TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA v

Transkriptio

1 Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v Suomussalmen kunta Suomussalmen kunnan TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA v Kunnanvaltuusto hyväksynyt

2 Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo

3 SISÄLLYS 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalous Kainuun maakunta TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kunnan perusinformaatio Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Yhteiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Tilivelvolliset Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Toiminnan muutokset Henkilöstö TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvioasetelma Toiminnan ohjauksen näkökulma Kokonaistalouden näkökulma Käyttösuunnitelmien laatiminen Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattamisvelvollisuus Sisäiset erät Talousarvion laatimisperusteet TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden Kunnanhallituksen ja valtuuston erilliset päätökset TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Valtuuston vuosille hyväksymät talouden tavoitteet Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate... 39

4 5.6 Rahoitus Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja rahoituskulut Vuosikate Poistot Lainat Ylijäämä/alijäämä Talouden tasapainotus Menojen lisäykset ja muut uhkatekijät KÄYTTÖTALOUS Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista, valtuuston sitovuustaso Käyttötalous yhteensä Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Maakunnallinen yhteistoiminta/kainuun liitto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Maankäyttö ja kaavoitus Ympäristölautakunta Eriytetty vesihuoltolaitos INVESTOINTIOSA KONSERNI Konsernirakenne LIITTEET Valtionosuudet Eriytetty vesihuoltolaitos Poistosuunnitelma Projektit Henkilöstöluettelo Kuntien laskennallinen verorahoitus sote-kuntayhtymälle Kuntayhtymän tuottamat tukipalvelut yhteensä

5 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys Yhdysvalloissa talouskasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaat kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Varsinkin euroalueen kohdalla talouden tilanne on kuitenkin herkkä ja altis negatiivisille shokeille. Euroopassa nämä eivät ole niinkään yhteydessä Venäjän tilanteeseen, vaan siihen, kuinka varsinkin euroalueella sekä reaalitalouteen että rahoitusmarkkinoihin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Vuonna 2014 Suomen bruttokansantuotteen ei ennusteta kasvavan. Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuoden 2015 kasvuksi ennustetaan 1,2 prosenttia ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 prosenttia, ja kasvu on laajapohjaista. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 prosenttia ja viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna 2014 ja on noin 8,5 prosenttia vuonna Inflaation ennustetaan pysyvän noin 1,5 prosentin tuntumassa. Valtiovarainministeriö ennustaa vuoden 2016 BKT:n kasvuksi 1,4 prosenttia. BKT:n historiallisen matala kasvu johtuu mm. väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Kuntataloutta heikentävät ennustejaksolla vaimea verotulojen kehitys, valtionosuusleikkaukset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu. Kuntatalouden arvioidaan pysyvän lähivuosina alijäämäisenä. (Lähteet: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, syksy 2014, 13-15, Valtion talousarvioesitys 2015 ja Kuntatalous 3/2014, 4-5.) Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto , MP) Muuttuja * 2014** 2015** 2016** Tuotanto 2,7-1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 Palkkasumma 4,7 3,4 0,5 0,9 1,7 2,2 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 1,4 1,2 1,5 Inflaatio 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Verot/BKT 43,6 42,9 44,0 44,4 44,3 44,5 Julkiset menot/bkt 55,2 56,3 57,8 58,5 58,2 57,9 Julkinen velka/bkt 49,2 53,0 55,9 59,6 61,2 62,1 Euribor 3 kk, % 1,4 0,6 0,2 0,3 0,4 0,7 Korkotaso; 10 v. korko, % 3,0 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2 * ennakkotieto ** ennuste 5

