Tohtorien työllisyyden tukeminen väitöksen jälkeen. Riitta Keiski, Suomen Akatemia

Transkriptio

1 Tohtorien työllisyyden tukeminen väitöksen jälkeen Riitta Keiski, Suomen Akatemia

2 2 Tutkijakoulutus Ammatiksi tutkija Eräitä mieleen nousevia kysymyksiä: Miksi tutkijakoulutusta? Mistä rahoitus tutkijakoulutukseen? Miten tutkijakoulutus tapahtuu? Mitä väitöskirjan jälkeen? Tutkijan ammatti mitä se tarjoaa? Uuden etsimistä, päättymätöntä seikkailua Löytämisen iloa, unelmassa elämistä Tavoitteellista työtä, kilvoittelua Kiehtovia, rajattomia haasteita Henkilökohtaista edistymistä Kansainvälisiä yhteyksiä, tulevaisuuden tekemistä Hyvän elämän ja haastavan työn elinkeinoelämän palveluksessa, yrityksissä, tutkimuslaitoksissa, opetuksessa, hallinnossa, yksityisyrittäjänä, kansainvälisessä tehtävässä, järjestöissä,

3 3 Ammatiksi tutkija Tutkijan ammattiin täytyy opiskella aivan kuten muihinkin ammatteihin! Tutkijakoulutus antaa valmiudet tutkijan työhön sekä monenlaisiin tehtäviin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän palveluksessa Ammattimaisilla tutkijoilla on kysyntää: Uhka tutkijapulasta todellinen Luonnontieteiden, lääketieteen ja tekniikan alojen tutkijakoulutuksen saaneet asiantuntijat työllistyvät hyvin

4 4 Tohtorilta vaadittavia taitoja (1/2) Valmiudet ammattimaiselle tutkijanuralle Itsenäinen työskentely sekä yksin että tutkimusryhmän jäsenenä Laaja-alainen, selkeä käsitys tieteestä ja tutkimuksen perusluonteesta ja - periaatteista Oman tutkimustyönsä ja koulutuksensa perusteella syvällinen osaaminen ja perehtyneisyys omalla tieteenalueellaan ja tutkimusalueellaan Ymmärrys hyvästä tieteellisestä käytännöstä, halu toimia sen mukaisesti ja kyky arvioida omaa ja muiden toimintaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteiden pohjalta Yhteistyökyky, aloitteellisuus ja innovatiivisuus osa perusominaisuuksia Yliopistojen kolmannen tehtävän ymmärtäminen oman työnsä näkökulmasta Tutkimustyön yhteiskunnallisten, taloudellisten ja kulttuuristen vaikutusten ymmärtäminen Tieto immateriaalioikeuksista ja tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen mekanismeista

5 5 Tohtorilta vaadittavia taitoja (2/2) Selviytyminen vaativista asiantuntijatehtävistä Ongelmanratkaisukyky, systemaattinen työskentelytapa, kehittyneet tiedonhankintataidot ja sosiaaliset taidot Edellytykset työskennellä monenlaisissa työympäristöissä ja -kulttuureissa Johtajuuteen, yrittämiseen, liiketoimintaan ja monikulttuurisuuteen liittyvä erityisosaaminen Tohtorikoulutuksessa vahvistetaan työelämäyhteyksiä jo koulutuksen aikana Hyvä kommunikaatiotaito ja kyky tulostensa esittelemiseen yleistajuisesti ja kiinnostavasti Kyky monipuoliseen viestintään (mm. tiedeviestintä), tieteidenväliseen yhteistyöhön ja tutkijoiden yhteisöllisyyteen Kyky kokonaisuuksien hallintaan

6 6 Suoritetut tohtorintutkinnot vuosina Lähde: Kota-tietokanta Tutkintoa Miehet Naiset Liukuva 3 vuotta

