TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA v

Transkriptio

1 Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v Suomussalmen kunta Suomussalmen kunnan TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA v Kunnanvaltuusto hyväksynyt

2 Sisältö Matti Mulari ja Maija Kyllönen Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo

3 SISÄLLYS 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalous Kainuun maakunta TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kunnan perusinformaatio Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Tilivelvolliset Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Toiminnan muutokset Henkilöstö TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvioasetelma Toiminnan ohjauksen näkökulma Kokonaistalouden näkökulma Käyttösuunnitelmien laatiminen Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattamisvelvollisuus Sisäiset erät Talousarvion laatimisperusteet TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden Kunnanhallituksen ja valtuuston erilliset päätökset TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA...27 Tuloslaskelma...27 Rahoituslaskelma Valtuuston vuosille hyväksymät talouden päämäärät Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitus...30

4 5.6.1 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja rahoituskulut Vuosikate Poistot Lainat Ylijäämä/alijäämä Talouden tasapainotus Menojen lisäykset ja muut uhkatekijät KÄYTTÖTALOUS Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista, valtuuston sitovuustaso Käyttötalous yhteensä...42 Keskusvaalilautakunta...42 Tarkastuslautakunta...42 Kunnanvaltuusto...43 Kunnanhallitus...43 Maakunnallinen yhteistoiminta/kainuun liitto...55 Sosiaali- ja terveystoimi...57 Sivistyslautakunta...62 Tekninen lautakunta...83 Maankäyttö ja kaavoitus...84 Ympäristölautakunta...93 Eriytetty vesihuoltolaitos INVESTOINTIOSA KONSERNI Konsernirakenne LIITTEET Valtionosuudet Eriytetty vesihuoltolaitos Poistosuunnitelma Projektit Henkilöstöluettelo Kuntien laskennallinen verorahoitus sote-kuntyhtymälle Kuntayhtymän tuottamat tukipalvelut yhteensä...137

5 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä kuluvana vuonna. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa vuonna 2012 vähän yli 3 prosentin vauhtia, mutta palaa noin 4 prosentin vauhtiin vuonna Euroalueen ja EU:n kasvu on pysähtynyt ja kääntyy lievään taantumaan vuonna Kasvua hidastavat pankki- ja velkakriisin heikentämä luottojen tarjonta ja korkealla pysyvä epävarmuus, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, teollisuusmaiden vientikysynnän heikkous ja sekä kasvava ja pitkittyvä työttömyys. Talous- ja rahoituskriisin kanssa painivien maiden taloudet supistuvat tänä vuonna ja alkavat vaiheittain kääntyä hitaaseen kasvuun vuoden 2013 lopulla. Venäjän talous on kasvanut lähes 5 prosentin vauhtia korkeana pysyneen öljyn hinnan ansiosta. Jatkossa korkeana pysyttelevä öljyn hinta ei kuitenkaan enää tuo vastaavaa kasvua kapasiteettipulan ja vähäisten investointien vuoksi. Toisaalta maan WTO -jäsenyys saattaa keskipitkällä aikavälillä piristää investointeja ja kansainvälistä kauppaa. Kiinan kasvua hidastaa teollisuusmaiden laimea kasvu. Kiinan kasvu pysyttelee kuitenkin 8 prosentin tuntumassa ensi vuonnakin. Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin vähentyminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle ennustetaan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Edessä on pitkä hitaan kasvun kausi, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi. Julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu. Tämän vuoksi on jouduttu tekemään erilaisia sopeuttamistoimia valtiontaloudessa. Sopeuttamistoimet kohdistuvat myös kuntien valtionosuuksiin. Kuluttajahintaindeksin VM arvioi kasvavan 2,4 prosenttia vuonna 2012 ja 2,3 prosenttia vuonna (Lähteet: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, syyskuu 2012 ja kunnallistalous 3/2012.) Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto , J. Turkkila) Muuttuja * 2011* 2012** 2013** Tuotanto -8,5 3,3 2,7 1,0 1,0 Palkkasumma -1,1 2,3 4,5 3,1 2,5 Ansiotaso 4,0 2,6 2,7 3,5 2,6 Inflaatio 0,0 1,2 3,4 2,6 2,4 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,4 7,8 7,6 8,1 Verot/BKT 42,7 42,4 43,3 43,2 43,8 Julkiset menot/bkt 56,1 55,8 54,8 55,0 55,4 Julkinen velka/bkt 43,5 48,6 49,4 53,0 54,9 Euribor 3 kk, % 1,2 0,8 1,4 0,6 0,6 Korkotaso; 10 v. korko, % 3,7 3,0 3,0 1,8 1,7 * ennakkotieto ** ennuste 1

