Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimieheksi

Transkriptio

1 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimieheksi Vaaratuomari Jenni Hupli aloitti Suomen Kiinteistöliiton uutena päälakimiehenä kesäkuun puolivälissä. Perinteiset putkiremontit suosiossa Suomen Kiinteistöliiton tekemä korjausrakentamisen barometri antaa tuoretta tietoa taloyhtiöiden putkiremonttien sisällöstä, kustannuksista ja rahoituksesta. Useita uusia korjausmenetelmiä on tullut markkinoille, mutta ns. perinteinen putkiremontti on yhä säilyttänyt asemansa. YHTEYSTIEDOT Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry Hallituskatu 11 C, Tampere puh Ohjeistus nuoria työntekijöitä koskevista rajoituksista Kiinteistöala työllistää monia nuoria koulujen kesälomien aikana. Jäsentiedotteessa on ohjeistettu työnantajina toimivia kiinteistönomistajia nuoria työntekijöitä koskevista säännöksistä.

2 Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 3 Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaan ja Suomen Kiinteistöliiton palveluajat kesällä... 3 Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry:n hallitus järjestäytyi... 3 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimieheksi... 3 Pankit korottaneet taloyhtiöiden lainojen marginaaleja jopa 800 prosenttia... 3 Perinteiset putkiremontit suosiossa... 4 Ajankohtaista... 5 Nuori työntekijä kesätöissä... 5 Rakennusten lämmitystarpeen normeeraaminen muuttuu... 6 Kosteus- ja homeongelman torjunnassa epäonnistuttu... 7 Isännöinnin Auktorisointi ISA:n hallitus valittu... 7 Lakiasiat... 7 Sähköisen kiinteistönkaupan säännösten voimaansaattamisesta lakiesitys... 7 Oikeustapaukset... 8 Näköalan menetystä koskeva ratkaisu... 8 Rakennusluvan purkaminen... 8 Rakennusluvan lainmukaisuus... 8 Hovioikeuden ratkaisu vakuutusyhtiön takautumisoikeutta koskevassa korvausvaatimusasiassa 9 Käräjäoikeuden ratkaisu lainan marginaalin korottamista koskevassa riidassa... 9 Markkina ja suhdanteet... 9 ARA selvitti kuntien vuokramarkkinatilanteen... 9 Viisi uutta kaupunkia Asuntojenvuokrat.fi -palvelussa KTI Markkinakatsaus: Kiinteistömarkkinoilla alavireiset tunnelmat KTI: Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu jatkuu vuokria jyrkempänä Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa Julkaisut ja tapahtumat Taloushallinnon lakipokkari - taloushallinnon lait nyt yksissä kansissa Uutuusopas taloyhtiössä perittävistä vastikkeista Uusi painos Kiinteistöyhtiön perustaminen -kirjasta Korjaushanke haltuun: hallituksen pikaopas Energiansäästöviikkoa vietetään Liite Taulukko: Nuoret työntekijät Julkaisija: Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry Päätoimittaja: Jorma Koutonen Painolaitos: Kopijyvä Oy Painopaikka: Tampere 2

3 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaan ja Suomen Kiinteistöliiton palveluajat kesällä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry:n toimisto (Hallituskatu 11, Tampere) on suljettuna heinäkuussa viikon 29, eli välisen ajan. Toimisto palvelee jälleen normaalisti maanantaista alkaen. Suomen Kiinteistöliiton toimisto on puolestaan kiinni viikot ja Kiinteistöliiton talous- ja veroneuvonta on kiinni koko heinäkuun ajan. Toimistojen aukiolojärjestelyillä keskitetään yhdistyksen ja liiton toimihenkilöiden vuosilomia, joka mahdollistaa tiiviimmän palvelutarjonnan vilkkaampina asiakaspalveluaikoina. Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry:n hallitus järjestäytyi Toimitusjohtaja Jukka Penttilä jatkaa Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry:n hallituksen puheenjohtajana. Penttilä on toiminut tehtävässä vuodesta 2005 lähtien. Yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa niin ikään aiemmin tehtävässä toiminut toimitusjohtaja Mika Kulmala. Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry:n hallituksen jäseniä on mukana myös Suomen Kiinteistöliiton toimikunnissa. Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Penttilä edustaa yhdistystä Kiinteistöliiton Vuokratalovaliokunnassa varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsen Orvo Kovero puolestaan toimii liiton Asuntoosakeyhtiötoimikunnan jäsenenä. Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimieheksi Kiinteistöliiton uudeksi päälakimieheksi on nimitetty varatuomari Jenni Hupli, 37. Hän aloitti tehtävässään kesäkuun puolivälissä. Hupli siirtyi Kiinteistöliittoon Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n Counsellakimiehen paikalta. Hupli on työskennellyt Castrén & Snellmanilla eri tehtävissä vuodesta Ennen asianajotoimistouraansa Hupli toimi Kiinteistöliiton ja Suomen Vuokranantajat ry:n neuvontalakimiehenä. Lisäksi Hupli on toiminut lakimiehenä Ovenia Oy:ssä. Kiinteistöliiton päälakimiehenä aiemmin toiminut Anu Kärkkäinen siirtyi kesäkuun alussa Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioista vastaavaksi johtajaksi. Pankit korottaneet taloyhtiöiden lainojen marginaaleja jopa 800 prosenttia Pankit ovat korottaneet yksipuolisesti taloyhtiöiden lainojen marginaaleja jopa 800 prosenttia. Kiinteistöliitto on saanut runsaasti valituksia pankkien, varsinkin Nordean yksipuolisista ja korkeista lainamarginaalien korotuksista. Pankit ovat lähettäneet marginaalien korotusilmoituksia kuin liukuhihnalta ja joissain tapauksissa on unohdettu tarkastaa asiakkaiden kanssa sovitut yksilölliset lainaehdot. Kiinteistöliitolle toimitetuissa velkakirjaehdoissa ja niiden erityisehdoissa on rajoituksia pankin oikeuteen korottaa lainan marginaalia. Nyt ne on unohdettu täysin. Yleensä lainaehdot ovat aina pankin laatimia, joten vastuu epäselvästä sopimuksesta on pankilla eikä asiakkaalla. Pankkilautakunta antoi jo syksyllä 2009 ratkaisusuosituksen, jonka mukaan Nordean tuli palauttaa korottamansa marginaali muutosta aikaisemmalle tasolle ja palauttaa mahdollisesti liikaa peritty korko. Samalla 3

4 lautakunta katsoi, että pankin olisi tullut muuttaa velkakirjaehtoja siten, että tulkintaepäselvyydet poistuisivat. Nordean asunto-osakeyhtiölainoissa käyttämät sopimusehdot vaikuttavat edelleen olevan tulkinnanvaraisia, eikä pankkilautakunnan suositusta muuttaa ehtoja ole noudatettu. Esimerkiksi kesällä 2011 sovitun lainan erityisissä ehdoissa todetaan, että pankilla on oikeus tarkistaa velasta perittävää marginaalia kymmenen vuoden välein ja, että ehto ei rajoita muiden, pankille velan ehdoissa annettujen oikeuksien käyttämistä. Siis marginaalin korottamista koskee selkeä erikseen sovittu ehto. Marginaalien kertakorotukset ovat olleet jopa 1,6 prosenttiyksikköä eli jopa prosenttia, eli peräti kaksinkertaisia verrattuna korotuksiin, joita pankki on aiemmin tehnyt asiakkailleen. On ilmeistä, että korotuksilla pyritään kattamaan muiden asiakkaiden aiheuttamia tappioita asunto-osakkaiden rahoilla. Kiinteistöliitto suosittaa asunto-osakeyhtiöiden hallituksia ja isännöitsijöitä lukemaan huolella taloyhtiön laina-asiakirjat, ja epäselvissä tapauksissa reklamoimaan asiasta pankille. Lainaehtosotkujen selvittämiseksi voi olla perusteltua ottaa yhteyttä myös Finanssivalvontaan. Asunto-osakeyhtiöiden kannattaa myös harkita yhtiölainojen uudelleen kilpailuttamista, jos marginaalikorotukset johtavat lainojen ylihinnoitteluun. Lainatarjouksia kannattaa tällöin pyytää useilta pankeilta, ja taloyhtiölle uusilta vaihtoehdoilta, koska osa pankeista on edelleen erittäin kiinnostunut saamaan asiakkaakseen vähäriskisiä taloyhtiöitä, ja niiden asukkaita. Nykyisessä kilpailutilanteessa lainan uudelleen kilpailuttaminen ei aina johda parempaan lopputulokseen, joten nykyinen laina tulee irtisanoa vasta, jos edullisempi tarjous saadaan. Kiinteistöliitto on laatinut hyvän tarjouspyynnön laatimisohjeet, joita taloyhtiöt voivat hyödyntää. Ohje löytyy seuraavasta linkistä: Perinteiset putkiremontit suosiossa Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri, kevät 2013: Taloyhtiön putkiremonteissa viemäreiden sisäpuolisten korjausmenetelmien osuuden kasvu on seisahtunut, ja perinteisten menetelmien osuuden lasku pysähtynyt, ilmenee Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrista. Putkiremontteja toteuttaneista taloyhtiöistä 43 prosenttia oli asentanut uudet putket vanhojen tilalle. Uuteen kohtaan putket oli uusinut 15 prosenttia ja sisäpuolisia menetelmiä kuten sujutusta ja sukitusta oli käyttänyt 27 prosenttia vastaajista. Putkistoremonttien kokonaiskustannukset kohosivat koko maassa mediaaniltaan 500 euroon huoneistoneliötä kohden eli nousivat parikymmentä euroa viime syksystä. Pääkaupunkiseudulla mediaani oli 700 ja muualla Suomessa 340 euroa. Pääkaupunkiseudun putkiremontin hintaa muuhun maahan verrattuna nostavat putkiremontin yhteydessä suoritettavat muut saneeraustyöt, korkeammat urakkahinnat ja se, että kerrostaloasunnot ovat keskimäärin muuta maata pienempiä. Pelkkä käyttövesiputkien uusiminen maksaa arviolta euroa huoneistoneliötä kohden. Kiinteistöliiton barometrissä putkiremontista vastasi tällä kertaa 284 remontin vastikään toteuttanutta asuntoosakeyhtiön hallituksen jäsentä ja isännöitsijää. Putkistot, piha-alueet ja vesikatto remonttien kärkipaikoilla Korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana. Taloyhtiöiden hallitusten mukaan noin kahdella kolmasosalla yhtiöistä on jokin korjaushankkeen vaihe menossa. Vuonna 2013 Kiinteistöliiton barometrikyselyyn vastanneissa taloyhtiöissä remontoidaan eniten putkistoja, joita 895 hallitusvastaajan yhtiöissä aiotaan remontoida tänä vuonna runsaassa 12 prosentissa. Piharakenteiden sekä vesikaton, ikkunoiden ja ulko-ovien korjaushankkeet ovat seuraavaksi yleisimpiä. Seuraavalle viidelle vuodelle runsaalla kolmanneksella vastaajista on korjaustarvetta piharakenteissa. Vastaajista 30 prosenttia ennakoi korjauksia tulevan ikkunoihin ja ulko-oviin sekä vesikattoon. Julkisivuun ja putkistoihin kohdistuvia remontteja ennakoi runsas neljännes hallitusvastaajista. 4

