöomaisuuden myyntivoitot on sisällytetty omaisuuden myynnin kehykseen. Mikäli myyntivoittoja toteutuu talousarviota enemmän, tuodaan valtuuston päätettäväksi esitys myyntivoittojen käyttämisestä joko investointeihin tai lainan lyhentämiseen. Ennen esityksen tekemistä on kuitenkin tarkistettava, ettei kaupungin taseeseen ole päässyt muodostumaan sellaisia omaisuuseriä, joiden myynnistä aiheutuu taloussuunnittelukaudella myyntitappiota tai tarvetta kertaluonteisiin arvonalennuksiin. Omaisuuden myyntiä valmistelee realisointityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kaupunginsihteeri. Investointien rahoittamiseen on päätetty käyttää seuraavien käyttöomaisuuskohteiden myyntituotot: Koy Lappeenrannan Centre teatteritontti Snellmanin päiväkoti Pallon päiväkoti Luukkaan päiväkoti Pontuksen nuorisotalo Kanavansuun koulu Kanavansuun päiväkoti Kartanon päiväkoti Mustolan koulu Muukonniemen koulu Partalan koulu Kiinteistöjen myyntituottojen alkuperäinen vuoden 2014 talousarvio on euroa. Tyysterniemen koulun tonttikaupan peruuntumisen ja muiden kiinteistöjen myyntituottotavoitteiden alittumisen vuoksi talousarviota tarkistetaan vuoden 2014 toteutumisennustetta vastaavaksi ja se on euroa. Vuoden 2014 talousarviomuutosta vastaava summa sisältyy vuosien 2015 ja 2016 talousarvioihin, jolloin kolmen vuoden yhteissumma pysyy talouden tasapainotusohjelman mukaisena. 2.3 Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin välinen palvelusopimus (sotetoimikunta ja kaupunginhallitus) Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina olla enintään euroa. Eksoten tulee vuoden 2018 loppuun mennessä kattaa sille vuoden 2013 tilinpäätökseen kertynyt kumulatiivinen alijäämä. Eksote on toimittanut kaupunginhallitukselle suunnitelman, jossa on neljännesvuosittaiset tarkastelupisteet talouden tasapainoon saattamiseksi. Suunnitelman toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle puolivuosittain. Jos suunnitelmassa ei puolen vuoden ajanjaksolla ole pysytty, Eksoten tulee esittää ne toiminnalliset muutokset, joilla se aikoo saavuttaa alijäämän kattamistavoitteen. Vuoden 2015 maksuosuus on euroa Kasvatus- ja opetustoimi (kasvatus- ja opetuslautakunta) Kasvatus- ja opetustoimen menokehys perustuu vuosien päivähoitotarpeen ja oppilasmäärän kokonaisennusteeseen. Palvelukysynnän muutoksen aiheuttamat menopaineet tulee kattaa taloussuunnittelukauden aikana toiminnallisilla tai palveluverkkoon tehtävillä muutoksilla. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kouluverkosta kokouksessaan Jos tehty kouluverkkoratkaisu ei mahdollista menokehykseen pääsemistä, tulee lautakunnan kattaa ylitysuhkat muuta palvelutuotantoa vähentämällä. 8 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2015

9 2.5. Kulttuuritoimi (kulttuurilautakunta) Kulttuuritoimen on selkeästi kasvatettava toimintatuottojaan vuosina Tuottojen tulee kasvaa vuosittain 5 % vuoden 2013 tasoon nähden. Uusi, vuonna 2016 käyttöön tuleva kaupunginteatteri kasvattaa kulttuuritoimen vuokrakustannuksia 0,6 miljoonaa euroa vuoden 2014 tasoon nähden. Tätä varten ei taloussuunnitelmassa ole erikseen varattu lisämäärärahaa, vaan toimialan tulee toiminnallisilla muutoksilla, yhteistyössä Teatterikiinteistö Oy:n kanssa tehtävällä tilojen ulosvuokrauksella ja lipputuloja kasvattamalla kattaa vuokrakustannuksen noususta aiheutuvat menot Nuoriso- ja liikuntatoimi (Nuoriso- ja liikuntalautakunta) Nuorisotoimen raami sisältää määrärahan lasten itsenäisyyspäiväjuhlan järjestämiseen sekä nuorten palvelun toimintaan Tekninen toimi (Tekninen lautakunta) Teknisen lautakunnan hissiavustusmäärärahaa voidaan käyttää talousarviovuonna ja kahtena seuraavana vuonna hissin jälkiasennustöiden edistymisen mukaan. Käytäntö on sama kuin asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hissiavustuksissa. Esteettömyys tulee ottaa huomioon kaikissa uusissa katutöissä. Olemassa olevissa kohteissa reunakivetysten madaltaminen tulee aloittaa niistä kohteista, joissa kevyttä liikennettä on eniten. Liikenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävien kohteiden katutyöt tulee toteuttaa kustannustehokkaasti ja nopeutetulla aikataululla niin, että töistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa yleiselle liikenteelle Rakennuttaminen Rakentamisen ja rakennuttamisen laatuun sekä esteettömyyteen tulee kiinnittää erityinen huomio. Investointien suunnittelussa, kilpailuttamisessa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa sekä hankkeiden ajoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kustannustietoisuuteen ja kustannusarviossa pysymiseen Tilakeskus Kaupungin tilakeskus on aloittanut toimintansa taseyksikkömuodossa Tilakeskuksen tulee sisällyttää vuokriinsa kaikki kiinteistöistä aiheutuvat pääoma- ja hoitokustannukset. Toimialoille on jaettu sisäisiin vuokriin tätä varten erilliset määrärahat vuosille Maankäyttösopimukset Kaupunginhallitus hyväksyy maankäyttösopimukset teknisen lautakunnan esityksestä. Kaupungin maankäyttösopimuksella saama korvaus tuloutetaan sitä mukaa, kun sopimuksen mukaiset kaupungin vastuulle tulevat investoinnit toteutuvat. Korvaus tuloutetaan kohtaan kiinteistöjen myynti, maankäyttösopimukset. Valtuustolle esitetään vuosittain hyväksyttäväksi tuloutettuja korvauksia vastaava investointimääräraha. Korvausta ei voi käyttää muiden kuin sopimuksessa määriteltyjen menojen kattamiseen. 