7 7 Ylempien korkeakoulututkintojen suhde tohtorin tutkintoihin yhteensä vuosina ja väittely- intensiivisyys koulutusaloittain. Lähde: Kota-tietokanta Lääketiede Väittelyintensiivisyys % Tri tutkn yht. Ylem. kk. tutkn. yht Väittely intensiiv. Luonnontiede Farmasia Eläinlääketiede Hammaslääketiede Maatalous-ja metsätieteellinen Teologia Psykologia Terveystiede Teknistieteellinen Yhteiskuntatieteet Humanistinen Liikuntatiede Kasvatusala Kauppatieteet Oikeustiede Taideala Tutkintojen määrä (1 000)

8 8 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 2004 Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä henkilöä Tutkimusrahoitus 5 mrd euroa, josta yritysten osuus 69 % T&k-panostus 3,5 % BKT:sta Suomi on t&k-panostajien kärkiryhmässä ja selvästi edellä EU:n keskimääräistä tasoa 20 yliopistoa ja 31 ammattikorkeakoulua Yliopistoista valmistui 1399 tohtoria (OPM:n tavoite 1600)

9 9 Tutkimus- ja kehityshenkilökunta vuonna 2002 Lähde: Tilastokeskus Sektori Tutkimus- Koulutus henkilökunta Tohtorit Muu yliopisto- Muu ammatillinen Ei ammatillista tutkinto koulutus koul./ tuntematon Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia Yritykset Teollisuus Muut toimialat Julkinen sektori Yliopistot Yliopistolliset keskussairaalat Ammattikorkeakoulut Valtion hallinnonalat Muut julkiset laitokset Yks. voittoa tavoittelematon toiminta Kaikki yhteensä

10 10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämispanostus eräissä OECD-maissa

11 11 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämismenot sektoreittain Suomessa

12 12 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat

13 13 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Valtion tutkimusmenot 2005 Yhteensä 1,59 mrd euroa

14 14 Akatemian yleisesittely Suomen Akatemia lyhyesti Rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta yli 200 miljoonalla eurolla vuodessa Toiminta kattaa kaikki tieteenalat Akatemian tutkimusrahoituksella työskentelee vuosittain noin 5300 henkilöä (3000 henkilötyövuotta) Toiminnan painopisteet luovien tutkimusympäristöjen kehittäminen ammattimaisen tutkijanuran edistäminen sukupuolten tasa-arvon edistäminen tutkimuksessa kansainvälisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen vahvistaminen

15 15 Akatemian yleisesittely Tutkimuksen rahoitus Yleiset tutkimusmäärärahat Tutkimusohjelmat Huippuyksikköohjelmat Tutkimusvirat: akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat Tutkijatohtorin määrärahat (tulossa muutoksia) Tutkijankoulutus Muu tutkimustuki

16 16 Muut rahoitusmuodot Tutkijankoulutus Suomen Akatemia rahoittaa tutkimushankkeita, joissa työskentelee väitöskirjaansa valmistelevia jatko-opiskelijoita tukee tutkijakouluja ja valtakunnallisia tutkijankoulutuskursseja rahoittaa nuorten, äskettäin väitelleiden tutkijatohtoreiden pätevöitymistä rahoittaa tutkijankoulutusta ulkomailla tukee työelämässä olevien henkilöiden tohtorikoulutusta

17 17 Rahoituksen haku ja hakemusten käsittely Akatemian tutkimusrahoituksen haku Kilpailun kautta Myönnetään parhaille tutkijoille ja lupaavimmille nuorille tutkijoille Perustuu tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteelliseen arviointiin sekä tiedepoliittisiin linjauksiin On määräaikaista ja pitkäjänteistä Hakemuksia yhteensä noin 930 milj. euron arvosta Rahoituspäätösten arvo yhteensä 208 milj. euroa Tieteelliset toimikunnat käsittelivät 5434 hakemusta vuonna 2004 hakemuksia monenkertaisesti myönnettävään rahaan nähden asettaa suuria vaatimuksia valintaprosessille

18 18 Rahoitusmahdollisuudet ja tutkijan ura Uran vaiheet Tutkijankoulutusvaihe Tutkijatohtorivaihe Asemansa vakiinnuttanut tutkija

