Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v Kvalt liite 5 kv Suomussalmen kunta. Suomussalmen kunnan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v. 2014 2016. Kvalt liite 5 kv 10.12.2013. Suomussalmen kunta. Suomussalmen kunnan"

Transkriptio

1 Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v Kvalt liite 5 kv Suomussalmen kunta Suomussalmen kunnan TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA v Kunnanvaltuusto hyväksynyt

2 Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo Kannen kuva Alpo Rissanen

3 SISÄLLYS 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalous Kainuun maakunta TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kunnan perusinformaatio Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Yhteiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Tilivelvolliset Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Toiminnan muutokset Henkilöstö TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvioasetelma Toiminnan ohjauksen näkökulma Kokonaistalouden näkökulma Käyttösuunnitelmien laatiminen Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattamisvelvollisuus Sisäiset erät Talousarvion laatimisperusteet TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden Kunnanhallituksen ja valtuuston erilliset päätökset TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA...31 Tuloslaskelma...31 Rahoituslaskelma Valtuuston vuosille hyväksymät talouden tavoitteet Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate...34

4 5.6 Rahoitus Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja rahoituskulut Vuosikate Poistot Lainat Ylijäämä/alijäämä Talouden tasapainotus Menojen lisäykset ja muut uhkatekijät KÄYTTÖTALOUS Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista, valtuuston sitovuustaso Käyttötalous yhteensä...46 Keskusvaalilautakunta...46 Tarkastuslautakunta...46 Kunnanvaltuusto...47 Kunnanhallitus...47 Maakunnallinen yhteistoiminta/kainuun liitto...57 Sosiaali- ja terveystoimi...59 Sivistyslautakunta...64 Tekninen lautakunta...87 Maankäyttö ja kaavoitus...88 Ympäristölautakunta...97 Eriytetty vesihuoltolaitos INVESTOINTIOSA KONSERNI Konsernirakenne LIITTEET Valtionosuudet Eriytetty vesihuoltolaitos Poistosuunnitelma Projektit Henkilöstöluettelo Kuntien laskennallinen verorahoitus sote-kuntayhtymälle Kuntayhtymän tuottamat tukipalvelut yhteensä...141

5 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kohdalla on näkyvissä käännettä ylöspäin. Yhdysvalloissa ja Japanissa on viimeaikainen kehitys ollut positiivista. Kiinan talouskasvun hidastuminen on ollut ennakoitua maltillisempaa. Maailman talouden kasvu on kuitenkin poikkeuksellisen hidasta. Euroalueen taantuma päättyy tänä vuonna. Jatkossa kasvu on kuitenkin hidasta alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Viime vuonna Suomen bruttokansantuote supistui 0,8 % ja tänä vuonna sen ennustetaan supistuvan 0,5 %. Talouden ennustetaan pääsevän kasvu-uralle aivan vuoden lopulla. Vuonna 2014 kokonaistuotanto kasvaa 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Julkisen talouden tilanne pysyy heikkona. Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää, eli supistaa kasvupotentiaalia ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja, mikä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin eikä julkinen talous ole tasapainottumassa tämänkään jälkeen. Koko julkisen talouden velka suhteessa BKT:een on kohoamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa sitten sotavuosien jälkeen yli 60 %:n. Tämän vuoksi on jouduttu ja joudutaan tekemään erilaisia sopeuttamistoimia valtiontaloudessa. Sopeuttamistoimet kohdistuvat myös kuntien valtionosuuksiin. Kunnat joutuvat samalla tavalla tekemään talouden sopeuttamistoimia. (Lähteet: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, syyskuu 2013 ja kunnallistalous 3/2013.) Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto , MP) Muuttuja 2010* 2011* 2012** 2013** 2014** Tuotanto 3,3 2,7-0,8-0,5 1,2 Palkkasumma 2,3 4,7 3,2 1,4 2,4 Ansiotaso 2,6 2,7 3,2 2,1 2,1 Inflaatio 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 Verot/BKT 42,4 43,6 44,0 44,9 44,9 Julkiset menot/bkt 55,8 55,2 56,6 58,1 58,1 Julkinen velka/bkt 48,6 49,2 53,6 58,3 60,7 Euribor 3 kk, % 0,8 1,4 0,6 0,2 0,3 Korkotaso; 10 v. korko, % 3,0 3,0 1,9 1,8 2,3 * ennakkotieto ** ennuste 5