3. Rahoitus 3.1. Lainojen ottaminen Kaupunginjohtaja oikeutetaan päätöksellään strategia- ja rahoitusjohtajan esityksestä ottamaan pitkäaikaista tai tilapäistä lainaa rahoitustilanteen edellyttämässä määrin siten, että kaupungin nettovelkaantuminen vuonna 2015 on enintään 10 milj. euroa. Kaupunginjohtaja voi päättää kaupungin lainakannan hoidon edellyttämistä toimenpiteistä mukaan lukien johdannaisyleissopimusten tekeminen ja muut mahdolliset suojaustoimenpiteet. Kaupungilla on käytössä konsernitilijärjestelmä, jonka puitteissa on konsernitililimiitti lyhyen aikavälin kassanhallintaa varten. Limiitin jakautumisesta konsernin sisällä päättää kaupunginjohtaja Lainananto Kaupunginhallitus päättää pitkäaikaisten lainojen myöntämisestä. Kaupunginjohtaja voi päättää alle miljoonan euron suuruisten lainojen myöntämisestä konsernissa toimiville tukipalveluyhtiöille enintään viiden vuoden ajaksi, jos järjestely on taloudellisesti perusteltu ja vähentää rahoituskuluja konsernitasolla Leasingrahoitus Kaupunginjohtaja voi päättää leasingsopimuksista, joiden hoitoon tarvitut määrärahat ovat toimialojen kehyksissä. Alle euron suuruiset uudet leasing-sopimukset voi päättää strategia- ja rahoitusjohtaja. Vaihtovuokrauslaitteita koskevat leasingsopimukset hyväksyy strategia- ja rahoitusjohtaja. Toimialat/tulosalueet eivät voi tehdä uusia koneiden/ laitteiden vuokrasopimuksia leasingrahoitusta käyttäen. Leasing-rahoitusvaihtoehtoa harkitessa tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei kaupungin intressissä ole lunastaa vuokrakohdetta. 4. Investoinnit 4.1 Maanhankinta Maanhankinta luo edellytykset kaavoitukselle, asuntotuotannolle ja elinkeinopolitiikalle. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä teknisen lautakunnan esityksestä maanhankintaa enintään 5 miljoonalla eurolla vuoden 2015 aikana. Summa on huomioitu rahoituslaskelmassa. Hankintaesitykseen tulee aina sisällyttää selvitys taloudellisista perusteista omaisuuserän hankkimiseksi. Maanhankinnan edellytyksenä on, että ostettava kiinteis- Lappeenrannan kaupungin talousarvio

10 tö ei aiheuta kaupungille poistonalaisia kustannuksia ja että riski hankittavan maan arvon alenemiselle on kaupungin näkökulmasta erittäin vähäinen. Jos kaikki edellä mainitut ehdot eivät täyty, tulee hankinta tuoda erikseen valtuuston päätettäväksi Tilakeskuksen pienet investointihankkeet Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt niistä kiinteistöistä, jotka on tarkoitus pitkällä tähtäimellä säilyttää osana kaupungin palvelutuotantoa, jatkaa rakennushistoriallisesti merkittävän kiinteistön vuokraamista ulkoisille tahoille tai jalostaa kiinteistö uuteen käyttöön osaksi palvelutuotantoa. (Tilasalkut A ja B) Talonrakennuksen pieniin investointihankkeisiin on määrärahavaraus investointiosassa. Tätä voidaan käyttää tilakeskuksen harkinnan mukaan vain edellä mainittujen kohteiden arvoa säilyttäviin kunnossapitoinvestointeihin, joilla varmistetaan se, ettei rakennuksiin synny uutta korjausvelkaa. Tilakeskus laatii käyttösuunnitelman toimialoja kuultuaan ja tekninen lautakunta esittää käyttösuunnitelman kaupunginhallituksen vahvistettavaksi. Jos muihin kuin perusparannettaviin tai tilasalkkuihin A ja B kuuluviin tiloihin tulee laajempia korjaustarpeita, tulee tilakeskuksen ja tiloissa vuokralla olevan toimialan viiveettä järjestää tiloissa oleva toiminta muihin tiloihin tai tehdä asiasta päättävälle toimielimelle esitys kyseisen palvelutuotannon lopettamisesta Käyttämättä jäävät investointirahat Toimialojen tulee vuoden 2015 syyskuun loppuun mennessä esittää ne investointimäärärahatarpeet vuoden 2016 talousarvioon, mitä on syntymässä keskeneräisistä tai viivästyneistä investoinneista vuodelta Tämä ei koske kohdassa 1.2. mainittuja irtaimistoinvestointeja, joiden osalta investointibudjettiin liittyvät muutokset voidaan tehdä lautakunnan toimesta Investointiosan ulkopuoliset hankkeet Kaupunginhallituksella on valtuuston ( 9) tekemän päätöksen mukaisesti oikeus osoittaa euroa city-korttelin pysäköintilaitoksen rahoitukseen. Määräraha siirtyi Galleria-alueen pysäköintipaikoista, joista valtuusto oli päättänyt vuonna Valtuusto oikeutti kaupunginhallituksen päättämään käytännön täytäntöönpanotoimenpiteistä Williparkki Oy:n kanssa. 5. Kaupunkiyhtiöt Yhtiöiden tulee selvittää mahdollisuudet tukityöllistämiseen omassa toiminnassaan. Konserniyhtiöitä kehotetaan tarkastelemaan mahdollisuuksia myös toimitilojen vähentämiseen taikka yhdistämiseen säästöjen aikaansaamiseksi Asuntotuotannon omarahoitusosuudet Kaupunginhallituksella on oikeus tarvittaessa osoittaa rahoitus ARA:n tukeman sosiaalisen asuntotuotannon vaatimaan omarahoitusosuuteen Elinkeinojen kehittämistoiminta Elinkeinojen kehittämistoiminnassa sekä EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytössä kiinnitetään erityistä huomiota rakennemuutoksen hallintaan, uusien työpaikkojen synnyttämiseen, työllistämiseen ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Elinkeinojen kehittämistoimiin osoitettavaa kaupungin rahoitusosuutta varten varataan käyttötalous- ja investointiosassa yhteensä eu-roa. Määräraha sisältää vuodesta 2015 alkaen ostopalvelut Wirma Lappeenranta Oy:ltä kokonaisuudessaan. Kaupungin rahoitusosuudelle haetaan vastinrahoitusta erilaisista rahoituslähteistä, jolla tavoitellaan kehittämistoiminnan omarahoituksen liki kaksinkertaistamista. EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus joka vahvistaa määrärahan käyttösuunnitelman. Kaupunginjohtajalla on oikeus osoittaa määrärahasta kaupungin omarahoitusosuus hankkeisiin, joiden omarahoitusosuus on enintään euroa. Vuonna 2015 kaupunginhallituksen erillispäätöksellä osoitetaan EU- ja elinkeinopoliittisesta määrärahasta euroa lentoasemasäätiön perustamiseen ja euroa Lappeenrannan liiketoiminnat Oy -konsernille lentoliikenteen ja lentokenttätoiminnan turvaamiseen". 10 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2015

