TYÖNUMERO: SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Transkriptio

1 KAIDI FINLAND BIODIE SELLAITOS VESI- JA RANTAKASVILLISUUD EN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJOKSESSA TYÖNUMERO: SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

2 2 (15) VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJO

3 Sisältö 1 JOHDANTO NATURA-ALUE PERÄMEREN SAARET (FI ) Natura-alueen vesi- ja rantaluontotyypit Hankkeen arvioidut vaikutukset Natura-luontotyyppeihin LUONTODIREKTIIVIN LAJI UPOSSARPIO Esiintyminen Natura-alueella Esiintyminen Natura-alueen ulkopuolella Hankkeen arvioidut vaikutukset lajiin SEURANTASUUNNITELMA Natura-luontotyypit, vesi- ja rantakasvillisuus Upossarpio Raportointi LÄHTEET S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4 1 JOHDANTO Sunshine Kaidi New Energy Group omistaman Kaidi Finlandin Ajokseen suunnitteleman biopolttoainelaitoksen Natura-arvioinnista annetussa lausunnossa (Lapin Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus ) velvoitetaan seuraamaan hankkeen vaikutuksia erityisesti upossarpion esiintymiin. Lisäksi seurantaohjelmaan tulee lausunnon mukaan sisältyä vesi- ja rantakasvillisuuden seuranta Murhaniemen alueella ja Ajoksen pohjoisosassa olevalla Perämeren saaret (FI ) Natura-alueella. Upossarpio on luontodirektiivin liitteen IV (b) mukainen kasvilaji, joka edellyttää tiukkaa suojelua. Upossarpio on myös rauhoitettu ja säädetty erityisesti suojeltavaksi lajiksi luonnonsuojelulain nojalla (LsL 1096/1996, 42 ja 47 ). Erittäin uhanalainen (EN) upossarpio esiintyy sekä Murhaniemen alueella että Ajoksen pohjoisosassa olevalla Natura-alueella. Lisäksi sitä esiintyy hankkeen vaikutusalueella Takalahdessa Natura-alueen ulkopuolella. Upossarpion tai upossarpioesiintymän hävittäminen, vaikka se tapahtuisi pidemmällä aikavälillä veden laadun tai virtaamien muutosten takia, edellyttää aina poikkeamislupaa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä (LSL 49 ). Poikkeus voidaan antaa vain, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella ja hanke täyttää luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla ehdot. Seurantasuunnitelma koskee hankkeen vaikutusten seurantaa Perämeren saaret (FI ) A) Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin ja lajeihin ja Natura-alueen ulkopuolella B) upossarpioon. Natura-alueella seurantasuunnitelma koskee vesi- ja rantakasvillisuutta, joihin mahdollisilla veden laadun tai virtaamien muutoksilla voi olla vaikutusta. Lapin ELY on antanut kommentteja alustavasta seurantasuunnitelmasta (LAPELY/14/07.04/2011). Seurantaohjelmaa on täydennetty niiden mukaisesti. Seurantasuunnitelman on tehnyt FM biologi Aija Degerman Sweco Ympäristö Oy:stä. VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJ 1 (11)

5 2 NATURA-ALUE PERÄMEREN SAARET (FI ) Perämeren saaret Natura-alue muodostuu Kemin, Tornion, Simon, Kuivaniemen, Iin, Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon edustalla olevista saarista, luodoista ja matalikoista. Natura-alueen kokonaispinta-ala on 7136 ha. Natura-alueen aluetyyppi on SCI ja SPA, eli alueen suojelun perusteena ovat sekä luonto- että lintudirektiivi. Perämeren saaret (FI ) Natura-alueen suojelun perusteena on 14 luontotyyppiä ja viisi luontodirektiivin liitteen II kasvilajia. Lintudirektiivin liitteen I lajeja Natura-alueen suojelun perusteena on 36 lajia ja lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomia säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja 25 lajia. Tämä seurantasuunnitelma koskee Natura-alueen vesi- ja rantaluontotyyppejä sekä kasvilajeja. Perämeren saaret Natura alueen (FI ) osa-alueet Ajoksessa on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Natura-alue Perämeren saaret (FI ) Ajoksessa. 2.1 Natura-alueen vesi- ja rantaluontotyypit Perämeren saaret (FI ) Natura-alueen suojelun perusteena olevista luontotyypeistä Ajoksen ja Murhaniemen alueen rantaluontotyyppejä ovat kivikkoisten rantojen 2 (11) VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEM

6 monivuotinen kasvillisuus (osuus Natura-alueen luontotyypeistä 3 %), Itämeren boreaaliset rantaniityt (3 %, priorisoitu luontotyyppi), Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (1 %, priorisoitu luontotyyppi) ja Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta (1 %). Lisäksi mahdollisia rannikon laguuneja (< 1 %, priorisoitu luontotyyppi) esiintyy Murhaniemen alueella VELMU-karttapalvelun mukaan (Vatanen ym. 2016). Natura-alueen suojelun perusteena olevista luontodirektiivin liitteen II lajeista Ajoksen ja Murhaniemen alueella esiintyy ainakin upossarpiota (priorisoitu laji). 2.2 Hankkeen arvioidut vaikutukset Natura-luontotyyppeihin Forest BTL:n biopolttoainehankkeen ympäristövaikutusten arviointiin (WSP Finland Oy 2012) liittyvän Natura-arvioinnin (Yrjölä 2012) mukaan todennäköisesti hankkeen vaikutukset alueen luontotyyppeihin eivät ole merkittäviä. Pitkällä aikavälillä veden lievä lämpeneminen saattaa johtaa alueen vesikasvillisuuden rehevöitymiseen. Veden lämpötilan nousu saattaa lisätä mm. päällyslevien kasvua, ja runsaat kasvustot haittaavat niiden alle jäävää muuta uposkasvillisuutta. Tässä hankkeessa esitetty lämpötilan nousu on todennäköisesti merkityksetön Natura alueen sisällä Natura-arvioinnin mukaan. Natura-arvioinnin mukaan mahdolliset vaikutukset Ajoksen itäosassa olevalle Natura-alueelle ovat vähäisiä ja ne kohdistuvat vain pienelle osalle koko Perämeren saaret -Natura-aluetta. Näin ollen biodiesellaitoksen rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset Natura-alueiden luontotyyppeihin eivät todennäköisesti ole merkittäviä. Arvion mukaan myös hankkeen vaikutukset Natura-alueiden ekologiseen toimivuuteen ja ravintoketjuihin arvioidaan merkityksettömiksi. Forest BTL:n biopolttoainehankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen on tehty vesistö- ja kalatalousvaikutusarvio (Vatanen ym. 2016) lupahakemusta varten. Se tukee Natura-arvioinnissa ja Lapin ELY-keskuksen lausunnon (LAPELY/14/07.04/2011) tulkintaa, jossa yhteenvetona todetaan, että suunnitellun biodiesellaitoksen rakentamisella ja käyttöönotolla ei ole luonnonsuojelulain mukaisia merkittäviä heikentäviä vaikutuksia läheisiin Natura-alueisiin. Vesistö- ja kalatalousvaikutusarvion mukaan hankkeen välittömät vaikutukset rajoittuvat Ajoksen satama-altaaseen ja purkuputken suulle. Mahdollista, mutta epätodennäköistä on lisääntynyt leväkasvu ja sen aiheuttama haitta Ajoksen etelärannalla. Naturan varausperusteena olevien luontoarvojen merkittävä heikentäminen on kielletty. Lapin ELY edellyttää lausunnossaan Natura-arvioinnista (LAPELY/14/07.04/2011) Perämeren saaret Natura-alueen suojelun perusteena olevien luontotyyppien muutosten seurantaa. Luontotyypit voivat kärsiä ja jopa tuhoutua rantaveden ja rantojen rehevöitymisestä esimerkiksi järviruo on lisääntymisen takia (Lapin ELY, kommentit seurantasuunnitelmaan ). VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJ 3 (11)

