Pyhäjoen Hanhikivenniemen vesikasvillisuustarkkailu ja ydinvoimalaitoksen käytönaikaisten vaikutusten arviointi

Transkriptio

1 ALLECO RAPORTTI N:O 9/2014 Pyhäjoen Hanhikivenniemen vesikasvillisuustarkkailu ja ydinvoimalaitoksen käytönaikaisten vaikutusten arviointi (Korjattu versio ) Juha Syväranta & Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI Helsinki, Finland Tel (0)

2 OTSIKKO: Pyhäjoen Hanhikivenniemen vesikasvillisuustarkkailu ja ydinvoimalaitoksen käytönaikaisten vaikutusten arviointi korjattu versio PÄIVÄMÄÄRÄ: TEKIJÄ(T): Juha Syväranta & Jouni Leinikki JULKAISU: Alleco Oy raportti n:o 9/2014 JULKAISIJA: VIITTAUSOHJE: Alleco Oy, Veneentekijäntie 4, Helsinki, Syväranta, J. & Leinikki, J. 2014: Pyhäjoen Hanhikivenniemen vesikasvillisuustarkkailu ja ydinvoimalaitoksen käytönaikaisten vaikutusten arviointi korjattu versio Alleco Oy raportti n:o 9/2014. Alleco Oy Kansikuva: Näkinpartaisia ja ahvenvitaa Yppärissä 2014 Juha Syväranta 2

3 Sisältö Johdanto... 4 Tutkimusalue ja menetelmät... 4 Tulokset... 6 Tulosten tarkastelu ja vaikutusten arviointi... 9 Näkinpartaisniityt... 9 Uposkasvivaltaiset pohjat Todennäköiset vaikutukset Kirjallisuus Liite 1: linjakohtainen alkuperäisaineisto

4 Johdanto Fennovoima Oy selvittää sähköteholtaan noin megawatin suuruisen ydinvoimalaitoksen rakentamista Pyhäjoen Hanhikivelle. Hanhikiven ranta-alueelle rakennetaan ydinvoimalaitoksen satamalaituri, aallonmurtajat sekä jäähdytysvesien otto- ja purkupaikkoihin liittyviä rakenteita. Voimalaitoksen käytön aikana puretaan jäähdytysvettä Hanhikivenniemen pohjoispuolelle. Tämä aiheuttaa meriveden lämpenemistä Hanhikivenniemen ympäristössä. Tämän raportin tarkoituksena on antaa tietoa vesikasvillisuuden esiintymisestä Hanhikiven edustalla ja Yppärin vertailualueella, jotta hankkeen käytönaikaisia vaikutuksia meriympäristöön voidaan arvioida ja seurata. Huomiota on kiinnitetty erityisesti uhanalaisiin lajeihin ja luontotyyppeihin. Itämeren uhanalaisista vedenalaisista luontotyypeistä tulevat Perämeren osalta kyseeseen lähinnä näkinpartaisniityt, jonka uhanalaisluokitus koko Suomen osalta on EN (erittäin uhanalainen) ja uposkasvivaltaiset pohjat, joka koko maan mittakaavassa on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym. 2010, Raunio ym. 2008). Näiden huomattavin uhanalaistumisen syy on rehevöityminen, mutta Perämeren osalta ei kummankaan luontotyypin yleisyydestä tai uhkatekijöistä ole riittävästi tietoa uhanalaisuuden määrittämiseksi (uhanalaisuusluokitus DD), vaikka molempia tiedetään esiintyvän alueella yleisesti (Raunio ym. 2008). Lämpötilan nousu merivedessä aiheuttaa samantapaista rehevöitymistä kuin ravinteiden lisääntyminen (Løvendahl Raun 2013). Veden happipitoisuus laskee lisääntyneen hajotustoiminnan ja korkeamman lämpötilan seurauksena. Kun vesialue rehevöityy, kasvillisuus muuttuu putkilokasvivaltaiseen suuntaan (Helcom 2009). Lämpötilan nousu voi vaikuttaa myös voimalaitosta ympäröivän merialueen jääpeitteen paksuuteen ja kestoon. Hanhikiven alueella on aikaisemmin tutkittu vesikasvillisuutta muun muassa Alleco Oy:n toimesta (Leinikki ym. 2012, Ilmarinen ym. 2009). Menetelminä on käytetty laitesukeltamista ja kahlaamista. Näiden tutkimusten perusteella yleisimmät kasvilajit ovat ahvenvita ja mukulanäkinparta. Tässä raportissa esitetyt tulokset on kerätty päävyöhykelinjamenetelmällä. Nyt tutkitut linjat voivat toimia voimalaitoksen käytönaikaisina seurantalinjoina. Jäähdytysvesien leviämistä on mallinnettu Suomen YVA Oy:n toimesta (Lauri 2013). Mallinnuksen perusteella jäähdytysvesien pääleviämissuunta on pohjoinen ja koillinen. Vesikasvien tutkimuslinjat on sijoitettu alueelle, johon lämpeneminen pääosin kohdistuu. Tutkimusalue ja menetelmät Vesikasvillisuuden esiintymistä tutkittiin 15 paikassa Hanhikivenniemen ja Lännennokan välisellä alueella ja viidessä paikassa vertailualueella (kuva 1). Yppärin Ulko-Harmissa sijaitseva vertailualue noin 13 kilometriä Hanhikivenniemestä lounaaseen edustaa pohjanlaadultaan ja avoimuudeltaan samanlaista ympäristöä kuin Hanhikivenniemi. Molempien niemien itäpuolella avautuvat laajat murtovesilahdet, jotka mahdollistavat niin ikään kasvillisuuden vertailun. Kasvillisuus kartoitettiin tarkennetulla päävyöhykelinjamenetelmällä (Kuoppala ym. 2008). Tarkkailussa kiinnitettiin erityistä huomiota uhanalaisiin lajeihin ja luontotyyppeihin. Ennakkotietojen valossa todennäköisin uhanalainen luontotyyppi oli näkinpartaisniityt. Päävyöhykelinjamenetelmä perustuu viisi metriä leveisiin linjoihin, joissa kasvillisuus kartoitetaan tulvarajalta sen esiintymisen syvärajalle asti. Menetelmässä kasvillisuus jaetaan eri 4