11 HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OSA 2015 Kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä 2013 kolmivuotisen käyttötalouden tasapainottamisohjelman, jolla tavoitellaan toimintojen huomattavaa tehostumista. Tämän ohjelman pohjalta kaupungin hallintoa ja toimialojen toimintaprosesseja on tarkasteltu ennakkoluulottomasti ja kriittisesti. Yhteistyössä henkilöstön kanssa toteutetut toimenpiteet ovat tuottaneet tuloksia. Vuosi 2015 on tasapainottamisohjelman toinen täytäntöönpanovuosi. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt luovat pohjan laadukkaalle palvelutuotannolle. Vaikeasta taloudellista tilanteesta huolimatta Lappeenrannan kaupunki haluaa panostaa henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen sekä toteuttaa oikeudenmukaista ja eri henkilöstöryhmien suhteen yhdenvertaista henkilöstöpolitiikkaa. Talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimenpiteet toteutetaan Lappeenranta-sopimuksen hengessä sekä yhteistyössä toimialojen ja henkilöstön kanssa. Henkilöstöpoliittiset linjaukset huomioidaan myös kaupungin omistajaohjauksessa. 1. Henkilöstöresurssit Kuntaliitokseen liittyvä palvelussuhdeturva päättyy vuoden 2014 lopussa. Talouden tasapainottamisohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttaminen on edellytyksenä sille, ettei vuonna 2015 irtisanota henkilöstöä. Henkilöstön lomauttaminen on mahdollista lautakunnan esityksestä ja kaupunginhallituksen erillisellä luvalla tilanteessa, jossa toimiala ei muuten pääse menokehykseensä. 2. Henkilöstön rekrytointi Vuonna 2015 rekrytoidaan vakinaista henkilöstöä ensisijaisesti vain kasvatus- ja opetustoimen välittömään palvelutuotantoon. Muiden tehtävien vakinainen täyttäminen on mahdollista ainoastaan erityisestä syystä. Määräaikaisen henkilöstön palkkaaminen on mahdollista toimialalle varattujen nettomäärärahojen (toimintakate) puitteissa ja henkilöstösuunnitelmat huomioiden. Lähtökohta on, että määräaikaista henkilöstöä käytetään vain tehtävissä, jotka liittyvät välittömään palvelutuotantoon. Henkilöstön rekrytointiin ja palvelussuhteiden hallintaan liittyvät työprosessit uudistetaan huomioiden hallinnon keventämiseen liittyvät vaatimukset. 3. Työajan joustot sekä osa-aikaeläkkeen ja vuorotteluvapaamahdollisuuksien käyttö Osa-aikaeläke, vuorotteluvapaa sekä muut työajan joustot ovat mahdollisia työnantajan harkintaan perustuen. 4. Henkilöstön hyvinvointi Työhyvinvointitoiminnassa keskitytään vuonna 2015 työkyvyttömyyskustannusten hallintaan ja työterveysyhteistyön kehittämiseen. Varhaisen tuen, tehostetun tuen ja työhön paluun tuen uudistetut toimintamallit jalkautetaan työyhteisöihin. Sairauslomien seurannan helpottamiseksi otetaan käyttöön sähköinen hälytysjärjestelmä. Työhyvinvointitoimintaan liittyvää raportointia parannetaan. Henkilöstön omaehtoista liikkumista ja virkistäytymistä tuetaan sähköisen liikunta- ja kulttuurisetelin sekä liikuntaneuvonnan avulla. Johtamisen ja esimiestyön tueksi käynnistetään oma hanke, jolle pyritään saamaan erillistä hankerahoitusta. Syksyllä 2015 toteutetaan koko organisaation kattava työhyvinvointikysely. Selvitetään myös mahdollisuus toteuttaa koko henkilöstön kattava terveysseula. Työhyvinvointitoimintaan on varattu euroa. 5. Osaamisen varmistaminen Henkilöstön osaamista kehitetään kaupungin strategian ja palvelutarpeiden pohjalta sekä muutostilanteisiin varautuen. Keskitetystä täydennyskoulutuksesta on vuoden 2015 loppuun saakka voimassa oleva sopimus FCGkoulutuspalveluiden kanssa. FCG:n toteuttamaan täydennyskoulutukseen on varattu euroa. Toimialat varaavat edellä kerrotun lisäksi talousarvioihinsa määrärahaa oman alansa erityiskoulutuksen. 6. Muut henkilöstöpoliittiset tavoitteet Selvitetään mahdollisuudet parantaa henkilöstösuunnittelua sähköisten apuvälineiden avulla. Palkkausjärjestelmiä kehitetään taloudellisten realiteettien puitteissa. Lappeenrannan kaupungin talousarvio

12 TULOSLASKELMA 2013 TP milj TA milj ENN milj TA milj. %-muutos TA 15/ ENN TS milj yht TS milj. TOIMINTAKATE -352,4-378,7-379,3-381,6 0,8-387, ,3-388,1 Verotulot 265,5 287,2 287,7 291,3 1,3 297,8 1142,3 298,7 Valtionosuudet 103,1 102,6 102,3 99,1-3,1 99,1 403,6 99,1 Rahoitustuotot 'ja -kulut 8,6 7,6 7,7 11,3 46,8 11,2 38,8 10,0 VUOSIKATE 24,8 18,7 18,4 20,1 9,2 20,5 83,8 19,7 Suunn. muk. poistot 21,9 20,0 20,3 20,0-1,5 20,0 82,2 20,0 TILIKAUDEN TULOS 2,9-1,3-1,9 0,1-105,3 0,5 1,6-0,3 RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma ENN TAE TS TS Toiminnan rahavirta milj. milj. milj. milj yht. Vuosikate 18,4 20,1 20,5 19,7 60,3 Investointien rahavirta Investointimenot -23,4-38,5-37,9-36,4-112,8 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1,3 3,1 1,4 1,4 5,9 Pysyvien vastaavien myynti 4,3 5,8 10,1 Investoinnit, netto -22,2-31,1-30,7-35,1-96,9 Toiminnan ja investointien rahavirta -3,8-10,9-10,2-15,4-36,5 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -6,6-5,6-5,6 Antolainasaamisten vähennykset 0,1 15,7 0,1 0,1 15,9 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 20,0 43,3 38,0 56,9 138,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -26,1-42,5-27,9-41,6-112,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 15,0 Lainakannan muutokset, netto 8,9 0,8 10,1 15,2 26,2 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Vaikutus maksuvalmiuteen -1,3 0,0 0,0 0,0 0,0 12 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2015

