TILINPÄÄTÖS 2012 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS. Kouvolan kaupunki

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2012 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS Kouvolan kaupunki 1

2 KOUVOLAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristötilinpäätöksen tarkoitus Tietoja kunnan tilinpäätöksessä esitettävistä ympäristömenoista ja -tuloista tarvitaan sekä oman toiminnan että viranomaistehtävien osalta mm. - toiminnan johtamisessa, ohjaamisessa ja päätöksenteossa - talouden ja toiminnan suunnittelussa ja seurannassa - ympäristöasioiden taloudellisten vaikutusten selvittämisessä - ympäristöriskien hallinnassa - tiedottamisessa asukkaille ja muille sidosryhmille Tilivuosista 2009, 2010 ja 2011 on kerätty taloustiedot ympäristöasioista erilliseen ympäristötilinpäätökseen. Tässä ympäristötilinpäätöksessä esitetään vuoden 2012 taloudelliset tunnusluvut ja lyhyt raportti ympäristöasioiden taloudellisista vaikutuksista sekä vertailu vuosien tunnuslukuihin. Ympäristötaloustietojen keruujärjestelmä Kaupungin taloushallintajärjestelmä ei mahdollista ympäristötaloustietojen systemaattista keräämistä, vaan ne kerätään edelleen manuaalisesti toimijoilta vuoden lopuksi. Ympäristötaloustietojen kirjaamista ja ympäristöraportointia kehitetään ohjeistuksella ja koulutuksella. Ympäristötilinpäätöksen kattavuus Ympäristötilinpäätös kattaa pääosin Kouvolan kaupunkiorganisaation toimintayksiköitä ja liikelaitoksia koskevat ympäristötuotot ja -kulut. Kouvolan kaupunki myy Iitin kunnalle ympäristönsuojelun viranomaispalvelut, mutta Iitin osuus ei sisälly ympäristötilinpäätöksen tuottoihin ja kuluihin. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöt (mm. KSS Energia Oy) ja osakkuusyhteisöt (mm. Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Jäte Oy) eivät kuulu tähän tarkasteluun. Ympäristömenot määritellään ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuviksi menoiksi. Ympäristönsuojelutoimenpiteet on määritelty yleiseurooppalaisen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokituksen mukaan. Komission suosituksen mukaan ympäristömenoja aiheutuu niistä toimista, joihin kirjanpitovelvollinen tai joku muu sen puolesta ryhtyy torjuakseen, korjatakseen tai lieventääkseen toimintansa aiheuttamia ympäristövahinkoja. Ympäristötalouden tunnusluvut on määritelty ns. ensisijaisuuden periaatteella. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Komission suosituksen mukaan ympäristömenot voidaan myös arvioida, mikäli ei ole mahdollista erottaa niitä kirjanpitovelvollisen menoista. Kaikkia ympäristötaloustietoja ei olekaan saatu kirjanpidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista vaan ne on osittain arvioitu. Tietoja joudutaan keräämään manuaalisella erilliskeräyksellä, mistä johtuen ympäristötaloustiedot ovat osittain suuntaa antavia. Monet toiminnot pitävät sisällään ympäristömenoja ja ympäristötoimenpiteet ovat kytkeytyneet kiinteästi toimintaan, joten kaikkia kustannuksia ei ole vielä pystytty ilmoittamaan tai ne ovat arvioita. Menojen ja tulojen suuruusluokka on kuitenkin oleellisinta. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti jonkin verran suurempi kuin raportoidut luvut osoittavat. 2

