TAMPEREEN KAUPUNGIN RAHOLAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN RAHOLAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä , 50 Viimeisimmät muutokset: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta , 107, 109, huolto: lisäys oppilaan poissaolojen seuraamiseksi Yleissivistävän koulutuksen strategian poistaminen Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta , 82, 83, 84 Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet Liite 5 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut Raholan koulun rehtorin hyväksymä vuosiluokat 1-6, esiaste 9

2 1 OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ PERUSOPETUKSEN RAKENNE Vuosiluokittain jaetut tavoitteet ja sisällöt tai vuosiluokkiin jakamaton järjestelmä... 8 Raholan koulun ja päiväkotien yhteistyön vuosisuunnitelma Perusopetuksen tuntijako Tuntijako Raholan koulussa Perusopetuksen opetussuunnitelmalliset painotukset Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut Vapaaehtoisen A-kielen keskeyttäminen ja vaihtaminen OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINTAKULTTUURI Raholan koulun toimintakulttuuri Opetuksen ja oppimisen ilmapiiri: TYÖTAVAT OPISKELUN YLEINEN TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koulun ja kodin välinen yhteistyö Raholan koulussa OPPIMISSUUNNITELMA OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Raholan koulun oppilaan ohjauksen suunnitelma TUKIOPETUS OPPILASHUOLTO Raholan koulun oppilashuolto huollon yhteistyö ja oppilashuoltoryhmät Yhteistyö koulussa huollon alueellinen yhteistyö Kuntatason yhteistyö Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminta Kouluterveydenhuolto Koulunkäyntiavustajatoiminta Raholan koulun koulunkäyntiavustajatoiminta Puheterapia Kouluruokailu Koulukuljetukset

3 4.6 KERHOTOIMINTA Raholan koulun kerhotoiminta ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERI TUKIMUODOT OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus Raholan koulussa OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Raholan koulussa OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Eheyttäminen ja aihekokonaisuus Raholan koulussa Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Eheyttäminen ja aihekokonaisuus Raholan koulussa Viestintä ja mediataito Eheyttäminen ja aihekokonaisuus Raholan koulussa Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys...55 Eheyttäminen ja aihekokonaisuus Raholan koulussa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Eheyttäminen ja aihekokonaisuus Raholan koulussa Turvallisuus ja liikenne Eheyttäminen ja aihekokonaisuus Raholan koulussa Ihminen ja teknologia Eheyttäminen ja aihekokonaisuus Raholan koulussa Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Eheyttäminen ja aihekokonaisuus Raholan koulussa ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä VIERAAT KIELET A-kieli Englanti Vapaaehtoinen A-saksa MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Evankelisluterilainen uskonto Muut uskonnot ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA

4 6.13 MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ Käsityö Raholan koulussa LIIKUNTA KOTITALOUS OPPILAANOHJAUS OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA Hyvän käyttäytymisen kriteerit Raholan koulussa Oppilaan arviointi Raholan koulussa Luokkamuotoinen erityisopetus PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN JA ERITYISEEN PEDAGOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN TAI PERIAATTEESEEN PERUSTUVA OPETUS VIERASKIELINEN OPETUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS VIERASKIELISEN OPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Vieraskielisen opetuksen järjestämisen merkitys Opetuksen tavoitteet Opetuksen järjestäminen Vieraskielistä opetusta järjestävät koulut valinta vieraskieliseen opetukseen Muiden kuin ensimmäisen kielen vaihtoehdot vieraskielisessä opetuksessa Vieraskielisen opetuksen tuntijako Vieraskielisen opetuksen osuus tuntimäärästä ja opetussisällöistä A-kielen tavoitteet ja sisällöt vieraskielisessä opetuksessa Eheyttäminen ja aihekokonaisuuksien toteutus vieraskielisessä opetuksessa Opetuksen yleinen ja erityinen tuki Arviointi KANSAINVÄLISET KIELIKOULUT STEINERPEDAGOGINEN OPETUS MONTESSORI-OPETUS LIITTEET VIRIKEMATERIAALIT