13 Toimialojen toimintakatteet TP 2013 KS 2014 TA 2015 TA 2016 Konsernijohto ja -hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kotikuntakorvaukset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kasvatus- ja opetustoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kulttuuritoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Nuoriso- ja liikuntatoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tekninen toimi ilman tilakeskusta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilakeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Maakunnallisen palvelutoiminnan maksuosuudet Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Maakunnallinen palvelutoiminta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kiinteistöjen myynti Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toimialojen hallinnonsäästö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Käyttötalous Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Lappeenrannan kaupungin talousarvio

14 KONSERNIJOHTO JA -HALLINTO Toiminnan kuvaus Konsernijohto käsittää valtuuston ja hallituksen alaisen toiminnan sekä kaupungin tarkastustoimen. Kaupungin hallinto on keskitetty toimialoilta konsernihallintoon, joka tuottaa palvelut toimialoille. Konsernihallinto jakautuu kahteen toimintatasoon: 1. strategisen ohjauksen tasoon, joka muodostuu toiminnan ohjauksen prosesseista (jäljempänä strateginen ohjaus) ja 2. operatiiviseen tasoon, joka muodostuu hallinnollisista tukiprosesseista ja asiointiprosesseista (jäljempänä operatiivinen toiminta). Strateginen ohjaus vastaa konsernin strategisista suunnittelu-, talous-, henkilöstö-, viestintä-, markkinointi- ja tietohallintoasioista sekä kansainvälistymis- ja edunvalvonta-asioista ja elinkeinopolitiikasta, kehittämistoiminnasta, taloussuunnittelusta ja ohjauksesta, rahoituksen hallinnasta, tietohallinnon ohjauksesta, henkilöstöhallinnosta ja työllistämi-sestä. Operatiivinen toiminta tuottaa ja vastaa keskitetysti hallinnon valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä, hallinto-, talous-, laki-, viestintä- ja matkailu- ja kaupunkimarkkinointi- sekä turvallisuus-asioista, vaaleista, arkistosta, asiakaspalvelukeskus Winkistä, hankinta- ja kilpailuttamisorganisaatiosta sekä ohjaa, tukee ja avustaa kaupunki-konsernin toimielimiä asetettujen päämäärien ja tulos-tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategista ohjausta johtaa kaupunginjohtaja ja hänen alaisuudessaan konsernin muut johtavat viranhaltijat ja toimihenkilöt. Operatiivinen toiminta jakautuu vastuualueisiin, joiden toimintaa koordinoi kaupunginsihteeri. Operatiivista toimintaa johtavat kaupunginsihteeri, II kaupunginsihteeri ja strategia- ja rahoitusjohtaja toimintasäännössä määrätyn jaon mukaan. TALOUSSUUNNITELMA Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupunkiorganisaation hallinnon keskittäminen konsernihallinnoksi on merkittävä toiminnallinen ja organisatorinen muutos, joka edellyttää toimintojen ja prosessien läpikäyntiä ja selkiyttämistä. Keskeisenä tavoitteena on vakiinnuttaa kaikilla konsernihallinnon vastuualueilla uusi keskitetty toimintamalli sekä kehittää toimintaa niin, että hallinnolle asetetut säästöt voidaan saavuttaa tältä osin. Viestinnän ja markkinoinnin sekä asiointiprosessien vastuualueella toiminnan painopisteenä on uuden keskitetyn toimintamallin kautta saavuttaa kaupungille ja sen eri toiminnoille laajempaa ja tehokkaampaa näkyvyyttä ja edistää palveluiden myyntiä sekä parantaa ja monipuolistaa kaupungin asiakaspalvelua. Vuoden 2015 alusta toteutuvia muutoksia ovat mm. matkailuneuvonnan ja tapahtumatoiminnan siirtyminen osaksi viestintä-, markkinointi- ja asiointiprosessien vastuualuetta. Talousohjaus tukee strategista ja operatiivista toimintaa ja sen kehittämistä. Keskitetyn talousohjauksen painopisteinä ovat taloussuunnittelu, budjetointi ja raportointi ja niiden kehittäminen niin kaupungin johdon kuin toimialojenkin johtamisen ja toiminnan tueksi. Tehtäväkenttään kuuluvat osana konserniohjausta investointibudjetin suunnittelu ja seuranta sekä rahoituksen hallinta. Keskitetyn henkilöstöohjauksen tehtävänä on kaupungin yleisestä työnantajapolitiikasta vastaaminen, henkilöstöresursoinnin suunnittelu sekä toimialojen ohjaus henkilöstörakenteita ja palvelussuhteita koskevissa asioissa. Painopisteitä taloussuunnittelukaudella ovat mm. osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointiin panostaminen. Linjauksia on selvitetty laajemmin talousarvion henkilöstöpoliittisessa osassa. ICT-toiminnan keskeisin painopistealue vuosille on tiedonhallinnan kokonaisvaltainen kehittäminen, joka kattaa kuntalaisten sähköiset palvelut, asianhallinnan, tiedon ohjauksen, toiminnan prosessit sekä asiakirjojen sähköisen säilyttämisen. Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet 1 Talous- ja palvelurakenneohjelma: Toteutetaan hallinnon rakenne- ja prosessiuudistus, jonka tavoitteena on 2,8 miljoonan euron säästöjen toteutuminen vuoden 2016 loppuun mennessä. 2 Elinkeino-ohjelma: Uudistetaan elinkeinorakennetta tukemalla osaamispohjaisten ja matkailua tukevien palvelualojen työpaikkojen syntymistä. 3 Hyvinvointiohjelma: Vähennetään työttömyyttä kannustamalla aktiiviseen työelämään ja koulutukseen. 4 Elinkeino-ohjelma: Vahvistetaan yhteiseksi koettua strategian mukaista Lappeenranta- brändiä. 5 Venäjä-ohjelma, kaupunkirakenneohjelma: Parannetaan rajanylityksen sujuvuutta ja alueen saavutettavuutta edunvalvonnan, alueellisen ja viranomaisyhteistyön keinoin. 6 Hyvinvointiohjelma: Edistetään avoimuutta ja lähidemokratiaa sekä lappeenrantalaisten aktiivista osallistumista. 14 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2015