6 1.2 Kuntatalous Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. ( Turkkila) Lähde: Suomen Kuntaliiton julkaisu Kuntatalous 2/2013 kesäkuu * 2013** 2014** Toimintatuotot 11,40 11,83 12,18 12,52 Toimintakulut -35,66-37,63-38,96-40,12 Toimintakate -24,26-25,80-26,78-27,60 Verotulot 19,07 19,32 20,39 20,91 Valtionosuudet 7,66 8,07 8,26 8,22 Rahoituserät, netto 0,08 0,20 0,15 0,05 Vuosikate 2,55 1,79 2,02 1,58 Poistot -2,23-2,40-2,65-2,75 Satunnaiset erät, netto 0,12 0,25 0,20 0,20 Tilikauden tulos 0,44-0,36-0,43 0,97 Lähde: Vuodet Kuntaliitto / Tilastokeskus. Vuodet arviot, Kuntaliitto Vuosikate Vuosikate /asukas oli koko maassa: vuosi euroa Vuosikate poistoista prosentteina: vuosi % Negatiivisten vuosikatteiden lukumäärä Suomen kunnista: (ko. vuoden kuntajaolla) vuosi lkm Lainakanta Kuntien lainakanta asukasta kohti: vuosi Kunnallistalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat: vuosi 2014** 2013* % 3,0 3,5 5,5 5,4 4,0 4,0 * arvio ** ennuste 6

7 Palkkasumman kehitys: vuosi 2014** 2013* 2012* ,1 2,0 4,1 4,3 2,8 3,1 *arvio ** ennuste Peruspalvelujen hintaindeksin kasvu: vuosi 2014* 2013* 2012* % 2,0 2,3 3,4 3,3 2,6 2,0 *arvio Verotulojen kehitys Kunnallisverotulojen arvioidaan vuonna 2012 kasvavan 3,8 prosenttia, 5,3 prosenttia vuonna 2013 ja 1,4 prosenttia vuonna Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 0,14 prosenttia vuonna 2013 verrattuna vuoteen Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2013 on 19,38. Kuntien yhteisöverojen tulojen arvioidaan kasvavan 7,2 prosenttia vuonna 2013 ja vuonna 2014 nousevan 5,4 prosenttia. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin tilapäisesti vuosille kymmenellä prosenttiyksiköllä. Kuntaryhmän yhteisöveron korotettua jako-osuutta jatketaan korotettuna 5 prosenttiyksiköllä vuosina Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 % vuonna 2012 ja 29,08 % vuonna Yhteisöverokantaa alennetaan 24,5 prosentista 20,0 prosenttiin vuonna Kuntien yhteisöveromenetykset on luvattu kompensoida kunnille yhteisöveron jako-osuutta vastaavasti korottamalla. Kiinteistöveron tilitysten määrän arvioidaan kasvavan 4,7 prosenttia vuonna 2013 ja 9,0 prosenttia vuonna Vuodelle 2014 kiinteistöverojen määräytymisperusteita on muutettu mm. korottamalla jälleenhankinta-arvoja 7,14 %, alentamalla ikäalennuksen maksimimäärää 80 %:sta 70 %:iin ja tasokorottamalla maapohjien verotusarvon pohjana olevia viitehinta-arvoja 10 %. Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuonna 2010, jolloin siirryttiin niin sanottuun yhden putken malliin. Kuntien valtionosuudet laskevat vuonna 2014 n. 0,3 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 631 milj. euroa vuonna 2012 ja vuonna 2013 lisää 125 milj. euroa. Näiden leikkausten lisäksi vuonna 2014 leikataan valtionosuuksia 362 milj. euroa. Kumulatiivisesti valtionosuuksia leikataan vuoden 2011 tasosta yhteensä 1,118 milj. euroa eli asukasta kohti 208 euroa vuonna Nämä leikkaukset liittyvät valtiontalouden tasapainottamiseen. Valtionosuuksia leikataan vielä lisää 175 milj. euroa vuonna 2015, 250 milj. euroa vuonna 2016 ja 259 milj. euroa vuonna Vuodelle 2014 on tehty valtionosuusperusteisiin 2,4 prosentin kustannustason muutosta kuvaava indeksitarkastus. Lisäksi kiinteistövero on poistettu kuntien verotuloihin perustuvasta tasausjärjestelmästä. Kiinteistöveron tasauslisien yhteismäärä vuonna 2012 olisi ollut n. 764 milj. euroa kunnille. Suomussalmen laskennallinen menetys tältä osin on n. 0,365 milj. euroa. Valtionosuuksien kautta on kompensoitu kunnille verovähennyksistä aiheutuneet verotulojen vähennykset. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta. Tavoitteena on valtionosuusjärjestelmän yksinkertaistaminen vähentämällä merkittävästi laskentakriteerejä ja poistamalla kriteerien päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteerejä on lähes 50. 7