6 1.2 Kuntatalous Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. ( Turkkila) Lähde: Suomen Kuntaliiton julkaisu Kuntatalous 3/2012 lokakuu ** 2012** 2013** Toimintatuotot 10,90 11,21 11,71 12,13 Toimintakulut -33,85-35,48-37,04-38,39 Toimintakate -22,95-24,27-25,33-26,6 Verotulot 18,35 19,07 19,43 20,20 Valtionosuudet 7,43 7,66 8,11 8,22 Rahoituserät, netto 0,19 0,08 0,18 0,18 Vuosikate 3,02 2,54 2,39 2,34 Poistot -2,15-2,23-2,33-2,80 1) Satunnaiset erät, netto 1,06^ 0,13 0,17 0,18 Tilikauden tulos 1,93^ 0,44 0,23-0,29 1) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 350 milj. ). ^Sis. HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa n. 950 milj. euroa. Lähde: Vuodet Kuntaliitto / Tilastokeskus. Vuodet arviot, Peruspalvelubudjetti 2012/Kuntaliitto Vuosikate Vuosikate /asukas oli koko maassa: vuosi euroa Vuosikate poistoista prosentteina: vuosi % Negatiivisten vuosikatteiden lukumäärä Suomen kunnista: (ko. vuoden kuntajaolla) vuosi lkm Lainakanta Kuntien lainakanta asukasta kohti: vuosi Kunnallistalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat: vuosi 2013* * % 3,6 4,4 4,8 4,0 4,0 * arvio 2

7 Palkkasumman kehitys: vuosi 2012* % 3,5 4,3 2,8 3,1 6,3 *arvio Peruspalvelujen hintaindeksin kasvu: vuosi 2013* 2012* % 2,3 3,1 3,3 2,6 2,0 *arvio Verotulojen kehitys Kunnallisverotulojen arvioidaan vuonna 2011 kasvavan 2,9 prosenttia, 3,8 prosenttia vuonna 2012 ja 4,2 prosenttia vuonna Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 0,09 prosenttia vuonna 2012 verrattuna vuoteen Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2012 on 19,25. Kuntien yhteisöverojen tulojen arvioidaan laskevan 23,3 prosenttia vuonna 2012 ja vuonna 2013 nousevan 4,7 prosenttia. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin tilapäisesti vuosille kymmenellä prosenttiyksiköllä. Kuntaryhmän yhteisöveron korotettua jako-osuutta jatketaan korotettuna 5 prosenttiyksiköllä vuosina Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 % vuonna 2012 ja 29,08 % vuonna Kiinteistöveron tilitysten määrän arvioidaan kasvavan vuonna ,1 prosenttia ja vuonna ,6 prosenttia. Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuonna 2010, jolloin siirryttiin niin sanottuun yhden putken malliin. Kuntien valtionosuudet kasvavat vuonna ,8 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Vuonna 2013 valtionosuuksien arvioidaan kasvavan n. 1,3 prosenttia. Vuodelle 2012 valtionosuuksia on leikattu 631 milj. euroa. Lisäksi kiinteistövero on poistettu kuntien verotuloihin perustuvasta tasausjärjestelmästä. Kiinteistöveron tasauslisien yhteismäärä vuonna 2012 olisi ollut n. 764 milj. euroa kunnille. Suomussalmen laskennallinen menetys tältä osin on n. 0,365 milj. euroa. Valtionosuuksia on leikattu 125 milj. euroa vuodelle Vuoden 2012 leikkaus 631 milj. euroa on lisäksi mukana vuonna 2013 valtionosuusleikkauksissa. Valtionosuuksien kautta on kompensoitu kunnille verovähennyksistä aiheutuneet verotulojen vähennykset. Kunta ja palvelurakenneuudistus Vuonna 2006 hyväksyttiin laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laki kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. Laki on voimassa Lailla luodaan edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Lain tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. 3

8 Kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutetaan vahvistamalla kuntarakennetta kuntia yhdistäen ja liittäen osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajakolain säännökset kuntien yhdistämisen taloudellisesta tuesta muutetaan siten, että ne kannustavat asukasmäärältään nykyistä olennaisesti suurempiin, monta kuntaa käsittäviin kuntaliitoksiin. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Lain mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin asukasta. Lisäksi jokaisen kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, jonka tehtävänä on muun ohella kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Kunnan oli tehtävä kesäkuun 2007 loppuun mennessä suunnitelma siitä, miten uudistus toteutetaan asianomaisen kunnan osalta. Tämä ei kuitenkaan koskenut Kainuun kuntia. Soveltamisala Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa sovelletaan kuitenkin vain tämän lain 8, 9 ja :iä. (8 Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät, 9 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat, 11 valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, 12 Tietojärjestelmien ja yhteispalvelujen kehittäminen ja 13 Henkilöstön asema) Kainuun hallintokokeilu päättyy , joten Kainuun kuntia koskevat samat säännökset jatkossa kuin muitakin kuntia. Uusi kuntauudistus Nykyinen hallitus on vuonna 2011 käynnistänyt suuren kuntauudistuksen. Kuntauudistus on koko maan laajuinen ja sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pysyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista pois lukien erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut. Hallituksen kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta on yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) vahvisti Kuntaliitosselvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta. Jo yksikin kuntaliitostarvetta osoittava kriteerin täyttyminen osoittaa kunnan liitostarpeen. Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Uudistuksen reunaehdot ja yleiset edellytykset Uudistuksen toteuttamisen yleisinä edellytyksinä ja reunaehtoina ovat seuraavat: 1) Yleiset edellytykset Uudistuksen yleisenä edellytyksenä on, että selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi selvitysalueen tulee olla perusteltu alueen kokonaisedun näkökulmasta. Kuntarakenteen muodostamisen lähtökohtana ei ole yksittäisen kunnan, vaan kunkin alueen kokonaisetu. Vahva kunta on toiminnallisesti eheä ja se vastaa laajasta palvelukokonaisuudesta. Kunnan on kyettävä järjestämään ja tuottamaan hyvinvointipalveluita tukevia, hyvinvointia edistäviä ja palvelukysyntää ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia, jotka toimivat integroituna osana kunnan yleistä tehtäväkenttää. Näitä palveluja ovat mm. sivistys-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopal- 4