15 Tavoitteita kuvaavat tunnusluvut/mittarit TP 2013 TA 2014 TAE 2015 Työpaikkojen määrä Työttömyysaste Max 12% Max 12% Nuorisotyöttömien määrä -10 % -10 % Asukasluku VA Konsernijohto TP 2013 KS 2014 TA 2015 muutos% TA15 /KS 14 TS 2016 Toimintatuotot ,5 % Toimintakulut ,9 % Toimintakate ,3 % VA Konsernipalvelut TP 2013 KS 2014 TA 2015 muutos% TA15 /KS 14 TS 2016 Toimintatuotot ,1 % Toimintakulut ,1 % Toimintakate ,0 % VA Konsernin yht. kust. TP 2013 KS 2014 TA 2015 muutos% TA15 /KS 14 TS 2016 Toimintatuotot ,1 % Toimintakulut ,0 % Toimintakate ,6 % TO Konsernijohto ja - hallinto yht. TP 2013 KS 2014 TA 2015 muutos% TA15 /KS 14 TS 2016 Toimintatuotot ,2 % Toimintakulut ,3 % Toimintakate ,0 % Tuloslaskelma (ilman pääomavuokria ja Saitan ICT kustannuksia) 100TO Konsernijohto ja - hallinto TP 2013 KS 2014 TAE 2015 TAE Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakulut Toimintakate Lappeenrannan kaupungin talousarvio

16 SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUT Toiminnan kuvaus Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tehtävä on yhdessä Eksoten, kaupungin muiden toimialojen, muiden viranomaisten, yksityisten palvelun tuottajien sekä kolmannen sektorin kanssa, yhteistyössä ja kumppanina turvata kaupunkilaisten hyvinvoinnin edellytykset. Tarvittavien, laadukkaiden ja kustannustehokkaasti tuotettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus turvataan Eksoten järjestämisvastuulla olevilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Perussopimuksen 2 mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää kaikkien jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoitolaissa (1062/89) tarkoitettu erikoissairaanhoito, kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitettu erityishuolto sekä järjestää Imatran kaupunkia lukuun ottamatta jäsenkuntien puolesta kansanterveyslaissa (66/72) tarkoitettu kansanterveystyö, sosiaalihuoltolaissa (710/82) tarkoitettu sosiaalihuolto ja sosiaalihuolto-asetuksessa tarkoitettu ehkäisevätyö. Järjestämisvastuun piiriin eivät kuitenkaan kuulu lasten päivähoito, ympäristöterveydenhuolto eikä eläinlääkintähuolto. Palvelujen järjestämisestä sovitaan palvelusopimuksella. Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on kuntalaisten hyvinvointitarpeiden tunnistaminen ja analysoiminen varmistaa tarkoituksenmukaisten, laadukkaiden, kustannustehokkaasti tuotettujen ja oikein kohdennettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus valvoa ja arvioida Eksoten toimintaa ja Lappeenrannan palvelusopimuksen toteutumista TALOUSSUUNNITELMA Perussopimuksen 22 mukaisesti Eksote rahoittaa toimintansa jäsenkunnilta palvelusopimusten mukaisesti perittävillä maksuilla ja asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla tuloilla. Eksoten tulee järjestää palvelusopimusten mukaiset palvelut talousarvioon sisällytettyjen tulojen puitteissa eikä jäsenkunnilta perittävien maksujen määrää voi talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Väestörakenteen ja palvelutarpeiden muutoksiin tulee pystyä reagoimaan ennakoivasti ja siten, että palvelu-rakenne ja kaupungin asukkaille saatavilla olevat palvelut tukevat asukkaiden omatoimista selviytymistä, mahdollisuutta sähköiseen asiointiin ja avopalveluihin. Palvelusopimusyhteistyöllä ja omistajaohjauksella turvataan lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, palvelujen tarkoituksenmukaisuus, laatu ja kustannustehokkuus toiminnan painopisteen suuntaaminen ennaltaehkäisyyn ja avopalveluihin. palvelujen tuottamisessa huomioidaan erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet Asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen Palveluprosessien, -rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen Strategiasta ohjautuva tutkimus- ja kehittämistoiminta Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina olla enintään euroa. Eksoten tulee vuoden 2018 loppuun mennessä kattaa sille vuoden 2013 tilinpäätökseen kertynyt kumulatiivinen alijäämä. Eksoten tulee tehdä taloussuunnitelmansa tämän mukaisesti vuosittain. 204 OMISTAJAOHJAUS Ohjeet ja toimintalinjaukset Konserniohje, palvelusopimus ja sen kuntakohtainen liite, kaupungin ja Eksoten yhteinen vuosisuunnitelma, yhteinen tahtotila ja kumppanuus, avoin tiedonvaihto, palautteenanto -mekanismit, arviointi, raportointi ja seuranta. Eksote raportoi kaupungille toiminnan taloustiedot kuukausittain, toiminnalliset tiedot neljännesvuosittain sekä laatii toimintavuoden puolivuotisraportin mennessä. - Kuntaraportointia kehitetään yhteistyössä. Omistajaohjauksen toteutus Kaupunginhallitus ja/tai kaupunginhallituksen alainen sosiaali - ja terveystoimikunta Kaupunginjohtaja Strategia- ja rahoitusjohtaja Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Palvelusopimusyhteistyö Taipalsaaren kunnan kanssa päättyy Avustukset Sosiaali- ja terveystoimen avustuksia sopeutetaan valtuuston päätöksen talouden tasapainotusohjelman mukaisesti eurolla vuosina ( /v). Järjestöavustuksiin osoitetaan vuodelle 2015 noin ja tämän lisäksi tehdään varaus heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. 16 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2015

