KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMAN VUOSIRAPORTTI 2014

Transkriptio

1 KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMAN VUOSIRAPORTTI 2014 Kesäkuu 2015

2 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Sisältö Johdanto... 3 TULOKSET YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ VUONNA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN... 8 a. TAVOITE VUOTEEN b. TULOKSET JÄTEHUOLLON TEHOSTAMINEN JA JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN b. TULOKSET ENERGIATEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN JA UUSIUTUVAN ENERGIANTUOTANNON EDISTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN b. TULOKSET YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN (KOULUTUS, KASVATUS, VIESTINTÄ) JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN b. TULOKSET EKOTEHOKKAAN YHDYSKUNTARAKENTEEN, JULKISEN LIIKENTEEN KÄYTÖN SEKÄ KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN b. TULOKSET HANKINTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN PIENENTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN b. TULOKSET YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA ELINKEINOPOLITIIKASSA JA YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA... 28

3 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti a. TAVOITTEET VUOTEEN b. TULOKSET MONIMUOTOISEN ELINYMPÄRISTÖN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖN TILAN PARANTAMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN b. TULOKSET Liite 1: Ympäristöohjelmaan liittyvät taloudelliset vaikutukset LÄHTEET... 43

4 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Johdanto Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttaminen etenee pääosin oikeaan suuntaan. Koko Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet, loppujätteen määrä, veden ja käsipyyhepaperin on kulutus vähentynyt, puurakentamisen osuus kasvanut, energiatehokkaita toimintatapoja on käytetty kaupungin työpaikoilla, lasten ja nuorten ympäristökasvatusta ja asukkaille suunnattua ympäristöviestintää on toteutettu, hankinnoissa on huomioitu ympäristökriteerit ja ympäristön hyvän tilan sekä asukkaiden luonnossa virkistäytymismahdollisuuksien eteen tehdään jatkuvasti toimenpiteitä. Vuoden 2014 aikana huonompaan suuntaan mentiin energiankulutuksen ja joukkoliikenteen matkustajamäärien osalta. Tosin sähkön kulutus vähentyi huomattavasti. Tällä raportilla seurataan vuosittain ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumista ohjelmassa määriteltyjen mittareiden mukaisesti. Osa mittareista koskee kaupungin omaa toimintaa ja osa koko kaupungin alueella tapahtuvia muutoksia. Joitakin mittareita on muokattu paremmin tarkoitustaan vastaaviksi. Koko ympäristöohjelmaa ja sen tavoitteita ja mittareita aiotaan edelleen kehittää. Ympäristöohjelman päivittäminen käynnistetään vuoden 2015 aikana. Kuva 1. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman rakenne. Ohjelma toteuttaa kaupunkistrategian Laadukas ympäristö -päämäärää ja kaupungin asettamaa kasvihuonekaasupäästövähennystavoitetta. Tavoitteisiin päästään seitsemän eri osa-alueen (siniset nuolet) tavoitteilla. Kullekin osa-alueen tavoitteelle on määritelty tavoitteen toteutumista seuraavat mittarit sekä vastuutahot (vihreät laatikot). Tavoitteisiin päästään toteuttamalla toimenpiteitä (siniset laatikot).

5 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti TULOKSET 1. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ VUONNA 2014 Kuva 2. Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmä vuonna Ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 käsiteltiin kaupungin poikkihallinnollisen ympäristöryhmän hyväksynnän jälkeen kaupunkikehityksen johtoryhmässä, teknisen tuotannon liikelaitoksen johtoryhmässä, hyvinvointipalvelujen johtoryhmässä ja kaupungin johtoryhmässä. Lisäksi raportti vietiin tiedoksi rakennus- ja ympäristölautakuntaan, kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustolle. Raportin tuloksista tiedotettiin myös medialle. Talousarvion ympäristötavoitteet. Toimialat nimesivät talousarvioon yhteensä 19 ympäristöohjelmaa toteuttavaa tavoitetta. Tavoitteista valmistui 8 kappaletta, työn alla oli 9 kappaletta ja täysin aloittamatta jäi kaksi tavoitetta. Talousarvioon nimettyjen ympäristötavoitteiden aiheita olivat veden ja energian kulutuksen vähentäminen, jätteiden lajittelu, ekotukitoiminta, energiatehokkuuden parantaminen, joukkoliikenteen suosion ja kattavuuden parantaminen, jätepoliittisen ohjelman laatiminen, energiakatselmusten toi-

6 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti menpiteiden käyttöönotto, henkilöstön energiakoulutus, Kimolan vesiväylän suunnittelu, paperin kulutuksen vähentäminen, ennallistamiskelpoisten luontokohteiden kartoittaminen, ympäristön tila raportin laatiminen, joukkoliikenteen käytön edistäminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, yleiskaava ja kaupunkirakenteen eheys, jätteen määrän vähentäminen, ympäristökoulutukset ja uusiutuvat energialähteet. Tavoitteiden toteutuminen raportoitiin elokuun 2014 osavuosikatsauksen sekä vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarviotavoitteiden (v. 2015) asettamisen ohjeistuksen muuttumisen vuoksi kaikki toimialat eivät asettaneet ympäristöohjelmaa toteuttavia tavoitteita syksyllä 2014 vuoden 2015 talousarvioon vaan osa siirsi niiden asettamisen talousarvion käyttösuunnitelmaan. Käyttösuunnitelmaa ei seurata ja raportoida kuten talousarviota, joten on vaarana, että tavoitteiden toteutumisen seuranta hankaloituu. Tavoiteasetannan ja -seurannan tulisi siis selkeytyä. Ympäristötilinpäätös laaditaan vuosittain kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Tunnuslukujen ja Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman mittareiden avulla voidaan arvioida, mitä esim. ilman- ja maaperän suojeluun käytetyillä taloudellisilla panoksilla on saatu aikaan ja miten se näkyy ympäristön tilassa. Taloudellisten panostusten vaikutusta on tarkoitus arvioida jatkossa tarkemmin ympäristöohjelman vuosiraportissa. Ympäristötilinpäätöksen tilivuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska tietojenkeruu tehdään käsin, ja tietoja on kerätty ja saatu enemmän vuosina kuin esim. vuonna Kehittynyt tietojenkeruu selittää osaksi sen, miksi ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit ovat pääsääntöisesti kasvaneet vuosittain (kuva 3). Poikkeuksena viime vuosi, jolloin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit laskivat huomattavasti johtuen lähinnä Kouvolan Vesi Oy:n perustamisesta lähtien. Jätevesihuolto on näytellyt isoa osaa ympäristötilinpäätöksessä. Tietojenkeruun haasteet selittävät myös sen, miksi ympäristökulut nousivat ympäristötuottoja suuremmiksi ensi kerran vasta vuonna Vuosia voidaan alkaa vertailla keskenään vasta, kun tietojenkeruumenetelmä ja kaupungin organisaatio vakiintuvat. Kuva 3. Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina Lähde: Kouvolan ympäristötilinpäätös 2014.

