Yhdistyksen toimisto on suljettu heinäkuussa. Asuntojen Myynti- ja vuokrausilmoituksiin energialuokka. RALA-päteviä yrityksiä on nyt tuhat

Transkriptio

1 Yhdistyksen toimisto on suljettu heinäkuussa Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen toimisto on suljettu kesälomien vuoksi Raimo Kiljunen Sinikka Huurinainen Asuntojen Myynti- ja vuokrausilmoituksiin energialuokka lähtien Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksiin sekä asuntoesitteisiin on merkittävä kerrostalojen ja vuoden 1980 jälkeen valmistuneiden omakoti- ja paritalojen energialuokka. YHTEYSTIEDOT Hämeenkatu 9 hsto 11 etunimi.sukunimi@kiinteistoliitto.fi p RALA-päteviä yrityksiä on nyt tuhat Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämä voimassa oleva RALA-pätevyys on nyt yli tuhannella yrityksellä.

2 Sisältö Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen Kuulumisia Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen kevätkokouksen päätöksiä... 3 Yhdistyksen toimisto on suljettu heinäkuussa... 3 Yhteystiedot ajantasalle kaupparekisteriin ja Kiinteistöliittoon... 3 Uutisia Kiinteistöliitosta... 3 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimieheksi... 3 Pankit korottaneet taloyhtiöiden lainojen marginaaleja jopa yli 900 prosenttia... 4 Perinteiset putkiremontit suosiossa... 4 Ajankohtaista... 6 Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksiin energialuokka 1.6. alkaen... 6 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma käyntiin... 7 RALA-päteviä yrityksiä on nyt tuhat... 7 Kosteus- ja homeongelman torjunnassa epäonnistuttu... 7 Oikeustapaukset... 8 Hovioikeuden ratkaisu vakuutusyhtiön takautumisoikeutta koskevassa korvausvaatimusasiassa 8 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu yhdistyksen saamien vuokratulojen verokohtelusta... 8 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vuokratulon kohtelusta arvonlisäverotuksessa... 8 KHO:2013: Tutkimus ja kehitys... 9 Asunto-osakeyhtiöiden yhteistyöllä huomattavia etuja lähiösaneeraukseen... 9 Markkinat ja suhdanteet... 9 Viisi uutta kaupunkia Asuntojenvuokrat.fi -palvelussa... 9 Rakennuskustannukset nousivat huhtikuussa 1,4 prosenttia vuoden takaisesta Julkaisut Taloushallinnon lakipokkari - taloushallinnon lait nyt yksissä kansissa Osakkaiden oma opas yhtiökokoukseen ilmestynyt - Pieni yhtiökokousopas

3 KIINTEISTÖLIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN KUULUMISET Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen kevätkokouksen päätöksiä Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin tiistaina Kokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2012 ja myönsi vastuuvapauden yhdistyksen hallituksen jäsenille ja toiminnanjohtajalle. Kokous valitsi vaalitoimikunnan, joka valmistelee etukäteen yhdistyksen syyskokouksessa 2013 tehtäviä henkilövalintoja. Vaalitoimikuntaan valittiin isännöitsijä Marianna Jokela, maakäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen, toimitusjohtaja Juha-Pekka Keskiaho, lehtori Matti Norjava ja johtaja Kari Salmi. Yhdistyksen toimisto on suljettu heinäkuussa Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen toimisto on suljettu kesälomien vuoksi Raimo Kiljunen on lomalla ja Sinikka Huurinainen on lomalla Kiinteistöliiton toimisto ja neuvonta ovat kiinni viikot 29 ja 30 ( ) Talous- ja veroneuvonta on kiinni Energianeuvonta on kiinni Yhteystiedot ajantasalle kaupparekisteriin ja Kiinteistöliittoon Kevään yhtiökokouksissa on valittu taloyhtiön hallituksiin uusia jäseniä ja osa aiemmista