LIITE 20, Sivistyslautakunta KEMINMAAN KUNNAN VARHAISKASVATUKSEN SELVITYS JA STRATEGIA

Transkriptio

1 LIITE 20, Sivistyslautakunta KEMINMAAN KUNNAN VARHAISKASVATUKSEN SELVITYS JA STRATEGIA

2 1. JOHDANTO VARHAISKASVATUKSEN MÄÄRITELMÄ JA MUODOT KEMINMAAN VARHAISKASVATUSPALVELUJEN KEHITYS Päivähoidon tarve VARHAISKASVATUKSEN ORGANISAATIO VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE VUOSINA KESKEISET PERIAATTEET VARHAISKASVATUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA TOIMINTAA OHJAAVAT ASIAKIRJAT HOITOPÄIVÄHINNAT PERHEPÄIVÄHOIDON KEHITTÄMINEN PÄIVÄKOTIHOIDON KEHITTÄMINEN ERITYISPÄIVÄHOIDON KEHITTÄMINEN KOTIHOIDON TUKI, YKSITYISEN HOIDON TUKI JA YKSITYISEN HOIDON KUNTALISÄ PÄIVÄHOIDON YLEISET KEHITTÄMISTARPEET YHTEENVETO TYÖRYHMÄ

3 1. JOHDANTO Tämän selvitys on tehty kunnanvaltuuston tekemän päätöksen perusteella. Selvityksessä kuvataan nykytila, mutta näkökulma on tulevaisuudessa, missä nykyisten merkkien perusteella päivähoidon tarve ja palvelut muuttuvat; perhepäivähoidon ja päiväkotihoidon painotukset muuttuvat, osa-aikaisen, lyhytaikaisen ja vuorohoidon tarve lisääntyy, päivähoitolaki muuttuu, erilaiset maksuperusteet otetaan käyttöön, avoimen päivähoidon järjestäminen tuottaa vaihtoehdon. Kiristyvä talous tuo eittämättä oman haasteensa päivähoidon vaihtoehtoihinkin. Varhaiskasvatuspalveluiden tulee tarjota riittävästi päivähoitopaikkoja lapsille ja palvelua perheiden muuttuvissa elämäntilanteissa. Päiväkotien henkilöstörakennetta säädellään laissa ja sitä voidaan muuttaa pitkäjänteisesti. Päiväkotitilojen tarkoituksenmukaisuutta täytyy pohtia, koska niillä on suuri merkitys niin lasten sijoittamista vapaisiin hoitopaikkoihin kuin henkilöstön jaksamista ajatellen. Toiminnan kehittäminen ja tehostaminen sekä erityispäivähoidon ja henkilöstöjohtamisen näkeminen tärkeänä osa-alueena edesauttaa laadukkaan palvelun tuottamista annetulla resurssilla. Keminmaan kunnassa noudatetaan tällä hetkellä hyvin lain ja asetuksen määräyksiä, mutta palvelun tuottamisen vaihtoehtoja tulee tarkastella kriittisesti ja palveluntarjonnan tarpeiden näkökulmasta. Varhaiskasvatus palvelee perheitä laajemmin kuin laki määrittelee, mutta uusia avauksiakin pitää kyetä tekemään. Toimintaympäristön muuttumiseen pitää reagoida, mutta vaihtoehtojen välillä valitseminen ei ole helppoa. Tehdyt linjaukset laajasta ja monipuolisesta päivähoitopalvelusta voivat tarvita päivitystä sekä hoitomuotojen, perheiden tuen että hupenevien resurssien perusteella. Varhaiskasvatuksessa on merkittävänä osa-alueena erityisvarhaiskasvatus, jolla on tärkeä merkitys ennaltaehkäisevänä toimintana, tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tukijana sekä linkkinä koulun erityisopetukseen. Erityisvarhaiskasvatuksen resurssi on vielä pieni, eikä täytä valtakunnallista suositusta, jonka mukaan tarve on 1,5 erityislastentarhanopettajaa / 450 lasta. Nyt ollaan pisteessä, jossa on mietittävä, mikä on tärkeintä ja miten palveluiden kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan. Tämä selvitys pyrkii osoittamaan varhaiskasvatuspalveluiden kehittämisen suunnat. Visio saavutetaan pitkäjänteisellä kehittämistyöllä sekä arvojen mukaisella resursoinnilla. 3