7 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Ympäristöohjelma toteuttaa kaupunkistrategian Laadukas ympäristö päämäärää. Ympäristöohjelman asemaa kaupungin johdon tasolla ja joka toimialalla tulee edelleen vahvistaa. Tällöin myös ympäristöohjelmaa toteuttavien vuositavoitteiden asettaminen ja seuranta on toimialoille helpompaa ja luonnollisempaa. Myös ympäristöohjelmatyötä seuraavan ja koordinoivan poikkihallinnollisen ympäristöryhmän roolin vahvistaminen on tärkeää. Ympäristöryhmä totesi kolmen vuosittaisen kokouksen olevan tarpeen. Kokoukset olivat tammikuussa, kesäkuussa ja marraskuussa. Ympäristöohjelman toteutumista v esiteltiin tarkastuslautakunnalle maaliskuussa Arviointikertomuksessa vuodelta 2013 tarkastuslautakunta toteaa mm. että Ympäristöasioita on viety järjestelmällisesti eteenpäin. Johtoryhmän asettamat yhteiset tavoitteet eivät sisälly valtuustotason sitoviin tavoitteisiin. Valtuustotason sitovia tavoitteita on ainoastaan kaksi ja muutoinkin ympäristötavoitteet on asetettu palveluketjuille ja niiden toteutumista seurataan erikseen. Vuoden 2013 osalta toimialojen 30 tavoitteesta on toteutunut 14 kpl ja työn alla tai aloittamatta on 16 tavoitetta. Tarkastuslautakunta suosittelee jatkossa strategisten ohjelmien pikaista koordinointia sekä yksinkertaisempaa ja strategisempaa toiminnallisten tavoitteiden asettelua. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2014 on kommentoitu Laadukas ympäristöstrategiapäämäärään liittyvien tavoitteiden asetantaa, mittareita ja tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta suosittelee mm. tarkempaa tavoitteiden ja mittareiden asettamista. Ympäristöryhmä valitsi tärkeimmiksi ympäristöjärjestelmän kehittämiskohteiksi Lahden kaupungin kanssa v tehdyn vertaisarvioinnin perusteella vuosittaisten talousarvion ympäristötavoitteiden muokkaamisen selkeiksi, mitattaviksi ja sopivan kunnianhimoisiksi, johdon roolin vahvistamisen ympäristötavoitteiden edistämisessä, viestinnän ja raportoinnin räätälöimisen kohderyhmittäin sekä kaupungin poikkihallinnollisten ohjelmien keskinäisen koordinoinnin kehittämisen. Näitä kehittämiskohteita on osittain edistetty vuoden 2014 aikana. Vertaisarviointiraportissa todettiin Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma- ja järjestelmä mallikkaiksi. Raportin mukaan on onnistunutta, että tavoitteiden asettaminen ja seuranta ovat kytköksissä talousarvioon ja tilinpäätökseen. Ympäristöryhmä ei vuonna 2014 tehnyt itsearviointia, koska Lahden kanssa tehty vertaisarviointi oli juuri valmistunut. Päätösten ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämistä jatkettiin vuoden 2014 aikana samanaikaisesti yleisen päätösten vaikutusarvioinnin työkalun kanssa. Ympäristöryhmä ehdotti loppuvuodesta 2014 päätösten energiavaikutus-työkalun kehittämistä. Mittarointia kehitettiin osallistumalla edelleen kaupungin mittarointihankkeen työpajoihin. Tampereen kaupunki oli mukana mittaroinnin kehittämisessä. Työpajatyöskentelyn tuloksena on laadittu luonnos tärkeimmistä ympäristöohjelman noin 12 mittarista. Kaupungin mittarointihanke on edelleen kesken. Tällä hetkellä ympäristöohjelmassa on useita kymmeniä mittareita, joiden avulla on hankala saada selkeää kokonaiskuvaa kehityksen suunnasta. Mittareita tulee karsia ja kehittää edelleen ja huomioida kehitystyö ympäristöohjelmaa päivitettäessä. Kymenlaaksotason ilmasto- ja energiayhteistyön ja toiminnan organisoinnin kehittämisessä oltiin mukana mm. Kymenlaakson kuntien yhteisen KymEco2-projektin kautta. Projekti päättyi elokuussa Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategiatyön tuloksia seuraa maakuntahallituksen nimeämä Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta, jossa on mukana myös Kouvolan ympäristöpäällikkö.

8 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kymenlaakson ympäristökasvatusverkosto (KYY) perustettiin maaliskuussa Kouvolan ympäristöpalvelut oli perustamisessa vahvasti mukana. Kaakkois-Suomen ELY-keskus koordinoi verkoston toimintaa. Verkoston jäseniä ovat mm. kunnat, kuntien yhtiöt, maakuntaliitto ja ympäristökasvatuksesta kiinnostuneet muut yhteisöt. Kouvolan ympäristöpalvelut osallistui yhdessä Etelä-Kymenlaakson edustajan kanssa Valtakunnalliseen ympäristökasvatusseminaariin ja kertoi siellä Kymenlaakson ympäristökasvatustyöstä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Energian tulevaisuus Kaakkois-Suomessa (ETU) hankkeen työpajoihin osallistuttiin asiantuntijana sekä ympäristöpalveluista, että Kinnosta. Työpajoissa etsittiin konkreettisia tapoja edistää ympäristöystävällistä energiantuotantoa Kaakkois-Suomessa. Kuntien ympäristöjärjestelmään liittyen Kouvola teki yhteistyötä erityisesti Lahden kaupungin kanssa. Kaupunki osallistui myös Kuntaliiton Ilmastokampanjakuntien tapaamisiin. Syksyn 2014 tapaaminen järjestettiin Kouvolassa marraskuussa. Ekotukitoiminnan osalta osallistuttiin ekotukikoordinaattoreiden valtakunnalliseen verkostoitumistapaamiseen. Mukana oli Kouvolasta useita ekotukikoordinaattoreita eri toimialoilta. Kouvola sai tapaamisessa kiitosta ekotukitoiminnastaan. Ekotukitoiminnassa tehtiin yhteistyötä etenkin Kotkan kanssa. Helsingin yliopiston Palmenian kanssa tehtiin yhteistyötä Eco-support hankkeessa, jossa ekotukitoimintaa viedään Venäjälle. Hankkeessa Kouvola esitteli omaa ekotukitoimintaansa ja siihen liittyvää materiaalia. Kotkan kanssa tehtiin yhteistyötä uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa mm. osallistumalla Kotkan katselmuksen työpajoihin. Kaupungin vetämä Kouvolan kestävän kehityksen verkosto, Kerkko, auttoi Kotkaa perustamaan oman kestävän kehityksen verkostonsa.

9 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN a. TAVOITE VUOTEEN 2020 Vähennetään kaupungin CO 2 -päästöjä 30 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2020 mennessä. b. TULOKSET Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 20 % vuodesta 2004 vuoteen 2014, kun teollisuuden päästöjä ei huomioida. Kouvolan alueen sähkölämmityksestä ja kuluttajien sähkönkulutuksesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna Kaukolämmön, erillislämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt laskivat tai pysyivät samana verrattuna vuoteen Vertailu perustuu vuoden 2014 ennakkotietoihin. Lähde: CO2-raportti. Kouvolan kaupungin omien toimintojen CO 2 -päästöjä ei ole voitu arvioida, koska ko. arviointiin tarkoitettu laskentatyökalu KASVENER on edelleen päivityksen alla Suomen ympäristökeskuksessa. Mittari Tavoite v CO 2 -päästöt yht. ilman ,1 teollisuutta [kt CO 2 -ekv] CO 2 -päästöt/asukas ilman teollisuutta [t CO 2 -ekv.] 6,9 7,8 7,61 6,77 6,1 6,2 6,0 5,46 Suunta v.2014

10 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kuva 4. Kouvolan alueen CO 2 -päästöt [kt CO 2 -ekv.] vuosina 1990, 2004, Luvuissa on huomioitu kuluttajien sähkönkulutuksen, sähkölämmityksen, maalämmön, kaukolämmön, erillislämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. Luvut eivät sisällä teollisuuden päästöjä. Punaisella viivalla on merkattu ympäristöohjelman tavoite vuoteen Vuoden 2014 tieto on ennakkotieto. Päästöt ovat laskeneet vuodesta 2004 lähtien. Lähde: CO2-raportti. Kuva 5. Kasvihuonekaasupäästöt [kt CO 2 -ekv.] sektoreittain Kouvolassa vuosina 1990, 2004 ja ilman teollisuutta. Vuoden 2014 tieto on ennakkotieto. Kuluttajien sähkönkulutuksen, kaukolämmön, maatalouden ja jätehuollon päästöt ovat vähentyneet vuoteen 1990 verrattuna. Lähde: CO2-raportti.

11 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti JÄTEHUOLLON TEHOSTAMINEN JA JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Vähennetään toimistoissa ja kiinteistöissä syntyvän loppujätteen määrää 25 % Lisätään materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuutta 15 % Vähennetään jätteen kokonaismäärää 2 % / vuosi b. TULOKSET Kouvolan kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen jätteiden kokonaismäärä pysyi samalla tasolla (nousi n kg eli 0,09 %) kuin vuonna Loppujätteen määrän vähentyminen jatkui n. 4,4 %. Myös materiaalina hyödynnettävien jätteiden määrä kasvoi 9,5 % ja osuus 3,6 %-yksikköä. Vuodesta 2010 vuoteen 2014 jätteen kokonaismäärä on pienentynyt 10 % ja materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuus kasvanut 9,9 %. Loppujätteen määrä on vähentynyt jo miltei 25 % eli hyvin lähelle tavoitetta. Lajittelun tehostuminen ja jätteen määrän väheneminen on saatu aikaan mm. jätehuollon roolien ja vastuunjaon selkeyttämisellä, jäteohjeistuksella, jäteastioiden ja niiden tyhjennysvälien optimoinnilla sekä aktiivisella koulutuksella ja tiedotuksella. Vuonna 2014 valmistuivat mm. erityisjätteiden, kuten pistävät ja viiltävät jätteet, lajittelu- ja pakkausohjeet. Myös muita jäteohjeita päivitettiin. Erityisesti tilaliikelaitos, teknisen tuotannon liikelaitos ja ekotukihenkilöt ovat tehneet aktiivista työtä jäteasioiden parissa. Biojätemäärää on edelleen saatu vähennettyä ruokailijoiden määriä ja annoskokoja seuraamalla. Vuonna 2014, kun Eviran ohjeistus antoi myöten, annettiin yhdistyksille mahdollisuus hakea koulujen ylijäämäruokaa jaettavaksi. Tähän on toistaiseksi ryhtynyt kaksi yhdistystä Kouvolasta. Paperijätteen määrä kasvoi, koska monissa toimipisteissä vasta aloitettiin paperin keräys. Paperi saadaan näin materiaalina hyödynnettävien jätteiden joukkoon, eikä se mene enää kalliinpien energia- ja jopa loppujätteen joukkoon. Keräyspaperin käsittely on kaupungille ilmaista. Kaupungin työpaikoille on edelleen jaettu Kouvola-kestokasseja, joilla kerätään paperia tehokkaasti ja niiden kuljetus ja tyhjentäminen on ergonomista. Myös pahvijätteen määrä nousi. Tämäkin johtuu lajittelun tehostumisesta, kun monissa toimipisteissä on alettu lajitella nestepakkauskartongit pahvin joukkoon kalliimman energiajätteen sijaan. Mittari Tavoite Suunta v Kaupungin kiinteistöjen loppujätemäärä [kg] Kaupungin materiaalina hyödynnettävien jätteiden (bio, pahvi ja paperi) osuus [%] 31,8 37,2 36,2 38,1 41,7 46,7 Kaupungin kiinteistöjen jätteen kokonaismäärä [kg]*

