Pohjois-Karjalan pelastuslaitos - liikelaitos
|
|
- Aila Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos - liikelaitos Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille LAATINUT Jani Nevalainen, palomestari Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos HYVÄKSYTTY Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunta 2015 Itä-Suomen öljyntorjunnan yhteistyöryhmän laatimalle pohjalle
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Yleiset perusteet (Lait, Asetukset) Palvelutasopäätös (Öljyntorjunnan palvelutason määritys, toimintamalli) Öljyntorjunnan palvelutaso Suunnitelman uusiminen ja päivitys Alueellinen riskianalyysi (Erityiset riskikohteet ja luonnonsuojelualueet) Pohjavedet ja vedenottamot (Merkittävät/tärkeät kohteet) Torjuntaorganisaatio Torjunnan järjestäminen Tilannekuvan muodostaminen Torjuntayksiköiden täydennys Toimintajärjestys öljyvahingoissa ja vastuulliset torjuntaorganisaatiot Saimaan öljyntorjuntakomppania Jälkitorjunnan järjestelyt ja jälkitorjuntaviranomaiset Öljyvahinkojätteen vastaanotto ja jatkokäsittely Kalusto ja muu torjuntavalmius Yhteistoiminta Saimaan alueella Hälytysjärjestelmät Koulutussuunnitelma Operatiivinen päällystö Alipäällystö ja miehistö Sopimushenkilöstö Kustannusselvitys Hankintasuunnitelma Öljyntorjunnan kehittämissuunnitelma Lyhenteitä Lähteet ja linkit Liitteet
3 LIITE 1. Öljyvahinkojen torjunnan operatiivinen suunnitelma LIITE 2. Alus-, vene- ja erikoiskalusto 2015 LIITE 3. Öljyntorjunnan prosessikuvaukset LIITE 4. Kuntien vastuuhenkilöt LIITE 5. Hankintasuunnitelma LIITE 6. Kehittämissuunnitelma LIITE 7. Palavan nesteen varastot LIITE 8. Saimaan syväväylän alueen yhteistoimintasuunnitelma LIITE 9. Konsultit öljyntorjuntaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille Luonnos Muutokset Pelastoimenalue Taho Toimenpide PVM Diaari P-K:n pelastuslaitos Johtokunta Hyväksyntä Pohjois-Karjala AVI Lausunto Pohjois-Karjala ELY Vahvistaminen P-K: pelastuslaitos päivitys/muutos 2
4 1. Johdanto Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) mukaan pelastustoimen alueen on huolehdittava alueellaan öljyvahinkojen torjunnasta ja -torjunnan järjestämistä. Alueen pelastustoimella on oltava öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman sisältö määritellään öljyvahinkojen torjunta-asetuksessa (249/2014) Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä öljyvahinkojen torjunnasta päätetään seuraavaa: Jokaisella ensilähdön paloasemalla on valmiudet selviytyä pienistä maaöljyvahingoista ja henkilöstö kykenee aloittamaan torjuntatoimenpiteet keskisuurissa ja suurissa onnettomuuksissa. Maaöljyvahinkojen laajempi torjuntakalusto on keskitetty Joensuun, Kontiolahden, Lieksa ja Kiteen paloasemille, joiden alueella on keskimääräistä suuremmat riskit öljyvahingon sattumiseen. Keskuskuntatason laajempi kalusto, jolla kyetään suoriutumaan suurista öljyvahingoista ja pitkäkestoisista torjuntatoimenpiteistä, on keskitetty Joensuun paloasemalle. Vesialueella tapahtuvaan alusöljyvahinkojen torjuntaan soveltuva kalusto on keskitetty Saimaan syväväylän läheisille Joensuun, Kiteen, Hammaslahden ja Rääkkylän paloasemille. Jokaisella pelastuslaitoksen ensilähdön asemapaikalla on perusvalmius torjua maa-alueilla tapahtuvia öljyvahinkoja (päivittäiset onnettomuudet). Laajempi maaöljyvahinkojentorjuntavalmius keskitetään Joensuun, Lieksan ja Kiteen paloasemille. Alusöljyvahinkojen edellyttämää torjuntavalmiutta keskitetään Joensuuhun, Kiteelle, Liperiin, Pyhäselkään ja Rääkkylään. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma kokonaisuus koostuu seuraavista osista: 1. Yleisestä osa ja tarkentavat liitteet 2. Paloasemakohtainen osio 3. Öljyvahinkojen torjunnan operatiivinen suunnitelma 4. Saimaan yhteistoimintasuunnitelma 5. Boris-järjestelmän sisältö. (Luonnonsuojelualueet, pohjavedet, öljysäiliöt, jne) 3
5 2. Yleiset perusteet (Lait, Asetukset) Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman yleiset perusteet määräytyvät seuraavien lakien, asetusten ja viranomaisten ohjeiden mukaan: Suunnitelman yleiset perusteet ja ympäristövahinkolainsäädäntö Yhteiskunnan Turvallisuusstrategia 2010 Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009 Laki öljyvahinkojen torjuntalain 31 :n muuttamisesta 428/2014 Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta 249/2014 Laki öljysuojarahastosta 1406/2004 Pelastuslaki 379/2011 Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Merenkulun ympäristönsuojelulaki 1672/2009 Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 737/1994 Laki ympäristövahinkovakuutuksesta 81/1998 Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta 717/1998 Laki eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta 383/2009 Luonnonsuojelulaki 1096/1996 Vesilaki 587/2011 Valtioneuvoston asetus eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta 713/2009 Merensuojelulaki 1415/1994 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta 719/1994 Onnettomuuksien ja muiden pilaantumisvahinkojen ennaltaehkäisyä säädellään ympäristönsuojelulainsäädännön lisäksi merenkulkulainsäädännössä, kemikaalilainsäädännössä ja ydinenergialaissa. Pilaantuneen ympäristön kunnostuksesta vastuu on ensisijaisesti vahingon aiheuttajalla. Ympäristönsuojelulain nojalla valvontaviranomainen voi käynnistää tarvittavat toimet pilaantuneen ympäristön kunnostamiseksi. Ympäristöonnettomuuksista aiheutuneiden henkilö- ja esinevahinkojen sekä torjunta- ja kunnostustöiden kustannusten korvaamista koskee yleisen vahingonkorvauslainsäädännön asemasta oma erillislainsäädäntönsä sekä laki ympäristövahinkojen korvaamisesta. Myös lakisääteisestä ympäristövahinkovakuutuksesta 4
6 korvataan ympäristövahinkojen korvaamisesta annetussa laissa tarkoitettuja ympäristövahinkoja. Aluksista aiheutuneiden öljyvahinkojen korvaamiseen sovelletaan merilain 10. lukua Ympäristöministeriön sekä Suomen ympäristökeskuksen julkaisut ja ohjeet ohjaavat öljyvahinkojen torjunnan suunnittelua ja kalustohankintaa. Ympäristövahinkojen ehkäisemistä ja korjaamista koskeva ns. EY:n ympäristövastuudirektiivi (2004/35/EY) on pantu täytäntöön lailla eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta, luonnonsuojelulakiin, ympäristönsuojelulakiin, vesilakiin ja geenitekniikkalakiin tehdyillä muutoksilla sekä valtioneuvoston asetuksella eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta. 3. Palvelutasopäätös Pelastuslaitos vastaa maa-alueen öljy-vahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Pelastuslaitos ohjaa öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan. Pelastuslaitoksella on öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma, joka sisältää maaöljy- ja alusöljyvahingot. Torjuntasuunnitelma perustuu pelastuslaitoksen laatimaan riskikartoitukseen kemikaaliriskien osalta. Pohjois-Karjalan ELY - keskus on hyväksynyt Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen laatiman öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman. Suunnitelma päivitetään neljän (4) vuoden välein tai tarvittaessa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä öljyvahinkojen torjunnasta päätetään seuraavaa: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ylläpitää vähintään nykyistä valmiutta suorittaa öljyvahinkojen torjuntaa. Pelastuslaitos kehittää öljyvahinkojentorjuntaa kalustohankinnoilla ja henkilöstöä kouluttamalla. Kalustohankintoja suoritetaan öljyntorjuntasuunnitelman ja investointiohjelman mukaisesti. Erityiskalusto keskitetään ensisijaisesti riskien perusteella Öljyntorjunnan palvelutaso 1. Jokaisella ensilähdön paloasemalla on valmiudet selviytyä pienistä maaöljyvahingoista ja henkilöstö kykenee aloittamaan torjuntatoimenpiteet keskisuurissa ja suurissa onnettomuuksissa. 5