3 Kirjanpitolautakunta suosittelee, että tilinpäätösaineistossa esitettäisiin kirjanpitovelvollisen toiminnan ympäristönäkökohtiin liittyvät toimintaperiaatteet ja ympäristöjärjestelmät, merkittävät ympäristönäkökohdat ja parannukset keskeisillä ympäristönsuojelun osa-alueilla sekä ympäristönsuojelutoiminnan taso suhteessa ympäristönsuojeluvaatimuksiin silloin, kun ne liittyvät olennaisesti kirjanpitovelvollisen taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai kirjanpito-velvollisen liiketoiminnan kehitykseen. Kirjanpitolautakunta on suositellut myös ympäristöasioita koskevien tunnuslukujen, kuten energian kulutuksen, materiaalien kulutuksen, veden kulutuksen, päästöjen ilmaan ja vesistöihin, jätemäärien ja ympäristömenojen esittämistä. Kirjanpitolautakunta on antanut viimeisimmän yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä kunnan tilinpäätöksessä vuonna Ohjeen lähtökohtana on ollut Euroopan yhteisöjen komission suositus vuodelta Tässä ympäristötilinpäätöksessä on sovellettu kyseistä ohjetta. Ympäristötalouden tunnusluvut Kouvolan kaupunki edistää ympäristönsuojelua taloudellisilla ohjauskeinoilla ja panostuksilla. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Tunnuslukujen avulla voidaan jatkossa arvioida sitä, miten riittäviä taloudelliset resurssit ovat ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, kun useana vuonna kerättyjä tietoja voidaan vertailla. Kaupunki ei ole toistaiseksi asettanut tavoitteita ympäristötalouden tunnusluvuille. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit on kohdennettu ympäristönsuojelun eri osa-alueille: ulkoilman- ja ilmastonsuojeluun, vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn, jätehuoltoon ja roskaantumiseen, maaperän ja pohjaveden suojeluun, melun ja tärinän torjuntaan, luonnonsuojeluun ja maisemansuojeluun, ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin ja ympäristönsuojelun edistämiseen. Taulukko 1. Kouvolan kaupungin kootut ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Tuloslaskelmaan ja taseeseen tulevat tiedot Tuotot 1000 Kulut 1000 Investoinnit Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnon- ja maisemansuojelu Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä

4 Kuva 1. Kouvolan ympäristötuottojen ja -kulujen jakauma

5 Taulukko 2. Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut Tunnusluvut v v.2010 v.2011 v Ympäristötuottojen osuus kunnan kaikista 3,9 2,0 1,95 2,0 toimintatuotoista, % Ympäristötuotot suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristökulujen + poistojen osuus kunnan 1,3 0,8 0,8 0,9 kaikista toimintakuluista ja poistoista, % Ympäristökulut + poistot suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristöinvestointien osuus kunnan kokonaisinvestoinneista, 4,9 4, ,9 % Ympäristöinvestoinnit suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristötoimintatuotot %:na ympäristötoimintokuluista, % Kunnan maksamat jätevesimaksut, Jätevesilaitoksen nettotulot/menot Kunnan maksamat jätehuoltomaksut, Jätehuollon nettotulot/menot, Tunnuslukujen laskemiseksi tarvittavat luvut kunnan tiedoista - Asukasmäärä (tuhat asukasta) ,5 87,3 - Kunnan kaikki toimintatuotot (1000 ) Kunnan kaikki toimintakulut ja poistot (1000 ) - Kunnan kokonaisinvestoinnit (1000 ) Ympäristötuotot Kouvolan kaupungin yhteenlasketut ympäristötuotot vuonna 2012 olivat 8,7 milj. euroa joka on 2 % kaupungin kaikista toimintatuotoista. Asukasta kohden ympäristötuottoja kertyi 100 euroa. Ympäristötuotoista suurimman osan, 86 % muodostivat vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn liittyvät tuotot, joita oli yhteensä 7,5 milj. euroa, mikä on euroa enemmän kuin vuonna Tuotot muodostuivat yksinomaan jätevesimaksuista. Toiseksi eniten, 13 %, ympäristötuottoja kaupunki sai jätehuollosta ja roskaantumisen ehkäisemisestä, yhteensä 1,13 milj. euroa, mikä koostui kokonaan ekomaksuista. Maankaatopaikkamaksuista kertyi euroa. Ulkoilman ja ilmastonsuojelun osalta kaupungille kertyi ympäristötuottoja euroa, mikä koostui joukkoliikenteen kehittämistuista ja katu- ja tiepölyn sidonnan myynnistä yksityisille. Tulokohdassa näkyy myös teollisuuden osuus ilmanlaadun tarkkailusta. Muita tuloja tuli luonnon- ja maisemansuojelusta sekä ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. Maaaineslupamaksuja kertyi euroa, mikä on 59 % vuoden 2011 tuotosta. Ympäristönsuojelun vi- 5