6 1.2 Kuntatalous Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Kuntatalouden tilanne ei kohene lähivuosina, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan vuonna 2015 vaimeaksi. Kuntien toimintamenot kasvavat tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena. Vuonna 2013 kuntalakia muutettiin siten, että kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Yhtiöittämisen näkyvin vaikutus on kunnan tuloksen kertaluonteinen tulosparannus, joka on näennäinen eikä tosiasiallisesti paranna kunnan rahoitustilannetta. Yhtiöittämisessä kunnat myyvät omistamansa toiminnot kunnan määräysvallassa olevalle yhtiölle. Tästä kertyy kunnille myyntivoittoina kirjattavia satunnaisia tuottoja kertaluonteisesti. Vuosikatetta pysyvästi heikentävä tekijä on myyntitulojen väheneminen. Toisaalta yhtiöitetyn toiminnan vuosikustannukset poistuvat kunnan tuloslaskelmasta. Rahoitustuotot (korot, osingot) sekä jossain määrin vuokratuotot lisääntyvät. Poistopohjan pienentymisellä on parantava vaikutus tulokseen. (Lähde: Suomen Kuntaliitto: Kuntatalous 3/2014.) Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. ( /hp) Lähde: Suomen Kuntaliiton julkaisu Kuntatalous 3/2014 syyskuu * 2014** 2015** Toimintatuotot 11,64 11,96 11,90 11,04 Toimintakulut -37,44-38,39-38,78-38,99 Toimintakate -25,80-26,43-26,88-27,95 Verotulot 19,32 20,63 21,15 21,52 Valtionosuudet 8,07 8,28 8,09 7,96 Rahoituserät, netto 0,20 0,21 0,21 0,24 Vuosikate 1,79 2,69 2,56 1,77 Poistot -2,40-2,62-2,72-2,70 Satunnaiset erät, netto 0,25 0,37 1,37 0,30 Tilikauden tulos -0,36 0,44 1,25-0,63 Lähteet: Vuodet Kuntaliitto / Tilastokeskus, vuosien arviot, Kuntaliitto Vuosikate Vuosikate /asukas oli koko maassa: vuosi euroa Vuosikate poistoista prosentteina: vuosi % Negatiivisten vuosikatteiden lukumäärä Suomen kunnista: (ko. vuoden kuntajaolla) vuosi lkm

7 Lainakanta Kuntien lainakanta asukasta kohti: vuosi Kunnallistalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat: vuosi 2015** 2014* 2013* % 0,5 1,8 2,6 5,0 5,4 4,2 * arvio, ** ennuste Palkkasumman kehitys: vuosi 2015** 2014** 2013* ,00-0,4 0,6 4,1 4,3 2,8 *arvio, ** ennuste Peruspalvelujen hintaindeksin kasvu: vuosi 2015** 2014** % 1,1 0,9 1,8 3,4 3,3 2,6 *arvio, ** ennuste Verotulojen kehitys Kunnallisverotulojen arvioidaan vuonna 2013 kasvavan 6,7 prosenttia, 1,4 prosenttia vuonna 2014 ja 1,2 prosenttia vuonna Lähes puolet kunnista nosti vuoden 2014 alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Kuntien yhteisöverojen tulojen arvioidaan kasvavan 8,2 prosenttia vuonna 2013 ja vuonna 2014 nousevan 6,0 prosenttia. Vuonna 2015 yhteisöverojen tulojen arvioidaan nousevan 5,8 prosenttia. Kuntaryhmän yhteisöveron jako-osuutta jatketaan korotettuna 5 prosenttiyksiköllä vuosina Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 prosenttia vuonna 2013 ja 35,56 prosenttia vuonna Yhteisöveroa lasketaan vuonna 2014 alkaen 20,0 prosenttiin 24,5 prosentista. Kuntien yhteisöveromenetykset on luvattu kompensoida kunnille yhteisöveron jako-osuutta vastaavasti korottamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta vuodelle 2015 on 36,36, mutta luku täsmentyy vielä loppuvuoden aikana. Kiinteistöveron tilitysten määrän arvioidaan kasvavan 10,8 prosenttia vuonna Vuodelle 2014 on kiinteistöverojen määräytymisperusteita muutettu. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja on korotettu vuodelle Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 4 prosenttia enemmän kuin vuonna Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu ja vähennetty sekä laskennallisuutta lisätty. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja kriteerejä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Siirtymäkausi vaimentaa merkittävästi uudistuksen vaikutuksia. 7