8 Kunta ja palvelurakenneuudistus Vuonna 2006 hyväksyttiin laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laki kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. Laki on voimassa Lailla luodaan edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Lain tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutetaan vahvistamalla kuntarakennetta kuntia yhdistäen ja liittäen osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajakolain säännökset kuntien yhdistämisen taloudellisesta tuesta muutetaan siten, että ne kannustavat asukasmäärältään nykyistä olennaisesti suurempiin, monta kuntaa käsittäviin kuntaliitoksiin. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Lain mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin asukasta. Lisäksi jokaisen kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, jonka tehtävänä on muun ohella kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Kunnan oli tehtävä kesäkuun 2007 loppuun mennessä suunnitelma siitä, miten uudistus toteutetaan asianomaisen kunnan osalta. Tämä ei kuitenkaan koskenut Kainuun kuntia. Soveltamisala Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa sovelletaan kuitenkin vain tämän lain 8, 9 ja :iä. (8 Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät, 9 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat, 11 valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, 12 Tietojärjestelmien ja yhteispalvelujen kehittäminen ja 13 Henkilöstön asema) Kainuun hallintokokeilu päättyi , joten Kainuun kuntia koskevat jatkossa samat säännökset kuin muitakin kuntia. Uusi kuntauudistus Nykyinen hallitus on vuonna 2011 käynnistänyt suuren kuntauudistuksen. Kuntauudistus on koko maan laajuinen ja sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista pois lukien erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut. Hallituksen kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta on yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) vahvisti kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Uudistuksen reunaehdot ja yleiset edellytykset Uudistuksen toteuttamisen yleisinä edellytyksinä ja reunaehtoina ovat seuraavat: 1) Yleiset edellytykset Uudistuksen yleisenä edellytyksenä on, että selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi selvitysalueen tulee olla perusteltu alueen kokonaisedun näkökulmasta. 8

9 Kuntarakenteen muodostamisen lähtökohtana ei ole yksittäisen kunnan, vaan kunkin alueen kokonaisetu. Vahva kunta on toiminnallisesti eheä ja se vastaa laajasta palvelukokonaisuudesta. Kunnan on kyettävä järjestämään ja tuottamaan hyvinvointipalveluita tukevia, hyvinvointia edistäviä ja palvelukysyntää ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia, jotka toimivat integroituna osana kunnan yleistä tehtäväkenttää. Näitä palveluja ovat mm. sivistys-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Muidenkin kunnallisten palvelukokonaisuuksien osalta, kuten yhdyskuntatekniikan ja ympäristöasioiden hoidossa sekä elinkeinojen edistämisessä, tarvitaan nykyistä vahvempia toimijoita. 2) Perustuslain reunaehdot Uudistuksen toteuttamisessa on otettava reunaehtoina huomioon perustuslain mukainen kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto. Reunaehtoja tulkittaessa on otettava huomioon myös perustuslakivaliokunnan mm. kielellisiä oikeuksia koskeva tulkintakäytäntö. Perustuslain reunaehdot huomioonottaen uudistus ei voi johtaa kielellisesti yhtenäisten alueiden pirstoutumiseen tai merkittäviin muutoksiin kielellisten oikeuksien toteutumisessa. Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit kuvaavat kunnan liitostarvetta. Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta (palvelu- ja väestöpohjakriteeri, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri, talouskriteeri). Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Kriteerit ovat seuraavat: 1) Palvelu- ja väestöpohjakriteerit Palvelu- ja väestöpohjakriteereiden tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti turvata kuntarakenne, joka turvaa palvelujen järjestämisen yhdenvertaisesti koko maassa sekä vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti peruspalvelujen järjestämisestä. Tarkoituksena on lisäksi vahvistaa ja edistää kuntataloudeltaan vakaampien kuntien muodostamista. Palvelu- ja väestöpohjakriteerissä on otettu huomioon palvelujen järjestämisen, tuottamisen ja rahoittamisen edellyttämä riittävä väestöpohja. Tarkastelu on tehty ottaen huomioon sekä palveluiden käyttäjien tarpeet ja oikeudet saada yhdenvertaisesti palveluja että kuntien taloudelliset, toiminnalliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat mahdollisuudet vastata palvelutarpeisiin. Kunnalla on oltava myös kyky toimia eheän ja vahvan palveluorganisaation vastuuorganisaationa. Palvelu- ja väestöpohjatarkastelussa on pyritty palvelujen turvaamisen lisäksi varmistamaan mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen. Kasvattamalla palveluiden järjestäjien väestöpohjaa vähennetään kuntien välisiä eroja, jotka liittyvät väestön palvelutarpeeseen tai rahoituskykyyn. Riittävät taloudelliset sekä henkilöstövoimavarat ovat edellytys kunnan ja koko alueen elinvoimalle ja kehittämiselle. *Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. (Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon.) * Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. * Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita. * Vahva kunta pystyy luomaan riittävät edellytykset kasvulle ja työllisyydelle sekä kantamaan paitsi palveluiden järjestämisvastuun myös vastaamaan itse kunnan riittävästä omasta palvelutuotannosta. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. 9