6 Ympäristökulut Ympäristöinvestoinnit ranomaistehtävien hoidosta kaupunki sai tuottoja ympäristölupien ja ilmoitusten käsittelymaksuina yhteensä euroa, 78 % enemmän kuin vuonna Kaupungin ympäristökulut olivat tulosalueiden ilmoitusten perusteella vuonna 2012 yhteensä 8,9 milj. euroa, mikä on 0,9 % kaupungin kaikista toimintamenoista (poistot mukana). Asukasmäärään suhteutettuna ympäristötoimintakulut ja poistot olivat 101 euroa/asukas. Myös kuluista suurin osa (63 %) koostui vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn vaatimista menoista, joita oli yhteensä 5,6 milj. euroa, mikä on n. 1,5 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Suurin kuluerä oli jäteveden puhdistus, josta aiheutui kuluja 3,2 milj. euroa. Viemäriverkon käyttöön ja kunnossapitoon meni 1,8 milj. euroa. Lisäksi kaupunki avusti vesiosuuskuntia viemäröinnissä eurolla, mikä on euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Toiseksi suurin ympäristömenoerä oli jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy, jota toteutettiin 1,3 milj. eurolla, mikä on 15 % ympäristökuluista. Summa on pienentynyt edellisvuodesta eurolla. Kustannus muodostui ongelmajätemaksuista, hyötyjätepisteistä, neuvonnasta ja ohjeistuksesta sekä kaupungin rakennusten jätehuoltomaksuista ( euroa, mikä on enemmän kuin edellisvuonna). Vanhoista kaatopaikoista syntyi kustannuksia euroa (jätehuollon ympäristövaikutusselvitykset). Maankaatopaikan hoitokustannukset olivat euroa. Luvattomista kaatopaikoista ja muusta roskien siivouksesta kertyi kuluja euroa. Ilman- ja ilmastonsuojelua kaupunki kustansi 1,2 miljoonalla eurolla, mistä suurin osa, euroa, muodostui hiekoitushiekan poistosta ja pölynsidonnasta. Päästöjen vähentämiseen tähtäävistä toimista kertyi kuluja euroa. Ilmanlaadun yhteistarkkailusta muodostui kaupungille kuluja yhteensä euroa. Joukkoliikenteen kehittämiseen käytettiin euroa ja kevyenliikenteen väylien ja bussipysäkkien kunnossapitoon kevyen- ja joukkoliikenteen edistämiseksi käytettiin euroa. Maaperän ja pohjaveden suojelusta sekä melun- ja tärinäntorjunnasta ei muodostunut kuluiksi laskettuja kustannuksia. Melun- ja tärinäntorjunnan kustannukset ovat investoinneissa. Luonnon- ja maisemansuojelun kuluja ilmoitettiin euroa, mikä muodostui luontoselvityksistä, maisematyöluvista ja maa-aineslupien viranomaistehtävistä. Ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin kaupunki käytti hiukan edellisvuotta enemmän, yhteensä euroa. Ympäristönsuojelun edistämiseen liittyviä kuluja oli yhteensä euroa ympäristöjohtamiseen ja -kehittämiseen liittyen, mm. EkoKymenlaakso-hankkeeseen, laitehankintoihin, kummiluokkatoimintaan, ympäristö- ja ekotukikoulutukseen sekä puurakentamisen edistämiseen. Ympäristönsuojelua edistetään monella tavalla myös niin, että niistä ei näy erillisiä kuluja. Näillä toimilla on kuitenkin merkitystä ympäristönsuojelun kannalta. Kaupungin ympäristöinvestoinnit olivat tilikaudella 2012 yhteensä 7,6 milj. euroa, mikä on 15 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Asukasta kohden laskettuna ympäristöinvestointeja kertyi 87 euroa/asukas. Suurin investointikohde oli edelleen vesiensuojelu ja jätevesien käsittely, mihin ohjattiin 4,45 milj. euroa, eli 59 % investoinneista, mikä on alle puolet vuoden 2011 tasosta. Tästä 2,96 milj. euroa käytettiin jäteveden puhdistuksen investointeihin ja 1,5 milj. euroa viemäriverkostoon. Meluntorjunnan investointeihin eli meluesteiden rakentamiseen käytettiin euroa. 6