vastuuhenkilöistä on vaihtunut. Kun puheenjohtaja on taloyhtiössä valittu, pitää tehdä tarvittavat muutosilmoitukset. Vastuuhenkilöiden muutoksista on ilmoitettava sekä kaupparekisteriin että jäsentaloyhtiöiden osalta myös Kiinteistöliittoon/kiinteistöyhdistykseen. Oikeat jäsentiedot mahdollistavat jäsentiedotteiden, Suomen Kiinteistölehden ja muun jäsenpostin toimittamisen oikeille henkilöille. Kiinteistöliittoon/yhdistykseen muutokset voi tehdä - osoitteessa - sähköpostilla mailto:sinikka.huurinainen@kiinteistoliitto.fi tai - puhelimitse Jos sähköpostiosoitteesi on muuttunut ja olet rekisteröitynyt Taloyhtio.netin käyttäjäksi, niin käythän päivittämäsää tietosi Taloyhtio.netin Oma etusivulla kohdasta omat tiedot. UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimieheksi Kiinteistöliiton uudeksi päälakimieheksi on nimitetty varatuomari Jenni Hupli, 37. Hän aloittaa tehtävässä kesäkuun puolivälissä. Hupli siirtyy Kiinteistöliittoon Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n Counsellakimiehen paikalta. 3

4 Hupli on työskennell yt Castrén & Snellmanilla eri tehtävissä vuodesta Ennen asianajotoimistouraansa Hupli toimi Kiinteistöliiton ja Suomen Vuokranantajat r.y:n neuvontalakimiehenä. Lisäksi Hupli on toiminut lakimiehenä Ovenia Oy:ssä. Kiinteistöliiton nykyinen päälakimies Anu Kärkkäinen siirtyi kesäkuun alussa Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioista vastaavaksi johtajaksi. Pankit korottaneet taloyhtiöiden lainojen marginaaleja jopa yli 900 prosenttia Pankit ovat korottaneet yksipuolisesti taloyhtiöiden lainojen marginaaleja jopa yli 900 prosenttia. Kiinteistöliitto on saanut runsaasti valituksia pankkien, varsinkin Nordea yksipuolisista ja korkeista lainamarginaalien korotuksista. Pankit lähettävät marginaalien korotusilmoituksia kuin liukuhihnalta ja unohtavat tarkastaa asiakkaiden kanssa sovitut yksilölliset lainaehdot. Kiinteistöliitolle toimitetuissa velkakirjaehdoissa ja niiden erityisehdoissa on rajoituksia pankin oikeuteen korottaa lainan marginaalia. Nyt ne on unohdettu täysin. Yleensä lainaehdot ovat aina pankin laatimia, joten vastuu epäselvästä sopimuksesta on pankilla eikä asiakkaalla. Pankkilautakunta antoi jo syksyllä 2009 ratkaisusuosituksen, jonka mukaan Nordean tuli palauttaa korottamansa marginaali muutosta aikaisemmalle tasolle ja palauttaa mahdollisesti liikaa peritty korko. Samalla lautakunta katsoi, että pankin olisi tullut muuttaa velkakirjaehtoja siten, että tulkintaepäselvyydet poistuisivat. Nordean asunto-osakeyhtiölainoissa käyttämät sopimusehdot vaikuttavat edelleen olevan tulkinnanvaraisia, eikä pankkilautakunnan suositusta muuttaa ehtoja ole noudatettu. Esimerkiksi kesällä 2011 sovitun lainan erityisissä ehdoissa todetaan, että pankilla on oikeus tarkistaa velasta perittävää marginaalia kymmenen vuoden välein ja, että ehto ei rajoita muiden, pankille velan ehdoissa annettujen oikeuksien käyttämistä. Siis marginaalin korottamista koskee selkeä erikseen sovittu ehto. Asunto-osakeyhtiöasiakkaidensa osalta Nordea vaikuttaa täysin unohtavan mm. nettisivuillaan esittelemänsä arvot "Erinomaiset asiakaskokemukset", joilla tarkoitetaan mm. "Ajattelemme ja toimimme asiakaslähtöisesti, Palvelemme asiakkaita asiantuntevasti, Luomme pitkäaikaisia asiakassuhteita." Marginaalien kertakorotukset ovat olleet jopa 1,45 prosenttiyksikköä eli korotus 0,15 %:sta 1,6 %:n on tarkoittanut 900 prosentin korotusta aiempaan marginaaliin, ja kaksinkertaisia verrattuna korotuksiin, joita pankki on aiemmin tehnyt asiakkailleen. On