5 pääelomuototyyppeihin, kuten ilmaversoiset, uposlehtiset ja pohjalehtiset. Vyöhykkeille määritetään alku- ja loppuetäisyydet linjan alusta lukien. Lisäksi kirjataan alku- ja loppusyvyys. Tässä työssä kirjattiin erikseen kasvusyvyydet näkinpartaisille aina kun niitä esiintyi. Yleisyys ja peittävyys linjalla arvioidaan kullekin kasvilajille vain kerran. Yleisyys lasketaan jakamalla linja sataan osaan ja arvioimalla sitten, kuinka monella osalla tiettyä lajia esiintyy. Peittävyytenä käytetään puolestaan keskimääräistä prosenttipeittävyyttä. Kuva 1. Vesikasvillisuuden seurantalinjat 1 15 Hanhikivenniemen ja Lännennokan välillä ja vertailulinjat 1 5 Yppärissä. Fennovoiman ydinvoimalan vaikutusta kasvillisuuteen arvioitiin mallintamalla meriveden lämpötilan muutosta. Käytössä olivat Suomen YVA Oy:n laatimat ennusteet voimalaitoksen jäähdytysvesien aiheuttamasta lämpötilan noususta Hanhikiven ympäristössä. Vesikasvillisuus on runsaimmillaan matalassa vedessä, joten arvioinnissa käytettiin vuoden 2012 mallia, jossa oli mallinnettu meriveden lämpötilan muutos pintakerroksessa. Näkinpartaisia tavataan pääosin alle kahden metrin syvyydessä (Tolstoy ja Österlund 2003). Jääpeitteen muutoksen arvioinnissa käytettiin Suomen YVA Oy:n mallintamaa jäätilannetta maaliskuussa