5 Rahoituskysymykset yhä haastavampia - marginaalien nosto kuumentaa Korjaushankkeiden rahoitus on nousemassa yhä keskeisempään asemaan taloyhtiöiden korjauksissa. Barometrin mukaan rahoitusta on ollut edelleen hyvin saatavissa. Miltei 80 prosenttia vastaajista raportoi, että rahoituksen saaminen on pysynyt ennallaan. Taloyhtiöiden hallitusten edustajat kuitenkin odottavat, että lainaolosuhteet tulevat heikentymään. Peräti kaksi kolmesta hallitusedustajasta odottaa lainaehtojen heikentymistä ja kolmasosa niiden pysymistä ennallaan. Lainaa kysytään yhä useammalta pankilta. Jo puolet yhtiöistä kysyy luottoa kolmelta tai useammalta pankilta. Ainoastaan yhdeltä pankilta lainaa kysyy enää vain neljännes taloyhtiöistä. Isännöitsijöillä tämä osuus oli kuitenkin vielä 35 prosenttia. Lainatarjouksia saadaan erittäin hyvin, sillä kolme tai useampi tarjous oli 43 prosentissa yhtiöitä. Korjauslainojen marginaalit ovat olleet jyrkässä nousussa viimeisen vuoden ajan. Marginaalien keskiarvo oli keväällä 2013 noin 1,7 prosenttiyksikköä, kun vielä syksyllä 2012 lukema oli noin 1,2. AJANKOHTAISTA Nuori työntekijä kesätöissä Nuorta alle 18-vuotiasta työntekijää työhön otettaessa työnantajan on otettava huomioon työsopimuslain (55/01), nuorista työntekijöistä annetun lain (998/93), nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annetun asetuksen (475/06), sosiaali- ja terveysministeriön nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta annetun asetuksen (188/12) ja nuorille työntekijöille sopivien kevyiden töiden esimerkkiluettelosta annetun asetuksen (189/12) määräykset. Työhön ottaminen ja työtehtävät Nuorista työntekijöistä annetun lain mukaan työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Lisäksi voidaan 14 vuotta täyttänyt tai saman kalenterivuoden aikana 14 vuotta täyttävä nuori ottaa työhön, joka on luonteeltaan kevyttä eikä vaaranna hänen terveyttään tai kehitystään eikä haittaa hänen koulunkäyntiään. Tällainen nuori voidaan palkata työhön enintään puoleksi hänelle kulloinkin koulusta annettavasta loma-ajasta. Alle 15-vuotiaan puolesta voi työsopimuksen tehdä huoltaja tai huoltajan antamalla luvalla nuori henkilö itse. Huoltaja voi purkaa nuoren tekemän työsopimuksen, jos hän katsoo, että se on tarpeen nuoren kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia. Työnantajan tulee esittää nuorelle työntekijälle pyynnöstä (jonka voi tehdä sekä nuori työntekijä että hänen huoltajansa) kirjallinen selvitys työsopimuksen ehdoista, jos sopimusta ei tehdä kirjallisesti. Työnantajan tulee huolehtia siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja että työn vastuullisuus ja vaatimukset ovat suhteessa nuoren ikään ja kehitystasoon. Työnantajan tulee huolehtia myös siitä, että nuori saa tarvittavan opastuksen ja ohjauksen työtehtäviensä hoitamiseksi. Henkilökohtaista opetusta on annettava niin, että nuori työntekijä välttyy aiheuttamasta tapaturman vaaraa itselleen tai muille. Ennen kuin nuori työntekijä palkataan työhön, on hänen iästään sekä siitä, onko hän oppivelvollinen, saatava luotettava selvitys. Ennen työsuhteen alkamista tai kuukauden kuluessa sen alkamisesta nuorelle työntekijälle on toimitettava terveystarkastus työnantajan kustannuksella. Tarkastus ei kuitenkaan ole tarpeen, jos: - työ on kevyttä liike- tai toimistotyötä tai muuta näihin verrattavaa kevyttä työtä - työsuhde on tarkoitettu kestämään tai kestää enintään kolme kuukautta (kuten kesätyö yleensä) - nuorella työntekijällä on lääkärintodistus, joka ei ole yhtä vuotta vanhempi 5

6 Työajan pituus Oppivelvollisuutensa suorittanut 15 vuotta täyttänyt nuori voi työskennellä kuten täysi-ikäinenkin eli säännöllisen työajan pituus on enintään yhtä pitkä kuin täysi-ikäisen työntekijän työaika samassa työssä. Tämä koskee myös 15 vuotta täyttänyttä nuorta, joka työskentelee koulun loma-aikoina. Alle 15-vuotiaan työntekijän työaika saa koulujen loma-aikana olla enintään 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Nuori työntekijä ei saa tehdä yli- eikä hätätyötä. Hätätyössä saa pitää kuitenkin 15 vuotta täyttänyttä, jos hätätyön teettämiseen ei ole käytettävissä yli 18 vuotta täyttäneitä, enintään kuitenkin 9 t/vrk ja 48 tunnin kokonaistyöaikaan saakka viikossa. Työajan sijoittelu ja lepoajat Pääsääntöisesti 15 vuotta täyttäneen työntekijän työaika tulee sijoittaa klo ja väliselle ajalle ja alle 15-vuotiaan työaika klo ja väliselle ajalle. 