7 Ympäristönsuojelun edistämiseen on investointeja merkitty 2,5 milj. euroa, mikä koostuu ekotehokkuutta parantavista toimenpiteistä, kuten lämmöneristyksen, talotekniikan ja rakennusautomaation uusimisesta useissa eri investointikohteissa sekä katuvalosaneerauksesta. Tämä on 33 % kaupungin ympäristöinvestoinneista. Investointien korkokuluja ei ole huomioitu. Kuva 2. Kouvolan ympäristöinvestointien jakauma 2012 Ympäristövastuut Komission suosituksen mukaan ympäristövastuu on aikaisemmista tapahtumista johtuva, ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, jonka täyttäminen todennäköisesti johtaa taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen siirtymiseen pois kirjanpitovelvollisen toiminnan piiristä. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä vastainen meno merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana. Taloustietojen vertailu Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuonna 2012 ovat kokonaisuutena kasvaneet alla olevan taulukon mukaisesti vertailuvuosiin verrattuna, lukuun ottamatta vuoden 2011 ympäristöinvestointeja. Ensimmäisen kerran ympäristökulut olivat ympäristötuottoja suuremmat. Ympäristönsuojelun kannalta tilanne on pysynyt jokseenkin ennallaan. Sekä ympäristötuottojen että -kulujen osuus koko kaupungin vastaaviin lukuihin nähden kasvoi hieman edellisvuodesta. Investointien osalta vastaavasti ympäristöinvestointien osuus pieneni selvästi, mutta oli kuitenkin yli kolminkertainen vuoteen 2010 verrattuna. Ympäristötilinpäätöksen tietojen keruun ohjeistusta on kehitetty ja järjestetty aiheesta koulutus, minkä ansiosta vuoden 2012 ympäristötilinpäätökseen on saatu varsinkin Kaupunkikehityksen toimialalta aiempaa tarkempia taloustietoja. Tämä selittää osan tunnuslukujen muutoksista ja aiheuttaa sen, että ympäristötilinpäätöksen tilivuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. 7

8 Taulukko ja kuva 3. Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina Tuotot Kulut Investoi Tuotot Kulut Investoin Tuotot Kulut Investoin Tuotot Kulut 1000 nnit nit nit Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät , Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä Muutos edelliseen vuoteen 7 % 26 % -48 % 17 % 10 % 875 % 8 % 2 % 9 % Investoin nit 1000 Merkittävät parannukset keskeisillä ympäristönsuojelun osa-alueilla Kaikki Kouvolan kaupungin toimialat toteuttivat ympäristöohjelman tavoitteita edistäviä toimenpiteitä vuonna Talousarvioon nimettyjen ympäristötavoitteiden (29 kpl) toteumat on raportoitu tilinpäätöksen strategiaosassa. Vuonna 2012 panostettiin erityisesti jätteiden lajitteluun, energiatehokkuuteen, ympäristöjärjestelmän kehittämiseen ja henkilöstön ympäristöosaamiseen. Esimerkkejä toteutetuista toimenpiteistä on koottu Taulukkoon 3. 8