9 velut. Muidenkin kunnallisten palvelukokonaisuuksien osalta, kuten yhdyskuntatekniikan ja ympäristöasioiden hoidossa sekä elinkeinojen edistämisessä, tarvitaan nykyistä vahvempia toimijoita. 2) Perustuslain reunaehdot Uudistuksen toteuttamisessa on otettava reunaehtoina huomioon perustuslain kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto. Reunaehtoja tulkittaessa on otettava huomioon myös perustuslakivaliokunnan mm. kielellisiä oikeuksia koskeva tulkintakäytäntö. Perustuslain reunaehdot huomioonottaen uudistus ei voi johtaa kielellisesti yhtenäisten alueiden pirstoutumiseen tai merkittäviin muutoksiin kielellisten oikeuksien toteutumisessa. Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit kuvaavat kunnan kuntaliitostarvetta. Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta (palveluja väestöpohjakriteeri, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri, talouskriteeri). Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Kriteerit ovat seuraavat: 1) Palvelu- ja väestöpohjakriteerit Palvelu- ja väestöpohjakriteereiden tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti turvata kuntarakenne, joka turvaa palvelujen järjestämisen yhdenvertaisesti koko maassa sekä vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti peruspalvelujen järjestämisestä. Tarkoituksena on lisäksi vahvistaa ja edistää kuntataloudeltaan vakaampien kuntien muodostamista. Palvelu- ja väestöpohjakriteerissä on otettu huomioon palvelujen järjestämisen, tuottamisen ja rahoittamisen edellyttämä riittävä väestöpohja. Tarkastelu on tehty ottaen huomioon sekä palveluiden käyttäjien tarpeet ja oikeudet saada yhdenvertaisesti palveluja että kuntien taloudelliset ja toiminnalliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat mahdollisuudet vastata palvelutarpeisiin. Kunnalla on oltava myös kyky toimia eheän ja vahvan palveluorganisaation vastuuorganisaationa. Palvelu- ja väestöpohjatarkastelussa on pyritty palvelujen turvaamisen lisäksi varmistamaan mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen. Kasvattamalla palveluiden järjestäjien väestöpohjaa vähennetään kuntien välisiä eroja, jotka liittyvät väestön palvelutarpeeseen tai rahoituskykyyn. Riittävät taloudelliset sekä henkilöstövoimavarat ovat edellytys kunnan ja koko alueen elinvoimalle ja kehittämiselle. *Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. (Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon.) * Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. * Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita. * Vahva kunta pystyy luomaan riittävät edellytykset kasvulle ja työllisyydelle, sekä kantamaan paitsi palveluiden järjestämisvastuun, myös vastaamaan itse kunnan riittävästä omasta palvelutuotannosta. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. 5

10 Väestöpohjan täyttävät kunnat eivät voi jättäytyä uudistuksen ulkopuolelle, mikäli väestöpohjan täyttävää toiminnallista kokonaisuutta alueella ei muutoin ole saavutettavissa. 2) Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen. Työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenteet kuvaavat asukkaiden arjen näkökulmasta alueita, joilla kuntarajojen merkitys on vähäinen, sekä kuntien keskinäistä riippuvuutta ja osaltaan kuntien työmarkkinadynamiikkaa ja kuulumista samaan talousalueeseen. Näillä alueilla kuntien kehittäminen on elinkeinorakenteen näkökulmasta voimakkaasti sidoksissa yhteen. Työssäkäynti ja yhdyskuntarakennekriteerit osoittavat kuntaliitostarpeen lisäksi kuntaliitoksen selvityssuuntaa. Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit ovat toisilleen vaihtoehtoisia kriteereitä selvitystarvetta arvioitaessa. a) Työpaikkaomavaraisuuskriteeri: Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan kunnan työssäkäyvän väestön ja kunnassa olevien työpaikkojen suhdetta. Vahva työpaikkaomavaraisuusaste kuvaa kunnan elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja kykyä vastata alueensa elinkeinotoiminnan kehittämisestä. * Selvitystarvetta osoittaa, mikäli työpaikkaomavaraisuuskriteeri jää alle 80 prosentin. b) Työssäkäyntikriteeri: Pendelöinti on laajamittaista. Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinkunnan ulkopuolella. Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntialueiden pendelöintiprosentteihin ja sitä sovelletaan seuraavasti: Suuret kaupunkiseudut: * Kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 35 %. Pendelöinnin suuntautuminen osoittaa selvitysalueiden suunnat. Suuriksi kaupunkiseuduiksi luettaisiin tässä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seudut. Muut työssäkäyntialueet * Kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 25 %. Pendelöinnnin suuntautuminen osoittaa selvitysalueiden suunnat. c) Yhdyskuntarakennekriteeri: Kokoaa yhteen aluetta, jolla yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon tarve on suurin. Koskee kaupunkiseudun keskustaajamaa ja lähitaajamaa silloin, kun keskustaajaman kasvupaine ulottuu vahvana lähitaajamaan asti. Yhdyskuntarakennekriteeritarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Tukena voidaan tarvittaessa käyttää myös selvityksiä asioinnin suuntautumisesta sekä yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeistä silloin, kun ne tukevat yhdyskuntarakenteeltaan eheiden alueiden syntymistä. Kunnilla on kuitenkin selvitysvelvollisuus, vaikka työpaikkaomavaraisuus- tai pendelöintiprosentti ei sitä edellyttäisi, jos selvitystarve on ilmeinen yhdyskuntarakennekriteerin ja alueen kokonaistarkastelun perusteella. Kriteerin soveltaminen Helsingin metropolialueella: Metropolialueella selvitysalueiden tulee koostua kunnista, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineiden vuoksi. Alueen on lisäksi oltava perusteltu alueen kokonaisnäkökulmasta ja muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. 3) Talouskriteeri Talouskriteerin tarkoituksena on varmistaa kunnan taloudellinen kantokyky vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta. Talouskriteerin täyttäisivät kunnat, - joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin (kriisikunnat); tai 6

