TAMPEREEN YLIOPISTON LÄÄKETIETEEN YKSIKÖN TUTKIMUSSTRATEGIA

Transkriptio

1 Lääketieteen yksikkö/np TAMPEREEN YLIOPISTON LÄÄKETIETEEN YKSIKÖN TUTKIMUSSTRATEGIA Tampereen yliopiston tiedeneuvoston toimeksiannon ( ) mukaan lääketieteen yksikön johtajan Matti Lehdon päätöksellä nimettiin suostumuksensa perusteella työryhmä, jonka tehtäväksi tuli valmistella yksikön tutkimusstrategia ajalle Työryhmään kuuluivat professorit Mika Kähönen, Markku Mäki, Seppo Parkkila, Irina Elovaara (pj) ja hallintopäällikkö Niina Puronurmi. Lääketieteen yksikön tutkimusstrategia pohjautuu Kaupin kampuksen yhteiseen tutkimusstrategiaan (työryhmä: Mäki M, Hyttinen J, Visakorpi T, Rimpelä A, Salo M, Luojus K, Puronurmi N ). Lääketieteen yksikön johtokunta on kokouksessaan hyväksynyt lääketieteen yksikön tutkimusstrategian Lääketieteen yksikön tutkimuksen tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2015 Lääketieteen yksikön tutkimuksen tavoitteena on tuottaa korkeatasoista, innovatiivista, kansainvälisesti tunnettua ja vaikuttavaa tutkimustietoa sekä uusia innovaatioita, joita voidaan hyödyntää terveydenhuollossa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Yksikön tutkimusstrategialla luodaan edellytykset korkeatasoiselle tutkimukselle hyödyntämällä organisaation osaamista, laitteita, järjestelmiä, rekistereitä sekä aineistoja. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi lääketieteen yksikkö toimii yhteistyössä Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konsernin toimijoiden kanssa, kuten Kaupin kampuksen tutkimusstrategiassa on aiemmin linjattu. Yksikössä edistetään erityisesti sellaisten tutkimusryhmien toimintaedellytyksiä, joilla on potentiaalia tieteellisesti merkittävän tutkimuksen tekemiselle ja ulkopuolisen rahoituksen saamiselle. Yksikössä edistetään myös sellaisten tutkimusryhmien toimintaedellytyksiä, joilla on potentiaalia tieteellisesti merkittävän tutkimuksen tekemiselle, eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiselle ja validoinnille. Tutkimuksen edellytyksiä parannetaan myös keskittämällä ja kehittämällä infrastruktuuria modernin tutkimuksen tarpeita vastaavaksi. Koska korkeatasoinen tutkimus edellyttää monitieteellistä yhteistyötä, pyritään siihen, että kampuksella hajallaan olevat tutkimusyhteisöt yhdistyvät tieteenalat ylittävien tutkimusohjelmien, yhteisten tilojen ja tutkimuspalvelujen kautta. Uusien tutkimuskeskusten perustamisen tulee edelleen perustua omaan osaamiseen ja vahvuuksiin sekä lähteä pääosin tutkimusryhmien yhteistyön tarpeista. Tavoitteiden saavuttamiseksi lääketieteen yksikkö osallistuu yhdessä Tampereella toimivien yliopistojen ja yliopistosairaalan kanssa yhteisen tutkimusorganisaation perustamiseen ("Tampere Health Postiosoite Lääketieteen yksikkö Tampereen yliopisto Käyntiosoite Lääkärinkatu 1 Puh Faksi