12 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti * Kokonaisjätemäärässä huomioitu bio-, pahvi-, paperi-, energia- ja loppujätteen määrät. Kaupungin kiinteistöissä lajitellaan lisäksi metallia, lasia, vaarallista jätettä ja tietosuojajätettä, mutta näistä on saatavissa tietoja vasta vuodesta 2012 lähtien, minkä vuoksi ne on jätetty pois vertailutilastoista. Kuva 6. Kokonaisjätemäärä [kg] kaupungin kiinteistöissä vuosina (bio-, energia-, loppu-, pahvi- ja paperijäte). Punaisella viivalla on merkitty ympäristöohjelman tavoite vuoteen Jätteen määrä pysyi melko samana vuonna 2014 verrattuna edelliseen vuoteen. Lähde: Kouvolan kaupunki. Kuva 7. Kouvolan kaupungin kiinteistöjen jätejakeet [kg/vuosi], vuosina Loppujätteen osuus on pienentynyt jatkuvasti ja tavoite on käytännössä jo saavutettu. Materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuudet ovat kasvaneet. Punaisella viivalla on merkitty loppujätteen määrän tavoite vuoteen Lähde: Kouvolan kaupunki.

13 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Jätehuolto ja talous Kaupungin ympäristötilinpäätöksen mukaan vuonna 2014 jätehuoltoon ja roskaantumiseen liittyviä tuottoja oli , kuluja Investointeja ei tehty. Jätehuollon tuotto koostui Keltin maankaatopaikkamaksuista. Jätehuollon kulut kasvoivat vuodesta 2013 noin Tämä johtuu suurimmaksi osaksi Yhteiskoulun palon aiheuttamasta purkutyöstä. Kustannukset koostuvat purkukustannusten lisäksi yleisten alueiden puhtaanapidosta, vaarallisten jätteiden käsittelykuluista, kymmenen vanhan kaatopaikan jälkihoidosta, roskien siivouksesta, maankaatopaikan hoitokustannuksista ja kaupungin kiinteistöjen jätehuoltomaksuista ( euroa, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna). Käsipyyhepaperin kulutus väheni vuonna Tällä säästettiin n vuoteen 2013 verrattuna (Liite 1). Kopiopaperin kulutus nousi hieman, mutta kustannukset laskivat silti paperin hinnan laskun vuoksi. Kuva 8. Jätehuollosta aiheutuneet tuotot, kulut ja investoinnit. Tuottojen tippumiseen vuodesta 2013 alkaen on vaikuttanut toimintojen siirto Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Lähde: ympäristötilinpäätös.

14 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti ENERGIATEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN JA UUSIUTUVAN ENERGIANTUO- TANNON EDISTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Vähennetään kaupungin omasta toiminnasta (TEM sop. muk.) aiheutuvaa energiankulutusta 20 % v mennessä v tasosta Uusiutuvan energian osuus rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä on vähintään 60 % Öljylämmitettyjä kaupungin kiinteistöjä on 0 %. Uudis- ja korjausrakentamisessa hyödynnetään puuta täysimääräisesti ja monipuolisesti kaupunginhallituksen periaatepäätöksen mukaisesti Matalaenergia- sekä passiivitalojen rakentamista suositaan HUOM: Tavoitteista on poistettu biokaasutavoite, koska tavoite perustuu virheelliseen laskentatapaan. Uusi tavoite on määritettävä ympäristöohjelman päivityksen yhteydessä. b. TULOKSET Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen kokonaisenergiankulutus kasvoi 2 % vuonna Kulutus oli vuoden 2012 tasolla. Vuoden 2014 hyvänä saavutuksena voidaan pitää kokonaissähkönkulutuksen (kiinteistöt, katuvalaistus, liikennevalot, leikkipaikat, vesihuolto) 3,5 %:n laskua. Kokonaissähkönkulutuksen laskuun vaikutti kiinteistöjen lisäksi vesihuollon siirtyminen syyskuun alusta Kouvolan Vesi Oy:lle, jolloin loppuvuoden kulutuksia ei ole laskettu vesihuollon osalta mukaan. Lämmönkulutus nousi 5,8 %. Ajoneuvojen energiankulutus on noussut 1,2 %. Osa kasvusta on ns. päästötöntä, koska biokaasuautoilla ajettiin enemmän. Vedenkulutus laski 7,3 % vuonna Kulutuksen laskun tai nousun tarkempia syitä ei ole selvitetty. Tämä olisi jatkossa tärkeää, jotta pysytään löytämään kulutuksen syyt ja edelleen vaikuttamaan sen vähenemiseen. Energiatehokkuustoimenpiteitä on tehty. Vuonna 2014 toteutettiin mm. jäähallin valaistusjärjestelmän täydellinen uusiminen. Energiansäästön vuoksi investointi maksaa itsensä takaisin noin viidessä vuodessa. Katuvalosaneeraus jatkui edelleen vuonna 2014, jolloin hankittiin myös valojen ohjausjärjestelmä. Elohopeavalaisimia vaihdettiin suurpainenatrium-valaisimiin n kpl. Toimenpiteillä ollaan säästetty sähkönkulutuskustannuksissa vuoteen 2012 verrattuna. Katuvalot myös sammutettiin kesäksi 2014, mikä säästi katuvalojen sähkönkulutusta noin 4 %. Tilaliikelaitos käynnisti ESCO-pilottihankkeen, jossa energiansäästötoimenpiteet rahoitetaan toimenpiteiden toteutuksesta aikaansaaduilla energiakustannusten säästöillä. Säästötoimenpiteet on tarkoitus kartoittaa viidestä kaupungin kiinteistöstä. Vuonna 2014 ei tehty ns. Motivan ohjeen mukaisia kiinteistöjen energiakatselmuksia. Vuonna 2014 jatkettiin vuoden 2013 katselmusten (30 kpl) toimenpide-ehdotusten toteuttamista tilaliikelaitoksen ja teknisen tuotannon liikelaitoksen toimesta. Lisäksi tehtiin pienempiä kiinteistöautomaation energiatehokkuuteen liittyviä katselmuksia 75 kpl ja hankittiin kiinteistöihin sähköinen huoltokirja.