5 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma koostuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista vuosiluokille 1 9 sekä Tampereen kaupungin kuntakohtaisesta osiosta. Kuntakohtaiset osiot on kirjoitettu kursiivilla ja erotettu valtakunnallisesta osiosta Tampereen kaupungin logolla. Koulut täydentävät valtakunnallisia ja kuntakohtaisia osioita koulukohtaisilla osioilla. Koulun opetussuunnitelma koostuu valtakunnallisesta, kuntakohtaisesta ja koulukohtaisesta osioista. Tampereella kuntakohtaista opetussuunnitelmaa täydentävät koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Perusopetuksen kuntakohtaisen opetussuunnitelman hyväksyy koulutuslautakunta. Koulun opetussuunnitelman, samoin kuin opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman, hyväksyy koulun rehtori. Rehtori vastaa opetussuunnitelman laadinnasta ja ajan tasalla pitä- 4

6 misestä. Opetussuunnitelman laadinnassa opettajilla on mahdollisuus kehittää työtään ja tuoda esille asiantuntijuutensa. Opetussuunnitelmatyö on jatkuvaa opetuksen ja koulun kehittämistä. Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä perusopetusalueen koulujen, esiopetuksen ja päiväkotien kesken. Rehtori hyväksyy lähipäiväkotien opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman. Opetussuunnitelmien synkronointi ja toiminnallinen yhteistyö päiväkotien kanssa sisältyvät koulujen ja päiväkotien yhteistyösuunnitelmiin. Yhtenäisen perusopetuksen aluekohtaiset ratkaisut, erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa sekä moniammatillinen yhteistyö, näkyvät kunkin koulun opetussuunnitelmassa. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 5

7 1.3 Opetussuunnitelman arviointi ja jatkuva kehittäminen Opetussuunnitelman toteutumisen arviointi on kuntakohtaisen, koulukohtaisen sekä oppilaskohtaisen opetussuunnitelman arviointia. Arviointi voi olla sekä itsearviointia että ulkopuolista arviointia. Arvioinnin tarkoitus on kehittää työyhteisön ja opettajan toimintaa. Oppilaan itsearviointiin liittyvien taitojen kehittäminen on tärkeä pedagogisen kehittämisen kohde. Sen tulee olla oppilaan ikäkauden ja kehitystason mukaista ja tähdätä taitojen asteittaiseen kehittymiseen. Opetussuunnitelman arvioinnin kohteena ovat siinä määritellyt sisällöt ja tavoitteet, käytetyt toimintamenetelmät sekä oppilaan tietojen ja taitojen kehitys tavoitteisiin nähden. Kullakin yksiköllä voi olla omiin erityispiirteisiin tai painotuksiinsa liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista on myös arvioitava. Arviointikohteet voivat myös vaihtua vuosittain. Koulu osallistuu koulutuslautakunnan laatimien arviointikohteiden mukaiseen arviointiin. Tarkempi arvioinnin ohjeistus sisältyy kuntakohtaiseen arviointisuunnitelmaan. Kuntakohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Koulukohtainen opetussuunnitelma päivitetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman yhteydessä. Opetussuunnitelma on tärkein koulun kehittämisen väline. 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. 6

8 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Perusopetuksessa pyritään tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä kannustamaan lasta omatoimisuuteen ja vaikuttamiseen. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutteisuutta, kehitetään osallistuvaa oppimista ja opetellaan tunteiden ja kokemusten jakamista. Toiminta toteutetaan niin, että se tuottaa kasvun ja oppimisen iloa ja halua omaehtoiseen oppimiseen. Oppilaita opetetaan ilmaisemaan mielipiteitään ja heidät otetaan mukaan päätöksentekoon. Opetuksessa turvataan aikuisen läsnäolo ja riittävä huolenpito sekä puututaan nopeasti kiusaamiseen ja lastensuojelun tarpeessa olevan oppilaan tilanteeseen. Oppilaita kasvatetaan vastuuntuntoon ja toisten huomioon ottamiseen. Oppilaan osallistumista itseään koskevien asioiden käsittelyyn tuetaan. Koululle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi koulun on pyrittävä yhteistoimintaan oppilaan elämään vaikuttavien muiden tahojen kanssa. Vanhempien lisäksi näitä ovat mm. kunnan eri hallintokunnat, seurakunnat, poliisi, sairaalat, eri järjestöt ja yhteisöt sekä yritykset. 7

9 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä Vuosiluokittain jaetut tavoitteet ja sisällöt tai vuosiluokkiin jakamaton järjestelmä Raholan koulussa noudatetaan vuosiluokkiin jaettua järjestelmää. 8

10 2.3.2 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Esi- ja perusopetuksen välinen yhteistyö luo pohjan yhtenäiselle perusopetukselle. Kaikilla kouluilla on yhteistyöpäiväkotinsa, joiden kanssa tehdään sekä toiminnallista että opetussuunnitelman synkronointiin liittyvää yhteistyötä. Koulujen rehtorit vastaavat yhteistyön järjestämisestä ja hyväksyvät päiväkotien opetussuunnitelmiin perustuvat suunnitelmat. Perusopetuksen ja päiväkodin yhteistyötä voidaan suunnitella esimerkiksi virikemateriaalissa olevan yhteistyösuunnitelman mukaisesti. Tarkempi yhteistyön suunnitelma täsmennetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. Raholan koulun ja päiväkotien yhteistyön vuosisuunnitelma Oppilaat Raholan koulun ja yhteistyöpäiväkotien antama esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Päiväkotien antaman esiopetuksen oppimisympäristöön liittyy tavoitteellinen yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välillä. Lapsille ja lapsiryhmille tarjotaan esiopetusvuoden aikana kokemuksia Raholan koulun toimintaympäristöstä ja toimintakulttuurista. Yhteistyötavat muotoutuvat koulun ja päiväkotien henkilökunnan vuosittaisissa suunnittelutapaamisissa ja ne kirjataan yhteistyön vuosisuunnitelmaan. Koulun ja päiväkotien henkilökunta Esiopetuksen ja perusopetuksen työntekijät muodostavat moniammatillisen lapsen kasvua ja kehitystä tukevan asiantuntijaverkoston. Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen henkilökunnan välillä on tavoitteellista. Se keskittyy lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen sekä mahdollisten erityisen tuen tarpeiden hahmottamiseen. Yhteistyön tavoitteena on tukea lapsen joustavaa ja turvallista siirtymistä esiopetuksesta Raholan kouluun. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa arvioidaan lapsen oppimisvalmiuksia. Tämän lisäksi moniammatillisessa yhteistyössä ryhmä- ja yksilöarviointien avulla arvioidaan lapsen tuen tarvetta perusopetuksessa. Arviointiin ja perusopetuksessa tarvittavien tukitoimien suunnitteluun osallistuvat esiopetuksen henkilökunnan lisäksi kiertävät erityislastentarhanopettajat, muut lapsen kanssa työskentelevät asiantuntijat sekä perusopetuksen työntekijät. Raholan koulun ja päiväkotien henkilökunta kokoontuu säännöllisesti oppilashuoltotyöryhmässä arvioimaan erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan koulupolkua ja erityisopetuksen tarvetta. Pidennetyn oppivelvollisuuden lapsilla henkilökunnan välinen yhteistyö aloitetaan jo ennen pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamista. 9

11 Huoltajat Lapsen koulupolun jatkumon varmistamiseksi tarvitaan tiivistä moniammatillista yhteistyötä lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen osallistuvien tahojen kesken. Tiedottaminen ja tiedon siirtäminen sekä lapsiryhmän että yksittäisen lapsen asioissa on tärkeää. Yhteistyössä vanhempien kanssa koulun ja päiväkotien henkilökunta välittää lapsen tiedot esiopetuksesta perusopetukseen. Lukuvuosittain tehtävä yhteistyön vuosisuunnitelma Koulun ja päiväkotien henkilökunta laatii lukuvuosittain yhteistyön vuosisuunnitelman. Vuosissuunnitelmaan kirjattavia asioita aikatauluineen ovat: esi- ja alkuopetuksen oppilaille suunniteltu tavoitteellinen yhteinen työskentely ja eri oppimisympäristöihin tutustuminen esi- ja alkuopetuksen henkilökunnan väliset yhteiset koulutukset ja tapaamiset vanhemmille suunnattu tiedoitus ja kouluun tutustuminen säännölliset esi- ja alkuopetuksen oppilashuollon tapaamiset 10

12 Perusopetuksen tuntijako Tampereen kaupungin perusopetuksen tuntijako Perusopetuksen eri oppiaineiden tai aineryhmien opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (= 38 oppituntia). Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet yht Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (12) Koululla on oikeus ylittää oppilaan vähimmäistuntimäärä annettujen resurssien rajoissa 2h/ vuosiluokka. Vuosiluokilla 5-6 oppilaan vähimmäistuntimäärä voidaan ylittää ainoastaan 1h/ vuosiluokka. - - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. ( ) = Opetetaan valinnaisena. 11

13 Tuntijako Raholan koulussa TUNTIJAKO 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Äidinkieli Vieras kieli Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto 2 1 Fysiikka ja kemia 1 1 Uskonto/Et Historia ja 2 1 yhteiskuntaoppi Matematiikka Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta /3 2 / Vapaaeht.kieli (2) (2) (2) Kokonaistuntimäärä /24 23 /

14 Luokka-asteet 7-9 Oppiaineet Yhteensä Yhteiset aineet Äidinkieli ja kirjallisuus Matematiikka BG, FK, TT Uskonto/ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Liikunta Kuvataide Tekninen työ Tekstiilityö Kotitalous Yhteensä Valinnaiset aineet Yhteiset ja valinnaiset aineet yhteensä Perusopetuksen opetussuunnitelmalliset painotukset Opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 3 6 vuosiluokilla 3 5 vuosiviikkotunnin ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan taitoja taideaineille osoitetusta tuntimäärästä. Vuosiluokilla 7 9 opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 6 10 vuosiviikkotunnin ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Jos oppiaineen tuntimäärä perusopetuksen tuntijaossa vuosiluokilla 7 9 on vähintään kahdeksan vuosiviikkotuntia, ylitys voi olla edellä mainittua pienempi. Mikäli oppiainetta ei ole mainittu opetussuunnitelman perusteissa, minimituntimäärä voi olla 4 6 vuosiviikkotuntia. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan valinnaisille aineille osoitetusta tuntimäärästä. Opetussuunnitelmallinen painotus on koulutuslautakunnan hyväksymä, ja se voi näkyä myös koulun muiden oppiaineiden työtavoissa, sisältöjen valinnoissa sekä didaktisissa ratkaisuissa Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut Kieliohjelmassa ja -poluissa kolmannelta vuosiluokalta alkavasta vieraasta kielestä käytetään nimitystä A1-kieli ja neljänneltä vuosiluokalta alkavasta vapaaehtoisesta vieraasta kielestä nimitystä A2-kieli. A-kielten tavoitetaso on perusopetuksen päättyessä sama. Seitsemänneltä vuosiluokalta alkavasta kielestä käytetään nimitystä B1-kieli. Kahdeksannelta vuosiluokalta alkavasta valinnaisesta kielestä käytetään nimitystä B2-kieli. Perusopetuksen kieliohjelmasta on nähtävissä, mitä kieliä Tampereen kaupungin peruskouluissa on mahdollista opiskella. Kieliohjelmat vaihtelevat kouluittain. Kielenopetusryhmän 13

15 perustamisen edellytyksenä on se, että kielen valinneita oppilaita on riittävästi. Jos oppilas valitsee niin sanotun harvinaisen kielen, hän voi joutua vaihtamaan koulua tai käymään kielenopetuksessa toisessa koulussa. Kielivalinnat ovat sitovia koko peruskoulun ajan. Oppilaan oikeutta esiopetuksesta lähtien yhtenäiseen opetussuunnitelmalliseen kokonaisuuteen on pyritty tukemaan kielipolkujen avulla. Kielipolut on muodostettu siten, että vuosiluokkien 7 9 kouluissa sekä niiden oppilaspohjan muodostavissa vuosiluokkien 1 6 kouluissa on sama A-kielten tarjonta. Huoltajat ja oppilas näkevät kielipoluista, mitä A-kieliä eri kouluissa tarjotaan ja missä vuosiluokkien 7 9 koulussa oppilas jatkaa opiskeluaan. Englannin kieltä ei ole mainittu kielipoluissa, koska englantia voi opiskella A-kielenä jokaisessa Tampereen peruskoulussa Vapaaehtoisen A-kielen keskeyttäminen ja vaihtaminen Vapaaehtoinen A-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti, sen jälkeen kielivalinta on sitova koko peruskoulun ajan. Hyväksyttäväksi vapaaehtoisen A-kielen keskeyttämisperusteeksi katsotaan virhevalinta, joka perustuu puutteellisiin kielen oppimisedellytyksiin yleisiin oppimisvaikeuksiin terveydellisiin syihin tai oppilaan koulunkäyntiä ratkaisevasti vaikeuttavaan elämäntilanteeseen. Menettelytapa keskeytystä haettaessa huoltajan esittämä kirjallinen pyyntö opettajien kuuleminen asiantuntijalausunnot harkinnan mukaan. Mahdollisen keskeyttämispäätöksen tekee rehtori asianosaisia kuultuaan. 14

16 Lanula , 84 KIELIOHJELMA JA PERUSOPETUSALUEIDEN A-KIELTEN POLUT KIELIOHJELMA A1-KIELI 3-9 luokilla 16 h EN, SA, RA, RU, VE A2-KIELI 4-9 luokilla 12 h EN, SA, RA, RU, VE, ES (vapaaehtoinen A-kieli) B1-KIELI 7-9 luokilla 6 h - RU, LA B2-KIELI 8-9 luokilla 4 h SA, RA, LA, VE, ES, IT (valinnainen kieli) A-KIELTEN POLUT Kielipolkujen etu on, että - laaja kieliohjelma toteutuu - ryhmiä muodostuu myös ns. harvinaisempiin kieliin, kun niiden opiskelu on keskitetty vain muutamiin kouluihin - huoltajat ja oppilas näkevät, opetetaanko haluttua kieltä omassa koulussa vai joutuuko oppilas vaihtamaan koulua (A1-kieli) tai käymään kielenopetuksessa toisessa koulussa (A2-kieli) - huoltajat ja oppilas näkevät jo kielivalintaa tehdessään, missä vuosiluokkien 7-9 koulussa oppilas jatkaa opiskeluaan. Jokaisessa koulussa on mahdollisuus opiskella englantia A-kielenä. LUOKAT 1-6 A-KIELET LUOKAT 7-9 A-KIELET AMURI A2 SA AMURI A2 SA A2 RA A2 RA A2 ES A2 ES ALEKSANTERI A1 SA PYYNIKKI A1 SA A1 RA A1 RA A2 SA A2 SA A2 RA A2 RA PISPA A2 RA 15

17 LUOKAT 1-6 A-KIELET LUOKAT 7-9 A-KIELET ETELÄ-HERVANTA A1 SA ETELÄ-HERVANTA A1 SA A1 VE A1 VE A2 SA A2 SA A2 VE A2 VE POHJOIS-HERVANTA A1 SA POHJOIS-HERVANTA A1 SA A2 SA A2 SA KANJONI A2 SA HÄRMÄLÄ A1 SA HATANPÄÄ A1 SA A2 SA A2 SA A2 RA A2 RA PELTOLAMMI A1 SA A2 SA KAUKAJÄRVI A1 SA KAUKAJÄRVI A1 SA A2 SA A2 SA ANNALA A1 SA KARONEN A1 SA A2 SA TAKAHUHTI A1 SA RISTINARKKU A1 SA A2 SA A2 SA A2 RA A2 RA MESSUKYLÄ A1 SA A2 SA A2 RA LINNAINMAA A1 SA LINNAINMAA A1 SA A2 RU A2 RU A2 SA A2 SA KÄMMENNIEMI A1 SA KÄMMENNIEMI A1 SA A2 SA A2 SA OLKAHINEN A1 SA A2 RU A2 SA A2 RU SORILA A1 SA A2 SA A2 RU TERÄLAHTI - JOHANNES A1 SA KLASSILLINEN A1 SA A1 VE A1 VE A2 SA A2 SA VEHMAINEN A1/A2 SA (lv valinnat) A2 RU ATALA A1 SA TAMMERKOSKI A1 SA A2 SA A2 SA TAMMELA A1 SA A2 RA A2 SA A2 RA 16

18 LUOKAT 1-6 A-KIELET LUOKAT 7-9 A-KIELET LAMMINPÄÄ A1 SA TESOMA A1 SA A2 SA A2 SA TESOMAJÄRVI A1 SA A2 RU A2 SA A2 RU HARJU A2 SA KAARILA A2 SA HYHKY A2 SA KALKKU - RAHOLA A2 SA LENTÄVÄNNIEMI A1 SA LIELAHTI A1 SA A1 RU A1 RU A2 RU A1 RA LIELAHTI A1 SA A2 SA A1 RA A2 RU A2 SA JÄRVENSIVU - SAMPOLA A1 SA TAMMELA (ei ku) A1 SA A1 RU A2 SA A1 RA A2 RA A2 SA KOIVISTO A1 SA A2 RU A2 SA A2 RA SAMPO A1 SA SAMPO A1 SA A2 RU A1 RA KISSANMAA A1 SA A2 RU A1 RA A2 SA A2 RU LEINOLA A1 SA A2 SA A2 RU NEKALA A1 SA NORMAALIKOULU A1 SA A1 RA A1 RA A2 SA A2 SA A2 RA A2 RA 17

19 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omat tiedot, taidot ja kokemukset. Tavoitteena on oppilaan yksilöllisten oppimistaitojen tukeminen. Kasvattajan ja ympäristön tehtävänä on luonnollisen kehityksen ja kehitysmahdollisuuksien turvaaminen, oppilaan ainutkertaisuuden kunnioittaminen ja hyväksyminen, kehityksen seuraaminen ja oppimisen esteiden poistaminen. Opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon oppilaan elämäntilanne kokonaisuutena. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yk- 18

20 sittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristön on annettava mahdollisuudet ikäkaudelle ominaiseen oppimiseen. Opetuksessa tutustutaan koulun lähiympäristön kulttuurimaisemaan, paikallisen kulttuurin erityispiirteisiin ja historiaan. Turvallisuus liittyy sekä fyysiseen ympäristöön että psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuuteen. Koulun tilojen ja pihan turvallisuus varmistetaan. Koulussa huolehditaan väkivallan ennaltaehkäisystä ja puututaan kiusaamistilanteisiin välittömästi. Oppimisympäristöä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Koulun henkilökunnan, lasten, vanhempien ja kunnan päättäjien yhteistyö on avainasemassa oppimisympäristöjä kehitettäessä. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Koulun opetussuunnitelmassa esitetään kuvaus koulun toimintakulttuurista (mm. koulun toiminnan jatkuva kehittäminen, vuorovaikutus, tiedottaminen, vanhempien ja oppilaiden vai- 19

21 kuttamismahdollisuudet, johtamiskulttuuri sekä opetuksen ja oppimisen ilmapiiri). Oppilaiden osallistumista yhteisten asioiden hoitamiseen tuetaan siten, että heitä kannustetaan oppilaskunta-, kummioppilas- ja tukioppilastoimintaan. Kaupunki edistää oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia myös Lasten parlamentin ja Nuorisofoorumin kautta. Raholan koulun toimintakulttuuri Ilo oppia, kasvaa ja tehdä työtä yhdessä Raholan koulussa Osallistava kasvatus Raholan koulussa Raholan koulun tavoitteena on olla kaikille oppilailleen yhteinen koulu. Koulu toimii alueensa 1-6 -luokkien kouluna. Lisäksi koulussa toimii myös erityisopetuksen pienryhmiä (vuosiluokat esiopetus-9). Koulun opetuksessa ja toiminnassa huomioidaan Raholan koulun erilaiset oppilaat toinen toistensa tasa-arvoisina kasvukumppaneina. Pienryhmät tekevät yhteistyötä yleisopetuksen kanssa. Raholan koulu toimii osallistavan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Koulussa erityisopetus kuuluu kiinteästi koulun toimintakulttuuriin ja on osa yhteisöllistä oppimista. Osallistava opetus tarkoittaa halua olla yhdessä. Sitoutuminen tähän periaatteeseen merkitsee jokaiselle oppilaalle annettua lupaa kuulua joukkoon ja tämän periaatteen tuomista koulun päivittäiseen toimintaan. Jokainen ihminen nähdään mahdollisuutena. Jokainen oppilas on kykenevä kehittymään, oppimaan ja elämään yhdessä toisten kanssa omalla, arvokkaalla tavallaan. Ennen lukuvuoden alkua laaditaan yleis- ja erityisopetuksen vuosiluokille osallistavan kasvatuksen suunnitelma, josta selviää yhteistyötä tekevät luokat ja tarvittaessa yksittäisten oppilaiden oppimissuunnitelmat. Korostamme toiminnassamme seuraavia arvoja: 1. Ihmisarvon kunnioittaminen Ihmisarvo ei perustu osaamiseen tai tekemiseen, vaan jokainen kouluyhteisön jäsen on arvokas omana itsenään. Luokka, kouluyhteisö ja työyhteisö tarvitsevat erilaisia ihmisiä. Koulun haaste on löytää heidän vahvuuksiaan tukevia toimintatapoja niin, että kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on mahdollisuus oppia ja kokea olevansa arvokas. 2. Osallisuus ja yhteisöllisyys Koulussa kaikki ovat kouluyhteisön täysivaltaisia jäseniä. Kaikilla on oikeus työskennellä turvallisessa, avoimessa ja erilaisuutta kunnioittavassa ilmapiirissä. Oppilaiden osallisuutta oman koulunsa toimintaan edistetään. Oppilaiden vanhempien toivotaan osallistuvan 20

22 kiinteästi koulun toimintaan ja sen kehittämiseen. Oppilaat ovat yhteisiä oppilaitamme, joista koulun aikuiset ovat vastuussa yhdessä. 3. Työnteko ja ahkeruus Monen asian eteen on tehtävä kovasti työtä. Oppiminen ja opitun automatisoiminen vaatii paljon sitkeyttä ja ponnistelua. On tärkeää, että oppilas oppii arvostamaan työntekoa ja pääsee nauttimaan sen hedelmistä. Tärkeä tavoite, että oppilas innostuu oppimisesta ja hankkii koulun jälkeen lisää taitoja ja tietoja. Opetuksen ja oppimisen ilmapiiri: 1. Vuorovaikutus * Sosiaalisten taitojen ylläpitäminen ja kehittäminen * Yhteistyö eri tasoilla (vanhemmat, henkilökunta, oppilaat) * Yhteiset juhlat, retket ja teemapäivät (Avoin lava, joulu- ja kevätjuhlat yms) 2. Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen * vastuuryhmät ja henkilöt * henkilökunnan kouluttautuminen * oman työn arviointi * eri luokkien yhteistyö (kummiluokat, integraatioyhteistyö) * työskentelymenetelmien kehittäminen * erilaiset teemapäivät ja viikot * harjoittelukouluna toimiminen 3. Sitoutuminen ja vastuu * Koulun ja luokan sääntöjen noudattaminen * Oppilaiden oman toiminnan arviointi * Henkilökunnan sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja sääntöihin 4. Koulun yhteiset toimintamallit * koulun järjestyssäännöt * oppilashuolto * toimintasuunnitelmat: * menettelytavat koulukiusaamistilanteissa * turvallisuussuunnitelma, * kriisisuunnitelma * ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnitelma * eettiset periaatteet 21

23 5. Vanhempien ja oppilaiden vaikutusmahdollisuudet * oppilaiden, vanhempien ja henkilökunnan yhteistyö, sidosryhmät * vanhempainillat * arviointikeskustelut * vanhempien ja oppilaiden mielipiteen kartoitus (esim. koulun toiminnasta, koulukiusaamisesta) * luokkatoimikunnat *vanhempainyhdistys 6. Johtamiskulttuuri * kehittämiskeskustelut * henkilökunnan/opettajien kokoukset * henkilökunnan erityisosaamisen hyödyntäminen * henkilökunnan vastuuryhmät (esim. juhlat, teemat, liikuntapäivät) * yhdyshenkilöt * kehittämisryhmä 7. Tiedottaminen * lukuvuositiedote koteihin * yksittäiset tiedotteet ja reissuvihko * koulun verkkosivut * viikkoinfo henkilökunnalle * yt-aika/kokoukset 8. liitteet: järjestyssäännöt 3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja 22

24 tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Kouluja rohkaistaan monipuolisten työtapojen kehittämiseen. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa voidaan valita vuosittain tietty kehittämiskohde ja sopia siihen liittyvistä menettelyistä arviointi mukaan lukien. Vaihtelevilla ja monipuolisilla työtavoilla lisätään myös koulutyön mielekkyyttä ja kouluviihtyvyyttä. Koulun opetussuunnitelmassa työtapoja kuvataan oppiaineiden yhteydessä. Raholan koulun työtavat Osallistava kasvatus Raholan koulussa erilaisuus on luonnollinen lähtökohta, joka tulee ottaa huomioon opetuksessa. Näkökulma erilaisuuteen ei ole lääketieteellinen, eikä erilaisuutta yritetä parantaa. Tarkoituksena on löytää oppilaille keinoja hallita omaa elämäänsä ja selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjen tilanteista. Opetuksessa otetaan keskeisesti huomioon sosiaaliset, toiminnalliset ja emotionaaliset kasvatustavoitteet kognitiivisten kasvatustavoitteiden ohella. Opetuksessa hyödynnetään toiminnallisia opetusmenetelmiä ja yhteisöllisyyttä. opettajien ja avustavan henkilökunnan moniammatillinen yhteistyö opetuksen ja oppimisympäristön pedagogiset järjestelyt (visuaalinen oppimisympäristö, tilan, paikan ja toiminnan struktuuri) oppilaiden välinen yhteistoiminnallisuus ja henkilökunnan yhteistoiminnalliset työtavat myönteinen oppimisilmapiiri ja yhteisö toiminnallisuus ja kokemuksellisuus oppimistilanteissa 23

25 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Koulut tekevät säännöllisesti yhteistyötä vanhempien kanssa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että huoltajat voivat tutustua koulun toimintakulttuuriin, vaikuttaa ja tulla kuulluksi kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Koulut järjestävät tulokkaille tutustumistilaisuuden sekä huoltajille vähintään kerran lukuvuodessa luokka- tai vuosiluokkakohtaisen vanhempainillan. Tarkempi yhteistyö koulun ja kotien välillä on määritelty koulun opetussuunnitelmassa. 24

26 Koulun ja kodin välinen yhteistyö Raholan koulussa Koulun ja kodin välisinä työmuotoina ovat käytössä koulutulokkaiden tutustumispäivän vanhempaintilaisuus, luokan vanhempainilta, vanhempainvartit, koulun juhlat, avointen ovien päivät sekä retket, leirikouluhankkeet ja soveltuvin osin toimintapäivät Yhteyttä kouluun voidaan pitää myös puhelimen, sähköpostin ja reppuvihon välityksellä. Yhteystiedot löytyvät koulun kotisivuilta tai lukuvuositiedotteesta, joka jaetaan koteihin elokuun aikana. Vanhempien toivotaan osallistuvan koulun vanhempainyhdistyksen toimintaan. 4.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 25

27 Oppimissuunnitelma voidaan laatia opetuksen toteutuksen tueksi, jos oppilaan opetuksessa on erityispiirteitä. Oppimissuunnitelma on laadittava oppilaalle, joka opiskelee oman opintoohjelman tai vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän mukaisesti, sekä määräaikaisesti erotetulle oppilaalle. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma on kirjallinen sopimus, jossa oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa sovittujen tavoitteiden ja toimintatapojen lisäksi määritellään kodin ja koulun vastuualueet oppilaan kehityksen ja oppimisen tukemisessa sekä oppilaan vastuu työskentelystä. Oppimissuunnitelman toteutuksen lähtökohtana on oppilaan motivoituminen ja sitoutuminen koulutyöskentelyyn sekä omaan oppimiseensa. Oppimissuunnitelma toimii myös opettajan työvälineenä oppilaan opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Koulu voi määritellä itse oppimissuunnitelman muodon. Jos oppilas vaihtaa koulua, oppimissuunnitelma lähetetään uuteen kouluun huoltajan suostumuksella. 4.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. 26