15 vuotta täyttäneelle on annettava vähintään 12 tunnin keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa. Alle 15- vuotiaille keskeytymätön lepoaika on vähintään 14 tuntia. Nuorelle työntekijälle tulee antaa vähintään 38 tunnin yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika. Jos nuoren työntekijän työaika vuorokaudessa on pidempi kuin 4 tuntia 30 minuuttia, on hänelle annettava työn aikana ainakin yksi vähintään 30 minuutin mittainen lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Jos työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen määräyksellä on poikettu työaikalain lepoaikaa koskevasta säädöksestä, voidaan myös nuoreen työntekijään soveltaa tällaista lepoaikaa koskevaa poikkeusmääräystä. Työnantajan luettelonpitovelvollisuus Työnantajan on pidettävä luetteloa niistä nuorista työntekijöistä, jotka on otettu työhön toistaiseksi tai vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Tähän luetteloon tulee merkitä työntekijän täydellinen nimi ja syntymäaika, osoite, huoltajan nimi ja osoite, työsuhteen alkamisaika ja selvitys työtehtävistä. Työeläkemaksut Työsuhteesta tulee maksaa aina TyEL-maksu. TyEL:n piiriin kuuluminen: Koululainen tai opiskelija, joka on täyttänyt 18 vuotta, tulee rajaiän täyttämistä seuraavan kuukauden alkamisesta ja vähintään kuukauden työssäolon jälkeen työntekijän eläkelain eli TyEL:n piiriin. TyEL:n piiriin kuulumisen ehtoina on, että saman työnantajan palveluksessa tehdään töitä yhdenjaksoisesti ainakin kuukauden ajan, ja että palkkaa saadaan vähintään 55,59 euroa kuukaudessa (vuoden 2013 tasossa). Palkkarajaa määriteltäessä otetaan huomioon myös mahdolliset luontoisedut. Työnantajan TyEL-maksu on alimmassa maksuluokassa noin 23,4 % ja tästä työntekijän (alle 53 vuotiaat) osuus on 5,15 %. Tiedotteen liitteenä on taulukkomuotoinen yhteenveto nuorten kesätyöntekijöiden työntekoa koskevista rajoituksista. Rakennusten lämmitystarpeen normeeraaminen muuttuu Lämmitysenergian kulutuksen normeeraamisessa otetaan käyttöön ilmastolliselle vertailukaudelle lasketut lämmitystarveluvut sekä vuoden 2013 kuntajaon mukaisesti määritetyt lämmitysenergian kulutuksen normeerauskertoimet. Lämmitystarveluvun avulla normeerataan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan verrata toisiinsa saman rakennuksen eri kuukausien tai vuosien kulutuksia ja eri kunnissa olevien rakennusten ominaiskulutuksia. Normeerauksessa tulisi siirtyä käyttämään uutta vertailukautta vuoden 2013 aikana, jotta vuoden 2014 alussa toimijoilla olisi käytössään uudella vertailukaudella sekä siihen liittyvillä kertoimilla lasketut normitetut kulutukset. Lisätietoja lämmitysenergian normeerauksesta: 6

7 Kosteus- ja homeongelman torjunnassa epäonnistuttu Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai torstaina 2. toukokuuta valmiiksi mietinnön rakennusten kosteus- ja homevaurioista. Valiokunta on kuullut yli 70 asiantuntijaa sekä saanut 72 taholta kirjalliset asiantuntijalausunnot. Valiokunnan mietintö sisältää 14 toimenpide-ehdotusta, kosteus- ja home- ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkastusvaliokunta on erittäin huolestunut vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen. Valiokunta toteaa mietinnössään, että viime vuosikymmeninä tehdyillä toimilla ei ole kyetty vähentämään kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä eikä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä. Tarkastusvaliokunnan mukaan nykyinen korjausvelan suuruus on miljardia euroa. Rakentamisen virheet, rakennusten kunnossapidon laiminlyönnit ja korjausten lykkäämiset tarkoittavat terveyshaittojen lisääntymistä, korjauskustannusten kasvua ja korjaustarpeiden kasvamista. Tarkastusvaliokunnan mietintö kokonaisuudessaan löytyy eduskunnan internet sivuilta linkistä: Isännöinnin Auktorisointi ISA:n hallitus valittu ISA:n vuosikokouksessa valittiin hallituksen jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenet. Kiinteistöliiton esityksestä ISA:n hallitukseen valittiin Kristel Pynnönen (varajäsenenä Harri Hiltunen), Paavo Marttila (Kai Haarma) ja Pentti Vähäkuopus (Paul Nouro). Isännöintiliiton esityksestä ISA:n hallitukseen tulivat nimetyiksi Tero Heikkilä (Marina Furuhjelm), Ilkka Saarinen (Jari Porthén) ja Johan Nyholm (Ari Viinikainen). ISA:n puheenjohtajana jatkaa Ilkka Saarinen ja varapuheenjohtajana Paavo Marttila. Isännöinnin Auktorisointi ISA ylläpitää ja kehittää isännöinnin auktorisointijärjestelmää, auktorisoi isännöintiyrityksiä ja valvoo niiden toimintaa. Toiminnallaan ISA edistää ammattimaista ja kehittyvää isännöintiä sekä pitkäjänteistä kiinteistöjen ylläpitoa. Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n tunnusta saavat käyttää vain ISA:n auktorisoimat isännöintiyritykset. ISAyhteisöön kuuluu 195 isännöintiyritystä ja -toimipaikkaa. Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n taustalla ovat Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Isännöintiliitto. Lisätietoa ISA:sta: LAKIASIAT Sähköisen kiinteistönkaupan säännösten voimaansaattamisesta lakiesitys Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sähköistä kiinteistön kauppaa, panttausta ja kirjaamismenettelyä koskevan lainsäädännön voimaanpanoa koskevaksi laiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 43/2013). Esityksessä ehdotetaan, että mainittuja sähköisiä menettelyjä koskeva lainsäädäntö tulisi voimaan pääosin 1. päivänä marraskuuta 2013, ja kaikilta osin 1. päivänä maaliskuuta Sähköisiä menettelyjä koskevat säännökset on lisätty maakaareen annetulla lailla 96/2011. Säädösten voimaantuloajankohta on tuolloin jätetty avoimeksi, jotta tarvittavat asiointijärjestelmät ehditään saada käyttöön ja jotta niiden toimivuudesta olisi säännösten voimaantullessa varmuus. Maakaaren lisäksi muutoksia sisältyy myös etuostolakiin, perintökaareen, ulosottokaareen sekä avioliittolakiin. 7

8 Merkittävin muutos säännösten myötä on kiinteistöjen sähköisen kaupankäyntijärjestelmän käyttöönottaminen. Säännösten tultua voimaan suuri osa kiinteistön luovutuksista voitaisiin tehdä sähköisesti kirjaamisviranomaisen ylläpitämässä asiointijärjestelmässä, jossa järjestelmä tunnistaa osapuolet ja tarkistaa tietoja suoraan viranomaisrekistereistä. Kaupanvahvistajaa ei tarvita, vaan järjestelmä valvoo, että kauppakirjan sisältö vastaa lain vaatimuksia. Myös lainhuudatus tulee vireille ilman eri hakemusta ja kirjaamisviranomaisessa asiaa voidaan käsitellä yksinomaan sähköisessä muodossa. Vastaavasti kiinnityshakemukset voitaisiin tehdä sähköisesti ja ottaa käyttöön sähköiset panttikirjat. Sähköiset toimintatavat ovat vaihtoehtoja perinteisille toimintatavoille, joita koskevat säännökset on jätetty ennalleen ja joita sovelletaan siten rinnakkain sähköisiä menettelyjä koskevien säännösten kanssa. OIKEUSTAPAUKSET Näköalan menetystä koskeva ratkaisu /1498 KHO:2013:85 Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asuinhuoneiston ikkunasta avautuvan maiseman muutos ole sellainen seikka, jonka vuoksi huoneiston omistajalla olisi maankäyttö- ja rakennuslain 193 :n 3 tai 4 kohdan perusteella oikeus valittaa kaupungin yhdyskuntalautakunnan myöntämästä toista asuinrakennusta koskevasta poikkeusluvasta. Poikkeusluvalla oli sallittu valittajan naapurissa sijaitsevan asuinrakennuksen harjakorkeuden 40 cm korotus. Korotuksen takia valittajan ikkunasta avautuva järvinäkymä jäi vastapäisen rakennuksen peittoon. Rakennusluvan purkaminen KHO /1620 Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei uuden ulko-oven rakentamiseen oikeuttavaa jo myönnettyä lainvoimaista rakennuslupaa voitu purkaa. Purkua oli haettu sillä perusteella, että ulko-oven rakennustöihin liittyvät naapuritontin kanssa tehtävät rasitejärjestelyt olivat epäselviä ja vireillä riita-asiana käräjäoikeudessa. Rakennusluvan lainmukaisuus KHO:2013:100 Korkein hallinto-oikeus pysytti Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen Espoon Tapiolaan myönnetyn rakennusluvan lainmukaisuudesta. Espoon rakennuslautakunta oli myöntänyt rakennusluvan kahdelle kerrostalorakennukselle Espoon vanhan Tapiolan alueelle. Lupapäätöksestä oli valitettu muun muassa sillä perusteella, että rakennukset eivät niiden julkisivujen ja kattomuodon vuoksi vastaa voimassa olevia kaavamääräyksiä. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei tasakattoisia kerrostalorakennuksia voida pitää kattomuotojensa tai julkisivujensa vuoksi sellaisina, että ne eivät mukautuisi alueelle luonteenomaisiin julkisivujen piirteisiin vaikka lähiympäristön muut asuinrakennukset ovat pääosin harja- tai pulpettikattoisia. 8

9 Hovioikeuden ratkaisu vakuutusyhtiön takautumisoikeutta koskevassa korvausvaatimusasiassa KouHO :1 Hovioikeus määräsi vastaajan suorittamaan vakuutusyhtiölle vakuutusyhtiön vakuutussopimuksen perusteella suorittamat kerrostalossa sattuneen tulipalon aiheuttamien vahinkojen korjauskustannukset. Tulipalo oli aiheutunut siitä, että vastaaja oli nukahtanut samalla kun oli tupakoinut yöllä päihtyneenä sängyssään. Nukahtamisen seurauksena palamaan jäänyt savuke oli sytyttänyt ensin huoneiston lattialla olleita tavaroita tuleen ja levinnyt siitä muualle huoneistoon. Hovioikeus katsoin vastaajan aiheuttaneen vahingon törkeän huolimattomalla menettelyllä, joten vakuutusyhtiöllä oli oikeus vaatimaansa korvaukseen. Vastaaja oli aikaisemmin tuomittu samasta teosta rikosoikeudenkäynnissä yleisvaaran tuottamuksesta. Käräjäoikeuden ratkaisu lainan