7 2. Maaöljyvahinkojen laajempi torjuntakalusto on keskitetty Joensuun, Kontiolahden, Lieksan ja Kiteen paloasemille, joiden alueella on keskimääräistä suuremmat riskit öljyvahingon sattumiseen. 3. Keskuskuntatasoinen laajempi kalusto, jolla kyetään suoriutumaan suurista öljyvahingoista ja pitkäkestoisista torjuntatoimenpiteistä on keskitetty Joensuun paloasemalle. Koko Pohjois-Karjalan maakuntaa sekä viereisiä pelastustoimen alueita palveleva öljyntorjuntaauto on sijoitettu Joensuun paloasemalle. 4. Vesialueella tapahtuvaan alusöljyvahinkojen torjuntaan soveltuva kalusto on keskitetty Saimaan syväväylän läheisille Joensuun, Kiteen, Hammaslahden ja Rääkkylän paloasemille. Öljyntorjuntakalusto ja kalustovajat on sijoitettu väylän läheisyyteen Kiteen Puhokseen, Rääkkylän Koivuniemeen ja Joensuun sekä Hammaslahden paloasemien yhteyteen. 5. Saimaan alueen öljyntorjuntasuunnitelman mukainen öljyvahinkojentorjunta joukkue muodostetaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueelta koostuvasta vaativien tilanteiden joukkueen henkilöstöstä 4. Suunnitelman uusiminen ja päivitys Suunnitelma on voimassa suunnitelmakauden ajan ja se tarkistetaan vähintään neljän (4) vuoden välein hankinta-, koulutus- ja käyttökustannuksia koskevalta osin. Tältä osin suunnitelma toimitetaan öljyvahinkojen torjunta-asetuksen mukaisesti ELY -keskuksen vahvistettavaksi. Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman sisältämät hankinta-, koulutus-, ja kehittämissuunnitelmat sekä öljyntorjunnan kustannusselvitys tarkistetaan vuosittain öljyntorjuntavastaavan toimesta. Merkittävistä muutoksista kuten organisaatiossa ja kalustossa tapahtuvista muutoksista sekä suunnitelman päivittämisestä ilmoitetaan suunnitelman vahvistavalle ELY keskukselle, sekä Suomen ympäristökeskukselle, öljysuojarahaston hallitukselle ja aluehallintovirastolle niiltä osin kuin se on tarpeellista. Suunnitelmassa mainittujen viranomaisten ja tahojen tulee ilmoittaa suunnitelman päivittämisestä vastuussa olevalle ELY - keskukselle kalusto- ja hälytysyhteystietojensa muutokset. 6
8 5. Alueellinen riskianalyysi Öljyvahinkojen riskiarvio perustuu Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tekemään riskianalyysiin sekä Saimaan sisävesialueen pelastussuunnitelman riskikartoitukseen ja uhkakuvaan. Seuraavan kerran riskianalyysia tarkistetaan vuonna Suurin todennäköisyys vakavaan öljyvahinkoon liittyy maantiellä kulkevien palavien nesteiden kuljetuksiin. Vaarallisten aineiden kuljetusreitit ylittävät tärkeitä pohjavesialueita VT 6:lla Kesälahdelta Kontiolahdelle sekä VT 9 varrella Joensuu Outokumpu. Mainittujen tieosuuksien lisäksi kyseisillä alueilla kulkee myös rautateitse vaarallisia aineita. Määrällisesti eniten vaarallisia aineita kuljetetaan maanteitse valtatiellä 6 välillä Joensuu - Kesälahti sekä valtatiellä 9 välillä Joensuu Viinijärvi, joka on lähes kokonaan tärkeiden pohjavesialueiden päällä tai niiden läheisyydessä. Kyseinen liikenneväylä on Pohjois-Karjalan alueen vilkkaimmin liikennöity, tietä käyttää noin autoa vuorokaudessa ja liikennemäärä lisääntyy noin 3 % vuodessa. Pelastuslaitoksen riskiarviossa riski vakavaan liikenneonnettomuuteen, jossa on mukana palavien nesteiden kuljetusauto, on selvästi kasvanut. Rautateitse vaarallisia-aineita kuljetetaan erityisesti välillä Joensuu Outokumpu sekä Joensuu-Värtsilä. Vaarallisten aineiden kuljetusten kuljetusreitit on kuvattu tarkemmin kartalla kuvassa 1. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvomaa laajamittaista kemikaalien teollisesta käsittelyä suoritetaan Joensuussa (Enocell, Teboil (varikko), Joensuun ratapiha), Ilomantsi (Hiienvaaran räjähdevarasto), Nurmeksessa (Höljäkkä Oy, Sotinpuron räjähdevarasto), Kiteellä (Momentive) ja Tohmajärvellä (Niiralan ratapiha). Pohjois-Karjalan alueella vaarallisia kemikaaleja käsittelevät lupa, toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys kohteet on esitetty taulukossa 2. Merkittävimmät määrät palavia nesteitä kuljetetaan rautateitse Niiralan raja-aseman kautta Joensuuhun. Maantiekuljetuksiin verrattuna onnettomuusriski on pienempi, mutta vastaavasti yksittäisen onnettomuuden vahingot voivat olla huomattavasti maantiellä tapahtunutta onnettomuutta suuremmat. Syväväylällä Joensuuhun ja Puhokseen liikennöin vuosittain noin 200 alusta. Aluksissa ei kuljeteta palavia nesteitä. 7
9 Teollisuuden ja varastoinnin osalta merkittävimmät öljyvahingon riskit ovat Joensuussa ja sen ympäristökunnissa sekä Kiteen ja Lieksan kaupungeissa. Näiden riskialueiden varalle pelastuslaitos sijoittaa keskusvarastotasoista maaöljyvahingon torjuntakalustoa Joensuun, Lieksan ja Kiteen paloasemille. Pelastustoiminnan johtajana toimivilla henkilöillä on käytössään erilaisia tieto-, tilannekuvaja karttajärjestelmiä, joiden avulla pelastustoiminnan johtaja voi selvittää kohteen- ja alueen erikoispiirteitä sekä ylläpitää tilannekuvaa. Riskikohteista pelastuslaitos on laatinut kohdekortteja sekä johtamissuunnitelmia. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos; Öljy- ja vaarallisen aineen vahingot vuosittain Yhteensä Tapahtumakunta VA - VA - VA - VA - VA - ÖT ÖT ÖT ÖT ÖT onn. onn. onn. onn. onn. Ilomantsi Joensuu Juuka Kesälahti Kitee Kontiolahti Outokumpu Lieksa Liperi Nurmes Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Yhteensä Taulukko 1. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos; Öljy- ja vaarallisen aineen vahingot vuosittain. 8
10 Kuva 1. Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevat pohjavesialueet, riskikohteet, vaarallisten aineiden kuljetusreitit, väylät ja uimarannat (EI JULKINEN). Kuvan 1. merkkien selitteet: Vesistöriskit; kuvassa on esitetty uimarannat keltaisella huutomerkkineliöllä, syväväylä punaisella, väylät sinisellä. Riskikohteet; on esitetty punaisella kärkikolmiolla. Vaarallisten aineiden kuljetus maantiellä; suurimmat kuljetusreitit on esitetty punaisella viivalla, toissijaiset sinisellä viivalla, muut kuljetusreitit keltaruskealla viivalla. Vaarallisten aineiden kuljetus rautateillä; suurimmat kuljetusreitit on esitetty punaisella viivalla, toissijaiset sinisellä viivalla. Pohjavesialueet; on esitetty punaisella ruudukolla. 9
11 Taulukko 2. Pohjois-Karjalan alueella vaarallisia kemikaaleja käsittelevät lupa, toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys (riski)kohteet (EI JULKINEN). Kuva 2. Esimerkki karttanäkymä ympäristö karttapalvelu Karpalosta, Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevat Natura-, luonnon ja koskiensuojelualueet (EI JULKINEN). Kuva 3. Esimerkki karttanäkymä Boris2 tilannekuvajärjestelmästä, Pohjois-Karjalan suojellut alueet, lintu- ja hyljealueet (EI JULKINEN). 6. Pohjavedet ja vedenottamot Pelastustoiminnan johtajana öljyvahinkojen torjuntatilanteessa toimivalla henkilöllä tulee olla tiedossaan maakunnan pohjavesialueet sekä maaperältään vastaavat alueet, joilta pohjavettä otetaan hajautetusti paikallisen asutuksen talousvedeksi. Pelastustoiminnan johtaja saa tiedon maakunnan pohjavesialueista PEKE johtamisjärjestelmästä, Boris2 tilannekuvajärjestelmä, PRONTO -resurssi- ja onnettomuustilastosta tai Itä-Suomen tilannekeskuksesta. Lisäksi torjunta töiden johtajat sekä pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö tutustuvat alueensa erityispiirteisiin, kuten vedenottamoihin, jäteveden puhdistamoon sekä mahdollisiin vahinkolähteisiin kuten öljyvarastoihin. Merkittäviä ja tärkeitä kohteita varten pelastuslaitos on luonut kohdevasteita, joissa on otettu huomioon kohteen erityispiirteet sekä erityskaluston tarve. 10
12 Kuva 4. Pohjois-Karjalan pohjavesialueet sekä vedenottamot. 11
13 7. Torjuntaorganisaatiot Ympäristöministeriölle kuuluu öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) huolehtii öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan ja alan ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen valtakunnallisesta järjestämisestä ja kehittämisestä. Se huolehtii myös riittävän valtakunnallisen alus öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntavalmiuden hankkimisesta ja ylläpidosta. Suomen ympäristökeskus vastaa alusöljyvahinkojen torjunnasta ja asettaa torjuntatöiden johtajan, jos alusöljyvahinko on sattunut tai sen vaara uhkaa Suomen vesialueella aavalla selällä tai talousvyöhykkeellä. Jos alusöljyvahinko on sattunut, tai sen vaara uhkaa yhtä useammalla pelastustoimen alueella taikka jos vahinko tai sen vaara on niin suuri, ettei alueen pelastustointa kohtuudella voida vaatia yksin huolehtimaan torjuntatöistä, tai jos torjuntatoimet kestävät pitkään taikka siihen muuten on erityistä syytä, Suomen ympäristökeskus voi ottaa torjunnan vastuulleen ja asettaa torjuntatöiden johtajan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ohjaa ja valvoo öljyvahinkojen torjunnan järjestämistä alueellaan ja vahvistaa toimialueensa pelastustoimen alueiden öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmat. Se antaa myös tarvittaessa muille torjuntaviranomaisille asiantuntijaapua ja mahdollisuuksiensa mukaan muutakin apua öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnassa. Alueen pelastustoimi (Pohjois-Karjalan pelastuslaitos) vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Se ohjaa myös öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan siten kuin jäljempänä säädetään. Alueen pelastustoimen on pyydettäessä osallistuttava aluskemikaalivahinkojen torjuntaan, jollei tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna sen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista. 12