19 19 Rahoitusmahdollisuudet ja tutkijan ura Tutkijankoulutusvaihe Tutkimusmäärärahat (hankerahoitus, tutkimusohjelmat jne.) Apurahat tutkijankoulutukseen ja tutkijoiden työskentelyyn ulkomailla Työelämässä olevien jatkokoulutus

20 20 Rahoitusmahdollisuudet ja tutkijan ura Tutkijatohtorivaihe Tutkijatohtorin määrärahat (lopetetaan) tilalle tutkijatohtoriprojekti (hakijana määrärahalla palkattava tohtori, palkan lisäksi rahaa tutkimussuunnitelman toteuttamiseen) Apurahat tutkijankoulutukseen ja tutkijoiden työskentelyyn ulkomailla Tutkimusmäärärahat (hankerahoitus, tutkimusohjelmat jne.) Nuoren tutkijan starttiraha (lopetetaan)

21 21 Rahoitusmahdollisuudet ja tutkijan ura Asemansa vakiinnuttanut tutkija Yleiset tutkimusmäärärahat: Suomen Akatemian suurin yksittäinen tutkimusrahoituksen muoto Rahoitusta saavat korkeatasoiset tutkijat ja tutkimusryhmät tieteellisen ja muun työvoiman palkkaamiseen tarvikkeiden ja tutkimusvälineiden hankintaan matka- ja seminaari- ym. kuluihin Tuetaan sekä tutkijankoulutusta antavia tutkimusryhmiä että ryhmiä, jotka koostuvat jo väitelleistä tutkijoista

22 22 Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve (SA:n julkaisuja 4/03) Yliopistojen virkarakenteen kehitys. Lähde: Kota-tietokanta Muutos-% Professorit Yliassistentit Assistentit Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat Tutkimushenkilöstö kpl (1 000) Muutos-%

23 23 Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve (SA:n julkaisuja 4/03) Tohtorintutkinnon suorittaneiden työllistyminen tieteenalan ja toimialan mukaan vuonna 1999 (n=10 968). Lähde: Husso 2002 Taiteet 65,0 % 7,5 % 20,0 % 7,5 % Humanistiset tieteet 71,2 % 6,0 % 7,9 % 14,8 % Yhteiskuntatieteet Maatalous- ja metsätieteet Lääke- ja hoitotieteet Tekniikka 31,6 % 77,3 % 79,7 % 62,1 % 4,2 % 7,7 % 10,9 % 2,1 % 3,4 % 14,8 % 4,6 % 49,9 % 14,0 % 0,7 % 4,1 % 33,0 % Valtio Kunnat YVT-sektori Yritykset Luonnontieteet 75,7 % 9,0 % 1,4 % 13,9 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

24 24 Työttömyys koulutustason mukaan Lähde: Husso 2002 Tohtorintutkinto Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Alin korkea-aste Koko työvoima

25 25 Tohtoreiden työttömyys Koulutusala Työttömyysaste/työttömät Työvoima Yhteensä 1,4 1,7 2,0/ Humanistiset tieteet 3,6 4,3 4,7/ Kasvatustiede 1,9 1,9 1,4/ Yhteiskuntatieteet 2,4 2,9 3,3/ Psykologia 2,3 1,0 1,4/ Terveystiede 1,6 0,6 0,9/ Oikeustiede 1,8 1,1 0,5/ Kauppatieteet 1,4 0,9 1,3/ Luonnontieteet 1,8 2,5 3,0/ Tekniikka 0,5 0,5 1,3/ Lääketiede 0,5 0,7 0,6/ Hammaslääketiede 1,5 1,4 2,6/