4 2. VARHAISKASVATUKSEN MÄÄRITELMÄ JA MUODOT VARHAISKASVATUKSEN MÄÄRITELMÄ Varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus. Lähtökohtana on kokonaisvaltainen käsitys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta, joka perustuu vanhempien näkemykseen sekä henkilöstön ammattitaitoon. Tällä hetkellä kunnassa tarjotaan päivähoitoa yhdeksässä päiväkodissa, joista yhdessä vuorohoitoa sekä perhepäivähoidossa 33 perhepäivähoitajan luona. Kaikissa yksiköissä tarjotaan myös erityispäivähoitoa sitä tarvitseville lapsille. Varhaiskasvatus tarjoaa esiopetusta seitsemässä päiväkodissa. Sivistyslautakunta on päättänyt kokouksessaan keskittää punaisen alueen (joen itäpuoli) esiopetuksen Pölhön päiväkotiin syyslukukauden 2013 alusta lukien. Varhaiskasvatus on jaettu kolmeen tulosyksikköön (punainen, sininen ja vihreä alue), joissa kussakin on useita tulosyksikköjä (päiväkoteja, ryhmäperhepäivähoitokoteja) sekä osa niin perhepäivähoidon tulosyksiköstä kuin erityispäivähoidon tulosyksiköstäkin. Varhaiskasvatuksen tulosalueen esimiehenä toimii sivistystoimenjohtaja, ja alueellisten tulosyksiköiden esimiehinä kolme päivähoidon aluevastaavaa, jotka toimivat myös päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoitokotien yksikön esimiehinä. Päiväkodeissa päivittäisestä toiminnasta vastaava vastuulastentarhanopettajat, joilla on myös päiväkodissa ryhmävastuu lapsiryhmästä. Varhaiskasvatusta säätelevät laki (36/1973) ja asetus (239/1973) lasten päivähoidosta. Varhaiskasvatuksen tarjoamista palveluista määrätään lisäksi mm. perusopetuslaissa (628/1998), sosiaalihuoltolaissa (710/1982), laissa lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996) sekä laissa yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta (603/1996). Henkilöstöstä säädetään asetuksessa lasten päivähoidosta (239/1973), asetuksessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista (804/1992) sekä sosiaalihuoltolaissa (710/1982). Päivähoitomaksuista säädetään laissa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) sekä asetuksessa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) Varhaiskasvatuksen tavoista ja toiminnan sisällöstä on päätetty varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2005), esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2011), sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksessa (14/2007) sekä Keminmaan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa (2008) ja esiopetuksen opetussuunnitelmassa (2011). 4

5 VARHAISKASVATUKSEN MUODOT Perhepäivähoito (hoitajan kotona/lapsen kotona tapahtuva) Ryhmäperhepäivähoito Päiväkotihoito (päivä- ja ympärivuorokautinen vuorohoito) Kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, yksityisen hoidon tuen kuntalisä 5