14 Kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. Muut viranomaiset (Liikenteen turvallisuusvirasto, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos) osallistuvat alus öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaan. Rajavartiolaitos osallistuu kuitenkin vain merialueella tapahtuvien vahinkojen torjuntaan. Vapaaehtoiset (VAPEPA, SPR, Järvipelastajat, WWF, Kylien pelastusryhmät) Torjuntaorganisaatiota voidaan täydentää koulutetuilla vapaaehtoistoimijoilla. 7.1 Torjunnan järjestäminen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntavalmius perustuu pelastuslaitoksen operatiiviseen toimintavalmiuteen. Pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys- ja varallaolovahvuus perusvalmiudessa on yhteensä = 40 henkilöä (päällikköpäivystäjä, päivystävä palomestari, 18 yksikönjohtajaa ja 20 pelastajaa). Normaaliolojen tehostetussa valmiudessa pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys- ja varallaolovalmius on yhteensä = 83 henkilöä (päällikköpäivystäjä, päivystävä ja varalla oleva palomestari, komppanioiden johtajat ja 10 varajohtajaa, 23 yksikönjohtajaa ja 47 pelastajaa). Tilanteen vaatiessa nostetaan pelastuslaitoksen vahvuus normaaliolojen täysvalmiuteen, jolloin pelastuslaitoksen operatiivinen päivystysvahvuus on 10 (2+5+3) = 123 henkilöä. Tällöin pelastuslaitoksen sekä komppanioiden johtokeskukset ovat miehitetyt ja johtamisvalmiit, samoin paloasemat on miehitetty ja tehtävät jaettu toimintaa varten. 13
15 TAVOITEVAHVUUS TEHOSTETTU VALMIUS Taulukko 3. Pelastuslaitoksen henkilövahvuudet eri normaaliolojen valmiustiloissa. Paloasemien tavoitevahvuus voi vaihdella eri vuodenaikojen, viikonpäivien ja vuorokauden aikojen sekä toiminnallisten riskien mukaan. (Palvelutasopäätös ) NORMAALIOLOJEN TÄYSVALMIUS arki 8-16 arki 16-8 & 24/7 viikonloppu 24/7 Johtokeskus Komppanian johtaja johtokeskuksen päällikkö Johtopaikka/Joensuu Joensuu Hammaslahti Kiihtelysvaara Reijola Joensuun VPK Palvelualue yhteensä Johtopaikka/Kitee Kitee Kesälahti Rääkkylä Tohmajärvi Palvelualue yhteensä Johtopaikka/Outokumpu Liperi Outokumpu Polvijärvi Viinijärvi Ylämylly Palvelualue yhteensä Johtopaikka Lieksa Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Palvelualue yhteensä Johtopaikka Kontiolahti Eno Ilomantsi Kontiolahti Tuupovaara Lehmo Palvelualue yhteensä tilannehuoneen päällikkö Pelastuslaitos yhteensä Operatiivisen henkilöstön määrä
16 Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen johtamisohjeen mukaan; päivittäisissä pienissä ja keskisuurissa onnettomuuksissa pelastustoiminnan johtajana toimii päivystävä palomestari (P31) tai muu hänen määräämänsä viranhaltija. Mikäli tehtävän hoitamiseen osallistuu muita pelastuslaitoksen viranhaltijoita, voi päivystävä palomestari siirtää johtovastuun paikalla olevalle pelastusviranomaiselle. Pelastustoiminnan johtajan ei tarvitse saapua paikalle, mikäli tehtävän luonne ja tilannepaikan johtajan ominaisuudet huomioon ottaen viestivälinein annetuilla toimintaohjeilla pystytään tehtävä asiallisesti suorittamaan. Suurissa onnettomuustilanteissa sekä erityis- ja häiriötilanteissa pelastustoimintaa johtaa päivystävä päällikkö (P21) tai muu päivystävän päällikön tehtävään määräämä henkilö. Pelastuskomppaniaa suurempia muodostelmia johtaa pelastusjohtaja tai hänen varamiehensä apunaan johtokeskuksen esikuntahenkilöstö. Päivystävä päällikkö päättää torjunta-avun pyytämisestä muilta viranomaisilta tai naapuripelastuslaitoksilta. Suuronnettomuustilanteissa tai muissa erityis- ja häiriötilanteissa perustetaan pelastustoimen johtokeskus (PoKa PelJoke), joka vastaa onnettomuustilanteen ja sen seurausten yleisjohtamisesta sekä toiminta-alueen johtamistoiminnan tukemisesta. Pelastustoiminnan johtokeskuksen toimintaa tukee Itä- ja Kaakkois-Suomen tilannekeskus (ISTIKE), josta on laadittu erillinen ISTIKE toimintaohje. PoKa PelJoke muodostuu Joensuun paloasemalle yhdestä tai useammasta osasta, riippuen tilanteen laajuudesta ja viranomaistahojen liittymisestä johtokeskustoimintaan. Poka PelJoke muodostuu torjuntatyön johtajasta (esikuntapäällikkö, pelastustoiminnan johtaja) sekä seuraavasta esikuntahenkilöstöstä; tilannepäällikkö, operaatiopäällikkö, tiedotuspäällikkö, tukipäällikkö, hallintopäällikkö, ensihoidon tilannepäällikkö (tarvittaessa) sekä muu tarvittava tilannehenkilöstö. Toiminta-alueelle voidaan perustaa toimintaalueen johtoelin (TOJE), joka johtaa toimintaa onnettomuusalueella. Poikkeuksellisen laajoissa ja/tai pitkäaikaisissa onnettomuustilanteissa muodostetaan johtoryhmä, jonka perustamisesta päättää pelastusjohtaja, joka kutsuu tarpeellisen henkilöstön paikalle. Pelastusjohtaja tai hänen varamiehensä johtaa johtoryhmän toimintaa ja ottaa tarvittaessa yleisjohtovastuun pelastustoimista itselleen. Johtoryhmä muodostuu seuraavista tahoista ja henkilöistä: pelastusjohtaja ja hänen avustaja, tilanteen vaatimat viranomaisjohtajat kuten ympäristökeskuksen-, poliisin-, puolustusvoimien-, ja rajavartioston edustajat, onnettomuuskohdekunnan johto sekä onnettomuuskohdeorganisaation johto (ja tai vakuutusyhtiön edustaja), vapaaehtoissektorin edustajat sekä tarvittavat asiantuntijat. Yhteystiedot ja tar- 15
17 kemman osallistujatahot on kirjattu viranomaisten suuronnettomuussuunnitelmaan. Johtoryhmä sijoittuu Joensuun paloasemalla neuvottelutiloihin. Johtoryhmä kokoontuu alkuvaiheessa päivittäin ja toiminnan vakiintuessa tarpeen mukaan. Jokaiseen johtoryhmän kokoukseen osallistuu myös esikunnan ryhmä. Torjuntaorganisaatio mitoitetaan onnettomuustilanteen mukaisesti siten, että torjuntatoiminta aloitetaan etupainotteisesti. Mikäli onnettomuus taas on pienempi, voidaan tiettyjä toimintamallin osa-alueita keventää tai karsia kokonaan pois. Onnettomuuden tapahduttua torjuntatyöt käynnistyvät välittömästi viranomaisvoimin. Samanaikaisesti aloitetaan suuren organisaation suunnittelu ja rakentaminen. Laajassa, koko Saimaan aluetta, tai laajoissa maa-alueita koskevassa öljyonnettomuudessa organisaation perustamiseen saattaa kulua päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia. Torjuntaorganisaatioon nimettyjen avainhenkilöiden tulee kouluttautua ja perehtyä omiin erikoistehtäviinsä jo etukäteen operatiivisen suunnitelman ja johtamisohjeen mukaisesti. Toimivaltainen pelastustoiminnan johtaja toimii öljyvahinkojen torjuntatöiden johtajana pelastustoimen alueellaan. Öljyntorjuntaviranomaisena voi pelastustoiminnan johtajan lisäksi toimia palvelualueen päällikkö tai paloaseman asemavastaava. Lähtökohtana organisaatiomallin suunnittelussa on pidetty sitä, ettei suurikaan öljyvahinko saa merkittävästi horjuttaa yhteiskunnan normaalia toimintaa, niin viranomaisten kuin kuntienkin henkilöstön on kyettävä toimimaan toimialansa päivittäisissä tehtävissä öljyvahingosta huolimatta. Tästä syystä organisaation rakentamisessa on nojauduttu viranomaisten lisäksi muihin asiantuntijoihin ja muun muassa ostopalveluina hankittaviin toimijoihin. Myös vapaaehtoisten työpanos on merkittävää torjunnan alkuvaiheessa. Vapaaehtoisjärjestöistä muun muassa WWF:n öljyntorjuntajoukkojen, järvipelastusyhdistysten, VAPEPA:n (Vapaaehtoisen pelastuspalvelun) ja kylien pelastusryhmien henkilöstöä osallistuu öljyonnettomuuden torjuntaan. Torjuntatyön pitkittyessä useiden kuukausien jopa vuosien mittaiseksi on huomioitava työvoiman saatavuus ja rekrytointi torjuntatöiden jatkuvuuden turvaamiseksi. (Selvityshanke käynnissä SPEK) Saimaan Sökössä luotu torjuntaorganisaatiomalli antaa torjuntatyön johtajalle kuvan siitä, mitä toiminnallisia osa-alueita hänen tulisi perustaa. Torjuntatyön johtajan harkinnan varaan 16
