SISÄLLYSLUETTELO MV, :30, Esityslista 1

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MV, :30, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen avaaminen Nousiaisten kunnan päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta Mynämäen kunnan päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta Liedon kunnan päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen muutosten hyväksyminen... 6 Pykälän liite: Kuntien lausunnot perussopimuksen muutoksesta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen... 8 Pykälän liite: Maakuntavaltuusto , jäsenluettelo kunnittain Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Ääntenlaskijain valitseminen Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle Maakuntahallituksen varajäsenen Timo Kauniston ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä Saara-Sofia Sirénin ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä Matti Rantasen ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Pykälän liite: TP2014Valtuusto Vuoden 2014 arviointikertomus Pykälän liite: Arviointikertomus Vuoden 2014 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Pykälän liite: Tilintarkastuskertomus Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Central Baltic INTERREG ohjelman toimintaa säätelevä sopimus, hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus ja ohjelman toimeenpanoon liittyvien määräaikaisten virkojen perustaminen Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden sekä liikenteen vaihemaakuntakaavaluonnos Maakunnan tila kevät katsaus Pykälän liite: Maakunnan tila kevät Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet Valtuutetun kyselyt Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen

2 -1, MV :30 Sivu 2

3 1, MV :30 Sivu 3 KOKOUKSEN AVAAMINEN Asia Ehdotus Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Päätös

4 2, MV :30 HALL: 264/2013 Sivu 4 NOUSIAISTEN KUNNAN PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON JÄSENEN VALINNASTA Maakuntahallitus Asia Nousiaisten kunnanvaltuusto on kokouksessaan valinnut uuden maakuntavaltuuston jäsenen Susanna Kolhin tilalle. Nousiaisten kunnanvaltuusto on ilmoittanut valinneensa Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäseneksi Jari Karjalaisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Nousiaisten kunnan ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Nousiaisten kunnanvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston jäseneksi Jari Karjalaisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi, että Nousiaisten kunnanvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston jäseneksi Jari Karjalaisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja hallintosihteeri Marja Karttunen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

5 3, MV :30 HALL: 81/2015 Sivu 5 MYNÄMÄEN KUNNAN PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON VARAJÄSENEN VALINNASTA Maakuntahallitus Asia Mynämäen kunnanvaltuusto on kokouksessaan valinnut uuden maakuntavaltuuston varajäsenen Ari-Pekka Lehdon tilalle. Mynämäen kunnanvaltuusto on ilmoittanut valinneensa Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston varajäseneksi Päivi Maisilan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Mynämäen kunnan ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Mynämäen kunnanvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston varajäseneksi Päivi Maisilan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi, että Mynämäen kunnanvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston varajäseneksi Päivi Maisilan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja hallintosihteeri Marja Karttunen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 4, MV :30 HALL: 116/2015 Sivu 6 LIEDON KUNNAN PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON JÄSENEN VALINNASTA Maakuntahallitus Asia Liedon kunnanvaltuusto on kokouksessaan valinnut uuden maakuntavaltuuston jäsenen Juha Aallon tilalle. Liedon kunnanvaltuusto on ilmoittanut valinneensa Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäseneksi Kristian Lindqvistin jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Liedon kunnan ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Liedon kunnanvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston jäseneksi Kristian Lindqvistin jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi, että Liedon kunnanvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston jäseneksi Kristian Lindqvistin jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja hallintosihteeri Marja Karttunen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

7 5, MV :30 HALL: 43/2015 Sivu 7 VARSINAIS-SUOMEN LIITON PERUSSOPIMUKSEN MUUTOSTEN HYVÄKSYMINEN Maakuntahallitus Asia Valtioneuvosto päätti , että Tarvasjoen kunta lakkaa ja yhdistyy Liedon kuntaan. Päätös astui voimaan Maakuntahallitus esitti, että Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen jäsenkuntien luettelosta (2 ) poistetaan Tarvasjoki ja että muutettu perussopimusluonnos lähetetään jäsenkuntiin kuntalain 79 :n mukaisesti hyväksyttäväksi ja kunnilta pyydetään vastaukset mennessä. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksessa on lueteltu kuntayhtymän jäsenkunnat seuraavasti: 2 Jäsenkunnat Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Kuntayhtymän jäsenkuntina ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Länsi-Turunmaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa Kuntien yhdistyminen edellyttää, että jäsenkuntien luettelosta poistetaan Tarvasjoki. Kuntayhtymien perussopimuksen muuttaminen tapahtuu jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Jäsenkunnista (27) 24 kuntaa (oheismateriaali) ovat hyväksyneet perussopimuksen muutoksen esitetyssä muodossaan. Koska vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista on kannattanut muutosta ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta, ovat kuntalain 79.1 :ssä säädetyt edellytykset täyttyneet ja perussopimuksen muutos on tullut voimaan. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen muutoksen voimaantulon. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Oheismateriaali: Kuntien lausunnot Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen muuttamisesta Maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen muutoksen voimaantulon. Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