15 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Energiakatselmusten tuloksia sekä kiinteistön jätehuollon tilannetta käytiin läpi myös kiinteistökierroksilla. Kiinteistökierrokseen osallistuvat ns. kiinteistökierrostiimin lisäksi kunkin kiinteistön ekotukihenkilö, kiinteistönhoitaja, puhtaus- ja ruokapalvelutyöntekijät, esimiehet sekä muita avainhenkilöitä. Kiinteistökierroksista on saatu erittäin hyvää palautetta, ja niiden myötä on toteutettu useita energiatehokkuutta ja jätehuoltoa parantavia toimenpiteitä, jotka eivät juurikaan vaadi investointeja. Vuoden 2014 loppuun mennessä oli tehty yhteensä 12 kiinteistökierrosta. Kiinteistökierroksia on tehty myös yhteistyössä Kouvolan Asunnot Oy:n kanssa. Ekotukihenkilöt ovat toteuttaneet useita energiaa säästäviä toimenpiteitä työpaikoillaan vuoden 2014 aikana. Toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin ekotukitoiminnan vuosiraportissa Uusiutuvan energian kuntakatselmus jatkui vuonna Katselmukseen saatiin työ- ja elinkeinoministeriön tukea. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa kartoitetaan uusiutuvan energian käytön nykytilanne sekä lisäämispotentiaali Kouvolassa. Katselmukseen liittyen maaliskuussa järjestettiin Mistä lisää uusiutuvaa energiaa Kouvolaan? -työpaja Kouvolan ja lähialueen energiatoimijoille ja muille avainhenkilöille. Työpajaan osallistui 29 hkl. Työpajassa saatiin ideoita, mihin Kouvolassa tulisi keskittyä uusiutuvan energian lisäämisessä. Katselmus valmistuu vuonna Kaupunki osallistui myös Kymenlaakson energianeuvonta -hankkeeseen. Energianeuvonta tarjoaa maksutonta ja puolueetonta neuvontaa Kymenlaakson asukkaille, rakentajille ja remontoijille henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi erilaisten koulutusten ja tapahtumien muodossa. Puurakentamisen osalta vuonna 2014 valmistuivat Mansikkamäen koulu ja Korian päiväkoti. Korian päiväkoti on ensimmäinen kaupungin rakennuttama maalämpökohde. Lisäksi vuonna 2014 käynnistettiin puurakenteisen Valkealan päiväkodin rakentaminen. Mittari Tavoite v Energiankulutus kaupungin * kiinteistöissä ja toiminnoissa [MWh] Uusiutuvan energian - 82,9 77,3 77, osuus kaukolämmön tuotannosta ja jäähdytyksestä [%] Huom. Vain kss energian luvut Uusiutuvan energian ,2 60 osuus kaupungin kiinteistöjen erillislämmitysjärjestelmistä [%] Öljylämmitystä päälämmitysjärjestelmänään ** 0 käyttävien kaupungin kiinteistöjen osuus [%] Öljylämmitystä päälämmitysjärjestelmänään ** Suunta v. 2014

16 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti käyttävien kaupungin kiinteistöjen osuus [m 3 ] Puurakentamisen (pääraaka-aine) osuus kaupungin omien kiinteistöjen rakentamisesta [%] Kaupungin uudisrakennusten matala- ja passiivienergiatalojen osuus [%] Vedenkulutus [m 3 ] ,7 Kasvanut Kasvanut Vähentynyt *** Poistetut mittarit: Paikallisesti tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden käytön osuus kaupungin omissa ajoneuvoissa [%] ja paikallisesti tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden käytön osuus joukkoliikenteessä [%], koska tavoite perustuu virheelliseen laskentatapaan. Uusi tavoite on määritettävä ympäristöohjelman päivityksen yhteydessä. * Vuoden 2013 vuosiraportissa energiankulutukseksi oli ilmoitettu virheellisten lähtötietojen vuoksi. ** Vuonna 2014 öljylämmityskiinteistöjen ja kuutioiden määrä ei ole lisääntynyt. Kaupungin kiinteistötilastot ovat tarkentuneet vuosista 2012 ja 2013.*** Luku tarkentunut vuoden 2013 vuosiraportista, jossa lukuna oli m 3. Kuva 9. Kouvolan kaupungin omistamien kiinteistöjen ja toimintojen energiankulutus [MWh] vuosina Energiankulutus nousi 2 % vuonna Ympäristöohjelman tavoite on merkitty punaisella viivalla. Lähde: Kouvolan kaupunki.

17 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kuva 10. Kouvolan kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen energiankulutuksen jakautuminen vuosina Lähde: Kouvolan kaupunki. Kuva 11. Kouvolan kaupungin sähkönkulutus vuosina Lähde: Kouvolan kaupunki.

18 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kuva 12. Kouvolan kaupungin kiinteistöjen lämmön kulutus vuosina Lähde: Kouvolan kaupunki. Kuva 13. Kouvolan kaupungin ajoneuvojen ja koneiden käytön energiankulutus vuosina Lähde: Kouvolan kaupunki.

19 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kuva 14. Kouvolan kaupungin omistamien kiinteistöjen ja toimintojen vedenkulutus vuosina Vedenkulutus laski edelleen vuonna Vedenkulutukselle ei ole ympäristöohjelmassa annettu tavoitetta. Lähde: Kouvolan kaupunki, tilaliikelaitos. Energia ja talous Ympäristötilinpäätöksessä ei seurata erikseen energiaan liittyviä kuluja, tuottoja ja investointeja. Ympäristötilinpäätöksessä mainitaan kuitenkin, että energiatehokkaita keittiö-, pesula- ym. laitteita hankittiin eurolla. Kiinteistöjen energiansäästötoimenpiteisiin (sähköinen huoltokirja ja energiaselvitykset) satsattiin Katuvalosaneeraukseen sekä valaistuksen ja taloteknisten laitteiden uusimiseen investointiin yhteensä 1,9 milj. euroa. Summa on n suurempi kuin vuonna 2013 valaistuksen ja talotekniikan ansiosta. Katuvalosaneeraukseen saatiin vuonna 2014 valtion tukea Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen energiankulutus kasvoi vuonna Sähkönkulutus kuitenkin laski, josta säästöä arvioidaan syntyneen jopa Vedenkulutuskustannukset laskivat vuodesta

20 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN (KOULUTUS, KASVATUS, VIES- TINTÄ) JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Käytössä on päätösten ympäristövaikutusten arviointimenettely. Ekotukitoiminta kattaa kaikki kaupungin toimialat. Kaikissa kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa on tehty kestävän kehityksen toimenpideohjelmat. Kannustetaan kouluja ja päiväkoteja osallistumaan valtakunnallisen tason kestävän kehityksen ohjelmiin, esim. Vihreään Lippuun. Ympäristöasioista viestitään aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti kaikkien sidosryhmien kanssa ja tehdään aktiivista yhteistyötä median kanssa. Ympäristöaiheisilla tiedotteilla, artikkeleilla, haastatteluilla, internetsivuilla, sosiaalisella medialla sekä tapahtumilla tavoitettujen henkilöiden määrä on noussut 50 %. b. TULOKSET Päätösten ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole otettu käyttöön. Työkalun yhtenä näkökulmana on ympäristövaikutukset. Poikkihallinnollinen ympäristöryhmä ehdotti marraskuun kokouksessaan erityisesti päätösten energiavaikutusten arviointia. Sitä onkin alettu kehittää EVA-pilotissa vuonna Ekotukihenkilöt tekevät aktiivista ja arvokasta työtä kaupungin ympäristötavoitteiden eteen. Ekotukitoimintaa on kaupungin hyvinvointipalvelujen (varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja ikääntyneiden palvelut, asumispalvelut), tekniikka- ja ympäristöpalvelujen (teknisen tuotannon liikelaitos) ja myös konsernipalvelujen (viestintä) toimialoilla. Koulutettuja ekotukihenkilöitä on yhteensä 200. Vuonna 2014 syksyllä järjestettiin ekotuki-peruskoulutus, johon osallistui henkilöstöä kaikilta kaupungin toimialoilta. Koulutuksen myötä saatiin ensimmäiset ekotukihenkilöt perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen (KSAO) palvelualueelle ja konsernipalvelujen toimialalle. Ekotukitoiminnan koordinaattorit (6 hlö) edustavat ympäristöpalveluja, teknisen tuotannon liikelaitosta, tilaliikelaitosta, ikääntyneiden palveluja sekä varhaiskasvatusta. Ekotukihenkilöille järjestettiin vuonna 2014 tutustumiskäynti Kymenlaakson Jäte ja KSS Energia Oy:ihin ja lisäksi ansaittu tyhy-päivä Nuorisokeskus Anjalassa. Ekotukihenkilöille lähetettävää kuukausikirjettä luetaan aktiivisesti myös muissa työyksiköissä. Ekotukitoiminnasta laaditaan erillinen vuosiraportti Ekotukitoiminnalla ei ole omaa budjettia, vaan syntyvät kulut jaetaan toimialojen kesken yhdessä. Ekotukikoulutukset ja muu toiminta järjestetään omin voimin, eikä niistä synny juurikaan kuluja. Ekotukitoimintaan kuluvasta työajasta (ekotukihenkilöt ja ekotukikoordinaattorit) tulee välillisiä kuluja, mutta toiminnan ansiosta syntyneet säästöt ovat varmasti kuluja suuremmat.