6 Tulokset Tutkimuslinjoilla havaittiin yhteensä 33 kasvi- tai levälajia, joista 20 oli varsinaisia vesikasveja ja 13 rantakasveja. Mukulanäkinparta Chara aspera ja ahvenvita Potamogeton perfoliatus olivat selvästi runsaslukuisimmat lajit. Muita yleisiä kasveja olivat merihaura Zannichellia palustris, hentovita Potamogeton pusillus, merivita Potamogeton filiformis ja hapsivita Potamogeton pectinatus. Matalissa lahdissa viihtyvät ärviät Myriophyllum spp. olivat selvästi harvalukuisempia kuin vidat. Kovien pohjien levistä havaittiin vain yksi laji, viherahdinparta Cladophora glomerata, ja sitäkin vain yhdellä pisteellä. Täydelliset linjakohtaiset kasvihavainnot on koottu liitteeseen 1. Näkinpartaisleviä tavattiin 13 linjalla Hanhikivenniemen ja Lännennokan välillä ja viidellä linjalla Yppärin vertailualueella. Näkinpartaisten yleisyydet ja peittävyydet on esitetty linjakohtaisesti taulukossa 1. Runsaimmat kasvustot havaittiin linjoilla 6 8 Kultalanlahdessa sekä Yppärin vertailualueen linjalla 4 (taulukko 1). Kaikki havaitut näkinpartaiset olivat mukulanäkinpartaa Chara aspera. Uhanalaisia lajeja tavattiin vain Yppärin vertailualueen linjalla 5, jossa kasvoi pieni määrä ahdinsammalta Rhynchostegium riparioides. Laji kuuluu punaisen listan luokkaan NT silmälläpidettävät lajit (Rassi ym. 2010). Muita uhanalaisia lajeja ei havaittu. Taulukko 1. Mukulanäkinparran Chara aspera yleisyys ja peittävyys Hanhikivenniemen merialueella (linjat 1 15) ja Yppärin vertailualueella (linjat V1 V5). Linja Pvm Yleisyys Peittävyys Lat Long , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3619 V , ,0818 V , ,08888 V , ,10568 V , ,11178 V , ,11756 Suomen YVA Oy on toimittanut voimalaitoksen suunnittelutyön tueksi malleja laitoksen käytönaikaisesta vaikutuksesta veden lämpötilaan. Mallien mukaan vaikutus olisi voimakkaimmillaan Hanhikivenniemen kärjessä ja leviäisi siitä pääasiassa pohjoiseen ja koilliseen. 6

7 Meriveden lämpötila nousi mallin mukaan yli kymmenen astetta jäähdytysvesien purkuputken suulla Hanhikivenniemessä (kuva 2). Lämmittävä vaikutus levisi laajemmalle alueelle pintavedessä kuin 2 3 metrin syvyydessä. Kuva 2. Lämpötilan nousu pintavedessä Hanhikivenniemen edustalla kesäkuussa 2012, mikäli voimalaitos olisi tuolloin ollut käytössä. Lämpötilaeroa kuvaavan mallin mukaisesta hilasta poimittiin kasvillisuuslinjan alkupisteen kohdalla oleva arvo. Vesikasvillisuuden tarkkailulinjoilla 1 4 lämpötilan muutos oli yli neljä astetta (taulukko 2). Vesikasvillisuuden tarkkailulinjoilla 5 6 lämpötila nousi kahdesta neljään astetta. Linjoilla 7 15 lämpötila nousi alle kaksi astetta (taulukko 2). Kasvillisuuslinja tehdään kasvillisuuden alarajalle saakka, joten yksittäisen linjan pituus voi pohjan jyrkkyydestä riippuen olla yli sata metriä. Tuolloin lämpötilaero linjan lopussa voi olla eri kuin linjan alussa. 7

8 Taulukko 2. Mallinnettu meriveden lämpötilan muutos syvyydessä 0 1 metriä kesäkuussa 2012 voimalan vaikutusalueella (linjat 1 15) ja vertailualuella. Lämpötila-arvo on linjan alkukoordinaateilta. Linja Pvm Lat Long Lämpötilan muutos C , , , , , , , ,2708 6, , , , , , , , ,2934 2, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3619 0,65 V , , V , , V , , V , , V , , Voimalaitoksen jäähdytysvedet vaikuttavat jääpeitteeseen etenkin Hanhikivenniemestä pohjoiseen ja itään. Kuvassa 3 on ennustettu jäätilanne maaliskuun alussa 2013, mikäli voimala olisi ollut käytössä. Hanhikiven pohjoispuolinen alue on lähes jäätön, vaikka ulompana merellä jää on paksumpaa. 8