18 jää lopullinen päätös siitä, missä laajuudessa organisaatiomalli toteutuu. Pelastuslaitoksen johtamistoiminta perustuu pelastuslaitoksen johtamisohjeeseen. Kuva 5. SÖKÖ II alusöljyvahingon torjuntaorganisaatio 17
19 7.2 Tilannekuvan muodostaminen Pelastuslain mukaan, jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Tilannekuvalla tarkoitetaan pelastustoiminnan johtajan ja avustavien henkilöiden ymmärrystä ja päätöksenteon tueksi kerättyä tietoa; tapahtuneista asioista, niihin vaikuttaneista olosuhteista, eri osapuolien tavoitteista ja tapahtumien mahdollisista kehitysvaihtoehdoista (skenaarioista). Tietoja tarvitaan päätösten tekemiseksi tietystä asiasta tai asiakokonaisuudesta. Tilannekuvan informaatio muodostuu oman ja muiden organisaatioiden tilanneilmoituksista, havainnoista ja kerätystä tiedosta. Tilannekuva koostuu kuvista, kaavioista, piirroksista ja teksteistä. Tilannekuva sisältää seuraavia tietoja; onnettomuudesta, sen laadusta, kehittymisestä, tapahtuma-ajasta, sijainnista ja välittömistä vaikutuksista, vaurioista, aineen ominaisuuksista, vuotomääristä tilanteen ennustettavuudesta ja mahdollisesta leviämisestä voimavarojen riittävyydestä (resurssitieto) mahdollisista väestön siirroista, suojaväistöistä tai evakuoinneista pelastusjoukkojen johtamisesta ja johtamispaikoista mahdollisesta avun tarpeesta, sen laadusta ja määrästä pelastustoiminnan kestosta muista pelastustoimintaan tai tapahtumaan vaikuttavista tärkeistä seikoista (esim. muodostelmien erikoistehtävistä) tiedoista, jotka annetaan julkisuuteen Viranomainen selvittää nämä onnettomuuden luonteen ja laajuuden selvittämiseksi vaadittavat tiedot. Tilannekuvan ylläpitäminen kuuluu tilannepäällikön ja hänen apunaan toimivan tilannehenkilöstön tehtäviin. Torjuntatyön edistymiseen liittyvä kokonaiskuva saadaan keräämällä yhteen tiedot organisaation eri toimijoilta. Tilannepäällikön tehtäviin kuuluu pitää muut tilanteen organisaation kuuluvat tahot ajan tasalla kokonaistilanteesta. Tilanteen laajuuden selvittämiseksi käytetään mm. hätäilmoitusten kautta saatua tietoa, maastotiedustelua ja tiedustelulentoja. Lentotiedustelussa käytetään rajavartioston ja puolustus- 18
20 voimien virka-apua. SYKE avustaa tarvittaessa valvontalentojen ja satelliittikuvien hankinnassa. Itä-Suomen alueen yhteistoimintasuunnitelman ja Saimaan SÖKÖ -toimintamallissa on kehitetty tilannekuvan työvälineeksi BORIS- tilannekuvajärjestelmän operatiiviset kartat, joille voidaan merkitä esimerkiksi öljyyntyneet alueet ja käyttöön otettavat kuljetuspisteet. Lisäksi tiedustelua ja öljyyntymisen arviointia varten on laadittu Excel-muotoiset raportointilomakkeet. Raportointilomakkeiden koontiin voidaan käyttää BORIS- tiedonhallintajärjestelmää. 7.3 Torjuntayksiköiden täydennys Pelastuslaitoksen muut toimialueet tukevat tarpeen ja mahdollisuuksien mukaisesti Henkilöstö- ja kalustoapua voidaan pyytää Itä-Suomen pelastuslaitoksilta o Itä-Suomen pelastuslaitosten yhteistoimintasuunnitelman mukaisesti o Saimaan öljyntorjuntakomppanian käyttäminen laajoissa tehtävissä Torjuntayksiköiden yhteistoiminnasta huolehtii torjuntatöiden johtaja Torjuntayksiköiden johtajat ja johtajien sijaisuus sekä miehistö määräytyvät Pohjois- Karjalan pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän ja organisaation mukaisesti. Öljyntorjunnan yhteyshenkilöistä pidetään päivitettyä luetteloa kuntaosioissa. Muu kalustoapu pelastuslaitosten kesken toteutetaan yhteistyösopimuksilla ja virkaapuna Euroopan Unionin Pelastuspalvelu Mekanismin (UCPM) öljyntorjuntamoduulien käyttö tarkentuu vuoden 2015 aikana. 7.4 Toimintajärjestys öljyvahingoissa ja vastuulliset torjuntaorganisaatiot Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia, ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu. Vahinkoilmoitusten tarkastaminen ja vahingon kiireelliset toimenpiteet kuuluvat pelastuslaitokselle, joka huolehtii tarpeen mukaan vahingon paikallistamisesta ja rajoittamisesta sekä öljyn keruusta ja muista ensivaiheen torjuntaan liittyvistä toimenpiteistä. Öljyntorjunnan kiireellisen vaiheen torjuntatöiden lopettamisesta päättää pelastustoiminnan johtaja kirjallisesti. 19
21 Öljyvahingon jälkitorjunta kuuluu vahingon aiheuttajalle, vakuutusyhtiölle tai kunnalle. Pelastuslaitos voi mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa osallistua myös jälkitorjuntaan erillisen kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Jälkitorjunnan tehostamiseksi ollaan suunnittelemassa Saimaan SÖKÖ II-hanketta vuosina Saimaan alueen öljyntorjuntakomppania Saimaan alueen pelastuslaitokset, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon pelastuslaitokset, ovat sopineet EnSaCo Saimaa öljyvahinkojen torjuntakoulutuksessa perustettavaksi yhteisen n. 60 henkilön öljyntorjuntakomppanian. Komppanian käyttötarkoitus on saada nopeasti hälytetyksi yksiköitä, joukkueita tai koko komppania paljon työvoimaa vaativaan nopeasti aloitettavaan torjuntaan Saimaan alueella joko vesistössä tai maalla. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on perustanut öljyvahinkojentorjuntajoukkueen, joka on osa Saimaan alueen öljyvahinkojentorjuntakomppaniaa. Öljyvahinkojentorjunta joukkue muodostetaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueelta koostuvasta vaativien tilanteiden joukkueen henkilöstöstä. Öljyvahinkojentorjuntajoukkuetta voidaan käyttää oman alueen suuriin öljynja muiden ympäristövahinkojen torjuntatehtäviin sekä avuksi toiselle pelastuslaitokselle. Pelastuslaitosten yhteistoimintasopimukset tullaan päivittämään suunnitelmakauden aikana. 8. Jälkitorjunnan järjestelyt ja jälkitorjuntaviranomaiset Öljyvahingon jälkitorjunnalla tarkoitetaan vahinkojätteiden käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä sekä maaston puhdistusta ja ennallistamista. Vahinkojätteellä tarkoitetaan öljyvahingon yhteydessä syntyvää öljypitoista jätettä, öljypitoista seosta tai jäteöljyä. Alkuvaiheen torjunta ja jälkitorjunta eroavat ennallistamisesta siten, että niihin sovelletaan öljyvahinkojen torjuntalakia. Sekä alkuvaiheen torjunnan että jälkitorjunnan aikana toimintaa johtaa torjuntaviranomainen, joka voi tarvittaessa määrätä muita toimijoita luovuttamaan käyttöönsä mm. riittävästi kuljetuskalustoa tai alueita jätteen välivaraston rakentamista varten. 20
22 Öljyvahinkojen torjuntalain mukaan kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. Torjuntatöiden johtaja (pelastustoiminnan johtaja) päättää, milloin johtovastuu siirretään jälkitorjunnasta vastaavalle kunnan asianomaiselle viranomaiselle. Jälkitorjuntaa johtaa asianomaisen kunnan määräämä viranomainen. Kuntien kanssa tehtyyn sopimukseen perustuen Pelastuslaitos voi vastata öljyvahinkojen jälkitorjunnasta, jolloin jälkitorjunnasta vastaavana viranomaisena toimii pelastuslaitoksen tehtävään nimeävä henkilö. Jälkitorjunnan järjestelyjä selvitetään yhdessä kuntien kanssa suunnitelmakauden aikana. ELY - keskus ohjaa ja sovittaa yhteen jälkitorjuntatöitä, jos torjunta ulottuu usean kunnan alueelle. Torjuntatöiden johtaja päättää ELY -keskusta tarvittaessa kuultuaan, milloin öljyvahingon tai aluskemikaalivahingon torjunta ei enää vaadi torjuntaviranomaisen toimenpiteitä. Jälkitorjuntaviranomaisen tehtäviin kuuluu vastata muun muassa seuraavista asioista: Jälkitorjunnan johtaminen Maaperän puhdistaminen ja ennallistaminen Jätteiden välivarastointi Jätteiden kuljetuslogistiikka Jätteiden toimittaminen jatkokäsittelyyn 8.1 Öljyvahinkojätteen vastaanotto ja jatkokäsittely Öljyvahinkojätteitä käsitellään torjuntatoimenpiteiden järjestelyn ja ympäristön olosuhteiden sekä käsittelyn kustannusten suhteen tarkoituksenmukaisella tavalla. Vahinkojätteet käsitellään ja sijoitetaan torjuntatyöhön liittyen torjuntaviranomaisten tarpeellisiksi katsomin toimenpitein siten, ettei vahinkojätteistä ole haittaa ympäristölle. Maaston puhdistuksessa ja ennallistamisessa käytetään tarpeen ja olosuhteiden mukaan menetelmiä, joilla öljyvahingon vaikutusalue voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla puhdistaa ja ennallistaa. Rantojen puhdistuksessa otetaan erityisesti huomioon rannan käyttö ja ympäristöolosuhteet. 21