8 5, MV :30 / Pykälän liite: Kuntien lausunnot perussopimuksen muutoksesta 2015 Sivu 7 KUNTIEN LAUSUNNOT VARSINAIS-SUOMEN LIITON PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen muuttaminen (23 kpl) Aura Hyväksyttiin. Kaarina Hyväksyttiin. Kemiönsaari Hyväksyttiin. Koski Tl. Hyväksyttiin. Kustavi Hyväksyttiin. Laitila Hyväksyttiin. Lieto Hyväksyttiin. Loimaa Hyväksyttiin. Parainen Hyväksyttiin. Marttila Hyväksyttiin. Masku Hyväksyttiin. Mynämäki Hyväksyttiin. Naantali Hyväksyttiin. Nousiainen Hyväksyttiin. Oripää Paimio Hyväksyttiin. Pyhäranta Hyväksyttiin. Pöytyä Hyväksyttiin. Raisio Hyväksyttiin. Rusko Hyväksyttiin. Salo Hyväksyttiin. Sauvo Somero Hyväksyttiin. Taivassalo Turku Hyväksyttiin. Uusikaupunki Hyväksyttiin. Vehmaa Hyväksyttiin mk

9 6, MV :30 Sivu 9 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 7 :n mukaan kutsu maakuntavaltuuston kokoukseen on vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto kuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty postilähetyksenä maakuntavaltuuston jäsenille sekä lisäksi kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty maakuntahallituksen jäsenille ja asetettu nähtäväksi Varsinais-Suomen liiton ilmoitustaululle. Maakuntavaltuuston kokouksen ajasta ja paikasta sekä pöytäkirjan pitämisestä yleisesti nähtävillä on julkaistu ilmoitus tai heti sen jälkeen seuraavissa sanomalehdissä: Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 13 :n mukaan läsnäoleviksi katsotaan valtuutetut ja valtuutettujen henkilökohtaiset varajäsenet, jotka ovat ilmoittautuneet ennen kokouksen avaamista tai sen kestäessä saapuneensa kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi. Maakuntavaltuuston kokouksen avauksen jälkeen puheenjohtaja toteaa läsnä olevien valtuutettujen sekä esteen ilmoittaneiden valtuutettujen sijaan kutsuttujen henkilökohtaisten varajäsenten lukumärän sekä onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Maakuntavaltuuston kokonaisjäsenmäärä on 101 jäsentä. Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen kun vähintään 2/3 valtuutetuista eli 68 jäsentä on läsnä. Ehdotus Puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat valtuutettujen henkilökohtaiset varajäsenet sekä toteaa onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Päätös

10 6, MV :30 / Pykälän liite: Maakuntavaltuusto , jäsenluettelo kunnittain Sivu 9 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto Jäsenluettelo 1 Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Aura Valkama Marko PS Haapanen Ari-Pekka PS Kaarina Toivonen Toni KD Seivästö Ismo KD Merivuori Tuulia KOK Vauranoja Sanna KOK Hukkanen Sari SDP Gustafsson Irja SDP Suutari Anneli VIHR Eriksson Terttu VIHR Rautanen Hannu VIHR Kurkilahti Tomi VIHR Leppänen Tommi PS Veikko Eskelinen PS Kallio Pentti VAS Savo Seija VAS Kemiönsaari Leppänen Jorma SDP Vilander Bo SDP Wretdal Inger RKP Sjöberg Johanna RKP Koski Tl Jalli Marja KESK Niemelä-Laaksonen Anne KESK Kustavi Koskinen Sirpa SDP Leino Hannu SDP Laitila Haijanen Pauliina KOK Mäkelä Soile KOK Kuusisto Pekka KESK Laurila Juha KESK Lieto Lindqvist Kristian KOK Ala-Nissilä Simo KOK Kuokkanen Jukka-Pekka KD Loponen Auli KD Katajamäki Mira PS Lankila Raimo PS Katajainen Timo VAS Heikkilä Juha VAS Loimaa Kaasalainen Pekka KOK Kallio Erkki KOK Pietilä Sirpa KOK Laitila Marja-Liisa KOK Ala-Nissilä Olavi KESK Rautavuori Paavo KESK Gustafsson Hannu VAS Tyyskänen-Mäkilä Eveliina VAS Marttila Heikkilä Lauri PS Ojaniemi Yrjö PS Masku Ylhäinen Taito PS Tikakoski Seppo PS Rautalin Outi KESK Eloranta Merja KESK Mynämäki Vanhanen Juha KOK Setälä Marko KOK Myllymäki Pekka KESK Maisila Päivi KESK Naantali Saksi Anita KOK Gustafsson Hanna KOK Aho Kimmo SDP Hagsberg Sirpa SDP Junnila Vilhelm PS Haanpää Leena VIHR Saarinen Juhani KESK Santalahti Samuli KESK Nousiainen Karjalainen Jari KOK Paananen Petteri KOK Oripää Kössi Päivi KOK Ojanperä Taru KOK Paimio Turpeinen Heikki KOK Valkonen Ville KOK Mäentaka Asko SDP Lahti Tapani SDP Lehikoinen Jouni KESK Nurmi Satu KESK Parainen Friis Christer RKP Karlgren Fabian RKP Karlsson Kaj-Johan RKP Ekström Kurt RKP Orell Markku KOK Abrahamsson Petri KOK Lindell Maria SDP Henriksson Carita SDP Pyhäranta Junkola Iivo KOK Vainio Heikki KOK Pöytyä Keloniemi-Hurttila Elina KESK Lindgren Hilkka KESK Flemmich Mirjami VAS Viiri Reijo VAS Raisio Vuorinen Elisa KOK Allén Pipsa KOK Sulonen Raimo SDP Parantainen Vesa SDP Lehto-Laurila Hannele SDP Ek Sirpa SDP Haavisto Erkki KESK Myllymäki Kalle KESK Nurmi Eija VAS Lehtonen Aarre VAS

