Koronaaritutkimusta ja mahdollista sydäntoimenpidettä odottavalle

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koronaaritutkimusta ja mahdollista sydäntoimenpidettä odottavalle"

Transkriptio

1 Koronaaritutkimusta ja mahdollista sydäntoimenpidettä odottavalle Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa Teitä ja läheisiänne valmistautumaan sydäntutkimukseen ja mahdolliseen sydämeen kohdistuvaan toimenpiteeseen. 1. Miten sepelvaltimotauti syntyy ja ilmenee? Sepelvaltimot kulkevat sydämen ulkopinnalla. Niiden tehtävänä on huolehtia, että sydänlihas saa verta ja sen mukana ravinteita ja happea. Yleisin syy sepelvaltimotaudin syntyyn on kolesterolin ja kalkin kertyminen valtimoiden seinämiin. Vuosia kestävän prosessin seurauksena valtimon sisällä oleva kolesterolikertymä kasvaa ja kovettuu. Valtimo ahtautuu ja tämän seurauksena veren virtaus kyseisessä suonessa heikentyy. Sydänlihaskudos alkaa kärsiä hapenpuutetta. Yleisimmin hapenpuute aistitaan kipuna - angina pectoris kipuna. Muita sepelvaltimotaudin ilmenemismuotoja ovat sydäninfarkti, äkkikuolema, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt ja oireeton hapenpuute. 2. Koronaariangiografia Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella eli koronaariangiografialla voidaan tutkia sepelvaltimoiden ahtaumien sijaintia ja astetta. Samalla arvioidaan, voidaanko sydämen toimintakykyä parantaa leikkauksella tai pallolaajennuksella. Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus tehdään paikallispuudutuksessa. Tutkimuksen tekevä lääkäri punktoi ranne- tai nivusvaltimon. Kanyylin kautta viedään ohut pitkä letku eli katetri valtimoa pitkin aorttaan sepelvaltimoiden lähtökohtaan. Katetrin kautta ruiskutetaan varjoainetta sepelvaltimoihin. Samalla otetaan sarja röntgenkuvia, joista nähdään, kuinka varjoaine täyttää sepelvaltimot. Tutkimuksen aikana tehdään useita varjoaineruiskutuksia molempiin sepelvaltimoihin. Varjoaine voi

2 aiheuttaa ohimenevän lämmöntunteen sekä sydän voi lyödä muutaman ylimääräisen lyönnin. Saadut kuvat analysoidaan ja niiden perusteella lääkäri ratkaisee parhaan mahdollisen hoitomuodon. Tutkimus kestää noin puoli tuntia. Jos tutkimus on tehty nivusvaltimon kautta, tutkimuksen jälkeen hoitaja painaa pistoskohtaa käsin vähintäänkin 15 min ajan. Tämän jälkeen pistoskohtaan asetetaan painantalaite n. 4,5 tunniksi. Vuodelepo kestää vähintään 6 tuntia, yksilöllisistä seikoista riippuen aikaa voidaan tarvittaessa pidentää. Verenvuodon välttämiseksi Teidän on tärkeä noudattaa vuodelepoa. Joissakin tapauksissa voidaan nivusvaltimoon asentaa sulkulaite. Tällöin painamista ei tarvita ja vuodelepoaika on lyhyempi. Jos tutkimus on tehty rannevaltimon kautta, tutkimuksen jälkeen hoitaja painaa pistoskohtaa käsin vähintään 15 min ajan. Tämän jälkeen pistoskohtaan laitetaan paineside kahden tunnin ajaksi ja käsi tuetaan lepoasentoon kolmioliinalla vuorokauden ajaksi. Verenvuodon välttämiseksi on tärkeää, että noudatatte teille annettuja ohjeita. Tutkimuksen jälkeen voitte liikkua voinnin mukaan ja ruokailla vapaasti. Jotta varjoaine poistuisi kehosta mahdollisimman nopeasti, Teidän on hyvä juoda runsaasti nesteitä päivän mittaan. Jos toimenpiteisiin ei ole tarvetta, pääsette kotiin samana iltana tai seuraavana päivänä. Jos kuvauksessa todetaan tarvetta pallolaajennushoitoon, toimenpide tehdään yleensä samassa yhteydessä varjoainekuvauksen kanssa. 3.Sepelvaltimotaudin hoito Sepelvaltimotaudin hoidon perustana ovat elämäntapojen tarkistus ja niihin tarvittaessa tehtävät muutokset sekä lääkehoito. Elämäntapoja tarkistamalla ja muuttamalla voitte itse vaikuttaa sepelvaltimotaudin etenemiseen. Vähäoireista sepelvaltimotautia hoidetaan lääkityksellä. Tavoitteena on lievittää oireita, parantaa ennustetta ja lisätä elämän laatua. Jos lääkehoito ja elämäntapojen muokkaaminen ei tunnu riittävän ja oireet jatkuvat ja pahenevat, harkitaan pallolaajennusta tai ohitusleikkausta. PALLOLAAJENNUS ELI ANGIOPLASTIA Jos varjoainekuvauksessa on todettu sepelvaltimoita ahtauttava tauti, lääkehoito ja elämäntapamuutokset eivät auta, voidaan päätyä pallolaajennushoitoon. Hoidon valintaan vaikuttavat