11 - joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät valtionosuuslain 63a :n mukaisten raja-arvojen täyttymistä. Tässä tapauksessa kriteerissä otetaan huomioon 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kolmena vuonna peräkkäin. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa * alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a :n kuudesta tunnuslukujenmukaisesta raja-arvosta tai * taseen kertynyttä alijäämää on vähintään -500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä. Poikkeusperusteet Kriteereistä poikkeamisen tulisi olla mahdollista mm. erityisen harvan asutuksen, kielellisten oikeuksien turvaamisen sekä toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen perusteella. Poikkeukset eivät kuitenkaan ole automaattisia, vaan niiden tarve arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon alueen näkökulma ja poikkeamisen tulee olla mahdollista vain, jos kunnalla on edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja kunnan riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelakityöryhmä valmistelee tarkemmin poikkeusperusteita edellä mainitulta pohjalta Kuntauudistuksen eteneminen ja sisältö (KL ) Uudistus sisältää: 1. rakennelain, joka tulisi voimaan uusi kuntalaki, joka tulisi voimaan ja osittain jo voimaan 3. uusi valtionosuuslaki, joka tulisi voimaan Vahvistettujen kriteereiden pohjalta kirjoitetaan hallituksen esitys rakennelaiksi, joka lähetetään syksyllä 2012 lausuntokierrokselle kuntiin. Kuntauudistuksen eteneminen on viivästynyt ja kuntien lausuntokierros siirtynee vuoden 2013 puolelle (tilanne ). Kunnat antoivat lausunnot kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä ja käynnistetystä kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Suomussalmen kunnanvaltuusto antoi ko. lausunnon Lausunnossa valtuusto päätti mm., että kunnallishallinnon työryhmän esittämän kuntajakoselvityksen osalta, Suomussalmi olisi valmis tekemään selvityksen Hyrynsalmen kanssa. Kuntauudistuksen kriteerit Kuntajohtajat (vuoden 2011 tp tiedot) Väestö > lasta / vuosi Työpaikkojen omavaraisuus > 80 Vuosikate /as (383) Lainakanta /as (2 037) Vero-% (19,25) Omavarai suusaste Kertynyt alijäämä enint. 500 euroa/as Hyrynsalmi , ,25 65,2-540 Kajaani , ,00 60,4-413 Kuhmo , ,25 64,1-155 Paltamo , ,50 44,3 367 Puolanka , ,00 76,1 474 Ristijärvi , ,75 62, Sotkamo , ,75 71,2-140 Suomussalmi , ,50 76, Vaala , ,00 40,