10 Väestöpohjan täyttävät kunnat eivät voi jättäytyä uudistuksen ulkopuolelle, mikäli väestöpohjan täyttävää toiminnallista kokonaisuutta alueella ei muutoin ole saavutettavissa. 2) Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen. Työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenteet kuvaavat asukkaiden arjen näkökulmasta alueita, joilla kuntarajojen merkitys on vähäinen, sekä kuntien keskinäistä riippuvuutta ja osaltaan kuntien työmarkkinadynamiikkaa ja kuulumista samaan talousalueeseen. Näillä alueilla kuntien kehittäminen on voimakkaasti sidoksissa elinkeinorakenteeseen. Työssäkäynti ja yhdyskuntarakennekriteerit osoittavat kuntaliitostarpeen lisäksi kuntaliitoksen selvityssuuntaa. Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit ovat toisilleen vaihtoehtoisia kriteereitä selvitystarvetta arvioitaessa. a) Työpaikkaomavaraisuuskriteeri: Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan kunnan työssäkäyvän väestön ja kunnassa olevien työpaikkojen suhdetta. Vahva työpaikkaomavaraisuusaste kuvaa kunnan elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja kykyä vastata alueensa elinkeinotoiminnan kehittämisestä. * Selvitystarvetta osoittaa, mikäli työpaikkaomavaraisuuskriteeri jää alle 80 prosentin. b) Työssäkäyntikriteeri: Pendelöinti on laajamittaista. Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinkunnan ulkopuolella. Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntialueiden pendelöintiprosentteihin ja sitä sovelletaan seuraavasti: Suuret kaupunkiseudut: * Kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 35 %. Pendelöinnin suuntautuminen osoittaa selvitysalueiden suunnat. Suuriksi kaupunkiseuduiksi luetaan Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seudut. Muut työssäkäyntialueet * Kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 25 %. Pendelöinnnin suuntautuminen osoittaa selvitysalueiden suunnat. c) Yhdyskuntarakennekriteeri: Kokoaa yhteen alueita, joilla yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon tarve on suurin. Koskee kaupunkiseudun keskustaajamaa ja lähitaajamaa silloin, kun keskustaajaman kasvupaine ulottuu vahvana lähitaajamaan asti. Yhdyskuntarakennekriteeritarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Tukena voidaan tarvittaessa käyttää myös selvityksiä asioinnin suuntautumisesta sekä yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeistä silloin, kun ne tukevat yhdyskuntarakenteeltaan eheiden alueiden syntymistä. Kunnilla on kuitenkin selvitysvelvollisuus, vaikka työpaikkaomavaraisuus- tai pendelöintiprosentti ei sitä edellyttäisi, jos selvitystarve on ilmeinen yhdyskuntarakennekriteerin ja alueen kokonaistarkastelun perusteella. Kriteerin soveltaminen Helsingin metropolialueella: Metropolialueella selvitysalueiden tulee koostua kunnista, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineiden vuoksi. Alueen on lisäksi oltava perusteltu alueen kokonaisnäkökulmasta ja muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. 3) Talouskriteeri Talouskriteerin tarkoituksena on varmistaa kunnan taloudellinen kantokyky vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta. Talouskriteerin täyttäisivät kunnat, - joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin (kriisikunnat); tai - joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät valtionosuuslain 63a :n mukaisten rajaarvojen täyttymistä. Tässä tapauksessa kriteerissä otetaan huomioon 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kolmena vuonna peräkkäin. 10