23 Muun kuin vahinkotapauksessa syntyneen jäteöljyn öljypitoisen jätteen tai öljypitoisen seoksen vastaanotto, varastointi ja jatkokäsittely perustuvat Jätelain (646/2011) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisiin järjestelyihin ja päätöksiin. Vahinkojätteiden ja muiden öljyjätteiden käsittely pyritään mahdollisuuksien mukaan hoitamaan ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaan. Mikäli loppukäsittelypaikkaa ei tiedetä, öljyiset maat ja -jätteet tulee välivarastoida ja jälkitorjunnassa tulee noudattaa ympäristöviranomaisen antamia ohjeita. Suunnitelma kauden aikana on tavoitteena laajentaa SÖKÖ- hanke koskemaan myös Saimaan syväväylän aluetta. Toimintamallissa käsitellään rannikon öljyntorjuntatyön eri vaiheet torjunnan käynnistämisestä varsinaiseen puhdistustoimintaan ja jätteen toimittamiseen loppukäsittelypaikalleen asti. Toimintamallissa on osa-alueet mm. öljyn levinneisyyden tiedustelusta, öljyntorjuntaorganisaation muodostamisesta, rahoituksen suunnittelusta, jälkitorjunnasta sekä öljyjätteen ja saastuneen maa-aineksen varastoinnista ja kuljettamisesta. 22
24 Jätetyyppi Vastaanottopaikka Hälytysyhteys Osoite Sijaintikunta Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (Kontiosuon jäteasema, Puhas Oy) Tapani Karhu, Kontiosuontie JOENSUU Joensuu Outokummun kaupunki (Jyrin käsittelyasema) Päivystäjä Jyrinmäentie OUTOKUMPU Outokumpu Kaikki öljyiset maa-ainekset Majasaaren jätekeskus (Eko-Kymppi) Mustantie Kajaani Kajaani Sorsasalon teollisuusjätteen käsittelykeskus (Ekokem-Palvelu Oy) Sellutie KUOPIO Kuopio Nousialan jäteasema, Savonlinna (Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy) Nousialantie SAVONLINNA Savonlinna Joen Loka päivystys, Aspitie JOENSUU Joenuu Öljyiset vedet kuljetus Lassila&Tikanoja Ekokem Oyj , Raatekankaantie JOENSUU Peltisepänpolku YLÄMYLLY Joensuu / koko maa Liperi / koko maa Öljyisen veden vastaanotto Taulukko 4. Pilaantuneen maa-aineksen vastaanottopaikkoja Päivittäisistä pienistä öljyvahingoista syntyvä öljyinen jäte kerätään paloasemille, tätä varten varattuihin astioihin, josta se toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Paloaseman asemavastaava huolehtii jatkokäsittelyn tilaamisesta sekä jatkokäsittelystä pelastuslaitokselle aiheutuneiden kulujen laskuttamisesta vahingon aiheuttajalta. 9. Kalusto ja muu torjuntavalmius Pelastuslaitoksella oleva öljyntorjuntakalusto sijoitetaan siten, että kalusto on otettavissa käyttöön nopeasti pienten paikallisten öljyvahinkojen torjuntaan. Pelastustoimen alueen keskusvaraston kalusto on käytettävissä mahdollisimman pienellä viiveellä missä tahansa pelastustoimen alueella tapahtuvan keskisuuren öljyvahingon torjuntaan. Tarvittaessa viereiset 23
25 pelastustoimen alueet Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Etelä-Karjala ovat velvollisia antamaan torjunta-apua tai lainaamaan hallinnassaan olevaa kalustoa Pohjois-Karjalan pelastustoimen alueelle. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella torjuntakalusto on sijoitettu siten, että maa- ja alusöljyvahinkojen torjuntaan varatut kalustokokoonpanot muodostavat toimivan kokonaisuuden. Kaluston sijoittelua ohjaa riskianalyysi sekä pelastuslaitoksen laatima kalusto-ohje. Torjuntakalustoa voidaan hankkia tai siirtää riskiarvion perusteella. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on varautunut maa- ja alusöljyvahinkojen torjuntaan seuraavalla torjuntakalustolla. 24
26 Palvelualue Paloasema Tehtävät Luvanvaraiset kohteet Maa RISKIT Vesistö (väylät) Kalustoluokka Joensuun seutu Joensuu A A ÄO 2 keskusvarasto Joensuun seutu Kiihtelysvaara (Joensuu) 1 C MÖ 1- Joensuun seutu Hammaslahti (Joensuu) 2 C A AÖ 1 Joensuun seutu Reijola (Joensuu) C MÖ 1- OKUPOLI Outokumpu 22 4 B B MÖ1 OKUPOLI Polvijärvi 18 1 C C MÖ 1- OKUPOLI Liperi 30 B A AÖ 1 OKUPOLI Viinijärvi (Liperi) C MÖ 1- OKUPOLI Ylämylly (Liperi) 1 C MÖ 1- Vaara-Karjala Kontiolahti 25 B C MÖ 1 Vaara-Karjala Eno (Joensuu) 1 C B MÖ 1- Vaara-Karjala Ilomantsi 19 C MÖ 1- Vaara-Karjala Tuupovaara (Joensuu) C MÖ 1- Vaara-Karjala Uimaharju (Eno) 2 C A MÖ 1 tehdaspalokunta Vaara-Karjala Lehmo (Kontiolahti) C MÖ 1- Pielisen-Karjala Nurmes 45 2 B B MÖ 1 Pielisen-Karjala Juuka 27 2 C B MÖ 1- Pielisen-Karjala Lieksa 33 2 B B AÖ1 Pielisen-Karjala Valtimo 15 C MÖ 1- Pielisen-Karjala Vieki (Lieksa) C MÖ 1- Keski-Karjala Kitee 41 2 A A AÖ 1 Keski-Karjala Kesälahti (Kitee) 9 1 C B MÖ 1 Keski-Karjala Rääkkylä 9 C A AÖ 1 Keski-Karjala Tohmajärvi 32 C MÖ 1- Keski-Karjala Värtsilä (Tohmajärvi) 1 B MÖ 1- Huom. täydennys riskiperusteisesti täydennys riskiperusteisesti keskusvarasto, täydennys MÖ 2 keskusvarasto, täydennys MÖ 2 YHTEENSÄ RISKIT: A - erittäin riskialtis B - keskimäärin riskialtis C - vähäisesti riskialtis Taulukko 5. Riskien mukainen öljyntorjuntavalmius, palvelualueittain sekä paloasemittain. 25
27 Torjuntakalustoluokkien sisältämä kalusto noudattaa SYKE:n öljyvahinkojen torjunnan kalusto-ohje luonnosta soveltuvin osin. MÖ 1- Pelastusajoneuvoon tai peräkärryyn sijoitettu kalusto pienten maaöljyvahinkojen alkuvaiheen torjuntaa varten. MÖ 1 torjuntaa varten. Paikallisvarastoon tai konttiin sijoitettu peruskalusto pienten maaöljyvahinkojen MÖ 2 Keskusvarastotasoinen kalusto keskisuurten maaöljyvahinkojen torjuntaa varten. Saimaan syväväylän alueella sijaitsevan pelastustoimen alueella tulee olla riittävä määrä alusöljyvahinkojen torjuntaan soveltuvaa kalustoa alla olevan taulukon mukaisesti. AÖ 1 Saimaan syväväylän alueelle sijoitetun paloaseman kalustovaraston torjuntakalusto pienten alusöljyvahinkojen torjuntaa varten. Kalustoon kuuluu pienten maaöljyvahinkojen torjuntaa varten varattu kalusto (MÖ1) ja pienten alusöljyvahinkojen torjuntaa varten varattu erikoiskalusto. AÖ 2 Keskusvarastotasoinen kalusto keskisuurten alusöljyvahinkojen torjuntaa varten. Kalustoon kuuluu lisäksi keskisuurten maaöljyvahinkojen torjuntaa varten varattu kalusto(mö2). 10. Yhteistoiminta Saimaan alueella Taulukko 6. Öljyvahinkojen torjunnan yhteistyötahot (EI JULKINEN (puhelinnumerot)) Jos öljyvahinko, sen vaara tai vahingon leviämisen mahdollisuus on niin suuri, että torjuntaviranomaisen käytössä oleva henkilöstö tai kalusto ei riitä vahingon tehokkaaseen torjumiseen tai ehkäisyyn, torjuntaviranomaisella on oikeus määrätä viranomainen, laitos tai muu taho jolla on torjuntakalustoa tai niiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä, asettamaan nämä 26
28 torjuntaviranomaisen käyttöön, jollei tästä aiheudu toiminnan harjoittajalle kohtuutonta haittaa. Saimaan alueen öljyntorjuntasuunnitelmassa on selvitys Saimaan alueen öljyntorjuntakalustosta, öljyntorjuntaan osallistuvista joukoista, öljyntorjunnan johtamisesta ja koulutuksesta Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Etelä-Savon pelastuslaitos ovat tehneet yhteistyösopimuksen siten, että Pohjois-Karjalan pelastuslaitos vastaa öljyntorjunnasta ja sen johtamisesta Varkauden tien osuudelta aina Heinävedelle asti. 11. Hälytysjärjestelmät Öljyvahinkojen torjunnassa käytetään Hätäkeskuksen hälytysjärjestelmää. Kuopion hätäkeskuksessa ovat ohjeet vahinkoilmoitusten vastaanottamisesta, edelleen hälyttämisestä, virkaapu ja yhteistyöviranomaisista. Hätäkeskus hälyttää riskinarvion ja pelastuslaitoksen hälytysvasteohjeen mukaiset tarvittavat torjuntayksiköt sekä pelastustoiminnan johtaja. Pelastustoiminnan johtaja päättää alueen muiden viranomaisten hälyttämisestä ja muun ulkopuolisen avun pyytämisestä. Lisäksi vahingoista ilmoitetaan tapauksesta ja tarpeesta riippuen poliisille, ympäristöviranomaisille ja sille, jonka hallussa tai hoidossa öljy on sekä muille asianosaisille, joita vahinko koskee. ELY-keskuksen öljyntorjunnasta vastaavalle on ilmoitettava: öljyvuodon ollessa pohjavesialueella öljyä pääsee vesistöön epäiltäessä ympäristörikosta keskisuurista öljyvahingoista n.100 litraa tai enemmän öljysäiliövuodoista maaperään tarvittaessa asiantuntija apua jälkitorjunnan ja seurannan järjestelyissä. Suomen ympäristökeskukselle (SYKE) tehtävät ilmoitukset: kaikki alus öljy- ja aluskemikaalivahingot tai niiden vaara aluksista aiheutuva muu vesien pilaantumien tai sen vaara 27