8 Kuntien valtionavut ovat vuonna 2015 yhteensä 9,9 mrd. euroa (valtionosuudet 9,0 mrd. euroa ja valtionavustukset 0,9 mrd. euroa). Valtionavut vähentyvät vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna yhteensä noin 540 milj. euroa. Kuntauudistus Nykyinen hallitus on vuonna 2011 käynnistänyt suuren kuntauudistuksen. Kuntauudistus on koko maan laajuinen ja sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista pois lukien erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut. Hallituksen kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta on yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) vahvisti Kuntaliitosselvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta. Jo yhdenkin kuntaliitostarvetta osoittavan kriteerin täyttyminen osoittaa kunnan liitostarpeen. Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Uudistuksen reunaehdot ja yleiset edellytykset Uudistuksen toteuttamisen yleisinä edellytyksinä ja reunaehtoina ovat seuraavat: 1) Yleiset edellytykset Uudistuksen yleisenä edellytyksenä on, että selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi selvitysalueen tulee olla perusteltu alueen kokonaisedun näkökulmasta. Kuntarakenteen muodostamisen lähtökohtana ei ole yksittäisen kunnan, vaan kunkin alueen kokonaisetu. Vahva kunta on toiminnallisesti eheä ja se vastaa laajasta palvelukokonaisuudesta. Kunnan on kyettävä järjestämään ja tuottamaan hyvinvointipalveluita tukevia, hyvinvointia edistäviä ja palvelukysyntää ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia, jotka toimivat integroituna osana kunnan yleistä tehtäväkenttää. Näitä palveluja ovat mm. sivistys-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Muidenkin kunnallisten palvelukokonaisuuksien osalta, kuten yhdyskuntatekniikan ja ympäristöasioiden hoidossa sekä elinkeinojen edistämisessä, tarvitaan nykyistä vahvempia toimijoita. 2) Perustuslain reunaehdot Uudistuksen toteuttamisessa on otettava reunaehtoina huomioon perustuslain kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto. Reunaehtoja tulkittaessa on otettava huomioon myös perustuslakivaliokunnan mm. kielellisiä oikeuksia koskeva tulkintakäytäntö. Perustuslain reunaehdot huomioonottaen uudistus ei voi johtaa kielellisesti yhtenäisten alueiden pirstoutumiseen tai merkittäviin muutoksiin kielellisten oikeuksien toteutumisessa. Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit kuvaavat kunnan kuntaliitostarvetta. Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta (palvelu- ja väestöpohjakriteeri, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri, talouskriteeri). Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. 8

9 Kriteerit ovat seuraavat: 1) Palvelu- ja väestöpohjakriteerit Palvelu- ja väestöpohjakriteereiden tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti turvata kuntarakenne, joka turvaa palvelujen järjestämisen yhdenvertaisesti koko maassa sekä vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti peruspalvelujen järjestämisestä. Tarkoituksena on lisäksi vahvistaa ja edistää kuntataloudeltaan vakaampien kuntien muodostamista. Palvelu- ja väestöpohjakriteerissä on otettu huomioon palvelujen järjestämisen, tuottamisen ja rahoittamisen edellyttämä riittävä väestöpohja. Tarkastelu on tehty ottaen huomioon sekä palveluiden käyttäjien tarpeet ja oikeudet saada yhdenvertaisesti palveluja että kuntien taloudelliset ja toiminnalliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat mahdollisuudet vastata palvelutarpeisiin. Kunnalla on oltava myös kyky toimia eheän ja vahvan palveluorganisaation vastuuorganisaationa. Palvelu- ja väestöpohjatarkastelussa on pyritty palvelujen turvaamisen lisäksi varmistamaan mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen. Kasvattamalla palveluiden järjestäjien väestöpohjaa vähennetään kuntien välisiä eroja, jotka liittyvät väestön palvelutarpeeseen tai rahoituskykyyn. Riittävät taloudelliset sekä henkilöstövoimavarat ovat edellytys kunnan ja koko alueen elinvoimalle ja kehittämiselle. *Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. (Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon.) * Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. * Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita. * Vahva kunta pystyy luomaan riittävät edellytykset kasvulle ja työllisyydelle, sekä kantamaan paitsi palveluiden järjestämisvastuun, myös vastaamaan itse kunnan riittävästä omasta palvelutuotannosta. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Väestöpohjan täyttävät kunnat eivät voi jättäytyä uudistuksen ulkopuolelle, mikäli väestöpohjan täyttävää toiminnallista kokonaisuutta alueella ei muutoin ole saavutettavissa. 2) Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen. Työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenteet kuvaavat asukkaiden arjen näkökulmasta alueita, joilla kuntarajojen merkitys on vähäinen, sekä kuntien keskinäistä riippuvuutta ja osaltaan kuntien työmarkkinadynamiikkaa ja kuulumista samaan talousalueeseen. Näillä alueilla kuntien kehittäminen on elinkeinorakenteen näkökulmasta voimakkaasti sidoksissa yhteen. Työssäkäynti ja yhdyskuntarakennekriteerit osoittavat kuntaliitostarpeen lisäksi kuntaliitoksen selvityssuuntaa. Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit ovat toisilleen vaihtoehtoisia kriteereitä selvitystarvetta arvioitaessa. a) Työpaikkaomavaraisuuskriteeri: Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan kunnan työssäkäyvän väestön ja kunnassa olevien työpaikkojen suhdetta. Vahva työpaikkaomavaraisuusaste kuvaa kunnan elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja kykyä vastata alueensa elinkeinotoiminnan kehittämisestä. * Selvitystarvetta osoittaa, mikäli työpaikkaomavaraisuuskriteeri jää alle 80 prosentin. b) Työssäkäyntikriteeri: Pendelöinti on laajamittaista. Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinkunnan ulkopuolella. Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntialueiden pendelöintiprosentteihin ja sitä sovelletaan seuraavasti: 9