7 3 LUONTODIREKTIIVIN LAJI UPOSSARPIO Upossarpio (Alisma wahlenbergii) on luontodirektiivin liitteen IV (b) kasvilaji, joka edellyttää tiukkaa suojelua. Upossarpio on rauhoitettu ja säädetty erityisesti suojeltavaksi lajiksi luonnonsuojelulain nojalla (LsL 1096/1996, 42 ja 47 ). Uhanalaisuudeltaan upossarpio on erittäin uhanalainen (EN). Upossarpio on ympäristöhallinnossa luokiteltu kiireellisesti suojeltavaksi. Upossarpio on Itämeren alueen kotoperäinen laji. Sen levinneisyysalue on 1950-luvulta supistunut huomattavasti. Valtaosa lajin kannasta on Suomessa. Päälevinneisyysaluetta on Perämeren itäranta Kalajoelta Kemiin. Nykyesiintymiä tunnetaan tältä alueelta noin sata. Esiintymisen painopiste on Raahen-Oulun-Hailuodon seudulla. Etelämpää upossarpio on hävinnyt. Ruotsin puolen kanta on pienempi kuin Suomessa. (Ryttäri ym. 2012; Ympäristö.fi) Upossarpio on monivuotinen, lyhytikäinen vesikasvi. Sen kasvupaikkoja ovat suojaiset rannat, usein se kasvaa kaislikon aukoissa tai pienissä rantalampareissa. Upossarpio kasvaa pehmeäpohjaisilla rannoilla. Maankohoamisen seurauksena vanhoja kasvupaikkoja häviää ja uusia syntyy jatkuvasti. Kannan koko vaihtelee vuosittain suuresti. Uhkia lajille ovat rantojen umpeenkasvu ja vesien rehevöityminen sekä rantarakentaminen. Puolet upossarpion kasvupaikoista on suojelualueilla. Suomella on erityinen vastuu upossarpion säilymisestä, sillä jopa 80 % Euroopan ja samalla koko maailman kannasta sijaitsee Suomessa. (Ryttäri ym. 2012; Ympäristö.fi) 3.1 Esiintyminen Natura-alueella Upossarpion havaintopaikkoja Ajoksessa on Eliölajit -tietojärjestelmän (SYKE ) mukaan Natura-alueella saaren pohjoisrannalla ja Murhaniemessä. Havaintopaikat on esitetty kuvassa Esiintyminen Natura-alueen ulkopuolella Natura-alueiden ulkopuolella upossarpiota esiintyy Takalahden eteläpuolella Iso Etukarin itäpuolella, saaren pohjoisosassa ja Tuomilahdessa. Lapin ELY:n (LAPELY/14/07.04/2011) mukaan Takajärven alapuolella olevassa fladan luonteisessa merenlahdessa oleva upossarpioesiintymä on vuoden 2015 ( ) inventoinnissa todettu laajaksi kasvustoksi, joka käsittää tuhansia yksilöitä eri puolilla lahtea. Esiintymä on elinvoimainen ja siinä on runsas siementuotto. Upossarpion havaintopaikat Ajoksessa on esitetty kuvassa 2. 4 (11) VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEM

8 Kuva 2. Upossarpioesiintymät Ajoksen alueella Eliölajit -tietojärjestelmän (SYKE ) mukaan. 3.3 Hankkeen arvioidut vaikutukset lajiin Forest BTL:n biodieselhankkeessa on arvioitu vaikutuksia upossarpiolle. Em. hankkeeseen liittyen WSP Finland Oy 2012 on arvioinut Forest BTL:n biodieselhankkeen vaikutuksia upossarpiolle seuraavasti: Mikäli Takalahden pohjoisrannalle rakennetaan tarkkailualtaat jäte ja hulevesille, lisääntyy Takalahteen suuntautuva virtaama oleellisesti. Vedenpinnan nousun välttämiseksi vesistön eteläpuolella sijaitsevan pengertien ali on tarpeen sijoittaa yksi tai useampi vesirumpu, joiden avulla vedenpinta on mahdollista pitää nykyisellä tasolla. Tämä tarkoittaa virtauksen voimistumista Takalahdesta kohti merta. Ajoksen etelärannalla sijaitsevassa merenlahdelmassa sijaitsee yksi erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan upossarpion esiintymä. Takalahdesta merta kohti suuntautuvan vesivirtauksen laatu ei muutu oleellisesti, vaan lisääntyvän virtauksen johdosta vedenlaatu voi paikoitellen jopa parantua. Virtaaman lisääntymisen ei katsota nostavan vedenpintoja poukamassa niin, että sillä olisi vaikutusta upossarpion kasvuolosuhteisiin. Jäähdytysveden lämmittävä vaikutus yltää mallinnuksen mukaan poukamaan vain lievänä, joten jääeroosio alueella ei merkittävästi muutu alueella. Näin olleen hankkeen ei katsota merkittävästi vaikuttavan upossarpion elinolosuhteisiin alueella. VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJ 5 (11)