21 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Lähes kaikissa kaupungin päiväkodeissa on tehty kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelmat. Kouvolassa oli vuonna 2014 yksi Vihreän lipun päiväkoti, Ekholmintien päiväkoti. Jokaiseen päiväkotiin on nimetty ekotukihenkilö ja varhaiskasvatukseen on myös nimetty ympäristökasvattaja, jonka työajasta vuonna 2014 oli varattu puoli päivää viikossa ympäristökasvatustyöhön. toimii samalla ympäristökasvatuksen yhteyshenkilönä. Kouvolan kaupungin varhaiskasvatuksella on myös oma Vihreä Lippu-kouluttajansa. Koulujen kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelmia ei ole laadittu järjestelmällisesti. Vastaavia asioita on jonkin verran sisällytetty opetussuunnitelmiin. Kouvolassa on kaksi Vihreä lipun koulua, Kartanokoulu Elimäellä ja Keskustan koulu Kuusankoskella. Ympäristökoulu Reginan kummiluokkatoimintaa jatkettiin vuoden 2013 tapaan ja tarjottiin 4.-luokkalaisille 2 päivää ympäristökoulu-opetusta. Kaupungin henkilöstön sekä asukkaiden ympäristötietoisuutta lisättiin ekotukitoiminnan, koulutusten, ympäristökasvatuksen, erilaisten tapahtumien ja viestinnän keinoin. Uusien työntekijöiden perehdytysoppaaseen tuli ympäristöasiat-osio. Erilaisilla asukkaille suunnatuilla ympäristökoulutuksilla tavoitettiin n henkilöä. Näistä suurin osa tavoitettiin Kymenlaakson energianeuvonnan ja haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa tarjoavan NEUVOhankkeen järjestämissä koulutus- ja neuvontatilaisuuksissa. Lisäksi asukkaille tarjottiin vieraslajien torjuntaan liittyviä luentoja. Kaupungin henkilöstö osallistui mm. ekotukikoulutukseen ja ruokapalvelujen Ympäristöpassi-koulutuksiin. Ympäristöohjelmaa ja ekotukitoimintaa on esitelty kaupungin sisällä esim. johtoryhmille ja teknisen tuotannon liikelaitoksen esimiehille. Ympäristöpassi on nyt jo 76 %:lla ruokapalvelujen henkilöstöstä. Kaupungin työntekijöistä tavoitettiin erilaisissa ympäristökoulutuksissa ja -kokouksissa n Sisäisesti ympäristöasioista viestittiin mm. intranet Kontin sekä henkilöstölehtien Uutis-kimaran ja Kimaran kautta. Ympäristöviestinnän laskennallinen levikki oli yhteenlaskettuna 2,7 miljoonaa henkilöä. Tämä on yli kaksinkertainen määrä verrattuna vuoteen Ympäristöviestinnässä hyödynnettiin lehdistötiedotteiden lisäksi internetiä, radiota, katutiedotustauluja, elokuvateatteria, facebookia, twitteriä ja ottelukuulutuksia sekä lehti-ilmoituksia printissä ja sähköisesti. Ympäristöpalvelut oli mukana kaupungin viestintäohjelman laadinnassa. Kaupunki osallistui aktiivisesti erilaisiin ympäristötapahtumiin yhteistyössä vetämänsä Kerkko-verkoston (kestävän kehityksen verkosto) kanssa. Vuoden 2014 aikana järjestettyjä tapahtumia olivat esimerkiksi Earth Hour, Nuukuusviikon ja Jätteiden vähentämisen viikon Tavaranvaihtopäivät, Siisti Siti talkoot, Liikkujan viikon tapahtumat, Energiansäästöviikko ja Dyykkaaks sulla -tapahtuma. Kaupunki osallistui ympäristöteemalla myös esim. Viranomaiset Manskilla -tapahtumaan. Tapahtumat toivat myönteistä näkyvyyttä kaupungille ja niiden avulla nostettiin esille tärkeitä ympäristöteemoja. Lokakuussa 2014 kaupunki järjesti yrittäjille Hankintapäivän, jossa esiteltiin myös (kaupungin) ympäristöystävällisiä hankintoja. Erilaisilla tapahtumilla tavoitettiin n henkilöä. Kouvolan seurakuntayhtymä sai kirkon ympäristödiplomin. Yhtymälle on esitelty Kouvolan kaupungin ympäristötyötä ja on sovittu, että he voivat osallistua kaupungin järjestämiin ympäristökoulutuksiin. Yhteistyön myötä heiltä tuli edustaja Kouvolan kestävän kehityksen Kerkko-verkostoon. Kouvolan Ympäristöohjelmaa esiteltiin myös KyAMK:n ja BIC Kymi ry:n järjestämässä Sustainable Energyseminaarissa Kotkassa kesäkuussa.

22 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Ympäristöasioita koskevat palautteet liittyvät usein esim. roskaantumiseen tai vesistön tilaan. Mittari Tavoite v Suunta v Ympäristövaikutusten arviointi päätöksenteossa, Päätösten arviointimenettely käytössä [% päätöksistä] Ekotukihenkilöiden lkm [hlö] Ekotukihenkilöitä kaikilla toimialoilla Koulujen keke-ohjelmat [%] Keke-ohjelmat kaikissa kouluissa Päiväkotien keke Keke-ohjelmat kaikissa ohjelmat [%] Koulujen valtakunnalliset keke-ohjelmat [lkm] Päiväkotien valtakunnalliset keke-ohjelmat [lkm] Artikkeleilla, haastatteluilla, tapahtumilla ja koulutuksilla tavoitettujen henkilöiden [lkm] Ympäristöasioita koskevien palautteiden [lkm] päiväkodeissa Valtakunnallisten kekeohjelmien määrä kouluissa kasvanut Valtakunnallisten kekeohjelmien määrä päiväkodeissa kasvanut 0,2 milj. 1,1 milj. 1,3 milj. 2,7 milj. Kasvanut 50 % Kasvanut Ympäristönsuojelun edistäminen ja talous Ympäristötilinpäätöksen mukaan ympäristönsuojelun edistämisen tuotot vuonna 2014 olivat , kulut ja investoinnit Tuottoja saatiin katuvalosaneerauksen valtiontuista ja energianeuvonnan projektituesta. Kulut muodostuivat kiinteistöjen energiansäästötoimenpiteistä, Kymenlaakson energianeuvonnan kuluista (hanke pyöri Kouvola-vetoisesti v. 2014), ekotukihenkilöiden ja ympäristökoulutuksien aiheuttamasta työpanoksesta, energiatehokkaiden keittiö-, pesula-, ym. laitteiden hankinnasta, projektien rahoituksesta ja Ankkapurhan kulttuurisäätiölle (Ympäristökoulu Regina) maksetuista kuluista. Ympäristönsuojelun edistämisen investointi koostui katuvalosaneerauksesta sekä valaistuksen ja taloteknisten laitteiden uusimisesta useissa kohteissa.

23 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kuva 15. Ympäristönsuojelun edistämisen tuotot, kulut ja investoinnit v Eri vuosien huomattavat erot johtuvat pääosin siitä, että tietojenkeruumenetelmä kehittyy ja muuttuu vuosittain. Lähde: Kouvolan ympäristötilinpäätös.

24 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti EKOTEHOKKAAN YHDYSKUNTARAKENTEEN, JULKISEN LIIKENTEEN KÄYTÖN SEKÄ KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa huomioidaan ajoneuvosuoritteen vähentäminen, energiaratkaisut, rakenteen eheyttäminen ja maaseudun sekä kylien elinvoimaisuus. Yleis- ja asemakaavoituksessa on käytössä ekolaskurit. Lisätään pysyvästi pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta 1 % /vuosi. Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä kasvaa 5 % / vuosi. Uusia kevyen liikenteen väyliä kilometreissä mitattuna 5 % lisää v mennessä b. TULOKSET Maankäytön suunnittelussa keskeisten alueiden osayleiskaavan valmistelussa on huomioitu energiatehokkuusnäkökulma. Uudelle Haanojan asemakaava-alueelle tuli liittymisvelvollisuus kaukolämpöön. Maankäytön 10 vuoden toteuttamisohjelmaa (MATO) alettiin valmistella vuonna Se antaa lähtökohdat mm. kaupunkirakenteen eheyttämiselle. Varsinaisia ekolaskureita ei ole vielä otettu käyttöön, mutta eri alueita on kuitenkin tutkittu etäisyysvyöhykkeittäin kaupan, päiväkodin, koulun ja joukkoliikenteen etäisyyksien näkökulmasta. Maankäytön suunnittelu-yksikkö on mukana Suomen ympäristökeskuksen vetämässä hankkeessa, jossa kehitetään mittaria maankäytön ekotehokkuuden arviointiin (KEKO). Työkalu ei vielä ole käyttövalmis. Kävelyä ja pyöräilyä on pyritty edistämään rakentamalla uusia kevyen liikenteen väyliä 5,5 km (lisäksi rakenteilla oli 3 km). Viisaan liikkumisen edistämisprojektissa, johon kaupunki sai Liikenneviraston rahoitusta, toteutettiin mm. pyörätiekartta, jota on jaettu ilmaiseksi mm. kirjastoissa, tapahtumissa ja yhteispalvelupisteissä. Projektissa myös uusittiin pyöräteiden viitoituksia, avattiin -sivusto, järjestettiin Liikkujan viikon tapahtumat, julkaistiin joka kotiin jaettu Hyppää kyytiin Viisaan liikkumisen tiedotuslehti ja tehtiin muuta tiedotusta. Kaupunki osallistui Motivan koordinoimiin Liikkumisen verkoston (LIVE) tapaamisiin. Joukkoliikennettä pyrittiin edistämään Viisaan liikkumisen edistämisprojektin lisäksi myös erillisellä mainoskampanjalla ja toteuttamalla muutama edulliset bussiliput -päivä esim. tapahtumien yhteydessä. Joukkoliikenteelle avattiin myös omat Facebook-sivut Joukkoliikenteen kuukausilipuilla tehtyjen matkojen määrä laski 1 % vuonna Lasku ei kuitenkaan ollut niin suuri kuin edellisenä vuonna (4 %). Matkustajamääriin on voinut edelleen voinut vaikuttaa joukkoliikenteen kuukausilipun hinnan nosto v sekä se, että leudon talven vuoksi vuoden 2014 pyöräilykausi jatkui pidempään. Vuonna 2014 tehtiin asukkaille joukkoliikennekysely. Kyselyn mukaan joukkoliikenteen asiakastyytyväisyys on tasolla 2,98 (asteikko 1-5). Joukkoliikenteen lippujärjestelmää uudistettiin elokuussa.