26 26 Työvoimahallinnon työvoimatilastosta poimittuja tietoja: tohtoreiden kokonaismäärät ja työttömien tohtoreiden määrät Vuonna 2000 tohtoreita oli yhteensä , joista työttöminä oli 159 eli 1,4 % Vuonna 2002 tohtoreita oli yhteensä , joista työttöminä 203 eli 1,7 % Vuonna 2003 tohtoreita yhteensä , joista työttöminä 286 eli 2,2 % Vastavalmistuneita tohtoreita työttömistä on varsin vähän. Ikäryhmässä ei ole ainuttakaan työtöntä tohtoria; työllisiä oli 285. Ikäluokassa on 22 työtöntä tohtoria; työllisiä 547. Ikäluokassa ei ole lainkaan työttömiä, työllisiä Ikäluokassa on 63 työtöntä ja 2260 työllistä tohtoria. Suurin työttömien tohtoreiden ikäryhmä on vuotiaat, joiden ryhmässä oli 183 työtöntä tohtoria, heistäkin työllisiä oli Nuoret tohtorit eivätkä tutkijakoulut selitä työttömien tohtoreiden määrän kasvua.

27 Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve (SA:n julkaisuja 4/03) Pitikö tohtorintutkinnon suorittaneiden henkilöiden palvelukseen ottamista viiden vuoden kuluttua tarpeellisena? Lähde: Taloustutkimus Oy 27

28 Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve (SA:n julkaisuja 4/03) Minkä alojen tohtoreita oli tarpeellista ottaa palvelukseen syksyllä 2002? Lähde: Taloustutkimus Oy 28

29 29 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimusjärjestelmän rakenteen kehittäminen Keskeiset selvitykset ja muistiot Valtion tutkimuslaitosten rakenteelliset haasteet (professori Jussi Huttunen, 2004) Korkeakoulujen rakenteiden kehittämishaasteet (professori Jorma Rantanen, 2004) Välittäjäorganisaatioiden (teknologiakeskukset jne.) rakenteelliset kehittämistarpeet (johtaja Markus Koskenlinna, 2004) Julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteelliset haasteet (johtoryhmän loppuraportti Valtion tiede- ja teknologianeuvostolle, ) Suomen Akatemian työryhmät ja raportit Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve (SA:n julkaisuja 4/03) Kestävä ja dynaaminen kumppanuus; Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välinen tutkimusyhteistyö ja tutkijankoulutus (SA:n julkaisuja 3/05) Tutkimusrahoitusinstrumenttien kehitys (SA:n julkaisuja 4/05)

30 30 Kestävä ja dynaaminen kumppanuus (SA:n julkaisuja 3/05) Industry-Academy -työryhmä Ehdotus Suomen Akatemian toimenpiteiksi elinkeinoelämää palvelevan tutkijankoulutuksen ja perustutkimuksen edistämiseksi Akatemian ja elinkeinoelämän yhteistyömuotojen kehittämiseksi Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välisen tutkimusyhteistyön visio Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten tutkijat muodostavat joustavia kansainvälisiä yhteisöjä, joissa toteutetaan kaikkia osapuolia hyödyttäviä korkeatasoisia tutkimus- ja kehityshankkeita sekä koulutetaan tutkijoita. (Osaamisperustaisessa taloudessa yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten organisaatiot täydentävät tehokkaasti toisiaan. Ollaan muutoksen edessä: taloudellisten resurssien rajallisuus, kohonneet tutkimuskustannukset, kiihtyvä kv-kilpailu, teknologia- ja tuotekehityksen syklin nopeutuminen.)

31 Suotuisa innovaatioympäristö Tehokkaat riskipääomamarkkinat Tutkimus- ja kehitystoimintaa muiden yhteistyökumppanien kanssa Yhteistyötä edistävät t&k-rahoitusjärjestelmät ja tutkimuspolitiikka Tutkimus- ja kehitysyhteisö T&k-hankkeita Tutkijankoulutusta Korkeatasoista tutkimus-, liiketoimintaja teknologiaosaamista Akateemiset ja kaupalliset tuotokset: huippututkimustulokset ja korkeatasoiseen tutkimukseen perustuvat sovellukset Suotuisa säädösympäristö (verotus, IPR-säännökset, sopimusosaaminen jne.) 31

32 32 Vision toteuttamisen edellytyksiä Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen merkittävä kasvattaminen Yritysten lisäpanostukset t&k-toimintaan ja pitkän aikavälin tutkimukseen Yhä suurempi osa julkisesta tutkimusrahoituksesta jaetaan kilpailuttamalla Suomeen perustetaan tieteellisten infrastruktuurien kehittämisohjelma sekä sen toteuttamiseen tarvittavat rahoitusjärjestelyt (Yhteistyössä vielä paljon kehittämismahdollisuuksia. Yhteistyön syventäminen, sen vaatiman luottamuksen rakentaminen.)