9 Kuva 3. Ennuste jääpeitteestä Hanhikivenniemen ympäristössä, jos voimala olisi ollut käytössä. Tulosten tarkastelu ja vaikutusten arviointi Kasvillisuus Hanhikivenniemen pohjois- ja itäpuolella koostuu ennen kaikkea eri vidoista ja näkinpartaisista. Kaksi yleisintä lajia olivat tämän tutkimuksen perusteella ahvenvita Potamogeton perfoliatus ja mukulanäkinparta Chara aspera. Tulokset ovat linjassa aiempiin alueella tehtyihin selvityksiin (Leinikki ym. 2012, Ilmarinen ym. 2009). Hanhikivenniemen alueella ei tässä tutkimuksessa havaittu uhanalaisia lajeja, mutta Yppärin vertailualueella noin 13 kilometriä Hanhikivestä lounaaseen havaittiin ahdinsammalta Rhynchostegium riparioides, joka kuuluu silmälläpidettäviin lajeihin. Aiemmin Hanhikiven ympäristössä on havaittu ahdinsammalen ohella myös vellamonsammalta Fissidens fontanus (Ilmarinen ym. 2009). Se kuuluu ahdinsammalen tavoin silmälläpidettäviin lajeihin. Hentovita Potamogeton pusillus, jota tavattiin useilla linjoilla, on koko valtakunnan tasolla mainittu harvinaiseksi (Vuokko ja Väre 2005). Perämerellä sitä kuitenkin tavataan varsin yleisesti, eikä lajilla ole uhanalaisluokitusta. Näkinpartaisniityt Hanhikivenniemen ja Halkokarin välillä kasvaa laajoja näkinpartaisniittyjä. Tiheimmät kasvustot havaittiin Takarannan merenrantaniittyjen kohdalla, missä tehtiin linjat 6 8. Näkinpartaisniityt sijaitsevat juuri siellä, missä niiden esiintymisestä luotu malli antaa olettaa (Ilmarinen ym. 2009). Mallissa otettiin huomioon ennen kaikkea syvyys ja suojaisuus. 9

10 Kaikki havaitut näkinpartaiset olivat mukulanäkinpartaa. Laji ei ole uhanalainen. Näkinpartaisniityillä esiintyy tavanomaisesti mukulanäkinparran joukossa muita harvinaisempia näkinpartaislajeja. Niitä ei tässä kartoituksessa havaittu. Harvalukuisten lajien havaitsematta jääminen on kuitenkin luonteenomaista päävyöhykemenetelmällä tehtävissä tutkimuksissa. Luontotyyppinä näkinpartaisniityt kuuluu luokkaan EN erittäin uhanalainen (Raunio ym. 2008). Luokitus on annettu koko valtakunnan tasolla, mutta maakuntatasolla tiedot ovat pääosin puutteellisia. Ainoastaan Merenkurkun osalta on määritetty luokaksi VU vaarantunut (Raunio ym. 2008). Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa eli VELMUssa on kerätty aineistoa vesikasvillisuuden levinneisyydestä ja yleisyydestä. VELMUn tavoitteena on tuottaa malleja vesikasvien esiintymisestä. Niiden avulla voidaan ottaa kantaa myös lajien uhanalaisuuteen. Malleja ei ole vielä saatavissa, mutta aineistosta voidaan jo arvioida näkinpartaisten esiintymistä yleisellä tasolla. Aineiston perusteella Perämerellä tavataan näkinpartaisniittyjä muun muassa Kalajoella Rahjan saaristossa, Hailuodon eteläpuolella, Lumijoen Varjakassa, Iin Krunneilla, Oulun Kraaselissa ja Kemissä Perämeren kansallispuistossa. VELMU-aineistossa näkinpartaisniittyjä tavataan noin kolmasosalla niistä havaintopaikoista, jotka sattuvat syvyysvyöhykkeelle 0 2 metriä. Näkinpartaisia on tulkittu esiintyvän, jos niiden peittävyys on vähintään kymmenen prosenttia. Havainnot vahvistavat sen, että näkinpartaisia ei tavata liian avoimilla paikoilla kuten Hailuodon länsipuolella, mistä on runsaasti havaintoja näkinpartaisille sopivalta syvyysvyöhykkeeltä. Suojainen sijainti onkin todennäköisin syy siihen, että näkinpartaisten peittävyys oli suurimmillaan tämän tutkimuksen linjoilla 6 8. Näkinpartaisniittyjen uhkia ovat rehevöityminen ja kasvupaikkojen umpeenkasvu (Mäkinen 2008). Lämpötilan nousulla tiedetään olevan samankaltaisia vaikutuksia kuin rehevöitymisellä (Løvendahl Raun 2013). Ydinvoimalan lämpimillä lauhdevesillä voi siis olla samanlaisia vaikutuksia kuin rehevöitymisellä. Yleisesti voi todeta, että kasvillisuus muuttuu rehevöitymisen ja lämpötilan nousun vaikutuksesta rihmalevä- ja putkilokasvivaltaiseksi (Helcom 2009). Perämerellä kasvillisuutta peittää tyypillisesti piileväkerros. Mikäli piilevät edelleen runsastuvat lämpötilan nousun seurauksena, näkinpartaisten yhteyttäminen voi vaikeutua. Piilevien runsastuminen vaikuttaisi tuolloin kuten veden samentuminen: valoa tunkeutuisi aiempaa heikommin näkinpartaisten yhteyttämissolukoihin. Lisäksi lämpimään veteen sitoutuu vähemmän liukoista happea kuin kylmään. Korkea lämpötila ja vesipatsaan alhainen happipitoisuus voivat heikentää vesikasvien juurten ja lehtien muodostumista. Eri kasvilajit reagoivat eri tavoin lämpötilan nousuun, mutta lämpötilan ja happipitoisuuden vaikutus näyttäisi korostuvan juuri kasvukaudella (Løvendahl Raun 2013). Pieni lämpötilan nousu voi itse asiassa parantaa näkinpartaisten kasvuolosuhteita, tavataanhan näkinpartaisia luonnostaan suojaisissa lahdissa, joissa veden vaihtuvuus voi kesäaikaan olla vähäistä ja lämpötilat ympäröivää merialuetta korkeampia. Kun lämpötila kohoaa liiaksi, näkinpartaisten kasvua saattaakin rajoittaa kilpailu putkilokasvien kanssa. Näkinpartaisniityt voivat siis joko hyötyä tai kärsiä lämpötilan noususta. 10