ilmeistä, että korotuksilla pyritään kattamaan muiden asiakkaiden aiheuttamia tappioita asunto-osakkaiden rahoilla. Kiinteistöliitto suosittaa asunto-osakeyhtiöiden hallituksia ja isännöitsijöitä lukemaan huolella taloyhtiön laina-asiakirjat, ja epäselvissä tapauksissa reklamoimaan asiasta pankille. Lainaehtosotkujen selvittämiseksi voi olla perusteltua ottaa yhteyttä myös Finanssivalvontaan. Asunto-osakeyhtiöiden kannattaa myös harkita yhtiölainojen uudelleen kilpailuttamista, jos marginaalikorotukset johtavat lainojen ylihinnoitteluun. Lainatarjouksia kannattaa tällöin pyytää useilta pankeilta, ja taloyhtiölle uusilta vaihtoehdoilta, koska osa pankeista on edelleen erittäin kiinnostunut saamaan asiakkaakseen vähäriskisiä taloyhtiöitä, ja niiden asukkaita. Nykyisessä kilpailutilanteessa lainan uudelleen kilpailuttaminen ei aina johda parempaan lopputulokseen, joten nykyinen laina tulee irtisanoa vasta, jos edullisempi tarjous saadaan. Perinteiset putkiremontit suosiossa Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri, kevät 2013: Taloyhtiön putkiremonteissa viemäreiden sisäpuoliset korjausmenetelmien osuuden kasvu on seisahtunut, ja perinteisten menetelmien osuuden lasku pysähtynyt, ilmenee Kiinteistöliiton Korjausrakentamis- 4

5 barometrista. Putkiremontteja toteuttaneista taloyhtiöistä 43 prosenttia oli asentanut uudet putket vanhojen tilalle. Uuteen kohtaan putket oli uusinut 15 prosenttia ja sisäpuolisia menetelmiä kuten sujutusta ja sukitusta oli käyttänyt 27 prosenttia vastaajista. Putkistoremonttien kokonaiskustannukset kohosivat koko maassa mediaaniltaan 500 euroon huoneistoneliötä kohden eli nousivat parikymmentä euroa viime syksystä. Pääkaupunkiseudulla mediaani oli 700 ja muualla Suomessa 340 euroa. Pääkaupunkiseudun putkiremontin hintaa muuhun maahan verrattuna nostavat putkiremontin yhteydessä suoritettavat muut saneeraustyöt, korkeammat urakkahinnat ja se, että kerrostaloasunnot ovat keskimäärin muuta maata pienempiä. Pelkkä käyttövesiputkien uusiminen maksaa arviolta euroa huoneistoneliötä kohden. Kiinteistöliiton barometrissa putkiremontista vastasi tällä kertaa 284 remontin vastikään toteuttanutta asuntoosakeyhtiön hallituksen jäsentä ja isännöitsijää. Putkistot, piha-alueet ja vesikatto remonttien kärkipaikoilla Korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana. Taloyhtiöiden hallitusten mukaan noin kahdella kolmasosalla yhtiöistä on jokin korjaushankkeen vaihe menossa. Vuonna 2013 Kiinteistöliiton barometrikyselyyn vastanneissa taloyhtiöissä remontoidaan eniten putkistoja, joita 895 hallitusvastaajan yhtiöissä aiotaan remontoida tänä vuonna runsaassa 12 prosentissa. Piharakenteiden sekä vesikaton, ikkunoiden ja ulko-ovien korjaushankkeet ovat seuraavaksi yleisimpiä. Seuraaville viidelle vuodelle runsaalla kolmanneksella vastaajista on korjaustarvetta piharakenteissa. Vastaajista 30 prosenttia ennakoi korjauksia tulevan ikkunoihin ja ulko-oviin sekä vesikattoon. Julkisivuun ja putkistoihin kohdistuvia remontteja ennakoi runsas neljännes hallitusvastaajista. Rahoituskysymykset yhä haastavampia - marginaalien nosto kuumentaa Korjaushankkeiden rahoitus on nousemassa yhä keskeisempään asemaan taloyhtiöiden korjauksissa. Barometrin mukaan rahoitusta on ollut edelleen hyvin saatavissa. Miltei 80 prosenttia vastaajista raportoi, että rahoituksen saaminen on pysynyt ennallaan. Taloyhtiöiden hallitusten edustajat kuitenkin odottavat, että lainaolosuhteet tulevat heikentymään. Peräti kaksi kolmesta hallitusedustajasta odottaa lainaehtojen