9 Forest BTL:n biodieselhankkeen Natura-arvioinnin mukaan: biodiesellaitoksen mahdolliset vaikutukset kasvillisuuteen aiheutuvat veden lämpenemisestä ja siitä seuraavasta rehevöitymisestä. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä vesikasvillisuuteen, erityisesti upossarpioon ja otalehtivitaan. Vesimallinnuksen mukaan veden lämpötilan nousu on vain noin 0,1 astetta vyöhykkeellä, joka ulottuu Ajoksen itäosassa olevalle Natura-alueelle, joten hanke ei todennäköisesti aiheuta vaikutuksia upossarpioon ja otalehtivitaan. Lapin ELY-keskus on lausunut Forest BTL:n biodieselhankkeen Natura-arvioinnista seuraavasti: ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hankkeen vaikutusten arviointi upossarpion osalta olisi pitänyt tehdä tarkemmin, sillä se on luontodirektiivin liitteen IV (b) mukainen kasvilaji, joka edellyttää tiukkaa suojelua. Upossarpio on myös rauhoitettu ja säädetty erityisesti suojeltavaksi lajiksi luonnonsuojelulain nojalla (LsL 1096/1996, 42 ja 47 ). Erittäin uhanalainen (EN) upossarpio esiintyy sekä Murhaniemen alueella että Ajoksen pohjoisosassa olevalla Natura-alueella. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hankkeen vaikutuksia erityisesti upossarpion esiintymiin on syytä seurata. Seurannan perusteella saadaan tietoa mm. siitä, onko arvio siitä, että vähäinen meriveden lämpeneminen ei vaikuta rehevöitymiseen ja sitä kautta luontodirektiivin liitteen II lajeihin, oikea. Lisäksi alueelle kohdistuu useita hankkeita ja seurannan avulla on mahdollista saada tietoa tulevia yhteisvaikutusten arviointeja varten. Seurantaohjelmaan tulee sisältyä vesi- ja rantakasvillisuuden seuranta Murhaniemen alueella ja Ajoksen pohjoisosassa olevalla Natura-alueella. Kasvillisuuden seurantaan tulee sisältyä upossarpion kasvupaikoilla olevien linjojen lisäksi satunnaisia kasvillisuuslinjoja. Seurantaohjelmat tulee hyväksyttää Lapin ELY-keskuksessa. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan tarkoitus on säilyttää Takalahden virtaama nykyisellään. Laitoksen prosessivedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Hulevesiä tullaan todennäköisesti johtamaan Takalahteen sama määrä kuin nykytilanteessa. Puhtaat kuivatus- ja valumavedet koostuvat lähinnä liikennöintiin ja varastointiin käytettävillä yleisillä alueilla syntyvistä vesistä, joiden arvioidaan vastaavan laadultaan ja koostumukseltaan tavanomaisia taajama-alueilla syntyviä hulevesiä. Ajoksen etelärannan merenlahdelmaan, upossarpion kasvupaikalle, ei näin ollen arvioida aiheutuvan vedenlaadun tai virtaaman muutoksia. Lapin ELY:n lausunnossa (LAPELY/14/07.04/2011) todetaan, että Takalahden alueella vaikutuksia upossarpioon on odotettavissa, jos jäte- ja hulevedet johdetaan alueelle. Upossarpio on murtovesilaji ja makean veden lisääntyessä lajin on todettu katoavan. Takalahden alapuolisen lahden esiintymä ei ole Natura-alueella, mutta on tärkeä upossarpion lähdepopulaatio Natura-alueiden kannalta. Vaikutuksia Kaidi Finlandin hankkeeseen liittyen on arvioitu ympäristövaikutusten arvioinnin (2012) jälkeen Kemin biopolttoainelaitoksen vesistö- ja kalatalousvaikutusarviossa 6 (11) VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEM

10 (Vatanen ym. 2016), jossa käsitellään biopolttoainelaitoksen toimintaan liittyvän jäähdytysveden oton ja purun sekä puhdistettujen jätevesien ja hulevesien vaikutuksia veden laatuun, vesiluontoon sekä kaloihin ja kalastukseen. Jäähdytysvesimallinnus on arviointia varten päivitetty. Arviossa todetaan, että talvella jääpeite tulee puuttumaan ajoittain jäähdytysvesien vaikutuksesta Ajoksen eteläpuoliselta matalikolta. Tässä tilanteessa jäättömän kevään, lämpimämmän veden sekä jäte- ja hulevesien mukana lisääntyneen ravinnekuorman takia matalikolla esiintyvien makrolevien kasvukausi pitenee ja niiden runsaus lisääntyy. Tämän seurauksena rihmamaisten levien kasvustoa voi kehittyä aikaisempaa enemmän, mikä saattaa ajoittain johtaa irtonaisten ja rantaan ajautuvien levälauttojen esiintymiseen. Tietyissä virtausolosuhteissa suurina määrinä rantaan ajautuneet levälautat voivat olla haitallisia rantakasvilajeille, joista uhanalainen Ajoksen alueella on muun muassa matalassa rantavedessä esiintyvä upossarpio. Arviossa todetaan myös, että veden lämpötilan ajoittaisella nousulla saattaa olla vaikutuksia upossarpioon ja otalehtivitaan sekä muihin matalassa rantavedessä esiintyviin putkilokasveihin. Vaikutusten merkittävyys vesikasvillisuuden osalta arvioitiin luokkaan vähäinen/kohtalainen. Hankkeen välittömät vaikutukset rajoittuvat Ajoksen satama-altaaseen ja purkuputken suulle, jossa kasvillisuus on jo nykyisellään hyvin niukkaa. Veden lämpötilan ajoittaisella nousulla saattaisi olla vaikutuksia upossarpioon sekä muihin matalassa rantavedessä esiintyviin putkilokasveihin. Tosin jäähdytysvesien vaikutusten ei arvioida ulottuvan upossarpion esiintymäalueille. Lämpövaikutus on esitetty kuvassa 3. Käytetyt menetelmät ja vaikutusten arviointi kokonaisuudessaan on esitetty Vatasen ym. (2016) raportissa. VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJ 7 (11)

11 Kuva 3. Kuva raportista Vatanen ym. (2016). Mallinnus jäättömän ja ohentuneen jään alueen leviämisestä laitoksen lauhdevesien lämpövaikutuksen seurauksena helmi- maaliskuussa 2011, vasemmalla normaali tilanne ja oikealla tilanne lämpöpäästöllä. Alue, jolla esiintyy jääkannen katoamisesta hyötyvää leväkasvillisuutta, on ympyröity. Karttaan on rajattu myös uhanalaisen upossarpion esiintymisalueet. 4 SEURANTASUUNNITELMA 4.1 Natura-luontotyypit, vesi- ja rantakasvillisuus Vesi- ja rantakasvillisuuden seurantaa tullaan tekemään Perämeren saaret Natura-alueen Ajoksen ja Murhaniemen osa-alueilla. Vertailualueena on Ykskuusen niemessä noin 11 km Ajoksesta itään sijaitseva yksityisten maalla oleva suojelualue Tiironhiekan eteläinen merenrantaniitty (LTA130034). Seuranta on aloitettu kesällä Ranta- ja vesikasvillisuuden seurantaa varten on perustettu linjoja, joilla lajistoa ja sen peittävyyksiä arvioidaan (kuva 4). Linjat on vedetty maalta merelle päin, rantaniityn yläreunasta vesikasvillisuuden ulkorajaan saakka. Linjojen alkupää on merkitty pysyvästi ja linja vedetty gps:n/kompassin avulla. Linjamenetelmä soveltuu vyöhykkeisen merenrannan vesikasvillisuuden seurantaan. Linjamenetelmää on käytetty järvien tilan seurannan 8 (11) VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEM

12 lisäksi esimerkiksi merenrantaniittyjen kasvillisuusseurannoissa. Vesikasvillisuusseurannassa noudatetaan olemassa olevia järvien ekologisen tilan seurantaan kehitettyjä vesikasvillisuuden seurantaohjeita (Kuoppala ym. 2008). Kasvillisuuden muutosta kuvataan myös valokuvaamalla kasvillisuutta seurantojen yhteydessä merkityistä pisteistä. Mahdollinen rehevöityminen voi edistää rantojen ruovikoitumista, jolloin kasvillisuus yksipuolistuu. Kuva 4. Kasvillisuuden seurantalinja. Seurantalinjoja on perustettu Natura-alueelle Ajoksen pohjoisosaan kaksi kappaletta noin 250 m etäisyydelle toisistaan ja Murhaniemeen kaksi kappaletta noin 125 m etäisyydelle toisistaan. Vertailulinjat (2 kpl) sijaitsevat Tiironhiekan eteläisellä merenrantaniityllä noin 100 m välein. Seuranta tullaan toistamaan vuonna 2017, sen jälkeen kolmen vuoden päästä ja siitä viiden vuoden välein. 4.2 Upossarpio Upossarpion ja muun vesikasvillisuuden seurantaa tehdään Perämeren Natura-alueella Ajoksen ja Murhaniemen osa-alueilla ja Natura-alueen ulkopuolella Takalahdessa. Seuranta on aloitettu kesällä Maastokäynnillä on tarkistettu upossarpion esiintymien tila em. alueilla. Luontodirektiivin putkilokasvien seuranta -raportin (Kemppainen ja Mäkelä 2002) mukaan upossarpion kasvupaikkojen seurantoihin suositellaan seurattaviksi tunnuksiksi kasvuston tai laikkujen alaa ja kukkivien yksilöiden määrän arviointia suuruusluokissa. Upossarpion seurannassa noudatetaan näitä suosituksia. Maastossa arvioidaan upossarpiokasvuston ala ja merkitään sen rajat kartalle gps:n avulla. Pienten kasvustojen kokonaisyksilömäärä lasketaan, suurissa kasvustoissa yksilömäärä arvioidaan. Kuvassa 5 on esitetty periaatekuva upossarpiokasvuston koon ja yksilömäärän arvioinnista/laskemisesta. VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJ 9 (11)