6 3. KEMINMAAN VARHAISKASVATUSPALVELUJEN KEHITYS Laki lasten päivähoidosta säädettiin Laki velvoitti kuntia järjestämään päivähoitoa siinä laajuudessa kuin tarve edellytti. Lapset valittiin päivähoitoon sosiaalisin ja kasvatuksellisin perustein. Myöhemmin lakiin sisällytettiin päivähoidon sisällölliset tavoitteet päivähoidon laadun kehittämiseksi. Keminmaassa päivähoito on kuulunut vuosina sosiaalipalveluihin. Hallinnollisesti varhaiskasvatus siirtyi sivistyspalvelujen päävastuualueeseen Päivähoito aloitettiin Keminmaassa perhepäivähoidolla v Päiväkodeista Pirpalan päiväkoti aloitti toimintansa yksityisesti v. 1975, se kunnallistettiin v Lautiosaaren päiväkoti perustettiin v ja Jokisuun päiväkoti v Kiertävä päiväkoti järjesti leikkitoimintaa vuosina välisenä aikana eri puolilla kuntaa. Vuorohoidon tarpeen lisääntyessä perustettiin ryhmäperhepäivähoitokodit Matintalo v ja Pikku-Maija v Päivähoidon tarpeen lisääntyessä aloitti toimintansa ryhmäperhepäivähoitokoti Kerttuli tammikuussa 2008 ja ryhmäperhepäivähoitokoti Iivari tammikuussa Ennen esiopetuslain voimaantuloa esiopetusta järjestettiin kunnan sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton toimesta. Varsinainen esiopetus alkoi vuonna Esiopetuslaki tuli voimaan , jonka jälkeen lapset ovat osallistuneet lähes 100 %:sti esiopetukseen. Laki lasten subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta tuli voimaan vuonna Kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki ovat yhteiskunnan tarjoamia vaihtoehtoja perheille päivähoidon ohella. Päivähoidossa olleiden lasten osuus valtakunnallisesti on vaihdellut viimeisen 10 vuoden ajan 59 63%:n välillä. Keminmaan kunnassa tämä osuus on viimeisten vuosien aikana ollut valtakunnallista tasoa (57 63,5 %). 6

7 3.1. Päivähoidon tarve Päivähoitolasten määrä on vaihdellut 2000-luvulla n. 400 lapsen molemmin puolin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten lasten määrä näyttäisi olevan n Tästä johtuen voidaan ennustaa, että päivähoitolasten määrä on jatkossakin noin 400 lasta. Alle kouluikäisten väestömäärä ja -ennuste Keminmaassa Ikä Lähde: Tilastokeskus Nähtäväksi jää, miten uusi varhaiskasvatuslaki tulee vaikuttamaan päivähoidon tarpeeseen. Onko esim. subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen tulossa rajoituksia ja millaisia? Myös mahdollinen tuntiperusteiseen laskutukseen siirtyminen tuonee muutoksia hoidon tarpeeseen. 7

8 4. VARHAISKASVATUKSEN ORGANISAATIO Sivistyslautakunta Sivistystoimenjohtaja Varhaiskasvatus (päivähoito, vuorohoito, esiopetus ja erityispäivähoito) Päivähoidon aluevastaava Punainen alue /Joen itäpuoli Mirka Petäsnoro Perhepäivähoito 9 perhepäivähoitajaa Päivähoidon aluevastaava Vihreä alue/ Joen länsipuoli Tuula Hytönen Perhepäivähoito 13 perhepäivähoitajaa Päivähoidon aluevastaava Sininen alue/ Lassila-Jokisuu Mari Kuivalainen Perhepäivähoito 10 perhepäivähoitajaa Erityislastentarhanopettaja 50 % Ritva Laakso Erityislastentarhanopettaja 50 % alkaen Toimistovirkailija / Pph:n palkat /Päivähoidon laskutus Raija Kanto Lautiosaaren päiväkoti Päiväkoti Pirpala Kellomäen päiväkoti Pölhön päiväkoti Kirkonmäen päiväkoti Päiväkoti ja ryhmäperhepäivähoitokoti Kerttuli Päiväkoti Pikku-Maija Jokisuun päiväkoti Päiväkoti Myötätuuli 8

9 4.1. JOEN ITÄPUOLI Keminmaan kunta / varhaiskasvatus Punainen alue/ Joen itäpuoli Lapset Henkilöstö paikat kirjoilla hoitaja lastentarhanopettaja hoitoapulainen hoitoapul, eph perhepäivähoitaja Perhepäivähoito Hoitajan kotona tapahtuva hoito Lapsen kotona tapahtuva hoito 10kk-5-vuotiaat Lautiosaaren päiväkoti 3-5-vuotiaat esiopetus Pölhön päiväkoti esiopetus Päiväkoti Kerttuli 3-5-vuotiaat Ryhmäperhepäivähoitokoti Kerttuli 10kk-5vuotiaat Jokisuun päiväkoti 3-5-vuotiaat esiopetus