9 Taulukko 3. Esimerkkejä Kouvolan kaupungin ympäristöhankkeista ja -selvityksistä Ympäristöohjelman osa-alue Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn Toimenpide ja pääasiallinen toteuttajataho v CO 2 -päästöjen kartoitus ja seuranta (ympäristönsuojelu) Jätehuolto-ohjeiden laatiminen (Tilaliikelaitos, poikkihallinnollinen jäteohjeistustyöryhmä) Jätehuolto-ohjeiden käyttöönotto (kaikki toimialat) Jätehuollon toimivuuden ja puitteiden parantaminen (Tilaliikelaitos) Jätemäärien seuranta (koulut, päiväkodit) (Teknisen tuotannon liikelaitos) Paperittomat kokouskäytännöt (konsernipalvelut, tarkastuslautakunta) Poikkihallinnollinen jäteohjeistustyöryhmä (kaikki toimialat) Kiinteistökatselmukset (Tilaliikelaitos) Energiatehokkuuden huomiointi remontoinnissa ja rakentamisessa (Tilaliikelaitos) Katuvalaistussaneeraus (yhdyskuntatekniikka) Kymenlaakson energianeuvonta (rakennusvalvonta) Poikkihallinnollinen energiatyöryhmä (kaikki toimialat) Ekotukitoiminta (Teknisen tuotannon liikelaitos, varhaiskasvatus ja ympäristönsuojelu) Ympäristökoulutukset (Teknisen tuotannon liikelaitos, ympäristönsuojelu) Ympäristöyhdyshenkilötoiminta (PoKS) Asukaskyselyt (ympäristönsuojelu, yhdyskuntatekniikka, maankäytön suunnittelu) Ympäristökoulu Reginan toimintapäivien lisääminen, ja henkilöstön ympäristökasvatuskoulutus, (perusopetus, varhaiskasvatus, ympäristönsuojelu) Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategian laatimiseen osallistuminen (ympäristönsuojelu) Viestintä, teemapäivät (tapahtumat, artikkelit, internet, Kontti, facebook, lehdistötiedotteet, haastattelut, katutiedotustaulut) (viestintä, ympäristönsuojelu) Kerkko-verkosto ja kansalliset verkostot, yhteistyö hankkeiden ja kuntien kanssa (ympäristönsuojelu, Teknisen tuotannon liikelaitos) Ympäristöohjelman laatiminen, lausuntokierros ja hyväksyttäminen (ympäristönsuojelu ja poikkihallinnollinen ympäristöryhmä) Ympäristöohjelman toimenpidelistaus ja viestintäsuunnitelma (ympäristönsuojelu) Ympäristöjärjestelmän käyttöönotto ja kytkeminen talousarvioon, osavuosikatsaukseen ja tilinpäätökseen (ympäristönsuojelu, strategiayksikkö ja poikkihallinnollinen ympäristöryhmä) Ympäristötilinpäätöksen kehittäminen (ympäristönsuojelu ja taloushallinto) Poikkihallinnollinen ympäristöryhmä (kaikki toimialat) Keskustavisio ja rakennemalli (maankäytön suunnittelu) Joukkoliikenteen kehittäminen (vuorotarjonnan lisääminen, uusien vuorojen kokeilut, joukkoliikenteen markkinointikampanja, pysäkki-infran pa- 9