3 sairaiden suonten ja ahtaumien lukumäärä sekä niiden sijainti sepelvaltimoissa. Lisäksi päätökseen vaikuttavat potilaan mielipide, yleiskunto, ikä ja muut sairaudet. Pallolaajennus voidaan tehdä potilaille, joilla on ahtauma kahdessa, jopa kolmessa suonessa, myös ohitusleikatun potilaan siirrännäissuoni voidaan tarkoin harkituissa tilanteissa laajentaa. Jos ahtaumia on useampia, voidaan pallolaajennukset tehdä eri kerroilla. Pallolaajennus tehdään paikallispuudutuksessa joko oikeasta nivusvaltimosta tai oikeasta rannevaltimosta. Ohjainkatetria pitkin pujotetaan pallokatetri ahtaumakohtaan. Pallo täytetään nesteellä, jolloin se pusertaa ahtaumamassan valtimon seinämiin. Palloa pidetään laajennettuna sekunttia kerrallaan. Tällöin voi tuntua rintakipua, joka yleensä menee ohi pallon tyhjennettyä. Ahtauman kohdalle voidaan myös asentaa verkkoputki eli stentti lopputuloksen parantamiseksi. Stentin laiton yhteydessä aloitetaan lääkehoito, joka estää verihyytymän muodostumisen stenttiin (Plavix). Lääkehoito jatkuu päivittäin 3 kuukautta - 1 vuosi. Jos tutkimus on tehty rannevaltimon kautta, tutkimuksen jälkeen hoitaja painaa pistoskohtaa käsin vähintään 15 min ajan. Tämän jälkeen pistoskohtaan laitetaan paineside kahden tunnin ajaksi ja käsi tuetaan lepoasentoon kolmioliinalla vuorokauden ajaksi. Verenvuodon välttämiseksi on tärkeää, että noudatatte teille annettuja ohjeita. Tutkimuksen jälkeen voitte liikkua voinnin mukaan ja ruokailla vapaasti. Jos toimenpide on tehty ranteesta, ranteessa pidetään painesidettä vähintään kaksi tuntia tai kunnes pistospaikka ei enää vuoda. Vuodelepo jatkuu vähintään kaksi tuntia, mieluummin kuusikin tuntia. Liikkuessa käsi on tuettava kantohihnalla toimenpidepäivän ajan. Vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia (alle 0,5 %). Pallolaajennuksista onnistuu yleensä yli 90 %. Joskus kuitenkin laajennettu kohta ahtautuu uudestaan ja rintakipuoireet palaavat. Oireet ilmenevät yleensä 1-3 kuukauden kuluessa pallolaajennuksesta. Tällöin toimenpide voidaan joutua uusimaan. SEPELVALTIMOIDEN OHITUSLEIKKAUS Ohitusleikkauksessa sepelvaltimoiden ahtaumakohdat ohitetaan terveillä verisuonisiirteillä ja täten pyritään palauttamaan verenkierto sydämen eri osiin. Hapenpuutteesta aiheutuneet kivut poistuvat ja sydämen toimintakyky paranee. Perinteisessä ohitusleikkauksessa rintakehä avataan keskeltä ja sydän pysäytetään leikkauksen ajaksi. Sydänkeuhkokone huolehtii verenkierrosta. Ns. mini-invasiivisessa eli säästävässä ohitusleikkauksessa sydäntä ei pysäytetä. Sydämen toimintaa hidastetaan, jotta leikkauksen suorittaminen on teknisesti mahdollista.