2 2/7 Research Center Kauppi") liittyviin valmisteluihin. Keskittämällä toimintoja luodaan edellytykset toimivalle yhteistyölle, spontaanille monitieteiselle vuorovaikutukselle ja helpotetaan kansainvälisen rahoituksen saantia painoalueiden korkean laadun ja koon perusteella. Uuden tutkimuspalvelukeskuksen perustamisen toivotaan samalla parantavan tutkimuksen tukipalveluiden ja projektiavun tehokkaampaa ja tutkijoita paremmin palvelevaa järjestämistä. 2. Lääketieteen yksikön tutkimuksen arviointi ja painoalueet Lääketieteen yksikön painoalueiden määrittely perustuu omien vahvuusalueiden tunnistamiseen. Tutkimuksen painoarvot määräytyvät kansainvälisesti arvostetun näytön kautta, työvälineenä bibliometriset indeksit, kuten Hirsch-indeksi, SRJ-indeksi ja suomalainen Terkko-faktori. Muita keskeisiä indikaattoreita ovat: tohtorintutkinnot (LT, FT, TtT), lääket. lis. tutkinto ( ), referee-julkaisujen lukumäärä (Sole- Cris tietokanta) ja täydentävä rahoitus antaen erityistä painoa vertaisarviointia (peer review) käyttäviin rahoituslähteisiin (esim. Suomen Akatemia). Suurempien tutkimusprojektien arvioinnissa käytetään tarvittaessa myös yksikön ulkopuolisia arvioijia. Arvioinnissa huomioidaan lisäksi EVO -järjestelmän (nykyisin VTR/valtion tutkimusrahoitus) määräykset ja valtakunnalliseen tutkimustarpeeseen liittyvät tekijät. Painoalueet Painoalueiden muodostamisessa lähtökohdaksi otettiin Kaupin kampuksen yhteisen tutkimusstrategian mukaiset painoalueet, joihin lääketieteen yksikkö on aiemmin sitoutunut (lääketieteen yksikön johtokunta ). Painoalueita ovat (aakkosjärjestyksessä): Ihmisen varaosat-tutkimus Immunologia ja inflammaatio-tutkimus Lapsesta terveeksi aikuiseksi-tutkimus Rokotetutkimus Sydän- ja verisuonitutkimus Syöpätautien, erityisesti prostata- ja rintasyövän tutkimus Terveydenhuollon ja hoidon rakenteiden tutkimus Vanhenemisen ja vanhuuden tutkimus Vastuutaho: yksikön johtokunta

3 3/7 3. Tutkimuksen resurssit Tutkimuksen tekemisen edellytyksiä parannetaan tekemällä yhteistyötä Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konsernin (ml TAYS, Coxa Oy, FimLab laboratoriot Oy ja TAYS Sydänkeskus Oy) ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa, jolloin hyödynnetään näiden organisaatioiden tiloja, henkilöstöä, osaamista, laitteita, järjestelmiä, rekistereitä ja aineistoja sekä kirjastoa. Kliinistä tutkimusta ja kliinistä lääketutkimusta tehdään edelleen yhteistyössä Finn-Medi Oy:n kanssa. Tutkimuksen tarvitsemien tukitoimintojen, kuten hankehallinnoinnin, tilastotieteen asiantuntijapalvelun, biologisten näytteiden säilytyksen, soluviljelyn, tutkimusrekisterien, ulkomaisten apurahojen haun, sopimushallinnoinnin ja juridiikan osalta tukeudutaan perustettavan Kaupin kampuksen tutkimuspalvelukeskuksen palveluihin. Tutkimusnäytteiden varastoinnissa ja hyödyntämisessä tukeudutaan soveltuvin osin PSHP:n, lääketieteen yksikön, BioMediTechin ja FimLab Laboratoriot Oy:n yhteisellä sopimuksella perustettavaan biopankkiin. Lääketieteen yksikön sisäiset taloudelliset resurssit käsittävät perusvoimavarat, toimintamenomäärärahat ja henkilöstön rahoituksen. 4. Lääketieteen yksikön ja Kaupin kampuksen muiden tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tiivistäminen TAYS Kliinisen lääketieteen alalla tutkimusta tehdään suurelta osin kliinisessä toimintaympäristössä (sairaalassa) ja se perustuu kliinisiin potilasaineistoihin ja näytteisiin. Vaikka yliopistossa ja sairaalassa toimivat pääosin samat tutkijaryhmät, on suurena haasteena edelleen professorien/sivuvirkaisten ylilääkäreiden aseman ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sairaalan rakenteissa. Kaupin kampuksen yhteisessä strategiassa esitetyt suunnitelmat (ks. Mäki ym. 2012), mikäli ne toteutuvat käytännön