11 Perämeren luonnolle on ominaista pitkä jäätalvi. Normaalisti meri on lähellä rantaa jään peittämä yli puolet vuodesta. Fennovoiman suunnitteleman ydinvoimalan on ennustettu heikentävän jääpeitettä ja lyhentävän jäätalvea Hanhikivenniemen lähistöllä. Suomen YVA Oy:n tekemän jääennusteen mukaan suuri osa Kultalanlahtea olisi jäätön maaliskuussa. Mikäli ahtojäiden kasvillisuutta kuluttava vaikutus Kultalanlahdessa vähenee, monivuotisten vesisammalten määrä matalassa vedessä saattaa kasvaa. Uposkasvivaltaiset pohjat Tutkimusalueella yleisenä esiintyvä luontotyyppi Uposkasvivaltaiset pohjat on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi (VU), mutta Perämeren osalta puutteellisesti tunnetuksi (DD). Alueella tehtyjen tutkimusten perusteella luontotyypin esiintymistä rajoittaa lähinnä avoimuus. Kesällä 2014 tutkituista linjoista luontotyyppiä esiintyi Hanhikivenniemen ympäristössä 1, 3 7 sekä 11. Aikaisemmissa selvityksissä (Leinikki ym ja Ilmarinen ym, 2009) uposkasvivaltaisia pohjia esiintyy koko alueella Hanhikivenniemeltä Kultalanlahden pohjoisosaan asti. Raunio ym. (2008) luettelee uhanalaistumisen syiksi rehevöitymisen, ruoppaamisen ja vesirakentamisen. Vesirakentamisen ja ruoppaamisen vaikutuksesta merenpohjan kasvustoja tuhoutuu suoraan, samentamalla vettä tai niiden esiintymisen edellytykset voivat heikentyä syvyyden kasvaessa. Rehevöitymisen seurauksena rihmalevien kasvu kiihtyy ja kiinnittyessään uposkasveihin ne haittaavat niiden kasvua varjostamalla. Irtonaiset rihmalevälautat myös tuhoavat eliöstöä pohjilla. Fennovoiman rakentaman voimalaitoksen lämmittävä vaikutus aiheuttaa lievää rehevöitymistä, mutta edellämainittuja vaikutuksia ei ole odotettavissa. Lievä rehevöityminen ja jääpeitteen vähenemisen myötä pidentyvä kasvukausi pikemminkin lisäävät uposkasvillisuutta. Voimalaitoshankkeeseen liittyvät ruoppaus- ja vesirakennustyöt aiheuttavat korkeintaan pienialaista ja tilapäistä haittaa uposkasviyhteisöille. Voimalaitoksen toiminnan merivettä lämmittävästä vaikutuksesta uposkasvivaltaisten pohjien esiintymisedellytykset paranevat Hanhikivenniemen ympäristössä, mutta niiden lajirakenteeseen saattaa tulla muutoksia. Todennäköiset vaikutukset Jäähdytysvesien lämmittävä vaikutus painottuu Hanhikivenniemen pohjois- ja itäpuolelle. Mallinnuksen perusteella lämpötila nousu olisi yli neljä astetta linjoilla 1 4, ja aivan purkuputken suulla selvästi enemmän. Näillä alueilla kasvillisuudessa tapahtuu selviä muutoksia. Takarannan itäpuolella lämpötilan muutos on alle kaksi astetta ja vaikutukset kasvillisuuteen vähäisempiä kuin Hanhikiven ja Takarannan välisellä alueella. Ärviät ja muut uposlehtiset putkilokasvit hyötyvät lämpötilan noususta. Niiden määrä todennäköisesti lisääntyy Hanhikivenniemen ja Halkokarin välisellä alueella. Myös vidat hyötyvät lämpötilan muutoksesta, joten niiden määrän voi olettaa myöskin lisääntyvän. Näkinpartaiset voivat kärsiä lämpötilan noususta. Kasvustot taantuvat todennäköisimmin pisteiden 1 6 välillä. Pisteiden 7 15 välillä vaikutukset ovat vähäisempiä: näillä alueilla pintaveden lämpötilan nousu kasvukaudella on asteen ja kahden välillä. Tämä saattaa peittyä vuosien välisen 11