4 Siirrännäisinä käytetään ensisijaisesti valtimosiirteitä, sillä ne voivat parantaa ohitusleikkauksen tuloksen pysyvyyttä. Yleisimmin käytettyjä valtimosiirteitä ovat rinnan seinämän valtimot, rannevaltimot ja mahalaukun valtimot. Tarvittaessa voidaan käyttää jaloista irrotettuja laskimosiirteitä. Tavallinen ohitusleikkaus kestää noin kolme tuntia. Ohitusleikkaus on yleensä turvallinen toimenpide. Samoin kuin kaikissa suurissa leikkauksissa leikkauskuolleisuus on 1-5 %. Muita mahdollisia komplikaatioita ovat sydäninfarkti, aivohalvaus tai sairaalainfektiot. Leikkauksen jälkeen saattaa esiintyä monenlaisia oireita, jotka ovat yleensä vaarattomia, lääkityksellä hoidettavia ja ohimeneviä. Tavallisia oireita ovat rytmihäiriöt, lämmön nousu, turvotukset, kipu, väsymys, sekavuus, unettomuus, ruokahaluttomuus ja masennus. Toipuminen perinteisestä ohitusleikkauksesta tapahtuu yksilöllisesti ja lopullinen tulos voi näkyä vasta vuoden kuluttua. 4.Toimenpiteitä odotellessa Lääkehoito ja sydämeen kohdistuvat toimenpiteet eivät poista itse sairautta. Onnistuneeseen hoitoon on aina liitettävä elämäntapojen tarkistus RUOKAVALIO Sydänystävällinen ruokavalio on vähärasvainen, runsas kuituinen ja niukka suolainen. Sydänystävällinen ruokavalio auttaa alentamaan kolesteroliarvoja, verenpainetta ja ylipainoa sekä se tasoittaa sokeriarvoja. Ruokavalion avulla voi hidastaa ahtautumien kasvamista ja mahdollisessa leikkauksessa siirrettävien suonien ahtautumista YLIPAINO Ylipaino on rasite sydämelle. Se myös vaikuttaa leikkaukseen ja sen jälkeiseen toipilasaikaan. Pienikin painon pudotus tukee kuntoutumista. Suositeltava painon pudotus on 2 kg/kuukausi. Rankkaa laihdutusohjelmaa ei suositella leikkausta edeltävinä viikkoina, sillä elimistö tarvitsee täysipainoiset vitamiini- ja hivenainevarastot, joita se voi käyttää kuntoutumisvaiheessa TUPAKOINTI Tupakointi nopeuttaa verisuonten ahtautumista ja kalkkeutumista vähentämällä hyvän kolesterolin osuutta ja nostamalla huonon kolesterolin osuutta. Tupakan sisältämä häkä heikentää veren hapenkuljetuskykyä lisäten sydänlihaksen hapenpuutetta. Lisäksi se supistaa verisuonia ja lisää veren hyytymistaipumusta. Tupakointi myös nostaa verenpainetta ja pulssia sekä altistaa rytmihäiriöille. Tupakoivalla potilaalla on leikkaukseen ja toipumiseen liittyvät riskit paljon suuremmat kuin ei-tupakoivilla. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina.