29 ilmeisen laittomat päästöt aluksista maa-alueilla tapahtuvat suuret öljy- ja kemikaalivahingot tehtävät, joihin on tehty erityissuunnitelma Boris2 tilannekuvajärjestelmään 12. Koulutussuunnitelma Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen henkilöstölle järjestetään öljyntorjuntaan liittyvää koulutusta omana koulutuksena sekä ulkopuolisilta kouluttajilta tilattuna. Koulutuksiin sisällytetään teoriaopetusta sekä käytännön harjoitteita. Päällystö- ja miehistö on saanut peruskoulutuksen öljyvahinkojen torjuntaan suorittaessaan tehtävään edellyttämän tutkinnon. Pelastuslaitoksen vesisukeltajat harjoittelevat ylläpitokoulutuksena aluksen pohjan ja vaurioiden tutkimista, vuodon tukkimista sekä muita sukeltajilta edellytettyjä taitoja öljyvahinkojen torjuntatilanteessa. Sopimushenkilöstöä koulutetaan öljyvahinkojen torjuntaan järjestämällä SPEK:in öljyvahingon torjuntakursseja. Taitoja ylläpidetään viikko- ja täydennyskoulutuksilla. Torjuntahenkilöstön koulutuksessa pidetään vähimmäistavoitteena keskimäärin kahta koulutuskertaa vuodessa henkilöä kohden. Öljyntorjunnan koulutuksen toteutumisesta ja koulutuksen seurannasta vastaa pelastuslaitoksen öljyntorjuntavastaava. Öljyvahinkojen torjuntakoulutus jaetaan seuraavasti: 1. Peruskoulutus (miehistön peruskurssi 1krt/vuosi) SPEK:in öljyvahingon peruskurssi 2. Viikkoharjoitukset kaluston käyttökoulutus ja käytön harjoittelu sekä alusten ja veneiden ajoharjoittelu riskikohteisiin tutustuminen 3. Täydennyskoulutus (noin 4krt/vuosi) Vuosittain järjestettävät täydennyskoulutuskurssit säiliösimulaattorikurssit, Boris2 kurssit, jälkitorjunnan johtaminen koulutus, öljyntorjunta-alusten kuljettamiseen tarvittavat täydennyskoulutukset, 28
30 öljyntorjuntaviranomaisille järjestettävä koulutus 4. Yhteistoimintaharjoitukset (noin 1krt/vuosi) muiden pelastustoimen alueiden ja yhteistoimintatahojen kanssa järjestettävät harjoitukset 12.1 Operatiivinen päällystö Torjuntajohtajien ja esimiesasemassa olevien henkilöiden täydennyskoulutus perustuu pääasiassa ulkopuolisiin koulutustilaisuuksiin. Lisäksi he voivat saada torjuntakoulutusta Saimaan alueen pelastuslaitosten ja Suomen ympäristökeskuksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa ja valtakunnallisissa öljyntorjuntaharjoituksissa. Tavoitteet: Osaa käynnistää onnettomuustilanteen mukaisen torjuntaorganisaation. Hallitsee suuren onnettomuustilanteen johtamisen. Osaa johtaa öljyvahinkojen jälkitorjuntaa. Osaa hyödyntää käytössä olevia sähköisiä tietojärjestelmiä johtamisen tukena ja suunnitellussa. Tuntee virkaapu menettelyn öljyvahinkojen torjunnassa. Tunnistaa ja osaa hyödyntää muita öljyntorjuntaan osallistuvia organisaatioita toiminnassaan. On perehtynyt Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyntorjuntakalustoon, toimintavalmiuteen, riskikohteisiin, suunnitelmiin ja ohjeisiin. Sisältö: osallistuu täydennyskoulutuksiin osallistuu Boris2 tilannekuvajärjestelmän koulutuksiin osallistuu jälkitorjunnan johtaminen koulutuksiin osallistuu yhteistoimintaharjoituksiin, kartta- ja johtamisharjoituksiin tekee öljyntorjunnan suunnittelua riskikohteisiin suunnittelee öljyntorjuntavalmiuden ylläpitoa 12.2 Alipäällystö ja miehistö Tavoiteet: Alipäällystö kykenee kouluttamaan miehistöä ja sopimushenkilöstöä sekä käyttämään olemassa olevaa kalustoa. Tietää ja tuntee oman toiminta-alueensa riskikohteet ja öljyntorjunta- 29
31 suunnitelman. Kykenee toimimaan joukkueenjohtajana öljyntorjuntatehtävässä. Pitävät yllä miehistön osaamista. Miehistöä erikoiskoulutetaan tarpeen mukaan veneenkuljettajiksi, sukeltajiksi yms. tehtäviin. Miehistö osaa käyttää öljyntorjuntakalustoa maa- ja vesistöonnettomuuksissa. Pystyy toimimaan ryhmän johtajana ja tunnistaa torjuntatoimiin liittyvät vaarat ja riskit. Sisältö: osallistuu työvuoro- ja viikkoharjoituksiin osallistuu täydennyskoulutuksiin osallistuu yhteistoimintaharjoituksiin ylläpitää öljyntorjuntakaluston kuntoa ylläpitää veneenkuljettajan pätevyyttä koulutuksilla ja ajoharjoituksilla osallistuu operatiivisiin öljyntorjuntaharjoituksiin riskikohteissa 12.3 Sopimushenkilöstö Tavoitteet: Sopimushenkilöstön yksikönjohtaja pystyy kouluttamaan ja käyttämään olemassa olevaa kalustoa. Tietää ja tuntee oman toiminta-alueensa riskikohteet ja öljyntorjuntasuunnitelman. Pystyy toimimaan ryhmän johtajana ja tunnistaa torjuntatoimiin liittyvät vaarat ja riskit. Pitävät yllä sopimushenkilöstön osaamista. Sopimuspalokuntien muu henkilöstö osaa käyttää öljyntorjuntakalustoa maa- ja vesistöonnettomuuksissa. Tunnistaa torjuntatoimiin liittyvät vaarat ja riskit sekä osaa suojautua sen mukaisesti. Sisältö: osallistuu miehistön peruskursseille (1 öljyvahingon peruskurssi/vuosi) osallistuu viikkoharjoituksiin ylläpitää oppimiansa taitoja (veneiden ajoharjoittelu, selvitykset, puomitukset) ylläpitää paloaseman öljyntorjuntakalustoa 30
32 13. Kustannusselvitys Kustannusselvitys on yleisselvitys öljyvahinkojen torjuntaa koskevista hankinta-, käyttö- ja torjuntakustannuksista. Kustannukset perustuvat tilastotietoihin ja ohjeellisiin kustannusarvioihin sekä oletettuihin kustannuksiin. Kalustohankinnoissa noudatetaan Suomen ympäristökeskuksen laatimaa kalusto-ohje luonnosta. Hankinnoista tehdään vuosittainen hankintasuunnitelma, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY keskukselle vahvistettavaksi. Kustannusselvitys vuosille HANKINTAKUSTANNUKSET Torjuntakaluston hankinta Varastotilojen hankinta/kunnostus Ennakkopäätöksellä haettu KÄYTTÖKUSTANNUKSET Valmiuden ylläpito Varastointikustannukset Torjuntahenkilöstön koulutus TORUNTAKUSTANNUKSET Öljyvaahtokontti Arvio torjuntakustannuksista YHTEENSÄ Taulukko 7. Öljyntorjunnan kustannusselvitys vuosille Hankintasuunnitelma Itä-Suomen pelastuslaitosten kehittävät yhteistyötä kalustohankinnoissa. Kalustohankinnoissa pyritään tekemään yhteishankintoja Saimaan alueen pelastuslaitosten kanssa. Suuremmista hankinnoista pyydetään tarvittaessa yhteinen ennakkopäätös. Yhteistoiminnan lähtökohtana on EnSaCo - koulutuksessa ja Itä-Suomen öljyntorjunnan yhteistyöryhmässä sovitut päälinjat ja kehitystyö. Kalustohankintoja tarkastellaan Itä-Suomen öljyntorjunnan kalustohankintaryhmässä. Öljyntorjuntakaluston sijoittumista tarkastellaan kokonaisuutena Saimaan alueella. Itä-Suomen öljyntorjunnan kalustotyöryhmä valmistelee ja esittelee Saimaan alueen yhteishankinnat. Saimaan alueen yhteishankinnoista ja tai kaluston siirroista asianosaiset pelastuslaitokset so- 31
33 pivat erikseen yhteistoimintasopimuksissa. Yhteistoiminnasta päätetään myös Saimaan syväväylän alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelmassa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyntorjuntakaluston hankintasuunnitelma esitetään liitteessä Öljyntorjunnan kehittämissuunnitelma Palvelutasopäätöskaudella pyritään toteuttamaan SÖKÖ- Saimaa II sekä ALYKÖ hankkeet. Öljyntorjunnan Boris2 tilannekuvajärjestelmän käyttöönotto ja koulutus öljyntorjuntajohtajille. Kalustohankintoja ja kaluston sijoituspaikkoja tarkastellaan uudelleen pelastuslaitoksella sekä Itä-Suomen kalustotyöryhmän toimesta. Asiakokonaisuus Nykytilanne Tavoite Kehittämissuunnitelma Palvelutasopäätös päivitettävä jälkitorjunnan kehittäminen päivitetään vuosina Vastuuhenkilöt nimettävä vastuuhenkilö ja varamiehet 1+2 Hankinnat tarkennettava kaluston mitoitus vastaa riskejä ja suorituskykyvaatimuksia Yhteistoiminta kehitettävä Itä-Suomen pelastuslaitosten yhteistoimintamallin ratifiointi, Itä-Suomen yhteistyöryhmän toiminta Kalusto kehitettävä toiminta, mitoitus, suorituskyky, sijoitus Koulutus kehitettävä tehtävän mukaiset osaamisvaatimukset, jälkitorjunnan johtaminen, alusöljyvahingon torjunta Harjoitukset kehitettävä harjoitukset riskikohteisiin koulutuskalenterin mukaisesti, YT-harjoitukset joka 2.vuosi Riskikohteet kartoitettava tiedostettava riskikohteet ja niiden vaikutus ympäristöön Toimintavalmius kehitettävä valmiuden kohottaminen, kaluston sijoitus, suorituskyky, kesäajan henkilöstömäärämitoitus jatkuva, vastuuhenkilöiden tietojen ylläpito, Itä-Suomen yhteistyö hankintasuunnitelman toteutus, Itä-Suomen kalustohankintaryhmän toiminta toimintamallin luominen, ja vastuuhenkilöiden tehtävien toteutus kaluston hankintasuunnitelma, Itä-Suomen yhteistyöryhmä koulutussuunnitelman toteuttaminen koulutuskalenteri, karttaharjoitukset, käytäntö, kohde riskianalyysi 2017 osaamisvaatimukset nykytasolle, operatiivinen suunnitelman jalkauttaminen operatiivisille johtajille 32
Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit
Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten
LisätiedotLaki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta
Eri viranomaisten ja asianosaisten roolit ja toimenpiteet öljyvahingoissa. Öljyvahinkojen torjuntaa koskevan lainsäädännön muutokset. Timo Heino Uudenmaan ympäristökeskus 1 Säädökset ja ohjeet Laki maa-alueilla
LisätiedotWWF:n seminaari 20.9.2011, Turku Energia, Turku Kimmo Pakarinen Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ympäristöviranomaisen rooli öljyntorjunnassa WWF:n seminaari 20.9.2011, Turku Energia, Turku Kimmo Pakarinen Varsinais-Suomen ELY-keskus ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTAA SÄÄTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTALAKI
LisätiedotPELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA
PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ
LisätiedotÖLJYNTORJUNTAAN LIITTYVÄT VASTUUT KUNNASSA
ÖLJYNTORJUNTAAN LIITTYVÄT VASTUUT KUNNASSA Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä, Turku 11.11.2016 Kimmo Pakarinen Varsinais-Suomen ELYkeskus ÖLJYNTORJUNTAAN LIITTYVÄT VASTUUT KUNNASSA Lainsäädäntö Viranomaiset
LisätiedotSisäministeriön asetus
Sisäministeriön asetus pelastustoimen suunnitelmista Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään pelastuslain (379/2011) 47 :n 5 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa ( / ): 1 Soveltamisala
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset
LisätiedotPELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen
PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen Pelastuslaki 1.1.2019 Ympäristönsuojelulaki ja asetus (527/2014, 713/2014, voimaan 1.9.2014) ÖLJYVAHINGOT: - viranomaistorjuntaa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2014 249/2014 Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta Annettu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus LAUSUNTO 14.12.2017 KEHA/2927/2017 Sisäministeriö PL26 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@intermin.fi Viite 2.11.2017 päivätty Sisäministeriön lausuntopyyntö (SM17190871,
LisätiedotLÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN ALUEEN ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTASUUNNITELMAN KUSTANNUSSELVITYS VUOSILLE
LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN ALUEEN ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTASUUNNITELMAN KUSTANNUSSELVITYS VUOSILLE - 2019 Suunnitelman tarkistus koskee vahvistettua öljyntorjuntasuunnitelmaa: Pelastustoimen alue Vahvistaja
LisätiedotHE 189/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi öljysuojarahastosta annettua lakia. Lakiin tehtäisiin
LisätiedotHE 66/2000 vp YLEISPERUSTELUT
HE 66/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen tmjumisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakiin ehdotetaan tehtäväksi ympäristöhallinnon
LisätiedotMääräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin
Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön
LisätiedotPelastustoiminnan käsitteitä
22.4.2013 Pelastustoiminnan käsitteitä Pelastustoiminnan käsitteiden hyväksyminen Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto asetti keväällä 2012 työryhmän, johon kuuluivat Mika Haverinen, Matti Honkanen ja
LisätiedotYleinen osa. Etelä-Savon Pelastuslaitoksen operatiivisen öljyntorjuntasuunnitelman. 1673/2009 ja öljyntorjunta-asetuksen 249/2014 mukaisesti.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen operatiivinen öljyntorjuntasuunnitelma Yleinen osa Etelä-Savon Pelastuslaitoksen operatiivisen öljyntorjuntasuunnitelman yleinen osa. Sisältö öljyvahingon torjuntalain 1673/2009
LisätiedotPelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014
Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi
LisätiedotPohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Asukkaita 165 673 Pinta-ala 21 584
Lisätiedotyhteistoimintasuunnitelma
RAPORTTEJA 39 2015 Saimaan syväväylän alueen alusöljyja aluekemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma VESA TOIVOLA Saimaan syväväylän alueen alusöljy- ja aluekemikaalivahinkojen torjunnan
LisätiedotHAK: Hätäkeskuslaitoksen lausunto sisäministeriölle pelastuslakiluonnoksesta. Hätäkeskuslaitos lausuu asiassa seuraavaa.
Lausunto HAK-1711089 1 (5) Sisäministeriö Kirjaamo kirjaamo@intermin.fi Sisäministeriön lausuntopyyntö 2.11.2017 (SMDno-2016-1495) HAK: Hätäkeskuslaitoksen lausunto sisäministeriölle pelastuslakiluonnoksesta
LisätiedotYhteinen varautuminen alueella
Yhteinen varautuminen alueella Maakuntahallitus 23.11.2018 Jarkko Jäntti Varautumisen valmistelija Uusi tehtävä HE 15/2017vp 142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista
LisätiedotLänsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen. öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Hyväksytty Päivämäärä Laatijat Tulee voimaan
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma Hyväksytty Päivämäärä Laatijat Tulee voimaan xx.xx.2015 SS/TT/B-ÅW/SG 1 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Suunnitelman tarkoitus... 4 3.
LisätiedotRISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014
RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA, JAOSTON JOHTOKUNTA Liiton puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Turku (2014-2017) Jaoston puheenjohtaja
Lisätiedot17 Alusöljyvahingon. torjuntaan liittyvät. lait ja luvat
17 Alusöljyvahingon torjuntaan liittyvät lait ja luvat SÖKÖ II -manuaali Ohjeistusta alusöljyvahingon rantatorjuntaan Alusöljyvahingon torjuntaan liittyvät lait ja luvat Kotka 2011 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
LisätiedotESITYS LAPIN PELASTUSLAITOKSEN PELASTUSTOIMINNANJOHTAMISEN KEHITTÄMISESTÄ
ESITYS LAPIN PELASTUSLAITOKSEN PELASTUSTOIMINNANJOHTAMISEN KEHITTÄMISESTÄ Sisällys Johdanto... 3 Yhden päivystävän palomestarin malli... 4 Työryhmän esitys Lapin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän
LisätiedotYHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)
luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä
LisätiedotTurvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto
Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 1.1.2014-31.12.2017
POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 1.1.2014-31.12.2017 HYVÄKSYTTY Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen johtokunta..2013 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Lainsäädäntö... 3 1.2 Toiminnan
LisätiedotLapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä
Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton
LisätiedotPelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta
Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
LisätiedotÖljyntorjuntakoulutus. Porvoo
Öljyntorjuntakoulutus Porvoo 20.9.2013 WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot WWF Laura Rahka/WWF Esimerkkejä onnettomuuksista Exxon Valdez 1989 Alaska ~37 000 t Braer 1993 UK ~85 000 t Sea Empress 1996
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen
LisätiedotTULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET
TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen
LisätiedotYhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)
Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
Lisätiedot10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos
10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä
LisätiedotVersio 20.11.2012 1 (12) ÖLJY- JA ALUSKEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNNAN JOHTAMISEN PERUSTEET
Versio 20.11.2012 1 (12) ÖLJY- JA ALUSKEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNNAN JOHTAMISEN PERUSTEET Tämä osio koskee ensisijaisesti suuria alusöljyvahinkoja. Osiota voidaan kuitenkin käyttää soveltuvin osin hyväksi
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS
KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS ÖLJYNTORJUNTASUUNNITELMA Versio 2015.1 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 5 1.1. Öljyntorjuntasuunnitelman tavoite... 5 1.2. Yhteenveto suunnitelmasta...
LisätiedotPelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio
Pelastustoimen palvelutason arviointi Hankejohtaja Taito Vainio 1 Käsiteltävät asiat Palvelutasopäätökset nyt Palvelutasopäätökset uudessa järjestelmässä 16.11.2017 OHJEEN RAKENNE 1 Yleistä... 3 1.1 Lainsäädäntö...