12 lämpötilojen satunnaisvaihtelun piiriin, eikä välttämättä vaikuta negatiivisesti näkinpartaisniittyjen esiintyvyyteen. Takarannan laajat näkinpartaiskasvustot ovat edustavia. Velmu-aineisto osoittaa, että näkinpartaisille soveltuvia matalia merenrantoja on Perämerellä melko runsaasti, mutta suojaisuudeltaan sopivia elinympäristöjä rajoitetummin. Takarannan näkinpartaisniittyjen maakunnallista merkittävyyttä voidaan arvioida vasta, kun VELMU-hankkeen malleja on käytettävissä, todennäköisesti vuonna Kirjallisuus HELCOM Eutrophication in the Baltic Sea An integrated thematic assessment of the effects of nutrient enrichment and eutrophication in the Baltic Sea region. Balt. Sea Environ. Proc. No. 115B. Ilmarinen, K., Leinikki, J. & Oulasvirta, P Fennovoima Oy, ydinvoimalaitoshanke, Vedenalaisen luonnon nykytilan kuvaus. Alleco Oy Kuoppala, M., Hellsten, S. & Kanninen, A Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus. Suomen ympäristö 36/2008. Suomen ympäristökeskus, Helsinki Lauri, H Virtausmalli Pyhäjoen edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin. Suomen YVA Oy, Leinikki, J., Syväranta, J. & Ilus, E Selvitys säteilymittauksiin soveltuvien kasvi- ja eläinlajien esiintymisestä Hanhikiven merialueella. Alleco Oy raportti 7/2012, Løvendahl Raun, A Effects of eutrophication and temperature on submersed rooted plants. Faculty of science, University of Copenhagen, Nielsen,S.L., Sand Jensen,K., Borum,J., Geertz Hansen,O., Depth colonization of eelgrass (Zostera marina) and macroalgae as determined by water transparency in Danish coastal waters. Estuaries 25(5), Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T Suomen Luontotyyppien uhanalaisuus osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008 Osa 2. ISSN Tolstoy, A. & Österlund, K Alger vid Sveriges östersjökust en fotoflora. ArtDatabanken, SLU, Uppsala, Vuokko, S. & Väre, H Suuri Pohjolan kasvio. Kustannus Oy Tammi PDC Tangen, Norja

13 Liite 1: linjakohtainen alkuperäisaineisto Aineistossa on esitetty linjojen alkupisteiden koordinaatit (WGS84) ja havaitut lajit sekä niiden yleisyydet ja peittävyydet. Linjat on tehty alkupisteeltä suoraan ulospäin kasvillisuuden alarajalle saakka. Linja 1 Pvm Lat 64,53505 Long 24,25902 Vedenkorkeus 0 cm järvikaisla / Schoenoplectus lacustris (L.) Palla 2 10 meriluikka / Eleocharis uniglumis 2 25 merisuolake / Triglochin maritima 1 2 rönsyrölli / Agrostis stolonifera 1 10 luhtakuusio / Pedicularis palustris 1 5 kurjenjalka / Comarum palustre L. Potentilla palustris (L.) Scop. 1 5 pikkurantamatara / Galium palustre ssp. palustre 1 2 luhtakastikka / Calamagrostis stricta 1 2 uposvesitähti / Callitriche hermaphroditica L ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L hentovita / Potamogeton pusillus L kalvasärviä / Myriophyllum sibiricum Kom. 5 1 mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow merihaura / Zannichellia palustris L. var. repens (Boenn.) 15 5 Linja 2 Pvm Lat 64,53505 Long 24,25902 Vedenkorkeus +5 cm mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L merihaura / Zannichellia palustris L. var. repens (Boenn.) 5 2 hapsivita / Potamogeton pectinatus L. 2 2 Linja 3 Pvm Lat 64,53822 Long 24,2708 Vedenkorkeus +21 cm rönsyrölli / Agrostis stolonifera 2 10 uposvesitähti / Callitriche hermaphroditica L merihaura / Zannichellia palustris L. var. repens (Boenn.) 5 3 ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow järviruoko / Phragmites australis (Cav.) Trin. ex Steud. 1 3 hentovita / Potamogeton pusillus L merivita / Potamogeton filiformis Pers