10 Suuret kaupunkiseudut: * Kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 35 %. Pendelöinnin suuntautuminen osoittaa selvitysalueiden suunnat. Suuriksi kaupunkiseuduiksi luettaisiin tässä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seudut. Muut työssäkäyntialueet * Kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 25 %. Pendelöinnnin suuntautuminen osoittaa selvitysalueiden suunnat. c) Yhdyskuntarakennekriteeri: Kokoaa yhteen aluetta, jolla yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon tarve on suurin. Koskee kaupunkiseudun keskustaajamaa ja lähitaajamaa silloin, kun keskustaajaman kasvupaine ulottuu vahvana lähitaajamaan asti. Yhdyskuntarakennekriteeritarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Tukena voidaan tarvittaessa käyttää myös selvityksiä asioinnin suuntautumisesta sekä yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeistä silloin, kun ne tukevat yhdyskuntarakenteeltaan eheiden alueiden syntymistä. Kunnilla on kuitenkin selvitysvelvollisuus, vaikka työpaikkaomavaraisuus- tai pendelöintiprosentti ei sitä edellyttäisi, jos selvitystarve on ilmeinen yhdyskuntarakennekriteerin ja alueen kokonaistarkastelun perusteella. Kriteerin soveltaminen Helsingin metropolialueella: Metropolialueella selvitysalueiden tulee koostua kunnista, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineiden vuoksi. Alueen on lisäksi oltava perusteltu alueen kokonaisnäkökulmasta ja muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. 3) Talouskriteeri Talouskriteerin tarkoituksena on varmistaa kunnan taloudellinen kantokyky vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta. Talouskriteerin täyttäisivät kunnat, - joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin (kriisikunnat); tai - joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät valtionosuuslain 63a :n mukaisten rajaarvojen täyttymistä. Tässä tapauksessa kriteerissä otetaan huomioon 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kolmena vuonna peräkkäin. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa * alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a :n kuudesta tunnuslukujenmukaisesta raja-arvosta tai * taseen kertynyttä alijäämää on vähintään 500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä. Poikkeusperusteet Kriteereistä poikkeamisen tulisi olla mahdollista mm. erityisen harvan asutuksen, kielellisten oikeuksien turvaamisen sekä toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen perusteella. Poikkeukset eivät kuitenkaan ole automaattisia, vaan niiden tarve arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon alueen näkökulma ja poikkeamisen tulee olla mahdollista vain, jos kunnalla on edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja kunnan riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelakityöryhmä valmistelee tarkemmin poikkeusperusteita edellä mainitulta pohjalta. Kuntauudistuksen eteneminen Uudistus sisältää: 1. rakennelain, joka tuli voimaan uusi kuntalaki, joka tulisi voimaan uusi valtionosuuslaki, joka tulisi voimaan Kainuun kuntien kunta- ja palvelurakenteen esiselvitystyö Uudistukseen liittyen Kainuussa on tehty Kainuun kunta- ja palvelurakenteen esiselvitys (Kuntaliitto; Antti Kuopila). 10