LisätiedotVastuutahot/laki Pelastuslaitos omalla alueellaan maalla ja merellä Syke tai heidän määräämänsä taho aavalla selällä tapahtuvissa onnettomuuksissa Elykeskus avustaa ja ohjaa Kunnat osallistuvat tarvittaessa
LisätiedotKotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16
Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 16 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 Toimiala Kymenlaakson pelastuslaitoksen
LisätiedotMAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN
MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 53 31.1.2019 30.1.2019 Martti Soudunsaari Prosessisuunnittelija / maakuntauudistuksen valmistelu
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi Hallitusneuvos Ilpo Helismaa HE pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotVapaaehtoistyön merkitys öljyntorjunnassa
Vapaaehtoistyön merkitys Öljykuljetukset ja öljyntorjuntavalmiudet Itämerellä Kun öljy saavuttaa rannikon - vapaaehtoiset jälkitorjunnassa Jos ja kun avomeren ja rannikkovesien öljyntorjunta ei enää ole
LisätiedotLautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toimiala Helsingin kaupungin pelastuslautakunta ja sen alainen Helsingin kaupungin pelastuslaitos huolehtivat pelastustoimesta sekä niille erikseen määrätyistä
LisätiedotTilannekuva pelastustoiminnan johtamisessa. Paul Nyberg Palomestari Helsingin kaupungin pelastuslaitos
Tilannekuva pelastustoiminnan johtamisessa Paul Nyberg Palomestari Helsingin kaupungin pelastuslaitos Tilannekuva terminä Tilannekuva herättää paljon ajatuksia Lukuisia tuotteita ja palveluita myydään
LisätiedotKymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi
Kymenlaakson pelastuslaitos www.kympe.fi ULKOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN MUKAINEN HARJOITTELU -SUUNNITTELU TARKOITUS Ulkoisen pelastussuunnitelman ja kohteen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistaminen
LisätiedotYhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa
Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä - JärjestöRalli2016 Kaikki tilaisuudet klo 17-19 6.10 Rääkkylä 8.11 Juuka 10.10 Kesälahti 9.11 Kontiolahti 12.10 Pyhäselkä 9.11 Eno 25.10
LisätiedotPELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA
PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA Loppuraportti (tiivistelmä), Pelastustoimen uudistushanke / poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastuslaitoksen riskianalyysi
Lisätiedot1
raimo.aarnio@turku.fi 1 VARAUTUMINEN 40 Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa
LisätiedotToimintoja harvaan asutulla alueella. Jorma Parviainen pelastusjohtaja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
Toimintoja harvaan asutulla alueella Jorma Parviainen pelastusjohtaja HARVA-hankkeen tavoitteista ja järjestelyistä (1) Sisäasiainministeriö asetti 16.6.2009 ns HARVA-työryhmän. Toimikausi 2009-2010. Tavoitteena
LisätiedotTurvaa maaseudulle-hanke
INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI Turvaa maaseudulle-hanke Turvallisuutta älykkäästi - seminaari Kylien pelastusryhmä-pilotista Turvaa maaseudulle-hankkeeksi ja edelleen pysyväksi toimintamalliksi
LisätiedotItsehoitopisteiden tarkistuslista - yhteenveto
Itsehoitopisteiden tarkistuslista - yhteenveto 21.11.2013 Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Väestöterveyttä yhteistyöllä -hanke 21.11.2013 1 23.9.2013
LisätiedotSatakunnan pelastuslaitos
Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Maakuntalaki Maakuntauudistus ja pelastustoimi Siirto maakunnille "Kuntalaki" Maakuntahallinto Organisaatio Liikelaitos Maakunnat ja JTS Maakuntien
LisätiedotVapaaehtoiset öljyntorjuntaresurssina
Katja Nuorvala/ WWF Vapaaehtoiset öljyntorjuntaresurssina Vanessa Ryan, WWF Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät, 27.9.2012 Mauri Rautkari/WWF-Finland Öljyonnettomuuden riski Itämerellä Itämerellä
LisätiedotHE 102/2001 vp. 2. Ehdotetut muutokset
HE 102/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle euron käyttöönoton edellyttämiksi muutoksiksi ympäristövahinkojen korvaamista koskevaan lainsäädäntöön ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esitykseen sisältyvät
LisätiedotUlkoinen pelastussuunnitelma
Ulkoinen pelastussuunnitelma Johtamisen näkökulmia Matti Honkanen Tapio Neuvonen Perustuu: SM:n julkaisuun Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen 13/2016 Ulkoinen pelastussuunnitelma pelastustoiminnan
LisätiedotLänsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk SS, SG PELASTUSTOIMINNAN MENETELMÄOHJE ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNNASTA LUP 2013-18
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk SS, SG PELASTUSTOIMINNAN MENETELMÄOHJE ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNNASTA LUP 2013-18 Hyväksytty Päivämäärä Laatija Tulee voimaan Olli Pietikäinen, pelastuspäällikkö
LisätiedotLAUSUNTO Meritaito Oy lausuu hallituksen esitykseen eduskunnalle seuraavaa. Otsikot viittaavat alkuperäiseen HE luonnokseen.
MeriTaito LAUSUNTO 13.12.2017 1 Sisäasiainministeriö Viite: SMDno- 2016-1495 Meritaito Oy:n lausunto 2017 _11_1 HE luonnokseen Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta
LisätiedotTehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on
Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä
LisätiedotVÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN
VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN www.ekarjala.fi 1 PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY / Osallistujat: Pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä täydennettynä Eksoten ensihoidon palvelupäälliköllä
LisätiedotSuomen öljyntorjuntavalmius
Suomen öljyntorjuntavalmius 1. Suomen ympäristökeskuksen esittely 2. Öljyvahingon uhka 3. Varautuminen Öljyntorjuntajoukkojen ryhmänjohtajakoulutuksen teoriaosuus WWF 31.10.2011 Meri Hietala SYKE/MK/YVT
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 52/
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 74 Lausunto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:lle lausuntopyynnöstä selvityksestä vapaaehtoisten käyttöön liittyvästä lainsäädännöstä ja hallinnollisista
LisätiedotTAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS
TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotNAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS
NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun
LisätiedotPelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma
Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Turvallinen Suomi 26.3.2019 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteet lainsäädännöstä
LisätiedotPelastustoimen uudistushanke
Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä
LisätiedotSUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS LUONNOS SUUREN, VÄHINTÄÄN 100 M 3 :N ÖLJYVARASTON, SATAMAN JA LAITOKSEN ÖLJYNTORJUNTAVALMIUS
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS LUONNOS 13.11.2015 SUUREN, VÄHINTÄÄN 100 M 3 :N ÖLJYVARASTON, SATAMAN JA LAITOKSEN ÖLJYNTORJUNTAVALMIUS 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 3. ÖLJYVAHINKOJEN ENNALTATORJUNTA...
LisätiedotÖljyntorjunnan iltapäivätilaisuus ympäristöministeriön puheenvuoro
Öljyntorjunnan iltapäivätilaisuus ympäristöministeriön puheenvuoro Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio, Ympäristönsuojeluosasto 20.8.2015 Uunisaari Ajatuksia toimintaympäristön kehittymisestä torjuntavalmiudesta,
LisätiedotLautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen
HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ luonnos 05122011 1 Toimiala Helsingin kaupungin pelastuslautakunta ja sen alainen Helsingin kaupungin pelastuslaitos huolehtivat pelastustoimesta ja kiireellisestä
LisätiedotAluehallintovirastot ja kuntien varautuminen
Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset
LisätiedotVarautuminen sotelainsäädännössä
Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotMaakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina
Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien
LisätiedotÖljykuljetukset ja öljyonnettomuudet
Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,
Lisätiedot1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.
ROVANIEMEN KAUPUNGIN POIKKEUSOLOJEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.3.2013 130 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.5.2013 78 1 SOVELTAMINEN Tätä johtosääntöä sovelletaan Rovaniemen kaupungissa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 9 päivänä toukokuuta /2011 Sisäasiainministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2011 406/2011 Sisäasiainministeriön asetus erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta Annettu Helsingissä
LisätiedotJOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA
JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotJoensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote
Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotEtelä-Karjalan pelastuslaitos KUVAUSOHJE 2018
Etelä-Karjalan pelastuslaitos KUVAUSOHJE 2018 Päivitetty 12.2.2018 Lähteet: Pelastustoimen viestintäopas, Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston julkaisu 1/2015 Kuvaaminen pelastustoimintatehtävissä, Sisäministeriön
LisätiedotPELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN -OHJE
19.6.2007 1(10) PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN -OHJE 19.6.2007 2(10) SISÄLLYS 1 Ohje ja sen tarkoitus...3 2 Satakunnan pelastustoimen operatiivinen johtamisjärjestelmä...3 2.1 Johtovastuun ottaminen ja siirtäminen...4
LisätiedotSavonlinnan kaupungin valmiustoiminta Kaupunginjohtaja Janne Laine
Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta 15.11.2017 Kaupunginjohtaja Janne Laine 1 2 Savonlinna saaristoinen silta- ja lossiyhteyksiin perustuva kuntarakenne Varautumisen perusteet Kunnan varautumisen tarkoitus
LisätiedotPRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat
PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien analysointi 2009-2013 Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat 7.4.2014 Pelastuslaitoksen PRONTO-onnettomuustilasto Pelastustoimen resurssi-
LisätiedotETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa
Lisätiedot,...,, SYKE SYKE-2017-J-221
,...,, Suomen ympäristökeskus SYKE PL 140 00251 HELSINKI LAUSUNTO SYKE 13.12.2017 SYKE-2017-J-221 1 (1) Sisäministeriö kirjaamo@intermin.fi tiedoksi sari.mustila@intermin.fi Viitteenne: Hanketunnus SMDno-2016-1495
LisätiedotPELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA. Itä-Suomen Huoltorykmentti Koivujärven varasto
PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA Itä-Suomen Huoltorykmentti Koivujärven varasto HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema Päivitystiedot Päiväys Asia Nimi ja virka-asema Sisältö 1 YLEISTÄ 1.1 Suunnitelman
LisätiedotYleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä
LisätiedotKEMPPILÄNKATU 1 17.3.2014 VSP2, Päivystävän päällikön toiminta
KEMPPILÄNKATU 1 17.3.2014 VSP2, Päivystävän päällikön toiminta 1 12.2.2015 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISMALLI P2 Koko maakunta LänsiP30 Joki P3 Länsi P3 ItäP30 Itä P3 Toimintamallin pääperiaatteet maakunnan
LisätiedotPalopupu ja uusi * pelastuslaki
Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille
LisätiedotOrion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä
PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos
LisätiedotHyväksytty xx.x.2013. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos TOIMINTASÄÄNTÖ. Johtokunta
Hyväksytty xx.x.2013 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos TOIMINTASÄÄNTÖ Johtokunta 1. Toimintasäännön tarkoitus Toimintasäännössä määritellään pelastuslaitoksen tehtävät, vastuualueet sekä niiden
LisätiedotUudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö
Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Toimintastrategia ja tietohallinto: Perusperiaatteet
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi
LisätiedotSISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Ilpo Helismaa
SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Ilpo Helismaa 7.11.2018 SISÄMINISTERIÖN ASETUS PELASTUSTOIMEN SUUNNITELMISTA Yleisperustelut Nykytila Pelastuslain (379/2011) 28 :n 2 momentin mukaan pelastuslaitokselle
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 47/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 47/2008 vp Hallituksen esitys laeiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta, maa-aineslain muuttamisesta ja pelastuslain 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
Lisätiedot