11 6, MV :30 / Pykälän liite: Maakuntavaltuusto , jäsenluettelo kunnittain Sivu 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto Jäsenluettelo 2 Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Rusko Rannikko Outi SDP Järviö Riitta-Liisa SDP Rand Jorma VAS Kankaanpää Pasi VAS Salo Aalto Ari KOK Liede Heikki KOK Punta Juha KOK Friberg Osmo KOK Hyttinen Marjatta KOK Lundström Sanna KOK Suonio-Peltosalo Elina KOK Passi Anne KOK Ahonen-Ojala Leena SDP Keto-oja Piia SDP Varajärvi Matti SDP Kymäläinen Pekka SDP Tamminen Laura VIHR Koskinen Eeva VIHR Leivonen Sanna PS Tamminen Heikki PS Kanerva Tauno KESK Määttänen Asko KESK Mwegerano Andi KESK Lehti Timo KESK Ruska Antti KESK Halkilahti Jaakko KESK Tuominen Marita KESK Huittinen Ulla KESK Sauvo Ervelä Risto KESK Laaksonen Perttu KESK Somero Kotti Antti SDP Lehtinen Riitta SDP Kyyrä Juha-Matti VIHR Nurmi Janne PS Taivassalo Kurkilahti Pauli KOK Uotila Juha KOK Tarvasjoki Kleimola Satu-Maija SDP Suominen Nina SDP Turku Tavio Ville PS Laakso Jouko PS Niinivirta Pirjo PS Miikkola Mikael PS Lampi Pirjo PS Laihinen Timo KOK Aaltonen Niko KOK Lindholm Lasse KOK Arve Minna KOK Aholainen Anne KOK Perho Maija KOK Alanen Satu KOK Kossila Pauli KOK Azizi Mohammad KOK Harjanne Aila KOK Hartiala Kaija KOK Kanerva Ilkka KOK Viljamaa Tuomas KOK Sirèn Saara-Sofia KOK Karttunen Marjukka KOK Kattelus Lauri KOK Orpo Petteri KOK Vierimaa Ulla-Maija KOK Manni Olli KOK Massinen Aimo SDP Kantola Ilkka SDP Mikkola Jukka SDP Eloranta Eeva-Johanna SDP Lehtinen Seppo SDP Rosenlöf Jarmo SDP Maaskola Mika SDP Lundahn Kjell SDP Engdahl Raili SDP Koivusalo Mari-Elina SDP Eklund Toni SDP Hellsten Jorma SDP Elo Piia SDP Pietari Päivi SDP Vornanen Jukka VIHR Laaksonen Mikko VIHR Sarlund Katri VIHR Andersson Janina VIHR Ollikkala Tuija VIHR Sundqvist Mikaela VIHR Hassan Roda VIHR Rantanen Elina VIHR Ilvessalo Saara VIHR Ratilainen Niina VIHR Saarikko Annika KESK Ali Alas KESK von Frenckell-Ramberg Christel RKP Vörlund-Wallenius Terhi RKP Andersson Li VAS Muukkonen Mirka VAS Rinne Pirjo VAS Saarinen Sauli VAS Sandelin Elina VAS Yrittiaho Johannes VAS

12 6, MV :30 / Pykälän liite: Maakuntavaltuusto , jäsenluettelo kunnittain Sivu 11 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto Jäsenluettelo 3 Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Lähteenmäki Alpo VAS Heikkilä Pasi VAS Uusikaupunki Järvinen Timo A KOK Junkola-Lehtonen Maija KOK Antola Jouko SDP Rosten Mauri SDP Nummi Veijo PS Salminen Ritva PS Kontu Mauri KESK Laivo Olli KESK Vehmaa Virtanen Simo SDP Laine Tino SDP Yhteensä 102 jäsentä mk

13 7, MV :30 Sivu 13 KOKOUSASIAIN ESITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset maakuntavaltuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 15 :n 1. momentin mukaan asiat esitellään maakuntavaltuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä. Ehdotus Maakuntavaltuusto päättää hyväksyä kokousasiain esittelyjärjestykseksi maakuntavaltuuston kokouskutsun yhteydessä toimitetun esityslistan mukaisen esittelyjärjestyksen. Päätös

14 8, MV :30 Sivu 14 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 33 :n mukaan maakuntavaltuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei maakuntavaltuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirja on tarkastusta varten valmiina maakuntavirastossa maanantaina klo Ehdotus Maakuntavaltuusto valitsee kaksi jäsentään tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Päätös

15 9, MV :30 Sivu 15 ÄÄNTENLASKIJAIN VALITSEMINEN Asia Ehdotus Mahdollisia muita kuin suhteellisia vaaleja ja äänestyksiä varten valitaan ääntenlaskijat. Maakuntavaltuusto valitsee vähintään kaksi jäsentään ääntenlaskijoiksi. Päätös