14 hapsivita / Potamogeton pectinatus L. 1 1 viherahdinparta / Cladophora glomerata 20 2 Linja 4 Pvm Lat 64,53547 Long 24,27716 Vedenkorkeus +21 rönsyrölli / Agrostis stolonifera hapsiluikka / Eleocharis acicularis (L) Roem. et Schult merirannikki / Glaux maritima 1 1 mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow hentovita / Potamogeton pusillus L ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L pikkulimaska / Lemna minor L. 1 1 merihaura / Zannichellia palustris L. var. repens (Boenn.) 5 5 kalvasärviä / Myriophyllum sibiricum Kom. 1 1 Linja 5 Pvm Lat 64,53027 Long 24,28104 Vedenkorkeus +18 cm järvikaisla / Schoenoplectus lacustris (L.) Palla meriluikka / Eleocharis uniglumis rönsyrölli / Agrostis stolonifera järviruoko / Phragmites australis (Cav.) Trin. ex Steud luhtakuusio / Pedicularis palustris 3 2 merisuolake / Triglochin maritima 1 1 hapsiluikka / Eleocharis acicularis (L) Roem. et Schult. 5 5 merivita / Potamogeton filiformis Pers uposvesitähti / Callitriche hermaphroditica L. 7 5 ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow kalvasärviä / Myriophyllum sibiricum Kom. 3 1 merihaura / Zannichellia palustris L. var. repens (Boenn.) Linja 6 Pvm Lat 64,52866 Long 24,2934 Vedenkorkeus +21 cm järviruoko / Phragmites australis (Cav.) Trin. ex Steud. 2 1 ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L hentovita / Potamogeton pusillus L mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow hapsiluikka / Eleocharis acicularis (L) Roem. et Schult Linja 7 Pvm Lat 64,52558 Long 24,30269 Vedenkorkeus +21 cm 14

15 luhtakuusio / Pedicularis palustris 3 5 pikkuvesitähti / Callitriche palustris L. 5 5 merirannikki / Glaux maritima 2 10 suolavihvilä / Juncus gerardii 2 15 rönsyrölli / Agrostis stolonifera 4 20 järvikaisla / Schoenoplectus lacustris (L.) Palla 2 5 luhtakastikka / Calamagrostis stricta 1 5 merisuolake / Triglochin maritima 1 1 meriluikka / Eleocharis uniglumis mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow hapsivita / Potamogeton pectinatus L. 7 5 ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L. 5 3 kalvasärviä / Myriophyllum sibiricum Kom hentovita / Potamogeton pusillus L uposvesitähti / Callitriche hermaphroditica L. 2 2 merihaura / Zannichellia palustris L. var. repens (Boenn.) suoputki / Peucedanum palustre 1 1 Linja 8 Pvm Lat 64,52877 Long 24,30311 Vedenkorkeus +21 cm kalvasärviä / Myriophyllum sibiricum Kom. 5 2 mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow hapsivita / Potamogeton pectinatus L ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L. 5 2 Linja 9 Pvm Lat 64,52917 Long 24,31381 Vedenkorkeus +20 cm mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow hapsivita / Potamogeton pectinatus L hentovita / Potamogeton pusillus L ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L Linja 10 Pvm Lat 64,53362 Long 24,33198 Vedenkorkeus +31 cm mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow merivita / Potamogeton filiformis Pers. 5 2 merihaura / Zannichellia palustris L. var. repens (Boenn.) 20 5 ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L hapsivita / Potamogeton pectinatus L Linja 11 Pvm Lat 64,53373 Long 24,34924 Vedenkorkeus +35 cm 15

