Ilomantsin kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa. Hyväksytty: Versionhallinta: Muutospäivä: Muutos: Muutoksen tekijä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilomantsin kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa. Hyväksytty: Versionhallinta: Muutospäivä: Muutos: Muutoksen tekijä:"

Transkriptio

1 Ilomantsin kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa Hyväksytty: Versionhallinta: Muutospäivä: Muutos: Muutoksen tekijä:

2 SISÄLTÖ 1 Strateginen valmiussuunnitelma, varautuminen häiriötilanteisiin Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuudenhallinta kuntakonsernissa Elintärkeät ja kriittiset toiminnot sekä niihin kohdistuvat uhkat Varautumisen ja valmiussuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Varautuminen ennaltaehkäisevänä toimintana Häiriötilanteen hallinnan ja johtamisen edellytysten turvaaminen Lainsäädäntö ja ohjeet Alueelliset ja kunnalliset uhka-arviot ja riskien arviointi Toimialakohtaiset uhka- ja riskiarviot Painopisteet varautumisen kehittämisessä ja toimenpideohjelma Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät kustannukset ja hankinnat Varautumiskoulutus ja harjoitukset Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt kuntakonsernissa Varautumisvelvoitteiden huomioiminen ostopalveluissa ja sopimusperusteisessa palvelutuotannossa Yhteistoiminta varautumisessa ja suunnitelmien yhteensovittaminen Kuntakonsernin valmiussuunnitelmien yhteensovittaminen Pelastuslaitoksen tuki valmiussuunnittelulle Operatiivinen valmiussuunnitelma, häiriötilanteen hallinta Johtamisjärjestelmä normaalioloissa Kuntakonsernin johdon ja avainhenkilöstön hälyttämis- ja informointijärjestelyt Luottamushenkilöelinten informointi Johtaminen häiriö- ja erityistilanteissa Johtamispaikat Johtaminen ja tilannetietoisuus Osastopäälliköiden tehtävänä on: Tilannepäällikön (vuoromestari) tehtävänä on: Tilannehenkilöstön tehtävänä on: Viestinnän ja tiedottamisen peruslinjaukset Pelastuslaitoksen tuki häiriötilanteen hallinnassa Pelastustoiminta, väestön suojaaminen ja yhteistoiminta pelastuslaitoksen kanssa Toiminnan yhteensovittaminen Poikkeusolojen valmiussuunnitelma, varautuminen poikkeusoloihin Poikkeusolojen vaikutukset kunnan toimintaan ja toimintaedellytyksiin Kunnan keskeiset toimialat valmiussuunnittelussa Kunnan keskushallinto

3 3.2.2 Päivittäistavarahuolto Opetus- ja sivistystoimi sekä kulttuuritoiminnot Sosiaalihuolto Terveyden- ja sairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Tekninen toimi Asuntotoimi Maataloushallinto Tietojärjestelmät Valmiustoiminta poikkeusoloissa ja valmiustasot Varausjärjestelyt ja varaamisen vastuut Henkilöstön varaamisen vastuut kuntakonsernissa Vastuut rakennusvarauksista Vastuu ajoneuvo- ja työkonevarauksista Väestönsuojelutehtävät ja väestönsuojeluorganisaatio VALMIUSSUUNNITELMAN JULKISUUS SUUNNITELMAN LIITTEET

4 1 Strateginen valmiussuunnitelma, varautuminen häiriötilanteisiin 1.1 Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuudenhallinta kuntakonsernissa Ilomantsin kunnan strategiassa kunnan elinympäristön tavoitetilaa kuvataan seuraavasti: Biosfäärialueen monimuotoisuus säilytetään. Viihtyisä ja turvallinen ympäristö lisää vetovoimaisuutta ympärivuotiseen asumiseen. Kunta turvaa asukkailleen peruspalvelut sekä viihtyisän asuin- ja elinympäristön. Elinkeinotoiminta rakentuu luontaisille vahvuuksille. Kunta varmistaa suunnitelmillaan ja ohjeillaan kuntalaisten kokonaisturvallisuuden ja turvallisuuden hallinnan. Jokaisella hallintokunnalla on omaan toimintaan ja palvelutuotantoon arjen turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja niitä päivitetään vähintään kerran valtuustokaudessa. Kunnan valmiussuunnitelman ja varautumisen suunnitelmat pidetään ajan tasalla ja niitä päivitetään vähintään kerran valtuustokaudessa. Johtoryhmä tarkastaa kerran vuodessa suunnitelmien päivityksen tarpeen, tarvittavien harjoitusten järjestämisen sekä henkilöstön koulutussuunnitelman. Turvallisuussuunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä Vaara-Karjalan ja Joensuun valmiusryhmän sekä kuntien kesken. 1.2 Elintärkeät ja kriittiset toiminnot sekä niihin kohdistuvat uhkat Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä. Tarkistetussa periaatepäätöksessä on kiinnitetty erityistä huomiota kansainväliseen ulottuvuuteen sekä varautumisen ja kriisijohtamisen toimijakentän laaja-alaisuuteen. Elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitys osana yhteiskunnan varautumista ja häiriötilanteiden hallintaa korostuu. Kuntien rooli on tuotu esille aikaisempaa korostetummin samoin kuin aluehallintouudistuksen vaikutukset. Periaatepäätöksessä nimetään ja määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, niiden tavoitetilat sekä ministeriöille kuuluvat strategiset tehtävät. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat: Valtion johtaminen Kansainvälinen toiminta 3