25 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Keskeisimmät uudistukset olivat lapsen ikärajan muuttaminen sekä siirtyminen vyöhykejärjestelmään kertalippujen osalta. Tietoa kulkutapaosuuksien muutoksista on saatavissa n. viiden vuoden välein valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen kautta. Seuraava tutkimus tehdään vuosina Kaupunki ei vielä ole tehnyt omaa kulkutapaosuuksien seurantaa. Kaupunkiin perustettiin v Viisaan liikkumisen edistämisryhmä, jossa oli edustajat joukkoliikenteestä (hypa), yhdyskuntatekniikasta ja ympäristönsuojelusta (kake). Ryhmä jatkaa toimintaansa laajennettuna vuonna Kaupungin henkilöstön oman auton käyttö lisääntyi n km vuonna Vuonna 2013 toteutettiin henkilöstön lomautukset, joten tällä saattoi olla vaikutusta vuoden 2013 oman auton käytön vähenemiseen. Henkilöstöä on kuitenkin ohjattu hyödyntämään kimppakyytejä kokous- ja koulutusmatkoilla ja etäkokoustyökalut ovat käytössä. Etäkokouksia pidettiin 556 tuntia. Lync-ohjelmalla pidettyjen etäkokousten määrä kasvoi huomattavasti verrattuna edelliseen vuoteen. Mittari 2005/ Tavoite v Suunta v Kokonaisenergiatarkastelu on käytössä [kyllä/ei]. Ei Ei Ei Ei Ei* Kokonaisenergiatarkastelu on käytössä. KEKO-hankkeesta saatava arviointityökalu on käytössä. Ei Ei Ei Ei Ei Arviointityökalu on käytössä. Etäkokoustyökalun käyttö Kasvanut [h/vuosi] Kulkutapaosuus, 19,1** 17, ,3 % - jalankulku [%] Kulkutapaosuus, 11,9** 7, ,2 % - pyöräily [%] Kulkutapaosuus, 1,9** 3, Kasvanut - joukkoliikenne [%] Kulkutapaosuus, 64** 67, Vähentynyt - henkilöauto [%] Rakennetun kevyen liikenteen - 1,4-1 5,7 Kasvanut väylän pituus [km /vuosi] Joukkoliikenteen kuukausilipuilla tehtyjen matkojen määrä [kpl] kpl *Maankäytön toteuttamisohjelman suunnittelussa on käytetty alueiden pisteytystä palvelujen etäisyyden perusteella. **Kouvolan, Kuusankosken, Valkealan ja Elimäen kulkutapaosuudet Poistettu: Autollisten asuntokuntien osuus [%], kahden auton asuntokunnat [%] ja kevyen liikenteen väylien osuus kaduista, %, koska uutta tietoa ei saada. Mittareihin on lisätty etäkokoustyökalun käyttö [h/vuosi].

26 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kuva 16. Matkustus kuukausilipuilla Kouvolassa vuosina Vuonna 2014 kuukausilipuilla tehtiin matkaa. Matkustus laski hieman vuodesta Ympäristöohjelman tavoitteena on lähes matkaa/vuosi vuonna Lähde: Kouvolan kaupunki. Kuva 17. Kulkutapaosuudet Kouvolassa vuosina 2005 ja Henkilöauton osuus oli 67,5 % v ja pyöräilyn osuus oli vähentynyt, kun taas joukkoliikenteen osuus hieman kasvanut. Lähde: Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus, Liikennevirasto. Maankäyttö, liikenne ja talous Ympäristötilinpäätöksessä ei seurata erikseen maankäytön ja liikenteen tuottoja, kustannuksia tai investointeja. Ympäristötilinpäätöksestä kuitenkin selviää, että kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien sekä bussipysäkkien kunnossapidosta kertyi kustannuksia Kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja

27 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti bussipysäkkien laadun parantaminen maksoi yhteensä Joukkoliikenteen tiedotukseen käytettiin Kuva 18. Joukkoliikenteen kustannuksia Kouvolassa vuosina Kaupungin osuuden kulut muodostuvat lipputuesta, perusopetuksen ostoliikenteestä, palvelulinjojen, asiointitaksien ja lipputuen kustannuksista. Lähde: Kouvolan kaupunki.

28 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti HANKINTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN PIENENTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Vähintään 50 %:ssa keskitetyistä hankinnoista käytetään ympäristökriteerejä ja huomioidaan kokonaistaloudellisuus. Painopisteenä - Joukkoliikenteen ympäristöystävällisyyden minimivaatimukset ja lisäpisteet. Bussiliikenteen ympäristöbonus eli malli, jolla kaupunki hyvittää jäteperäisten biopolttoaineiden käytöllä ja muilla erillistoimilla saavutetun hiukkaspäästöjen vähenemän linja-autojen sopimusliikenteessä, on käytössä. - Lähi- ja luomuruoan hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. - Hankintojen ympäristökriteerit ovat käytössä hallintokunnissa (jalkautus) b. TULOKSET Kaikista keskitetyistä hankinnoista 51,6 %:ssa edellytettiin tai mitattiin ympäristömyötäisyyttä. Vuoden 2020 tavoite saavutettiin jo vuonna Keskitettyjen hankintojen lisäksi ympäristökriteerejä käytettiin mm. puurakentamisessa, katuvalaistusremontissa, kiinteistöjen valaistusremonteissa, ruokahankinnoissa, siivousainehankinnoissa ja laitehankinnoissa. Esimerkkeinä teknisen tuotannon liikelaitoksen uusi lakaisuauto, jonka hankinnassa huomioitiin ympäristökriteerit. Kaikissa ruokapalvelukohteissa on yksi kasvisruokapäivä tai sesongin mukainen ruoka kerran viikossa. Lisäksi ruokapalveluilla on käytössä 2-3 luomutuotetta. Lokakuussa järjestetyssä yrittäjille suunnatussa Kouvolan kaupungin hankintapäivässä esiteltiin myös kaupungin ympäristöystävällisiä hankintoja. Biokaasuautoja ei ole hankittu vuonna 2014 lisää. Eri vaihtoehdoista (biokaasu, hybridi, sähkö) tarvittaisiin lisätietoa. Kouvolassa järjestettiinkin KymEko2-projektin tiimoilta toukokuussa Ympäristövaikutukset ajoneuvohankinnoissa -koulutus ajoneuvojen hankinta painopisteenä ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus. Seminaariin osallistuivat Kouvolan kaupungin lisäksi muiden Kymenlaakson kuntien hankintahenkilökuntaa. Seminaarissa oli luennoitsijoina asiantuntijoita Motivasta. Joukkoliikenne kilpailutettiin viimeksi vuonna Tuolloin ei saatu yhtään tarjousta, jossa esim. olisi ollut biokaasubusseja. Liikennöivät bussit ovat kuitenkin vähäpäästöisiä ja liikennöitsijät ovat sitoutuneet edistämään joukkoliikennettä. Hankinnat ja talous Ympäristötilinpäätöksessä ei seurata erikseen hankintojen ympäristökriteereistä aiheutuvia tuottoja, kuluja tai kustannuksia. Mittari Tavoite v Suunta Hankinnat, joissa käytetään ympäristökriteerejä ,6 50 (%]