heikentymistä ja kolmasosa niiden pysymistä ennallaan. Lainaa kysytään yhä useammalta pankilta. Jo puolet yhtiöistä kysyy luottoa kolmelta tai useammalta pankilta. Ainoastaan yhdeltä pankilta lainaa kysyy enää vain neljännes taloyhtiöistä. Isännöitsijöillä tämä osuus oli kuitenkin vielä 35 prosenttia. Lainatarjouksia saadaan erittäin hyvin, sillä kolme tai useampi tarjous oli 43 prosentissa yhtiöitä. Korjauslainojen marginaalit ovat olleet jyrkässä nousussa viimeisen vuoden ajan. Marginaalin keskiarvo oli keväällä 2013 noin 1,7 prosenttiyksikköä, kun vielä syksyllä 2012 lukema oli noin 1,2. Lainojen laina-ajat ovat edelleen jonkin verran pidentyneet, mutta silti edelleen noin 60 prosentilla taloyhtiöitä laina-aika on alle kymmenen vuotta. Huoltokirjojen hyödyntämisessä kehittämisen varaa Barometritulosten mukaan noin 70 prosenttia vastaajista pitää taloyhtiön huoltokirjaa tarpeellisena työvälineenä, mutta vain vajaa kolmannes ilmoitti hyödyntävänsä sitä kiinteistönpidossa. Nykyisen huoltokirjajärjestelmän kehitystarpeista raportoikin noin 40 prosenttia vastaajista. Sopimusehtoihin ei perehdytä riittävästi Taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä noin 50 prosenttia vastasi perehtyneensä rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin (YSE 1998) korjaushankkeiden yhteydessä. Vastauksissa huomio kiinnittyi myös siihen, että vajaa 10 prosenttia ilmoitti poikenneensa yleisistä sopimusehdoista hankkeeseen liittyvissä asiakirjoissa. Vas- 5

6 tanneista miltei 40 prosenttia piti nykyisiä takuuaikoja sopivan pituisina, ja noin 45 prosenttia liian lyhyinä. Kolmannes vastaajista piti nykyisiä vakuuksia riittävinä ja miltei kolmannes liian pieninä. Hyvän kiinteistönpidon käytäntöjen hallinta välttämätöntä - osaamiskuilua on kutistettava Hyvän kiinteistönpidon merkitys kasvaa entisestään lähivuosina. Isot osat 1970-luvun kiinteistökantaa ovat peruskorjausiässä ja lainsäädännölliset velvoitteet ovat jatkuvasti lisääntymässä. Korjausvelka on paikoitellen suurta ja taloudelliset haasteet ovat polttavia. Taloyhtiöiden hallituksien jäseniin ja osakkaisiin kohdistuu yhä suurempi osaamishaaste - tämä heijastuu myös korjausrakentamisbarometrin vastauksissa. Kiinteistö- ja rakennusalan keskeisillä toimijoilla onkin suuri haaste levittää kentälle parhaita käytäntöjä ja lainsäädännöllisten velvoitteiden tiedostamista. Kiinteistöliitolla on parhaillaan menossa kehityshanke, jonka yhteydessä kehitetään yksinkertaisia ohjeaineistoja keskeisten prosessien - esim. kuntoarvion ja kunnossapitotarveselvityksen laatimisen - tueksi. "KIPI"-hanke valmistuu loppukesällä ja sen aineisto tulee olemaan kaikkien käytettävissä syksyn aikana. Kiinteistöliitto järjestää lisäksi syksyllä ja talvella 12 tilaisuuden "Korjaushanke haltuun" -kiertueen. AJANKOHTAISTA Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksiin energialuokka 1.6. alkaen Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksiin sekä asuntoesitteisiin on merkittävä kerrostalojen ja vuoden 1980 jälkeen valmistuneiden omakoti- ja paritalojen energialuokka lähtien. Energiatodistus vaaditaan asunnon vuokraus- ja myyntitilanteissa. Uudistunut energiatodistuslainsäädäntö edellyttää, että energialuokka ilmenee myös myyntiesitteestä. Lisäksi energiatodistuksen on oltava nähtävillä asuntoesittelyssä ja se on annettava alkuperäisenä tai jäljennöksenä ostajalle tai vuokralaiselle kaupan- tai sopimuksenteon yhteydessä, kertoo toimitusjohtaja Jukka Malila Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta. Energiatodistus