10 ja pyöräilyn edistäminen Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen rantaminen) (hyvinvointipalvelut) Pyörätiekartoitus, kevyen liikenteen väylät (yhdyskuntatekniikka, poikkihallinnollinen ympäristöryhmä) Liikkumisen ohjauksen valtionavustus (hyvinvointipalvelut) Etäneuvottelutyökalujen testaus (tietohallinto) Tietokoneiden energiatehokkuus (tietohallinto) Portaat Luomuun -ohjelma (Teknisen tuotannon liikelaitos) Green Spirit, Woodinno (elinkeino) Viheralueohjelma, taajamametsien hoitoperiaatteet (yhdyskuntatekniikka, tonttipalvelut) Vieraslajien torjuntatalkoot (ympäristönsuojelu) Luonnonsuojelualueet (ympäristönsuojelu) Meluvallit (yhdyskuntatekniikka) Ilmanlaadun seuranta (ympäristönsuojelu) Summanjoki-Sippolanjoki ekologisen tilan selvitys (ympäristönsuojelu) Kymenlaakson virkistysalueyhdistys Asukastilaisuudet (yhdyskuntatekniikka) NEUVO -hajajätevesien neuvontahanke (ympäristönsuojelu) Ympäristönäkökohtiin liittyvät toimintaperiaatteet ja ympäristöjärjestelmä Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma Valmistelu ja hyväksyminen Ohjelman ja ympäristöjärjestelmän laatiminen käynnistyi kaupunginvaltuuston päätöksellä kesäkuussa Ohjelmaa valmisteltiin poikkihallinnollisen ympäristöryhmän koordinoimana, laajassa yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Valmistelussa huomioitiin kaupunkistrategian visio ja päämäärät, arvokirjakeskustelujen ympäristöystävällinen Kouvola -päämäärää koskevat tulokset sekä maakunnalliset, kansalliset ja EU:n tavoitteet. Myös asukaskyselyn tulokset huomioitiin ohjelman sisällössä. Ympäristöohjelma ja -järjestelmä lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa Ohjelman tarkoitus Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma on kaupunkistrategian toteutusohjelma. Taustalla kulkevana tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä taloudellisten säästöjen aikaansaaminen. Ohjelma toteuttaa lisäksi maakunnallisia, kansallisia ja EU:n ilmasto-, energia- ja luonnonvaratavoitteita. Keskeisimmät tavoitteet ja tavoitevuosi Ohjelman tavoitteena on vähentää Kouvolan kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoite saavutetaan toteuttamalla seitsemän eri osa-alueen tavoitteet. Osa-alueet ovat: Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen, energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen, ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen, ekotehokkaan 10

11 Ympäristöjärjestelmä yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen, ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta sekä monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen ja ympäristön tilan parantaminen. Kunkin osa-alueen tavoitteille on määritelty vastuutahot ja mittarit, joilla seurataan tavoitteen toteutumista. Ympäristöohjelma on luettavissa osoitteessa Ympäristöohjelman jatkokehitys Ympäristöjärjestelmää kehitetään jatkuvasti itsearvioinnin sekä vertaisarvioinnin avulla, ja ohjelma päivitetään vuosittain talousarvion yhteydessä, jolloin toimialat asettavat talousarvioon ympäristöohjelmaa toteuttavia vuositavoitteita. Kehittämisen painopisteitä ovat vaikutusten arviointi sekä raportointimenetelmät. Ympäristöohjelman tavoitteille on nimetty mittarit, joiden toteutumisesta raportoidaan keväällä 2013 laadittavassa erillisessä raportissa. Ohjelman toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain ympäristötilinpäätöksen yhteydessä. Työn koordinoinnista, kehittämisestä ja jalkauttamisesta vastaa ympäristöpalvelut ja poikkihallinnollinen ympäristöryhmä. Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2012 (Kuva 4). Järjestelmää kehitetään edelleen. Kuva 4. Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmä. 11