33 33 Yhteistyön perusta Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee tehostaa toimenpiteitään tutkimustulosten sovellettavuuden ja kaupallisen hyödynnettävyyden tunnistamiseksi ja realisoimiseksi kannustaa tutkijoita yrittäjyyteen ja yhteistyöhön yritysten kanssa Yritysten tulee kehittää ydinosaamistaan hyödyntämällä toiminnassaan korkeatasoista tutkimusta edistämällä henkilökuntansa tutkijankoulutusta palkkaamalla tohtoreita nykyistä enemmän Yliopistojen tulee kehittää yhtenäiset sopimusmallit, pelisäännöt ja menettelytavat sekä tutkijoiden että yliopistojen ja yritysten välisiin rahoitusmenettelyihin ja IPR-siirtoihin. (Tiivis yhteistyö edesauttaa tutkimuksen uudistumiskykyä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, edistää innovaatioiden syntymistä ja vahvistaa näin Suomen kilpailukykyä sekä tietoon ja osaamiseen pohjautuvaa yhteiskunnan kehittymistä.)

34 34 Yhteistyömuodot Suomen Akatemian ja Tekesin tulee rahoittaa yhdessä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kilpailun perusteella Suomen kansantalouden kannalta tärkeillä aloilla olevia määräaikaisia korkeatasoisia tutkimuksen ja teknologian yksiköitä Yksiköissä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten tutkijoita Korkeatasoinen keskipitkän ja pitkän aikavälin tutkimus

35 35 Tutkijankoulutus Tohtorintutkintoa edeltävää ja sen jälkeistä tutkijankoulutusta tulee kehittää nykyistä laaja-alaisemmaksi ja työelämää monipuolisesti palvelevaksi Tieteidenvälisyys, kansainvälisyys, yrittäjyys, liiketoimintaosaaminen Johtamistaidot ja immateriaalioikeudet Elinkeinoelämän tulee olla mukana niiden kannalta relevanteilla aloilla olevien tutkijakoulujen suunnittelussa ja toiminnassa Jatko-opiskelijalle nimetään tieteellistä työtä ja opintoja tukeva ohjausryhmä, jossa edustus yliopiston ulkopuolelta, mielellään elinkeinoelämästä, jos väitöskirjan sisällön kannalta tarkoituksenmukaista

36 36 Työelämässä olevien henkilöiden jatkokoulutus Rahoitusmuodon tavoitteena edistää tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän tai julkisen hallinnon palveluksessa olevien tohtorintutkintoon tähtäävää koulutusta Tutkijankoulutukseen osallistuja koulutuksen ajan palvelussuhteessa varsinaiseen työnantajaansa Hakijan työantajalle maksetaan 1700 euroa kuukaudessa kattamaan osan palkkakuluista Myönnetään enintään 1,5 vuodeksi väitöskirjan loppuunsaattamiseksi Akatemian hallituksen tekemä periaatepäätös Elinkeinoelämän palveluksessa oleville hakijoille tukea myönnetään myös jatkokoulutuksen aikaisempaan vaiheeseen Väitöskirjatyöntekijän tulee olla yliopiston järjestelmällisen ohjauksen piirissä ellei kuulu tutkijakouluun tai vastaavaan