16 järvikaisla / Schoenoplectus lacustris (L.) Palla 10 5 järviruoko / Phragmites australis (Cav.) Trin. ex Steud luhtakastikka / Calamagrostis stricta 1 5 luhtasara / Carex vesicaria rönsyrölli / Agrostis stolonifera 2 5 rantakukka / Lythrum salicaria L. 1 1 meriluikka / Eleocharis uniglumis ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L pikkuvita / Potamogeton berchtoldii Fieber uposvesitähti / Callitriche hermaphroditica L. 5 2 merihaura / Zannichellia palustris L. var. repens (Boenn.) Linja 12 Pvm Lat 64,53972 Long 24,35059 Vedenkorkeus +35 cm järviruoko / Phragmites australis (Cav.) Trin. ex Steud kalvasärviä / Myriophyllum sibiricum Kom. 2 1 hapsivita / Potamogeton pectinatus L. 3 1 hentovita / Potamogeton pusillus L mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow 15 5 ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L Linja 13 Pvm Lat 64,54468 Long 24,36684 Vedenkorkeus +35 cm järviruoko / Phragmites australis (Cav.) Trin. ex Steud uposvesitähti / Callitriche hermaphroditica L. 6 3 hentovita / Potamogeton pusillus L järvikaisla / Schoenoplectus lacustris (L.) Palla 3 1 meriluikka / Eleocharis uniglumis 20 2 mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow 30 2 tähkä-ärviä / Myriophyllum spicatum L. 3 1 merivita / Potamogeton filiformis Pers. 9 1 Linja 14 Pvm Lat 64,5585 Long 24,37218 Vedenkorkeus +33 cm järviruoko / Phragmites australis (Cav.) Trin. ex Steud järvikaisla / Schoenoplectus lacustris (L.) Palla meriluikka / Eleocharis uniglumis pohjannyylähaarikko / Sagina nodosa ssp. borealis 1 1 mutayrtti / Limosella aquatica L pullosara / Carex rostrata Stokes

17 rönsyrölli / Agrostis stolonifera 30 5 Linja 15 Pvm Lat 64,56387 Long 24,3619 Vedenkorkeus +31 cm luhtakastikka / Calamagrostis stricta 3 15 merirannikki / Glaux maritima 3 5 suolavihvilä / Juncus gerardii merisuolake / Triglochin maritima 8 5 rönsyrölli / Agrostis stolonifera järvikaisla / Schoenoplectus lacustris (L.) Palla 5 5 mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow merivita / Potamogeton filiformis Pers. 5 5 ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L hapsivita / Potamogeton pectinatus L Linja vertailu 1 Pvm Lat 64,44146 Long 24,0818 Vedenkorkeus +25 cm mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow 3 2 Linja vertailu 2 Pvm Lat 64,44195 Long 24,08888 Vedenkorkeus +25 cm järvikaisla / Schoenoplectus lacustris (L.) Palla luhtakastikka / Calamagrostis stricta 1 60 merisuolake / Triglochin maritima 10 3 pikkuvesitähti / Callitriche palustris L. 2 2 meriluikka / Eleocharis uniglumis rönsyrölli / Agrostis stolonifera luhtakuusio / Pedicularis palustris 1 1 mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow merivita / Potamogeton filiformis Pers hentovita / Potamogeton pusillus L merihaura / Zannichellia palustris L. var. repens (Boenn.) 25 5 Linja vertailu 3 Pvm Lat 64,44156 Long 24,10568 Vedenkorkeus +25 cm ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow 50 5 hentovita / Potamogeton pusillus L. 5 1 järvisätkin / Ranunculus peltatus ssp. peltatus 3 1 uposvesitähti / Callitriche hermaphroditica L. 2 1 Linja vertailu 4 Pvm Lat 64,44018 Long 24,11178 Vedenkorkeus +25 cm rönsyrölli / Agrostis stolonifera

18 järviruoko / Phragmites australis (Cav.) Trin. ex Steud järvikaisla / Schoenoplectus lacustris (L.) Palla merisuolake / Triglochin maritima 3 5 meriluikka / Eleocharis uniglumis 15 5 suolavihvilä / Juncus gerardii 1 2 hentovita / Potamogeton pusillus L mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L järvisätkin / Ranunculus peltatus ssp. peltatus 3 1 merihaura / Zannichellia palustris L. var. repens (Boenn.) Linja vertailu 5 Pvm Lat 64,4465 Long 24,11756 Vedenkorkeus +25 cm merivita / Potamogeton filiformis Pers merihaura / Zannichellia palustris L. var. repens (Boenn.) 20 5 uposvesitähti / Callitriche hermaphroditica L. 5 2 merisuolake / Triglochin maritima 1 1 ahvenvita / Potamogeton perfoliatus L hentovita / Potamogeton pusillus L mukulanäkinparta / Chara aspera Detharding ex Wildenow ahdinsammal / Platyhypnidium riparioides (Hedw.) Dixon 1 1 hapsivita / Potamogeton pectinatus L