11 Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa: * alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a :n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai * taseen kertynyttä alijäämää on vähintään 500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä. Poikkeusperusteet Kriteereistä poikkeamisen tulisi olla mahdollista mm. erityisen harvan asutuksen, kielellisten oikeuksien turvaamisen sekä toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen perusteella. Poikkeukset eivät kuitenkaan ole automaattisia, vaan niiden tarve arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon alueen näkökulma ja poikkeamisen tulee olla mahdollista vain, jos kunnalla on edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja kunnan riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelakityöryhmä valmistelee tarkemmin poikkeusperusteita edellä mainitulta pohjalta Kuntauudistuksen eteneminen ja sisältö (KL ) Uudistus sisältää: 1. rakennelain, joka tuli voimaan uusi kuntalaki, joka tulisi voimaan ja osittain jo voimaan 3. uusi valtionosuuslaki, joka tulisi voimaan Vahvistettujen kriteereiden pohjalta on hyväksytty kuntarakennelaki. Kuntauudistuksen eteneminen on viivästynyt ja kuntien lausuntokierros siirtynee vuoden 2013 puolelle (tilanne ). Kunnat antoivat lausunnot kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä ja käynnistetystä kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Suomussalmen kunnanvaltuusto antoi ko. lausunnon Lausunnossa valtuusto päätti mm., että kunnallishallinnon työryhmän esittämän kuntajakoselvityksen osalta Suomussalmi olisi valmis tekemään selvityksen Hyrynsalmen kanssa. Kuntauudistuksen kriteerit Kuntajohtajat (vuoden 2011 tp tiedot) Väestö > lasta / vuosi Työpaikkojen omavaraisuus > 80 Vuosikate /as (383) Lainakanta /as (2 037) Vero-% (19,25) Omavarai suusaste Kertynyt alijäämä enint. 500 euroa/as Hyrynsalmi , ,25 65,2-540 Kajaani , ,00 60,4-413 Kuhmo , ,25 64,1-155 Paltamo , ,50 44,3 367 Puolanka , ,00 76,1 474 Ristijärvi , ,75 62, Sotkamo , ,75 71,2-140 Suomussalmi , ,50 76, Vaala , ,00 40,4-724 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen lähtökohtana ovat pääministerin asettaman kunta-sote koordinaatiotyöryhmän linjaukset Linjausten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti vahvoilla peruskunnilla. Uudistuksen myötä sote-palveluja voivat järjestää kunnat ja sote-alueet. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Poikkeuksena sote-alueen hallintomalli voi olla myös kuntayhtymä. Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset mennessä. 11

12 Valtionosuusuudistus Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja rahoitus koko maassa. Tavoitteena on muodostaa uudesta järjestelmästä kannustava ja selkeä. Valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan vähentämällä merkittävästi laskentakriteereitä, joita nykyjärjestelmässä on lähes 50. Valtionosuudet perustuvat jatkossakin merkittävästi kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Järjestelmän kannustavuutta lisätään siirtämällä painopistettä kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Kainuun kuntien kunta- ja palvelurakenteen esiselvitystyö Kainuun kuntien kunta- ja palvelurakenteen esiselvitystyö on valmistunut Esiselvityksen tavoitteena on tukea paikallista keskustelua ja päätöksentekoa tulevaisuuden rakenteellisista vaihtoehdoista. Selvityksessä tarkastellaan monipuolisesti ja eri näkökulmista tavoitteiden (mm. elinvoima, asukkaiden hyvinvointi) edellyttämiä toimintamalleja ja rakenteellisia ratkaisuja: kunnat ja kuntarakenteen muutokset sekä kuntien välisen yhteistyön kehittäminen. Työn toteutti erityisasiantuntija Antti Kuopila Kuntaliitosta. 12