10 4.2. JOEN LÄNSIPUOLI Keminmaan kunta / varhaiskasvatus Vihreä alue/ Joen länsipuoli Lapset Henkilöstö paikat kirjoilla hoitaja lastentarhanopettaja hoitoapulainen hoitoapul, eph perhepäivähoitaja Perhepäivähoito Hoitajan kotona tapahtuva hoito Lapsen kotona tapahtuva hoito 10kk-5-vuotiaat Päiväkoti Pirpala 3-5-vuotiaat esiopetus Kirkonmäen päiväkoti esiopetus Päiväkoti Pikku-Maija 10kk-5-vuotiaat Päiväkoti Myötätuuli esiopetus , , ,5 10

11 4.3. JOKISUU-LASSILA Keminmaan kunta / varhaiskasvatus Sininen alue/ Jokisuu-Lassila Lapset Henkilöstö paikat kirjoilla hoitaja lastentarhanopettaja hoitoapulainen hoitoapul, eph perhepäivähoitaja Perhepäivähoito Hoitajan kotona tapahtuva hoito Lapsen kotona tapahtuva hoito 10kk-5-vuotiaat Kellomäen päiväkoti Tiukuset, Kissankellot, Aisakellot Vuorohoito 10kk-6-vuotiaat Kellomäen päiväkoti Iivari, 10kk-5-vuotiaat Kellomäen päiväkoti esiopetus asti Kellomäen päiväkoti esiopetus alkaen , , ,8 11

12 5. VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE VUOSINA PÄIVÄHOIDON PALVELURAKENNE Lasten määrä % Kotihoidon tuki Perhepäivähoito Päiväkoti Ryhmäperhehoito 33 5 Yksit.hoidon tuen kuntalisä 3 0 Yhteensä ,0 PÄIVÄHOIDON PALVELURAKENNE Lasten määrä % Kotihoidon tuki Perhepäivähoito Päiväkoti Ryhmäperhehoito 38 7 Yksit.hoidon tuen kuntalisä 6 1 Yhteensä ,0 PÄIVÄHOIDON PALVELURAKENNE Lasten määrä % Kotihoidon tuki Perhepäivähoito Päiväkoti Ryhmäperhehoito 23 4 Yksit.hoidon tuen kuntalisä 7 1 Yhteensä ,0 12

13 Kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on viimeisen kahden vuoden aikana vähentynyt 30 %. Samoin perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt pääsääntöisesti eläköitymisten vuoksi. Yksiköissä olevien lasten määrä on kasvanut ja edelleen kasvussa. Tähän vaikuttaa mm. vanhempien epäsäännöllisistä työajoista johtuvat epäsäännölliset hoitoajat, vuoropäivähoidon tarve, vuorosopimukset, perhepäivähoitajien työaika. Yksityisen kotihoidon tuen kuntalisän piirissä olevien lasten määrässä ei ole ollut suuria vaihteluja. 13

14 6. KESKEISET PERIAATTEET PALVELUAJATUS/TOIMINTA-AJATUS Lasten varhaiskasvatus tarjoaa mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä. Varhaiskasvatuksen sisältö määräytyy lasten ja perheiden muuttuvista tarpeista. Lasten huoltajia tuetaan kasvatustehtävissä ja lapsen kehitysvaikeuksiin puututaan varhaisessa vaiheessa. STRATEGISET LINJAUKSET Päivähoitopalvelujen riittävyyden turvaaminen Päiväkotien kunnossapito Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman päivitys TULOSALUEEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET/PAINOPISTEALUEET Henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittäminen Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma 14

15 7. VARHAISKASVATUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA TOIMINTAA OHJAAVAT ASIAKIRJAT PÄIVÄHOITOON LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Laki lasten päivähoidosta 36/1973 Asetus lasten päivähoidosta 239/1973 Perusopetuslaki 628/1998 PÄIVÄHOITOMAKSUIHIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Laki sosiaalihuollon- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996 Laki yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta 603/1996 ASIAKIRJAT Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2011) PÄIVÄHOIDON HENKILÖSTÖN KELPOISUUTEEN JA KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Asetus lasten päivähoidosta 239/1973 (6, 8 ) Asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista 804/1992 Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus (14/2007) Keminmaan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma (2008) ja esiopetuksen opetussuunnitelma (2011) Sosiaalihuoltolaki 710/1982 (53 ) 15

16 8. HOITOPÄIVÄHINNAT Perhepäivähoidon hoitopäivän hinnassa eivät näy perhepäivähoidon sijaiset, jotka työskentelevät päiväkodeissa. Perhepäivähoidon kustannuksina näkyy myös uusi työaikalaki ( ). Pienissä päivähoitoyksiköissä toimintamenot ovat suhteessa suuremmat kuin isoissa yksiköissä. HOITOPÄIVÄHINNAT /brutto/hoitopäivä km korotus% /hp Päiväkodit 73,93 78,19 77,08 76,40 4,26 Vuorohoito 86,49 98,36 95,56 93,47 10,49 Perhepäivähoito 52,58 57,55 64,33 58,15 22, /brutto/hoitopäivä 2010 /brutto/hoitopäivä 2011 /brutto/hoitopäivä

17 9. PERHEPÄIVÄHOIDON KEHITTÄMINEN Tavoite: perhepäivähoidon säilyminen nykyisellä tasolla Keinot: kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa Haasteet: alueellinen hoidon tarve jakautuu epätasaisesti (esim. Pörhölänkankaalla asuu 60% alle kouluikäisistä) oppisopimuskoulutusmahdollisuus pph:n ammattitutkintoon (Lappia) koulutus perhepäivähoidon työaikalaki (40h/vko) henkilöstön osallisuus oman työn kehittämiseen lasten hoitopäivien määrän vaihtelu (hoitosopimukset) tiimityö pph:n työn ja työssä jaksamisen tukena sijaishoitojärjestelyt ikäjohtaminen pedagoginen ohjaus ja työn tukeminen (aluevastaava, elto) kehityskeskustelut varahoitopaikkojen riittävyyden turvaaminen päivähoitolakiuudistukseen varautuminen 17

18 10. PÄIVÄKOTIHOIDON KEHITTÄMINEN Tavoite: asianmukainen ja laadukas kasvatusympäristö Keinot: kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa riittävä ja pätevä henkilöstö (Laki lasten päivähoidosta 36/1973, Asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista 804/1992) kehityskeskustelut koulutus asianmukaiset tilat vuorohoidon tarjonnan riittävyys pedagogisen osaamisen turvaaminen moniammatillinen yhteistyö esiopetuksen siirtäminen koulujen yhteyteen (Lautiosaari 2013 ja Jokisuu (edellyttää Lassilan koulun laajennusta)) Myötätuulen tilan käyttö jatkossa (remontoidaan pienille) osallistaminen työnkierto-oikeus pedagogisesti tietoinen kasvattaja ikäjohtaminen eläköityvien hoitoapulaisten tilalle hoitaja, eläköityvien hoitajien tilalle lastentarhanopettaja tiimivastaava-oppisopimuskoulutus päivähoitolakiuudistukseen varautuminen 18

19 11. ERITYISPÄIVÄHOIDON KEHITTÄMINEN Tavoite: moniammatillinen yhteistyö ja ohjaus erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin vastaaminen Keinot: erityispäivähoidon resurssien lisääminen (tällä hetkellä 0,5+0,5 työntekijää/450 lasta, tavoite 0,5+1) kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa varhainen tuki varhainen tukeminen ja ohjaus päivähoidon henkilöstön erityispedagoginen tuki ja ohjaus moniammatillinen yhteistyö yhteistyö perusopetuksen kanssa koulutus Päivähoitolain mukaan erityislastentarhanopettajan palveluja tulee olla käytettävissä lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti. Palvelujen tarvetta arvioitaessa lähtökohtana valtakunnallisella tasolla on ollut yksi erityislastentarhanopettaja 250 päivähoidossa olevaa lasta kohden. Lastensuojelun tukitoimena tarjottavien päivähoitopalvelujen tarve on lisääntynyt merkittävästi. 19

20 12. KOTIHOIDON TUKI, YKSITYISEN HOIDON TUKI JA YKSITYISEN HOIDON KUNTALISÄ Säilytetään kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona. Keminmaan kunta maksaa yksityisen hoidon kuntalisää (vuodesta 2010 alkaen). Lasten yksityisen hoidon tuella lapsen hoito voidaan järjestää vanhemman tai muun huoltajan osoittamalla hoidon tuottajalle. (2 perhettä) Keminmaan kunnan alueella ei ole yksityistä päiväkotia eikä palveluseteliä käytössä. Kotihoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Myös perheen yli 3-vuotiaista lapsista voidaan maksaa kotihoidon tukea, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, joka saa kotihoidon tukea. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä hoitolisä, johon vaikuttavat perheen tulot. Hoitorahaan eivät vaikuta perheen tulot. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle kouluikäistä lasta hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Lasten yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä perheen tulojen perusteella hoitolisä. Edellytyksenä on, että lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa eikä hänelle ole varattu sieltä hoitopaikkaa. Osallistuminen kunnan järjestämään esiopetukseen vuotta ennen koulun alkua ei kuitenkaan estä tuen saamista. Yksityisen hoidon tuen saaminen edellyttää, että kunta on hyväksynyt hoitajan päivähoidon tuottajaksi. Lasten yksityisen hoidon kuntalisää voi hakea perhe, jonka alle kouluikäinen lapsi on yksityisessä päivähoidossa kunnan järjestämän päivähoidon sijasta. Perheellä on oltava myönteinen päätös KELA:n maksamasta yksityisen hoidon tuesta. Perheen molempien vanhempien on oltava ansiotyössä tai opiskelemassa. Hakija ei saa saada äitiys- tai vanhempainrahaa, eikä olla kotihoidontuella. Yksityisen hoidon kuntalisän kustannukset ovat noin 14300e / vuosi. (2012) 20

21 13. PÄIVÄHOIDON YLEISET KEHITTÄMISTARPEET Päivähoitopaikkojen riittävyyden turvaaminen lähipalveluperiaatteella lukuun ottamatta vuorohoitoa, joka keskitetään yhteen yksikköön Lakisääteisen henkilöstömitoituksen turvaaminen Päiväkodinjohtaja alkaen Kellomäen päiväkoti (uusi yksikkö, 5 osastoa, ympärivuorokautinen hoito, esiopetus, suuri henkilöstömäärä) Tarkoituksenmukaiset päivähoitotilat (Jokisuun päiväkoti, Kerttuli, Pikku-Maija) Henkilöstön jaksamisen ja ammatillisuuden vahvistaminen Uuden pedagogisen kehityksen seuraaminen uudet trendit Päivähoidon avoimet palvelut ja niiden kartoittaminen Lapsen Vasu kaavakkeiden uudistaminen ja käyttöönotto 8/2013 Tuntiperusteisen päivähoitomaksun pohtiminen ja mahdollinen käyttöönotto ( ) Koululaisten vuorohoidon järjestäminen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus päättyy siihen kun lapsi lähtee kouluun. Vuoropäivähoidon tarvetta ilmenee kuitenkin enenevässä määrin. Tätä on syytä pohtia etenkin nyt kun varhaiskasvatuksen omatkin resurssit ovat rajalliset. Ratkaisumalli: Koululaisten päivä-/vuoropäivähoidon rajaaminen, aamu-/iltapäivätoiminnan kehittäminen. Päivähoidon hallinnon kehittäminen. Aluevastaavien organisaatiomalli (perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus) edellyttää päiväkodinjohtajaa Kellomäen päiväkotiin. Tällä hetkellä yksi aluevastaavista on 50 % päiväkodinjohtaja. Vuorohoidon periaatteista sopiminen syksy 2013 Kuntien väliset ostosopimukset - periaatteista sopiminen syksy

22 14. YHTEENVETO Haasteita varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisessä on runsain määrin. Kehittämistehtävää helpottaa motivoitunut henkilöstö, minkä eteen on parin viime vuodan aikana koetettu tehdä työtä vahvasti. Kaikkien haasteiden ja vaikeuksien voittaminen ei vaadi rahallista panostusta, mutta aikaa henkilöstöjohtamiseen sekä vaihtoehtojen etsimiseen ja puntaroimiseen aidosti. Perheiden elämänrytmin muutokseen vastaaminen on perushaaste, jonka ratkaiseminen vie kaikkea muutakin eteenpäin. Yhtenä ratkaisuna on päätöksenteossa linjausten vahvistaminen ja parantamisen mahdollistaminen. Haasteena on henkilöstörakenteen muutoksen aikaansaaminen vastaamaan todellista toimintaa ja tavoitteiden toteuttamista. Mitkä palvelumuodot ovat tärkeitä, kuinka pitkä aika on kohtuullinen osoittamaan uusien muotojen säilyttämisen tarve, milloin tiedämme, mitä perheet todella tarvitsevat. On tärkeää myös päättää, mikä on päivähoidon osuus kasvatustehtävässä ja mikä perheiden. Missä kasvatetaan ja missä tuetaan kasvatusta? Osaaminen on varhaiskasvatuksessa suhteellisen hyvää; vaikkakin osaamisen kohdentamista ja koulutuksen vaatimusta pitää tarkentaa. Lasten ja aikuisten suhdetta korjataan henkilöstörakenteen muutoksella sekä henkilöstön joustavalla käyttämisellä. Ammatillisuuden vahvistaminen tapahtuu varmimmin ja tasapuolisimmin mahdollistamalla hyvä henkilöstöjohtaminen sekä esimiestyötä että aikaa vahvistamalla. Kustannukset ovat haasteista vaikein. Paljon henkilöstöä vaativa toiminta tarvitsee rahaa. Rahan kohdentaminen parhaalla mahdollisella tavalla vaatii tuekseen vision tulevaisuuteen; mihin rahat käytetään on avainkysymys. Tärkeä kysymys ratkaistavaksi on tilojen käyttö; keskittäminen tietyissä rajoissa on oleellisen tärkeää, jotta hoitopäivät voidaan järjestää tehokkaasti, taloudellisesti ja laadullisesti lapsen edun toteuttamiseksi. Tarpeen muutos on tosiasia, ja siihen pitää pystyä reagoimaan. Nopeaa ratkaisua ei ole olemassa, ja siksi täytyy suunnata voimavarat tulevaisuuteen. Vanhasta ei kannata pitää kiinni siksi, että se oli hyvää eikä uutta voida rakentaa vain yhden näkökulman varaan. Talouden tasapaino on perusasia. Vaikuttavuuden aikaansaaminen on perustehtävän tärkein osa. Asiakkaan ymmärtäminen ja tarpeiden tunnistaminen on tärkeää palvelurakenteen ja palveluasenteen synnyttämiseksi. Henkilöstönäkökulman tavoitteiden onnistuminen on perusasia talouden ja vaikuttavuuden tavoitteiden aikaansaamiseksi. Nyt ollaan siinä vaiheessa, jossa on tehtävä ratkaisut niin palvelun laajuuden, muotojen ja vaihtoehtojen rajaamiseksi. Samoin on tehtävä ratkaisu siitä, millä henkilöstörakenteella ja panostuksella henkilöstöön palvelua tuotetaan. Täytyy päättää, kuinka hyviä ollaan ja paljonko resursoidaan laatuun. Lapsissa on tulevaisuus, mutta varhaiskasvatus on osa kokonaisuutta. Mihin panostetaan ja millä keinoin. Ilman näitä vastauksia emme mene eteenpäin. 22

23 15. TYÖRYHMÄ Marjaana Kamula Kummu Tuula Hytönen Mari Kuivalainen Mirka Petäsnoro Raija Kanto sivistystoimenjohtaja päivähoidon aluevastaava päivähoidon aluevastaava vs. päivähoidon aluevastaava toimistovirkailija 23