11 Lisäksi on käynnistetty Kainuun kuntarakenneselvitys. Mukana selvityksessä ovat Puolankaa ja Vaalaa lukuun ottamatta muut Kainuun kunnat. Selvitystyön ydinajatuksena on kuntien ja alueen yhteistyön vahvistaminen. Selvitys valmistuu Sote-uudistus Uudessa mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueella (sote-alue). Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Sote-alueen tulee laatia järjestämispäätös joka neljäs vuosi. Järjestämispäätöksessä määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät, rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen, palvelurakenne ja periaatteet muualta hankittaville palveluille (ostopalveluille), sotepalvelujen laatu- ja palvelutaso, yhtenäiset käytännöt ja kielellisten oikeuksien toteuttaminen. Palvelujen tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä. Tuottamisvastuun edellytykset määritellään uudessa laissa. Tuottamisvastuullisella tulee olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Ne voivat järjestämispäätöksen mukaisesti edelleen tuottaa palveluja itse tai hankkia palveluja myös muutoin, kuten järjestöiltä, yrityksiltä ja palveluseteliä käyttämällä. Myös sote-alueella voi olla omaa tuottamisvastuuta tukipalveluista ja vain poikkeustapauksessa joistakin muista palveluista. Sote-alue on kuntayhtymä. Jokainen kunta kuuluu yhteen viidestä sote-alueesta. Kunnilla on edustus sote-alueen ylimmässä toimielimessä (yhtymäkokous tai yhtymävaltuusto). Eri ryhmien edustus toimielimessä turvataan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Valtion ohjausta tullaan vahvistamaan. Sosiaali- ja terveysministeriöön perustetaan soteneuvottelukunta ja ohjausyksikkö. Ministeriön ja sote-alueen välille luodaan neuvottelumenettely, jossa sovitaan palvelujen toteutuksesta ja seurannasta. Ministeriö vahvistaa neuvottelumenettelyn yhteydessä sote-alueen järjestämispäätöksen. Tulosohjausneuvottelu sote-alueen ja tuottamisvastuisen välillä käydään vuosittain. Uudessa laissa määritellään asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen tuottamiseen. Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Lisäksi sote-alueella voidaan tehdä päätös, että myös muita mahdollisia valtionosuustekijöitä otetaan huomioon. Sote-alueet puolestaan rahoittavat palvelujen tuottamisen. Rahoituksen periaatteista neuvotellaan tuottamisvastuussa olevien kanssa, mutta rahoituksessa tulee huomioida palvelujen tarve, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Lopullinen määrittely tehdään järjestämispäätöksessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. Uusi lakiesitys saatiin valmiiksi kesällä 2014, lausuntoaika päättyi ja eduskuntakäsittelyyn lakiesitys tulee marraskuussa Sote-järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta Sote-alueet aloittavat toimintansa alkuvuodesta Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti (Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö ja ) 11