5 4.4. LIIKUNTA Leikkausta odotellessa on hyvä harrastaa liikuntaa. Päivittäinen kävelylenkki omaa kehoa kuunnellen on suositeltavaa. Kaikki, mikä tuntuu hyvältä on luvallista tehdä. Kovaa rasitusta tulee kuitenkin välttää, eikä kovaa kuntoilua kannata aloittaa tässä vaiheessa. 4.5.HAMPAAT JA IHO Hampaat ja suu pitää tarkistuttaa ja hoitaa ennen sydänleikkausta, sillä suun alueen tulehdukset ovat merkittävä vaaratekijä erilaisille infektiosairauksille. Lääkärin lähetteellä saatte Kelalta osakorvauksen hammashoidosta. Rintakehän, käsien, jalkojen ja nivusten iho pitää olla ehjä leikkaukseen mentäessä. Mahdolliset ihottumat näillä alueilla tulee hoitaa ajoissa. 4.6.HENKINEN VALMENTAUTUMINEN Koronaaritutkimusta ja mahdollista toimenpidettä odotellessa mielessä voi pyöriä monenlaisia ajatuksia. Omista ajatuksista ja tuntemuksista on hyvä keskustella omaisten ja ystävien kanssa. Sydänpiirin avulla voi ottaa yhteyden sydäntukihenkilöön, joka on maallikko ja itse saman tilanteen läpikäynyt henkilö. Asiasta voi myös keskustella lääkärin tai sydänhoitajan kanssa. Tieto ja kokemusten vaihto lievittävät jännitystä ja pelkoa MUUTA HUOMIOITAVAA Oulu: Taksilaput saatte Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sydänosastolta taisydänpoliklinikalta. Odotusaika on noin 6 kuukautta. Vaasa: Taksilaput saatte Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sydänosastolta taisydänpoliklinikalta. Odotusaika on noin 3-6 kuukautta. Omalla autolla ei kannata lähteä tutkimuksiin. Jos samalla hoitojaksolla päädytään toimenpiteisiin, ette voi itse ajaa autoa pois. Omavastuu kyydistä on 9,25 euroa/yksi suunta. 4.8.TOIPILASAJAN SUUNNITTELU Toimenpideaikoja odotellessa on hyvä myös suunnitella mahdollista leikkauksen jälkeistä aikaa. Varjoainekuvauksen jälkeen sairausloma on 1-7 päivää. Pallolaajennuksen jälkeen sairausloma on yleensä päiviä tai viikon, riippuen ammatista. Perinteisen ohitusleikkauksen jälkeen sairausloma on yleensä noin 3 kuukautta. Mini leikkauksen jälkeen on noin 1 kuukausi. Tämän jälkeen potilas on yleensä työkykyinen.

6 Keneltä neuvoja? Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelee sydänasioihin perehtyneitä hoitajia, joiden kanssa voitte keskustella kaikenlaisista mieltä painavista asioista. Keskipohjanmaan keskussairaala, Kokkola Henkilökunta, os. 8 puh. (06) Kuntoutusohjaaja Maarit Vuorela, kunt. tutk. puh. (06) Fysioterapeutti puh. (06) ten sydänhoitajat seuraavalla sivulla.

7 TERVEYSKESKUSTEN SYDÄNHOITAJAT Alavieska Reetta Hakalahti Pappilantie Alavieska (ajanvaraus) Haapajärvi Vuokko Reinikainen Männistönkatu Haapajärvi ti,ke,to klo Kaustinen,Halsua,Veteli Merja Haapalainen Mäntöläntie Tunkkari Himanka Sanna Pöyhtäri Kannuskyläntie Himanka (06) Kalajoki Seija Kärkinen-Lappalainen Kalajoen terveyskeskus Pl 6, Kalajoki (08) Kannus Sari Kinnunen Kannuksen terveyskeskus Pl Kannus Kokkola Mariankatu Kokkola Kruunupyy, Alaveteli, Teerijärvi Carina Kainberg Kronoby HVC Säbråvägen Kronoby puh Lestijärvi Sari Kinnunen Niemeläntie 3 A Lestijärvi Lohtaja Terveysasema Lohtajantie 3 A Lohtaja (06) Nivala Sari Murisoja Pappilantie Nivala (08) ma-to klo Perho Perhon terveyskeskus Vanhainkodintie Perho Pietarsaari Carita Nyman Pohjanlahdentie Pietarsaari (06) ma,ti,to klo 9 10 Reisjärvi Seija Kieleväinen Savikontie Reisjärvi ma-pe klo 9-14 Sievi Haikolantie Sievi puh. (08) ajanvaraus Toholampi Sari Kinnunen Sairaalantie Toholampi Ullava Anne Rahkola Ullavantie Ullava tai (06) Ylivieska Kirkkotie Ylivieska