marginaalin korottamista koskevassa riidassa Helsingin käräjäoikeus , asia 09/48054 ym. Helsingin käräjäoikeus katsoi, että Nordea-pankilla oli ollut oikeus korottaa luottojen marginaalia 0,75 % keväällä Asiassa oli kysymys kunta-alan rahoituksesta, jossa pankki oli rahoittanut kantajia pitkäaikaisilla luottosopimuksilla, joiden osana on vakiosopimuksina yleiset sopimusehdot. Kantajat ovat vaatineet sen vahvistamista, ettei pankilla ole ollut oikeutta korottaa kantajien luottojen marginaalia 0,75 prosentilla helmikuussa Käräjäoikeus on käsitellyt 25 kuntayhteisön kannetta yhdessä. Kanteet pankkia vastaan hylättiin. Käräjäoikeus on katsonut selvitetyksi, että pankin varainhoidon kustannukset olivat nousseet ns. subprimekriisin johdosta pankin yleisten ehtojen edellyttämällä tavalla ja siten, että pankki ei ole voinut niitä kohtuudella ennakoida luottosopimuksia allekirjoitettaessa. Pankki oli kirjannut useimpiin velkakirjoihin lisäehdon, jonka mukaan pankilla oli marginaalintarkastusoikeus kymmenen vuoden kuluttua luottosopimuksen allekirjoituksesta. Käräjäoikeus on pitänyt tätä ehtoa ymmärrettävänä pankin pitkäaikaisen varainhankinnan rakenteesta esitetyn selvityksen perusteella. Ehto on liittynyt pitkäaikaisten luottojen hinnoitteluun, koska pankki joutui hankkimaan rahoituksen myöntämilleen pitkäaikaisille kuntaluotoille 3-5 kertaan. Käräjäoikeuden päätös ei ollut yksimielien. Eri mieltä ollut tuomioistuimen jäsen olisi hyväksynyt kantajien vaatimukset. Pankin olisi tullut näyttää, mikä merkitys nyt kyseessä olevien lainojen marginaalin korotuksella on ollut pankille. Eri mieltä ollut jäsen on katsonut, ettei pankki ole esittänyt sellaista konkreettista näyttöä, että tehtyä marginaalin korotusta voisi pitää perusteltuna pankin lisääntyneiden varainhankinnan tai muiden kustannusten takia, joita pankki ei kohtuudella voinut ennakoida velkakirjakokonaisuutta allekirjoitettaessa. On mahdollista, että asia saatetaan hovioikeuden käsiteltäväksi. MARKKINA JA SUHDANTEET ARA selvitti kuntien vuokramarkkinatilanteen ARAn tuoreimmassa asuntomarkkinakatsauksessa painopisteenä ovat kuntien vuokra-asunto-markkinat koko maan ja tarkemmin maakuntien keskuskaupunkien osalta. Kuntien vuokramarkkinoiden välisiä eroja arvioidaan eri mittareita sisältävän ARA-indeksin avulla. 9

10 Selvityksen tulosten mukaan kunnat voidaan jakaa asuntomarkkinoiden kireyden mukaan kolmeen pääluokkaan: 1. Kireiden markkinoiden alueella asuu 1,5 miljoonaa suomalaista (29 %) 21 kunnassa, joissa on 38 % Suomen ARA-kannasta. ARA-asunnon saaminen niissä on vaikeaa tai erittäin vaikeaa. Väestönkasvu sekä kalliit vapaarahoitteiset vuokra- ja omistusasunnot lisäävät ARA-asuntojen kysyntää. 2. Hyvä tai normaali markkinatilanne oli 45 kunnassa, jotka edustavat 27 % väestöstä ja 30 % ARA-kannasta. Niissä vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta kohtaavat, eikä pitkiä asuntojonoja, asuntojen vajaakäyttöä tai tyhjien asuntojen ongelmaa pääse muodostumaan vuositasolla. 3. Ylitarjonnasta kärsii kaksi kolmasosaa kunnista. Niissä asuu 41 % väestöstä, mutta niiden alueella on vain 30 % ARA-kannasta. Yhteistä ARA-asuntojen ylitarjonnasta kärsiville kunnille on väestön väheneminen Asuntomarkkinakatsaukseen 2/2013 voi tutustua tarkemmin ARAn sivuilla Viisi uutta kaupunkia Asuntojenvuokrat.fi -palvelussa Asuntojenvuokrat.fi -palveluun on julkaistu uusia vuokrasopimustietoja. Pääkaupunkiseudun lisäksi palvelu sisältää nyt myös tiedot viidestä muusta suuresta kaupungista: Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä ja Lahti. Näiden kaupunkien osalta sopimustiedot on sijainnin perusteella ryhmitelty kahteen alueeseen: "keskusta" ja "keskustan ulkopuolinen alue". Palvelun tietojen kattavuutta on parannettu myös tiedonluovuttajien lukumäärää kasvattamalla, muiden muassa Vuokraovi.com -markkinapaikan kautta kerätyt vuokrasopimustiedot ovat mukana palvelussa. Nyt päivitetyt tiedot koskevat aikavälillä alkaneita vuokrasopimuksia. Hakupalvelu on käytettävissä osoitteessa KTI Markkinakatsaus: Kiinteistömarkkinoilla alavireiset tunnelmat Epävarma taloustilanne heijastuu myös kiinteistömarkkinoille. Kiinteistösijoitusmarkkinoilla alavireinen tunnelma jatkuu ja kiinteistökauppojen volyymi pysyttelee matalana jo viidettä vuotta peräkkäin. Sekä kiinteistösijoitus- että toimitilavuokramarkkinoilla kysyntää ja maksuhalua löytyy vain parhaisiin kohteisiin. Toimistojen vajaakäyttö nousee pääkaupunkiseudulla edelleen uusien rakennushankkeiden valmistumisen myötä. Toimitilarakentamisen volyymi on laskemassa, kun nyt käynnissä olevat hankkeet valmistuvat. Vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä sen sijaan jatkuu vahvana ja vuokrat nousevat. Markkinakatsaukseen voi tutustua KTI Kiinteistötieto Oy:n sivuilla KTI: Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu jatkuu vuokria jyrkempänä Kasvukeskusten asuntovuokrat jatkavat nousuaan. Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu ylittää kuitenkin edelleen vuokrien nousuvauhdin. Kerrostalojen kustannukset nousivat vajaalla neljällä prosentilla vuonna 2012, kun taas vuokrien nousu jäi noin kolmeen prosenttiin. Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat 2,5 prosenttia edellisen vuoden tasostaan. Energiakustannukset ja kiinteistöverot nostavat asuinkerrostalojen ylläpitokustannuksia KTI Kiinteistötieto Oy:n mukaan asuinkerrostalojen ylläpitokustannusindeksi ilman korjauksia nousi koko Suomen tasolla 3,7 prosenttia vuonna Korjaukset mukaan luettuna indeksin nousu jäi kolmeen pro- 10

11 senttiin. Muista kustannuksista energiakustannukset ja kiinteistövero nousivat yli neljä prosenttia, kun taas työvoimavetoisten palvelukustannusten nousu jäi reiluun kahteen prosenttiin. Alueellisesti suurimmat erot nähtiin palveluiden ja korjausten kustannuskehityksessä. Pääkaupunkiseudulla mm. kiinteistöhuollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen sisältämät palvelukustannukset nousivat, mutta muualla Suomessa laskivat hienoisesti. Korjauksiin taas käytettiin pääkaupunkiseudulla vähemmän rahaa kuin edellisenä vuonna. Ylläpitokustannusten nousu hidastui hieman edellisistä vuosista, etenkin korjausten ja palvelukustannusten osalta. Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 3,6 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 3,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 4,0 prosenttia ja muualla Suomessa 3,5 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,5 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 1,3 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 0,9 prosenttia. JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Taloushallinnon lakipokkari - taloushallinnon lait nyt yksissä kansissa Juuri ilmestyneeseen Taloushallinnon lakipokkariin on koottu keskeiset taloyhtiön ja yrityksen taloushallinnossa tarvittavat lait ja asetukset. Kirjasta löytyvät mm. kaupparekisterilaki, laki velan vanhentumisesta, kirjanpitolaki ja -asetus, tilintarkastuslaki, ennakkoperintälaki, arvonlisäverolaki ja työntekijän eläkelaki. Kätevä, pokkarikokoinen kirja on tarkoitettu käytännön työvälineeksi erityisesti taloyhtiöiden ja kiinteistöalan yritysten talous- ja palkkahallinnossa työskenteleville henkilöille. Kirjan on toimittanut Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinko Oy:n toimitusjohtaja, VT Keijo Kaivanto. Sen hinta on 35 e. Kiinteistöliiton jäsenet saavat kirjasta -10 % alennuksen tilatessaan sen Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta. Lue lisää tästä linkistä Uutuusopas taloyhtiössä perittävistä vastikkeista Keväällä ilmestynyt Vastikkeet taloyhtiössä -opas kertoo, millaisia vastikkeita taloyhtiössä voidaan lain mukaan periä, mihin vastikkeen määrä perustuu, millaisia kuluja milläkin vastikkeella voidaan kattaa ja milloin maksuperusteesta voidaan poiketa. Opas avaa asunto-osakeyhtiölain pykälät ja auttaa tulkitsemaan erilaisia yhtiöjärjestysmääräyksiä. Oppaan ovat kirjoittaneet lakiasiantuntija Marina Furuhjelm Isännöintiliitosta ja toiminnanjohtaja Kai Haarma Kiinteistöliitto Uusimaasta. Oppaan hinta on 30 euroa. Kiinteistöliiton jäsenet saavat kirjasta -10 % alennuksen tilatessaan sen Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta. Lue lisää tästä linkistä 11

12 Uusi painos Kiinteistöyhtiön perustaminen -kirjasta Kiinteistöyhtiön perustaminen - Hallinto ja kirjanpito kirjasta on ilmestynyt 3. ja uudistettu painos, joka antaa kattavat tiedot asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön rakentamisaikaisesta hallinnosta ja kirjanpidosta. Kirjaan on koottu tiedot kiinteistöyhtiön perustamistoimista, rakentamisesta sekä rakennusvaiheen hallinnosta ja taloudenpidosta. Kirjassa kerrataan myös rakentamisvaiheessa huomioitava lainsäädäntö sekä tärkeimmät verotusnäkökohdat. Kirja on päivitetty kauttaaltaan, huomioiden muutokset lainsäädännössä (mm. edellisen painoksen jälkeen uudistetut asunto-osakeyhtiölaki ja tilintarkastuslaki) ja suosituksissa. Kirjassa on huomioitu myös Kirjanpitolautakunnan lausunnot ja yleisohjeet vuoden 2013 alkuun saakka. Lisätietoa ja tilausohjeet tästä linkistä Korjaushanke haltuun: hallituksen pikaopas Kiinteistöliitto on julkaissut taloyhtiön hallituksen käyttöön pikaoppaan korjaushankkeen läpiviemisestä! Taloyhtiön johdon ymmärrys rakennuttamisesta on onnistuneen korjaushankkeen edellytys. Jotta voi ymmärtää mm. suunnittelu-, urakka- ja valvontasopimusten laadintaa ja yleisten sopimusehtojen merkitystä sekä logiikkaa (KSE 