tulee konkreettisesti mukaan asuntojen markkinointiin. Ammattilaisten laatimien 10 vuotta voimassa olevien energiatodistusten avulla asukkaat ja asunnonostajat voivat vertailla itse rakennusten ei ihmisten käyttötottumusten - energiatehokkuutta sekä tunnistaa onko talo ympäristön ja luonnonvarojen käytön kannalta energiapihi vai energiasyöppö. Energiatodistuksen hankkimisesta vastaa lähtökohtaisesti taloyhtiön hallitus ja sen hankinta kannattaa yhdistää kuntoarvion tai energiakatselmuksen laadinnan yhteyteen, jolloin taloyhtiö voi säästää satoja euroja. Energiatodistusten käyttöä valvoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, joka voi antaa kehotuksen, varoituksen ja tehostaa käskyjä teettämisuhalla eli ARA voi teettää todistuksen laiminlyöjän kustannuksella. Energiatodistuksen suuri hyöty on se, että taloyhtiö saa todistuksen mukana parannusehdotuksia siitä, miten rakennuksen energiatehokkuutta on mahdollista parantaa. Laatijan on otettava kantaa myös rakennuksen energiatehokkaaseen käyttöön ja ylläpitoon, vaikka ne eivät itse energialuokkaan vaikutakaan. Energialuokka määritellään asteikolla A-G ja sitä voidaan korottaa erilaisilla korjaustoimenpiteillä, kertoo Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. Energialuokkaan vaikuttavat muun muassa rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja yläpohjan lämmöneristävyyden taso. Lisäksi siihen vaikuttaa esimerkiksi lämmitysmuoto ja se, onko rakennuksessa lämmöntalteenotto. Myös toteutuneet kulutustiedot on esitettävä aina todistuksessa, kun ne ovat olemassa., Pylsy kuvaa. Uudessa laissa luokitusasteikkoa on kiristetty ja todistuksen laadintatapaa muutettu. Esimerkiksi tyypilliset uudiskohteet sijoittuvat C-luokkaan. Uuden lain mukaisesti laadittu energiatodistus merkitsee vanhaan ta- 6

7 paan verrattuna sitä, että taloyhtiö putoaa todennäköisesti yhdestä kolmeen yksikköä huonompaan luokkaan. Ilmoituksissa vanhan lain aikana laaditut, mutta edelleen voimassa olevat, todistukset erotellaan uusista lisäämällä vanhan energialuokan tunnukseen alaindeksi Touko-kesäkuun vaihteessa voimassa olleet vanhan lain mukaiset erilliset energiatodistukset ovat käyttökelpoisia 10 vuotta laatimishetkestä ja osana isännöitsijäntodistusta annetut todistukset vuoden 2014 loppuun asti. Lisäksi uutta energiatodistuslakia sovelletaan rivi- ja ketjutaloihin vasta ja ennen vuotta 1980 käyttöön otettuihin omakoti- ja paritaloihin lähtien. Todistuksia voivat jatkossa laatia vain pätevyyden omaavat, rekisteröidyt henkilöt ja uusi laadintatapa on samanlainen sekä olemassa oleville rakennuksille että uudiskohteille. Uudet energiatodistukset ovat rakennuskohtaisia. Vanhojen asunto-osakkeiden kauppoja tehtiin Suomessa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yli 76000, vanhojen omakotitalojen kauppoja ja uusien omistusasuntojen kauppoja noin Yhteensä asuntokauppoja tehtiin Suomessa viime vuonna noin Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma käyntiin Valtioneuvosto on 18. huhtikuuta päättänyt ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman käynnistämisestä vuosille Ohjelman keskeisenä tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asumisoloja, tukea ikääntyneiden omaa varautumista asumisen ja siihen liittyvien palvelujen osalta. "Ikääntyneiden asuinolojen parantaminen on yksi lähivuosikymmenten suurista haasteista. Suurin tarve on nykyisen asuntokannan esteettömyyden, turvallisuuden ja toimivuuden lisäämisessä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni meistä voisi asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään", sanoo asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru. RALA-päteviä yrityksiä on nyt tuhat Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämä voimassa oleva RALA-pätevyys on nyt yli tuhannella yrityksellä. RALA-pätevien yritysten määrä ylitti tuhatluvun huhtikuun lopussa. "Kyse on RALAn kannalta tärkeästä merkkipaalusta, sillä tuhannen RALA-pätevän yrityksen määrä ylittyi nyt ensimmäistä kertaa RALAn historiassa. Tavoitteenamme on kasvaa voimakkaasti ja saada lisää RALA-päteviä yrityksiä, joten suunta on oikea ja tästä on hyvä jatkaa", sanoo RALAn toiminnanjohtaja Tuula Råman. Kosteus- ja homeongelman torjunnassa epäonnistuttu Tarkastusvaliokunta on erittäin huolestunut vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen. Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai torstaina 2. toukokuuta valmiiksi mietinnön rakennusten kosteus- ja homevaurioista. Valiokunta on kuullut yli 70 asiantuntijaa sekä saanut 72 taholta kirjalliset asiantuntijalausunnot. Valiokunta edellyttää 14 toimenpidekohteella muutoksia kosteus- ja homevaurio-ongelmaan puuttumiseksi. Valiokunta toteaa mietinnössään, että viime vuosikymmeninä tehdyillä toimilla ei ole kyetty vähentämään kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä eikä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä. 7

8 OIKEUSTAPAUKSET Hovioikeuden ratkaisu vakuutusyhtiön takautumisoikeutta koskevassa korvausvaatimusasiassa Kouvolan hovioikeus 2013:1 Hovioikeus määräsi vastaajan suorittamaan vakuutusyhtiölle vakuutusyhtiön vakuutussopimuksen perusteella suorittamat kerrostalossa sattuneen tulipalon aiheuttamien vahinkojen korjauskustannukset. Tulipalo oli aiheutunut siitä, että vastaaja oli nukahtanut samalla kun oli tupakoinut yöllä päihtyneenä sängyssään. Nukahtamisen seurauksena palamaan jäänyt savuke oli sytyttänyt ensin huoneiston lattialla olleita tavaroita tuleen ja levinnyt siitä muualle huoneistoon. Hovioikeus katsoin vastaajan aiheuttaneen vahingon törkeän huolimattomalla menettelyllä, joten vakuutusyhtiöllä oli oikeus vaatimaansa korvaukseen. Vastaaja oli aikaisemmin tuomittu samasta teosta rikosoikeudenkäynnissä yleisvaaran tuottamuksesta. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu yhdistyksen saamien vuokratulojen verokohtelusta KHO 2013:71 Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yleishyödyllisen yhdistyksen omistamista kiinteistöistä saadut vuokratulot eivät kuuluneet yhdistyksen elinkeinotoiminnan tulolähteeseen vaan henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Tapauksessa yhdistys oli vuokrannut tiloja osittain omistamalleen osakeyhtiölle. Korkeimman hallintooikeuden mukaan kysymyksessä ei ollut elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettu kiinteistön käyttäminen elinkeinotoimintaa välillisesti edistäviin tarkoituksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vuokratulon kohtelusta arvonlisäverotuksessa KHO /1287 A Oy oli vuokrannut omistamiaan kiinteistöjä yliopiston käyttöön. Osan vuokralle saamistaan tiloista yliopisto luovutti edelleen käytettäväksi sen toimintaan läheisesti liittyville yhteisöille, jotka eivät olleet toiminnastaan arvonlisäverovelvollisia. A Oy oli oikeutettu hakeutumaan arvonlisäverovelvolliseksi vain niistä yliopistolle vuokraamistaan tiloista, jotka olivat jääneet yliopiston tosiasialliseen käyttöön. KHO:2013:85 Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asuinhuoneiston ikkunasta avautuvan maiseman muutos ole sellainen seikka, jonka vuoksi huoneiston omistajalla olisi maankäyttö- ja rakennuslain 193 :n 3 tai 4 kohdan perusteella oikeus valittaa kaupungin yhdyskuntalautakunnan myöntämästä toista asuinrakennusta koskevasta poikkeusluvasta. Poikkeusluvalla oli sallittu valittajan naapurissa sijaitsevan asuinrakennuksen harjakorkeuden 40 cm korotus. Korotuksen takia valittajan ikkunasta avautuva järvinäkymä jäi vastapäisen rakennuksen peittoon. 8