8 Sydäntukihenkilöt Piirimme alueella toimii sydänpotilaiden tukihenkilöverkosto. Tukihenkilö on maallikko, sydänsairauden kokenut tai läheinen henkilö. Tukihenkilö toimii potilaan tai omaisen pyynnöstä. Hän tukee ja myötäelää, antaa käytännön vinkkejä arkipäivän ongelmiin. Tukihenkilöön voi ottaa myös yhteyden nimettömänä ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Keski-Pohjanmaan Sydänpiirin tukihenkilöt: Kokkolan sydänyhdistys ry Raili Wennman , , ohitusleikattujen kerhon vetäjä Hilkka Kettu Jorma Karhula Kalle Kandelberg Eero Klemola Seija Klemola Nivalan sydänyhdistys ry Erkki Uusitalo Kerttu Niemi Irja Junttila Sulevi Ojatalo Matti Hautala Lestijokilaakson sydänyhdistys ry Tenho Raudasoja Reisjärven sydänyhdistys ry Esa Hirvinen Kalajoen sydänyhdistys ry Raija Hannula Pentti Nurmi Ylivieskan seudun sydänyhdistys Maija Hakalahti Jussi Vähäsalo Sauli Järvi Johannes Marjakangas

9 Sisätautien vuodeosasto 8 Puh: Haapajärven sydänyhdistys ry Riitta Lintinen-Savikko Jani Salmela Jussi Vihantola Toholampi-Lestijärvi sydänyhdistys ry Pentti Korkiakangas Viljo Kauppinen Alpo Pahikainen Perhonjokilaakson sydänyhdistys ry Rudi ja Rauha Kaunisto Kälviän sydänyhdistys ry Keijo Niemi Laila Niemi Päiväys:

Medisiininen vuodeosasto 8 Puh: SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

Medisiininen vuodeosasto 8 Puh: SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEEN SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Tämän oppaan tarkoituksena on antaa Teille tietoa ja neuvoja toipilasvaiheen ajalle. Sydänleikkaus on kuntouttava toimenpide. Sillä ei kuitenkaan pystytä poistamaan sepelvaltimosairautta,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Medisiininen vuodeosasto 8 Puh:

Medisiininen vuodeosasto 8 Puh: SYDÄNINFARKTIPOTILAAN KOTIHOITO-OHJEET Olette toipumassa sydäninfarktista ja lähipäivinä siirtymässä takaisin kotiin. Tästä oppaasta löydätte työkaluja siihen, miten jo pienillä elämäntapamuutoksilla voitte

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus

Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus eli ALARAAJOJEN ANGIOGRAFIA www.eksote.fi Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Valtimoiden suonensisäistä varjoainekuvausta kutsutaan angiografiaksi. Varjoainekuvauksessa

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 1 (16) OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 2 (16) Lukijalle Teille tai läheisellenne on sydämen sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksen ja muiden tutkimusten perusteella päädytty tekemään sydänleikkaus, joko

Lisätiedot

Ylilääkäri Puhelin Sähköposti Johtava hammaslääkäri Sähköposti Johtava ylilääkäri Anne Niemelä Niemelä Anne

Ylilääkäri Puhelin Sähköposti Johtava hammaslääkäri Sähköposti Johtava ylilääkäri Anne Niemelä Niemelä Anne SOPIMUSTERVEYSKESKUKSET NO TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ, PERUSPALVELUALUE, TERVEYSKESKUS Postiosoite 1. SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI Tähtelänkuja 1 86600 HAAPAVESI Haapaveden terveyskeskus Myyrinkuja

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen

Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta käsin painaminen painolaite sulkulaite Käsin painaminen tutkimuksen jälkeen potilas omalla vuoteella valvontatilaan katetri suonessa ennen painamisen aloittamista

Lisätiedot

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

Liikunta sydäninfarktin jälkeen Liikunta sydäninfarktin jälkeen Tämä opas sisältää yleisiä ohjeita liikuntaan sydäninfarktin jälkeen. Jos olet saanut lääkäriltä tai fysioterapeutilta erityisiä ohjeita, noudata niitä. 1 2 Liikunta edistää

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Soiten sulkusuunnitelma 2017 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Vastaanottopalvelut Vastaanottotoiminta Kokkola Pääterveysaseman kaksi (2) tiimiä 27.02. 03.03.17 suljettu Koivuhaan vastaanotto 10.04.

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Elina Läspä, Solveig Läspä SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAIDEN KÄSITYKSIÄ SAAMASTAAN KORONAARIANGIOGRAFIAOHJAUKSESTA

Elina Läspä, Solveig Läspä SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAIDEN KÄSITYKSIÄ SAAMASTAAN KORONAARIANGIOGRAFIAOHJAUKSESTA Elina Läspä, Solveig Läspä SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAIDEN KÄSITYKSIÄ SAAMASTAAN KORONAARIANGIOGRAFIAOHJAUKSESTA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU/ OULUNSEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Soiten sulkusuunnitelma 2017 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Vastaanottopalvelut Vastaanottotoiminta Kokkola Pääterveysaseman kaksi (2) tiimiä 27.02. 03.03.17 suljettu Koivuhaan vastaanotto 10.04.

Lisätiedot

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sydänyksikkö Päivitys 5//2016 Päivittäjä PK, pl Toimi näin, kun rinnassa tuntuu kipua: - Asetu lepäämään. -

Lisätiedot

Sydänkirurgia Opas sydänleikkaukseen. tulevalle

Sydänkirurgia Opas sydänleikkaukseen. tulevalle Sydänkirurgia Opas sydänleikkaukseen tulevalle Oppaan laatinut työryhmä: Kari Kuttila, ylilääkäri Anne Lahti, erikoislääkäri Paula Tuominen, fysioterapeutti Sydänkeskuksen vuodeosasto 1, TD3 Puh. (02)

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

PM-nuoret 17-19v Kitinkangas Kilpailijat

PM-nuoret 17-19v Kitinkangas Kilpailijat Huttunen Titta Alavieskan Viri 28.6.1989 N17 800 m 26183998 Eronen Johannes Haapajärven Kiilat 14.3.1993 M17 Seiväs 27359116 Eronen Maria Haapajärven Kiilat 29.8.1985 N19 Pituus 26189662 Eronen Markus

Lisätiedot

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sydänyksikkö Päivitys 03//2015 Päivittäjä PK, pl Toimi näin, kun rinnassa tuntuu kipua: - Asetu lepäämään.

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Lataa Sydänsairaudet. Lataa

Lataa Sydänsairaudet. Lataa Lataa Sydänsairaudet Lataa ISBN: 9789516563605 Sivumäärä: 607 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.82 Mb Sydänsairaudet käsittelee käytännönläheisesti ja perusteellisesti yleisimpien sydänsairauksien hoitoa,

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Sydänlihaksen aineenvaihdunnan laaja PET-TT tutkimus

Sydänlihaksen aineenvaihdunnan laaja PET-TT tutkimus Sydänlihaksen aineenvaihdunnan laaja PET-TT tutkimus Tutkimusaika Sinulle on varattu aika PET-TT tutkimukseen. Tutkimuksen kokonaiskesto on 2-4 tuntia, josta osa on vuodelevossa. Varsinainen kuvaus kestää

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Liikkumisesta hyvää oloa

Liikkumisesta hyvää oloa Liikkumisesta hyvää oloa Sisältö Virittäytyminen Miten liikut nykyisin? Terveysliikunnan vaikutusaika Liikunta vaikuttaa nopeasti Huomioi liikkumisessa Huomioi olosuhteet Repullinen ajatuksia Säännöllisen

Lisätiedot

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014 1(5) PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN KESÄAJAN 2014 TOIMINTA Tietoja vastaanottojen toiminnasta, toimipisteiden sulkemisista, vuosilomista. Tiedotetta päivitetään tarvittaessa, viimeksi päivitetty 19.6.14.