17 Määrärahasiirrot Sosiaali- ja terveystoimen omasta toiminnasta on siirretty nuorisotoimen budjettiin määrärahasiirtona Nuorten palvelu ry:n ostopalvelusopimukseen. Nuorten palvelu ry:n toiminta siirreettiin Eksotelta Lappeenrannan kaupungille vuonna Sosiaali- ja terveystoimen järjestöavustuksita on tuettu Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry:tä (EKTA) vuosittain. Kaikki työllisyyttä koskevat määrärahat on keskitetty EU- ja elinkeinopoliittisiin määrärahoihin vuoden 2015 alusta. 200 PALVELUSOPIMUS Palvelusopimukset Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perussopimuksen 17 mukaisesti kukin jäsenkunta sopii erikseen sosiaali- ja terveyspiirin kanssa vuosittain tehtävällä palvelusopimuksella, miten ja missä laajuudessa piirin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan. Palvelusopimusta on uudistettu sopimuskaudelle Uusi palvelusopimus solmitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja se päivitetään vuosittain kuntakohtaisella liitteellä. Palvelusopimus perustuu perussopimukseen ja perustamissuunnitelmaan, Eksoten strategian toimeenpanosuunnitelmaan, Etelä-Karjalan hyvinvointistrategiaan ja kaupungin strategiaan/jäsenkuntien strategioihin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perussopimuksen 15 mukaiset vastuualueet ovat: Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Eksoten organisaatiomuutoksen alusta lähtien vastuualueet ovat Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Kuntoutus Etelä-Karjalan kunnat ovat edellyttäneet Eksotelta ratkaisua, jolla sosiaali- ja terveysmenot saadaan vastaamaan kuntien taloudellista kantokykyä. Suunnitelma hyväksyttiin vuoden 2013 lopussa. Tarkemmat palvelusopimukseen liitettävät tavoitteet tullaan lisäämään talousarviokirjaan käyttösuunnitelmavaiheessa, kun Eksoten palvelusuunnitelma ja palvelusopimukseen liittyvä kuntakohtainen liite on Lappeenrannan osalta hyväksytty. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet 1. Eksoten tuottavuusohjelma vuosina lähtee toteutumaan suunnitellusti jäsenkuntien kanssa päätetyllä tavalla 2. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelutuotanto lappeenrantalaisille toteutuu hoito- ja palvelutakuun mukaisesti 3. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelurakennemuutos ja -prosessit etenevät laitospainotteisesta avohoitoon ja ehkäisevään toimintaan Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet 1. Hyvinvointiohjelma: Palvelutakuun toteutuminen 2. Hyvinvointiohjelma: Nuorisotakuun toteutuminen 3. Hyvinvointiohjelma: Omaishoitajien tukeminen 4. Hyvinvointiohjelma: Kodinomaisen asumisen edistäminen 5. Hyvinvointiohjelma: Toimialojen ja Eksoten yhteistyön tiivistäminen Lappeenrannan kaupungin talousarvio

18 Tavoitteita kuvaavat tunnusluvut/mittarit TP 2013 TA 2014 TAE 2015 Eksoten palvelutakuu (%) 99 % 100 % 100 % Nuorisotyöttömyys % laskee Laitoshoitopäivät / vanhusväestö (mittari valmistuu 2014) Omaishoitajien määrä 5 % 5 % 6 % Kotihoidon piirissä olevien määrä % Toteutuneet yhteishankkeet (lkm) 204 Omistajaohjaus/ oma toiminta TP 2013 KS 2014 TA 2015 muutos% TA15 /KS 14 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut ,5 % Toimintakate ,4 % Palvelusopimus TP 2013 KS 2014 TA 2015 muutos% TA15 /KS 14 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut ,0 % Toimintakate ,0 % TO Sosiaali- ja terveyspalvelut yht. TP 2013 KS 2014 TA 2015 muutos% TA15 /KS 14 TS 2016 Toimintatuotot ,0 % 0 Toimintakulut ,0 % Toimintakate ,0 % Tuloslaskelma 200TO Sosiaali- ja terveyspalvelut TP 2013 KS 2014 TAE 2015 TAE Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakulut Toimintakate Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2015

19 KASVATUS JA OPETUSTOIMI Toiminnan kuvaus Kasvatus- ja opetustoimen tavoitteena on turvata yhdessä perheen kanssa lapsen ja nuoren hyvä ja tarkoituksenmukainen hoito, kasvatus ja opetus. Näin lapsi ja nuori kasvaa omaksi persoonalliseksi yksilökseen, oppii käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia omia voimavarojaan sekä toimimaan yhteisön jäsenenä. Toiminta toteutetaan tarjoamalla laadukasta kasvatusta ja opetusta. Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on edistää lasten kasvua ja oppimista niin, että heistä kasvaa ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisii. Toimialan toimintaa ohjaavat arvot ovat oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, välittäminen ja yhdessä kasvaminen. Visio vuodelle 2016: Suomen paras kasvatus- ja opetustoimi, koska otamme huomioon lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja tarpeet, kasvatamme ja kasvamme yhdessä samanarvoisina sekä opimme nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten. TALOUSSUUNNITELMA Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnassa keskitytään lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen. Näitä ovat päivähoitolain mukaisten päivähoitopalvelujen järjestäminen sekä perusopetus- ja lukiolain mukaisen opetuksen järjestäminen