9 TUTKIMUS JA KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden yhteistyöllä huomattavia etuja lähiösaneeraukseen Jotta saneeraushankkeissa voitaisiin hyödyntää toistuvuuden ja sarjatuotannon tarjoamia etuja, olisi asunto-osakeyhtiöiden järkevää lyöttäytyä yhteen ja muodostaa suurempia hankkeita, joissa voidaan tehokkaammin hyödyntää ja kehittää korjausrakentamisen malleja. Teollisesti ja 1970-luvuilla rakennetut, saneeraustarpeessa olevat lähiöt odottavat uusia ajatuksia korjausprosessiin, mutta myös korjausinvestointien rahoitukseen. "Sarjatuotannolla saadaan saneerauksen tarpeessa olevien lähiöiden korjausrakentamiseen vaadittua kustannustehokkuutta. Sarjatuotannon edut ovat saavutettavissa asunto-osakeyhtiöiden yhteistyöllä: isoissa kokonaisuuksissa voidaan hyödyntää toistuvia suorituksia ja teollisia prosesseja. Kaikki hyötyvät. Haasteellista on, miten asunto-osakeyhtiöt löytävät toisensa muodostaakseen yhteishankkeita", toteaa kehityspäällikkö Antti Pirhonen NCC Rakennus Oy:stä. Asuinkerrostalojen korjausrakentamisen edullisuutta ja lähiöiden täydennysrakentamisen kannattavuutta tutkittiin eri osapuolien kannalta Tekesin käynnistämässä ApRemodel-hankkeessa vuosina "Hankkeessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa asunto-osakeyhtiöiden saneerausprosesseja ja täydennysrakentamisen ongelmia kokonaisvaltaisesti niin kunnan, asukkaiden, naapurien, rakennusyhtiöiden kuin rahoittajien näkökulmasta. Tavoite kustannustehokkaasta lähiöiden saneerauksesta on yhteinen, mutta se ei toteudu, jos jokainen optimoi tavoitetta omalta kannaltaan", sanoo Vantaan kaupungin rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki. Täydennysrakentamisesta kunnille 70 prosentin säästöt Lähiöiden täydennysrakentamisen avulla asunto-osakeyhtiöt voivat laskea saneerauskustannuksia, mutta sillä on myös kauaskantoisempia vaikutuksia. "Rakennuskohtaisella saneerauksella päivitetään asunnot teknisesti nykytasoon. Asuntoyhtiöiden yhteistyö tarjoaisi ainutkertaisen mahdollisuuden täydennysrakentamiseen ja kaupunkiuudistukseen. Näin voidaan parantaa kuihtuvien alueiden viihtyvyyttä, kun uudet asukkaat luovat kysyntää uusille lähipalveluille ja rakennuskantaa voidaan uudistaa. Tuo hetki on juuri nyt", Antti Pirhonen korostaa. Lisärakentaminen kaupunkirakenteen sisällä mahdollistaa kunnallistekniikan rakentamisessa jopa 70 prosentin säästöt verrattuna uusien alueiden rakentamiseen. "Hallinnolliset ja lainsäädännölliset puitteet on saatava kuntoon, muutoin toimenpiteet jäävät yksittäisiksi. Teollisesti, aluerakentamisen menetelmillä rakennetut ja 1980-lukujen lähiöt on voitava uudistaa ja täydentää teollisesti", painottaa Pekka Virkamäki. Hankkeessa pilottialueina olivat Tampereen Tammela, Espoon Karakallio ja Vantaan Myyrmäki. Hankkeen toteutukseen osallistuivat Aalto-yliopisto, Salfordin yliopisto, Suomen Kiinteistöliitto, Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT. Tekesin lisäksi rahoittajina olivat ARA, Espoon, Tampereen ja Vantaan kaupungit ja Talonrakennusteollisuus ry sekä A-Rakennuttajat Oy, NCC Rakennus Oy, Nibe Systems Oy ja Tampereen Vuokratalosäätiö MARKKINA JA SUHDANTEET Viisi uutta kaupunkia Asuntojenvuokrat.fi -palvelussa Asuntojenvuokrat.fi -palveluun on julkaistu uusia vuokrasopimustietoja. Pääkaupunkiseudun lisäksi palvelu sisältää nyt myös tiedot viidestä muusta suuresta kaupungista: Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä ja Lahti. Näiden kaupunkien osalta sopimustiedot on sijainnin perusteella ryhmitelty kahteen alueeseen: "keskusta" 9