5 Suomen puolustuskyky Sisäinen turvallisuus Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Henkinen kriisinkestävyys Uhkamalli tarkoittaa yleisellä tasolla olevaa kuvausta turvallisuusympäristön mahdollisista häiriöistä. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhkat voivat esiintyä itsenäisinä, samanaikaisina tai toistensa jatkumoina. Uhkamallien muutosten analysointi omassa toiminnassa tulee olla kaikkien yhteiskunnan varautumisesta ja häiriötilanteiden hallinnasta vastuussa olevien jatkuvaa ja aktiivista toimintaa, jonka avulla pystytään parantamaan kaikkien varautumiseen osallistuvien tahojen tilannetietoisuutta (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010) Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan sisältyvät seuraavat uhkamallit ja häiriötilanteet: 1. Voimahuollon vakavat häiriöt 2. Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt -kyberyhkat 3. Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt 4. Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt 5. Elintarvikehuollon vakavat häiriöt 6. Rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt 7. Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen 8. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt 9. Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat 10. Terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus 11. Rajaturvallisuuden vakavat häiriöt 12. Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus 13. Sotilaallisen voiman käyttö Monet uhkista ovat jo sellaisenaan poikkeusoloja tai voivat johtaa niihin. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhkat voivat esiintyä itsenäisinä tai samanaikaisesti usean muun kanssa. Niiden lähteitä, tarkkoja kohteita, tavoitteita, ilmenemisen laajuutta tai vaikutusten siirtymistä esitetyiltä tasoilta toiselle on vaikea 4

6 ennustaa. Myös arviot uhkien toteutumisen todennäköisyydestä vaihtelevat ja voivat muuttua nopeastikin. Vakavin turvallisuustilanne, johon Suomi saattaisi joutua, liittyy maahan kohdistuvaan laajamittaiseen sotaan. 1.3 Varautumisen ja valmiussuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Varautuminen ennaltaehkäisevänä toimintana Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (valmiuslaki 12 ). Varautumista johtaa ja valvoo valtioneuvosto sekä kukin ministeriö toimialallaan. Varautumisen yhteensovittamisesta valtioneuvostossa säädetään erikseen (valmiuslaki 13 ). Varautumisella tarkoitetaan niitä suunnittelu- ja johtamistoimenpiteitä, joiden avulla kunnan eri toiminnot voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa. Varautumiseen kuuluvia toimenpiteitä ovat mm. valmiussuunnittelu, etukäteisvalmistelut ja järjestelyt, muun toimintavalmiuden ylläpitäminen sekä henkilöstön koulutus ja harjoitukset. Materiaalinen varautuminen tarkoittaa varautumista materiaalien saatavuus ongelmiin. Kunnan strategia varautumisessa normaaliolojen häiriö- ja eritystilanteisiin sekä poikkeusoloihin perustuu normaaliolojen toimintojen ja järjestelyjen tehostamiseen sekä priorisoimiseen. Valmiussuunnittelun lähtökohtana on, että kunnan toiminta suunnitellaan siten, että sen tuottamat palvelut kyetään tuottamaan kaikissa olosuhteissa. Valmiussuunnittelun avulla varmistetaan toimintaedellytykset kunnan johtoryhmälle ja muulle organisaatiolle. Kaikessa suunnittelussa pyritään siihen, että toimintaa jatketaan normaaliolojen pohjalta mahdollisimman pitkälle oman organisaation järjestelyin erityistehtävät huomioiden. 5

7 1.3.2 Häiriötilanteen hallinnan ja johtamisen edellytysten turvaaminen Häiriötilanteiden hallinta ja johtaminen hoidetaan normaaliajan toimivaltuuksilla. Johtoryhmä kokoontuu kunnanjohtajan kutsumana etukäteen suunnitellun aikataulun mukaisesti perjantaisin sekä tarvittaessa muulloinkin. Häiriö- ja erityistilanteissa johtoryhmää voidaan vahvistaa muilla tarvittavilla eri toimialojen viranhaltijoilla / työntekijöillä. Häiriötilanteissa joidenkin tehtävien osalta toimintaa tehostetaan ja joidenkin osalta vähennetään. Kunnan toimivaltaiset viranomaiset on päätetty kuntalaissa, hallintosäännössä sekä kunnanhallituksen ja lautakuntien delegointipäätöksissä. Kunnassa on viestintäohjeet. Viestinnässä noudatetaan normaaliolojen tiedotusohjeita. Häiriö- ja erityistilanteita varten löytyvät kriisiviestintäohjeet tästä suunnitelmasta. 1.4 Lainsäädäntö ja ohjeet Varautumista koskevalla valmiuslainsäädännöllä pyritään tehostamaan poikkeusoloihin varautumista eri hallinnonaloilla. Tällainen lainsäädäntö takaa normaalioloissa tapahtuvan suunnittelun tasasuhteisen edistymisen kaikilla hallinnonaloilla ja sopeuttaa eri alojen etukäteisvalmistelut yhtenäiseksi järjestelmäksi. Valmiussuunnitelman keskeisenä perustana ovat pelastuslaki 2011/407), asetus pelastustoimesta (2011/407), valmiuslaki (2011/1552), Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010, Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012 sekä sisäisen turvallisuuden ohjelma Alueelliset ja kunnalliset uhka-arviot ja riskien arviointi Kohdassa 1.2. on kuvattu yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan sisältyvät uhkamallit ja häiriötilanteet. Kuvatut uhkat ja erityistilanteet voivat aiheuttaa häiriötilanteita kunnan toiminnoissa. Ilomantsin kunnassa on toimiva järjestelmä riskien arviointiin. Ilomantsin kunnassa osastopäälliköt kartoittavat ja arvioivat osastonsa riskit kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi työyhteisöt päivittävät riskien arviointia säännöllisesti työpaikoilla. 6