29 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA ELINKEINOPOLITIIKASSA JA YMPÄRISTÖLII- KETOIMINTA a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Yritysten toimintaan sovellettuja ympäristöjärjestelmiä noudattavien, alueella toimivien yritysten määrä on kasvanut. Elinkeino-ohjelman metsä-/energia-/ympäristöosuuden painopisteillä - puurakentaminen - kierrätystoiminta/sivuvirrat - uusiutuvan energian ratkaisut lisätty työpaikkoja 400 kpl ja yritysten määrää 30 kpl. Alueen yritysten valmiudet toteuttaa energia- ja materiaalitaloutta tehostavia sekä ympäristö säästäviä ratkaisuja lisääntyneet. b. TULOKSET Painopistealueille ei perustettu uusia yrityksiä vuonna Yksi työpaikka on syntynyt varmuudella energiapuolelle Kinnon projektien myötävaikuttamana (uusiutuvan energian ratkaisut-painopistealue/ Green- Jobs-hanke). Vuoden 2014 aikana edistettiin puurakentamista Ihmeen särmää rakentamista projektissa mm. järjestämällä työpaja "Puu ja rakentaminen" toimialueen vahvoille puualan toimijoille. Projektissa oli mukana 30 yritystä. SmartCityHub-projektissa järjestettiin mm. materiaalitehokkuusseminaari. GreenJobs-hankkeessa järjestettiin mm. Energiatulevaisuustyöpaja ja tutustumismatkoja uusiutuvan energian eri kohteisiin ja lämmitystapamuutoksiin liittyvä hankintakoulutus. Mittari Tavoite v Suunta Painopistealoille perustetut uudet yritykset, [kpl] Kasvanut 30 kpl Poistettu mittarit Ympäristöjärjestelmää noudattavat yritykset, [lkm] ja Painopistealojen uudet työpaikat, [kpl], koska täsmällisiä tietoja on vaikea saada. Ympäristöliiketoiminta ja talous Ympäristötilinpäätöksessä ei seurata erikseen ympäristöliiketoimintaan liittyviä kuluja, tuottoja tai kustannuksia.

30 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti MONIMUOTOISEN ELINYMPÄRISTÖN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAA- LIMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖN TILAN PARANTAMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Luonnon monimuotoisuuden säilyminen turvataan kaupungin metsien ja viheralueiden hoitoperiaatteilla, suojelualueverkostolla ja maankäytön suunnittelulla. Asukkaiden mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ovat lisääntyneet. Virkistysalueiden ja ulkoilureittien määrä sekä ulkoilua tukevien rakenteiden määrä on kasvanut. Kulttuuriympäristöä ja maisemaa suojellaan suunnitelmallisesti Ympäristön tilasta ollaan tietoisia. Pinta- ja pohjaveden, ilmanlaadun sekä maaperän tila on parantunut. Asuinalueille kohdistuvan melun määrä on vähentynyt. Hiljaisten alueiden määrä ei ole vähentynyt. Asukkaiden ja sidosryhmien osallistumismahdollisuudet luonnonhoidon suunnitteluun ovat parantuneet. b. TULOKSET Heinäkuussa 2014 perustettiin METSO-ohjelman kautta Niivermäen luonnonsuojelualue ja marraskuussa sinne valmistui myös luontopolku, jonka rakentamiseen saatiin EU:n EAKR-tuea. Luontopolulla on opastauluja ja luontotorni. Luontopolkua varten on tehty lapsille ja päiväkodeille omaa materiaalia yhteistyössä kaupungin ympäristönsuojelun ja varhaiskasvatuksen kanssa. Alueella on säilynyt vanha ja luonnontilainen metsä, josta löytyy monia luontotyyppejä. Luonnonsuojelualue ja luontopolku sijaitsevat Tervaskankaan kauppakeskusalueen läheisyydessä, joten ne ovat hyvin keskeisellä paikalla virkistyskäyttöäkin ajatellen. Virkistysreittien määrä kasvoi hieman. Virkistysalueiden ja -reittien kehittämistä kaupunki tukee itse ylläpitämiensä reittien lisäksi erityisesti Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen kautta. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Mittauspisteet sijaitsevat Käsityöläiskadulla ja Kankaan koulun pihalla, jonne Kuusankosken Mäkikylässä ollut mittauspiste siirrettiin. Eniten ilmanlaatua heikensi katupöly maalis-huhtikuussa ja marras-joulukuussa. Kuusankosken keskustassa hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat varsin tasaiset koko vuoden, eikä yhtään ns. hajupäivää pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuden mukaan ollut. Vesistöjen ja pohjavesien suojelemiseksi kaupunki osallistui haja-asutusalueiden maksutonta ja puolueetonta jätevesineuvontaa tarjoavaan NEUVO-hankkeeseen. Hankkeelle on myönnetty EU-tukea. Hanke on tavoittanut hyvin haja-asutusalueiden asukkaita. Kouvolan kaupungilta on edustaja Kaakkois- Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Lisäksi kaupunki osallistui Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen

31 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti vetämään Kymenlaakson pohjavesiriskit hallintaan, kympoveri hankkeeseen, jossa laadittiin pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat. Kouvolassa on neljä pohjavesialuetta luokiteltu huonoon tilaan. Vuoden 2013 luokittelussa lukumäärä nousi kolmesta neljään, kun Kaipiaisten pohjavesialue luokiteltiin huonoon tilaan. Vanhoja, käytöstä 1990-luvulla poistuneita torjunta-aineita ja niiden hajoamistuotteita esiintyy laaja-alaisesti lähes koko pohjavesialueella. Torjunta-aineet ovat aiheuttaneet veden lisäkäsittelytarpeen Kaipiaisen vedenottamoilla. Lisäksi pohjaveden laatua ovat huonontaneet Kaipiaisten tehdasalueella käytetyt aineet. Kesällä 2014 järjestettiin vieraslajitalkoita, ja KSAO:n opiskelijoista koostunut tiimi kitki vieraslajeja koko kesän. Lisäksi asukasyhdistykset tms. saivat hakea torjunta-ainetukea. Vieraslajitorjunnasta myös tiedotettiin ja luennoitiin aktiivisesti. Joulukuussa 2014 käynnistettiin laaja meluselvitys, jossa mallinnetaan tie-, raide- ja lentoliikenteen sekä yksittäiskohteiden, kuten teollisuuslaitosten ja moottoriratojen melutasot. Meluselvityksessä kartoitetaan myös hiljaiset alueet. Selvitys valmistuu keväällä Se on hyvä apu mm. maankäytön suunnittelussa ja sitä voidaan käyttää meluntorjuntasuunnitelman pohjana. Meluselvityksestä on apua myös melulta suojattujen ihmisten määrän selvittämisessä. Edellinen meluselvitys valmistui v ja koski vain nykyistä Kouvolan keskeistä aluetta. Nyt tehtävän selvityksen alue on laajempi. Mittari Tavoite v Suunta v Talousmetsien metsäsuunnitelmien % kattavuus ja ajantasaisuus [%] Suojelualueiden pinta-ala - 1,5 1,8 2,2 Kasvanut (% kaupungin omistamasta maapinta-alasta) Ennallistetut kohteet Kasvanut (ojat, reitit ym.) (lkm) Suojelualueet, [ha] - 51, ,3 Kasvanut Virkistysalueet, yleiskaava, Kasvanut [ha] Ulkoilureitit [km] Kasvanut Lähivirkistysalueiden Kasvanut saavutettavuus, asukkaita 300 m etäisyydellä Lähivirkistysalueiden Kasvanut saavutettavuus, asukkaita 700 m etäisyydellä Yleiskaavassa (taajama) Kasvanut osoitetun suojeltavan maisema-alueen pintaala [ha] Asemakaavassa suojellut Kasvanut rakennukset [lkm] Järvien ekologisen tilan mittarit [% pinta-alasta hyvässä tai erinomaises Kasvanut

32 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti sa ekologisessa tilassa] Jokien ekologisen tilan 46-42** 42** Kasvanut mittarit [% lukumäärästä hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa] Riski-/selvitystilassa olevat 13* Vähentynyt pohjavesimuodostu- mat [kpl] Huonossa tilassa olevat 3* Vähentynyt pohjavesimuodostumat [kpl] Pilaantuneet maa-alueet Vähentynyt [lkm] Ilmanlaatuindeksi [erittäin Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä huono-hyvä] * Tieto v **Jokien ekologinen tila ei ole huonontunut, vaan joista on suurempi osa luokiteltu kuin vuonna Poistettu mittarit: Hiljaisten alueiden pinta-ala ja melulta suojattujen ihmisten määrä/vuosi, koska tietoa ei ole saatavilla.