13 Kuva 5. Upossarpiokasvuston pinta-ala arvioidaan ja sen sijainti merkitään gps-laitteella. Yksilömäärä arvioidaan tai pienissä kasvustoissa lasketaan. Arviointia helpottaa kulku poikkisuorin linjoin kasvuston läpi. Upossarpion esiintymisen vuosittaisvaihtelu on suurta, joten on mahdollista että kasvuston koko ja yksilömäärä vaihtelee. Rantavoimien ja maankohoamisen vuoksi kasvupaikat myös ajan kuluessa muuttuvat. Upossarpion esiintymistä kartoitetaan seurantojen yhteydessä myös aikaisemmin rajatun esiintymispaikan ympäristöstä. Luontodirektiivin putkilokasvien seuranta -raportissa (Kemppainen ja Mäkelä 2002) on suositeltu upossarpion kasvupaikkojen seurannan taajuudeksi vuotta. Seurannassa noudatetaan tätä suositusta, eli seuranta toistetaan aloitusvuotta seuraavana vuonna, sen jälkeen kolmen vuoden päästä ja siitä viiden vuoden välein. Upossarpioseuranta tehdään loppukesällä lajin kukinnan aikaan. Muun vesikasvillisuuden seuranta tehdään samoilla maastokäynneillä. Upossarpion seurantaan on kesällä 2016 perustettu Natura-alueelle Ajoksen pohjoisosaan kaksi linjaa noin 250 m etäisyydelle toisistaan (samat linjat kuin kpl 4.1). Molempien linjojen alueella kasvaa upossarpiota. Natura-alueen ulkopuolelle Tuomilahteen upossarpion esiintymisalueelle perustettiin kaksi linjaa noin 110 m etäisyydelle toisistaan. Takalahden eteläpuoleiseen merenlahdelmaan perustettiin upossarpion esiintymisalueelle kaksi linjaa noin 125 m välein. 10 (11) VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEM

14 4.3 Raportointi Ranta- ja vesikasvillisuusseuranta ja upossarpioseuranta ja -kartoitus raportoidaan seurantavuosina. Raportissa esitetään linja/ruutukohtaiset tulokset sekä yleiskuvaus seuranta-alueilta valokuvineen. Alkuperäiset maastolomakkeet ja maastomuistiinpanot ovat Sweco Ympäristö Oy:n Oulun toimistolla. Valokuvat sähköisenä ovat Sweco Ympäristö Oy:n Oulun verkkolevyllä. 5 LÄHTEET Kemppainen, E. ja Mäkelä K Luontodirektiivin putkilokasvien seuranta. Yleissuunnitelma liitteissä II ja IV mainittujen Suomessa esiintyvien lajien seurannan toteuttamiseksi Kuoppala, M., Hellsten, S. ja Kanninen, A Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus. Suomen ympäristö 36. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lausunto Forest BTL:n biodieselhankkeen Natura-arvioinnista Ramboll Finland Oy, Ajoksen sataman laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ryttäri, T., Kalliovirta, M. ja Lampinen R. (Toim.) Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki. Vatanen, S., Karppinen, P., Olsen, S., Ruuskanen, A., Haikonen, A., Hovi, M., Kervinen, J. & Happo, L Kemin biopolttoainelaitoksen vesistö- ja kalatalousvaikutusarvio. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesijulkaisuja nro 199 WSP Finland Oy, Forest BtL biodieselhanke. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ympäristö.fi. Luontodirektiivin liitteen IV lajit, upossarpio 48DA89C576B3%7D/37992 (luettu ) VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJ 11 (11)