1995, YSE 1998), tulee hahmottaa korjaushankkeen kulku lähtien taloyhtiön lähtötilanteesta (tarpeiden selvittämisestä) ja päätyen korjaustyön takuuajan kysymyksiin. Korjaushanke lähtee aina paremmin liikkeelle, jos taloyhtiössä on olemassa kiinteistönpitoon (korjaaminen, ylläpito) liittyvä tahtotila ja lähtötilanne selvillä. Tässä oppaassa korjaushankkeen läpivientiä hahmotetaan tyypillisimmän urakkamuodon eli pääurakkamuodon (kokonaisurakka tai jaettu urakka) näkökulmasta. Pääurakkamuotoisessa hankkeessa tilaaja hankkii suunnittelun ja urakoinnin erillisillä sopimuksilla. Opas on maksutta luettavissa ja printattavissa internetissä alla olevasta linkistä Energiansäästöviikkoa vietetään Energiansäästöviikko on oivallinen tapa nostaa esille asuntoyhtiön, isännöinti- tai huoltoyrityksen tai muun tahon energiankäytön tehostaminen ja ympäristönäkökulma. Energiansäästöviikko on vuosittain viikolla 41 toistuva kampanja, jonka aikana kiinnitetään huomioita energiansäästöön ja tottumuksiin käyttää energiaa. Teemakampanjalla pyritään saamaan viikon aikana harjoiteltuja energiansäästökeinoja osaksi arkea, niin että niistä tulisi itsestäänselvyyksiä. Energiansäästöviikko on myös energiatehokkuussopimuksiin tai -ohjelmiin mukaan liittyneille hyvä tilaisuus viestiä omalle henkilökunnalleen energiatehokkuuden merkityksestä. Usein jo pienillä säädöillä voidaan saada aikaan merkittäviä parannuksia. Energiatehokkuuden parantaminen näkyy suoraan myös entistä parempana tuloksena. Energiansäästöviikko haluaa kannustaa ja ohjata yrityksiä ja yhteisöjä energiatehokkuuteen. Teemaviikon kotisivuilta löytyy hyviä vinkkejä ja linkkejä. Osallistuisitko sinäkin? Lue lisää: Lämmintä kesää tiedotteen lukijoille! Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry 12

13 NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖNTEKOA KOSKEVAT RAJOITUKSET 14 v. tai samana vuonna 14 v. täyttävä v. Huomautuksia A) Säännöllinen työaika Koulupäivinä Koulun vapaapäivät B) Ylityö - vuorokautinen 7 tuntia/vrk * 35 tuntia/vk * 2 tuntia/vrk 12 tuntia/vko 7 tuntia/vrk 12 tuntia/vko *koskee koulun loma-aikaa kielletty kuten aikuisilla 8 tuntia/vrk 40 tuntia/vko, (max 9 h/vrk ja 48 h/vko) suostumuksella yhteensä enintään 80 tuntia/vuosi - viikoittainen kielletty max 9 h/vrk, max 48 h kokonaistyöaikaan saakka viikossa C) Hätätyö kielletty enintään 9 h/vrk ja 48 h kokonaistyöaikaan saakka viikossa - saa teettää, ellei ole käytettävissä 18 vuotta täyttänyttä D) Työajan sijoittaminen klo 8-20 klo 6-22 (klo 6-20, painavat syyt) (harjoittelu / klo 24) E) Ruokatunti aina vähintään 0,5 tuntia, jos työaika yli 4,5 h /vrk aina vähintään 0,5 tuntia, jos työaika yli 4,5 h/vrk F) Vuorokautinen lepo (keskeytymätön) 14 tuntia 12 tuntia G) Viikoittainen vapaa-aika 38 tuntia 38 tuntia H) Työ- tai oppisopimuksen huoltajan kanssa tai huoltajan luvalla työntekijän työntekijän kanssa tekeminen kanssa I) Työsopimuksen pituus enintään ½ loma-ajasta. Koulutyön aikana tilapäisesti tai kestoltaan lyhytaikaiseen työsuoritukseen ei rajoituksia (työsopimuslain mukaisesti) J) Työn laatu vuotiaiden osalta kevyttä työtä - erityisen haitalliset ja vaaralliset työt (asetus 475/ työ ei saa olla nuoren henkilön ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi tai vaatia ikään ja voimiin nähden kohtuuttomia ponnistuksia tai vastuuta - STMp nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (188/2012) - työ ei saa olla nuoren henkilön ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi tai vaatia ikään ja voimiin nähden kohtuuttomia ponnistuksia tai vastuuta 15 vuotta täyttäneen oppivelvollisen osalta koulutyön osalta koulutyön aikana kuten v. Koulupäivän ja työpäivän pituus saa yht. olla enintään 8 tuntia Oppisopimusoppilaan työ- ja koulutusaika yhteensä max 8h/vrk ja 40 h/vko Työsuojeluviranomaisen luvalla lisäksi enintään 40 tuntia kalenterivuodessa Laista poikkeavaa lepoaikaa koskevaa TES-määräystä voidaan soveltaa 15 vuotta täyttäneen oppivelvollisen osalta koulutyön aikana kuten v, yleiset rajoitukset TSL 1:2 ja 6 K) Lääkärintarkastus (työnantajan kustannuksella) Viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Tarkastusta ei vaadita, jos: - työ on kevyttä liike- tai toimistotyötä tms. - nuorella työntekijällä on työhön soveltuvuudesta lääkärintodistus, joka ei ole 12 kk vanhempi - työsopimus tehdään enintään 3 kuukaudeksi L) Luettelo merkitään, jos työsopimus tehdään toistaiseksi tai vähintään 2 kuukauden ajaksi Merkitään, jos työsopimus tehdään toistaiseksi tai väh. 2 kuukauden ajaksi Kohdista A - G voi työsuojeluviranomainen määräämillään ehdoilla sallia poikkeuksia 14 v. täyttäneen nuoren työntekijän osalta, jos hänen ammatillinen kehityksensä tai muu hänelle tärkeä syy sitä edellyttää. 13