12 1.3 Kainuun maakunta Maakunnan alueellinen kehitys Väestö Kainuun väkiluku Vuosi Hlöä Kainuun muuttotase on ollut koko ja 2000-luvun ajan negatiivinen. Jakson aikana Kainuun taajamaväestön määrä on kasvanut noin :lla, mutta maaseutuväestön määrä vähentynyt yli :lla. Viime vuosina myös joidenkin taajamien väkiluku on lähtenyt laskuun. Ikärakenteeltaan Kainuu poikkeaa muusta maasta siten, että muita ikäryhmiä on keskimääräistä vähemmän ja yli 65-vuotiaita 2,7 % keskimääräistä enemmän. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Kainuun väestön väheneminen jatkuu ja väkiluku olisi asukasta vuonna 2020 eli väkiluku vähenisi nykyisestä 4151 asukkaalla eli 5,1 prosenttia. Työvoima ja työllisyys Kainuun työvoima Vuosi ( ) ( ) Työvoima (hlöä) Työttömät (hlöä) % 11,8 11,5 12,8 Koko maan tyött.aste % 9,1 8,7 9,6 Kainuun maakunnan hallinto ja yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta alkoi vuoden 2005 alussa Kainuun hallintokokeilusta annetun lain ( / 343) perusteella. Koko Kainuun maakunta oli yhtenä vaalipiirinä vuoden 2008 vaaleissa. Kuntakohtaisia kiintiöitä maakuntavaltuutetuilla ei ole. Maakuntavaltuustoon vaalikaudelle on valittu 59 valtuutettua ja lisäksi 2 edustajaa Vaalasta. Suomussalmelaisia valtuutettuja valittiin 5. Maakunnan muut toimielimet, jotka maakuntavaltuusto valitsee, ovat tarkastuslautakunta, maakuntahallitus, koulutuslautakunta sekä sosiaali- ja terveyslautakunta. Maakunta huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, sekä toisen asteen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävistä. Maakunnan perussopimuksessa maakunnan tehtäväksi on annettu maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta ja markkinoinnista huolehtiminen sekä yhteistyön edistäminen ja maakunnan etujen valvominen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala huolehtii kuluttajaneuvonnasta ja talous- ja velkaneuvonnasta sekä holhoustoimessa tarvittavista edunvalvontapalveluista. Maakuntavaltuustolla on laaja toimivalta maakunnan kehittämisessä. Tarkoitukseen osoitettava valtion rahoitus kootaan sisäasiainministeriön hallinnonalalle ja maakuntavaltuusto jakaa osuudet eri tarkoituksiin yhteistyössä alueviranomaisten, kuten Metsäkeskuksen ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö -keskuksen kanssa. Maakunnan ja kuntien välillä on tehty yhteistoimintasopimus, jonka mukaan maakunta tuottaa hallinnon tukipalveluina taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon palvelut. Hallintokokeilu kestää vuoden 2012 loppuun. 8

13 Kainuun maakuntahallinto päättyy , koska maankuntahallinnon jatkosta ei syntynyt kuntien yksimielistä päätöstä. Kainuun hallintokokeilua olisi voitu jatkaa vielä 2016 loppuun, jos kunnat olisivat olleet yksimielisiä jatkon osalta. Puolangan kunta ei hyväksynyt kokeilun jatkoa. Kainuun kuntia koskee 2013 alkaen normaali lainsäädäntö ja kuntarakenneuudistuksen säännökset. Kainuun kuntien yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun kunnat päättivät (Puolanka vain osajäsenenä sotessa), että yhteistoimintaa jatketaan seuraavasti: 1. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustetaan Kainuun liitto -kuntayhtymä Jäsen kuntien maksuosuus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen asukasluvun mukaisessa suhteessa. 2. Sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä varten perustetaan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Puolangan kunta on osajäsenenä sairaanhoitopiirissä, kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät soten osalta samoilla perusteilla kuin maakuntahallintokokeilussa eli ns. verotulorahoituksen (valtionosuudet ja verotulot) pohjalta. Aikaisemmasta poiketen kuntien STM valtionosuus pois lukien päivähoidon valtionosuus kohdistetaan suoraan päältä kuntakohtaiseen verorahoitusosuuteen. STM:n valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 % / 50 %). 3. Toisen asteen koulutus Lukiotoiminta palautuu peruskunnille takaisin. Ammatillisen koulutuksen hoitaa Kajaanin kaupunki erillisen toisen asteen koulutusliikelaitoksen kautta. Kuhmo ja Suomussalmi tekevät erillisen sopimuksen Kajaanin kanssa ammatillisen koulutuksen järjestämisestä oman kuntansa ammatillisen koulutuksen toimipaikassa Kajaanin kaupunki varaa Suomussalmen toimipaikan käyttöön tarvittavan määrän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja. Suomussalmen kunta vastaa Suomussalmen toimipaikan nettokustannuksista. 4. Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalveluiden (kirjanpito, palkkalaskenta ja atk) hoidetaan sote-kuntayhtymässä entisen yhteistoimintamallin pohjalta. Kuntien maksuosuudet määräytyvät samoilla perusteilla kuin maakuntahallinnon aikana eli suoriteperusteilla. 9

14 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2.1 Kunnan perusinformaatio Kunnan alue ja sijainti Kunnan kokonaispinta-ala on 5 857,9 km 2, josta maapinta-alaa 5 270,7 km 2. Suurin pituus luoteesta kaakkoon on 120 km ja leveys koillisesta lounaaseen 80 km. Kunnan alueen halki kulkee valtatie numero 5, E73. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Kajaanissa, 115 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta. Hallinnollinen asema Suomussalmi kuuluu Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueeseen (Nuts2, EU-luokitus), Pohjois- Suomen aluehallintovirastoon, Kainuun maakuntaan (Nuts3) ja Kehys Kainuun seutukuntaan (Nuts4). Valtion paikallishallinnossa Suomussalmi kuuluu Suomussalmen kihlakuntaan. Poliisihallinnon osalta Suomussalmi kuuluu alkaen Kainuun poliisilaitokseen, jonka pääpoliisiasema on Kajaanissa ja poliisiasema Suomussalmella. Syyttäjäasiat hoidetaan Oulun syyttäjäviraston Kajaanin palvelupisteessä. Ulosoton tehtävät hoidetaan Kainuun ulosottoviraston Suomussalmen sivupisteessä. Maistraatin asiat hoidetaan Pohjois-Suomen maistraatissa Kajaanissa. Oikeusministeriön hallinnon alalla Suomussalmen kunta on siirtynyt alkaen Kuusamon käräjäoikeuden piiristä Kainuun käräjäoikeuden piiriin. Kuntarakenne Suomussalmen kunta on jaettu 7 osa-alueeseen (väestötilaston mukaisiin suuralueisiin), jotka ovat Suomussalmen keskusta, Kirkonkylä, Juntusranta (Ruhtinansalmi), Näljänkä-Pesiö, Näätälä-Myllylahti, Vuokki ja Taajamaseutu. Osa-alueet jakautuvat pienalueisiin (28) eli kylätoimintaalueisiin. Kyläkeskukset muodostavat taajamien kanssa kunnan toiminnallisen keskusverkon, joka on pohjana eri palvelujen ja toimintojen mitoituksessa. Tieyhteydet kunnan osa-alueiden keskuksiin ja kuntakeskukseen ovat varsin joustavat ja luovat hyvät edellytykset kehittämiselle. Väestö ja työvoima Kunta Kunnan väkiluvun kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste* vuoteen 2040 (päiv MK) VÄESTÖ Tilastokeskus Asukasluku (henk.) Asukasluvun vuosimuutos (%) VÄESTÖENNUSTE , HENKILÖ Tilastokeskus Väestöennuste 2015 (henk.) Väestöennuste 2020 (henk.) Väestöennuste 2040 (henk.) Kuhmo , Sotkamo , Suomussalmi , Koko maa , Kainuu , Suomussalmen väestö 31.12: Vuonna Asukasta *

15 2013* * * *oma ennuste Väestö ikäryhmittäin Vuosi * 2013* 2014* 2015* % osuus 0 6 v % 4,6 % 4,5 % 4,4 % 4,2 % 4,1 % 4,0 % 3,9 % 7 64 v % 70,7 % 69,9 % 69,3 % 70,3 % 70,9 % 71,6 % 72,1 % v % 12,3 % 12,5 % 13,1 % 12,6 % 12,5 % 12,5 % 12,4 % v % 9,4 % 9,9 % 9,7 % 9,9 % 9,7 % 9,4 % 9,3 % Yli 85 v % 3,0 % 3,1 % 3,4 % 3,0 % 2,8 % 2,5 % 2,3 % Yhteensä muutos/as %-muutos -1,1-1,9-2,3-1,5-1,4-1,4-1,2 Lähde: Kuntaliitto/Tilastot/omat arviot *ennakkotieto Tilastokeskuksen ennusteen* mukaan väestön väheneminen hidastuu 2000 luvun alun yli 2 prosentin vuosittaisesta alenemisesta 1,5 prosenttiin. Vuonna 2012 väkiluku on syyskuun loppuun mennessä alentunut 100 henkeä eli 1,1 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna väestön aleneminen on hidastunut. Väestörakenteen kehityssuunta on edelleen vinoutumassa. Lasten ja työikäisten määrä laskee koko väestön määrää nopeammin. 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2011 lopussa yli 65-vuotiaiden osuus oli 26,25 prosenttia. mikä on yli 8,0 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvoa korkeampi. Vanhempien ikäryhmien osuus nousee edelleen eli yli 75-vuotiaiden osuus oli 13,1 prosenttia vuonna Lapsia syntyi Suomussalmella: Vuonna

16 Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde alueittain , ,9 57,6 60,6 58,6 65,7 72,5 64,4 76, KOKO MAA Kainuun maakunta Suomussalmi Lähde: Tilastokeskus Väestöennuste 2012 Väestöllinen huoltosuhde alueittain. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa, paljonko on lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohden. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi * oma arvio Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: ELY-keskus työttömyys - % as.luku atv-% työvoima työlliset työttömät , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 2012* , ,5 2013* , * , ,0 2015* , ,5 Työttömiä työnhakijoita oli 459 henkilöä, eli 12,0 % työvoimasta. 12

17 Elinkeinorakenne Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus Suomussalmi Kainuu Koko maa lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto , , Jalostus , , Palvelut , , Tuntematon 68 2, , Yhteensä , , Yritystoimipaikat 2010 kunnassa: 481 Työllinen työvoima Suomussalmi Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus lkm % lkm % Maa- ja metsätalous , ,1 Jalostus , ,3 Palvelut , ,4 Tuntematon 68 2,2 36 1,2 Yhteensä Lähteet: Tilastokeskus Työllinen työvoima ja Työlliseen työvoimaan luetetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. (Vuoden 2005 alusta lähtien työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat.) 13