12 1.3 Kainuun maakunta Maakunnan alueellinen kehitys Väestö Kainuun väkiluku Vuosi Hlöä Kainuun muuttotase on ollut koko ja 2000-lukujen ajan negatiivinen. Jakson aikana Kainuun taajamaväestön määrä on kasvanut noin :lla, mutta maaseutuväestön määrä vähentynyt yli :lla. Viime vuosina myös joidenkin taajamien väkiluku on lähtenyt laskuun. Ikärakenteeltaan Kainuu poikkeaa muusta maasta siten, että muita ikäryhmiä on keskimääräistä vähemmän ja yli 65-vuotiaita 2,7 % keskimääräistä enemmän. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Kainuun väestön väheneminen jatkuu ja väkiluku olisi asukasta vuonna 2020 eli väkiluku vähenisi nykyisestä 3538 asukkaalla eli 4,4 prosenttia. Työvoima ja työllisyys Kainuun työvoima Vuosi Työvoima (hlöä) Työttömät (hlöä) % 15,9 14,6 11,8 11,5 Koko maan tyött.aste % 7,4 11,7 9,1 8,7 Kainuun maakunnan hallinto ja yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta alkoi vuoden 2005 alussa Kainuun hallintokokeilusta annetun lain ( / 343) perusteella. Koko Kainuun maakunta oli yhtenä vaalipiirinä vuoden 2008 vaaleissa. Kuntakohtaisia kiintiöitä maakuntavaltuutetuilla ei ollut. Maakuntavaltuustoon vaalikaudelle valittiin 59 valtuutettua ja lisäksi 2 edustajaa Vaalasta. Suomussalmelaisia valtuutettuja valittiin 5. Maakunnan muut toimielimet, jotka maakuntavaltuusto valitsee, ovat tarkastuslautakunta, maakuntahallitus, koulutuslautakunta sekä sosiaali- ja terveyslautakunta. Maakunta huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, sekä toisen asteen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävistä. Maakunnan perussopimuksessa maakunnan tehtäväksi on annettu maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta ja markkinoinnista huolehtiminen sekä yhteistyön edistäminen ja maakunnan etujen valvominen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala huolehtii kuluttajaneuvonnasta ja talous- ja velkaneuvonnasta sekä holhoustoimessa tarvittavista edunvalvontapalveluista. Maakuntavaltuustolla on laaja toimivalta maakunnan kehittämisessä. Tarkoitukseen osoitettava valtion rahoitus kootaan sisäasiainministeriön hallinnonalalle ja maakuntavaltuusto jakaa osuudet eri tarkoituksiin yhteistyössä alueviranomaisten, kuten Metsäkeskuksen ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö - keskuksen kanssa. Maakunnan ja kuntien välillä on tehty yhteistoimintasopimus, jonka mukaan maakunta tuottaa hallinnon tukipalveluina taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon palvelut. Hallintokokeilu kestää vuoden 2012 loppuun. Kainuun maakuntahallinto päättyi , koska maakuntahallinnon jatkosta ei syntynyt kuntien yksimielistä päätöstä. Kainuun hallintokokeilua olisi voitu jatkaa vielä vuoden 2016 loppuun, jos kunnat olisivat olleet yksimielisiä jatkosta. Puolangan kunta ei hyväksynyt kokeilun jatkoa. Kainuun kuntia koskee vuodesta 2013 alkaen normaali lainsäädäntö ja kuntarakenneuudistuksen säännökset. 12

13 Kainuun kuntien yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun kunnat päättivät (Puolanka vain osajäsenenä sotessa), että yhteistoimintaa jatketaan seuraavasti: 1. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustettiin Kainuun liitto -kuntayhtymä Jäsenkuntien maksuosuus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen asukasluvun mukaisessa suhteessa. 2. Sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä varten perustettiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Puolangan kunta on osajäsenenä sairaanhoitopiirissä, kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät soten osalta samoilla perusteilla kuin maakuntahallintokokeilussa eli ns. verotulorahoituksen (valtionosuudet ja verotulot) pohjalta. Aikaisemmasta poiketen kuntien STM-valtionosuus pois lukien päivähoidon valtionosuus kohdistetaan suoraan päältä kuntakohtaiseen verorahoitusosuuteen. STM:n valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 % / 50 %). 3. Toisen asteen koulutus Lukiotoiminta palautui takaisin peruskunnille. Ammatillisen koulutuksen hoitaa Kajaanin kaupunki erillisen toisen asteen koulutusliikelaitoksen kautta. Kuhmo ja Suomussalmi tekevät erillisen sopimuksen Kajaanin kanssa koulutuksen järjestämisestä oman kuntansa toimipaikassa. Kajaanin kaupunki varaa Suomussalmen toimipaikan käyttöön tarvittavan määrän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja. Suomussalmen kunta vastaa Suomussalmen toimipaikan nettokustannuksista. 4. Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalveluiden (kirjanpito, palkanlaskenta ja tietohallinto) hoidetaan sote-kuntayhtymässä entisen yhteistoimintamallin pohjalta. Kuntien maksuosuudet määräytyvät samoilla perusteilla kuin maakuntahallinnon aikana eli suoriteperusteilla. 13