13 1.3 Kainuun maakunta Maakunnan alueellinen kehitys Väestö Kainuun väkiluku Vuosi Hlöä Kainuun muuttotase on ollut koko ja 2000-luvun ajan negatiivinen. Jakson aikana Kainuun taajamaväestön määrä on kasvanut noin :lla, mutta maaseutuväestön määrä vähentynyt yli :lla. Viime vuosina myös joidenkin taajamien väkiluku on lähtenyt laskuun. Ikärakenteeltaan Kainuu poikkeaa muusta maasta siten, että muita ikäryhmiä on keskimääräistä vähemmän ja yli 65-vuotiaita 2,7 % keskimääräistä enemmän. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Kainuun väestön väheneminen jatkuu ja väkiluku olisi asukasta vuonna Väkiluku vähenisi nykyisestä 3538 asukkaalla eli 4,4 prosenttia. Työvoima ja työllisyys Kainuun työvoima Vuosi Työvoima (hlöä) Työttömät (hlöä) % 14,6 11,8 11,5 12,8 Koko maan tyött.aste % 11,7 9,1 8,7 9,6 Kainuun maakunnan hallinto ja yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta alkoi vuoden 2005 alussa Kainuun hallintokokeilusta annetun lain ( / 343) perusteella. Koko Kainuun maakunta oli yhtenä vaalipiirinä vuoden 2008 vaaleissa. Kuntakohtaisia kiintiöitä maakuntavaltuutetuilla ei ollut. Maakuntavaltuustoon vaalikaudelle valittiin 59 valtuutettua ja lisäksi 2 edustajaa Vaalasta. Suomussalmelaisia valtuutettuja valittiin 5. Maakunnan muut toimielimet, jotka maakuntavaltuusto valitsi, olivat tarkastuslautakunta, maakuntahallitus, koulutuslautakunta sekä sosiaali- ja terveyslautakunta. Maakunta huolehti sosiaali- ja terveydenhuollosta lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, sekä toisen asteen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävistä. Perussopimuksessa maakunnan tehtäväksi annettiin suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, yleisestä elinkeinopolitiikasta ja markkinoinnista huolehtiminen sekä yhteistyön edistäminen ja etujen valvominen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala huolehti kuluttajaneuvonnasta ja talous- ja velkaneuvonnasta sekä holhoustoimessa tarvittavista edunvalvontapalveluista. Maakuntavaltuustolla oli laaja toimivalta maakunnan kehittämisessä. Tarkoitukseen osoitettava valtion rahoitus koottiin sisäasiainministeriön hallinnonalalle ja maakuntavaltuusto jakoi osuudet eri tarkoituksiin yhteistyössä alueviranomaisten, kuten Metsäkeskuksen ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö - keskuksen kanssa. Maakunnan ja kuntien välillä oli tehty yhteistoimintasopimus, jonka mukaan maakunta tuotti hallinnon tukipalveluina talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palvelut. Kainuun maakuntahallinto päättyi , koska maankuntahallinnon jatkosta ei syntynyt kuntien yksimielistä päätöstä. Kainuun hallintokokeilua olisi voitu jatkaa vielä 2016 loppuun, jos kunnat olisivat olleet yksimielisiä jatkon osalta. Puolangan kunta ei hyväksynyt kokeilun jatkoa. 13

14 Kainuun kuntia koskee 2013 alkaen normaali lainsäädäntö ja kuntarakenneuudistuksen säännökset. Kainuun kuntien yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun kunnat päättivät (Puolanka vain osajäsenenä sotessa), että yhteistoimintaa jatketaan seuraavasti: 1. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustettiin Kainuun liitto -kuntayhtymä Jäsenkuntien maksuosuus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen asukasluvun mukaisessa suhteessa. 2. Sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä varten perustettiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Puolangan kunta on osajäsenenä sairaanhoitopiirissä, kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät soten osalta samoilla perusteilla kuin maakuntahallintokokeilussa eli ns. verotulorahoituksen (valtionosuudet ja verotulot) pohjalta. Aikaisemmasta poiketen kuntien STM valtionosuus pois lukien päivähoidon valtionosuus kohdistetaan suoraan päältä kuntakohtaiseen verorahoitusosuuteen. STM:n valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 % / 50 %). 3. Toisen asteen koulutus Lukiotoiminta palautui peruskunnille takaisin. Ammatillisen koulutuksen hoitaa Kajaanin kaupunki erillisen toisen asteen koulutusliikelaitoksen kautta. Kuhmo ja Suomussalmi tekevät erillisen sopimuksen Kajaanin kanssa koulutuksen järjestämisestä oman kuntansa ammatillisen koulutuksen toimipaikassa. Kajaanin kaupunki varaa Suomussalmen toimipaikan käyttöön tarvittavan määrän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja. Suomussalmen kunta vastaa Suomussalmen toimipaikan nettokustannuksista. 4. Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalveluiden (kirjanpito, palkkalaskenta ja atk) hoidetaan sote-kuntayhtymässä entisen yhteistoimintamallin pohjalta. Kuntien maksuosuudet määräytyvät samoilla perusteilla kuin maakuntahallinnon aikana eli suoriteperusteilla. 14