37 37 Tutkijoiden liikkuvuus Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden tulee voida joustavasti työskennellä määräajan elinkeinoelämässä ja vastaavasti elinkeinoelämän tutkijoiden yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Työnantajien tulee rekrytoinnissa ottaa huomioon eri sektoreilla saavutetut erilaiset meriitit kannustaa tutkijoita liikkuvuuteen palkita heitä sektorien välisestä yhteistyöstä Tutkijoiden liikkuvuuden entistä parempi hyödyntäminen yliopistoissa ja yrityksissä Liikkuvuutta tukevat uudet rahoitusmuodot Kansainväliset ohjelmat, jotka tukevat yliopisto-yritys -yhteistyötä

38 38 Tutkijoiden sektorien välinen liikkuvuus Akatemian hallituksen tekemä periaatepäätös Tutkijoiden sektorien välinen liikkuvuus/väitelleet Perustetaan uusi rahoitusinstrumentti, jossa ensisijaisesti rahoitetaan yrityksen palveluksessa olevan tohtorinkoulutuksen saaneen henkilön enintään vuoden mittaista työskentelyä yliopistossa sekä vastaavasti yliopiston palveluksessa olevan välitelleen tutkijan työskentelyä yrityksessä Voidaan tukea myös julkisen sektorin muualla kuin yliopiston tai tutkimuslaitoksen palveluksessa olevan väitelleen henkilön enintään vuoden mittaista työskentelyä yliopistossa tai yrityksessä ja päinvastoin

39 39 Kansainvälisyys ja ulkomaisen t&k-henkilökunnan lisääminen Ulkomaisten tutkijoiden osuutta Suomen tutkimus- ja kehityshenkilökunnasta tulee pyrkiä kasvattamaan merkittävästi lisäämällä erityisesti väitelleiden ulkomaisten tutkijoiden määrää Akatemian hallituksen tekemä periaatepäätös Perustetaan uusi rahoitusinstrumentti työnimeltä Finnish Research Chairs (kilpailuun perustuvat vierailuprofessuurit) ulkomaisten tai ulkomailla työskentelevien suomalaisten huippututkijoiden palkkaamiseksi määräajaksi Suomeen

40 40 Suomen Akatemian ja yritysten roolit Tukea esimerkiksi yhteistyötä tekeviä yksiköitä, yhteishankkeita, sektorien välistä liikkuvuutta ja monipuolista tutkijankoulutusta Rahoituspäätöksiä tehdessä arvioida myös hakemusten tutkimussuunnitelman merkitys tutkimustulosten sovellusten ja tulosten käyttäjien kannalta Kehitysnäkökohtia: Uudet rahoitusmahdollisuudet ja käytännöt Työelämässä olevien jatkokoulutettavien integrointi tutkijakouluihin ja tutkimusryhmiin Väitöskirjojen tekeminen yrityksissä yhteys yliopistoon ja tutkijakouluun säilyy Ohjausvastuu yliopistolla ja yrityksellä (yhteinen) Yritykset mukana huippuyksikköjen, tutkimus- ja teknologiaohjelmien rahoituksessa

41 41 Yhteenveto Tutkijankoulutus Miksi teemme tutkimusta ja miksi tutkijakouluttaudumme? Tarve tietää, miksi asiat ovat kuten ne ovat Tutkijan ammatti, muut asiantuntijatehtävät, johtamistehtävät, opetustehtävät, Akateeminen korkein oppiarvo Mitä tutkimus on parhaimmillaan? Hyvä tutkimus on systemaattista, sillä on täsmällisesti määritetty tavoite ja se on hyvin organisoitua kasvattaa tulevaa elämää ja tehtäviä varten Milloin tutkijankoulutusta tulisi antaa? Perusopintojen aikana (tutkimusmetodologia ja etiikka; yliopistot) Jatko-opintojen aikana (tutkijakoulutus kaiken perustana; yliopistot + yhteistyö) Tohtoritutkinnon jälkeen (tutkijanuran ammattimaistuminen, kansainvälinen koulutus; yliopistot + yhteistyö) Mitä tohtoritutkinnon jälkeen? Elinkeinoelämän palvelukseen ammatteja on monia Akateeminen ura ja siihen liittyvä tutkijakoulutus (~20 % väitelleistä)