16 10, MV :30 EDUNV: 18/2015 Sivu 16 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Maakuntahallitus Asia Maakuntavaltuustossa on perinteisesti pidetty ajankohtainen katsaus. Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuustossa pidetään ajankohtainen katsaus. Päätös Ajankohtaisen katsauksen pitää valtiotieteiden tohtori, kansanedustaja Juhana Vartiainen. Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Ajankohtaisen katsauksen pitää valtiotieteiden tohtori, kansanedustaja Juhana Vartiainen. Maakuntavaltuusto merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

17 11, MV :30 HALL: 85/2015 Sivu 17 MAAKUNTAHALLITUKSEN VARAJÄSENEN TIMO KAUNISTON ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN VARAJÄSENYYDESTÄ Maakuntahallitus Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Timo Kaunisto on pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä paikkakunnalta muuton vuoksi. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Timo Kaunistolle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallitukseen Timo Kauniston tilalle uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto 1. myöntää Timo Kaunistolle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallitukseen Timo Kauniston tilalle uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

18 12, MV :30 HALL: 128/2015 Sivu 18 SAARA-SOFIA SIRÉNIN ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN VARAJÄSENYYDESTÄ Maakuntahallitus Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Saara-Sofia Sirén on pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä. Syy eroon on valinta maakuntavaltuuston varapuheenjohtajaksi. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Saara-Sofia Sirénille eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallituksen varajäseneksi Saara-Sofia Sirénin tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto 1. myöntää Saara-Sofia Sirénille eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallituksen varajäseneksi Saara-Sofia Sirénin tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja hallintosihteeri Marja Karttunen, p ,

19 13, MV :30 HALL: 127/2015 Sivu 19 MATTI RANTASEN ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN VARAJÄSENYYDESTÄ Maakuntahallitus Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Matti Rantanen on pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä. Syy eroon on muutto ulkomaille työtehtävien vuoksi. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Matti Rantaselle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallituksen varajäseneksi Matti Rantasen tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Päätös Maakuntavaltuusto 1. myöntää Matti Rantaselle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallituksen varajäseneksi Matti Rantasen tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja hallintosihteeri Marja Karttunen, p ,

20 14, MV :30 HALL: 134/2013 Sivu 20 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Maakuntahallitus Asia Kuntalain 68 :n mukaan kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Maakuntahallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Valmistelija MR/EP/MK Maakuntajohtajan ehdotus Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa ( /325). Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet sekä maakuntajohtaja. Maakuntavaltuusto (mv ) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman siten, että talousarviossa 2014 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa ja talousarvion 2014 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Vuosien ja 2012 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2014 voitiin tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunniteltiin katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Talousarvion 2014 investointiosaan varattiin euron määräraha, jota käytetään tieto- ja toimistojärjestelmien kehittämiseen. Maakuntahallitus (mh ) päätti vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1) kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso sekä 2) ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Varsinais-Suomen liiton tarkastussäännön 9 :n mukaan tarkastuslautakunta antaa maakuntavaltuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa maakuntavaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja maakuntahallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää maakuntavaltuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Tilikauden 2014 tulos osoittaa ylijäämää ,20 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on euroa. Talousarvion 2014 investointiosaan varattu euron määräraha toteutui ,40 eurona. Kuntalain 70 :n mukaan maakuntahallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Oheismateriaali 1: Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 Oheismateriaali 2: Varsinais-Suomen liiton toimielimet ja edustukset sekä henkilöstöluettelo vuodelta 2014 Muu tasekirjaan sisällytettävä aineisto on nähtävillä kokouksessa.

21 14, MV :30 HALL: 134/2013 Sivu 21 Maakuntahallitus päättää 1. hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2014 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset ja merkitä käyttötalouden toteutumisvertailun ja investointiosan toteutumisvertailun tiedoksi. 2. esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2014 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja ylijäämän ,20 euroa siirtämistä oman pääoman ylijäämätilille. 3. allekirjoittaa vuoden 2014 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 4. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Oheismateriaali: Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 Maakuntavaltuusto päättää hyväksyä vuoden 2014 tilikauden tuloksen ja ylijäämän ,20 euroa siirtämisen oman pääoman ylijäämätilille. Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto, p ,

22 14, MV :30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 21 1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto Oheismateriaali TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014

23 14, MV :30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 22 2 ISBN Varsinais-Suomen liiton toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Faksi. (02) kirjaamo@varsinais-suomi.fi

24 14, MV :30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 23 SISÄLTÖ 3 1. VARSINAIS-SUOMI - EGENTLIGA FINLAND MUUTOKSET LIITON TOIMINNASSA JA TALOUDESSA MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN TILIKAUDEN TULOS KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN TIIVISTELMÄ LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAYHTEISTYÖ SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN 41