tasolla, parantavat yliopiston toimijoiden mahdollisuuksia tehdä korkeatasoista kliinistä tutkimusta. Tältä osin Tampereen yliopistollisen sairaalan yhdellä toimialueella meneillään oleva pilottihanke tutkimuksen ja opetuksen organisoimisesta omaksi vastuualueekseen, tarjoaa mahdollisuuden tutkijareservin tehokkaampaan hyödyntämiseen. Pilottihankkeessa tutkimuksen ja opetuksen vastuualueen johtaja/professori tuo alueensa dosentti- ja tohtoritasoiset tutkijat toiminnallaan lähemmäksi kampuksen muita tutkijoita ja innoittaa heitä rekrytoimaan lääketieteen opiskelijoita syventäviin opintoihin ja opinnäytetöihin. Toiminnan tavoitteena on hyödyntää yliopistosairaalan kliinistä palvelutoimintaa kliinisen tutkimuksen kehittämisessä siten, että jokainen potilas, tehty tutkimus ja hoitotulos kuuluvat yliopistosairaalassa kliinisen tutkimuksen piiriin. Tutkijaresursseja täydennetään ottamalla opiskelijoita tutki-

4 4/7 musryhmiin ja tutkimusohjelmiin. Ulottamalla vastuu-alueuudistus sairaanhoitopiirin kaikille toimialueille taataan mahdollisuus uuden lääkärisukupolven mukaantulolle tutkimusosaamiseen. Terveystieteen yksikkö Lääketieteen yksikkö kehittää edelleen monitieteistä tutkimusyhteistyötä Terveystieteiden yksikön kanssa erityisesti biometrian, syöpäepidemiologian, vanhenemis-ja perhehoitotieteellisen tutkimuksen alueella. BioMediTech Tiivistämällä yhteistyötä BioMediTechin kanssa luodaan paremmat edellytykset korkeatasoiselle perustieteelliselle ja poikkitieteelliselle tutkimukselle sekä edesautetaan innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntyä. Tutkimuksen tukitoimintoja kehittämään perustettua koordinaatioryhmää (TUKIryhmä) hyödynnetään resurssien kehittämisessä ja tavoitteena ovat yhteiset ns. corefasiliteetit palvelemaan kaikkia tutkimusryhmiä ja niiden tarpeita.tutkimuksen tukitoimintojen (TUKI -toiminnot) kehittämisen periaatteena on alueen kliinistä lääketieteellistä toimintaa, biolääketieteellistä, bioteknistä ja bioteknologista toimintaa ja kansanterveyden tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden yhteistyö. 5. Tutkimuksen organisointi Tutkimuksen järjestämisessä Tampereen yliopiston Kaupin kampuksen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konsernin (ml TAYS, Coxa Oy, FimLab laboratoriot Oy ja TAYS sydänkeskus Oy) ja Tampereen teknillisen yliopiston kampuksella toimivat tutkimusryhmät kootaan sellaisiksi mielekkäiksi vahvoiksi kokonaisuuksiksi, joilla on edellytyksiä tuottaa merkittävää kansallista ja kansainvälistä tutkimusnäyttöä terveydenhuollon kehittämiseksi ja väestön terveyden edistämiseksi. Yksikön tutkimuksen painoalueista muodostuu tutkimusohjelmia, jotka rakennetaan yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Tutkimusyhteistyössä verkostoidutaan kansallisesti ja kansainvälisesti pyrkien kohti monitieteellisiä suurempia kokonaisuuksia. Tutkimushallinnon kehittäminen Uuden tutkimuspalvelukeskuksen ("Tampere Health Research Center Kauppi") perustaminen parantaa tutkimuksen tekemisen edellytyksiä tarjoamalla laajasti tukipalveluita tutkimuksen eri vaiheisiin. Tutkimuspalvelukeskus tarjoaa asiantuntijapalveluita tutkimusrahoituksen hakuun ja hallinnointiin sekä tilastotieteeseen, sopimushallintoon sekä juridiikkaan, mukaan lukien innovaatiopalvelut ja immateriaalioikeudet.

5 5/7 Projektituen järjestäminen keskitetysti lähellä tutkijoita tehostaa palvelua ja parantaa tutkijoiden kannalta palveluiden saatavuutta sekä resurssien oikeaa kohdentamista. Tutkimuksen tukipalveluiden kehittäminen tukee täydentävän rahoituksen osuuden kasvua ja rahoituspohjan monipuolistumista paitsi lääketieteen yksikössä myös koko Kaupin kampuksella. Lääketieteen yksikön näkökulmasta tarkasteltuna tutkimushallinnon palveluja pitää olla tarjolla sekä tutkimusrahoituksen hakuvaiheeseen että tutkimusrahoituksen hallinnointiin liittyen. Projektihallinnon talousammattilaisia pitää olla sijoitettuna lääketieteen yksikköön/kaupin kampuksen yksiköihin. 6. Rekrytointipolitiikka Lääketieteen yksikön rekrytointipolitiikassa tulee aktivoitua, sillä hakemuksia keskeisiin yliopistotehtäviin, kuten kliinisen opettajan ja yliopistonlehtorin sekä professorin tehtäviin on usein niukasti. Rekrytoinnissa huomioidaan tutkimusansiot - opetuskokemusta ja kliinistä osaamista unohtamatta. Vaikka tehtävien täyttöprosessia pyritään edelleen nopeuttamaan, tehtävien täytön tulee jatkossakin perustua henkilöstösuunnitteluun. Tehtävien täyttöön liittyvän tiedottamisen tulee olla läpinäkyvää ja aktiivista ja siinä hyödynnetään keskeisiä valtakunnallisia ja kansainvälisiä tiedottamisen kanavia. 7. Tutkimusrahoitus Vaikka lääketieteen yksikön perusrahoitus on toistaiseksi kohtalaisen stabiili, tavoitteena tulee olla perusrahoituksen määrän lisääminen, mikä mahdollistuu uuden rahoitusmallin kautta. Lääketieteen yksikön perusrahoituksen osana olevan toimintamenomäärärahan jakamisessa tulee huomioida aikaisempaa paremmin myös tutkimusansiot opetusta unohtamatta. Vahva eteenpäin suuntautuva tutkimus edellyttää merkittävän täydentävän rahoituksen hankkimista, jolloin keskeisiä rahoittajatahoja ovat valtion tutkimusrahoitus (VTR), Suomen Akatemia, säätiöt, TEKES, EU, NIH ja lääketeollisuus. Uusia rahoituskanavia etsitään aktiivisesti ja tällainen voisi olla esim. testamenttirahoituksen hyödyntäminen. Strategian mukaisesti lääketieteen yksikön tutkijoita opiskelijoista senioritutkijoihin - kannustetaan täydentävän rahoituksen hakemiseen. Tutkimusrahoituksen hakemisessa ja hallinnoinnissa tukeudutaan perustettavan Kaupin kampuksen tutkimuspalvelu-keskuksen osaamiseen edellä esitetyn mukaisesti.

6 6/7 8. Julkaisusuunnitelma Tavoitteena julkaisutuotannossa on vuosittainen 2,5 % kasvu sekä julkaisujen painottuminen Julkaisufoorumin luokituksen tasolle 2 ja 3. Kaikki yksikössä tuotetut merkittävät tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisillä korkeatasoisilla vertaisarvioiduilla foorumeilla. Tällä edistetään kansainvälisten yhteyksien kehittymistä, mikä osaltaan luo edellytyksiä kansainvälisesti korkeatasoiselle tutkimukselle ja kv-yhteisjulkaisuille. Tuloksia esitetään kansallisissa ja kansanvälisissä tutkijakongresseissa ja niitä tehdään tunnetuiksi myös yleisellä tasolla (haastattelut, kirjoitukset, esitelmät). Vastuutaho: tutkimuskeskukset ja ryhmät 9. Jatkokoulutus Laadukas korkeatasoinen tutkijakoulutus niin tutkimusmenetelmien kuin substanssitiedon osalta on välttämätöntä kansainvälisen tason tutkimuksessa. Tutkijaksi kasvamisen sekä erilaisten tutkijanuravaihtoehtojen kehittäminen tohtorintutkinnon jälkeen ovat tärkeitä laadukkaiden ja kansainvälisesti merkittävien tutkimuskokonaisuuksien luomiseksi. Lääketieteen yksikön tutkijakoulutus tohtorikoulutuksen osalta toteutuu pääsääntöisesti yliopiston tutkijakoulutuksen ja lääketieteen yksikön tohtoriohjelman kautta. Lääketieteen yksikössä toimii lisäksi tutkijalinja, jolle voivat hakeutua perustutkintoa suorittavat lääketieteen opiskelijat. Tutkijalinjan tavoitteena on tukea väitöskirjaprojektien aloittamista jo perusopintojen aikana ja tarjota valinnaisia, tohtoriopintoja tukevia kursseja. Väitelleitä tutkijoita kannustetaan hakeutumaan kansainväliseen post doc jatkokoulutukseen, mikä edesauttaa kansainvälistä verkostoitumista ja kehittää muita tutkijalle välttämättömiä taitoja, kuten mm. tutkimusrahoituksen haku. Tavoitteena on edistää jatkokouluttautuneiden ja muiden huipputason tutkijoiden rekrytointia lääketieteen yksikköön. Yksikössä tutkijauraa kehitetään edelleen (ns. 4-portainen malli). Kaikessa rekrytoinnissa otetaan huomioon kampuksen yhteinen tutkimusstrategia. Vastuutaho: yksikön tieteellinen jatkokoulutustoimikunta, tohtoriohjelma, tutkijalinja, johtokunta ja johtaja

7 7/7 10. Kansainvälistyminen Korkeatasoinen tutkimus edellyttää usein monitieteellistä osaamista ja kansainvälisiä verkostoja. Käytännön tasolla kansainvälinen yhteistyö yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten sekä teollisuuden kanssa luo perustaa korkeatasoiselle tutkimukselle. Tavoitteeseen päästään myös toimimalla aktiivisesti kansainvälisissä tutkijayhteisöissä, tieteellisissä järjestöissä ja muissa tutkimus- ja tutkimukseen liittyvissä hankkeissa/tehtävissä. Kaikki yksikössä tuotetut merkittävät tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisillä foorumeilla. Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus tuo uusia kansainvälisiä yhteyksiä ja mahdollisuuden osallistua kansainvälisiin hankkeisiin. Vastuutaho: tutkimuskeskukset, -ryhmät ja johtaja 11. Visio vuoteen 2020 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö on tuoreessa kansainvälisessä vertailussa sijalla 183/1000 lääketieteen alalla kaikkien yliopistojen joukossa ( Suomalaisista lääketieteen yksiköistä / tiedekunnista sijoitus on toinen. Lääketieteen yksikön tavoitteena on säilyttää tämä asema kansallisesti ja parantaa kansainvälistä sijoitusta panostamalla korkeatasoiseen tutkimustyöhön erityisesti painopistealueilla. Erityisen tärkeää on luoda tutkimustyölle myönteinen ilmapiiri koko kampuksen alueella. Tavoitteena on, että vuonna 2020 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö on parhaita tutkijoita sekä kotimaasta että ulkomailta houkutteleva tiedeyhteisö, jossa annetaan korkeatasoista opetusta perus- ja jatko-opiskelijoille.