14 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2.1 Kunnan perusinformaatio Kunnan alue ja sijainti Kunnan kokonaispinta-ala on 5 857,9 km 2, josta maapinta-alaa 5 270,7 km 2. Suurin pituus luoteesta kaakkoon on 120 km ja leveys koillisesta lounaaseen 80 km. Kunnan alueen halki kulkee valtatie numero 5, E73. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Kajaanissa, 115 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta. Hallinnollinen asema Hallinnollisesti Suomussalmen kunta kuuluu Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueeseen (NUTS2, EUluokitus), Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon, Kainuun ELY-keskukseen, Kainuun maakuntaan (NUTS3) ja Kehys-Kainuun seutukuntaan (LAU1). Suomussalmi kuuluu Rovaniemen hovioikeuspiiriin, Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden piiriin, Kainuun käräjäoikeuspiiriin ja Oulun poliisilaitokseen (poliisiasema Suomussalmella). Syyttäjäasiat hoidetaan Oulun syyttäjäviraston Kajaanin palvelutoimistossa. Ulosoton tehtävät hoidetaan Kainuun ulosottoviraston Kajaanin toimipaikassa. Maistraatin asiat hoidetaan Pohjois-Suomen maistraatin Kajaanin yksikössä. Kelan osalta Suomussalmi kuuluu Pohjois- Pohjanmaan vakuutuspiiriin (palvelupiste Suomussalmella). Kuntarakenne Suomussalmen kunta on jaettu 7 osa-alueeseen (väestötilaston mukaisiin suuralueisiin), jotka ovat Suomussalmen keskusta, Kirkonkylä, Juntusranta (Ruhtinansalmi), Näljänkä-Pesiö, Näätälä-Myllylahti, Vuokki ja Taajamaseutu. Osa-alueet jakautuvat pienalueisiin (28) eli kylätoiminta-alueisiin. Kyläkeskukset muodostavat taajamien kanssa kunnan toiminnallisen keskusverkon, joka on pohjana eri palvelujen ja toimintojen mitoituksessa. Tieyhteydet kunnan osa-alueiden keskuksiin ja kuntakeskukseen ovat varsin joustavat ja luovat hyvät edellytykset kehittämiselle. Väestö ja työvoima Kunnan väkiluvun kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste* vuoteen 2040 (päiv MK) VÄESTÖ Tilastokeskus VÄESTÖENNUSTE Tilastokeskus Kunta Asukasluku Asukasluvun Väestöennuste Väestöennuste Väestöennuste (henk.) vuosimuutos (%) 2015 (henk.) 2025 (henk.) 2040 (henk.) Kuhmo , Sotkamo , Suomussalmi , Koko maa , Kainuu , Suomussalmen väestö 31.12: Vuonna Asukasta

15 * * * * *oma ennuste Väestö ikäryhmittäin Vuosi * 2014* 2015* 2016* 2017* % osuus 0 6 v % 4,4 % 4,4 % 4,3 % 4,3 4,4 4,4 4, v % 69,3 % 68,2 % 67,2 % 65,9 64,8 63,9 62, v % 13,1 % 14,0 % 14,7 % 15,3 16,2 16,6 17, v % 9,7 % 9,8 % 9,9 % 10,4 10,2 10,4 10,4 Yli 85 V % 3,4 % 3,6 % 3,9 % 4,1 4,4 4,7 4,7 Yhteensä muutos/as %-muutos -2,3-1,5-1,7-2,9-1,9-1,8-1,7 Lähde: Kuntaliitto/Tilastokeskus/omat arviot *ennakkotieto Tilastokeskuksen ennusteen* mukaan väestön väheneminen hidastuu 2000 luvun alun yli 2 prosentin vuosittaisesta alenemisesta 1,5 prosenttiin. Vuonna 2014 väkiluku on syyskuun loppuun mennessä alentunut 160 henkeä eli 1,85 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana väkiluku oli alentunut 137 henkeä eli 1,55 %. Väestörakenteen kehityssuunta on edelleen vinoutumassa. Lasten ja työikäisten määrä laskee koko väestön määrää nopeammin. 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2013 lopussa yli 65-vuotiaiden osuus oli 28,5 prosenttia (koko maassa keskimäärin 19,4 prosenttia). Vanhempien ikäryhmien osuus nousee edelleen eli yli 75-vuotiaiden osuus oli 13,8 prosenttia vuonna Lapsia syntyi Suomussalmella: Vuonna

16 Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde alueittain , ,9 57,6 60,6 58,6 65,7 72,5 64,4 76, KOKO MAA Kainuun maakunta Suomussalmi Lähde: Tilastokeskus Väestöennuste 2012 Väestöllinen huoltosuhde alueittain. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa, paljonko on lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohden. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: ELY-keskus as.luku atv-% työvoima työlliset työttömät työttömyys-% , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 2014* , ,5 2015* , ,0 2016* , ,0 2017* , ,0 * oma arvio 16

17 Elinkeinorakenne Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus Suomussalmi Kainuu Koko maa % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto , , ,4 Jalostus , , ,0 Palvelut , , ,4 Tuntematon 31 1, , ,2 Yhteensä , , Yritystoimipaikat v kunnassa: 404 Työllinen työvoima Suomussalmi Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus lkm % lkm % Maa- ja metsätalous , ,1 Jalostus , ,6 Palvelut , ,4 Tuntematon 31 0,9 60 1,9 Yhteensä Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima ja Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. (Vuoden 2005 alusta lähtien työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat.) 17

18 2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN ARVOT 2. TOIMINTA-AJATUS 3. VISIO YHTEISÖLLISYYS Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. MUUTOSVALMIUS Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen muutos on mahdollisuus ja uuden alku. KESTÄVÄ KEHITYS Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. SIVISTYS Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. KANNUSTAVUUS Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 18

19 2.2.1 Yhteiset tavoitteet ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN 1. Hyvien peruspalvelujen ylläpito ja kehittäminen 2. Koko Kainuun elinkeinoyhteistyön lisääminen 3. Tehokas toimitilojen hankinta ja vanhojen tilojen hyötykäyttö ja jalostus 4. Aktiivinen tonttipolitiikka 5. Yritystoimintaan ja yrittäjyyteen kannustaminen 6. Koulutukseen ja innovaatioihin panostaminen 7. Kuntamarkkinoinnin lisääminen 8. Yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin osallistuminen Kainuun liitto yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on laatimassa Kainuun Venäjä strategiaa Kunnan Venäjä strategia päivitetään tämän työn valmistuttua. TALOUS 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 1. Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota 2. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 3. Parannamme työhyvinvointia 4. Varmistamme uusien osaajien saannin 19

20 TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET (Painopisteet) Painopisteet Vuositavoitteet Mittarit/arviointikriteerit Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota * toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti * kehittäen arviointia * ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa * valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen * työtämme arvostaen * tukien palvelussuhteen jatkuvuutta * palkkausjärjestelmää kehittäen * esimiestyötä kehittäen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä * toisiamme arvostaen * ottaen huomioon eri-ikäiset työntekijät * ottaen vastuuta ja olemalla avoimia * parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta * antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta * parantaen tiedonkulkua Parannamme työhyvinvointia * mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä * huolehtien yhdessä työilmapiiristä * käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti * kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin * kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana * markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset * edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista * turvaten hiljaisen tiedon siirron uusille työntekijöille Koulutussuunnitelmat vuosittain Arviointimenetelmän kehittäminen Koulutustilaisuudet Uusien työntekijöiden perehdyttämisen kehittäminen Henkilöstöpoliittisen ohjelman päivittäminen Yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen Intranetin kehittäminen Työsuojelun toimintaohjelman ja työsuojelusuunnitelman päivittäminen Puolivälin Pysäkki Työnohjaus Tarjotaan koululaisille kesätyöpaikkoja ja TETharjoittelupaikkoja sekä opiskelijoille harjoittelupaikkoja Koulutuskorvaushakemukset työttömyysvakuutusrahastolle mennessä Valmis vuonna 2016 Henkilöstöasioista 4 kertaa/vuosi Perehdyttämiskansion ja ohjeiden päivitys. Ohjelma valmis Vuoden 2015 aikana Menesty hankkeen maastouttaminen käytäntöön Jokainen tietää, että intranet on tärkein tiedotuskanava Tiedotustilaisuudet henkilöstölle työsuojelusta, työssä jaksamisen tukiohjelmasta, tasaarvosuunnitelmasta ym. 50 henkilöä/vuosi Työnohjauksen linjaukset henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan 9. luokkalaiset Resurssien mukaan. 20