lapsille ja nuorille. Lappeenranta 2028 strategia suuntaa työskentelyämme. Erityisesti tavoitteet lasten ja nuorten yksiöllisen kasvun tukemisesta ja nuorten syrjäytymisen vähentymisestä ohjaavat toimintaamme. Osaavien ja hyvinvoivien työyhteisöjen kehittäminen on edellytys tuloksekkaalle kasvatus- ja opetustyölle. Myös kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaalia parantamista tavoitellaan koulu- ja päiväkotiverkkoa uudistamalla. Toimialan toimenpideohjelman painopisteenä on yhteisen, myönteisen, lappeenrantalaisen kasvu- ja oppimiskokemusten jatkumon aikaansaaminen lapsille ja nuorille. Tavoitteena on vuorovaikutuksessa osallistaa lapset ja nuoret tuottamaan itselleen sekä muille myönteisiä kasvu- ja oppimiskokemuksia. Myös huoltajilla, yhteistyökumppaneilla sekä henkilöstöllä on tärkeä osuutensa. Keskeistä vuorovaikutuksessa on ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin omaksuminen ja turvallisten ihmissuhteiden tarjoaminen. Keräämällä ja hyödyntämällä lapsilta ja nuorilta, huoltajilta, yhteistyökumppaneilta sekä henkilöstöltä saatua palautetta varmistetaan vuoropuhelu ja myönteiset kasvu- ja oppimiskokemukset. Pedagogisessa kehittämisessä painopisteenä on toiminnallisuuden ja ilmiölähtöisen tutkivan oppimisen kehittäminen. Tällä valtuustokaudella tullaan uudistamaan esiopetuksen, perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat valmisteltavana olevien ja Opetushallituksen vahvistamien perusteiden mukaisiksi. Lasten ja nuorten oppimisympäristöjä pyritään laajentamaan myös päiväkotien ja koulujen ulkopuolelle toiminnan monipuolisuuden ja laadukkaan oppimisen takaamiseksi. Tietotekniikan hyödyntäminen oppimisessa on jo perustaito, jota tulee harjaannuttaa niin peruskoulussa kuin lukiossakin. Käytettävissä olevat resurssit niukkenevat, joten entistä tärkeämpää on kohdentaa resurssit ydintoimintaan, toiminnan sisältöön eli lasten ja nuorten kasvuun ja oppimiseen. Tilajärjestelyjä tehdään yhdessä kaupungin muiden toimialojen kanssa, jotta käytössä olisi tarpeelliset, terveelliset ja turvalliset tilat ja että niitä hyödynnettäisiin mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti. Toimivat ja sopimuksiin perustuvat verkostosuhteet luodaan järjestelmällisellä kehittämisellä, joka sisältää tarpeiden määrittelyn, sopimusten päivittämisen, seurantajärjestelmän laadinnan sekä säännöllisen arvioinnin. Ylläpidetään ja solmitaan tarpeen mukaan uusia verkostosuhteita sellaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka voivat edistää mahdollisuuksiamme tavoitteiden saavuttamiseen. Toimialan tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos olemme uudistuva, oppiva, kiinnostava ja palkitseva työyhteisö. Henkilöstön ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämiseksi tarjotaan monipuolista kannustusta ja oppimista edistetään päämäärätietoisesti, jotta henkilöstö voi valmistautua vuonna 2016 uudistuvien opetussuunnitelmien toteuttamiseen. Palveluverkkoratkaisujen myötä vakiinnutetaan henkilöstömäärä. Päivähoidossa tulee noudattaa lakisääteistä henkilöstömitoitusta ja järjestää hoitopaikka subjektiivista oikeuttaan käyttäville perheille. Varhaiskasvatuksen asiakasmäärä on kasvanut viimeisen viiden vuoden ajan. Hallituksen esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta annetaan lokakuussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2015, jonka jälkeen päivähoito-oikeus rajataan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi niiden lasten osalta, joiden vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Ne lapset, jotka ovat päivähoidon piirissä ennen lain voimaantuloa, voivat jatkaa kokopäiväisessä päivähoidossa myönnetyn kotihoidontukikauden loppuun. Hallituksen esityksen mukaan lapsen oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy vanhempien niin toivoessa, vaikka päivähoitooikeuden laajuus muuttuisi. Lakimuutoksella ei arvioida olevan vaikutusta kasvatus- ja opetustoimen talouteen vuonna Hallituksen esityksen mukaan lakia lasten kotihoidon tuesta muutetaan siten, että tuki jaetaan puoliksi molempien vanhempien kesken. Lain on tarkoitus tulla voimaan Uudistuksella ei arvioida olevan vaikutusta kasvatus- ja opetustoimen menoihin vielä vuonna 2015, mutta Kuntaliiton arvion mukaan muutos tulee lisäämään päivähoidon kysyntää noin 8 prosentilla, mikä tarkoittaa yli 230 lasta. Vaikutukset alkavat näkyä vuonna Päivähoidon kysynnän kasvua pyritään hillitsemään kehittämällä palveluohjausta sekä lisäämällä määrärahojen puitteissa avointa päiväkoti- ja leikkitoimintaa niille perheille, jotka eivät välttämättä tarvitse päivähoitopaikkaa työn tai opiskelun vuoksi. Lappeenrannan kaupungin talousarvio