8 1.5.1 Toimialakohtaiset uhka- ja riskiarviot Toimialakohtaisten uhka-arviot on kuvattu liitteenä olevassa uhkamatriisissa Uhkamatriisin laatimisen vastuista päätetään kunnan johtoryhmässä. Uhkamatriisissa on kuvattu toimialakohtaiset päätehtävät häiriötilanteissa. Lisäksi toimialakohtaisiin valmiussuunnitelmiin on kirjattu toimialaa koskevat uhkatilanteet ja suunnitelma toiminnan suojaamisesta ja turvaamisesta. Riski-arvioiden perusteella työyhteisöt tunnistavat olemassa olevat riskit ja haavoittuvuudet. Tunnistamisen jälkeen tehdään suunnitelmat toimenpiteistä riskien pienentämiseksi. 1.6 Painopisteet varautumisen kehittämisessä ja toimenpideohjelma Painopistealueena ovat uuden Joensuun ja Vaara-Karjalan yhteistyöryhmän yhteistyön hyödyntäminen suunnitelmien päivittäminen ja kehittäminen uhka-analyysien tekeminen normaaliksi palvelutuottajan tehtäväksi häiriötilanteiden toimenpiteiden ja johtamisen harjoitukset koulutusten järjestäminen yhteistyötahojen kanssa. Tarkempi toimenpideohjelma sovitaan vuosittain tammikuussa. Ohjelman sopimisesta vastaa kunnanjohtaja ja osastopäälliköt. 1.7 Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät kustannukset ja hankinnat Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät kustannukset ovat kunkin hallintokunnan normaalia taloussuunnittelua. Hallintokuntien tulee budjetoida vuosittain hankittavat varautumiseen liittyvät laitteet yms. Johdon ja johtoryhmän tiloihin ja laitteisiin liittyvät hankinnat budjetoidaan kunnanhallituksen talousarvioon ja taloussuunnitelmiin. 7

9 1.8 Varautumiskoulutus ja harjoitukset Koulutus- ja harjoitustilaisuuksien järjestäminen henkilöstölle on keskeinen osa varautumista. Kunnanjohtaja vastaa siitä, että valmiusorganisaatio on koulutettu. Valmiussuunnitteluun liittyvät koulutukset käsitellään vuosittain kunnan johtoryhmässä. Samassa yhteydessä päätetään myös siitä, ketkä osallistuvat esille tulleisiin valmiussuunnitteluun liittyviin koulutuksiin. Osastopäälliköt kartoittavat koulutustarpeet ja vastaavat, että henkilöstö saa koulutusta. Lisäksi pyritään siihen, että jokainen valmiusorganisaation johtokeskushenkilöstöön kuuluva tai keskeisen tehtävän omaava henkilö on suorittanut pelastuslaitoksen järjestämän valmiussuunnitteluun liittyvän peruskoulutuksen Kuopiossa pelastusopistolla. Pelastusopisto järjestää myös täydennyskoulutuskursseja varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyen. Näihin osallistumisesta päätetään aina erikseen kunnan johtoryhmässä. Lisäksi Ilomantsin kunta on osallistunut säännöllisesti Itä-Suomen lääninhallituksen järjestämiin valmiusharjoituksiin. Valmiusharjoitukset ovat pakollisia harjoituksia ja niihin osallistujat määrätään. 1.9 Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt kuntakonsernissa Kuntalain (365/1995) mukaan kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Kunnanjohtaja yhdessä kunnanhallituksen kanssa vastaa myös kunnan varautumisesta ja siihen sisältyvänä valmiussuunnittelusta. Kunnanjohtajan asema ja rooli strategisena johtajana on keskeinen myös varautumiseen liittyvässä kehittämistyössä. Kunnanjohtaja apunaan johtokeskushenkilöstö johtaa kunnan palvelujen ylläpitoa kunnan alueella ja osallistuu väestönsuojeluun osoittamalla tarvittaessa kunnan muodostelmia tukemaan pelastustoimintaa. Väestönsuojeluun kuuluvat tehtävät sisällytetään toimialakohtaisiin valmiussuunnitelmiin ja keskeisiä vastuutahoja ovat sosiaali- ja terveystoimi ja tekninen toimi. Kunta huolehtii näiden tehtävien valmistelujen koordinoinnista kunnassa. Keskeisiä tehtäviä ovat: kunnan vastuulla olevan valmiusorganisaatioiden perustaminen ja toimintavalmiuteen saattaminen 8

10 yleisten väestönsuojien saattaminen käyttökuntoon ja tilapäisten suojarakenteiden rakentaminen viesti-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien saattaminen toimintavalmiuteen kunnan asukkaisiin kohdistuva tiedotus ja valistus mahdollisten evakuointien toteuttamiseen osallistuminen. Valmiussuunnitelma liitteineen päivitetään kokonaisuudessaan neljän vuoden välein tai tarpeen mukaan tiheämmin. Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan päivitystä valvoo, organisoi ja koordinoi hallintojohtaja. Hallintojohtaja toimii myös valmiussuunnittelun yhteyshenkilönä. Valmiussuunnittelun yhteyshenkilö ohjeistaa myös valmiussuunnitelmien päivittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä muodostaa tarvittaessa valmiussuunnitteluun liittyviä työryhmiä ja huolehtii tarvittavan yhteistoiminnan järjestämisestä turvallisuusviranomaisten sekä muiden tahojen kanssa. Kunnan johtoryhmä ohjaa valmiussuunnittelutyötä. Toimialakohtaisten suunnitelmien päivityksistä ovat vastuussa toimialoista vastaavat viranhaltijat. Osastopäälliköt vastaavat oman osastonsa henkilöstön ohjeistamisesta sekä suunnitteluun liittyvästä koordinoinnista ja valvonnasta. Valmiussuunnitteluun liittyy myös Ilomantsin kunnan turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelma päivityksestä vastaa kunnanjohtaja. Ilomantsin kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan sekä toimialakohtaiset suunnitelmat hyväksyy kunnanhallitus. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen tulee osastoilla huolehtia siitä, että kaikki keskeiset avainhenkilöt perehdytetään suunnitelman sisältöön ja toimintamalleihin. Suunnitelman säännöllinen testaaminen erilaisin harjoituksin on tärkeää. Valmiussuunnitelma on tehty vastaamaan nyky-yhteiskunnan varautumisen vaatimuksia. Valmiussuunnitelmassa kuvataan kunnan kokonaisturvallisuusjärjestelmä, joka käsittää normaaliolojen häiriö- ja erityistilanteet sekä poikkeusolot. 9

11 Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt kuntakonsernissa ovat seuraavat: Varautumistehtävä Vastuu Suunnitelmat Nykytilanne (laadittu tai päivitys) Kunnan toimialojen Kunnanjohtaja Kunnan varautumisen yhteensovittaminen ja häiriötilanteen hallinnan ja kriisijohtamisen toimintaedellytysten turvaaminen Hallintojohtaja Toimialajohtaja valmiussuunnitelman yleinen osa * strateginen osa * operatiivinen osa * poikkeusolojen suunnitelma Häiriötilanteiden ja Hallintojohtaja Viestintäsuunnitelma poikkeusolojen viestintään varautuminen Keskushallinnon Hallintojohtaja Hallinnon, tietohuollon ja varautuminen maaseututoimen valmiussuunnitelma Opetus-, nuoriso-, liikunta- sivistysjohtaja Valmiussuunnitelmat ja kulttuuritoimen varautuminen Sosiaalitoimen perusturvajohtaja Sosiaalihuollon varautuminen valmiussuunnitelma Psykososiaalisen tuen suunnitelma (yhteistyössä terveydenhuollon kanssa) Evakuointisuunnitelma (yhdessä pelastustoimen kanssa) Terveydenhuollon varautuminen perusturvajohtaja ja johtava lääkäri Terveyskeskusten valmiussuunnitelma Psykososiaalisen tuen suunnitelma (yhteistyössä

12 sosiaalitoimen kanssa) Ympäristöterveyden- Joensuun seudun Ympäristöterveyden huollon varautuminen ympäristötervey- huollon valmiussuunnitelma denhuollon johtaja Kunnallistekniikan ja tekninen johtaja Teknisen toimen asuntotoimen varautuminen valmiussuunnitelma Energiahuolto tekninen johtaja Valmius- ja jatkuvuus- Pyydetään Ilomantsin Lämpö suunnitelmat palvelun Oy, P-KSähkö Oy tuottajilta Vesihuollon varautuminen kuntatekniikan Valmius- ja jatkuvuus esimies suunnitelmat Vähittäiskaupan hallintojohtaja ja Päivittäistavarahuollon säännöstely maaseututoimen valmiussuunnitelma toimistosihteeri Tietojärjestelmiin liittyvä PTTK Oy Tietoturvapolitiikka Pyydetään varautuminen Hallintojohtaja palvelun tuottajalta 1.10 Varautumisvelvoitteiden huomioiminen ostopalveluissa ja sopimusperusteisessa palvelutuotannossa Kunta tuottaa osan palveluistaan ostamalla palveluita ulkopuolisilta esimerkiksi yksityisiltä yrityksiltä, muilta kunnilta tai tuottamalla joitakin palveluja yhteistyössä muun kunnan/muiden kuntien kanssa. Näiden palvelujen osalta palvelujen tuottajaa tulee vaatia huolehtimaan myös valmiussuunnittelusta. Palvelusopimuksissa mainitaan, että palveluntuottaja on velvollinen suunnittelemaan toimintansa niin, että toiminnot pystytään ylläpitämään myös häiriö- ja eritystilanteissa sekä poikkeusoloissa. Tähän kuuluu esimerkiksi huolehtiminen valmiussuunnitelman laadinnasta sekä tarvittavista henkilö, kalusto- ja tilavarauksista. Palvelutuotannon osalta valmiussuunnitelmat perustuvat palveluntuottajan ja tilaajan välisiin sopimuksiin sekä tilaajan antamiin ohjeisiin ja ne hyväksyy palvelun tilaaja. Valmiussuunnitelmat liitetään osaksi kunnan valmiussuunnitelmaa. 11

13 1.11 Yhteistoiminta varautumisessa ja suunnitelmien yhteensovittaminen Yhteistoimintaviranomaiset ja tahot voivat tarvittaessa tukea kuntaa omien tehtäviensä sallimissa rajoissa. Myös kunnan eri toimialat voivat tukea muiden viranomaisten toimintaa. Tarvittaessa kunnan johtokeskukseen asetetaan viranomaisten toimesta yhteyshenkilö (vrt. pelastustoimi), jonka kautta yhteydenpito ja muiden yksityiskohtien sopiminen suorittaan. Keskeisiä yhteistyöviranomaisia ja tahoja ovat: Itä-Suomen lääninhallitus Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Kihlakuntien poliisilaitokset Pohjois-Karjalan hätäkeskus Puolustusvoimat Pohjois-Karjalan prikaati Pohjois-Karjalan rajavartiosto Tiehallinto Pohjois-Karjalan TE-keskus Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Pohjois-Karjalan metsäkeskus Seurakunnat Säteilyturvakeskus Ilmatieteenlaitos Pohjois-Karjalan sähkö, Fortum ja muut sähköyhtiöt Elisa, Sonera ja muut puhelinyhtiöt Vapaaehtoinen pelastuspalvelu esimerkiksi SPR - Savo-Karjalan piiri Kuntakonsernin valmiussuunnitelmien yhteensovittaminen Kuntayhtiöiden valmiussuunnitelmat sovitetaan yhteen kunnan suunnitelmien kanssa. Ohjeita annetaan vuosittain konserniohjeissa sekä muissa yhteistapaamisissa Pelastuslaitoksen tuki valmiussuunnittelulle Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tehtävänä on tukea kuntia valmiussuunnittelussa sekä huolehtia vastuulleen kuuluvien tehtävien valmiussuunnittelusta sekä yhteen sovittaa eri viranomaisten valmiussuunnittelua. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy, 12

14 pelastustoiminnan valmius, johtamistoiminta, tilannekuva ja poikkeusolojen organisaatio on selvitetty liitteessä 2. Pelastuslaitos vastaa liitteen päivityksestä. Lisäksi pelastuslaitos järjestää koulutuksia sekä paikallisia neuvottelutilaisuuksia eri viranomaisille. Ilomantsin kunta kuuluu Joensuun ja Vaara-Karjalan valmiusryhmään, jossa käsitellään ja harjoitellaan valmiusasioita. 13

15 2 Operatiivinen valmiussuunnitelma, häiriötilanteen hallinta 2.1 Johtamisjärjestelmä normaalioloissa Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat. Poikkeusoloissa valtioneuvosto voi valmiuslain perusteella määrätä muutoksia kunnan normaaleihin johtosuhteisiin. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnan toiminnot jakaantuvat neljään eri osastoon: hallinto- ja talousosasto, perusturvaosasto, sivistysosasto ja tekninen osasto, jotka puolestaan jakaantuvat toiminnallisiin tehtäviin ja edelleen tulosyksikköihin. Ilomantsin kunnan hallinto-organisaatio on kuvattu alapuolella olevassa taulukossa. Virkamiesjohto: Kunnanjohtaja Osastopäälliköt: hallinto-, perusturva-, sivistys- ja tekninen johtaja. 14

16 Poikkeusolot aiheuttavat muutoksia viranomaisten tehtäviin. Toiset tehtävät lisääntyvät, kun taas toiset vähenevät tai käyvät mahdottomiksi hoitaa. Eräiden tehtävien merkitys korostuu toisten tehtävien taas jäädessä toisarvoiseen asemaan. Poikkeusolot voivat myös aiheuttaa kunnalle kokonaan uusia tehtäviä, jotka normaalioloissa eivät kuulu kunnan hoidettavaksi. Etualalle nousevat tehtävät, joiden tarkoituksena on turvata väestön toimeentulo ja elinmahdollisuudet. 2.2 Kuntakonsernin johdon ja avainhenkilöstön hälyttämis- ja informointijärjestelyt Ilomantsin kunnan johtokeskushenkilöstöön kuuluvat: Keskushallinto: kunnanjohtaja ja hallintojohtaja Perusturvaosasto: perusturvajohtaja ja johtava lääkäri Sivistysosasto: sivistysjohtaja Tekninen osasto: tekninen johtaja Tarvittaessa: pelastustoimen yhteyshenkilö, muiden yhteistyötahojen edustajat, luottamushenkilöedustaja, atk tukihenkilö ja muut osastojen asiantuntijat Tarvittaessa avustavaa henkilöstöä: vuoromestari, tilannepäällikkö, tilannehenkilöstö sekä kirjurit, viestittäjät, merkitsijät, joina toimivat asianhallintasihteeri, yleishallinnon kanslisti ja johdon sihteeri Johtokeskushenkilöstön koolle kutsumisesta ja johtokeskuksen perustamisesta vastaa kunnanjohtaja, joka toimii johtokeskuksen puheenjohtajana ja yhteen sovittajana kunnan palvelujen tuottamisen turvaamisen edellyttämässä päätöksenteossa. Johtokeskushenkilöstön yhteydenpito ja hälyttäminen paikalle pohjautuu normaaliolojen järjestelyjen varaan. Yhteydenpitoon käytetään ensisijaisesti puhelimia ja sähköpostia sekä viranomaisradioverkkoa (virve) niiden osalta joilla se on käytössä (kunnanjohtaja, perusturvajohtaja ja johtava lääkäri). Johtamisvalmiuteen kuuluu, että johtokeskushenkilöstö pyritään saamaan paikalle välittömästi kutsun saatua, mutta enintään virka-aikana 1 tunnin kuluessa ja muulloin 3 tunnin kuluessa. Kunnan johtokeskushenkilöstön hälyttämistä varten on pelastuslaitoksen toimesta luotu pelastuslaitoksen tietojärjestelmään kuntakohtainen hälytysryhmä, jolle voidaan 15

17 pelastuslaitoksen käskystä välittää hälytys- tai informaatioviestejä. Hälytys tapahtuu P K:n pelastuslaitoksen päivystävän päällikön toimesta. Hälytysryhmä on käytössä myös normaaliolojen onnettomuuksien ja erityistilanteiden varalle. Hälytysryhmään voidaan käyttää silloin, kun pelastuslaitos tarvitsee kunnan toimialojen apua pelastustoimintaan tai halutaan tiedottaa/varoittaa kuntaa esimerkiksi kunnan alueella olevasta vaaratilanteesta tai onnettomuudesta. Hälytysryhmän jäsenille välitetään tekstiviesti gsm-puhelimeen, jossa määritellään tarkemmin avun tarve ja laatu. Hälytyksen saaneet henkilöt käynnistävät tarvittavat toimenpiteet kunnan sisällä sekä välittävät viestin eteenpäin tarvittaville henkilöille. Ilomantsin hälytysryhmä on seuraava: Markku Lappalainen kunnanjohtaja Hilkka Ikonen hallintojohtaja Esko Oikarinen perusturvajohtaja Mervi Karttunen johtava lääkäri Marjut Ahokas sivistysjohtaja Olli Summala tekninen johtaja Veijo Kurki kuntatekniikan esimies Jari Ahponen toimitilaesimies Kiinteistönhoitopäivystys Kuntatekniikan päivystys Luottamushenkilöelinten informointi Kunnan luottamushenkilöiden informoinnista vastaa kunnanjohtaja tai hänen sijaisensa hallintojohtaja. Luottamushenkilöille kerrotaan tapahtumista kaikissa tapauksissa. Lyhyiden häiriötilainteiden jälkeen informointi tapahtuu pääsääntöisesti kunnanhallituksen kokouksen yhteydessä. Vakavampien häiriötilanteiden aikana informointi tapahtuu samanaikaisesti valtuuston ja hallituksen puheenjohtajille. Tarvittaessa osastopäälliköt informoivat oman lautakuntansa puheenjohtaja ja/tai lautakunnan jäseniä. 16

18 2.4 Johtaminen häiriö- ja erityistilanteissa Normaaliaikojen häiriö- ja erityistilanteissa kunnan eri osastot vastaavat toimialaansa kuuluvien tehtävien hoitamisesta sekä siihen liittyvästä johtamistoiminnasta. Kullakin osastolla on johtamistoimintaan soveltuvat ja suunnitellut johtamistilat sekä tarvittavat valmiussuunnitelmat. Mikäli normaaliaikojen häiriö- tai erityistilanne vaatii kunnan ylimmän johdon ja osastojen johdon (kunnan johtoryhmän) koollekutsumista järjestetään keskitetty johtaminen johtokeskuksesta. Valmiusorganisaation toiminnan pääperiaatteet muodostuvat seuraavasti: kunnan valmiusorganisaatio koostuu kunnan johtoryhmän ja johtoryhmään nimetyistä tarvittavista yhteistyötahojen edustajista valmiusorganisaatio ja sen johtoryhmä rakentuu normaaliajan organisaation varaan samat henkilöt hoitavat tehtäviä normaalioloista poikkeusoloihin kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajia tulee informoida häiriötilanteesta huomioitava mahdolliset kriisin tuomat lisätehtävät, tehtävämuutokset sekä henkilöstön vajaukset toimintoja pyritään jatkamaan mahdollisimman normaalisti omista toimipaikoista käsin tarvittaessa joidenkin tehtävien osalta toimintaa tehostetaan ja joidenkin osalta vähennetään tehtävien tärkeysluokittelu. 2.5 Johtamispaikat Häiriötilanteissa käytetään normaaleita johtamis- ja työskentelypaikkoja (kokoushuoneita ja omia työhuoneita). Tarvittaessa siirrytään kunnanviraston pohjakerroksessa olevaan poikkeusolojen johtokeskukseen. Poikkeusolojen johtokeskuksen järjestelyt hoidetaan kunnanviraston työntekijöiden toimesta. Johtokeskustyöskentelyä aloitettaessa tilojen ja materiaalien hankinnasta vastaa hallintojohtaja yhteistyössä osastosihteerien kanssa. Tietoliikenneyhteyksien ja laitteistojen toimivuuden tarkastamisesta vastaa hallintojohtaja yhteistyössä atk tuen kanssa. 17

19 2.6 Johtaminen ja tilannetietoisuus Johtokeskus määrittää ensimmäisellä kokoontumiskerralla johtoryhmän kokoonpanon (myös yhteystyötahojen edustajien tarpeellisuuden) ja kuinka usein se kriisin laajuudesta riippuen jatkossa kokoontuu. Johtokeskushenkilöstön kokoontuminen alkaa aina tilannekuvauksen läpikäymisellä. Tilannetietoisuuden muodostamisessa keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa seuraavien asioiden selvittäminen ja ymmärrys siitä: - mitä on tapahtunut, - mistä häiriötilanne johtuu, - ketkä ovat aktiivisia toimijoita tilanteessa, - mitkä ovat häiriötilanteen vaikutukset yhteisölle yleisesti, - mitkä ovat häiriötilanteen vaikutukset omalle toiminnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä häiriön mahdollisesti pitkittyessä, - mitkä ovat tilanteen kehittymisen vaihtoehdot, - mitä toimenpiteitä häiriötilanteen hallitsemiseksi olisi syytä toteuttaa, - mitä muut toimijat tekevät tilanteessa, - ovatko omat resurssit riittäviä, - mitä muita resursseja on mahdollisesti käytettävissä ja miten niitä saadaan käyttöön, - resurssien jakaminen ja priorisointi, - keneltä tarvitsemme tietoa ja - ketkä tarvitsevat tietoa meiltä. Näin sen hetkinen tilannekuva tapahtuneesta käy selville paikalla oleville. Pelastuslaitoksen yhteyshenkilöllä on käytössään Virve - päätelaite, jolla saadaan yhteys pelastuslaitoksen johtokeskukseen. Kunnan johtokeskuksessa on käytössään gsmpuhelimien lisäksi oma sähköpostiosoite sekä Faksi - liittymä. Johtokeskuksen tehtävänä on: kunnan peruspalveluiden turvaaminen ja toimialojen johtaminen tilannetietojen kokoaminen ja tilannekuvan ylläpitäminen kunnan poikkeusolojen muodostelmien osoittaminen pelastustoimintaan 18

20 yhteydenpito pelastustoimen alueen Jokeen, avi-keskuksen Jokeen ja muihin viranomaisiin ohjeiden antaminen väestölle muuttuvista palveluista edellytysten luominen turvallisuustason parantamiselle yhteistyössä alueen pelastustoimen ja muiden yhteistoimintatahojen kanssa osallistuminen onnettomuuksien jälkeisten huolto-, korjaus-, yms. toimenpiteiden johtamiseen Osastopäälliköiden tehtävänä on: johtavaa itsenäisesti omaa osastoaan tilanteissa, jolloin ei tarvita toiminnan yhteensovittamista toimia asiantuntijoina osastonsa asioissa antaa muulle johtokeskukselle tiedot tilanteesta osastollaan tehdä päätöksenteossa tarvittavat esitykset oman osastonsa osalta seurata ja valvoa alansa toimintaa kulloisenkin tehtävän suorittamiseksi pitää yhteyttä oman toimialansa viranomaisiin (toimialueensa kunnissa, avinjoken asiantuntijoihin) edistää oman alansa valmiutta ja väestönsuojelun suorituskykyä Tilannepäällikön (vuoromestari) tehtävänä on: vastata tilannehenkilöstön toiminnasta ja tilannekuvan muodostumisesta koota tilannekuva ja esittää se johtoryhmälle tiedottaa kunnanjohtajaa yllättävistä tilanteen muutoksista Tilannehenkilöstön tehtävänä on: avustavaa henkilöstöä, jotka ylläpitävät tilannekuvaa, viestintää ja suorittavat muita tarvittavia tukitoimenpiteitä. 2.7 Viestinnän ja tiedottamisen peruslinjaukset Normaalioloissa viestinnästä vastaa kunnanjohtaja ja osastopäälliköt oman toimialansa osalta. Häiriötilanneviestinnästä vastaa hallintojohtaja. Viestinnässä käytetään käytettävissä olevia paikallisia välineitä (puhelin, paikallisradio, tv, internetti, paikallislehti yms). 19

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana. ROVANIEMEN KAUPUNGIN POIKKEUSOLOJEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.3.2013 130 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.5.2013 78 1 SOVELTAMINEN Tätä johtosääntöä sovelletaan Rovaniemen kaupungissa

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

1

1 raimo.aarnio@turku.fi 1 VARAUTUMINEN 40 Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa

Lisätiedot

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia - Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia - Jaakko Pekki 23.9.2014 Kriisit suurentavat pienten heikkouksien merkittävyyttä! 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia,

Lisätiedot

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Poikkeusolojen riskianalyysi

Poikkeusolojen riskianalyysi Poikkeusolojen riskianalyysi Vesa-Pekka Tervo riskienhallintapäällikkö Väestönsuojelun neuvottelupäivät, Käpylä, 25.4.2013 KUP:n organisaatio Pelastusjohtaja Apulaispelastusjohtaja Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Sisäisen turavallisuuden strategian valmistelu, Itä-Suomen alueellinen työpaja Kuopiossa 28.10.2016 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Turvallisuuskomitean toiminta 2015 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

Punainen Risti viranomaisten tukena

Punainen Risti viranomaisten tukena Punainen Risti viranomaisten tukena Punaisen Ristin valmiustoiminnalla varaudutaan ennalta suunnitellusti oikea-aikaiseen ja tehokkaaseen toimintaan onnettomuuksien ja erityistilanteiden ennaltaehkäisemiseksi,

Lisätiedot

Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu. 2 Ympäristölautakunta

Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu. 2 Ympäristölautakunta KRISTIINANKAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto / 2009 1 Sisältö Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Sisällys 1 Palvelualueen tehtävät 2 Palvelualueen rakenne 3 Liikelaitokset 4 Perusturvalautakunta ja sen jaostot 5 Lautakunnan ja jaostojen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) nojalla: 1

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

ENSIHUOLTOSOPIMUS. 1. Sopijaosapuolet. Mänttä-Vilppulan kaupunki SPR Mäntän osasto SPR Vilppulan osasto. 2. Sopimuksen kohde

ENSIHUOLTOSOPIMUS. 1. Sopijaosapuolet. Mänttä-Vilppulan kaupunki SPR Mäntän osasto SPR Vilppulan osasto. 2. Sopimuksen kohde ENSIHUOLTOSOPIMUS 1. Sopijaosapuolet 2. Sopimuksen kohde Kuntien viranomaisten kokonaisvastuulla olevien ensihuoltotehtävien, kuten majoituksen, ruokahuollon, vaatteiden ja muiden varusteiden sekä psykososiaalisen

Lisätiedot

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI I KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.5.2003, vsto muuttanut 25.10.2010 77.

Lisätiedot

Äkkilähtö-evakuointiharjoitus

Äkkilähtö-evakuointiharjoitus Punaisen Ristin rooli ensihuollossa Äkkilähtö-evakuointiharjoitus Valmiuspäällikkö Tommi Virtanen SPR, Varsinais-Suomen piiri SPR, Varsinais-Suomen piiri Valmiuspäällikkö Tommi Virtanen Punaisen Ristin

Lisätiedot

Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa

Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa Väestönsuojeluseminaari 30.5.2012 Yliopettaja Jussi Korhonen, Pelastusopisto www.pelastusopisto.fi Kunnan varautumisen ulottuvuuksia Normaalista poikkeavat

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI I KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 - Esitys 9.5.2014 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymä X.X.2014 Voimaantulopäivä

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1043/00.01.01/12 Kaupunginvaltuusto 13.12.2012 38 Voimassa 1.1.2013 alkaen Kaupunginvaltuusto 12.6.2013 102, muutoksia :iin 5 ja 8 Voimassa 13.6.2013 alkaen TOIMIALA

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Lapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä

Lapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä Lapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä Jari Aalto Lääninvalmiusjohtaja Pelastusosasto Lapin lääninhallitus Lapin lääni hätäpuhelut 2005 n. 233 000 puhelua vuodessa. n. 149 000 hätäpuhelua vuodessa.

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET

ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET SISÄASIAINMINISTERIÖ 31.3.2004 SM-2004-01205/Tu-311 Lääninhallitukset Alueiden pelastustoimet Julkinen ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 1 Yleistä Velvoite pelastustoimen palvelutasoa

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö Järvi-Pohjanmaan maaseututoimi Johtosääntö 1 Voimaantulo 1.1.2017 Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus 2 2 Toimivallan siirtäminen 2 3 Suhde muihin säädöksiin

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Mikkeli Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681) Vesihuoltolaitoksen palvelujen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti STM / VM linjaukset 26.5.2016 Maakunnan esivalmistelu 30.6.2017 asti 1 STM / VM viesti 26.5.2016 Esivalmistelu käyntiin kaikissa maakunnissa ennen kesälomakautta. Maakuntien liitot kutsuvat koolle esivalmistelun

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila 4.10.2016 kunnanjohtaja Harri Anttila 1 Teemoja Luottamus turvallisuuden

Lisätiedot