12 Ympäristöasioita koskevat tunnusluvut Taulukkoon 4 on koottu Kirjanpitolautakunnan suosituksen mukaisesti ympäristöasioita koskevat tunnusluvut, joiden avulla seurataan kasvihuonekaasupäästöjen, energian- ja vedenkulutuksen, uusiutuvan energian osuuden, kulkutapaosuuksien, jätehuollon ja ympäristön tilan kehitystä. Tunnuslukujen mukaan kaupungin energiankulutus on kasvanut, jätteiden määrä on kasvanut, henkilöauton kulkutapaosuus on kasvanut ja kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet ovat vähentyneet. Myönteistä kehitystä on tapahtunut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, jätteiden lajittelussa, vedenkulutuksen vähentämisessä sekä joukkoliikenteen matkustajamäärissä. Ilmanlaatu on pysynyt hyvänä. Muiden indikaattoreiden osalta tilanteen kehitystä ei vielä pystytä arvioimaan. Taulukko 4. Kouvolan kaupungin ympäristöasioita koskevat tunnusluvut. Ympäristöohjelman mittarit raportoidaan erikseen. Suunta: punainen: huono, keltainen: neutraali, vihreä: hyvä. - 7,61 6,77 **** 5, Vähentynyt Mittari Tavoite v. Suunta 2020 Kasvihuonekaasupäästöt Kouvolan alueella Kasvihuonekaasupäästöt (ilman 7,8* teollisuutta) [tnco 2 -ekv/asukas] 1 Sähkönkulutus Kouvolan alueella Asuminen ja maatalous [GWh] **** Palvelut ja rakentaminen [GWh] **** Teollisuus [GWh] **** Energian- ja vedenkulutus sekä jätteen määrä Kouvolan kaupungin omistamissa kiinteistöissä Energiankulutus kaupungin kiinteistöissä **** 127 ja toiminnoissa [MWh] 4 Vedenkulutus kaupungin kiinteistöissä **** - [m 3 ] 4 Jätteen määrä kaupungin kiinteistöissä **** [kg] 4 Biojäte [kg] **** - Energiajäte [kg] **** - Paperi [kg] **** - Pahvi ja kartonki [kg] **** - Loppujäte [kg] **** Muut jätteet [kg] **** - Kulkutapaosuudet matkaluvusta Jalankulku [%] 5 19,1** ,3-26,3 Pyöräily [%] 5 11,9** - - 7,2-16,2 Joukkoliikenne [%] 5 1,9** - - 3,3 - - Joukkoliikenteen kuukausilipuilla tehtyjen matkojen määrä [kpl] 6 Henkilöauto [%] 5 64** ,5 - - Ympäristön tila Ilmanlaatuindeksi [erittäin huonohyvä] - Hyvä Hyvä Hyvä **** Hyvä 7 Isännättömät, pilaantuneet maaalueet - [lkm] 8 Erinomainen tai hyvä järvien ekologinen %-osuus - tila [% kartoitettujen järvi- en pinta-alasta] 8 kasvanut Erinomainen tai hyvä jokien ekolo %-osuus - 12

13 Vähentynyt Vähentynyt ginen tila [% kartoitettujen jokien kasvanut määrästä] 8 Riski-/selvitystilassa olevat pohjavesimuodostumat - [kpl] 78 Huonossa tilassa olevat pohjavesimuodostumat - [kpl] 8 *Vuoden 2004 luku **Kouvolan, Kuusankosken, Valkeala, ja Elimäen kulkutapaosuudet ****Tulos saadaan keväällä 2013 Lähteet Yhteystiedot 1. CO2-raportti, 2. Energiateollisuus ry, 3. KSS Energia 4. Kouvolan kaupungin tilaliikelaitos 5. Henkilöliikennetutkimus (Kouvola) ja , Liikennevirasto, 6. Hyvinvointipalvelut 7. Ilmanlaadun vuosiraportit, Ilmatieteen laitos, 8. Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ympäristötilinpäätöksen tietojen kokoamisesta ja raportin laadinnasta vastasivat: - Tuija Peltola, talousanalyytikko (tuija.peltola@kouvola.fi) - Anna-Riikka Karhunen, projektipäällikkö (anna-riikka.karhunen@kouvola.fi) - Hannu Friman, ympäristönsuojelupäällikkö (hannu.friman@kouvola.fi) He antavat ympäristötilinpäätöksestä lisätietoja ja heille voi sähköpostitse antaa palautetta. Se otetaan huomioon ympäristöraportoinnin kehittämisessä. Yhteistyötahoina ovat olleet kaupungin toimialat ja palvelualueet, jotka ovat ilmoittaneet tietojaan ympäristötilinpäätökseen. 13