20 Toiminnan muokkaamiseksi annetun talousarvioraamin mukaiseksi on viime vuosina supistettu henkilöstömenoja perusopetuksen oppilasmäärän muutoksia vastaavasti, mikäli oppilasmäärä on vähentynyt. Lukuvuonna oppilasmäärämuutokset ovat ennusteiden perusteella alakoulujen osalta 56 oppilasta enemmän ja yläkouluissa 23 oppilasta vähemmän kuin kuluvana lukuvuotena. Yhteensä oppilasmäärä kasvaa siis ennusteen perusteella 33 oppilasta. Viime vuosina talousarvion perusteena käytetyt oppilasmääräennusteet ovat toteutuneet koko perusopetuksen osalta erittäin hyvin. Vaihtelua on ollut ala- ja yläkoulujen ennusteiden toteutumisessa siten, että alakoulujen oppilasmäärä on saattanut olla ennustetta pienempi, koska osa oppilaista aloittaa koulunkäynnin muussa kuin Lappeenrannan kaupungin ylläpitämässä koulussa. Vastaavasti kuitenkin yläkoulujen oppilasmäärä on toteutunut ennustetta suurempana, koska näyttää siltä, että jotkut perheet muuttavat esimerkiksi naapurikunnista Lappeenrantaan lapsen aloittaessa yläkoulun. Alaluokkien oppilasmäärän muutoksena on käytetty koulun aloittavan ja 7. siirtyvän ikäluokan koon eroa. Yläluokkien muutoksena on käytetty meillä koulussa oppilaana olevien aloittavien 7. luokkalaisten ja koulun päättäneen 9. luokan eroa, yleis- ja erityisopetuksen oppilaat summattuna. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tarve on säilynyt perusopetuksessa jokseenkin ennallaan, koska Joutsenon vastaanottokeskuksen asiakasmäärä ei ole muuttunut. Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmäärä saattaa kuitenkin hieman kasvaa Syyriasta Suomeen muuttavien pakolaisten myötä. Tarve vähintään nykyisille valmistavan opetuksen ryhmille on edelleen olemassa. Koska valmistavan opetuksen oppilasmäärät vaihtelevat lukuvuoden aikana melko paljon, käytetään resurssi joustavasti tarpeiden mukaan. Opetusta järjestetään 1-6 vuosiluokkien oppilaille Pulpin ja Skinnarilan koulujen yhteydessä ja 7 9 vuosiluokkien oppilailla Joutsenon ja Sammonlahden kouluissa. Esiopetuksessa perusopetukseen valmistavan opetuksen määrä näyttäisi olevan samaa suuruusluokkaa kuin vuonna Opetus on keskitetty Skinnarilan päiväkotiin. Tarvittava henkilöstöresurssi voidaan kattaa kaupungin valmistavan opetuksen oppilaista saamalla valtionosuudella, joka tulee sisällyttää toimialan talousarviokehykseen. Perusopetuslakiuudistus erikoissairaanhoidossa (psykiatrisessa) olevien oppilaiden osalta on toimeenpantu vuoden 2014 alusta lukien. Uudistetun lain mukaan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään oppilaan tarvitsemat konsultaatiopalvelut ennen psykiatrisen sairaanhoidon alkamista ja sen päättymisen jälkeen. Tähänkin asti konsultaatiota on tarvittaessa järjestetty, mutta nyt se on lakisääteistä. Lisäksi laki on uudistunut siten, että mikäli oppilaan kotikunta ei pysty järjestämään psykiatrisessa avohoidossa olevien oppilaiden opetusta, tulee sairaalan sijaintikunnan järjestää opetus. Tätä velvoitetta ei aikaisemmin ole ollut. Kasvatus- ja opetustoimi valmisteli lakiuudistuksen mukaiset toimintamallit yhdessä Eksoten kanssa kevään 2014 aikana ja täysimääräisesti uudet toimintamallit on otettu käyttöön lukuvuoden alusta lukien. Tavoitteena on, että perusopetus pystyisi huolehtimaan uusista velvoitteistaan sillä resurssilla, mikä tähän saakka on käytetty osastohoidossa olevien oppilaiden opetuksen järjestämiseen. Tämä perustuu siihen, että osastohoidossa olevien oppilaiden määrä on vähentynyt. Mikäli uusiin palveluihin tarvitaan lisäresurssia, joudutaan se leikkaamaan perusopetuksen muusta resurssista. Eksote valmistelee parhaillaan erikoissairaanhoidossa olevien lasten ja nuorten palveluiden siirtämistä pois sairaalan tiloista. Kun muutos toteutuu, tulee myös sairaalakoulun sijainti ratkaista uudella tavalla. Muutos saattaa aiheuttaa muun muassa vuokriin lisäkustannuksia, koska tähän saakka Eksote ei ole perinyt kaupungilta vuokraa sairaalakoulun tiloista. Mäntylän koulun toiminta siirtyy syksyllä 2015 Kesämäen koulun tiloihin. Lukiopaikkojen määrä mitoitetaan vastaamaan 50 % Lappeenrannassa asuvasta, 16 vuotta täyttävien ikäluokasta. Lukion opiskelijamäärä vähenee koko valtuustokauden ajan ikäluokkien pienenemisen vuoksi. Kaikki avoinna olevat lukiopaikat eivät ole viime vuosina täyttyneet. Lukioiden keskittämisellä kahteen on pystytty monipuolistamaan opetustarjontaa sekä mahdollistamaan erityinen tuki ja opinto-ohjaus. Vuoden 2015 elokuuhun mennessä valmistellaan lukion järjestämislupahakemus opetus- ja kulttuuriministeriölle, sillä kaikki toisen asteen koulutuksen voimassaolevat ylläpitoluvat lakkaavat vuoden 2016 lopussa. Järjestämisluvan saaminen edellyttää alueellista koulutustarvetta ja että koulutuksen järjestäjällä on taloudelliset koulutuksen järjestämisedellytykset sekä toiminta laadukasta, vaikuttavaa ja tuloksellista. Ylioppilastutkinto muuttuu sähköiseksi asteittain vuoteen 2019 mennessä. Muutokseen valmistaudutaan opetusmenetelmien kehittämisellä, opettajien täydennyskoulutuksella ja laitehankinnoilla. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät, jotka saattavat vaarantaa tavoitteiden toteuttamista, ovat edelleen ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus erityisesti esimiestehtäviin ja varhaiskasvatuksen opetustehtäviin, henkilöstökustannusten odotettua suurempi nousu tai ennakoimaton kustannusten leikkaustarve. Toimitilojen kuntoon liittyvät yllättävät ja ennakoimattomat tilanteet sekä uudisrakentamisen ja peruskorjausten mahdolliset viivästymiset ovat riskejä. Myös peruskorjausten aiheuttamien väliaikaistilojen järjestämiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Mikäli päivähoidon kysyntä kasvaa kotihoidon tuen muutoksen myötä, ei talousarviokehys riitä kattamaan lakisääteisen henkilöstön palkkaamisen sekä tarvittavien uusien toimitilojen kustannuksia. Toimitilojen peruskorjausvastikkeiden perinnässä tapahtuva muutos sekä uusien ja peruskorjattujen toimitilojen valmistuminen tulee nostamaan toimialalta perittävää vuokraa olennaisesti vuodesta 2017 lukien. Vuokrankorotuksiin tulee valmistautua jo vuonna 2016 toimintaa sopeuttamalla. 20 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2015