33 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kuva 19. Kouvolan keskustan mittauspisteiden ilmanlaatuindeksi vuonna Ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Lähde: Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2014 (luonnos).

34 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kuva 20a. Kouvolan pohjavesialueiden riskialueet ja selvityskohteeet. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Kuva 20b. Kouvolan pohjavesialueiden tila. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

35 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kuva 21a. Järvien ekologinen tila Kouvolan ympäristössä. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

36 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kuva 21b. Jokien ekologinen tila Kouvolassa. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Ympäristön tila, luonnon monimuotoisuus ja talous Ympäristötilinpäätöksessä seurataan melun ja tärinän torjunnan, vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn, maaperän ja pohjaveden suojelun, luonnonsuojelun ja maisemansuojelun tuottoja, kuluja ja investointeja. Vuoden 2014 tuotot, kulut ja investoinnit olivat pienemmät kuin vuonna 2013, koska Kouvolan Vesi yhtiöitettiin syyskuun 2014 alusta. Eniten tuottoja kertyi vesiensuojelusta ja jätevesien käsittelystä, n. 5 M. Luonnon- ja maisemansuojelun tuotot muodostuivat maa-aineslupamaksuista sekä Niivermäen luonnonsuojelualueen perustamisesta saaduista korvauksista, yhteensä euroa. Ulkoilman ja ilmastonsuojelun osalta kaupungille kertyi ympäristötuottoja euroa, mikä koostui katu- ja tiepölyn sidonnan myynnistä yksityisille sekä teollisuuden osuudesta ilmanlaadun tarkkailussa. Melun ja tärinän torjunnasta kertyi tuottoja 8 000, joka koostuu loppuvuonna 2014 käynnistyneen meluselvityksen valtion tahojen (Liikennevirasto, ELY-keskus, VR) maksuosuuksista. Vuosina ei ole muodostunut meluun tai tärinään liittyviä tuottoja. Maaperän ja pohjaveden suojelusta ei kertynyt ympäristötuottoja vuonna 2014.

37 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kulut muodostuivat vesiensuojelun ja jätevesien käsittelystä (3,2 M ). Ilman ja ilmastonsuojelun kulut olivat ja muodostuivat seuraavista: kevyen liikenteen väylien, jalkakäytävien ja bussipysäkkien kunnossapito, hiekoitushiekan poisto, ilmanvaihdon suodattimet, ilmanlaadun sekä kasvihuonekaasupäästöjen seurannasta, joukkoliikenteen markkinointi. Luonnon- ja maisemansuojelun kulut olivat euroa. Kulut muodostuivat maa-aineslupien viranomaistehtävistä, vieraslajien hävittämisprojektista sekä Niivermäen luontopolun suunnittelusta ja luonnonsuojelualueiden hoidosta. Melun- ja tärinäntorjunnasta syntyi kuluja joulukuussa käynnistetyn meluselvityksen osalta Maaperän ja pohjaveden suojelusta syntyi kustannuksia vain (pohjaveden laadun seuranta). Ilman- ja ilmastonsuojelun investointeihin käytettiin Summa koostuu kevyen liikenteen väylien rakentamisesta, bussipysäkkien laadun parantamisesta sekä kylmälaitteiden uusinnasta eri kohteissa. Vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn investointeihin ohjattiin euroa. Tästä suurin osa käytettiin viemäriverkoston saneeraukseen ja uimahallien vedenkäsittelyn automatisointiin. Luonnon- ja maisemansuojeluun investoitiin Tämä meni Niivermäen luontopolun rakentamiseen. Melun ja tärinän torjunnan investointi oli meluvallin rakentaminen eurolla. Jätehuollon ja roskaantumisen ehkäisyyn, maaperän ja pohjaveden suojeluun ja ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin ei investoitu vuonna 2014.

38 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti

39 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kuvat 22 a-e. Vesiensuojelun, ulkoilman- ja ilmastonsuojelun, luonnon- ja maisemansuojelun, melun ja tärinän torjunnan ja maaperän ja pohjaveden suojelun tuotot, kulut ja investoinnit vuosina , Vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska tietojenkeruumenetelmä on kehittynyt vuosittain. Lähde: Kouvolan ympäristötilinpäätös.

40 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Liite 1: Ympäristöohjelmaan liittyvät taloudelliset vaikutukset Kouvolan kaupungin ympäristötilinpäätöksessä kuvataan kirjanpitolautakunnan suosituksen mukaiset ympäristömenot, -tulot ja investoinnit. Ympäristötilinpäätöksestä ei kuitenkaan suoraan ole nähtävissä ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamisesta saavutettavia taloudellisia säästöjä. Alla olevaan taulukkoon kootaan vuosittain energian-, veden- ja paperinkulutuksen sekä jätehuollon ja kilometrikorvausten kokonaiskustannukset. Taulukossa ei ole huomioitu investointeja. Investoinnit kuvataan vuosittain ympäristötilinpäätöksessä. Kulutus ja kustannukset on kuvattu myös kuvissa 23 a-f. Ympäristöohjelman toteuttamisella on saavutettu taloudellisia säästöjä. Veden kulutuksen kustannukset ovat nousseet huomattavasti hintatason noustessa, vaikka kulutus on laskenut hyvin. Säästöä on siis syntynyt verrattuna tilanteeseen, jossa kulutus olisi pysynyt samana tai kasvanut. Vaikka tulostuspaperin kulutus hieman nousi viime vuonna, kustannukset ovat silti laskeneet paperin hinnan laskun vuoksi. Hintatasolla voi olla siis suurikin vaikutus kokonaiskustannuksiin ja myös saatuihin säästöihin. Jätteen kokonaismäärä on pysynyt miltei samalla tasolla edelliseen vuoteen nähden, mutta kustannukset ovat silti laskeneet. Tämä johtuu paitsi jätehuollon kilpailutuksesta myös lajittelun tehostumisesta ja samalla loppujätteen määrän laskusta. Kustannukset on tarkoitus jatkossa esittää kokonaiskustannusten lisäksi ominaiskustannuksina, esim. /m 3, /työntekijä, /kg. Kustannuksiin ja saavutettaviin säästöihin vaikuttavat mm. kaupungin henkilöstömäärä, palveluverkko, kiinteistökanta jne. Kustannukset yht Kulutus Energiankulutus v. 2010: MWh v. 2011: MWh v. 2012: MWh v. 2013: MWh v. 2014: MWh Energian hinta n. 80 /MWh Kilometrikorvaukset v. 2011: km v. 2012: km v. 2013: km v. 2014: km Omien kiinteistöjen jätehuolto Vedenkulutus (vesi+ jätevesi) Käsipyyhepaperin kulutus Paperinkulutus, valkoinen A v jätteen kokonaismäärä kg v. 2011: kg v. 2012: kg v. 2013: kg v. 2014: kg v. 2010: m 3 v. 2011: m 3 v. 2012: m 3 v. 2013: m 3 v. 2014: m v. 2011: 8180 säkkiä, kg v. 2012: säkkiä, kg v. 2013: säkkiä, kg v. 2014: säkkiä, kg v. 2011: riisiä, kg v. 2012: riisiä, kg

41 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti **Arvio, *** Perustuu Kouvolan Vesi Oy:n vuosikertomukseen v. 2013: riisiä, kg v. 2014: riisiä, kg

42 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti

43 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kuvat 23 a-f. Kulutuksen ja kustannusten riippuvuus vuosina Kilometrikorvauksista, käsipyyhepaperin ja paperin kulutuksesta ei ole saatavissa tarkkoja tietoja vuodelta 2010.

44 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti LÄHTEET - Kouvolan kaupungin arviointikertomus 2013 ja Kouvolan ympäristöjärjestelmän vertaisarviointi, Lahden seudun ympäristöpalvelut Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kouvolan kaupungin ympäristötilinpäätös Kouvolan kaupungin tilinpäätös Kouvolan kaupungin talousarvio Kouvolan CO 2 -raportti KSS Energia Oy, vuosikertomus Henkilöliikennetutkimus (Kouvola) ja , Liikennevirasto, - Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti-luonnos 2014, JPP Kalibrointi ky - Ehdotus Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi , Kaakkois-Suomen ELYkeskus - Kouvolan kaupungin eri toimialat Lisätietoja: - ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen, p , anna-riikka.karhunen(a)kouvola.fi - ympäristötarkastaja Katja Kangas, puh , katja.kangas(a)kouvola.fi - ympäristöpäällikkö Hannu Friman, p , hannu.friman(a)kouvola.fi