18 2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän elämän. Suomussalmen kunnan arvot SIVISTYS: Kehitämme itseämme. Panostamme koulutukseen ja kulttuuriin. Kasvatamme suomussalmelaisista suvaitsevia ja kansainvälisiä kansalaisia. KANNUSTAVUUS: Tuemme toisiamme ja yrittäjyyttä. Otamme vastuuta tehtävistä ja kuntalaisista. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. YHTEISÖLLISYYYS: Kannamme yhteisesti vastuuta kuntalaisista. Huolehdimme heidän turvallisuudestaan. Toimimme oikeudenmukaisesti toisistamme välittäen, jolloin luottamus kuntaan kasvaa. MUUTOSVALMIUS: Kunnan päätöksenteossa vallitsee rohkeus ja tahto toimia jatkuvan muutoksen kärjessä. MONIARVOISUUS: Sisältyy muihin arvoihin. Visio Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 14

19 2.2.1 Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Toimintalinjat Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. 1. Kestävän kehityksen toimintalinja Sosiaalinen kestävä kehitys - kuntalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon edistäminen - työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Taloudellinen kestävä kehitys - talouden tarkka suunnittelu ja tulopohjan vahvistaminen - toimintaprosessien taloudellisuuden ja tehokkuuden varmistaminen - suunniteltu sopeuttaminen väestömuutoksiin - uusien ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönotto Ekologinen kestävä kehitys - luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön puhtaus - elinkaariajattelun huomioiminen kaikessa toiminnassa. 2. Kannustavuuden toimintalinja - yrittäjyyden lisääminen kuntaorganisaatiossa - yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjämyönteisyyden kehittäminen - vastuullisuuden kasvattaminen - tulevaisuususkon ja motivaation vahvistaminen - luovuuden ja innovatiivisuuden suosiminen 3. Yhteisöllisyyden toimintalinja - organisaation sisäisen yhteistyön vahvistaminen -yhteisvastuun korostaminen toiminnassa ja päätöksenteossa - kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen - oikeudenmukaisuuden varmistaminen toiminnassa - toisistaan välittäminen - henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - kuntalaisten valmiuksien parantaminen - tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen - viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen - positiivisen kuntakuvan luominen. 4. Sivistyksen toimintalinja - itsensä kehittämisen tukeminen - kuntalaisten ja henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - paikallisen kulttuurin vahvistaminen - suvaitsevaisuuden lisääminen - kansainvälisyyskasvatus. Päämäärät ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄ- RÄT 1. Tuotannollisten työpaikkojen lisääminen ja työllisyyden parantaminen. 2. Kuntamarkkinointi ja imagon luominen. 3. Luontaisten vahvuuksien ja edellytysten parantaminen. 4. Maaseudun kehittäminen. 5. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien parantaminen. TALOUDEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. 15

20 TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista 1. toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti 2. kehittäen arviointia 3. ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa 4. valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 1. toisiamme arvostaen 2. ottaen vastuuta ja olemalla avoimia 3. parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta 4. antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta 5. parantaen tiedonkulkua Lisäämme motivaatiota 1. työtämme arvostaen 2. tukien palvelussuhteen jatkuvuutta 3. kannustaen henkilöstöä muuttuviin tehtäviin 4. palkkausjärjestelmää kehittäen 5. esimiestyötä kehittäen SIVISTYSPALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Sivistyspalvelujen hyvä saavutettavuus 3. Yhteistyö maakuntahallinnon kanssa saumatonta ja toimivaa 4. Kuntalaisten sisäisen yrittäjyyden tukeminen ja yhteisöllisyyden tukeminen 5. Kestävän kehityksen edistäminen TEKNISTEN PALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Viihtyisä ympäristö 2. Taloudellisesti hoidetut, toimintavarmat liikelaitokset 3. Toimivat, tarpeen mukaiset ja turvalliset liikenneverkot 4. Hyvin hoidetut, käyttäjien tarpeiden mukaiset toimitilat 5. Hyvälaatuinen, taloudellisesti tuotettu ruoka. Parannamme työhyvinvointia 1. mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä 2. huolehtien yhdessä työilmapiiristä 3. käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti 4. kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin 1. kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana 2. esitellen kunnassa tehtäviä töitä jo kouluissa 3. markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset 4. edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista 5. turvaten hiljaisen tiedon siirron uusille työntekijöille 16

21 2.2.2 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä ja sen paikkajakauma on vuoden 2013 alussa alkavana toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 19 Vasemmistoliitto 10 Perussuomalaiset 4 Kansallinen Kokoomus 2 Muut toimielimet Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Sivistyslautakunnassa, teknisessä lautakunnassa ja ympäristölautakunnassa on kussakin 11 jäsentä. LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/-yhteisöt 17

22 Palveluorganisaatio Kunnan hallintoa johtaa kunnanjohtaja. Hänen alaisuudessaan on kolme vastuualuetta: hallintopalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut. Vastuualueet jakautuvat palveluyksiköihin. PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus (sop. Kajaani) Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut musiikkiopisto (sop. Kajaani) Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta Johtoryhmä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja Aila Virtanen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Matti Mulari, talousjohtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) ja asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Aila Virtanen hallintosihteeri Anna Tolonen talousjohtaja Matti Mulari elinkeinoasiamies Hannu Leinonen 18