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Johtava lääkäri / Myyrinkuja 1 86600 HAAPAVESI Johtava ylilääkäri Anne Niemelä

Johtava lääkäri / Myyrinkuja 1 86600 HAAPAVESI Johtava ylilääkäri Anne Niemelä Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos PPSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 23.1.2014 SOPIMUSTERVEYSKESKUKSET NO TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ, PERUSPALVELUALUE, TERVEYSKESKUS Osoite Postiosoite Johtava

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Liikunta kuntien strategioissa

Liikunta kuntien strategioissa Liikunta kuntien strategioissa Liikunnan merkitys yhteiskunnassa kasvaa Liikunnasta/fyysisestä aktiivisuudesta on moneksi Suurin rooli kotitalouksien jälkeen on kunnilla Poikkihallinnollisuudessa liikunnan

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

Tuomo Häkkinen OPAS SEPELVALTIMOIDEN PALLOLAAJENNUSPOTILAALLE OIREET OVAT POISSA, TAUTI JÄLJELLÄ

Tuomo Häkkinen OPAS SEPELVALTIMOIDEN PALLOLAAJENNUSPOTILAALLE OIREET OVAT POISSA, TAUTI JÄLJELLÄ Tuomo Häkkinen OPAS SEPELVALTIMOIDEN PALLOLAAJENNUSPOTILAALLE OIREET OVAT POISSA, TAUTI JÄLJELLÄ Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2009 OIREET OVAT POISSA, TAUTI JÄLJELLÄ Kirjallinen

Lisätiedot

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten Koonnut: Sanna Muukka Sydän- ja verisuonitautien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja sepelvaltimotaudin yksinään vajaa 30 prosenttia. Vaikka suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispolikliniikka puh. 06-8264592 Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan

Lisätiedot

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Mitä leikkausosastolla tapahtuu Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää

Lisätiedot

Koiran sydänsairaudet

Koiran sydänsairaudet Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7.

Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7. Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7. Keskipohjanmaa julkaisee 14.7.2011 Asuntomessujen virallisen messulehden. Keskipohjanmaan Asuntomessulehti Keskipohjanmaan Asuntomessulehti kertoo kiehtovalla tavalla

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä. PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille, jotka ovat toistuvasti joutuneet käymään keuhkopussin tyhjennyksessä. Katetri

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Lonkan tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Pm-aikuiset Kitinkangas Kilpailijat

Pm-aikuiset Kitinkangas Kilpailijat Ainali Markku Kokkolan Veikot M 400 m Ainali Markku Kokkolan Veikot M 800 m Anttiroiko Maria Lohtajan Veikot 15.10.1993 N 100 m 31942632 Anttiroiko Maria Lohtajan Veikot 15.10.1993 N Pituus 31942632 Arkkukangas

Lisätiedot

SEPELVALTIMOIDEN VARJOAINEKUVAUS Potilaiden käsityksiä hoidosta

SEPELVALTIMOIDEN VARJOAINEKUVAUS Potilaiden käsityksiä hoidosta SEPELVALTIMOIDEN VARJOAINEKUVAUS Potilaiden käsityksiä hoidosta Tiiu Airistola Tiina Itäkunnas Opinnäytetyö Helmikuu 2008 Sosiaali- ja terveysala JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijä(t)

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL M E m e H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014 Pirj o Häkkinen, Tarja R ä ty L THL Saapuneet ja käsitellyt lähetteet 1.1.-31.08.2014 ja niiden käsittelyajat

Lisätiedot

Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen

Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen Anna-Reetta Hokkanen Jenni Tapaninaho Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen Syksy 2010 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Perusopetuksen luokanopettajan virka. Hakijat. Eliisa Eero, synt: 12.1.1987. Harja Annika, synt: 4.5.1989. Jokinen Miika, synt: 4.6.

Perusopetuksen luokanopettajan virka. Hakijat. Eliisa Eero, synt: 12.1.1987. Harja Annika, synt: 4.5.1989. Jokinen Miika, synt: 4.6. Liite nro 6 sivistyspalveluiden lautakuntaan 5.6.2014 Perusopetuksen luokanopettajan virka Hakijat Eliisa Eero, synt: 12.1.1987 Perusopetuksen (vuosiluokat 7-9) ja lukion yhteinen päätoiminen musiikin

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Polven tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää

Lisätiedot