15 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2.1 Kunnan perusinformaatio Kunnan alue ja sijainti Kunnan kokonaispinta-ala on 5 857,9 km 2, josta maapinta-alaa 5 270,7 km 2. Suurin pituus luoteesta kaakkoon on 120 km ja leveys koillisesta lounaaseen 80 km. Kunnan alueen halki kulkee valtatie numero 5, E73. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Kajaanissa, 115 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta. Hallinnollinen asema Suomussalmi kuuluu Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueeseen (Nuts2, EU-luokitus), Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon, Kainuun maakuntaan (Nuts3) ja Kehys Kainuun seutukuntaan (Nuts4). Valtion paikallishallinnossa kuulumme Suomussalmen kihlakuntaan. Poliisihallinnon osalta Suomussalmi kuuluu alkaen Kainuun poliisilaitokseen, jonka pääpoliisiasema on Kajaanissa ja poliisiasema Suomussalmella. Kainuun poliisilaitos yhdistyy alkaen Oulun poliisilaitokseen. Syyttäjäasiat hoidetaan Oulun syyttäjäviraston Kajaanin palvelupisteessä. Ulosoton tehtävät hoidetaan Kainuun ulosottoviraston Suomussalmen sivupisteessä. Maistraatin asiat hoidetaan Pohjois-Suomen maistraatissa Kajaanissa. Oikeusministeriön hallinnonalalla Suomussalmen kunta on siirtynyt alkaen Kuusamon käräjäoikeuden piiristä Kainuun käräjäoikeuden piiriin. Hovioikeuden osalta Suomussalmi kuuluu Itä-Suomen hovioikeuteen. Hallinto-oikeuden osalta Suomussalmi kuuluu Oulun hallintooikeuden piiriin. Kelan osalta Suomussalmi kuuluu Pohjois-Pohjanmaan vakuutuspiiriin ja Suomussalmella on palvelupiste. Kuntarakenne Suomussalmen kunta on jaettu 7 osa-alueeseen (väestötilaston mukaisiin suuralueisiin), jotka ovat Suomussalmen keskusta, Kirkonkylä, Juntusranta (Ruhtinansalmi), Näljänkä-Pesiö, Näätälä-Myllylahti, Vuokki ja Taajamaseutu. Osa-alueet jakautuvat pienalueisiin (28) eli kylätoiminta-alueisiin. Kyläkeskukset muodostavat taajamien kanssa kunnan toiminnallisen keskusverkon, joka on pohjana eri palvelujen ja toimintojen mitoituksessa. Tieyhteydet kunnan osa-alueiden keskuksiin ja kuntakeskukseen ovat varsin joustavat ja luovat hyvät edellytykset kehittämiselle. Väestö ja työvoima Kunta Kunnan väkiluvun kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste* vuoteen 2040 (päiv MK) VÄESTÖ VÄESTÖENNUSTE , HENKILÖ Tilastokeskus Tilastokeskus Asukasluku (henk.) Asukasluvun vuosimuutos (%) Väestöennuste 2015 (henk.) Väestöennuste 2025 (henk.) Väestöennuste 2040 (henk.) Kuhmo Sotkamo , Suomussalmi , Koko maa , Kainuu , Suomussalmen väestö 31.12: Vuonna Asukasta

16 * * * * *oma ennuste Väestö ikäryhmittäin Vuosi * 2014* 2015* 2016* % osuus 0 6 v % 4,5 % 4,4 % 4,4 % 4,2 % 4,0 % 3,9 % 3,9 % 7 64 v % 69,9 % 69,3 % 68,2 % 68,8 % 69,3 % 69,4 % 69,7 % v % 12,5 % 13,1 % 14,0 % 13,5 % 13,0 % 12,9 % 12,8 % v % 9,9 % 9,7 % 9,8 % 9,9 % 9,8 % 9,9 % 9,9 % Yli 85 V % 3,1 % 3,4 % 3,6 % 3,6 % 3,9 % 3,9 % 3,8 % Yhteensä muutos/as %-muutos -1,9-2,3-1,5-2,0-0,8-0,8-0,9 Lähde: Kuntaliitto/Tilastot/omat arviot *ennakkotieto Tilastokeskuksen ennusteen* mukaan väestön väheneminen hidastuu 2000 luvun alun yli 2 prosentin vuosittaisesta alenemisesta 1,5 prosenttiin. Vuonna 2013 väkiluku on elokuun loppuun mennessä alentunut 112 henkeä eli 1,3 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna väestön aleneminen on samalla tasolla. Väestörakenteen kehityssuunta on edelleen vinoutumassa. Lasten ja työikäisten määrä laskee koko väestön määrää nopeammin. 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2012 lopussa yli 65-vuotiaiden osuus oli 27,4 prosenttia, mikä on yli 8,0 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvoa korkeampi. Vanhempien ikäryhmien osuus nousee edelleen eli yli 75-vuotiaiden osuus oli 13,4 prosenttia vuonna Lapsia syntyi Suomussalmella: Vuonna