23 maaseutusihteeri Ilmari Schepel sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen kansalaisopiston rehtori Leena Manner liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Suomussalmen kunnan konserniohjeet on kunnanvaltuusto hyväksynyt ja ne ovat ajan tasalla. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeet on tarkastettu vuoden 2009 aikana ja ovat tulleet voimaan Toiminnan muutokset Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta loppuu Maakunnan hoitamat tehtävät organisoidaan uudelleen alkaen. 1. Maakunnan liiton tehtävät hoitaa Kainuun liitto -kuntayhtymä. 2. Sosiaali- ja terveystoimen tehtävät hoitaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. 3. Lukiotoiminta tulee Suomussalmen kunnalle henkilöstöineen. 4. Ammatillisen koulutuksen hoitaa Kajaanin kaupunki erillisen toisen asteen koulutusliikelaitoksen kautta. Suomussalmi on tehnyt erillisen sopimuksen Kajaanin kanssa ammatillisen koulutuksen järjestämisestä Suomussalmen toimipaikassa. Kajaanin kaupunki varaa Suomussalmen toimipaikan käyttöön tarvittavan määrän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja. Suomussalmen kunta vastaa Suomussalmen toimipaikan nettokustannuksista. 5. Hallinnon tukipalvelut (kirjanpito, palkkalaskenta ja atk) hoitaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä entisen yhteistoimintamallin pohjalta. Muilta osin suunnittelukaudelle ei sisälly mitään oleellisia muutoksia toimintojen järjestämisessä, elleivät talouden tervehdyttämistoimet niitä edellytä jatkossa. 2.4 Henkilöstö Kunnanhallitus tai ao. lautakunta päättää, täytetäänkö avoimeksi tuleva virka tai työsuhde. Täyttämisessä tarkastellaan ensin mahdollisuutta käyttää sisäisiä järjestelyjä. Toiminnan kannalta tärkeissä kohteissa tulee harkita määräaikaisten tehtävien täyttämistä vakituisesti. 19

24 Sijaisuuksia tarkasteltaessa selvitetään ensin, voidaanko ne hoitaa sisäisin järjestelyin. Toimintojen lakatessa tulevat irtisanomiset mahdollisiksi. Muutostilanteissa kunta kannustaa henkilöstöä täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, jota tuetaan tarvittaessa mm. koulutusrahaston kautta. Tavoitteena on, ettei henkilöstön tarjonnan ja kysynnän välillä synny rakenteellista vinoumaa. Vuoden 2011 viimeisenä päivänä kunnan palveluksessa oli 254 vakituista henkilöä, määräaikaisia 81 ja palkkatuella työllistettyjä 20, yhteensä 355. Vuonna 2013 kunnan vakituisissa tehtävissä henkilöstöä on arviolta 308 henkilöä. Vastuualue Kunnanhallitus Hallintopalvelut 10,5 10,5 14,1 16,1 16,1 16,1 Sivistyspalvelut 189,2 184,1 188,6 191,6* 191,6 191,6 Tekniset palvelut 100,43 98,95 99,95 98,45 98,45 98,45 Yhteensä 302,13 295,55 304,65 308,15 308,15 308,15 Muutos yhteensä -6,58 9,1 3,5 0 0 *lukio siirtyy kunnalle takaisin alkaen 20

25 3 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä periaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain 65 pykälään. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös suunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelma on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseessa ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha- ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kuntalain mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kunnan on lisäksi noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita ja lausuntoja. Lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa suosituksia kunnan ja kuntayhtymän talouden- ja kirjanpidon hoitamisesta. 3.1 Talousarvioasetelma Toiminnan ohjauksen näkökulma Käyttötalousosa ja investointiosa Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston tärkeimpiä toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ohjaavat toimintaa. Valtuusto päättää käyttötalousosassa tehtävät, joille se asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä päättää investointiosan hankkeista ja hankeryhmistä. Toiminnan ja talouden suunnittelu on mahdollisuuksien selvittämistä ja hyödyntämistä, erilaisten toimintavaihtoehtojen etsimistä, palvelujen priorisointia, ongelmien ratkaisemista ja toiminnan sopeuttamista kunnan tuloperustaan Kokonaistalouden näkökulma Tuloslaskelma- ja rahoitusosa Kunnan kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuna ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja - suunnitelman tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa. Talousarvion ja -suunnitelman tulee antaa oikea kuva kunnan taloudesta, osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi ja rahoitustarpeen kattamiseksi. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet ja suunnitelman mukaiset poistot. Käyttötaloudesta laaditaan kaksi eri tuloslaskelmaa: 1) tuloslaskelma, joka sisältää tuloslaskelman sisäiset ja ulkoiset erät ja jolla seurataan talousarviomäärärahoja käyttötalouden osalta tuloslaskelmamuodossa, 2) kirjanpitolain mukainen tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma, joka laaditaan aina siten, että siitä on eliminoitu sisäiset erät pois. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitteluvuosina. Tuloslaskelmaosasta suoraan saatavat välitulokset ovat toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä. 21