25 14, MV :30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 24 4

26 14, MV :30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu VARSINAIS-SUOMI - EGENTLIGA FINLAND Varsinais-Suomen vuotta 2014 leimasi taloudellisen laskusuhdanteen jatkuminen. Työttömyysaste jatkoi jo vuoden 2012 puolivälissä alkanutta kasvua, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi nopeasti. Ainoastaan Vakka-Suomen seudulla työttömyysaste aleni selvästi, mutta sielläkin vain vuoden alussa kääntyen kesästä alkaen jälleen kasvuun. Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys jäikin vuoden 2014 aikana jälkeen koko maan tasosta, joskaan selvää tuotannon romahdusta ei havaita millään toimialalla. Työttömyyden kasvu jatkui sitkeänä koko vuoden. Vaikka alkuvuodesta kehitys näytti valoisammalta työttömyysasteen kasvun tasaisesti hidastuessa, pysähtyi kasvun hidastuminen toukokuussa, ja työttömyysaste vakiintui noin yhden prosenttiyksikön korkeammalle tasolle kuin vuonna Vuoden 2014 lopussa työttömiä oli maakunnassa yhteensä yli , ja työttömien määrä kasvoi 2 700:lla. Itse asiassa työttömyyden kasvun hidastuminen vuoden alussa ei johtunut niinkään työllisyyskehityksen elpymisestä, vaan ennemmin vuoden 2013 alun hyvin nopeasta työttömyyden kasvusta. Työttömyyskehitys oli siis vuoden 2013 vertailukuukausina niin synkkää, että vuoden 2014 alun kehitys näyttäytyi tilastoissa valoisammalta. Työttömyyden kasvu oli suurelta osalta rakenteellista, sillä suurin osa työttömyyden kasvusta selittyy pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymisellä. Vuoden 2014 aikana pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi noin 1 500:lla, muiden rakennetyöttömien (esim. palveluista työttömäksi jääneillä) määrä kasvoi lähes tuhannella, mutta alle vuoden työttömyysjaksot kasvoivat vain noin 400:lla. Alueittain tarkasteltuna työttömyyden kasvu on ollut nopeinta Turun seudulla. Jopa Vakka-Suomessa, jossa työttömyys laski nopeasti vuoden alussa, on työttömyysaste kääntynyt taas kasvuun. Autotehtaan rekrytoinnit eivät näytä riittävän pitämään seudun työttömyyskehitystä jatkuvalla lasku-uralla etenkin, kun rekrytointeja on viime aikoina suunnattu enenevissä määrin seutukunnan ulkopuolelle. Viime kuukausina työttömyyden kasvu on ollut hitainta Salon seudulla, jonka työttömyysaste on kuitenkin yhä Varsinais- Suomen seutukunnista korkein. Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys jäi vuoden 2014 aikana jälkeen koko maan kehityksestä. Päätoimialojen kehitystrendit seurasivat kuitenkin melko tarkasti koko talouden kehitystä, eikä millään toimialalla tapahtunut selvää käännettä nousuun tai laskuun. Teollisuustuotannossa vuonna 2012 tapahtunut voimakas notkahdus näyttää pysähtyneen, ja teollisuusyritysten liikevaihto itse asiassa kasvoi vuoden 2014 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Tämä tosin johtuu muutamasta heikosta kuukaudesta kesällä 2013, eikä liikevaihdon kehitystrendissä näy vielä käännettä ylöspäin. Muista toimialoista kaupan liikevaihdon kehitys on ollut hitaasti ja tasaisesti laskevaa, mutta palvelujen ja rakentamisen liikevaihdon kehityksessä on ollut enemmän vaihtelua. Pitkän aikavälin trendi on kuitenkin rakentamisen osalta selvästi laskujohteinen, kun palvelujen liikevaihdon kehitys on maakunnan kokonaistilanteeseen nähden valoisin. Varsinais-Suomen haasteena on ollut teollisten toimialojen rakennemuutoksen hallinta, erityisesti Salon elektroniikkaklusterissa ja Turun seudun meriteollisuudessa. Näiden alojen supistuminen on luonut tuotannon ja työvoiman kysynnän kuopan, jolla on ollut merkittäviä kerrannaisvaikutuksia koko maakuntaan. Yritysten suhdannenäkymät ovat kuitenkin viime aikoina parantuneet etenkin teknologiateollisuuden osalta, joskin kotimainen kysyntä on vielä normaalia heikommalla tasolla. Erityisesti Turun telakan omistajanvaihdos ja uudet laivatilaukset poistivat epävarmuutta maakunnan meriteollisuuden tulevaisuudesta, mikä on heijastunut myönteiseen ilmapiiriin laajemminkin Turun seudulla. Maakunnassa on myös käynnissä tai käynnistymässä merkittäviä investointeja, kuten valtatie 8:n parannus ja Naantalin uusi voimalaitos. Valonpilkahdukset vientiteollisuuden kehitysnäkymissä näyttäisi heijastuvan myös maakunnan satamien liikennemääriin. Vaikka ostovoiman heikkeneminen näkyi tuonnin supistumisena, kasvoi Varsinais-Suomen suurimpien satamien yhteenlaskettu vienti yli 10 prosenttia vuonna Sama ilmiö näkyy matkailussa: kotimaisten yöpyjien määrä laski maakunnan majoitusliikkeissä, mutta ulkomailta

27 14, MV :30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 26 6 tulevien matkailijoiden määrä kasvoi. Turun lentoaseman matkustajamäärät laskivat selvästi johtuen koko heinäkuun kestäneistä lentoaseman toiminnan pysäyttäneistä uudistustöistä. Muina kuukausina matkustajamäärissä ei kuitenkaan tapahtunut selvää käännettä suuntaan tai toiseen, ja Finavian merkittävät investoinnit valavat joka tapauksessa uskoa Turun lentoaseman tulevaisuuteen. Varsinais-Suomessa asui vuoden 2014 lopussa ihmistä, mikä oli noin asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestömuutos vaihtelee kuitenkin merkittävästi alueittain. Viime vuosina valtaosa väestönkasvusta on tapahtunut Turun seudulla, erityisesti Turussa. Turun seudun kehyskuntien väestönkasvu onkin hiipunut tasaisesti vuoden 2014 kuluessa. Sen sijaan Vakka-Suomen väestökehitys kääntyi vuoden aikana selvään kasvuun, ja myös Salon seudulla matkapuhelinvalmistuksen loppumisen käynnistämä väestökato hidastui merkittävästi. Loimaan seudulla väestömuutokset ovat viime vuosina olleet vähäisiä, mutta Turunmaalla väestön väheneminen kiihtyi vuoden 2014 aikana. Suurin osa Varsinais-Suomen väestökasvusta selittyy maahanmuutolla. Koko maakunnan väestönkasvusta jo lähes 80 prosenttia johtuu maahanmuutosta, ja kaikki seutukunnat saivat muuttovoittoa ulkomailta. Ehdottomasti suurin osa maahanmuutosta suuntautui Turun kaupungin alueelle, jonne tuli myös valtaosa kotimaisesta muuttovoitosta.

28 14, MV :30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 27 7 EGENTLIGA FINLAND 2014 Året 2014 för Egentliga Finland präglades av att den ekonomiska konjunkturnedgången fortsatte. Arbetslöshetsgraden fortsatte med att tillta, något som börjat vid mitten av 2012, och speciellt antalet långtidsarbetslösa ökade snabbt. Endast i regionen Vakka-Suomi sjönk arbetslösheten klart, men även där endast i början av året och den började åter tillta efter sommaren. Utvecklingen för företagens omsättning i Egentliga Finland blev de facto efter nivån för hela landet, även om man inte kan lägga märke till någon kollaps inom någon bransch. Arbetslösheten fortsatte envist att öka hela året. Fastän utvecklingen i årets början föreföll ljusare, då ökningen i arbetslöshetsgraden stadigt blev långsammare, stannade denna långsamma ökning upp i maj, och arbetslöshetsgraden etablerade sig på cirka en procent högre nivå än år I slutet av 2014 fanns det sammanlagt över arbetslösa i landskapet, och antalet arbetslösa ökade med I själva verket berodde den långsammare ökningen av arbetslösheten i början inte så mycket på att sysselsättningsutvecklingen hade vaknat, utan snarare på att arbetslösheten ökat mycket snabbt i början av år Sysselsättningsutvecklingen var alltså under referensmånaderna år 2013 så dyster att utvecklingen i början av 2014 i belysning av statistikerna verkade ljusare. Den ökade arbetslösheten är till stor del strukturell, för största delen av tillväxten inom arbetslösheten förklaras av att antalet långtidsarbetslösa har ökat. Under år 2014 ökade antalet långtidsarbetslösa med cirka 1 500, men antalet arbetslösa p.g.a. strukturerna (vilka exv. blivit arbetslösa inom servicen) ökade med nästan ett tusen, medan arbetslöshetsperioderna på ett år ökade med endast cirka 400. En regional granskning visar att den ökade arbetslösheten har varit snabbast i Åboregionen. Till och med i Vakka-Suomi, där arbetslösheten snabbt gick ned i början av året, har arbetslöshetsgraden igen svängt om och ökat. Rekryteringarna till bilfabriken tycks inte räcka till för att hålla regionens arbetslöshetsutveckling på ett nedgångsspår i synnerhet som rekryteringarna den senaste tiden i allt tilltagande grad har riktats utanför regionkommunen. De senaste månaderna har ökningen i arbetslösheten varit långsammast i Saloregionen, vars arbetslöshetsgrad dock alltjämt är den högsta bland regionkommunerna i Egentliga Finland. Utvecklingen för företagen i Egentliga Finland stannade under året 2014 efter utvecklingen för hela landet. Trenderna för huvudsektorernas utveckling följde dock rätt exakt hela den ekonomiska utvecklingen, och inte inom någon bransch har det skett en tydlig omsvängning uppåt eller nedåt. Det verkar som om svackan inom den industriella produktionen år 2012 har stannat upp, och industriföretagens omsättning ökade i själva verket under det andra och tredje kvartalet år Detta beror visserligen på några dåliga månader sommaren 2013, och ännu kan man inte se någon omsvängning i en uppgång i trenden för omsättningens utveckling. Bland de andra branscherna har utvecklingen för handels omsättning varit långsam och långsamt på nedåtgående, men i utvecklingen för service och byggbranschen har det funnits mera fluktuationer. Trenden på lång sikt är dock i fråga om byggnationen klart nedåtgående, medan utvecklingen för omsättningen inom service är den ljusaste med hänsyn till situationen i sin helhet för landskapet. Utmaningen för Egentliga Finland har varit att behärska strukturomvandlingen inom de industriella branscherna, speciellt inom elektronikklustret i Salo och marinindustrin i Åboregionen. Dessa krympande sektorer har gett upphov till en svacka i efterfrågan på produktion och arbetskraft med betydande återverkningar på hela landskapet. Företagens konjunkturutsikter har dock förbättrats på sistone i synnerhet för teknologiindustrin, även om den inhemska efterfrågan ännu befinner sig på en svagare nivå än normalt. Särskilt ägarbytet för Åbovarvet och de nya fartygsbeställningarna avlägsnade osäkerheten om marinindustrin framtid i landskapet, vilket har återspeglats i en positiv atmosfär mer omfattande i Åboregionen. I landskapet pågår eller håller på att inledas betydande investeringar, liksom i förbättringen av riksväg 8 och det nya kraftverket i Nådendal.

29 14, MV :30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 28 8 Ljusglimtarna i exportindustrins utvecklingsutsikter förefaller återspeglas även i trafikvolymerna för landskapets hamnar. Fastän den försämrade köpkraften syntes i en minskad import, ökade den sammanlagda utförseln för de största hamnarna i Egentliga Finland med över 10 procent år Samma fenomen kommer till synes inom turismen: antalet inhemska övernattningar minskade hos landskapets inkvarteringsrörelser, men antalet resande som kom från utlandet ökade. Antalet resande för Åbo flygstation sjönk klart beroende på renoveringsarbetena hos flygstationen, vilka stoppade verksamheten hela juli månad. Under andra månader skedde det inte någon klar omsvängning i den ena eller andra riktningen, Finavias ansenliga investeringar ingjuter dock tillförsikt om framtiden för Åbo flygstation. I Egentliga Finland var personer bosatta i slutet av år 2014, vilket är invånare fler än året innan. Förändringen i befolkningen varierar ändå betydligt för de olika områdena. Största delen av förändringen i befolkningen har skett i Åboregionen, särskilt i Åbo. Befolkningstillväxten för kretskommunerna i Åboregionen har dock stadigt avtagit under år Däremot svängde befolkningsutvecklingen i Vakka-Suomi under året om i en klar tillväxt, och även i Saloregionen blev befolkningsflykten, startad av att tillverkningen av mobiltelefoner upphörde, betydligt långsammare. I Loimaaregionen har förändringarna i befolkningen varit obetydliga, men i Åboland accelererade befolkningsminskningen under år Största delen av befolkningstillväxten i Egentliga Finland förklaras av invandringen. Av hela landskapets befolkningstillväxt beror inemot 80 procent på invandringen, och alla regionkommuner fick ett inflyttningsöverskott från utlandet. Det absolut största delen av invandringen riktades till Åbo stads område, dit även största delen av det inhemska flyttningsöverskottet kom.

30 14, MV :30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu MUUTOKSET LIITON TOIMINNASSA JA TALOUDESSA MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA Luottamushenkilöorganisaatioon ei tehty muutoksia vuonna Tarvasjoen kunta yhdistyi Liedon kuntaan , josta seurauksena jäsenkuntien lukumäärä ja maakuntavaltuuston jäsenmäärä vähenevät yhdellä. Luottamushenkilöorganisaatio JÄSENKUNNAT (28) EDUST AJAINKOKOUS MAAKUNT AVALT UUST O (102) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNT AHALLIT US (19) Hankerahoitusjaosto (7) Maankäyttojaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kulttuuritoimikunta (11) Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Valintatoimikunta (6) Suluissa ovat toimielimien jäsenten lukumäärät. Toimielimien jäsenet ja pöytäkirjat ovat nähtävissä sivustolla Virasto-organisaatio MAAKUNT AJOHT AJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelmat Hanketoiminta Virasto-organisaatioon ei tehty muutoksia vuonna Varsinais-Suomen liiton yhtenäisvirastoa johtaa maakuntajohtaja apunaan johtoryhmä, johon hänen lisäkseen kuuluvat osaamisryhmien johtajat ja henkilökunnan edustaja. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti viikoittain. Johtoryhmän kokouksista laadittiin muistiot, jotka lähetettiin sähköpostilla henkilökunnalle tiedoksi. Maakuntajohtaja toimi maakuntahallituksen kokousten esittelijänä. Maakuntajohtaja Juho Savo jäi eläkkeelle alkaen ja uudeksi maakuntajohtajaksi valittiin varatuomari Kari Häkämies (mv ). Muutokset luottamustoimielimien ja henkilökunnan kokoonpanoissa on esitetty liiteasiakirjassa Luottamustoimielimet ja edustukset sekä henkilökuntaluettelo vuodelta 2014.

31 14, MV :30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA 10 Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan ( lähtien) muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta Aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaavat lait alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) ja rahoittamisesta (8/2014) sekä em. lakeja koskevat valtioneuvoston asetukset (356/2014 ja 357/2014). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A -ohjelman hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen Varsinais-Suomen liitto hoitaa myös uuden ohjelmakauden Central Baltic ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Uuden ohjelman toimeenpanossa liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä maakuntakaavan laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy MYR (maakunnan yhteistyöryhmä); osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa. edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; vastaa mm. alueellisen pitkän- ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnista ja yhteen sovittamisesta vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta, vastaa alueellisen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laaja-alaisten vesi- ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät.

32 14, MV :30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostivat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistui elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategisten tulossopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käytiin myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Etelä-Suomen liittouman (ELLI) yhteistyö jatkui Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken. Yhteistyöasioiden hoitamisesta vastaa kulloinkin vuorossa oleva puheenjohtajaliitto, vuonna 2014 Varsinais-Suomen liitto ja vuonna 2015 Kymenlaakson liitto. Maakuntavaltuusto (mv ) hyväksyi Varsinais-Suomen maakuntastrategian ja sen toteuttaminen aloitettiin välittömästi mm. kumppanuusfoorumien ja liiton sisäisen kumppanuustiimin kautta. Maakuntahallitus (mh ) päätti siirtää Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnat Varsinais-Suomen liiton yhteyteen. Valonian toiminta voidaan jakaa kolmeen osakokonaisuuteen: 1) kuntarahoitteiseen perustoimintaan, 2) kunnille, yrityksille ja muille sidosryhmille myytäviin ostosopimuspalveluihin sekä 3) hanketoimintaan. Salon kaupunkia lukuun ottamatta kaikki Varsinais-Suomen kunnat osallistuvat Valonian perusrahoitukseen 45 senttiä/asukas. Varsinais-Suomen liitto seurasi tarkasti kuntarakenteiden ja sote-palvelujen uudistamista koskevan lainsäädännön valmistelua ja varautuu uuden lainsäädännön liiton toiminnalle asettamiin kehittämistarpeisiin.

33 14, MV :30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 TILIKAUDEN TULOS Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto (mv ) hyväksyi: 1. Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman siten, että talousarviossa 2014 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa. 2. että, talousarvion 2014 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Vuosien ja 2012 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2014 voitiin tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunniteltiin katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Talousarvion 2014 investointiosaan varattiin euron määräraha, jota käytetään tieto- ja toimistojärjestelmien kehittämiseen. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT ulkoinen/sisäinen TP2014 TA2014 TA/TP2014 TP2013 TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös _Toimintatuotot _Toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Tilikauden 2014 tulos osoittaa ylijäämää ,20 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on euroa. Talousarvion 2014 investointiosaan varattu euron määräraha toteutui ,40 eurona.

34 14, MV :30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Maakuntahallitus (mh ) päätti vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1) kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso sekä 2) ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Kuntarahoitteiset kustannuspaikat Kuntarahoitteisen toiminnan kustannuspaikat katetaan pääosin jäsenkuntien maksuosuuksilla ja ne ovat maakuntahallitukseen nähden nettositovia tiliryhmätasolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2014 talousarvion käyttötaloussuunnitelman toteutuminen tiliryhmätasolla kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen osalta. KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA ulkoinen/sisäinen KÄYTTÖTALOUS TP2014 TA2014 TP/TA 2014 TP/TA2014 TA2015 Tilinpäätös Talousarvio % Talousarvio TUOTOT Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Käyttötalouden toimintakate osoittaa euron ylijäämää, jolloin kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen toimintakate toteutui talousarvioon (alijäämä euroa) verrattuna euroa alle suunnitellun. Käyttötalouden toteutuminen tiliryhmätasolla Tiliryhmän Henkilöstökulut toteutuma alle suunnitellun ( euroa) perustuu pääosin vuorotteluvapaa- ja äitiyslomajärjestelyistä saavutetuista säästöistä ( euroa) sekä eläkemenoperusteisten eläkemenojen suunniteltua pienemmästä toteutumasta ( euroa). Toinen henkilöstökulujen toteutumaan vaikuttanut tekijä oli se, että pitkäaikaisiin sairaslomasijaisuuksiin (henkilöstökorvaukset euroa) käytettiin henkilöstövuokrausyrityksen palveluja, jotka kustannukset toisaalla lisäsivät tiliryhmän Palvelujen ostot toteutumaa. Tiliryhmän Muut toimintakulut toteutuma alle suunnitellun ( euroa) johtuu pääosin siitä, että toimintavuoden tilaisuudet kyettiin järjestämään suunniteltua edullisemmin yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

35 14, MV :30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 34 Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat 14 Central Baltic ohjelmien sekä Kilpailukyky- ja työllisyysohjelman (EAKR) hallinnointikulut katetaan pääosin ohjelmiin liittyvien teknisten tukien rahoituksella, jolloin ko. kustannuspaikat ovat liiton tilinpidossa omakatteisia (toimintakate 0 euroa). Rakennerahastokaudella ei teknistä tukea ole käytettävissä lukuun ottamatta maakunnan yhteisryhmän (MYR) kuluja (5 000 euroa/vuosi). EU-ohjelmien teknisten tukien kustannusarviot ja vuosittaiset käyttösuunnitelmat perustuvat ko. ohjelmien seurantakomiteoiden päätöksiin. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet sekä päättää niiden tilivelvolliset ja tiliryhmäkohtaiset talousarviot siten, että ko. kustannuspaikat ovat omakatteisia (toimintakate 0 euroa). OHJELMA- JA HANKETOIMINTA ulkoinen/sisäinen KÄYTTÖTALOUS TP2014 TA2014 TP/TA 2014 TP/TA2014 TA2015 TUOTOT Tuet ja avustukset , KULUT Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat toteutuivat suunnitellusti omakatteisina, jolloin niillä ei ollut vaikutuksia tilikauden tulokseen.