17 Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde alueittain , ,9 57,6 60,6 58,6 65,7 72,5 64,4 76, KOKO MAA Kainuun maakunta Suomussalmi Lähde: Tilastokeskus Väestöennuste 2012 Väestöllinen huoltosuhde alueittain. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa, paljonko on lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohden. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi * oma arvio Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: ELY-keskus työttömyys - % as.luku atv-% työvoima työlliset työttömät , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 2013* , * , ,0 2015* , ,0 2016* , ,5 Työttömiä työnhakijoita oli 568 henkilöä eli 15,3 % työvoimasta. 17

18 Elinkeinorakenne Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus Suomussalmi Kainuu Koko maa lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto , , Jalostus , , Palvelut , , Tuntematon 60 2, , Yhteensä , , Yritystoimipaikat v kunnassa: 404 Työllinen työvoima Suomussalmi Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus lkm % lkm % Maa- ja metsätalous , ,2 Jalostus , ,2 Palvelut , ,5 Tuntematon 60 1,9 68 2,2 Yhteensä Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima ja Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. (Vuoden 2005 alusta lähtien työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat.) 18

19 2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN ARVOT 2. TOIMINTA-AJATUS 3. VISIO YHTEISÖLLISYYS Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. MUUTOSVALMIUS Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen muutos on mahdollisuus ja uuden alku. KESTÄVÄ KEHITYS Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. SIVISTYS Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. KANNUSTAVUUS Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 19

20 2.2.1 Yhteiset tavoitteet ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN 1. Hyvien peruspalvelujen ylläpito ja kehittäminen 2. Koko Kainuun elinkeinoyhteistyön lisääminen 3. Tehokas toimitilojen hankinta ja vanhojen tilojen hyötykäyttö ja jalostus 4. Aktiivinen tonttipolitiikka 5. Yritystoimintaan ja yrittäjyyteen kannustaminen 6. Koulutukseen ja innovaatioihin panostaminen 7. Kuntamarkkinoinnin lisääminen 8. Yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin osallistuminen Kainuun liitto yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on laatimassa Kainuun Venäjä strategiaa Kunnan Venäjä strategia päivitetään tämän työn valmistuttua. TALOUS 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 1. Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota 2. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 3. Parannamme työhyvinvointia 4. Varmistamme uusien osaajien saannin Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Sen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. 20

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntakoulutus toimittajille Hotelli Seurahuone, Helsinki Ylijohtaja Päivi Laajala Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa

Lisätiedot

Kuntauudistus. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntajohtajapäivät, Kuopio 31.8.2012

Kuntauudistus. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntajohtajapäivät, Kuopio 31.8.2012 Kuntauudistus Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntajohtajapäivät, Kuopio 31.8.2012 Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2014 2015

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2014 2015 Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v. 2013 2015 Suomussalmen kunta Suomussalmen kunnan TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2014 2015 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 4.12.2012 Sisältö Matti Mulari ja

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v. 2012 2014

Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v. 2012 2014 Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v. 2012 2014 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 14.12.2011 Sisältö Matti Mulari ja Maija Kyllönen Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo SISÄLLYS 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT...1

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 68 3.5.2005 Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen kirjaamisesta 1 Lausuntopyyntö Kainuun hallintokokeilusta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2016-2017

TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2016-2017 Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v. 2015 2017 Liite 3 Kv 9.12.2014 Suomussalmen kunta Suomussalmen kunnan TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2016-2017 Kunnanhallituksen esitys 18.11.2014 Painopaikka

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen Kunnanhallitus 20 24.01.2012 Kunnanvaltuusto 4 26.01.2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen 15//2010 KH 20 Valmistelijana:

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien vastuulle 1.1.2013 lähtien siten, että

Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien vastuulle 1.1.2013 lähtien siten, että 8 KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTYMÄN PURKUSOPIMUS 1. SOPIMUK SEN TAR KOITUS Kainuun maakunta - kuntayhtymä on huolehtinut maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Kunnanvaltuusto 5.4.2006, 17 Voimaantulo 1.5.2006 SISÄLLYSLUETTELO I Luku: Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala 2 2 Taloudellisuus

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2016-2017

TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2016-2017 Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v. 2015 2017 Suomussalmen kunta Suomussalmen kunnan TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2016-2017 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 9.12.2014 Painopaikka Suomussalmen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Lapin kuntapäivä Ajankohtaiset kunta-asiat. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto

Lapin kuntapäivä Ajankohtaiset kunta-asiat. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Lapin kuntapäivä 25.9.2012 Ajankohtaiset kunta-asiat Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö,

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot