2 R Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 R 2009. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti"

Transkriptio

1 2 R 2009 Matti Vuoria: Venäjän kehitystarpeet ja -mahdollisuudet ovat edelleen valtavat Nouseeko Venäjän maatalous Maatalousyrittäjän terveiset Etelä-Uralilta Etuoikeutetut goskorporaatiot Tietoa alueilta: Nižni Novgorod Miten olympiarakentaminen etenee Sotšissa? Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 1

2 Matti Vuoria: Venäjän kehitystarpeet ja -mahdollisuudet ovat edelleen valtavat Nouseeko Venäjän maatalous Maatalousyrittäjän terveiset Etelä-Uralilta Etuoikeutetut goskorporaatiot Miten olympiarakentaminen etenee Sotšissa? 1 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 4 Vieraana SVKK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria 8 Suomen ja Venäjän välinen kauppa vuonna 2008 Talous, laki, tulli Tulliuutisia 12 Lakiuutisia 13 Ajankohtaista asiantuntijalta: Rajavastuuyhtiölain muutoksia 14 Katsaus Venäjän talouteen 16 Talousuutisia 18 Kuulumisia Venäjän pankkimaailmasta 20 Mahdollisuuksien Venäjä 22 Nouseeko Venäjän maatalous 26 Miten kapitalismi juurtuu Venäjän multaan? 28 Nižni Novgorodista IT:tä ja autokomponentteja 30 Takaisin Sotšiiin 32 Bisnesuutisia Venäjä tänään Farkkuosuuskunnasta venäläiseksi brändiksi 36 Goskorporaatiot muistuttavat menneistä 38 Jaroslavlin jääkiekkojoukkueen valmentaja Kari Heikkilä 40 SVKK:n toimintaa 42 SVKK:n uudet jäsenet 44 2 R 2009 S u o m a l a i s - V e n ä l ä i s e n k a u p p a k a m a r i n j ä s e n l e h t i Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 25/2009 Kannen kuva: Rosfoto Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, Helsinki postiosoite: PL Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Maisa Moijanen Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Annika Peitsara p. (09) , Mediakortti: mediakortti Toimituksen sähköposti Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy ISSN

3 Pirjo Peltola, päätoimittaja Päätoimittajankatsaus Maasta versoo mahdollisuus M Kriisinkin aikana tekee mieli syödä otsikoi Expert Ural artikkelinsa, jossa Tjumenin alueella toimivan KRiMM-maatalousyrityksen pääjohtaja Gennadi Rjazanov vakuuttaa alan jatkavan kehitystään. KRiMMin pelloilla kasvaa perunaa, kaalia, porkkanaa, vehnää ja rapsia eli tuotteita joille kysyntää riittää. Menestykseen tarvitaan uusinta teknologiaa ja bisneslähtöiset toimintamallit. KRiMMin viljelyksille tekniikka on hankittu pääosin ulkomailta. Kehittämisen halu on kova, mutta viime aikoina noussut protektionismi hankaloittaa suunnitelmia. Pankeilta ei saa nyt tukea tuontitekniikan hankintaan. Ohjeistuksena on tukea kotimaisia maataloustekniikan valmistajia. Yrittäjän mielestä sinänsä ymmärrettävä lähtökohta, mutta paha siinä mielessä, että vastaavaa tekniikkaa Venäjällä ei kaikkiin tarpeisiin ole olemassa. Kotimaista tuotantoa toki pitää tukea, mutta ei näin. Venlan tässä numerossa kurkistamme Venäjän maatalouden ja siihen tiiviisti sulautuvan elintarvikealan näkymiin. Suomelle Venäjän elintarvikealan kehitys alkutuotannosta jalostukseen on viime vuosina tullut entistä kiinnostavammaksi asiaksi. Puhutaanhan alasta, jossa meillä on annettavaa ja jossa Venäjä on vielä sekä rakenteellisen että teknologisen kehityksen suhteen aika lailla alkuvaiheessa. Monta askelta on vielä otettava, että perinteisten kolhoositoiminnan raunioilta syntyisi kannattavaa, tuottavaa ja yrittäjähenkistä liiketoimintaa. Täytyy todeta, että ruotsalaiset taitavat olla meitä innokkaampia ainakin Venäjän maatalousmarkkinoiden suhteen. Uutisista on saanut lukea, että he ovat kunnostautuneet muun muassa hankkimalla maata viljeltäväksi ja maaliskuun alkupuolella ruotsalainen De Laval solmi 600 miljoonan ruplan aiesopimuksen Kirovin tehtaiden kanssa maatalouslaitteiden tuotannosta Venäjällä. Sopimusta oli allekirjoittamassa Venäjän ensimmäinen varapääministeri Zubkov tuoreen maatalousministeri Elena Skrynnikin kanssa. Eivät suomalaiset suinkaan ole passiivisia olleet. Suomen elintarvikkeiden Venäjän viennin arvo oli viime vuonna 322,2 miljoonaa euroa (ETL, Tullihallitus). Kasvua edellisvuodesta oli lähes 16 prosenttia. Venäjän viennin osuus koko elintarvikeviennistä oli 22,4 prosenttia, kun vienti EU-maihin yhteensä oli 55,5 prosenttia. Elintarvikeviennissämme Venäjä oli suurin yksittäinen maa. Kun ajattelemme toimialaa kokonaisuutena, näihin määriin tulisi vielä lisätä esimerkiksi maatalouskoneiden kaupat. Suomalaiset elintarvikealan yritykset ovat myös onnistuneesti etabloituneet Venäjälle muun muassa investoimalla uusiin tuotantolaitoksiin tai ujuttautumalla markkinoille yritysostojen kautta. Näistä hyviä esimerkkejä ovat Fazer Leipomot ja Atria jotka harjoittavat paikallista liiketoimintaa venäläisten brändien alla. Alan bisnesnäkymiä ja päivän tilannetta käsitellään syvällisemmin tässä lehdessä s. 22. Venäjän maatalous- ja elintarvikealan kehitys, tuotteiden, teknologian ja tietotaidon kasvava ja monipuolistuva kysyntä kiinnostanevat monia suomalaisia toimijoita, ja tuotantoteollisuuden lisäksi varmasti myös Venäjällä vähittäiskauppaa jo harjoittavia ja toiminnan aloittamista suunnittelevia yrityksiä. Venäjän hallituksen julkistamassa seitsemän prioriteetin kriisiohjelmaan mahtuu myös maataloudelle suunniteltu tukipaketti. Ohjelmassa luvataan, että Keskuspankki ja Vnešekonombank antavat 400 miljardia ruplaa maatalouden luotottamiseen. Monella suomalaisyrityksellä on jo hyvät verkostot Venäjän elintarvikehuoltoketjussa ja kaiken kaikkiaan meillä on hyvän ja luotettavan kumppanin maine. Ajat ovat vaikeat ja kauppaa on hankala käydä kun raha ei liiku mutta jossain vaiheessa paine väistämättä purkautuu. Mahdollisuuksia löytyy, kun niitä osaa etsiä. Kannattaisiko vaikka katsastaa ne kuuluisat mustan mullan maisemat, joiden paljolti hyödyntämättömät mahdollisuudet nähtyään suomalainen kivisen pellon kyntäjä vuodattaa katkeria kyyneliä. 3

4 VieraanaMatti Vuoria Ilo esitellä: SVKK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria Teksti: Pirjo Peltola Kuva: Varma Suomen suurimman eläkeyhtiön ja merkittävän sijoittajaomistajan Varman toimitusjohtajana Matti Vuorialla on näköalapaikka seurata suomalaisyritysten kansainvälistymistä. SVKK:n hallituksen puheenjohtajan roolissa hänellä on sanansa sanottavanaan Venäjänkauppamme näkymistä. SVKK:n hallituksen puheenjohtajan nuija on pysynyt Matti Vuorian varmoissa käsissä jo vuodesta Tuolloin Vuorialla oli eturivin paikka seurata Venäjän edellisen laman jälkeistä hurjaa nousua Fortum Oyj:n hallituksen päätoimisena puheenjohtajana. Vuorian kiinnostus Suomen ja Venäjän välisten kauppasuhteiden edistämiseen juontaa juurensa kuitenkin vielä kauemmas eli vuosiin , jolloin hän toimi kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä. Nykyisissä tehtävissään Varman toimitusjohtajana intressit suomalaisyritysten kansainvälisen menestymisen edistämiseen ovat edelleen vahvat. Venäjä oli viime vuonna Suomen suurin kauppakumppani, ei siis mikään ihme, että talouskriisin vaikutusten syveneminen Venäjällä huolestuttaa suomalaisia. Vuoden 2008 alkupuolella Venäjän- kaupan kasvu oli jopa poikkeuksellisen vauhdikasta verrattuna edellisiin myös erinomaisen kasvun vuosiin. Siksi kriisin hidastama kehitys tuntuu nyt äkkipudotukselta. Suomen ja Venäjän välistä kauppaa eri näkökulmista tarkkaillut Matti Vuoria suhtautuu naapurimme talouden nykytilanteeseen varsin rauhallisesti. Nykyinen tilanne Venäjällä ei poikkea maailmantalouden kokonaiskuvasta. Kysymyshän on globaalista finanssikriisistä, joka kerralla jäädytti rahamarkkinat. Myös Venäjällä viennin ja kaupan rahoitus on paljolti kansanvälisen pankkijärjestelmän varassa. Eli ei siinä suhteessa mitenkään poikkea Suomen tilanteesta. Vuoria kehottaakin Venäjä-toimijoita pitämään pään kylmänä ja ajattelemaan asioita pitkällä tähtäimellä. Näin ovat tehneet esimerkiksi yritykset, joilla on asuntorakentamiseen liittyviä hankkeita. Monet hankkeet on jouduttu jäädyttämään, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pysähdys olisi lopullinen. Tulevaisuudessa Venäjän merkitys Suomen vienti- ja kauppakumppanina korostuu entisestään. Venäjän talouden kehitystarpeet ja -mahdollisuudet ovat edelleen valtavat, Vuoria vakuuttaa. Riskejä ja mahdollisuuksia Suomalaisyritysten investointiriski Venäjällä on ollut varsin rajallista. Meillä ei ole massiivista Venäjä-riskiä, vaan on paljon erimittaisia toimijoita. Vaikeasti hahmotettavilla ja hallittavilla markkinoilla monien kansainvälisten toimijoiden varovaisuus on lisääntynyt. Meidän suhteellinen asemamme Venäjällä ei tässä tilanteessa ainakaan heikkene, Vuoria toteaa. 4

5 5

6 VieraanaMatti Vuoria Vuoria muistuttaa kuitenkin, että esimerkiksi pörssi on Venäjällä samassa kriisissä kuin muuallakin. Samalla luottamus koko finanssisektorin toimintaan on laskenut jyrkästi. Yhtenä kaupankäynnin uhkatekijänä Vuoria näkee raakaöljyn hinnan alenemisen vaikutuksen valuuttatasapainoon. Toisaalta öljyn hinnan heittelyistä johtuva epävarmuus antaa myös uudenlaisia impulsseja reformeihin, joihin Venäjä paneutui jo tämän vuosituhannen alkuvuosina. Silloin tosin kehittämisen paine raakaöljyn ja energian valtavan hinnannousun seurauksena keveni. Venäjän taloutta on nyt monipuolistettava ja on haettava uusia ratkaisuja. Siten syntyy uutta yrittäjyyttä, joka antaa taloudelle uudenlaisia puskureita ja joustavuutta. Tästä avautuu myös pienemmille suomalaisyrityksille verkottumis- ja yhteistyömahdollisuuksia. Mahdollisuuksia on monilla sektoreilla. Pitkällä tähtäimellä kysyntää nostavat Venäjän kasvukeskusten ja asuinolojen kehittämistarpeet. Myös Venäjällä harjoitettavan autoteollisuuden tarpeet ovat ilmeiset. Vuoria nostaa esiin myös teollisen infrastruktuurin uudistamispaineet. Erityisesti energiasektorilla tarvitaan kansainvälisiä resursseja, jotka tulevat ohjautumaan sinne, koska riippuvuus Venäjän energiasta on korkea. Lähiajat tarjoavat Vuorian mukaan myös tilaisuuden päästä uudelleen niiden mahdollisuuksien lähelle, jotka jo luultiin menetetyiksi. Vaikka järjestelmät ja olosuhteet muuttuvat, niin venäläinen ystävä ei unohda, ketkä olivat läsnä vaikeissakin olosuhteissa. Jatkuvuuden korostaminen on tärkeää. On hyvä muistaa, että suomalainen rakennusteollisuus toteutti Venäjällä mittavia rakennushankkeita edellisen suuren laman aikana, eikä tämä osaaminen ole kadonnut minnekään. Yksi alue, jossa kysyntä säilyy edelleen vahvana, on suhdanteista riippumaton liiketoiminta. Tästä esimerkkinä Vuoria mainitsee elintarvikealan. Haasteena ovat toki ruplan arvossa tapahtuneet muutokset. Viime viikkoina on kuitenkin jo ollut havaittavissa ruplan vakiintumista. Valtion kontrolli kiristyy hyvä vai paha? Jos ajattelemme Venäjän teollisen rakenteen muutoksia ja valtion lisääntynyttä kontrollia, niin tilanne ei millään lailla poikkea yleisestä megatrendistä. Yhtälailla valtion rooli on korostunut esimerkiksi Suomessa, muissa EU-maissa ja USA:ssa, Vuoria sanoo. Suurena haasteena Venäjän keskittämiseen pyrkivässä kehityksessä Vuoria näkee sen, että oligarkkien johtamassa liiketoiminnassa päätöksenteko on perustunut yrittäjyyden konseptiin. Oligarkit ovat olleet nopealiikkeisiä ja yritysten aktiviteetti on ollut korkealla tasolla kansainvälisestikin. Toki on hyvä muistaa, että toiminta on keskittynyt aloille, joissa nopean kasvun edellytykset ovat olleet hyvät. Nyt valtio on tiukentanut otettaan oligarkkien hallitsemilla strategisesti tärkeillä aloilla kuten energiantuotannossa ja perusteollisuudessa. Täytyy toivoa, että roolin vahvistuminen ei tarkoita paluuta hitaaseen toimintaan, vaan että nopealiikkeisyys säilyy. Valtiojohtoisten holding-yhtiöiden eli goskorporaatioiden syntymisen myötä on herännyt myös pieni epävarmuus siitä, kenellä oikeasti on valta ja kuka tekee päätökset. Tämän päivän Venäjällä muutos on ollut niin suuri, että tuskin kukaan tosissaan ajattelee paluuta vanhaan taloudellishallinnolliseen malliin. Kyse on lähinnä omistuksellisesta kontrollista. Viime aikojen toimien tavoitteena on Vuorian mielestä ennemminkin saada konsepti hallintaan, sillä finanssikriisin seurauksena myös oligarkkien mahdollisuudet rahoittaa ja kehittää ovat tulleet rajallisiksi. Suuri kysymys on edelleen, miten houkutella kansainvälisiä investointeja Venäjälle. Nyt elettävä kriisi on osoitus siitä, että viranomaiset, valtiovalta tai poliittinen järjestelmä eivät voi antaa takuita markkinoiden tai kysynnän vakaudesta. Venäjällä ongelmana on toimintaperiaatteiden ja niissä tapahtuvien muutosten aiheuttama epävarmuus. Tästä ovat esimerkkinä spekulaatiot energiamarkkinoilla. Venäjän nykyinen kehitys on rakentunut globaalin markkinan varaan. Eikä muita vaihtoehtoja Vuorian mielestä ole enää olemassa. Samalla tavalla Kiinan talous on jo olennainen osa kansainvälisen talouden kokonaiskuvaa. Vuorian mukaan globalisoituvien markkinoiden vakautta ei voi enää varmistaa kansallisvaltioiden pohjalta ja tämä koskee myös Venäjää. Jatkossa on ratkaistava kysymys siitä, minkälaiset institutionaaliset puitteet ja minkälainen yhteinen kansainvälisen talouden mekanismi tulisi rakentaa tällaisten tilanteiden varalta. Tässä keskustelussa Venäjä tulee talouskriisin seurauksena olemaan mukana keskeisemmällä tavalla kuin ehkä muuten olisi ollut. Eväitä viennin elpymiseen Vuoria toteaa, että Suomen valtion tehtävä nykytilanteessa on viennin rahoituksen ja edellytysten turvaaminen. Vientitoimintoja tulisi tukea lähinnä takuiden ja riskien jakamisen muodossa, ei niinkään suorina subventioina. Akuuttiin kriisiin saadaan helpotusta vahvistamalla olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä. Pääsemme kriisistä ulos sillä, että yritysten mahdollisuuksia vauhditetaan ja kauppaa vahvistetaan. Tätä palvelevien mekanismien tulee olla kunnossa, koska ennemmin tai myöhemmin tavaroiden ja palveluiden kysyntä lähtee liikkeelle. Vientitoimintojen kehittämisessä Vuoria korostaa myös SVKK:n roolia yritysten Venäjä-liiketoimintojen edistäjänä. SVKK kohdistaa toimintansa nimenomaan operatiivisen kaupankäynnin helpottamiseen, mikä on näinä aikoina erityisen arvokasta. Siinä on kysymys liiketoiminnan käytännön tason neuvomisesta ja akuuttien ongelmien ratkaisemisesta. Selvitetään viranomaismenettelyitä, verotusasioita, kirjanpitomääräyksiä sekä yritystoiminnan käynnistämiseen ja etabloitumiseen liittyviä asioita. Eli juuri sitä mitä yritykset tarvitsevat. Vuoria muistuttaa, että Suomen nykymuotoinen hyvinvointi on hyvin pitkälle avoimen kansainvälistyneen yritystoiminnan menestyksen varassa. Meillä on suuret odotukset valtiovallan suuntaan. Jos valtiovallan toimet painottuvat oikein, niin ne painottuvat juuri viennin ja kansainvälistymisen tukemiseen. Siksi on hyvä myös poliittisten päättäjiemme huomata, että SVKK:n resursseihin annetun tuen vipuvaikutus on koko maan talouden kannalta hyvä ja korkea. SVKK:n hallituksessa olemme pyrkineet välittämään tätä viestiä valtiovallalle.! 6

7 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin palvelut Tietopalvelut Jäsenpalvelut Asiantuntijapalvelut liiketoimintaneuvonta juridiset palvelut taloushallinnon palvelut teknologia-alan palvelut palvelupuhelin (09) (klo ) Koulutus koulutustilaisuudet pitkäkestoiset koulutusohjelmat asiantuntijaluennot yrityksille räätälöity koulutus vertaisryhmät Markkinatutkimukset toimiala-, tuote- ja toimitilakartoitukset markkinakatsaukset kohdennetut asiakas- ja partnerietsinnät asiakkaiden, partnereiden ja kilpailijoiden taustatutkimukset jne. kilpailutilanne, hinnoittelu, markkinasuhteet jakelu ja myyntistrategia lainsäädäntökartoitus Painotuotteet Venäjän-kaupan oppaat eri liiketoiminnan vaiheisiin julkaisut taloushallinnon ja lainsäädännön tarpeisiin aluekatsaukset tullaukseen ja sertifiointiin liittyviä teoksia rekisterit ja osoitteistot Markkinapalvelut Jäsentiedotus painettu n. 50-sivuinen Venla-jäsenlehti 5 kertaa vuodessa Venäjän bisnes-, laki-, tulli- ja makrotalouden uutisia uutisotsikot sähköpostitse pikatiedotteet sähköpostitse Jäsentilaisuudet aamukahvitilaisuudet vapaamuotoiset verkottumistilaisuudet konsultointitilaisuudet Markkinointi liikeyhteyksiä-palsta internetissä mahdollisuus esiintyä SVKK:n koulutus- ja jäsentilaisuuksissa mahdollisuus kirjoittaa vieraskynäartikkeli Venlaan mahdollisuus jättää omia esitteitä SVKK:n Venäjän toimipisteisiin venäläisten yritys- ja viranomaisdelegaatioiden tapaamiset Jäsenalennus palveluista 25 % alennusta SVKK:n oman työn osuudesta Vaikuttaminen osallistuminen Suomen ja Venäjän kaupan välisten talous- ja kauppapoliittisten ja kaupan kehittämiseen liittyvien asioiden käsittelyyn Kansainvälistymisohjelmat markkinaselvitys- ja markkinointimatkat markkinointiviestintäohjelmat vientirenkaat messut ja oheispalvelut Toiminta-apu kaupalliset edustajat operatiivinen apu 7

8 KUVA 1 Suomen ja VenäjäNvälinen kauppa vuonna Teksti: Maisa Moijanen Venäjän/ NL:n-kaupan osuus Suomen ulkomaankaupasta vuosina Suomen ja Venäjän välinen kauppa % Vuodet Lähde:Tullihallitus, SVKK Neuvostoliiton kauppa tuonti vienti Epävarmuus on tällä hetkellä kuvaavin ilmaisu puhuttaessa M Suomen ja Venäjän välisen kaupan näkymistä kuluvalle vuodelle. Kaupan kehityksen avaintekijä on edelleenkin öljyn maailmanmarkkinahinnan kehitys. Venäjän talouden tilastot ja Venäjän talouskehitysministeriön ennusteet ovat pessimistisiä, mutta monet venäläiset yritykset näkevät jo pientä valoa omissa ennusteissaan. On myös muistettava, että öljyn maailmanmarkkinahinta on pysynyt jo pitkään USD/bar tasolla. Tällä tasolla se oli 2000-luvun alussa ja maailma ei ollut paniikissa. Venäjä oli vuonna 2008 Suomen suurin kauppakumppani huolimatta loppuvuonna alkaneesta laskusta. Kasvun taustalla on alkuvuoden ennätyskorkea öljyn maailmanmarkkinahinta, joka nosti Suomen tuonnin arvoa, mutta on avannut suomalaisille myös vientimahdollisuuksia venäläisten ostovoiman kasvaessa. Venäjän osuus Suomen ulkomaankaupassa oli viennistä 11,6 % ja tuonnista 16,3 %. Loppuvuoden öljyn hinnanpudotuksen vaikutukset näkyvät selkeämmin vasta vuoden 2009 tilastoissa. Oman lisänsä taloudelliseen yhteistyöhön toi myös transitoliikenteen kasvu KUVA 1 % Venäjän/ NL:n-kaupan osuus Suomen ulkomaankaupasta vuosina Lähde:Tullihallitus, SVKK Neuvostoliiton kauppa Vuodet tuonti vienti Venäjän-kaupan aika 90-luvun alusta on ollut lähes yhtäjaksoista KUVA 2 nousua pieniä notkahduksia lukuun ottamatta. Tällainen notkahdus oli muun muassa vuoden 1998 ruplan devalvoitumisen jälkeen. Pelastuksen toi öljyn hinnan kohoaminen, joka on jatkunut Suomen suurimmat kauppakumppanit (%-osuus koko viennistä ja tuonnista) lähes yhtäjaksoisena vuoden 2008 loppukesään asti. 18,0 16,0 Venäjä Suomen suurimpana kauppakumppanina kilpailee vuosittain 12,0 vaihdellen Saksan kanssa. Suomen Saksan viennin osuus 14,0 10,0 Tuonti 2008 oli 8,0 vuonna ,0 % ja tuonnin 14,0 %. Suomen Vienti Ruotsin 2008 vienti 6,0 ja tuonti 4,0 oli vastaavasti 10,0 % ja 9,9 % Suomen koko ulkomaankaupasta. 0,0 Kiinan kanssa käytävä kauppa (vienti 3,1 %, tuonti 7,0 2,0 %) on nostanut sen jo ohi Ison-Britannian, Suomen perinteisen suuren kauppakumppanin, ohi. Kauppatase on kuitenkin Kiinan hyväksi. Ison-Britannian kaupan osuus on säilynyt lähes entisellään (vienti 5,5 %, tuonti 4,1 Maat %). Venäjä Lähde: Tullihallitus,SVKK KUVA 2 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Venäjä Lähde: Tullihallitus,SVKK Suomen suurimmat kauppakumppanit (%-osuus koko viennistä ja tuonnista) Saksa Ruotsi Kiina Iso- USA Alankomaat Ranska Italia Norja Puola Belgia Viro Tanska Espanja Japani Saksa Ruotsi Kiina Iso- USA Alankomaat Ranska Italia Norja Puola Belgia Viro Tanska Espanja Japani Maat Tuonti 2008 Vienti 2008 Suomen ja Venäjän välinen kauppa kasvoi vuonna 2008 vuoteen 2007 verrattuna 17 prosenttia. Vienti Venäjälle kasvoi 13 %, nousten 7,6 miljardiin euroon ja tuonti 21 % edellisvuoteen verrattuna, nousten 10,1 miljardiin euroon. Suomen koko vienti vuonna 2008 pysyi edellisvuoden tasolla. Suomen koko tuonti kasvoi 4 %. Tuonti EU-maista kasvoi 2 %:n ja vienti EU-maihin supistui edellisvuodesta 3 2 KUVA %. milj , , ,0 9000,0 8000,0 7000,0 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 Suomen ja Venäjän välinen vuosittainen tavarakauppa ( käypinä hintoina) Lähde: Tullihallitus,SVKK ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Suomen vienti Venäjälle Suomen tuonti Venäjältä % Suomen koko viennistä % Suomen koko tuonnista Suomen Venäjän kauppavaihdon kasvuun vaikutti vuonna 2008 edelleen raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan korkea taso. Hinnannousu oli alkuvuonna ennätysnopeaa nousten heinäkuuhun KUVA 4 jopa 130 USD:iin tynnyriltä (Urals-laatu). Suomen tavarakaupan arvomääräisestä tuonnista Venäjältä lähes 60 % on öljyä. Urals-öljyn keskihinta vuonna 2008 oli 93,9 USD tynnyriltä 2. Raakaöljyn maailmanmark kinahinta toimii Venäjän talouskasvun moottorina ja se on kasvattanut myös Venäjän omia tuontimahdollisuuksia. Venäjän koko viennistä v oli raakaöljyä 35,1 %. Öljyn osuus Venäjän polttoaineviennistä oli 50,8 % 3. % 8

9 Suomen Venäjän kauppavaihdon kasvuun vaikutti vuonna 2008 edelleen raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan korkea taso. Hinnannousu oli alkuvuonna ennätysnopeaa nousten heinäkuuhun jopa 130 USD:iin tynnyriltä (Urals-laatu). Suomen tavarakaupan arvomääräisestä tuonnista Venäjältä lähes 60% on öljyä. Urals-öljyn keskihinta vuonna 2008 oli 93,9 USD tynnyriltä 2. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta toimii Venäjän talouskasvun moottorina ja se on kasvattanut myös Venäjän omia tuontimahdollisuuksia. Venäjän koko viennistä v oli raakaöljyä 35,1%. Öljyn osuus Venäjän polttoaineviennistä oli 50,8 % 3. % Raakaöljyn hintakehitys %/2006 Vientitulli USD/tn (skaala oikealla) USD/tn KUVA Loppuvuoden 5 ongelmista huolimatta Venäjän-vienti vuonna 2008 kasvoi reippaasti 13 %. Kasvuun vaikutti pääosin öljyn huima hintakehitys Kuukausittainen alkuvuonna, tavarakauppa venäläisen Suomen keskiluokan ostokyky ja yritysten investointien kasvu. ja Venäjän Venäjän välillä BKT Lähde: kasvoi Tullihallitus vuonna ennakkotietojen 1050 mukaan 5,6 % 4. Rekkajonot Itä-Suomen rajanylityspaikoilla 950 kertoivat omaa kieltään venäläisten ostovoimasta ja 850 loppuvuodesta 750 myös sen putoamisesta. Loppuvuodesta rekkajonot katosivat ja Suomen satamien varastoalueet täyttyivät Venäjäl le tilatuista, 450 mutta toimittamattomista autoista. 350 Suomen 250 Venäjä-viennin rakenteessa on 90-luvun lopulta lähtien nähtävissä 150 koneiden ja laitteiden (L-7) osuuden voimakasta Faktinen vientihinta kasvua. Tasaista nousua on havaittavissa myös kemian teollisuuden tuotteiden (L-5) 2008 osuudessa. vienti Sen sijaan 2008 tuonti elintarvikkeiden (L-0) Urals markkinahinta 2007 vienti 2007 tuonti Venäjän öljytulot ja vahva rupla ovat viime vuosina kasvattaneet viennin osuus on supistunut 90-luvun alun huippuvuosista. Myös Venäjän venäläisten öljystään tuojien saamat ostomahdolli vientitulot ja vahva suuksia. rupla Markkinoiden ovat viime vuosina positiivinen tuojien kehitys ostomahdollisuuksia. ja ostovoima ovat vetäneet Venäjän markkinoiden sinne yhä useampia positiivinen kehitys KUVA ja 6 kasvattaneet ryhmän 6 (Valmiit tuotteet) osuus on tasaisesti supistunut. venäläisten ostovoima ulkomaisia ovat vetäneet myyjiä. Maailman sinne yhä useampia finanssikriisin ulkomaisia levitessä myyjiä. öljyn Maailman ostajamaiden reaalitalouteen Loppuvuonna venäläisille öljyn kysyntä öljy-yhtiöille supistui aiheutti ja hinta ongelmia lähti no- putoavan SVKK. hinnan finanssikriisin levitessä öljyn ostajamaiden reaalitalouteen öljyn kysyntä supistui ja hinta lähti nopeaan Lähde: Tullihallitus, Suomen Venäjän / NL:n-viennin rakenne syöksylaskuun. lisäksi peaan valtion laskuun. öljynvientitullit, Loppuvuonna joiden taso venäläisille ylitti yhtiöitten öljy-yhtiöille viennistään aiheuttivat saaman hinnan - Neuvostoliitto (kts % kuva ongelmia yllä). Tilanne myös muodostui öljynvientitullit, pienemmille joiden ja vaikeimmilla taso ylitti yhtiöitten tuotantoalueilla vien-toimivillnistään saaman hinnan (kts. kuva yllä). Tilanne oli pienemmille L-8 öljyyhtiöille lähes kestämättömäksi. L8 L-9 80 % Venäjän ja vaikeimmilla öljytulojen romahtaessa tuotantoalueilla syksyllä toimiville 2008 alkoi öljy-yhtiöille myös rupla devalvoituminen. lähes L7 L-7 L-6 Devalvoituminen kestämätön. synnytti uhkaavia ongelmia yrityssektorille, joka on raskaasti 60 % L-5 velkaantunut ulkomaisille pankeille. Antaakseen aikaa valuuttavelkojen järjestämiseksi Venäjän öljytulojen romahtaessa syksyllä 2008 alkoi myös ruplan devalvoituminen. mutta on Devalvoituminen joutunut samanaikaisesti synnytti tasapainoilemaan ongelmia yritys- L-4 ruplaveloiksi Venäjän keskuspankki on pyrkinyt ruplan asteittaiseen hitaaseen 40 % L-3 devalvoitumiseen, L6 L-2 valuuttaspekulanttien sektorille, joka on puristuksessa. raskaasti velkaantunut Tätä prosessia ulkomaisille eletään edelleenkin. pankeille. On kuitenkin 20 % L5 L-1 L2 Antaakseen aikaa valuuttavelkojen järjestämiseksi ruplaveloiksi L0 L-0 Venäjän keskuspankki on pyrkinyt ruplan asteittaiseen devalvoitumiseen, mutta on samalla joutunut tasapainoilemaan valuuttaspekulanttien 0 % L=Luokat: 0=elintarvikkeet, eläimet, 1=juomat,tupakka, 2=raaka-aineet pl.polttoaineet, 3=polttoaineet, sähköenergia, puristuksessa. Tätä prosessia eletään edelleenkin. 4=elintarvikerasvat,-öljyt, 5= kemiantuotteet, 6=tavarat valm. aineen mukaan, 7=koneet,laittet, 8= valmiit tavarat, 9=muut On kuitenkin syytä muistaa, että Venäjän valuuttavaranto 384,1 miljardia USD ( ) 2 on edelleenkin maailman suurimpia. Suomen Venäjä-viennin rakenteessa koneiden ja laitteiden viennissä näkyy Venäjän investointitoiminnan aktiivisuus. Koneiden Suomen vienti Venäjälle Venäjän viennistä toivottiin pelastajaa taloutemme ajautuessa maailmantalouden taantumaan. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Venäjän talouden ongelmat alkoivat näkyä loppuvuonna myös Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa. Tuontiluvuissa heijastui energiatuotteiden hinnan putoaminen ja viennissä venäläisten ostajien rahoitusongelmat, maksukyky sekä varovaisuus tulevaisuuden odotuksissa. Myös barter-maksujärjestelyt ovat nostaneet KUVA päätään. 5 ja laitteiden (kuvassa Venäjän-viennin rakenne, luokka 7) vienti vuonna 2008 oli 57,2 % koko viennistä. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli peräti 17 %. Telekommunikaatiolaitteiden viennin osuus koko Venäjän viennistä oli noin 11,9 %. Niiden vienti Venäjälle kuitenkin supistui 7 % edellisvuoteen verrattuna. Valmiiden tuotteiden (luokat 6 ja 8 pl. koneet ja kuljetuslaitteet) viennin osuus oli vuonna 2008 yhteensä 21,3 % koko viennistä. Luokkaan 6 sisältyvän suurimman ryhmän (6,9 %), paperin ja kartongin, vienti kasvoi 2 %. Kemian teollisuuden tuotteiden (luokka 5) vienti kasvoi 13 %. Kemikaalien viennin osuus oli 12,6 % koko Venäjä-viennistä. Kuukausittainen tavarakauppa Suomen ja Venäjän välillä Lähde: Tullihallitus Elintarvikeviennin (luokka 0) kasvu oli edelleen nopeaa, 14 %. Sen osuus oli kuitenkin vain 4 % koko Venäjän-viennistä, vaikka 1150 elintarvikealalle Venäjän vienti on varsin merkittävää. Suomalaisista elintarvikeviejistä yhä useammat ovat käynnistäneet tuotantoaan myös Venäjälle, monet jo usealla paikkakunnalla. 750 Tuontituotteiden osuus Venäjän elintarvikemyynnistä on kuitenkin edelleen korkea. Ruplan devalvoituessa tilanne voi muodos tua maan elintarvikehuollon kannalta kalliiksi. Venäjän hallitus 350 on aktiivisesti pyrkinyt tukemaan maan omaa elintarvikeketjua 250 maataloudesta elintarvikkeiden valmistukseen. Tässä imussa ovat olleet suomalaisetkin investoijat ja laitetoimittajat. Loppuvuodesta 2007 vienti 2008 vienti 2007 tuonti 2008 tuonti 2008 lähtien Venäjä on pyrkinyt myös suojaamaan kotimaista tuotantoa erilaisilla tuontimaksuilla ja epäsuorilla tuonnin esteillä. milj. milj KUVA 6 9

10 Suomen ja VenäjäNvälinen kauppa Venäjän viennin osuus eri tuoteryhmien kokonaisviennistä vaihtelee, mutta ei samassa määrin kuin 90-luvun alussa (kts kuva), jolloin varsinkin elintarvikkeiden vienti Venäjälle nousi lähes 40 %:iin alan koko viennistä. Mutta edelleenkin merkittävintä Venäjän vienti on elintarviketeollisuudelle. Venäjän vienti KUVA muodosti 7 v alan kokonaisviennistä yli neljänneksen, 26 %. Jos mukaan lasketaan Suomen Venäjän-viennin vielä juomien rakenne ja tupakan (%) v. (L-1) 2008 viennin 14,2 4 % % osuus, niin Venäjän viennin kokonaisosuus nousee edelleenkin 7 % 0 % 1 % yli 40 %:n näiden alojen viennistä. 0 % 0 % 3 % Kemian teollisuuden viennistä Venäjän-vienti 13 % muodosti 17,8 %, koneiden viennissä Venäjän osuus oli 15,2 %. Venäjän merkitys näiden alojen markkina-alueena on ollut koko 2000-luvun tasaisessa kasvussa. Ryhmässä 8 (muut valmiit tuotteet) Venäjän vien- 15 % 57 % nin osuus oli 15,2 %. Eläinrasvojen ja kasviöljyjen vienti Venäjälle on Suomen kokonaisviennistä Venäjälle vain 0,1 %. Mutta niiden vienti Venäjälle muodostaa 11,1 % tämän alan koko viennistä. 0 Elintarvikkeet ja elävät eläimet 1 juomat ja tupakka Venäjän-viennin merkitys tälle alalle on vaihdellut voimakkaasti 2 Raaka-aineet pl. Polttoaineet 3 Poltto- ja voiteluaineet, sähkö eri vuosina. 4 Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 6 Valmiit tuotteet valmistusaineen mukaan 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Ryhmän 6 (valmiit tuotteet, johon suurimpana ryhmänä sisältyvät muun muassa metsäteollisuuden tuotteet) Venäjän-viennin 8 Erinäiset valmiit tavarat 9 muut osuus vuonna 2008 alan koko viennistä oli 6,1 %. Raaka-aineviennissä (ryhmä 2) Venäjän osuus oli 2,8 %. KUVA 8 Kuva 4 Venäjän / NL:n viennin osuus alan koko viennistä 70,0 60,0 50,0 40,0 % 30,0 20,0 10,0 0, Lähde: tullihallitus, SVKK Neuvostoliiton vienti Vuodet Suomen tuonti Venäjältä SITC 0 SITC 1 SITC 2 SITC 3 SITC 4 SITC 5 SITC 6 SITC 7 SITC 8 SITC 9 Tuonti Venäjältä on edelleenkin pääosin suurten yritysten raakaainetuontia. Vuonna 2008 tuonnista 85,1 % oli energiaa tai muita raaka-aineita (luokat 2 ja 3). Suomen tuonnin kasvu (21 %) perustuu edellisten vuosien tapaan pääosin energian maailmanmarkkinahintojen nousuun. Polttoaineiden (luokka 3) osuus tuonnista oli 75,1 %. Niiden arvomääräinen tuonti kasvoi edellisvuodesta 33 %. Öljyn osuus oli 57,2 %. Suuren tuontiryhmän muodostivat myös muut raaka-aineet (kuvassa luokka 2). Niiden osuus tuonnista oli 10 %. Tuonti kasvoi 3 % edellisvuodesta. Ryhmään sisältyvien raakametallien sekä metalliromun tuonti supistui kuitenkin 22 % edellisvuodesta. Joulukuussa tuonti supistui kuukausimuutoksena 76 % mikä heijastanee Suomen metalliteollisuuden tilauskannan supistumista loppuvuodesta. Vuoden aikana eniten keskustelua synnytti Venäjän hallituksen päätös nostaa raakapuun vientitullit moninkertaisiksi vuoteen 2010 mennessä. Raakapuun tuonnin osuus oli 6,8 % koko Venäjän-tuonnista. Tuonti kasvoi kuitenkin vuonna 2008 edellisvuoteen verrattuna 16 %. Tuonnin arvomääräiseen kasvuun vaikutti KUVA 9 alkuvuoden 2008 Venäjän vientitullien korotuksen vaikutus hintaan sekä Suomen se, Venäjän-tuonnin että paperi- rakenne ja selluteollisuus (%) v täytti raakaainevarastojaan ennen tullimaksujen suuria korotuksia. Vuoden 0 % 6 % 1 % 0 % 10 % 2009 alussa tariffin oli määrä nousta 0 % 7 % 50 euroon kuutiolta, mutta 0 % talouskriisin seurauksena Venäjän hallitus on siirtänyt päätöstä. Suomen Venäjän-tuonti on edelleenkin raaka-ainepainotteista eli samankaltaista kuin muillakin teollisuusmailla. Venäjä-tuonnin rakenne on pysynyt melko muuttumattomana. Suurimmat 76 % muutokset syntyvät energian ja muiden raaka-aineiden hintavaihteluista. Tilanteeseen vaikuttaa toisaalta Venäjän talouden vanhat 0 Elintarvikkeet ja elävät eläimet 1 juomat ja tupakka 2 Raaka-aineet pl. Polttoaineet 3 Poltto- ja voiteluaineet, sähkö rakenteet 4 Eläin- ja ja toisaalta kasviöljyt ja -rasvat venäläisten uusien 5 Kemialliset yritysten aineet ja tuotteetmyyntiaktiivi- suuden 6 Valmiit tuotteet valmistusaineen mukaan 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 8 ja Erinäiset venäläisten valmiit tavarat tuotteiden kilpailukyvyn 9 muut puute ulkomaisilla markkinoilla sekä Venäjän kotimarkkinoiden vahvana pysynyt kysyntä. KUVA 10 Lähde: Tullihallitus, SVKK Neuvostoliitto % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % L0 L9 L6 Suomen Venäjän /NL:n -tuonnin rakenne L=SITC luokat: 0=elintarvikkeet, eläimet, 1=juomat,tupakka, 2=raaka-aineet pl.polttoaineet, 3=polttoaineet, sähköenergia, 4=elintarvikerasvat,-öljyt, 5= kemiantuotteet, 6=tavarat valm. aineen mukaan, 7=koneet,laittet, 8= valmiit tavarat, 9=muut Venäjän kotimaanmarkkinoiden kysyntä vuonna 2008 on tehnyt sen edelleen venäläisille tuottajille ja myyjille ulkomaanmarkkinoita helpommaksi kohteeksi. Kotimaanmarkkinoilla monet venäläiset yritykset ovat nousseet uudistuneilla tuotteillaan merkittäväksi kilpailijaksi tuontituotteille. Ruplan devalvoituessa kilpailu Venäjän markkinoista kiristyy entisestään sekä tuontituotteiden kesken että suhteessa Venäjällä tuotettuun tuotantoon. Ruplan devalvoituminen nostanee myös joidenkin venäläisten vientituotteiden kilpailukykyä. Tämä on näkynyt jo Venäjän mineraaliraaka-aine- ja viljanviennissä. Suomeen viljaa ei toistaiseksi ole tuotu tilastollisesti merkittäviä määriä ainakaan suoraan Venäjältä. Venäläiset tuottajat (muutkin kuin raaka-ainetuottajat) kuitenkin kartoittavat ulkomaisia markkinoita tuotteilleen. Ruplan devalvoituminen tukee venäläisten viejien ponnisteluja. Tämä työ on hidasta ja vaatii paljon osaamista venäläisiltä niin tuotannossa kuin markkinoinnissakin. Pääomien lisäksi venäläisiin yrityksiin halutaan ulkomaista osaamista. Suomalaisiakin yritysjohtajia on nimitetty merkittäville paikoille venäläisiin yrityksiin. L7 L3 L2 L5 L-9 L-8 L-7 L-6 L-5 L-4 L-3 L-2 L-1 L-0 10

11 Transitokauppa 5 Suomen kautta Venäjälle suuntautuvan transitokuljetusten ja -kaupan työllistävä vaikutus on ollut huomattava. Toisaalta kuljetuksiin liittyvät rekkajonot ovat synnyttäneet myös ongelmia ja kritiikkiä Venäjälle suuntautuvaa rekkaliikennettä kohtaan. Transitoliikenteen kasvuvauhti oli vuoden 2008 aikana selvästi hitaampaa kuin vuonna Ilman lisääntyneitä henkilöautokuljetuksia transiton kasvuvauhti olisi jäänyt muutamaan prosenttiin. Itään suuntautuva kuorma-autoliikenne kokonaisuudessaan tärkeimmillä rajapaikoilla Imatra Nuijamaa Vaalimaa Yhteensä Tällä hetkellä Suomen satamat ovat täyttymässä Venäjälle tilatuista autoista. Länsirannikon satamat ovat ryhtyneet purkamaan omiin varastoihinsa tuontiautojen ruuhkaa, kun eteläisen Suomen suurissa satamissa ei enää ole tilaa. Venäjän ja kotimaan autokaupan hiipuminen on täyttänyt satamien kenttävarastot, kun jatkokuljetukset ovat vähentyneet. Venäjältä alkoi kuulua huhuja autokaupan hyytymisestä jo loppukesästä. Kaupan ongelmat alkoivat näkyä Hangon ja Haminan satamissa alkusyksyllä. Kun Hangosta vielä kesällä lähti autoja kymmeniä rekkalasteja päivittäin, loppusyksystä autorekkoja lähti hiljaisimpina päivinä enää muutamia. Huolinta- ja kuljetusliikkeille se on merkinnyt suuria tulonmenetyksiä ja pahimmillaan töiden loppumista. Kaupan tulevaisuuden näkymät Suomen Venäjä-kaupan tulevaisuus on tiukasti sidoksissa Venäjän talouden kehitysnäkymiin ja suomalaisyritysten ponnisteluun markkinaosuuksistaan Venäjällä. Sekä venäläiset että ulkomaiset ekonomistit ovat varovaisia arvioidessaan Venäjän talouden kasvuennusteita seuraaville vuosille. Venäjän talousministeriön ennuste vuodelle 2009 on pudonnut jo alle 0-kasvun -2 %:iin. Oleellisimmasta kasvutekijästä, öljyn maailmanmarkkinahinnan kehityksestä, kukaan ei osaa sanoa mitään varmaan. Tällä hetkellä, maaliskuussa 2009, vaikuttaa siltä, että öljyn hinnanpudotus on vakaantunut USD/bar tasolle. EIU ennustaa vuonna 2010 Venäjälle jopa 3 % BKT:n kasvua. Pieniä optimismin merkkejä on näkynyt myös Venäjän teollisuuden barometreissä. Samoin USA:n osakemarkkinat ovat olleet lievässä nousussa. Samanaikaisesti eurooppalaiset ekonomistit ennustavat synkkeneviä pilviä Euroopan talouden ylle Itä-Euroopan maiden kulutusjuhlan laskun ja velkatilanteen kaatuessa eurooppalaisten luotottajapankkien harteille. EU-maat ovat keskeisiä venäläisen energian ostajia. Reaalitalouden kysynnän lisäksi öljyn hintaan vaikuttaa oleellisesti myös öljykauppaa käyvät välittäjät ja heidän uskonsa tulevaisuuden näkymiin. Viime vuosien Venäjän talouden kasvusta arvioidaan noin puolet syntyneen öljyn hintakehityksen vaikutuksesta, vaikka kasvu onkin ollut nopeinta muilla aloilla kuin energiasektorilla. Öljyn maailmanmarkkinahinnan putoaminen on alleviivannut energiatuotteiden merkitystä Venäjän talouskasvulle ja samalla myös rakenteellisten uudistusten ja talouden monipuolistamisen tarpeellisuuden. Tällä hetkellä Venäjä tarvitsee niitä vararahastojaan, joita se alkoi kerätä 2000-luvun alkuvuosina öljyn hinnan noustessa nopeasti. Vuoden 2009 maaliskuun 1. päivänä reservirahaston koko oli 136,33 miljardia USD ja kansallisen hyvinvointirahaston koko oli 83,86 miljardia USD 6. Venäjän keskuspankin valuuttavaranto oli helmikuun lopussa 384,1 miljardia USD 2. (Osa reservirahaston ja kansallisen hyvinvointirahaston varoista sisältyy valuuttarahastoon.) Venäjän valtion ulkoinen velka oli 40,5 miljardia dollaria vuoden 2009 tammikuun alussa. Yksityisen sektorin velat ovat huomattavasti suuremmat. Kokonaisvelka ulkomaille 540,5 miljardia USD (noin 32 % BKT:stä), on synnyttänyt vilkasta keskustelua siihen liittyvistä riskeistä ja keinoista hoitaa lainoja ruplan devalvoituessa. Keskuspankin päätöstä devalvoida rupla hitaasti on kritisoitu voimakkaasti, koska se on johtanut valuuttaspekulanttien voittoihin. Keskuspankki lähti tähän kuitenkin antaakseen velkaantuneille yrityksille aikaa järjestellä valuuttalainansa ruplamääräisiksi. Yksityisen sektorin ulkomaisista veloista pankkien vastuulla on 198,2 miljardia USD ja rahoitussektorin ulkopuolisilla yrityksillä 299,6 miljardia USD ( 2 tilanne syyskuussa 2008). Kansainvälisessä vertailussa venäläisten velat eivät kuitenkaan ole suurimmasta päästä. Virolaisten velka ulkomaisille pankeille 146 % BKT:stä, Unkarin 88,3 % 7. USA:n kokonaisvelka BKT:stä on 360 % BKT:stä 8 (mukana myös velat kotimaisista rahoituslaitoksista). Venäjän taloudessa on alkuvuonna 2009 ollut pieniä merkkejä piristymisestä ja vaikka maittemme välinen kauppa on supistunut, se ei ole pysähtynyt. Kauppojen mahdollisuus on parhain niillä, jotka katsovat taantuman yli ja satsaavat huomisen tulokseen harkiten.! Lähteet: 1 Tullihallituksen ulkomaankauppatilastot: ja K12 2 Venäjän keskuspankki, www. cbr.ru 3 Gosstat, EIU MER, 5 Itään suuntautuva maantietransito heinä-syyskuussa Venäjän finassiministeriö, 7 Taloussanomat: Itä-Euroopan taloudet sakkaavat 8 YLE ulkolinja: Nobelisti Paul Krugman 11

12 TULLIuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme TIR-Carnet n haltijoiden ilmoitettava tavaroiden tiedot sähköisesti u TIR Carnet n tietojen sähköinen ilmoittaminen tuli voimaan TIR-Carnet n haltijoiden on ilmoitettava TIR-menettelyssä kuljetettavien tavaroiden tiedot tullille sähköisessä muodossa. Tämän lisäksi on myös täytettävä paperinen TIR-Carnet. Tiedot voidaan toimittaa joko Tullin Internet-sivujen kautta tai EDI-sanomalla toimijan omasta järjestelmästä. TIR-Carnet n haltija on aina vastuussa ilmoituksen oikeellisuudesta sekä menettelyyn liittyvien säännösten noudattamisesta riippumatta siitä, kuka sähköisen TIR-passitusilmoituksen tullille toimittaa. Tulli.fi/EL/ Suurten tavaraerien tullausta Venäjälle helpotetaan u Venäjän tullilaitos on antanut määräyksen, jolla helpotetaan esimerkiksi suurempien teknisistä laitteista koostuvien tavaraerien tullaamista maahan. Vielä nykyisin käytössä olevan määräyksen mukaan yhdellä ilmoituksella voidaan tullata vain tavaraeriä, jotka saadaan maahan vuorokauden kuluessa. Uuden määräyksen mukaan tavaraerä, jota ei voida tuoda maahan yhdellä kuljetuksella, voidaan kuitenkin tullata yhdellä ilmoituksella 15 vuorokauden ajan ensimmäisen kuljetuksen saapumisesta. Käytäntö helpottaa etenkin niitä toimijoita, jotka tuovat maahan monimutkaisia laitteita esimerkiksi tuotantolaitosten uudistushankkeisiin. Määräys tulee voimaan kevään aikana. Gazeta/EL/ Moskovan alueen tulleja vähennettiin u Venäjän tullilaitos on vähentänyt tullipiirien määrää Moskovassa ja ympäröivällä Moskovan alueella (oblastissa) kahdeksasta viiteen. Moskovan kaupungin alueella jää vain yksi tullipiiri, jonka tehtäviksi jää näyttelyesineiden, diplomaattipostin ja rautatiekuljetusten tullaaminen. Lihan ja lihatuotteiden tullaus tapahtuu jatkossa Moskovan ympärysalueella kymmenessä toimipisteessä, eläinlääketieteellisen valvonnan piiriin kuuluvien tuotteiden tullaus 16 toimipisteessä ja fytosaniteettisen valvonnan piiriin kuuluvien tuotteiden tullaus 22 toimipisteessä. Farmasiatuotteiden tullaaminen on käytännössä mahdollista kaikilla Moskovan ympärysalueen tullitoimipisteillä. RIA Novosti/EL/ Venäjä laski auton osien tulleja u Venäjä poisti tuontitullit yhdeksäksi kuukaudeksi tietyiltä auton osilta ja tarvikkeilta. Määräys koskee autojen kokoonpanoteollisuutta. Tullit poistuivat määräajaksi vaihdelaatikoilta, turvavöiltä, käyttöakseleilta, jousitusjärjestelmiltä, iskunvaimentimilta, jäähdyttimiltä, lämmittimiltä ja ohjauspyöriltä. Tämän lisäksi tullit poistettiin yli 2,8 litran moottoreilta, joita käytetään traktoreissa, pikkubusseissa, henkilöautoissa, kuorma-autoissa ja erikoisajoneuvoissa. Päätös tuli voimaan Venäjän hallituksen asetus/el/ Venäjä asettamassa tullia osalle teknisistä laitteista u Venäjä on korottamassa teknisten laitteiden ja niiden osien tuontitulleja ensimmäistä kertaa sitten vuoden Hallituksen tullitariffikomissio ehdottaa 5 %:n tuontitullia joillekin teknisille laitteille ja niiden osille. Listalle on tulossa höyrykattilalaitteistoja ja niiden osia, laivojen voimakoneiston moottoreita, virtaamamittarilla varustettuja pumppuja, pneumaattisia käsi- ja poljinpumppuja, ilmastointilaitteita, nesteiden suodatus- ja puhdistuslaitteita, siltanostureita, tuotantolinjastoja, metsätaloudessa käytettäviä koneita ja laitteita sekä metallintyöstökoneita. Päätöstä odotetaan huhtikuun aikana. Suunnitelmassa korostetaan kyseessä olevan tuotteita, joiden valmistus on päässyt käyntiin myös Venäjällä. Kommersant-lehden tietojen mukaan tullikorotuksen päätavoitteena on kuitenkin tukea valtion budjettivajetta. Suunnitelmassa on lisäksi käytetty oletuksena, että viiden prosentin tulli ei juuri vaikuttaisi tuontiin. Kommersant/EL/ Tullikorotus lapsille tarkoitetuille maitotuotteille u Venäjä on jatkanut maitotuotteiden tullikorotuksia nostamalla lapsille tarkoitettujen maitotuotteiden tulleja. Määräys koskee 12 nimikettä ryhmissä 0401, 0403 ja Tullitaso nousee 15 %:iin aikaisemmasta 5 %:sta. Toimella yritetään suojata Venäjän lastenruokamarkkinoita. Hintojen nousun huomaavat vanhemmat, jotka ovat tottuneet ostamaan jotakin ulkomaista merkkiä. Aikaisemmin tänä vuonna Venäjä nosti tiivistetyn maidon ja kerman sekä maitopohjaisten rasvojen tuontitulleja. Nezavisimaja gazeta/el/ Käytettyjen erikoiskuorma-autojen vienti Venäjälle kallistui u Venäjä on nostanut käytettyjen erikoiskuorma-autojen tullit väliaikaisesti 4,4 euroon moottorin kuutiosenttimetriltä. Määräys koskee mm. betoniautoja, porausautoja ja paloautoja. Tullitaso on voimassa yhdeksän kuukautta. Määräyksen mukaiset nimikkeet ovat ryhmässä Uusien erikoiskuormaautojen tuontitullit säilyvät 5-20 %:ssa. Venäjän hallituksen asetus/el/

13 Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme Lakiuutisia Kiinteistöjen rekisteröintipalvelut yhdeltä luukulta Kolme valtion virastoa Federatiivinen rekisteröintilaitos Rosregistratsija, geodesian ja kartografian virasto Roskartografija ja Federatatiivinen kiinteistörekisterivirasto Rosnedvižimost yhdistyvät maaliskuun alussa yhdeksi supervirastoksi. Tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa kiinteistöjen rekisteröintiprosessia, jota varten tällä hetkellä täytyy asioida monessa virastossa erikseen. Muutoksia Rossiiskaja Gazeta-lehdessä kommentoinut talouskehitysministeriön Igor Manylov sanoo, että yhden luukun järjestelmään ei päästä ihan heti. Uuden Federatiivisen rekisteröinti-, katasteri- ja kartografia-viraston organisointiin on aikaa vuoteen 2011, jolloin alueellisetkin yksiköt on saatu saman katon alle. Manylovin mukaan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä on mahdollista, että osa toiminnoista ulkoistetaan yksityisille toimijoille. RG/VS/ / Tulossa tekninen reglamentti elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä Uusi tekninen reglamentti kuluttajille suunnattujen elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä on hyväksytty duuman ensimmäisessä käsittelyssä. Lailla pyritään selkiyttämään nykyistä sääntelyä. Lakiesityksessä uudeksi reglamentiksi määritellään mitä merkintöjä elintarvikkeiden pakkauksissa tulee olla ja täsmennetään merkintöihin liittyvät käsitteet. Teknisen reglamentin määräykset astuvat voimaan todennäköisesti kahden vuoden kuluttua sen virallisesta julkaisusta. Duuman tulee hyväksyä laki vielä kahdessa käsittelyssä. /EŽ/VS/ Liittoneuvoston jäsenten valintatapaa muutetaan Samalla kun Venäjän duuman ja presidentin toimikausia pidennettiin, valmisteltiin muutosta parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston edustajien valintaan. Liittoneuvostoon kuuluu kaksi edustajaa jokaisesta Venäjän subjektista, joista toisen valitsee alueen kuvernööri ja toisen lakia säätävä elin (alueellinen parlamentti). Kun uusi laki astuu voimaan, liittoneuvostoon valittavien edustajien täytyy olla joko alueellisen parlamentin tai paikallishallintoa edustavan elimen jäsen. Tällä hetkellä ongelmalliseksi koetaan se, että liittoneuvostoon nimitettävä jäsen ei välttämättä tunne edustamansa alueen oloja kovinkaan hyvin. Tilanteen odotetaan korjautuvan kun jäsenet valitaan sellaisten henkilöiden joukosta, jotka alueen asukkaat ovat äänestäneet edustamaan etujaan alueellisissa elimissä. Lakimuutokset astuvat voimaan 1.tammikuuta /RG/VS/ Kilpailulakiin odotettavissa muutoksia Duuma on hyväksynyt ensimmäisessä käsittelyssä lakiesityksen muutoksista kilpailulakiin. Rossiiskaja Gazeta-lahden mukaan yritysmaailma ja duuman kansanedustajat ovat sitä mieltä, että lakiesitys kaipaa suuria muutoksia ennen toista käsittelyä duumassa. Duumassa pidetään mm. ehdotukseen sisältyviä Venäjän kilpailuviranomaisen, Antimonopoliviraston toimivallan lisäyksiä liian laajoina. Lakiesitykseen sisältyy ehdotuksia mm. monopolihinnoittelusta, kilpailulain soveltamisesta Venäjän rajojen ulkopuolella oleviin toimijoihin ja vertikaalisista sopimuksista. Hyvinä muutoksina pidetään ennakkoilmoitusta vaativien kauppojen kynnysarvojen nostoa ja viranomaisten toiminnan sääntelyä niiden suorittaessa toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä. Uusi kilpailulaki on ollut voimassa kolme vuotta ja nyt sitä pyritään uudistamaan havaittujen puutteiden perusteella. /RG/VS/ Viranomaisten asiakirjat julkisiksi Ensi vuoden alussa Venäjällä astuu voimaan uusi laki, jolla pyritään turvaamaan kansalaisten ja yritysten tiedonsaanti viranomaisten toiminnasta. Viranomaiset kaikilla tasoilla ovat lain voimaantulon jälkeen velvollisia pyydettäessä antamaan kopiot asiakirjoista, joita ei ole luokiteltu salaisiksi, esimerkiksi valtion turvallisuuden kannalta tai siksi, että ne sisältävät luottamuksellisia henkilötietoja. Tiedot on annettava kirjallisesti. Uudella lailla viranomaiset velvoitetaan myös tiedottamaan poikkeuksellisista esimerkiksi ihmisten turvallisuuteen vaikuttavista tapahtumista välittömästi. Lain rikkomisesta voi seurata sakkoja tai viran menetys. Asiantuntijat toivovat lain johtavan korruption vähenemiseen kun viranomaisten toiminnan avoimuus lisääntyy. /RG/VS/ Finanssiministeriö vaatii tehokkuutta verojen keräykseen Venäjän finanssiministeriö ja Federatiivinen verovirasto ovat sopineet aloittavansa yhdessä verolainsäädännön muutosten valmistelun. Varapääministeri Aleksei Kudrinin mukaan talouskriisin aikana finanssiministeriö kiinnittää erityistä huomiota verottajan toimintaan ja vaatii verojen keruun tehostamista valtion budjetin tulopuolen turvaamiseksi. Vuonna 2006 verolainsäädäntöä uudistettiin ja rajoitettiin viranomaisten valtuuksia tehdä verotarkastuksia. Kudrinin mukaan edellisissä muutoksissa kuunneltiin yritysten toiveita, mutta nyt täytyy ottaa huomioon veroviraston kanta. Mitä muutokset käytännössä voivat olla, sitä Kudrin ei täsmentänyt. /Kommersant/VS/ Medvedev näyttää esimerkkiä Presidentti Medvedev aikoo luoda Venäjälle korruption vastaisten ilmapiirin toimimalla itse esimerkillisesti. Rossiiskaja Gazeta-lehden mukaan korruption vastaisen komitean kokoukseen osallistunut Medvedev lupasi tästä lähtien julkistaa vuosittaiset tulonsa. Loppuvuodesta hyväksyttyyn korruption vastaiseen lakipakettiin sisältyi valtion virkamiesten velvollisuus julkistaa tiedot saamistaan tuloista ja omaisuudesta. Valtion virkamiesten korruptoituneisuus on asialistan kärkipäässä muutenkin taantuman aikana. Medvedevin mukaan heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa ei ole tilaa tehottomille, eikä varsinkaan korruptoituneille virkamiehille, jotka yrittävät hyötyä tilanteesta muiden kustannuksella. /RG/VS/ Zubkov kommentoi kaupan alan lakiesitystä Varapääministeri Viktor Zubkov kommentoi pitkään valmisteltua kaupan alan lakiesitystä. Lain yhtenä tarkoituksena on puuttua nopeasti elintarvikkeiden nopeaan hinnannousuun. Zubkov sanoo Kommersant-lehdessä, että lakiin ei pitäisi sisällyttää maatalousministeriön ehdotusta elintarvikkeiden hinnannousun rajoittamisesta. Maatalousministeriön mukaan valtion pitäisi voida rajoittaa tiettyjen sosiaalisesti merkittävien elintarvikkeiden (esim. leipä, maito) hintojen nousua. Zubkov ehdottaa sen sijaan vapaaehtoiden neuvottelujärjestelmän kehittämistä elintarviketuottajien ja kauppaketjujen välille. Kauppaketjujen edustajia puolestaan huolestuttaa Zubkovin ehdotus määräävään markkina-aseman määrittelystä. Kauppaketjujen määräävän markkina-aseman muodostumisen kynnys alennettaisiin 35 % markkinaosuudesta 15 %:iin ja Moskovassa ja Pietarin 5 %. Nykyistä tullipolitiikkaa pitää Zubkovin mukaan jatkaa. Elintarvikkeiden tuontitulleja pidä alentaa ainakaan pariin seuraavaan vuoteen kotimaisen elintarviketuotannon turvaamiseksi. /Kommersant/VS/

14 Muutoksia Venäjän rajavastuuyhtiöitä koskevassa lainsäädännössä Juristi Petri Kekki, SVKK Helsinki Venäjän rajavastuuyhtiöitä (OOO) koskevaa lainsäädäntöä M muutettiin annetulla lailla nro 312-FZ. Seuraavia lakeja on muutettu niiltä osin kun ne koskevat rajavastuuyhtiöitä: Venäjän siviililaki, rajavastuuyhtiölaki, kaupparekisterilaki sekä notariaattitoiminnasta annettu laki. Muutosten ensisijaisena tarkoituksena on puuttua rajavastuuyhtiöiden kautta harjoitettuun harmaaseen talouteen. Tavoitteena on poistaa mahdollisuudet käyttää rajavastuuyhtiötä ns. yhden päivän yhtiönä, jonka ainoana tarkoituksena on toimia instrumenttina veropetoksessa. Rajavastuuyhtiölain muutokset edellyttävät kaikkien jo perustettujen rajavastuuyhtiöiden yhtiöjärjestyksen muuttamista ja uudelleenrekisteröintiä. Ennen rekisteröityjen rajavastuuyhtiöiden uuden lain mukaiset yhtiöjärjestykset on rekisteröitävä viimeistään Jos määräaikaa ei noudateta, voi verottaja kieltäytyä rekisteröimästä muutoksia. Tällainen tilanne on erittäin ongelmallinen koska yhtiö on tässä tilanteessa koko ajan lakkautusuhan alainen ja yhtiön käyttökelpoisuus yritystoiminnassa saattaa vähentyä tämän vuoksi oleellisesti. 1. Perustamissopimus ei ole enää rajavastuuyhtiön perustamisasiakirja Perustamissopimus ei ole enää yhtiön perustamisasiakirja ja lähtökohtaisesti OOO:n voi perustaa pelkällä yhtiöjärjestyksellä. Jos yhtiössä on enemmän kuin yksi osakas, yhtiön osakkaat ovat velvollisia allekirjoittamaan perustamissopimuksen (договор об учреждении обшество с ограниченной ответственностью) perustamisen yhteydessä. Tiedot perustajista ja heidän osuuksiensa määrästä viedään kaupparekisteriin. Osakkaan oikeutta myydä osuutensa tai vaatia sen lunastusta on uudessa lainsäädännössä tarkennettu ja tiukennettu. Yhtiön osakkailla on halutessaan oikeus solmia osakassopimus (договор об осуществлении прав участников общество). Siinä voidaan sopia muun muassa yhtiön hallinnoinnista, äänestystavasta yhtiön toimielimissä eli samantyyppisistä asioista kuin esimerkiksi suomalaisessa osakassopimuksessa. Tätä asiakirjaa ei kuitenkaan rekisteröidä kaupparekisterissä perustamisasiakirjana, joten on huolehdittava siitä, että yhtiöjärjestys sisältää kaikki ne tiedot jotka halutaan viedä kaupparekisteriin. Rajavastuuyhtiölaissa määritellään mitä tietoja yhtiöjärjestyksen tulee sisältää. Näitä ovat esimerkiksi yhtiön osakepääoman suuruus, hallintoelinten kokoonpano ja kompetenssi sekä päätösten tekotapa. Yhtiöjärjestykseen eivät lain mukaan kuulu tiedot yhtiön osakepääoman jakautumisesta osakkuuksiin ja osakkuuden nimellisarvosta suhteessa osakepääomaan. Tämän takia yhtiöjärjestystä ei tarvitse muuttaa joka kerta kun yhtiön osuuspääoman jakautumiseen osakkaiden välillä tehdään muutoksia. Yhtiöjärjestykseen on hyvä kirjata mahdollisimman monia suomalaisen yhtiöjärjestyksen sisältämiä kohtia. Venäjän lainsäädäntö ei välttämättä edellytä Suomessa keskeisiä asioita, kuten pakollinen ulkoinen tilintarkastus. Yhtiöjärjestykseen on hyvä lisätä, että ulkoinen tilintarkastus on suoritettava länsimaisen tilintarkastustoimiston avulla. Tiedot yhtiön osakkaista ja heille kuuluvista yhtiöosuuksista viedään lain mukaan kaupparekisteriin. 2. Osakkaan rajavastuuyhtiölakiin perustuva oikeus poistua lunastuksen kautta yhtiöstä on poistettu Tähän asti osakkailla on ollut vapaa ja ehdoton oikeus vaatia yhtiötä lunastamaan osuutensa. Yhtiön piti maksaa markkina-arvoinen korvaus osuudesta ja osakas saattoi poistua vapaasti yhtiöstä ilman muiden osakkaiden suostumusta. Lainsäätäjä on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että OOO:n juridinen rakenne on johtanut siihen, että sitä käytetään myös veronkiertotarkoituksiin. Uusi laki määrittelee entistä tarkemmin osakkaan poistumistavan yhtiöstä. Yleissäännön mukaan yhtiö ei voi hankkia osuutta osuuspääomastaan. Seuraavissa tapauksissa se on kuitenkin mahdollista: Kolmannen henkilön tekemä lunastus on yhtiöjärjestyksellä kielletty ja muut osakkaat kieltäytyvät osuuden lunastuksesta Kun osuuden omistaja haluaa myyjä osuutensa kolmannelle osapuolelle, mutta muut osakkaat eivät anna siihen suostumustaan. Suostumuksesta täytyy sopia erikseen yhtiöjärjestyksessä. Jos osuuden omistaja on pidättäytynyt äänestämästä tai on äänestänyt yhtiön osuuspääoman korotusta tai suuren kaupan toteuttamista vastaan. Suurena kauppana pidetään nyt kauppaa, jonka arvo on tasan 25 % tai sen yli yhtiön taseen aktiivoista. Aiemmin osakas on voinut poistua yhtiöstä osuuden lunastuksen kautta ilman muiden osuudenomistajien tai yhtiön suostumusta. Lainmuutoksen jälkeen tällainen vapaa poistuminen on mahdollista vain, jos siitä niin on määrätty yhtiön yhtiöjärjestyksessä. Jos yhtiössä on vain yksi osuuden omistaja, yhtiöstä poistuminen ei ole enää mahdollista. Edellä luetelluissa tapauksissa yhtiön tulee maksaa rahana tai luontoissuorituksena (raaka-aineita tai muuta raha-arvoista etuutta) osakkaalle lunastus hänen osuudestaan kolmen kuukauden kuluessa velvoitteen syntymisestä. Aikaisemmin määräaika oli kuusi kuukautta. Yhtiö ei kuitenkaan saa maksaa poistuvalle osakkaalle osuuden määrää rahana tai luontoissuorituksena, jos yhtiö on osuuden maksamishetkellä konkurssitilassa tai se joutuisi maksun maksamisen jälkeen konkurssitilaan. Kysymys on siis tilanteesta, jossa konkurssihakemus on jätetty ja tuomioistuin on 14

15 Ajankohtaista ASIANTUNTiJALTA määrännyt yhtiön konkurssiin tai tilanteessa, jossa on ilmeistä, että lunastuksen suorittamisen seurauksena yhtiö ajautuisi likviditeettikriisiin ja konkurssiin asettamisen edellytykset täyttyisivät. Suomen lainsäädännössä kysymys olisi rikoslain 39. luvussa säädellyistä velallisen epärehellisyydestä tai velkojansuosinnasta. Yhtiöstä poistuvan osakkaan osuuden arvo määritellään nyt osakkaan viimeisimmän poistumishakemusta edeltävän taseen perusteella. Käytännössä osuuden arvo määritellään edellisen neljännesvuositaseen mukaisesti. 3. Velvollisuus pitää osakasluetteloa Rajavastuuyhtiölakiin on lisätty uusi kolmas luku otsikolla: osakasluettelon pitäminen. Yhtiö velvoitetaan pitämään luetteloa kaikista osakkaistaan ja heidän osuuksiensa suuruudesta, lukumäärästä ja siitä onko osuus jo maksettu yhtiölle. Lisäksi kirjaa on pidettävä yhtiölle kuuluvista osuuksista, niiden koosta ja siirtymis- tai hankintapäivistä. Vastuu OOO:n osakasluettelon pitämisestä ja sen oikeellisuudesta kuuluu rajavastuuyhtiön johdolle. Laki ei määrittele vastuutahoa tarkemmin, mutta käytännössä ensisijainen vastuuhenkilö on yhtiön pääjohtaja. Jokaisen osakkaan velvollisuuksiin kuuluu ilmoittaa yhtiölle omistuksensa määrän, nimen tai kotipaikan muutoksista. Yhtiön osakkaiden osuuksien nimellisarvo ja osuuksien määrä merkitään suoraan Venäjän kaupparekisteriin (EGRUL) eikä enää yhtiöjärjestykseen. Yhtiöjärjestykseen merkitään ainoastaan yhtiön koko peruspääoman määrä. Enää ei tarvitse eritellä osakkaiden osuuksien suuruutta. Osakkaita ei yksilöidä yhtiöjärjestykseen osoite- tai muin tiedoin. Uudistettu kirjaamismenettely helpottaa osuuden myyntiä, koska yhtiöjärjestystä ei tarvitse muuttaa kaupanteon yhteydessä. Mikäli syntyy riitaa osakasrekisterimerkinnän oikeellisuudesta, oikeus osuuteen yhtiössä määritellään kaupparekisterimerkinnän perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupparekisterimerkinnällä on niin sanottu julkinen luotettavuus eli merkintää pidetään oikeana, ellei sitä erikseen todisteta virheelliseksi. 4. Osuuden myyminen on nyt julkisen notaarin vahvistama määrämuotoinen oikeustoimi Laki nro 312-F3 antaa osakkaalle oikeuden poistua yhtiöstä osuuslunastuksella yhden tai useamman osakkaan suostumuksella (riippumatta muiden osakkaiden suostumuksesta) tai itse yhtiön toimesta siten kuin laissa ja yhtiön yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Uuteen rajavastuuyhtiölakiin on tehty muutoksia koskien osuuden myyntiä kolmannelle henkilölle tai sen lunastusta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kokonaan kieltää osakkaan osuuden lunastus kolmannen henkilön toimesta. Uuden lain mukaan osakkaan, joka aikoo myydä osuutensa kolmannelle taholle, on tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus muille osakkaille ja toimittaa yhtiölle kaupan perustana oleva tarjous, joka sisältää kauppahinnan ja muut kaupan ehdot. Muilla osakkailla on oikeus käyttää etuosto-oikeuttaan 30 päivän kuluessa tarjouksen toimittamisesta. On myös mahdollista ilmoittaa kirjallisesti, että etuosto-oikeutta ei tulla käyttämään. Ilmoitus osakelunastuksesta on allekirjoitettava julkisen notaarin luona. Oikeustoimi, joka ei ole notaarin vahvistama on pätemätön. Etuosto-oikeuden kohteeksi voidaan yhtiöjärjestyksessä määritellä koko siirron kohteena oleva osuus tai osa siitä. Etuostooikeuden kohteena oleva osuuden hinta voi olla joko ostajakandidaatin tarjoama hinta tai yhtiöjärjestyksessä määritelty kiinteä lunastushinta. Yhtiön osuuden siirto tai osuuden panttaaminen on pääsääntöisesti tehtävä notaarin vahvistamalla asiakirjalla. Osuus siirtyy sen hankkineelle taholle sillä hetkellä kun notaari on vahvistanut oikeustoimen. Uusien määräysten mukaan notaarin tulee myös vahvistaa allekirjoituksen aitous eli todeta allekirjoittajien henkilöllisyys. Lain mukaan myös hakemus rekisteröintimerkinnän tekemiseksi osuuden siirtymisestä tulee olla allekirjoituksen osalta julkisen notaarin vahvistama. Notaari on myös velvollinen toimittamaan verottajalle hakemuksen (liitteenä kauppasopimus) vastaavien muutosten tekemiseksi kaupparekisteriin kolmen päivän kuluessa siirron vahvistuksesta. Venäjällä verottaja toimii myös kaupparekisteriviranomaisena. Näin on tarkoitus estää eräitä käytännössä havaittuja tilanteita, joissa verovastuita pyritään välttää myymällä osuudet eteenpäin. Väärinkäytöksiä on vaikeutettu muun muassa henkilökohtaisen läsnäolon vaatimuksella, joka rajoittaa mahdollisuuksia järjestellä velkaantuneiden yritysten saattohoitotilanteita esim. syrjäytyneiden ihmisten avulla. 5. Osuuspääoman maksu yhtiötä perustettaessa Rajavastuuyhtiölain muutoksen yhteydessä yhtiön minimiosuuspääomaan ei tehty muutoksia: se on edelleen ruplaa. Nyt miniosakepääoma on laissa mainittu kiinteänä summana eikä sitä määritellä suhteessa minimipalkkaan. Mikäli osakepääoma tai sen korotus maksetaan apporttina, on yli ruplan apportin arvosta saatava riippumattoman asiantuntijan (lähinnä tilintarkastajan) lausunto. Yhtiön osakkaat ja ulkopuolinen arvioitsija ovat vastuussa arvioinnin oikeellisuudesta eli siitä, että ilmoitettu arvo vastaa apporttiomaisuuden todellista arvoa kolmen vuoden ajan yhtiön rekisteröinnistä tai siitä kun muutokset on tehty yhtiöjärjestykseen. Vuoden määräaika yhtiöosuuden maksulle säilyi myös uudessa laissa. Aikaisemmin osuus, joka oli tarkoitettu maksettavaksi vuoden kuluessa, mutta joka syystä tai toisesta jäi maksamatta, siirtyi kokonaisuudessaan yhtiölle. Yhtiöoikeudellisissa riitakysymyksissä osakkaat käyttivät tätä osuuden puutteellista maksua argumenttina yhtiön rekisteröinnin pätemättömyydestä. Sillä perusteltiin myös yhtiön likvidaatiovaatimuksia. Enää ei ole mahdollista likvidoida yritystä puuttuvan osuusmaksun takia. Analogisessa tilanteessa vuoden kuluttua yhtiölle siirtyy pelkästään maksamaton osa osuudesta. Yhtiön perustamisasiakirjoihin voidaan myös ottaa määräys sopimussakosta sen varalle, että yhtiön perustamiseen liittyvät velvoitteet laiminlyödään. Osuuspääoman korottaminen Osuuspääoman (opo) korottaminen tulee suorittaa 6 kuukauden kuluessa siitä, kun yhtiökokous on tehnyt asiaa koskevan päätöksen. Opon korottamisesta sekä vastaavista yhtiöjärjestysmuutoksista tehdään rekisteröintihakemus kaupparekisteriin. Lain mukaan yhtiön johdon (käytännössä pääjohtajan) on allekirjoitettava rekisteröintihakemus. Opon korotusdokumentaatio on toimitettava kaupparekisteriviranomaisena toimivalle verotoimistolle kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Mikäli laissa mainittuja määräaikoja ei noudateta, opon korotus on pätemätön.! 15

16 VenäjäNtalous Katsaus Venäjän talouteen Teksti: Maisa Moijanen ( ) Venäjän talouspolitiikassa väännetään kättä kahdesta vaihtoehdosta: 1) makrotalouden stabiliteetti, tiukka inflaation vastainen politiikka pitäen muun muassa korot korkealla ja ruplan jyrkän heikkenemisen estäminen ja 2) toisena vaihtoehtona - kaikki valtion vararahastot reaalitalouden tukemiseen mahdollisimman nopeasti, korkotaso alas ja isojen infrastruktuurihankkeiden käynnistäminen valtion tuella. Käytännössä Venäjän hallitus on ottanut hiukan sieltä ja hiukan täältä, lisää eri tavoin valtion omistusta ja osuutta reaalitaloudessa, rahoittaa isoja infrastruktuurihankkeita, mutta pitää rahapolitiikan hanat tiukalla ja yrittää jarrutella ruplan jyrkkää devalvoitumista. Yritysmaailma seuraa huolestuneena valtion tunkeutumista yhä syvemmälle yritystoimintaan. Viimeksi mainitun kohdalla toistaiseksi on kuitenkin epäselvää kuinka pitkälle on kyse kriisitoimenpiteistä ja kuinka paljon pitkäjännitteisestä talouspolitiikan linjasta. Hallituksen inflaationvastaisissa toimenpiteissä on huomattava, että Venäjän kuluttajahinnat ovat jatkaneet nousuaan nousu oli tammi-helmikuussa 4,7 %. Kuluttajahintoihin vaikuttaa suoraan mm. tuontielintarvikkeiden hinnanmuodostus ruplan devalvoituessa. Sen sijaan teollisuuden tuottajahinnat ovat laskeneet viime vuoden syyskuusta lähtien. Deflaation uhkaa reaalitaloudessa pidetään todellisena. Tämä vaikeuttaa entisestään teollisuusyritysten velanhoitokykyä sekä rupla- että valuuttavelkojen osalta. Ruplan alkuvuoden devalvoituminen on lisännyt paineita ja ajanut monet yritykset kriisitilanteeseen. Työttömyysluvut kohoavat uhkaavasti. Venäjän hallitus on toistaiseksi vetänyt tiukkaa linjaa reaalitalouden tukiohjelmissa ja torjunut teollisuuden ja rakennusalan lisärahoitushakemukset. Osa ekonomisteista ja politiikoista pitää tässä tilanteessa pankkijärjestelmän pystyssä pitämistä oleellisempana. Kriisisignaalit pankkisektorilta vaikuttaisivat äärimmäisen negatiivisesti myös yritysten rahoitusmahdollisuuksiin. Yksittäiset pankit saattavat kadota yrityskauppojen ja fuusioiden seurauksena, mutta järjestelmän romahtaminen pyritään estämään valtion tuella. Toisaalta osa pankeista on käyttänyt valtion myöntämät lainat ja tuet valuuttakeinotteluun, joka lisäsi alkuvuodesta ruplan kurssin epävarmuutta ja söi keskuspankin valuuttavarantoa ennakoitua enemmän. Ruplan vähittäiseen devalvoimiseen lähdettiin syksyllä 2008 yritysmaailman suurten valuuttavelkojen takia ja inflaatiopaineiden hillitsemiseksi. Yrityksille yritettiin antaa aikaa muun muassa valuuttavelkojensa järjestämiseksi ruplamääräisiksi. Kaikki eivät kuitenkaan käyttäneet annettua tilaisuutta hyväkseen tai eivät onnistuneet neuvotteluissaan. Runsaasti julkisuutta on saanut Venäjän rikkaimpiin oligarkeihin kuuluvan Oleg Deripaskan lainajärjestelyt. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan länsimaiset pankit eivät ole kovinkaan halukkaita ottamaan vastaan Deripaskan lainojen vakuutena olevia Venäjän strategisten raaka-ainealojen osakkeita. Syykin lienee ilmeinen niihin liittyvä poliittinen riski. Uutta armonaikaa pankkien taholta on annettu vain pari kuukautta, toukokuulle. Viimeisin tieto (20.3) on, että Venäjän valtio ei lähde takaamaan eikä lunastamaan ulkomaisilta pankeilta Deripaskan velkojen panttina olevia strategisia osakkeita. Deripaskalla on pääomistus myös kotimaisessa konkurssin partaalla horjuvassa GAZ:n autoteollisuudessa, yli hengen työllistäjässä. Lähteekö hallitus pelastajaksi? Presidentin arvioidaan tukeneen Deripaskaa, koska pääministeri ei voi sitä tehdä ainakaan avoimesti. Mutta tämäkin työnjako saattaa olla Venäjän johdon poliittista shakkipeliä, jonka kaikkia siirtoja on vaikea ymmärtää pelilaudan ulkopuolelta. Vaikuttaa myös siltä, että jos Venäjän hallitus haluaa strategiset osakkeet takaisin Venäjälle, se haluaa olla hintaneuvotteluissa niskan päällä. Venäjän poliittisen johdon suosio on galluppien mukaan laskussa. Hallitus, pääministeri Putinin johdolla, joutuu tekemään ikävät päätökset, joilla maan budjetti yritetään tasapainottaa. Putinin lausumana maassa hyväksytään vain laillisen opposition esittämä kritiikki hallitusta vastaan. Laillisella oppositiolla tarkoitetaan Venäjän duuman oppositiota eli alle 100 kansanedustajaa 400:sta. Medevedev ajaa julkisuudessa pehmeämpää linjaa suhteessa kansalaisyhteiskuntaan ja mielipiteenvapauteen. Medvedevin poliittiseen profiiliin on kuulunut jo vaalikampanjasta lähtien taistelu korruptiota vastaan. Hän on luvannut julkistaa myös omat tulonsa. Tässä yhteydessä Medvedevin tuki Deripaskalle on kysymyksiä herättävää. Jos Medvedev tukee Deripaskaa loppuun asti, se on melkoinen kannanotto a) strategisten osakkeiden isänmaan puolesta b) julkinen tuki yhdelle oligarkille c) tuki reaalitaloudelle. Onko se kannanotto Putinin linjaa vastaan - sitä on syytä epäillä. Kulissien takana tehdään pikemminkin työnjakoa maan poliittisen johdon toimintakyvyn säilyttämiseksi. Huolimatta valtion tukitoimista talouden tulevasta kehityksestä Venäjällä ollaan yhtä epävarmoja kuin muuallakin. Tilastot kertovat synkkiä tosiasioita eri toimialojen toimintojen supistumisesta. Pieniä piristymisen merkkejä on kuitenkin olemassa kuten IEPP:n teollisuusbarometri on osoittanut ja alla olevassa taulukossa kaksi länsimaista tutkimuslaitosta ennustaa. Molemmat laitokset ennustavat BKT:n kasvavan vuonna Valtion jo päätetyt tukipaketit infrastruktuurin kehittämiseen ovat massiivisia. Suuri osa niistä toteutetaan kriisistä huolimatta. Liikenteeseen liittyvä infrastruktuurin rakentaminen rahoitetaan 70 %:sti valtion budjetista. Vuonna 2009 teiden ja satamien rakentamiseen arvioitiin käytettävän lähes 40 miljardia USD. Budjetista rahoitettavan määrän arvioidaan jäävän tänä vuonna kuitenkin 25,6 miljardiin USD:iin. Yksityisiltä sijoittajilta arvioidaan tulevan noin 9 miljardia USD. Rautateiden rakentamiseen suunnattuja budjettivaroja on supistettu 100 miljardia ruplaa. Valtion rakennusohjelmissa ovat ainakin Šeremetevon, Pulkovan ja Gelenžiken lentokenttien laajennus ja korjaustyöt. Samoin suunnitelmissa on Krasnodarin, Anapen ja Vladivostokin lento- 16

17 kenttien korjaustyöt. Olympialaisten tavaratoimitusten turvaamiseksi rakennetaan Imeretinskin satama, jonka vuosittainen lastinkäsittelykyky tulee olemaan noin viisi miljoonaa tonnia. Olympialaisten jälkeen satama muutetaan 500 huviveneen satamaksi. Pietarin Zenit-urheilustadionin kustannusarvio nousee 13 miljardiin ruplaan. Stadio on suunniteltu katsojalle. Sen on määrä valmistua 2010 marraskuussa. Vladivostokin APECin kokoukseen 2012 liittyvät valmistelutyöt etenevät toistaiseksi. Sotšin 2014 talviolympialaisten valmistelutyöt etenevät, tosin hitaasti. Mutta venäläisillä on hyvä loppukirin taito, kun on riittävän suuret panokset pelissä. Venäjän elintarvikehuollosta suuri osa on edelleen tuontituotteita ja kotimaassakin tuotetuissa tuotteissa käytetään paljon ulkomaista raaka-ainetta. Myös monet kulutustavarat ovat edelleen tuontivetoisia. Markkinoilla on kuitenkin jo havaittavissa, että elintasosta joudutaan tinkimään ja ostetaan halvempia vaihtoehtoja. Monilla tuotantoaloilla on meneillään keskittyminen kilpailu kiristyy ja pienet syödään pois. Suuret tulevat satsaamaan myös investointeihin kilpailukykynsä säilyttämiseen. Venäjän talous ei ole pysähtynyt pyörät pyörivät vain hieman hitaammin kuin viime vuonna. Kyydistä ei kannata hypätä vauhdissa pois.! Alla oleva ennustetaulukossa Ennusteita Venäjän talouden kehityksestä EIU:n ennuste on helmikuulta ja BMI:n tammikuulta Vuositasolla hinnat käypinä hintoina, ellei toisin mainittu) Tunnusluku Lähde 2008* BKT mrd. USD BMI 1 671, , , , , ,2 ( päivän vaihtokurssi) EIU BKT/henk. USD BMI (päivän vaihtokurssi) EIU BKT:n kasvu-% BMI 5,6-4,0 1,1 3,5 5,1 4,8 vrt. ed. vuoteen (reaali kasvu) EIU 5,6-2,0 3,0 4,5 4,5 4,6 Teollisuustuot. Kasvu-% BMI -10,3-1,0 4,0 5,0 4,5 4,0 ed. vuot. EIU 2,0-4,0 2,5 4,5 4,0 4,0 Inflaatio % (kuluttajahin. BMI 14,1 12,7 10,5 8,2 7,0 6,2 keskimr. muut ed.vuoteen) EIU 14,1 13,0 10,4 8,5 7,4 7,0 Budjetin yli-/alijäämä BMI 4,1-7,4-5,3-3,4-1,5-0,2 (% BKT:stä) EIU 3,6-6,1-2,5 0,1 0,4 0,6 Kiinteät brutto-investoinnit (% BKT:stä) BMI EIU 22,1 22,2 20,2 20,1 20,7 21,8 Kiinteät bruttoinves toinnit mrd. $ EIU Julkinen kulutus mrd.usd EIU Yksityinen kulutus mrd USD BMI EIU Raakaöljyn hinta (Brent USD/b) BMI 98,52 43,0 47,0 60,0 75,0 85,0 EIU 97,0 35,0 50,0 54,4 55,0 50,0 Raakaöljyn tuotanto BMI 1000 b/d EIU milj.t Vienti ( fob mrd USD) BMI 469,0 304,85 310,95 373,14 432,84 476,12 (BMI vain tavaravienti) EIU 469,0 300,1 370,8 412,7 436,1 449,4 410Tuonti (fob, mrd USD) BMI 292,5 175,5 184,28 217,44 243,54 263,02 (BMI vain tavaratuonti) EIU 292,5 260,6 275,1 305,4 340,5 362,7 Vaihtokurssi RUR/USD BMI 24,86 33,70 36,75 34,75 33,65 32,65 keskikurssi EIU 24,9 36,0 36,7 36,8 36,9 37,1 Vaihtokurssi RUR/ keskikurssi BMI EIU 36,5 48,4 50,8 52,1 53,4 54,5 Ulkomainen velka BMI (% BKT:stä, kauden lopussa) EIU 21,5 27,5 24,3 21,9 20,3 19,0 Venäjän ulkoinen velka mrd USD BMI EIU 359,2 333,0 338,8 344,2 353,9 364,9 Vaihtotase (% BKT:stä) BMI 5,91 1,77-0,31 1,01 1,22 1,49 EIU 5,9-3,3 0,2 0,4-0,6-1,5 Valuuttavaranto (mrd.usd) BMI 438,2 262,92 249,77 274,75 315,96 353,88 Lähteet: BMI, EIU, GKS, IEPP, Ekspert, Itogi, SVKK:n nettiuutiset. SVKK ei ota kantaa taulukossa esitettyjen ennustajien käyttämien metodien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen. Mukaan otetut luvut on esitetty eri lähteissä muodollisesti yhtenevinä. * arvio v

18 TALOUSuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Onko Deripaska presidentin suojeluksessa? Venäjän tunnetuimpiin oligarkeihin kuuluva Oleg Deripaska sai A kaksi kuukautta lisäaikaa alumiiniyhtiö UC Rusalin lainojen maksuun. Toukokuun 6 päivänä osapuolet voivat jatkaa sopimusta kuukaudella eli kesäkuun 6:een päivään. Sopimuksen voimassaoloaikana Deripaskan yritykset maksavat vain 14 miljardin USD lainojen korot. Sopimus solmittiin 70 pankin kanssa koskien yli 30 lainasopimusta. UC Rusalin suurimmat ulkomaiset velkojat ovat mm. BNP Paribas, Societe Generale, ING bank, Calyon, Unicredit Group, Natixis, Credit Suisse. Neuvottelujen lopputuloksesta arvioidaan, että panttina olevat osakkeet eivät kiinnosta pankkeja. Oletetaan, että Venäjän hallitus ei kuitenkaan olisi valmis luovuttamaan niitä ulkomaiseen omistukseen. Arvioidaan, että Deripaska sai neuvotteluihin mukaansa kirjeen Venäjän presidentiltä, jossa todetaan UC Rusalin kuuluvan Venäjän kriisitoimenpideohjelmaan ja se voi laskea viime kädessä saavansa valtion tukea toiminnalleen. Nyt sovittujen velkojen lisäksi Deripaskalle jää runsaasti neuvoteltavaa myös venäläisten pankkien kanssa. Tuskin Deripaska sai neuvoteltua 70 ulkomaisen pankin kanssa velkajärjestelyistään pariksi kuukaudeksi, kun kotimainen Alfa-bank syyttää Deripaskaa lainojen hoitamattomuudesta ja uhkaa konkurssilla. Pankin vaateet ovat 2,5 miljardia ruplaa, mikä ei kokonaisuutena ole merkittävä Deripaskan lainoissa (yht. 28 miljardia USD), mutta lainat ovat hoitamatta. Myös Alfa-bankin hollantilainen tytäryhtiö Amsterdam Trade Bank on tehnyt haastehakemuksen Jerseyn ja Kyproksen oikeusistuimiin En+Groupille (omistaa 25 % UC Rusalin osakkeista) vaatien yrityksen tilillä olevien 13,7 miljoonaan punnan varojen jäädyttämistä. /Vedomosti, MM /MM, 10.3, Ministeriö voi vaikuttaa goskorporaatioiden palkkatasoon vain goskorporaation hallituksessa istuvan valtion edustajan kautta finanssiministeriön ehdotuksena. Ehdotus voi olla vain suositus. Onko kyseessä hallituksen pyrkimys vaikuttaa goskorporaatioiden toiminnan läpinäkyvyyteen ja sitä kautta tehokkuuteen? Jos näin, Venäjän hallitus on varmasti oikealla asialla. Vai onko kyseessä hallituksen pyrkimys saada irtopisteitä tilanteessa, jossa pääministerin suosio on romahtamassa? Toimenpiteet, joilla puututaan suuripalkkaisten tai suuromistajien asemaan ja tulotasoon on tässä kriisitilanteessa hunajaa asuntolaina- ja työttömyysuhan alla oleville kansalaisille. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia ja tuovat toivotun tuloksen. /Vedomosti, MM /MM, Kuva: Virpi Suoninen Goskorporaatioiden johtajien palkat suurennuslasin alle Goskorporaatioiden johtajien kuukausipalkka vaihtelee 0,25 1,9 A miljoonan ruplan välillä korporaatiosta riippuen (1 milj.r = ). Esimerkiksi Olympstroin varapääjohtajien palkka on ruplan välillä. Varsinaisen palkan lisäksi johtajat saavat erilaisia korvauksia mm. 20 % lisän normittamattomasta työpäivän pituudesta, 10 % lisän valtiosalaisuuksien hallussapidosta, sekä kuukausittaiset bonukset max 50 % palkasta sekä kvartaalibonukset 50 % palkasta. Venäjän finanssiministeri Aleksei Kudrin on ehdottanut hallitukselle Goskorporaatioiden johtajien palkkojen alentamista. Rosekspert on tehnyt anonyyminä selvitystä johtajien työstä. Johtajien palkoista on ollut äärimmäisen vaikeaa saada tietoa. Jopa finanssiministeriöllä on joiltain osin käytössään vain tiedot maaliskuulta Palkat ovat liikesalaisuuksia, joita ei anneta ulkopuolisille. Ministeriöiden parhaimmat työntekijät siirtyvät goskorporaatioihin ministeriöiden palkkoja huomattavasti paremmille palkoille. Goskorporaation johtajan palkka on keskimäärin 3 4 korkeampi kuin ministerin palkka. Jos korporaatioiden palkkatasoa alennetaan, se merkitsee parhaiden asiantuntijoiden siirtymistä muualle. Korporaatioiden johtoon on toistaiseksi ollut helppo rekrytoida hyviä kandidaatteja, mutta keskijohtoa USD:lla on ollut vaikea löytää, koska yksityinen sektori kilpailee samoista työntekijöistä paremmilla palkoilla. Ruplan devalvoituminen iskee myös venäläiseen valmistukseen Venäjän oma kotimaanmarkkinoille suuntautuva teollisuus ei välttämättä hyödy ruplan devalvoitumisesta. Valmistettu Venäjällä A ei tällä hetkellä enää tarkoita, että se olisi 100 % venäläistä alkuperää. Monet alat ovat tiukasti kietoutuneet tuontiraaka-aineisiin tai -komponentteihin. OAO Osatnkinski mjasopererabatyvajuši kombinatin johtaja Galina Romantševa toteaa, että yritys pyrkii käyttämään maksimaalisesti kotimaisia raaka-aineita. Tästä huolimatta se hankkii omilta tytäryrityksiltään 40 % raaka-aineesta, 10 % muilta venäläisiltä tuottajilta ja 50 % on tuontia. Toisaalta vuoden 2008 joulukuussa Venäjän lääkemarkkinoista 76 % oli tuontituotteita ja 24 % venäläistä tuotantoa. Kun tarkastellaan myynnissä olevia lääkkeitä raaka-aine-komponenttipohjan perusteella, 63 % on venäläistä ja 37 % ulkomaista alkuperää. /Dengi/ MM, Teollisuus-pankkiryhmittymät nostavat uudelleen päätään Venäjän valtiotalouden tarkastusviraston johtaja Sergei Stepašin A vakuuttaa, että valtion korporaatioiden taloudellinen tilanne on kestävällä pohjalla. Huhut siitä, että osa korporaatioista on kaatumas- 18

19 sa taloudellisiin vaikeuksiin eivät Stepašinin mukaan pidä paikkaansa. Valtiotalouden tarkastusvirasto on esittänyt hallitukselle, että keskuspankin panttauslistaan lisättäisiin suurimmat valtion korporaatiot. Tässä tarkoitetaan ensisijaisesti aseteollisuuden piiriin kuuluvia Rostehnologiaa, ilmailualan korporaatiota, laivanrakennuskorporaatiota jne. Näiden yritysten tehokkain tuki voidaan kytkeä pankkisektorin ja teollisuuden yhteensulautumiseen suurten teollisuus-pankkiryhmittymien pohjalta. Teollisuuden ja pankkien ristiinomistus oli yleistä Venäjän 90-luvulla. Käytännössä, pankkisektorin myllertyessä, tämä saattaa merkitä epäsuoran valtio-omistuksen voimakasta tunkeutumista myös liikepankkitoimintaan. Sitäkin huonompi vaihtoehto on se, että korporaatioihin siirretty valtion omistus siirtyisi uusille omistajille teollisuus-pankkiryhmittymien kautta. Näin tapahtui, kun valtion omaisuutta yksityistettiin 90-luvun alussa. Lainaa sai pankista osakkeita vastaan ja jos lainaa ei hoidettu (usein tarkoituksella) yritysten omistus siirtyi kokonaisuudessaan pankille ja sitä kautta eteenpäin. Valtion korporaatioiden läpinäkymättömyys synnyttää mahdollisuuksia ja epäilyjä väärinkäytösten mahdollisuudesta. /Vedomosti, MM/ MM, Venäjän teollisuustuotannon keskeisimmät ongelmat Venäjän teollisuustuotanto on romahtanut tammikuussa 16 % A vuoden takaisesta tasostaan. Hallituksen alaisen analyysikeskuksen selvityksessä keskeisimmät tekijät jotka jarruttavat Venäjän teollisuustuotantoa ovat: Riittämätön kysyntä kotimaanmarkkinoilla, 61 % vastaajista Taloudellisen tilanteen epävarmuus, 51 % Rahoituksen riittämättömyys, 46 % Pankkilainojen korkea korkotaso, 33 % Korkea verokanta, 30 % Tuonnin synnyttämä kilpailutilanne, 24 % Pahimman tilanteen oletetaan kuitenkin jo menneen ohi. Toisaalta yrityksissä, jotka kriisin alkaessa karsivat kustannuksiaan mm. varastojaan, on tällä hetkellä jo pakkotilanne ostaa uutta raaka-ainetta ja osia. Kriisin vaikutukset ovat jakautuneet epätasaisesti Venäjän eri alueiden teollisuuteen. Uralin suuriin raaka-aine- ja koneenrakennusyrityksiin kriisi on iskenyt kovaa. Nyt hiljalleen elpyvä raaka-ainekysyntä vaikuttaa niiden tuotantoon positiivisesti. Valtiolta odotetaan kuitenkin tukitoimia kysynnän vakaannuttamiseen. Parin seuraavan kuukauden arvioidaan olevan ratkaisevia. Venäjän eteläisten osien teollisuus on kärsinyt kriisistä vähiten. Alueen teollinen kehitys on keskimääräistä alhaisempi. Siellä on vähän suuria teollisuusyrityksiä. Ja ne harvat, jotka alueella toimivat ovat lähes poikkeuksetta päässeet valtion tukiohjelman piiriin. Siperiassa tilanne on huonompi. Monet siperialaiset yritykset ovat vientiorientoituneita. Kansainvälisen kysynnän putoaminen tuntuu niiden toiminnassa ja ainoa toivo on maailmantalouden elpyminen. Volgan alue on kärsinyt ehkä eniten kriisistä. Alueelle ei ole syntynyt vahvaa teollista pohjaa. Alueen talous toimii pääosin kauppalogistiikkakeskuksena ja talouskasvu on perustunut pitkälti Venäjän euroopanpuoleisen osan kuljetuksiin. Alueen vahvin teollinen sektori, autoteollisuus, on orientoitunut täysin kotimarkkinoille eikä selviä tässä tilanteessa ilman hallituksen protektionistisia toimenpiteitä. Luoteis-Venäjä ei myöskään ole vielä löytänyt omaa teollista profiiliaan.talouskasvu on perustunut ulkomaankaupan tavaravirtoihin ja rahaliikenteeseen. Kun nämä ovat supistuneet, alueen tilanne on vaikea. Palkkarästejä Venäjän alueilla oli 1.helmikuuta seuraavasti: Koko Venäjä: 6965,0 milj. R, Muutos tilanteeseen % Keskinen alue: 1829,3 milj. R. Muutos tilanteeseen 1.tammikuuta 65,1 % Luoteis-Venäjä: 356,9 milj. R. Muutos 55,2 5 Eteläinen alue: 751,7 milj.r. Muutos 11,5 % Volgan alue: 1336,3 milj.r. Muutos 87,4 % Uralin alue: 282,3 milj. R. Muutos 33,1 % Siperia: 1594,6 milj. R. Muutos 30,6 % Kauko-Itä: 814,0 milj.r. Muutos 57,7 % /Minprom, Ekspert, Dengi/ MM, Rakennusyhtiöitten toimintalisenssit voimassa vain vuoden 2009 loppuun A Tammikuun alusta 2010 uusia toimintalisenssejä ei enää myönnetä. Järjestelmä korvataan vuoden 2007 lopulla hyväksytyllä SRO:n (Samoreguliruemyi organizatsii - omatarkastusmenettelyluvan saanut organisaatio) rakennuslupakäytännöllä. SROn muodostamiseen vaaditaan vähintään kahden ison rakennusfirman liittoutuminen. Tällaisia on jo mm. RSS (Rossiiski sojuz stroitelei) ja ASR (Assosiatsija stroitelei Rossii), jotka ovat perustaneet ns. oman liittonsa. Rakennusfirma voi liittyä jo tällaiseen olemassaolevaan liittoon, jolla on SRO-oikeudet. Vaihtoehtoinen tapa on etsiä rakennusalan kollegoja ja perustaa oma SRO. Tällöin SRO:n perustajajäseniä pitää olla vähintään 50 rakennussuunnittelutoimistoa ja 100 rakennusurakoitsijaa. Uudistus tulee epäilemättä lisäämään rakennusalan keskittymistä. Uudistuksella on vastustajansa, jotka katsovat sen johtavan ainakin alussa laittomuuksiin ja kontrolloimattomaan rakentamiseen. Uudistuksen kannattajilla on kuitenkin myös argumenttinsa: Venäjällä toimii rakennusfirmaa ja suurin osa niistä ei pysty takaamaan työnsä laatua. Valtio ei kykene valvomaan niitä kaikkia. Siirtyminen SRO:hon helpottaisi ongelmaa ainakin jonkin verran. Rakennusyritykset voisivat itse arvioida työnsä laatua, mutta myös vastaisivat siitä. Uudistuksen onnistuminen riippuu paljolti siitä minkälaiset yritykset muodostavat ensimmäisinä SRO:n. Ensimmäiset voivat vaikuttaa paljon siihen minkälaisiksi muodostuu nykyisten normatiivisten asiakirjojen soveltaminen markkinoiden todellisuuteen, toteaa Azari Lapidus Pervaja natsionalnaja organisatsija stroitelei n hallituksen puheenjohtaja. Ensimmäisinä perustetut SRO:t voisivat myös aloittaa Venäjän rakennusnormitusten uudistamisen. Uusissa normituksissa tulisi huomioida uusimman teknologian ja uusimpien materiaalien käyttö. Monet nykyisistä ongelmista johtuvat vanhentuneista normituksista, joita on kaavamaisesti noudatettava. Uudistuksessa ison merkityksen saa myös konkreettisten urakoitsijoiden toiminnan pakollinen vakuuttaminen SRO:n valtuuttamissa vakuutusyhtiöissä. Etua tulee myös, kun riitatilanteissa urakoitsijat voivat käyttää SRO:n valtuuttamia juristien palveluja. SVKK tulee järjestämään aiheesta seminaarin syksyllä /Itogi/ MM,

20 VenäjäNtalous Kuulumisia Venäjän pankkimaailmasta Teksti: Virpi Suoninen Kuva: ZAO Danske Bank Kansainvälinen talouskriisi saavutti Venäjänkin syksyllä. Pitkän vakaan kauden jälkeen ruplan kurssin kehitys aiheutti paljon spekulaatioita. Osa venäläisistä pelkäsi jo vuoden 1998 tapaista romahdusta. Keskuspankki on pyrkinyt estämään romahduksen ja ruplaa on devalvoitu asteittain. Ruplan kurssi euroon nähden on viime vuosina pysynyt ruplan tuntumassa. Nyt eurolla saa noin 45 ruplaa. ZAO Danske Bankin Corporate Banking osaston johtaja Antti Urvas seuraa Venäjän talouden ja ruplan arvon käänteitä Pietarissa. SVKK kysyi mitä vaikutuksia ruplan kurssin laskulla on ollut ja miltä tulevaisuus näyttää: Miten ruplan devalvoituminen vaikuttaa vientiä Venäjälle harjoittaviin yrityksiin? E Paikallisten kuluttajien ostovoima tuontitavaroihin nähden on heikentynyt, mikä on pienentänyt tuontia Venäjälle. Ruplan devalvoitumista ja sen inflaatiota nostavaa vaikutusta ei tänä vuonna tulla kompensoimaan palkansaajille palkankorotuksina. Minkälaisia vaikutuksia kokevat Venäjälle jo etabloituneet suomalaisyritykset? E Vaikutukset voivat olla moninaisia. Ne yritykset, jotka ovat rahoittaneet toimintaansa valuuttalainoilla, kärsivät valuuttakurssitappioista. Tuontitavaraa myyvät yritykset joutuvat joko nostamaan ruplahintojaan tai leikkaamaan katteitaan merkittävästi. Yritykset, joiden tuotteet hinnoitellaan dollareissa tai euroissa ja jotka harjoittavat vientiä, voivat hyötyä muun muassa suhteellisesti alenevien paikallisten kustannusten muodossa. Antti Urvas vastaa ZAO Danske Bankin toiminnoista Pietarissa. 20

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa pohja saavutettu? Suomalaisyritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä ovat hieman kasvaneet

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

SVKK lyhyesti. Ajankohtaista Venäjänkaupassa

SVKK lyhyesti. Ajankohtaista Venäjänkaupassa Jaana Rekolainen 21.04.2015 Ajankohtaista Venäjänkaupassa SVKK lyhyesti SVKK on Venäjän-kaupan ykkösosaaja, joka edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä Suomessa ja Venäjällä Noin 800 yritysjäsentä

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kauppa 2010 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 2004-2010(1-4) 12000 Milj. e 10000 8000 6000 4000 2000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2009 (1-4)

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Venäjän markkinat aukeavat WTO-jäsenyyden myötä - mutta kenelle ja kuinka paljon?

Venäjän markkinat aukeavat WTO-jäsenyyden myötä - mutta kenelle ja kuinka paljon? Venäjän markkinat aukeavat WTO-jäsenyyden myötä - mutta kenelle ja kuinka paljon? ALUSTUKSEN RAKENNE Millainen talous liittyi WTO:hon 2 kuukautta sitten? Mitä Venäjän WTO-jäsenyys merkitsee Suomelle? t

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01. Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.2014 Venäjä edelleen tärkeä Suomelle Viennistä 8,5% (v/v-muutos 1-10/2014:

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008 Kauppa 2008 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008 Maantietransito; vienti itään v. 2008 (I-III) toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön; 160; 19 Muut; 204; 24 Elintarvikkeet;

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

9.2.2015 Julkaisuvapaa klo 9.00. VUOSIJULKAISU: VIENTI LÄHES SAMALLA TASOLLA VUONNA 2014 KUIN VUOTTA AIEMMIN Venäjänkauppa alamaissa

9.2.2015 Julkaisuvapaa klo 9.00. VUOSIJULKAISU: VIENTI LÄHES SAMALLA TASOLLA VUONNA 2014 KUIN VUOTTA AIEMMIN Venäjänkauppa alamaissa 9..5 Julkaisuvapaa klo 9. VUOSIJULKAISU: VIENTI LÄHES SAMALLA TASOLLA VUONNA 4 KUIN VUOTTA AIEMMIN Venäjänkauppa alamaissa Suomen tavaraviennin arvo pysyi lähes edellisvuoden tasolla vuonna 4 Tullin ennakkotietojen

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin vuonna 2010 (1000 tonnia) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet; 155; 8 % Autot;

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot Julkaistavissa 8.2.216, klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 215 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä väheni merkittävästi ulkokaupan ylijäämäisen kaupan vuoksi Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Lyhyesti. SVKK on riippumaton asiantuntijaorganisaatio,

Lyhyesti. SVKK on riippumaton asiantuntijaorganisaatio, Lyhyesti SVKK on riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä Suomessa ja Venäjällä Noin 850 yritysjäsentä Suomessa ja Venäjällä Pääkonttori Helsingissä,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille

Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille Sari Karvinen, tutkija sari.karvinen@luke.fi, puh. 029 532 3256 1 29.4.2015 1. Luoteis-Venäjän puumarkkinat Suomalaisten ostajien ja

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Kohteena Skandinavian markkinat

Kohteena Skandinavian markkinat Kohteena Skandinavian markkinat Ruotsi ja Norja: Lähellä ja erilaista! 1 PNP 25 vuotta: 2000 koulutus ja konsultointiprojektia Pohjoismaat & Eurooppa & PohjoisAmerikka Ruotsi / Norja ß à Kielitaitoa Sisältö

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot