JULKINEN ETELÄ KARJ LAPPEENRANTA JULKINENN

Transkriptio

1 1 JULKINEN ETELÄ KARJ JALAN PELASTUSLAITOS LAPPEENRANTA ÖLJYVAHINKOJENTORJUNTASUUNNITELMA JULKINENN

2 2 ÖLJYVAHINKOJENTORJUNTAOHJEEN VAHVISTUSSIVU Etelä Karjalan pelastuslautakunta PÄÄTÖS LAPPEENRANTA SÄÄDÖSPERUSTEET: Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) Laki öljysuojarahastosta (1406/2004) Valtioneuvoston asetus öljysuojarahastosta (1409/2004) Pelastuslaki (379/2011) LIITTYY ASIAKIRJOIHIN: A. Etelä Karjalan pelastuslaitoksen johtosääntö B. Etelä Karjalan pelastuslaitoksen toimintasääntö C. Etelä Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös D. Etelä Karjalan pelastuslaitoksen johtamisohje E. Etelä Karjalan pelastustoimen yhteistoimintasopimus 2013 Pelastuspäällikkö ÖLJYVAHINKOJENTORJUNTAOHJEEN VAHVISTAA KAAKKOIS SUOMEN ELINKEINO, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Kaakkois Suomen ELY keskus PÄÄTÖS KOUVOLA SÄÄDÖSPERUSTEET: Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) Laki öljysuojarahastosta (1406/2004) (1674/2009) Valtioneuvoston asetus öljysuojarahastosta (1409/2004) SÄILYTYSAIKA Säilytettään toistaiseksi

3 3 OHJEEN KÄSITTELY JA MUUTOSTIEDOT ASIA TARKASTETTU HYVÄKSYTTY PVM HUOMAUTUKSET

4 4 Sisällysluettelo Yleistä... 5 Perusteet... 7 Määritelmät... 8 Pelastuslaitoksen hallinnollinen organisaatio... 9 Pelastuslaitoksen toiminnallinen organisaatio Pelastuslaitoksen öljyvahinkojentorjunnan johtajat ja tilannepaikan johtajat Suomen ympäristökeskuksen öljyvahinkojentorjunnan johtaminen Kuntien öljyvahinkojentorjuntaan osallistuvat viranomaiset ja laitokset Yhteistoiminta öljyn varastoijien, sataman, telakan tms. laitoksen kanssa Öljyvahinkojentorjunnan järjestäminen Öljyvahinkojentorjuntamuodostelmien hälyttäminen ja viestiliikenne Öljyvahingon vaara aiheuttavat kohteet, riskien arviointi ja erityisesti suojeltavat kohteet Öljyvahinkojentorjuntavalmiuden edellyttämä kalustotaso Öljyvahingontorjunta, jälkitorjunta ja torjuntakustannusten vastuut Öljyvahinkojentorjunta Saimaan kanavan vuokra alueella Öljyvahingon torjuntajätteen käsittely Öljyvahinkojen ennaltaehkäisy ja valvonta Öljyntorjuntakaluston ylläpito ja hankinta Öljyntorjuntakoulutus ja harjoitukset Saimaan yhteistoimintaharjoitukset pelastuslaitosten ja muiden viranomaisten kesken Liitteet: Öljyvahingon hoitamisohje 2013 Riskiruutu kartta aineisto vastealueittain Etelä Karjalan maakunnan pohjavesialuekartat Etelä Karjalan maakunnan luonnonsuojelualueet Torjuntakalusto palokunnittain ja kalustoryhmittäin sekä öljyntorjunta prosentti Öljyntorjunta alukset Öljyntorjunta varastoselvitys Saimaan kanavan vuokra alueen kartta ja sopimus

5 5 Yleistä Etelä Karjalan pelastuslaitos vastaa öljyvahinkojen torjuntaviranomaisena öljyvahinkojen torjunnasta, alusöljyvahinkojentorjunnasta, ennaltaehkäisystä ja öljyntorjuntaan kunnille kuuluvasta jälkitorjunnasta Etelä Karjalan maakunnan alueella seuraavissa kunnissa: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Suomen valtio on tehnyt valtiosopimuksen Venäjän federaation kanssa Saimaan kanavan vuokraalueesta. Valtiosopimuksen mukaan Venäjä vuokraa omalla puolellaan olevan Saimaan kanavan ja siihen liittyvän alueen Suomelle. Vuokrasopimus on solmittu 50 vuodeksi. (karttaliite) Liikennevirasto ja Etelä Karjalan pelastuslaitos ovat sopineet, että Etelä Karjalan pelastuslaitos vastaa Saimaan kanavan vuokrasopimuksessa Suomen osapuolen velvoitteista vuokra alueella sopimuksessa määrätyillä ehdoilla. Sopimuksen piiriin kuuluvat pelastuslain 379/ mukaiset pelastustoimintatehtävät kun ne koskevat Saimaan kanavan henkilöstöä, kanavaliikennettä, kanavalaitteita ja kanava aluetta. Lisäksi sovelletaan pelastustoimintatehtävissä mitä on säädetty öljyvahinkojentorjuntalaissa 1673/2009, meripelastuslaissa 1145/2001, merilaissa 674/1994, ilmailulaissa 1194/2009 tai muussa laissa pelastustoimen tehtävistä. (sopimusliite)

6 6 Etelä Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasoon vuosille on öljyntorjunnan osalle kirjattu palvelutaso tavoitteeksi: Etelä Karjalan pelastuslaitos vastaa tehokkaasti öljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Etelä Karjalan pelastuslaitos toimii öljyvahinkojen torjuntalain mukaisena kuntien nimeämänä jälkitorjunta viranomaisena. Yhteistyötä kehitetään Saimaan alueen muiden pelastuslaitosten kanssa öljyvahinkojentorjunnan osalta. Henkilöstölle järjestetään ammatillista lisäkoulutusta öljyvahinkojentorjunnassa. Öljyvahinkojen torjuntaa kehitetään suunnitelmallisesti hyväksytyn öljyvahinkojentorjuntasuunnitelman mukaisesti. Päätös palvelutasosta Etelä Karjalan pelastuslaitos vastaa tehokkaasti öljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Etelä Karjalan pelastuslaitos toimii öljyvahinkojen torjuntalain mukaisena kuntien nimeämänä jälkitorjuntaviranomaisena. Sopijakunta vastaa jälkivahinkojen torjunnasta alueellaan. Tätä tehtävää varten pelastuslaitokselle perustetaan päätoiminen päällystövirka vuonna Öljyvahinkojen torjunta ja siihen liittyvät hankinnat ja investoinnit suoritetaan hyväksytyn öljyvahinkojentorjuntasuunnitelman mukaisesti. Ympäristöön vaikuttavien onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja niihin varautumiseen on Suomessa muuttuneen EU lainsäädännön myötä kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Valtaosa muutoksista ja varautumispaineista on kohdennettu niihin toiminnanharjoittajiin joiden toiminta voi aiheuttaa ympäristövahinkoja. Viranomaisten tai niihin rinnastettavien tahojen varautumisesta mainittakoon mm. tiehankkeiden yhteydessä suoritetut mittavat pohjavesialueen suojaukset. Etelä Karjalan maakunnan alueella ei onneksi, kuljetuksia lukuun ottamatta, ole sellaisia merkittäviä toimijoita joidenka toiminta edellyttäisi, erityisesti öljyvahinkojen torjunnassa, toimintakulttuurin muutosta pelastuslaitoksen suorittamaan öljyvahinkojen torjuntaan. Nämä toimijat ovat muualla jopa maamme ulkopuolella ja tarvittaessa pelastuslaitoksen torjuntakalustoa ja ehkä henkilöstöäkin on siirrettävä toiminta alueemme ulkopuolelle nopeasti palokunnan tapaan. Pelastuslaitoksen kalustostrategiaan em. vaikuttaa siten että valmiuksia nopeaan kaluston siirtoon ja ensimmäisen vaiheen öljyntorjuntaan vesistöalueella on tarkoituksenmukaisesti parannettava mm kontti, vene ja öljyntorjuntapuomikalustoa kehittämällä. Vieläkin suurempi merkitys tulee olemaan yhteistoiminnalla naapuripelastusalueiden sekä muiden öljyntorjuntaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Etelä Karjalan pelastuslaitoksen organisaatio on kuitenkin ensisijaisesti vastuussa öljyvahinkojenja jälkivahinkojentorjunnasta toimialueellaan. Tavoitteena on että tällä lakisääteisellä ja sopimusperusteisella vastuualueellamme tieto, taito ja osaamistaso olisi asiantuntijatasolla valmiudet vastata öljyvahinkojentorjunnan ja jälkitorjunnan erityiskysymyksistä. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma täydentää erityissuunnitelmana Etelä Karjalan pelastuslaitoksen muita suunnitelmia. Torjuntasuunnitelmassa on otettu huomioon, mitä Ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen asiaa koskevissa ohjeissa on mainittu ja mitä Kaakkois Suomen ympäristökeskus on öljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä esittänyt. Torjuntasuunnitelma on voimassa toistaiseksi. Sitä voidaan myöhemmin täydentää, tarkistaa tai muuten muuttaa.

7 7 Etelä Karjalan pelastuslaitoksen laatiman öljyvahinkojentorjuntasuunnitelman vahvistaa Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus. Suunnitelmassa tapahtuva muutos on saatettava vahvistettavaksi, jos muutoksella on olennaista vaikutusta öljyvahinkojen torjuntavalmiuteen tai kalustoon. Käyttö ja hankintakustannuksia koskevien kohtien tarkistaminen tapahtuu joka neljäs vuosi. Suunnitelmassa määritellään myös ne tärkeät pohjavesialueet, joilla on voimassa öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevat määräykset (KTM p 344/1983). Perusteet Öljyvahinkojentorjuntasuunnitelman perusteet määräytyvät öljyntorjunta ja ympäristövahinko lainsäädännön ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaan: Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta (636/1993, 700/2000 ja 1410/2004) Laki öljysuojarahastosta (1406/2004)(1674/2009) Valtioneuvoston asetus öljysuojarahastosta (1409/2004) Pelastuslaki (379/2011) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) Laki (81/1998) ja Asetus (717/1998) ympäristövahinkovakuutuksesta Laki eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta (383/2009) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Jätelaki 646/2011 Vesilaki (264/1961) Valtioneuvoston asetus eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta (713/2009) Merensuojelulaki (1415/1994) Kauppa ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista /344 Kuntien ympäristönsuojelumääräykset Etelä Karjalan pelastustoimen yhteistoimintasopimus 2013 Etelä Karjalan pelastustoimen palvelutasopäätös Voimassa Etelä Karjalan pelastuslaitos johtamisohje 2012

8 8 Määritelmät Öljy Kivennäisöljyä kaikissa muodoissaan, raakaöljy, polttoöljy, öljyliete, öljyjäte ja jalostetut tuotteet mukaan luettuina, sekä öljypitoista seosta ja jätettä. Öljyvahinko Maa alueen öljyvahinkoa ja alusöljyvahinkoa Muu haitallinen aine Muuta sellaista ainetta kuin öljyä, jonka joutuminen maaperään tai vesistöön saattaa aiheuttaa pilaantumista. Alus Merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 1 luvun 2 :n 14 kohdassa tarkoitettua vesikulkuneuvoa. Maa alueen öljyvahinko Maa alueella tapahtuvaa vahinkoa tai haittaa, jonka maahan tai veteen joutunut öljy aiheuttaa ihmiselle tai ympäristölle likaamalla, turmelemalla tai pilaamalla maaperää, vesiä, kasvillisuutta, eläimistöä, laitteita tai rakenteita. Alusöljyvahingolla Aluksesta aiheutuvaa tapahtumaa tai samaa alkuperää olevaa tapahtumasarjaa, joka johtaa tai saattaa johtaa öljypäästöön ja joka vaarantaa tai saattaa vaarantaa vesistön tai rannikon tilan tai niihin liittyviä etuja, ja joka vaatii kiireellisesti suoritettavia toimia. Jälkitorjunta Öljyvahingon torjuntaa, jota tehdään öljyn pilaaman maaperän, pohjaveden ja rannikon puhdistamiseksi ja kunnostamiseksi sen jälkeen, kun välttämättömät torjuntatoimet vahingon rajoittamiseksi ja öljyn keräämiseksi on tehty.

9 9 Pelastuslaitoksen hallinnollinen organisaatio Pelastuslaitoksen yleistä hallintoa hoitavat isäntäkunta mallin mukaisesti Lappeenrannan kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja sen alainen, kuntalain mukainen, m Etelä Karjalan pelastuslautakunta sekä pelastusjohtaja, jolla tarkoitetaan pelastustoimilain tarkoittamaa palopäällikköä sekä aluepalopäällikköä.

10 10 Pelastuslaitoksen toiminnallinenn organisaatio Pelastuslaitoksen toiminta on organisoitu kolmeen tulosvastuulliseen tulosyksikköön. 1) 2) 3) Riskienhallinta Pelastustoiminta Ensihoito Tulosyksiköiden päällikköinä pelastusjohtajan alaisuudessa toimivat riskienhallintapäällikkö, pelastuspäällikkö ja sairaankuljetuspäällikkö. Pelastustoiminnan vastuualueen tehtävänä on tuottaa palvelutasopäätöksenn määrittelemät pelastustoiminnan palvelut pelastustoimen alueella. Huolehtia pelastustoimintaan varautumisesta ja pelastustoiminnasta (sammutus ja pelastustoiminta, öljyvahinkojentorjunta ja palokuntakoulu tus, vapaaehtoispalokuntatoiminta ja muu vapaaehtoistoiminta sekä toimintavalmiuden ylläpito) ja vastaa sopijakuntien osalta öljyvahinkojenn torjuntalain (1673 / 2009) 2 10 :ssä tarkoitetusta kunnan öljyvahinkojen jälkitorjuntaviranomaisen tehtävistä.

11 111 Pelastustoimintaan ja siihen varautumista varten sekä muiden tehtävien suorittamista varten pelastustoimen alue jaetaan Imatran, Lappeenrannan ja Länsi Saimaan palvelualueisiin. Palvelualueen vastuuhenkilönä toimii palvelualueen palopäällikkö. Pelastuspäällikön alaisuudessa toimivan palvelualueen palopäällikön nimeää pelastusjohtaja pelastuspäällikön esityksestä. Palopäällikön tehtävänä on johtaa ja valvoa pelastustoiminnan vastuualueellee määrättyjen tehtävien suorittamista ja asetettujen tavoitteiden toteutumisestaa palvelualueellaan, toimia palvelualueen kuntienn yhteyshenkilönä sekää suorittaa muut pelastuspäällikönn määräämät tehtävät.

12 12 Pelastuslaitoksen öljyvahinkojentorjunnan johtajat ja tilannepaikan 21 :n johtajat Etelä Karjalan pelastuslaitoksen päällystöpäivystäjät toimivat öljyvahinkojen torjuntalainn mukaisenaa torjuntatyön johtajina. Öljyvahinkojen torjuntalain 24 :n mukaann torjuntatöiden johtaja päättää milloin öljyvahinko ei enää vaadi torjuntatoimenpiteitä. Torjuntatyönjohtaja määrää tarvittaessa henkilön toimimaan tilannepaikan johtajana. Tilannepaikan johtaja johtaa toimintaa onnettomuuspaikalla pelastustoim minnan johtajan alaisuudessa. Torjuntatyönjohtajan ja tilannepaikan johtajan tulee olla yhteydessää toisiinsa ja sopia tehtävän suorittamisesta. Öljyvahinkojentorjunnan johtamisessa noudatetaan pelastuslaitoksen johtamisohjetta 2012 sekä toiminnasta öljyvahinkotilanteissa laaditaann tämän suunnitelman liitteeksi erillinen öljyvahinkojen hoitamisohje. Suomen ympäristökeskuksen öljyvahinkojentorjunnan johtaminenn Jos alusöljyvahinko on sattunut tai t sen vaaraa uhkaa yhtä useammalla pelastustoimen alueella taikka jos vahinko tai sen vaara on niin suuri, ettei alueen pelastustointa kohtuudella voida vaatia yksin huolehtimaan torjuntatöistä, tai jos torjuntatoimet kestävät pitkään taikka siihen muuten on erityistä syytä, Suomen ympäristökeskus voi ottaa torjunnan vastuulleen ja asettaa torjuntatöiden johtajan.

13 13 Kuntien öljyvahinkojentorjuntaan osallistuvat viranomaiset ja laitokset Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. Kuntien on lisäksi nimettävä yhteyshenkilö öljyvahinkojen jälkitorjuntaan. Kuntien jälkitorjuntayhteyshenkilöt ja eri virastojen ja laitosten osallistuminen öljyvahinkojentorjuntaan on esitetty alla olevassa taulukossa. Kunta Yhteyshenkilö Muu resurssi Imatra Tuotantopäällikkö Ville Pesu Työnjohtaja Olli Seppänen yhteyshenkilö jälkitorjuntaan Öljyvahinkojentorjunta apu 8 16: KA 4 kpl, TR 5 kpl, henkilöt 13 kpl (1 h / käytössä 8 h) 16 8: KA 8 kpl, TR 8 kpl, henkilöt 10 kpl (2h / käytössä 8 h) Urakoitsijat (ei sopimuksia) Ikonen Risto Jäkärä Markku Koneurakointi Ovaska Oy Maansiirtoliike Ikävalko Oy Parvinen Toni Saarinen Heikki Vesterinen Jarmo, Kaakkois Suomen Kone ja Kuljetus Lankinen Leo Koivunen Kalle Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ympäristönsuojelusihteeri Juha Tervonen Tekninen päivystäjä Tekninen johtaja Ari Pöllänen Kunnanrakennusmestari Rauno Hokkanen Päivystys ja vikailmoitukset Yhteyshenkilö jälkitorjuntaan Arkena 8 16 välisenä aikana mahdollista saada tilanteesta riippuen 1 7 miestä ja yksi traktori öljyntorjuntaan. Yhteyshenkilö jälkitorjuntaan Öljyvahinkojentorjunta apu Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Maanrakennusmestari Olli Syrjänen Osastopäällikkö Vesa Roiko Jokela Kunnanrakennusmestari Jari Rämä Yhteyshenkilö jälkitorjuntaan Yhteyshenkilö jälkitorjuntaan Yhteyshenkilö jälkitorjuntaan 8 16: 3 5 henkilöä, kuorma auto, 1h /käytössä 8h 16 8: 3 5 henkilöä sovittaessa

14 14 Yhteistoiminta öljyn varastoijien, sataman, telakan tms. laitoksen kanssa Paikallista ja alueellista öljyvahinkojen torjuntaa voidaan tarvittaessa tehostaa seuraavilta viranomaisilta saatavalla virka avulla tai muutoin näiden apuun turvautuen. Laitos tai yksikkö Toimiala Kunta Yhteistoiminnan muoto tai peruste KSELY Liikenne ympäristö Kouvola Palvelun tilaaja, asiantuntija, virka apu SYKE Ympäristönsuojelu Hki / Savonlinna Päivystys, johtaminen, asiantuntija, kalustoapu KSR /SLMV Rajaviranomainen Imatra /HKI Sopimusperusteinen, virka apu, asiantuntija Liikennevirasto Liikenne Lappeenranta Saimaan kanava, VTS Liikenteenturvallisuus virasto alusturvallisuus Lappeenranta virka apu, asiantuntija Finnpilot alusturvallisuus Lappeenranta Asiantuntija, kalustoapu Poliisi turvallisuus, tutkinta Lappeenranta virka apu PV maanpuolustus Lappeenranta virka apu VR Rataliikenne Imatra asiantuntija, kalustoapu UPM Puunjalostus Etelä karjala kalustoapu STORA ENSO Puunjalostus Etelä Karjala kalustoapu METSÄ GROUP Puunjalostus Etelä Karjala kalustoapu Laitaatsillan telakka aluskorjaus Savonlinna Korjaustoiminta Pohjois Savon pelastuslaitos Öljyntorjunta Kuopio Öljyntorjuntakomppania, virka apu ja tilannekuva Pohjois Karjalan pelastuslaitos Öljyntorjunta Joensuu Öljyntorjuntakomppania, virka apu ja tilannekuva Etelä Savon pelastuslaitos Öljyntorjunta Mikkeli Öljyntorjuntakomppania, virka apu ja tilannekuva Kymenlaakson pelastuslaitos Öljyntorjunta Kotka Öljyntorjuntakomppania, virka apu ja tilannekuva Itä Uudenmaan pelastuslaitos Öljyntorjunta Porvoo Lintukontit, virka apu WWF Suomi Öljyntorjunta Helsinki Torjuntahenkilöstöapu Turvallisuusneuvonantaja kuljetusliikkeet Etelä Suomi Asiantuntija, kalustoapu Finferries Lossiliikenne Savonlinna Kalustoapu

15 15 Öljyvahinkojentorjunnan järjestäminen Etelä Karjalan pelastusalueen öljyvahinkojentorjunta mitoitetaan vastaamaan alueen riskejä ja onnettomuusuhkia siten, että toiminta on tehokasta. Torjuntatoimenpiteiden järjestelyt suunnitellaan myös sellaisten onnettomuuksien varalta, joissa alueen pelastustoimen omat voimavarat eivät riitä. Tällaisissa onnettomuustilanteissa yhteistyötahoja ovat öljyvahinkojentorjuntalain tarkoittamat yhteistoimintaviranomaiset, vapaaehtoiset järjestöt sekä lähialueiden pelastuslaitosten öljyvahinkojentorjuntaresurssit. Öljyvahinkojen torjuntatoimenpiteisiin osallistuvat Etelä Karjalan pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö sekä sopimuspalokunnat. Palokuntasopimuksissa on määritelty palokunnan palokuntaluokka, lähtöaika ja toimintakykyvaatimukset, vahvuudet ja mahdolliset erikseen sovittavat erityistehtävät. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden taso määritellään palvelutasopäätöksessä. Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrä on mitoitettu siten, että onnettomuuksiin voidaan toimintavalmiusaikojen puitteissa ja eri vuorokauden aikoina vastata viivytyksettä ja tehokkaasti pelastusjoukkueen vahvuisella kokoonpanolla. Pelastuslaitoksen henkilökunnasta ja alueen sopimuspalokunnista pyritään muodostamaan erillinen öljyn ja ympäristövahinkojentorjuntaan erikoistunut komppania joka koulutetaan ja varustettaan siten, että se pystyy itsenäiseen toimintaan mm. rantojen suojauksessa tms. toiminnassa pelastuslaitoksen toiminta alueella ja sen ulkopuolella. Pelastuspäällikkö määrää Etelä Karjalan öljyvahinkojentorjuntakomppaniaan kuluvat palokunnat. Öljyntorjuntakomppanian vahvuus on noin 150 henkilöä. Etelä Karjalassa on päätoimista henkilöstöä ympäri vuorokauden kahdella paloasemalla: Imatralla ja Lappeenrannassa. Lisäksi Joutsenossa on arkipäivisin klo 8 16 toimintavalmiudessa päätoimista henkilöstöä. Päätoiminen henkilöstö muodostuu päällystöstä, alipäällystöstä, miehistöstä sekä tukipalveluista. Etelä Karjalassa palokunnat on jaettu päätoimisten palokuntien lisäksi viiteen luokkaan. Valmiuspalokunta on palokunta, joka on vaikutusalueensa ainoa palokunta tai osallistuu pääsääntöisesti kaikkiin alueensa hälytystehtäviin. Valmiuspalo kunnan ensilähdön pelastusyksikön keskimääräinen lähtöaika on enintään 5 minuuttia ja tavoitevahvuus esimies ja viisi miestä, mutta vähintään 1+3, jonka täydentyminen tavoitevahvuuteen on suunniteltu siten, että pelastustoiminta voi jatkua tilanteessa tehokkaasti ja turvallisesti. Täydennyspalokunta on valmiuspalokuntaa täydentävä palokunta. Täydennyspalokunnan ensilähdön pelastusyksikön keskimääräinen lähtöaika on enintään 10 minuuttia ja tavoitevahvuus esimies ja viisi miestä, mutta vähintään 1+3, jonka täydentyminen tavoitevahvuuteen on suunniteltu siten, että pelastustoiminta voi jatkua tilanteessa tehokkaasti ja turvallisesti. Tukipalokunta on palokunta, joka hälytetään pääsääntöisesti valmius ja täydennyspalokuntia tukeviin tehtäviin. Palokunnan tulee kuitenkin kyetä itsenäisesti hoitamaan tavanomaiset sammutus ja pelastustehtävät. Tukipalokunnan ensilähdön pelastusyksikön keskimääräinen lähtöaika on enintään 20 minuuttia.

16 16 Reservipalokunta on muita palokuntia täydentävä palokunta, joka hälytetään lähinnä suurpaloihin, muihin laajoihin onnettomuuksiin tai kiireettömiin tehtäviin. Reservipalokunnan ensilähdön pelastusyksikön lähtöaika voi olla yli 20 minuuttia. Pelastustoimen alueella on tällä hetkellä 28 sopimuspalokuntaa, joista 23 vapaaehtoista palokuntaa ja kaksi tehdaspalokuntaa. Näiden lisäksi alueella on kolme sivutoimisten palomiesten miehittämää paloasemaa. Sopimuspalokuntien uudet sopimukset ovat voimassa lähtien toistaiseksi. Öljyvahinkojentorjuntaan osallistuvat palokunnat / asemat sekä johtaminen palvelualueittain huomioiden lähtöaika, sopimuksen mukainen vahvuus ja peruskoulutettu/kokonaishenkilöresurssi huomioiden johtamistoiminta sekä tukipalvelut sekä toiminnankuvaus. Öljyntorjuntakomppaniaan osallistuminen on merkitty vihreällä. Palokunta Palokuntaluokka Lähtöaika Lähtövahvuus Henkilöstöä Toiminnankuvaus REK 31 Päätoiminen 5 minuuttia 1 (24 / 7) 1 johtaminen REK 32 Päätoiminen 5 minuuttia 1 (24 / 7) 1 johtaminen EKP JOKE Päätoiminen 5 minuuttia 1 (virka aika) 16 Johtamisen tuki EKP Lappeenranta Päätoiminen 1 minuuttia 1+5 (24 / 7) 30 / 30 Torjuntatoimenpiteet MÖ/AÖ EKP Joutseno Valmiuspalokunta 5 minuuttia 1+3 (24 / 7) 14 / 32 Torjuntatoimenpiteet MÖ/AÖ Nuijamaan VPK Täydennyspalokunta 10 minuuttia / 32 Torjuntatoimenpiteet MÖ/AÖ Tirilän VPK Täydennyspalokunta 10 minuuttia / 25 Torjuntatoimenpiteet MÖ Vainikkalan VPK Täydennyspalokunta 10 minuuttia / 19 Torjuntatoimenpiteet MÖ Lappeenrannan VPK Tukipalokunta 10 minuuttia / 25 Torjuntatoimenpiteet MÖ Hytin VPK Tukipalokunta 10 minuuttia / 25 Torjuntatoimenpiteet MÖ Lauritsalan VPK Tukipalokunta 10 minuuttia / 23 Torjuntatoimenpiteet MÖ/AÖ Rutolan VPK Tukipalokunta 15 minuuttia / 20 Torjuntatoimenpiteet MÖ E S järvipelastus Reservi palokunta 20 minuuttia 2 Torjuntatoimenpiteet AÖ EKP Imatra JOKE Päätoiminen 5 minuuttia 1 (virka aika) 6 Johtamisen tuki EKP Imatra Päätoiminen 1 minuuttia 1+5 (24 / 7) 24 / 24 Torjuntatoimenpiteet MÖ/AÖ Parikkalan VPK Valmiuspalokunta 5 minuuttia / 25 Torjuntatoimenpiteet MÖ Rautjärven VPK Valmiuspalokunta 10 minuuttia / 23 Torjuntatoimenpiteet MÖ Ruokolahden VPK Valmiuspalokunta 5 minuuttia / 25 Torjuntatoimenpiteet MÖ/AÖ Saaren VPK Valmiuspalokunta 5 minuuttia / 18 Torjuntatoimenpiteet MÖ Simpeleen VPK Valmiuspalokunta 5 minuuttia / 21 Torjuntatoimenpiteet MÖ Särkisalmen VPK Valmiuspalokunta 5 minuuttia / 15 Torjuntatoimenpiteet MÖ Uukuniemen VPK Valmiuspalokunta 10 minuuttia / 12 Torjuntatoimenpiteet MÖ Imatran VPK Täydennyspalokunta 10 minuuttia / 31 Torjuntatoimenpiteet MÖ/AÖ Tainionkosken VPK Täydennyspalokunta 10 minuuttia / 23 Torjuntatoimenpiteet MÖ/AÖ Stora Enso TPK Reservi palokunta 10 minuuttia / 25 Torjuntatoimenpiteet MÖ/AÖ Ovako TPK Reservi palokunta 10 minuuttia / 19 Torjuntatoimenpiteet MÖ Imatran järvipelastus Reservi palokunta 20 minuuttia 2 Torjuntatoimenpiteet AÖ EKP Länsi Saimaa Päätoiminen 5 minuuttia 1 (virka aika) 2 Johtamisen tuki EKP Luumäki Valmiuspalokunta 5 minuuttia / 46 Torjuntatoimenpiteet MÖ EKP Savitaipale Valmiuspalokunta 5 minuuttia / 30 Torjuntatoimenpiteet MÖ Lemin VPK Valmiuspalokunta 5 minuuttia / 32 Torjuntatoimenpiteet MÖ Taipalsaaren VPK Täydennyspalokunta 5 minuuttia / 35 Torjuntatoimenpiteet MÖ/AÖ Ylämaan VPK Täydennyspalokunta 10 minuuttia / 11 Torjuntatoimenpiteet MÖ Kuivasensaaren VPK Reservi palokunta 30 minuuttia / 17 Torjuntatoimenpiteet MÖ 260 / 689

17 17 Öljyvahinkojentorjuntamuodostelmien hälyttäminen ja viestiliikenne Yksiköiden hälyttäminen torjuntatehtäviin tapahtuu Kuopion hätäkeskuksen kautta. Etelä Karjalan maakunta on maantieteellisiin vastealueisiinn joihin pelastuslaitos on o määritellyt onnettomuus on tyypin ja sen suuruuden mukaisesti hälytettävät yksiköt. Hälytysvasteiden suunnittelussa huomioitu hätäkeskuslaitoksen ohjeistus, paikalliset olosuhteet, naapuripelastustoimen alueilta saatava apu sekä erikoiskaluston tarve. Toimintaa johtava pelastusviranomainen vastaa siitä että hälytetty muodostelma on oikea ja riittävä.

18 18

19 19

20 20 Torjuntatoimenpiteisiin hälytetytt muodostelmat ovat yhteydessä toisiinsa virve verkon kautta. Etelä Karjalan pelastuslaitoksen viestiliikenn ne rutiinit ja puheryhmät on määritelty pelastuslaitoksen viestiohjeessa Esimerkki vastealuekartasta ja Kuopion hätäkeskuksen, pelastusviranomaisenn ja yhteistoimintaviranomaisten välisestä viestiliikenteestä:

21 21 Öljyvahingon vaara aiheuttavat kohteet, riskien arviointi ja erityisesti suojeltavat kohteet Öljyvahingonriskit eli päästöt maaperään tai vesistöön vaihtelevat maakunnan sisällä. Öljyvahinkoriskejä arvioitaessa käytettään samaa riskiruutuaineistoa kuin pelastustoimen toimintavalmiuden valtakunnallisessa arvioinnissa. Riskiruudun koko on 1 km x 1 km. Riskiruudun sisällä arvioidaan öljyvahinko vaaraa ja sen vaikutuksia suhteessa alueen asujaimistoon, luontoarvoihin, pohjaveteen, liikenteeseen ja öljytuotteiden kuljettamiseen, varastointiin ja käyttöön. Riskiruutukartta on suunnitelman liitteenä. Riskiluokka määritellään jokaiselle riskiruudulle. Riskiluokka määräytyy kullekin ruudulle mallin avulla arvioidun riskitason perusteella ja todennäköisen onnettomuuden mahdollisten vaikutuksien perusteella. Riskitason tarkoituksena on osoittaa, missä ruuduissa tapahtunut öljyvahinko aiheuttaa merkittävät haittavaikutukset ihmisille ja ympäristölle. Lisäksi määritellään ja arvioidaan merkittävät riskikohteet. Riskikohde on sellainen kohde, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran. Riskikohteiden arvioinnissa määritetään onnettomuusriski, joka muodostuu onnettomuuden todennäköisyydestä ja onnettomuuden mahdollisista seurausvaikutuksista. Onnettomuusriskin arvioinnin perusteella valitaan riskienhallintakeinot, joita ovat ensisijaisesti riskin poistaminen, riskin pienentäminen tai onnettomuuksien seurausvaikutusten pienentäminen. Riskikohteissa onnettomuuksien omatoiminen ehkäiseminen ja valvonta sekä vahinkojen rajoittaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä. Riskin hallitseminen on tarkoituksenmukaista suunnitella siten, että myös riskikohteissa palvelutasopäätöksen mukaisella pelastustoiminnan toimintavalmiudella kyetään tilanne saamaan hallintaan. Onnettomuuksien estämiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi tehdyt ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja omatoiminen varautuminen ovat tässä keskeisiä tekijöitä. Riskiluokat määräytyvät seuraavien reunaehtojen mukaisesti: 1. Vaarallisuus ja haitta ihmisille asukastiheys Taajama on Tilastokeskuksen määritelmän mukaan vähintään 200 asukkaan rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Haja asutusalue on alue, jolla on enintään 200 asukkaan rakennusryhmiä. Rakennusten välinen etäisyys haja asutusalueella on yleensä pidempi kuin 200 metriä. 2. Vaarallisuus ja haitta pohjavesille Pohjavesialueet I ja II sekä pohjaveden käyttö vedenottamoiden suoja alueet 3. Luonnonsuojelukohteet Natura alueet ja muut viralliset suojelualueet 4. Öljytuotteiden kuljettaminen Kuljetusreitit 5. Öljytuotteiden varastointi Suurteollisuus, voimalaitokset jakeluasemat ja muu varastointi

22 22 Riskiluokka I ruutu Taajama Suurteollisuus, erityinen riskikohde Pohjavesialue I luokka, vedenottamo Merkittävä kuljetusreitti valtatie, kantatie tai rautatie, Onnettomuudesta aiheutuu tai voi aiheutua välitön päästö vesistöön Rajavesistö Varastoitavan öljyn määrä yli l Riskiluokka II ruutu Taajama Pohjavesialue II luokka, vedenoton kannalta mahdollinen Haja asutusalue merkittävä kuljetusreitti valtatie, kantatie tai rautatie, alusliikenteen syväväylän riskipaikka Luonnonsuojelualueet varastoitavan öljynmäärä yli l Riskiluokka III ruutu Haja asutusalue Pohjavesialue II luokka Varastoitavan öljynmäärä yli l Riskiluokka IV ruutu Haja asutusalue Pohjavesialue III Pohjavesialueet asutuksen ja liikenteen ulkopuolella luokasta riippumatta Erityisesti öljyvahingolta suojattavia erityiskohteita ovat: Pohjavesialueet, raakavedenottopaikat, asutusalueet, luonnontieteelliset tutkimusasemat, luonnonsuojelukohteet, uimarannat ja leirintäja ulkoilualueiden rannat, asutut rannat ja matkailuyritysten rannat, vene ja kalastussatamat, rajavesistöt ja kalankasvattamot. Saimaan alueen alusliikenteessä tapahtuva öljyvahinko on ehkä todennäköisin vahinkotilanteessa joka tapahtuu jossain 26 etukäteen riskialttiimmaksi syväväylänosuudeksi määritellyssä paikassa. Riskipaikoista yksi sijaitsee Etelä Karjalassa. Suuren öljyvahingon aiheuttama riski vesistöön on lisäksi huomioitava vesistöjen äärellä olevien suurten öljyvarastojen osalta sekä maantie ja rautatiekuljetusten osalta reittien kulkiessa vesistöjen äärellä. Öljyvahingon suuruus, johonka on öljyvahinkojen torjunnassa maksimissaan varauduttava, on suuruudeltaan 300 m 3. Alusöljyvahingon suuruus Saimaalla on korkeitaan 10 % em. maksimivahingosta. Rajavesistön riskit ja mahdollinen valtakunnan rajan ylittävä öljyvahinko pyritään hallitsemaan mahdollisimman tehokkaasti. Torjuntatoimenpiteet rajavesistössä suunnitellaan etukäteen. Ilmoitus öljyvahingosta lähtee välittömästi Kaakkois Suomen rajavartiostolle edelleen välitettäväksi Venäjän puolelle.

23 23 Riskikohde / suojeltava kohde Kunta osoite/sijainti/pituus Riskin laatu / Huomioitavat seikat Tieliikenne, kuljetukset, onnettomuus todennäköisyys, merkittävät kohteet VT 6 Luumäki 40 km Pohjavesialuetta, kuljetukset, suojaus vajaa Lappeenranta 50 km Pohjavesialuetta, kuljetukset, suurin osa suojattu Imatra 14 km Pohjavesialuetta, kuljetukset, suurin osa suojattu Ruokolahti 10 km Pohjavesialuetta, kuljetukset, suojaus vajaa Rautjärvi 24 km Pohjavesialuetta, kuljetukset, suojaus vajaa Parikkala 50 km Pohjavesialueita, kuljetukset, suojaus vajaa VT 26 Taavetti Hamina Luumäki 16 km Kuljetukset KT 378 Taavetti Savitaipale Luumäki 12 km Kuljetukset, Huopaisenvirta Savitaipale 20 km Kuljetukset VT 13 Lpr Mikkeli Lappeenranta 5 km Pohjavesialuetta, kuljetukset Lemi 17 km Pohjavesialueita, kuljetukset, Kuukanniemi Savitaipale 22 km Pohjavesialueita, kuljetukset VT 13 Lpr Nuijamaa Lappeenranta 18 km Pohjavesialueita, rajaliikenne KT 387 Lpr Miehikkälä Lappeenranta 44 km Pohjavesialueita, liikenne KT 408 Lpr Savitaipale Lappeenranta 6 km Taajama, liikenne Taipalsaari 12 km osuus Taajama, Pohjavesialue, Saimaanharju, kk KT 396 VT6 Pelkola Imatra 10 km Taajama, Pohjavesialue, rajaliikenne KT 62 Ruokolahti Puumala Ruokolahti 34 km VT 14 Parikkala Savonlinna Parikkala 7 km Mutkikas, Pohjavesialueita Pohjavesialue, Liikenne Rautatieliikenne, öljynkuljetusreitit Karjalan rata Luumäki 39 km Pohjavesialueita, ei suojattu, öljykuljetus reittiä Lappeenranta 50 km Pohjavesialueita, ei suojattu, Imatra 13 km Pohjavesialueita Ruokolahti 9 km Pohjavesialue, ei suojattu Rautjärvi 24 km Pohjavesialueita, ei suojattu Parikkala 21 km Pohjavesialueita, ei suojattu Luumäki Vainikkala Luumäki 6 km Pohjavesialue, ei suojattu, öljykuljetusreitti Lappeenranta 26 km Pohjavesialue, vesistöjä, öljykuljetusreitti Kauppa alusliikenne, syväväylät, onnettomuusriski kohteet Saimaan syväväylä Saimaan kanava Joutseno Lappeenranta 18 km Parkkarin mutka, Honkalahden satamaan 5 km Joutseno Puumala Lappeenranta 7 km Natura aluetta, Norppa aluetta Taipalsaari 28 km Natura aluetta, Norppa aluetta Taipalsaari Mikkeli Taipalsaari 13 km Natura aluetta, Norppa aluetta Joutseno Imatra Lappeenranta 15 km Imatra 10 km Saimaan kanava Kaukas Lappeenranta 3 km Saimaan kanava Lappeenranta 23 km Vuokra alue Venäjä 20 km valtiosopimus öt:n hoidosta