10 ja "keskustan ulkopuolinen alue". Palvelun tietojen kattavuutta on parannettu myös tiedonluovuttajien lukumäärää kasvattamalla, muiden muassa Vuokraovi.com -markkinapaikan kautta kerätyt vuokrasopimustiedot ovat mukana palvelussa. Nyt päivitetyt tiedot koskevat aikavälillä alkaneita vuokrasopimuksia. Hakupalvelu on käytettävissä osoitteessa Rakennuskustannukset nousivat huhtikuussa 1,4 prosenttia vuoden takaisesta Rakennuskustannukset nousivat 1,4 prosenttia vuoden 2013 huhtikuussa edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat prosentin, tarvikepanosten hinnat 1,6 prosenttia ja muiden panosten hinnat 1,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä 2010=1 00. JULKAISUT Taloushallinnon lakipokkari - taloushallinnon lait nyt yksissä kansissa li- Juuri ilmestyneeseen Taloushallinnon lakipokkariin on koottu keskeiset taloyhtiön ja yrityksen taloushallinnossa tarvittavat lait ja asetukset. Kirjasta löytyvät mm. kaupparekisterilaki, laki velan vanhentumisesta, kirjanpitolaki ja -asetus, tilintarkastuslaki, ennakkoperintälaki, arvonlisäverolaki ja työntekijän eläkelaki. Kätevä, pokkarikokoinen kirja on tarkoitettu käytännön työvälineeksi erityisesti taloyhtiöiden ja kiinteistöalan yritysten talous- ja palkkahallinnossa työskenteleville henkilöille. Kirjan on toimittanut Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO Oy:n toimitusjohtaja, VT Keijo Kaivanto. Sen hinta on 35 e. Kiinteistöliiton jäsenet saavat kirjasta -10 % alennuksen. 10

11 Osakkaiden oma opas yhtiökokoukseen ilmestynyt Pieni yhtiökokousopas Juuri ilmestynyt Pieni yhtiökokousopas selvittää, mitä asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa käytännössä tapahtuu ja millaisista asioista siellä voidaan päättää. Opas esittelee tiiviisti asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen tarkoituksen ja kertoo, ketkä kokoukseen voivat osallistua. Oppaassa selvitetään, miten yhtiökokous etenee, millä tavoin erilaiset päätökset siellä tehdään ja miten asioista äänestetään. Pieni yhtiökokousopas on tarkoitettu jokaisen osakkaan tiiviiksi tietopaketiksi ja apuriksi yhtiökokoukseen. Oppaan on kirjoittanut Kristel Pynnönen, joka työskentelee lakimiehenä Suomen Kiinteistöliitto ry:ssä. Hinta on 15 euroa, Kiinteistöliiton jäsenet saavat kirjasta -10 % alennuksen. Lämpöisiä kesäpäiviä toivottaa Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen väki 11

12 JÄSENNEUVONNAN PALVELUNUMEROT Neuvontapalveluihin pääsy edellyttää jäsennumeroa. Jäsennumero löytyy jäsentiedotteen ja Suomen Kiinteistölehden osoitekentistä. KIINTEISTÖLIITTO PÄIJÄT-HÄME Toiminnanjohtaja Raimo Kiljunen Puhelin Arkisin Kiinteistösihteeri Sinikka Huurinainen Puhelin Arkisin SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO LAKINEUVONTA (jäsenkiinteistöjen isännöitsijät, hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat) Puhelin Maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo ENERGIANEUVONTA Puhelin Maanantaista - perjantaihin klo KIINTEISTÖNPITOON LIITTYVÄ NEUVONTAPALVELU Puhelin TALOUS- JA VERONEUVONTA Puhelin Maanantaina ja keskiviikkona klo