RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä , 50 Muutos: Kasvatus- ja opetuslautakunta , 56, Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut Rehtori Pekka Männistön hyväksymä , 158 Rehtorin päätös Muutos kappaleeseen Valinnaiset aineet (sivu 244) Edellinen muutos: Rehtorin päätös Lisäys kappaleeseen Valinnainen liikunta Lisäys kappaleeseen Viestintä ja mediataito Lisäys kappaleeseen Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Lisäys kappaleeseen Turvallisuus ja liikenne Edellinen muutos: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan ja tekemät muutokset Ristinarkun koulun rehtorin päätös Viimeisimmät muutokset: Ristinarkun koulun rehtorin päätös : Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan tekemät muutokset lukuun 8. Oppilaan arviointi Päivitetyt liitteet: Kriisisuunnitelma, Pelisäännöt oppilaille, TVTkolmivuotissuunnitelma

2 SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö Opetussuunnitelman arviointi ja jatkuva kehittäminen 6 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne Ruotsinkielinen opetus Vuosiluokittain jaetut tavoitteet ja sisällöt tai vuosiluokkiin jakamaton järjestelmä Perusopetuksen tuntijako Perusopetuksen opetussuunnitelmalliset painotukset Vapaaehtoisen A-kielen keskeyttäminen ja vaihtaminen OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat 21 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus huolto huollon yhteistyö ja oppilashuoltoryhmät Yhteistyö koulussa huollon alueellinen yhteistyö Kuntatason yhteistyö Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminta Kouluterveydenhuolto Koulunkäyntiavustajatoiminta Puheterapia Kouluruokailu Koulukuljetukset

3 4.6 Kerhotoiminta 35 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 42 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Romanit Maahanmuuttajat 43 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Romani äidinkielenä Suomi toisena kielenä Toinen kotimainen kieli Ruotsin kieli Ruotsi B-kielenä (B1) Vieraat kielet A-kieli Englanti Ranska Saksa B-kieli (B1) Valinnainen kieli (B2) Matematiikka Biologia ja maantieto 124 2

4 7.7.1 Biologia Maantieto Fysiikka ja kemia Fysiikka Kemia Terveystieto Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset 254 LIITTEET VIRIKEMATERIAALIT

5 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma koostuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista vuosiluokille 1 9 sekä Tampereen kaupungin kuntakohtaisesta osiosta. Kuntakohtaiset osiot on kirjoitettu kursiivilla ja erotettu valtakunnallisesta osiosta Tampereen kaupungin logolla. Koulut täydentävät valtakunnallisia ja kuntakohtaisia osioita koulukohtaisilla osioilla. Koulun opetussuunnitelma koostuu valtakunnallisesta, kuntakohtaisesta ja koulukohtaisesta osioista. Tampereella kuntakohtaista opetussuunnitelmaa täydentävät koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Perusopetuksen kuntakohtaisen opetussuunnitelman hyväksyy koulutuslautakunta. Koulun opetussuunnitelman, samoin kuin opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman, hyväksyy koulun rehtori. Rehtori vastaa opetussuunnitelman laadinnasta ja ajan tasalla pitämisestä. Opetussuunnitelman laadinnassa opettajilla on mahdollisuus kehittää työtään ja tuoda esille asiantuntijuutensa. Opetussuunnitelmatyö on jatkuvaa opetuksen ja koulun kehittämistä. Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä perusopetusalueen koulujen, esiopetuksen ja päiväkotien kesken. Rehtori hyväksyy lähipäiväkotien opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman. Opetussuunnitelmien synkronointi ja toiminnallinen yhteistyö päiväkotien 4

6 kanssa sisältyvät koulujen ja päiväkotien yhteistyösuunnitelmiin. Yhtenäisen perusopetuksen aluekohtaiset ratkaisut, erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa sekä moniammatillinen yhteistyö, näkyvät kunkin koulun opetussuunnitelmassa. Ristinarkun koulun opetussuunnitelman koulukohtaiset osiot on kirjoitettu Times New Roman-fontilla ja erotettu kaupungin opetussuunnitelmasta Ristinarkun koulun logolla. Koulun opetussuunnitelmaan sisältyy linkkejä teksteihin, jotka kertovat tarkemmin Ristinarkun koulun toiminnasta. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 5

7 1.3 Opetussuunnitelman arviointi ja jatkuva kehittäminen Opetussuunnitelman toteutumisen arviointi on kuntakohtaisen, koulukohtaisen sekä oppilaskohtaisen opetussuunnitelman arviointia. Arviointi voi olla sekä itsearviointia että ulkopuolista arviointia. Arvioinnin tarkoitus on kehittää työyhteisön ja opettajan toimintaa. Oppilaan itsearviointiin liittyvien taitojen kehittäminen on tärkeä pedagogisen kehittämisen kohde. Sen tulee olla oppilaan ikäkauden ja kehitystason mukaista ja tähdätä taitojen asteittaiseen kehittymiseen. Opetussuunnitelman arvioinnin kohteena ovat siinä määritellyt sisällöt ja tavoitteet, käytetyt toimintamenetelmät sekä oppilaan tietojen ja taitojen kehitys tavoitteisiin nähden. Kullakin yksiköllä voi olla omiin erityispiirteisiin tai painotuksiinsa liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista on myös arvioitava. Arviointikohteet voivat myös vaihtua vuosittain. Koulu osallistuu koulutuslautakunnan laatimien arviointikohteiden mukaiseen arviointiin. Tarkempi arvioinnin ohjeistus sisältyy kuntakohtaiseen arviointisuunnitelmaan. Kuntakohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Koulukohtainen opetussuunnitelma päivitetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman yhteydessä. Opetussuunnitelma on tärkein koulun kehittämisen väline. Arviointisuunnitelma Koulun itsearviointi on opetussuunnitelmassa mainittujen tavoitteiden saavuttamisen arviointia. Arviointi on jatkuva prosessi. Arviointia tehdään pitkin lukuvuotta ja keväällä käytetään opettajien veso-koulutuspäivää arviointitiedon kokoamiseen ja opetussuunnitelman päivitykseen. Opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa tarkennetaan lukuvuosittain, mitä arvioidaan, miten arvioidaan ja kuka arvioi sekä ko. lukuvuoden arvioinnin erityiskohde. Kohde Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen lähtökohdat Mm. arvopohja, tuntijako, painotus Opetuksen toteutuminen Oppimiskäsitys Mm. oppimaan oppiminen, oppimis- ja työskentelytavat Oppimisympäristö Mm. fyysisen ympäristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyvyys sekä psyykkisen ja sosiaalisen toimintaympäristön avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri Toimintakulttuuri Mm. arjen huolenpito, koulun ilmapiiri, oppilaiden ja opettajien vuorovaikutus, koulun pelisäännöt ja toimintatavat Työtavat Monipuolisuus, viestinnällisyys 6

8 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet, oppiaineiden ops:t Opiskelun yleinen tuki ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Mm. kodin ja koulun yhteistyö, tukiopetusjärjestelyt, oppilashuollon yleinen toimivuus, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus- ym. järjestelyt Oppilaan arviointi Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Oppilaan itsearviointia on käsitelty kappaleessa 8 Oppilaan arviointi. 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. 7

9 Toiminta-ajatus Ristinarkun koulu on jatkuvasti kehittyvä, korkeatasoista peruskoulutusta antava ja monipuolisia yleissivistäviä opintomahdollisuuksia tarjoava oppilaitos. Erityisesti painotetaan oppilaan myönteistä suhtautumista itseensä, toisiin ihmisiin, työhön ja ympäristöön. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Perusopetuksessa pyritään tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä kannustamaan lasta omatoimisuuteen ja vaikuttamiseen. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutteisuutta, kehitetään osallistuvaa oppimista ja opetellaan tunteiden ja kokemusten jakamista. Toiminta toteutetaan niin, että se tuottaa kasvun ja oppimisen iloa ja halua omaehtoiseen oppimiseen. Oppilaita opetetaan ilmaisemaan mielipiteitään ja heidät otetaan mukaan päätöksentekoon. Opetuksessa turvataan aikuisen läsnäolo ja riittävä huolenpito sekä puututaan nopeasti kiusaamiseen ja lastensuojelun tarpeessa olevan oppilaan tilanteeseen. Oppilaita kasvatetaan vastuuntuntoon ja toisten huomioon ottamiseen. Oppilaan osallistumista itseään koskevien asioiden käsittelyyn tuetaan. Koululle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi koulun on pyrittävä yhteistoimintaan oppilaan elämään vaikuttavien muiden tahojen kanssa. Vanhempien lisäksi näitä ovat mm. kunnan eri hallintokunnat, seurakunnat, poliisi, sairaalat, eri järjestöt ja yhteisöt sekä yritykset. 8

10 LIITE 9 Ristinarkun koulun tavallisimpia yhteistyötahoja. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin säännöksiä Ruotsinkielinen opetus Tampereella on erillinen ruotsinkielinen opetussuunnitelma, joka pohjautuu Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Opetusta järjestetään vuosiluokilla 1 4 Ruotsinkielisessä koulussa. Vuosiluokkien 5 9 opetuksen järjestää Svenska Samskolan. 9

11 2.3.2 Vuosiluokittain jaetut tavoitteet ja sisällöt tai vuosiluokkiin jakamaton järjestelmä Tampereella kuntakohtainen opetussuunnitelma on laadittu vuosiluokkiin jaetun järjestelmän mukaisesti. Lainsäädäntö mahdollistaa myös vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen järjestämisen. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelmää voidaan käyttää oppilas-, ryhmä- tai koulukohtaisesti. Mikäli koulu valitsee vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän, määritellään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa opiskelujaksojen tavoitteet ja sisällöt sekä arviointikäytännöt. Opinnoissa edistyminen pohjautuu silloin järjestelmään, jossa opiskelun tavoitteet on jaettu opintokokonaisuuksiin, jotka eivät muodostu lukuvuosista. Jaksojen laajuus voi vaihdella. Olennaista on, että eteneminen on tavoitteellista ja opetussuunnitelmaan pohjautuvaa. Silloin, kun käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opetuksen järjestelyä, oppilaalle on laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman avulla oppilaan erityisluonne oppijana voidaan ottaa yksilöllisemmin huomioon. Oppimissuunnitelman käyttö ja hyödyntäminen mahdollistavat paitsi lievää erityistä tukea tarvitsevien lasten paremman huomioon ottamisen, myös erityislahjakkaiden lasten erityistarpeiden huomioon ottamisen. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteistyönä. Oppimissuunnitelman avulla voidaan konkreettisesti sopia kodin ja koulun vastuista oppilaan kehityksen tukemisessa ja antaa vastuuta myös oppilaalle itselleen. Vuosiluokkiin jakamattomassa järjestelmässä oppimissuunnitelma on samalla lapsen henkilökohtainen opinto-ohjelma. Valinta vuosiluokkiin sidotun ja sitomattoman järjestelmän välillä on otettava huomioon oppilasarvioinnissa ja päätettäessä opinnoissa edistymisestä. Ristinarkun koulussa käytetään vuosiluokkiin jaettua järjestelmää. Kuitenkin erityistapauksissa voidaan yksittäisen oppilaan kohdalla käyttää vuosiluokkiin sitomatonta järjestelmää, jolloin laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma Tampereen kaupungin opetussuunnitelmassa mainitulla tavalla Perusopetuksen tuntijako 10

12 Tampereen kaupungin perusopetuksen tuntijako Perusopetuksen eri oppiaineiden tai aineryhmien opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (= 38 oppituntia). Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet yht Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (12) Koululla on oikeus ylittää oppilaan vähimmäistuntimäärä annettujen resurssien rajoissa 2h/ vuosiluokka. Vuosiluokilla 5-6 oppilaan vähimmäistuntimäärä voidaan ylittää ainoastaan 1h/ vuosiluokka. - - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. ( ) = Opetetaan valinnaisena. Ristinarkun koulun tuntijako alkaen Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi 3 3 Musiikki 1 1 Kuvataide

13 Käsityö 3 3 Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet 0,5 6, Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli Valinnaisuus: 0,5 h 7.-luokalla, 3 x 2 h luokilla + 1 x 0,5 h 8.-luokalla Vapaaehtoinen A-kieli vähentää vastaavalla tuntimäärällä valinnaisuutta luokilla. Viestintäluokka: luokalla on viestintätaitoa 2 viikkotuntia, joka on pois valinnaisuudesta Perusopetuksen opetussuunnitelmalliset painotukset Opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 3 6 vuosiluokilla 3 5 vuosiviikkotunnin ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan taitoja taideaineille osoitetusta tuntimäärästä. Vuosiluokilla 7 9 opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 6 10 vuosiviikkotunnin ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Jos oppiaineen tuntimäärä perusopetuksen tuntijaossa vuosiluokilla 7 9 on vähintään kahdeksan vuosiviikkotuntia, ylitys voi olla edellä mainittua pienempi. Mikäli oppiainetta ei ole mainittu opetussuunnitelman perusteissa, minimituntimäärä voi olla 4 6 vuosiviikkotuntia. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan valinnaisille aineille osoitetusta tuntimäärästä. Opetussuunnitelmallinen painotus on koulutuslautakunnan hyväksymä, ja se voi näkyä myös koulun muiden oppiaineiden työtavoissa, sisältöjen valinnoissa sekä didaktisissa ratkaisuissa. Viestintäpainotus Lukuvuodesta alkaen ei enää oteta uusia viestintäluokkia. Viestintäpainotus jatkuu jo olemassa olevien viestintäluokkien kanssa lukuvuoden loppuun saakka 12

14 Yksi jokaisen luokka-asteen (7.-9.) luokista on pääsykokein valittu viestintäluokka. Tällä luokalla on 8. ja 9. luokilla pakollisena opintokokonaisuutena viestintätaito. Eri oppiaineissa viestintää painotetaan työtavoissa, sisältövalinnoissa ja didaktisissa ratkaisuissa. Viestintäopetuksen toteutumisesta kerrotaan tarkemmin oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Viestintäpainotus toteutuu myös koulun valinnaisainetarjonnassa. 7. luokalla on 0,5 vuosiviikkotuntia tietotekniikkaa ja viestintätekniikan perusteita sen mukaan, kumpaa oppilas haluaa painottaa. 8. luokalla tarjottavat 0,5 vuosiviikkotunnin valinnaiskurssit ovat viestinnällisiä. Lisäksi kaikille koulun oppilaille tarjotaan mahdollisuus valita viestintätaitoa pitkänä valinnaisaineena. Ristinarkun koulun tuntijako saakka Viestintäpainotus Aine R7 R8 R9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Kuvataide - viestintätaito Käsityö 3 3 Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,50,5 1 2 Valinnaiset aineet 0,54,5 4 9 Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli Valinnaisuus: 0,5 h 7.-luokalla, 3 x 2 h luokilla + 1 x 0,5 h 8.-luokalla Vapaaehtoinen A-kieli vähentää vastaavalla tuntimäärällä valinnaisuutta luokilla Viestintäluokka: luokalla kuvataidetta (viestintätaitoa) 2 viikkotuntia, joka on pois valinnaisuudesta 13

15 2.3.5 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut Kieliohjelmassa ja poluissa kolmannelta vuosiluokalta alkavasta vieraasta kielestä käytetään nimitystä A1-kieli ja neljänneltä vuosiluokalta alkavasta vapaaehtoisesta vieraasta kielestä nimitystä A2-kieli. A-kielten tavoitetaso on perusopetuksen päättyessä sama. Seitsemänneltä vuosiluokalta alkavasta kielestä käytetään nimitystä B1-kieli. Kahdeksannelta vuosiluokalta alkavasta valinnaisesta kielestä käytetään nimitystä B2-kieli. Perusopetuksen kieliohjelmasta on nähtävissä, mitä kieliä Tampereen kaupungin peruskouluissa on mahdollista opiskella. Kieliohjelmat vaihtelevat kouluittain. Kielenopetusryhmän perustamisen edellytyksenä on se, että kielen valinneita oppilaita on riittävästi. Jos oppilas valitsee niin sanotun harvinaisen kielen, hän voi joutua vaihtamaan koulua tai käymään kielenopetuksessa toisessa koulussa. Kielivalinnat ovat sitovia koko peruskoulun ajan. Oppilaan oikeutta esiopetuksesta lähtien yhtenäiseen opetussuunnitelmalliseen kokonaisuuteen on pyritty tukemaan kielipolkujen avulla. Kielipolut on muodostettu siten, että vuosiluokkien 7 9 kouluissa sekä niiden oppilaspohjan muodostavissa vuosiluokkien 1 6 kouluissa on sama A-kielten tarjonta. Huoltajat ja oppilas näkevät kielipoluista, mitä A-kieliä eri kouluissa tarjotaan ja missä vuosiluokkien 7 9 koulussa oppilas jatkaa opiskeluaan. Englannin kieltä ei ole mainittu kielipoluissa, koska englantia voi opiskella A-kielenä jokaisessa Tampereen peruskoulussa Vapaaehtoisen A-kielen keskeyttäminen ja vaihtaminen Vapaaehtoinen A-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti, sen jälkeen kielivalinta on sitova koko peruskoulun ajan. Hyväksyttäväksi vapaaehtoisen A-kielen keskeyttämisperusteeksi katsotaan virhevalinta, joka perustuu puutteellisiin kielen oppimisedellytyksiin yleisiin oppimisvaikeuksiin terveydellisiin syihin tai oppilaan koulunkäyntiä ratkaisevasti vaikeuttavaan elämäntilanteeseen. Menettelytapa keskeytystä haettaessa huoltajan esittämä kirjallinen pyyntö opettajien kuuleminen asiantuntijalausunnot harkinnan mukaan. Mahdollisen keskeyttämispäätöksen tekee rehtori asianosaisia kuultuaan. 14

16 15

17 16

18 17

19 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omat tiedot, taidot ja kokemukset. Tavoitteena on oppilaan yksilöllisten oppimistaitojen tukeminen. Kasvattajan ja ympäristön tehtävänä on luonnollisen kehityksen ja kehitysmahdollisuuksien turvaaminen, oppilaan ainutkertaisuuden kunnioittaminen ja hyväksyminen, kehityksen seuraaminen ja oppimisen esteiden poistaminen. Opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon oppilaan elämäntilanne kokonaisuutena. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. 18

20 Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristön on annettava mahdollisuudet ikäkaudelle ominaiseen oppimiseen. Opetuksessa tutustutaan koulun lähiympäristön kulttuurimaisemaan, paikallisen kulttuurin erityispiirteisiin ja historiaan. Turvallisuus liittyy sekä fyysiseen ympäristöön että psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuuteen. Koulun tilojen ja pihan turvallisuus varmistetaan. Koulussa huolehditaan väkivallan ennaltaehkäisystä ja puututaan kiusaamistilanteisiin välittömästi. Oppimisympäristöä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Koulun henkilökunnan, lasten, vanhempien ja kunnan päättäjien yhteistyö on avainasemassa oppimisympäristöjä kehitettäessä. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Koulun opetussuunnitelmassa esitetään kuvaus koulun toimintakulttuurista (mm. koulun toiminnan jatkuva kehittäminen, vuorovaikutus, tiedottaminen, vanhempien ja oppilaiden vaikuttamismahdollisuudet, johtamiskulttuuri sekä opetuksen ja oppimisen ilmapiiri). Oppilaiden osallistumista yhteisten asioiden hoitamiseen tuetaan siten, että heitä kannustetaan oppilaskunta-, kummioppilas- ja tukioppilastoimintaan. Kaupunki edistää oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia myös Lasten parlamentin ja Nuorisofoorumin kautta. 19

21 Ristinarkun koulun oppimisympäristön ja toimintakulttuurin kuvaus Koulun oppimisympäristö koostuu sekä psyykkisestä että fyysisestä ympäristöstä. Psyykkinen oppimisympäristö koostuu inhimillisen toiminnan ja sosiaalisen kanssakäymisen eri muodoista ja kaiken toiminnan tulee tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Sen tulee tukea myös sekä opettajan ja oppilaan välistä että oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on turvallinen, avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Koulun toimintakulttuurin kuvaus pitää sisällään ne toimintatavat, joiden avulla oppimisympäristöä rakennetaan yllämainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvää toimintakulttuuria edistävät: < Viihtyisä fyysinen työympäristö Jokainen kouluyhteisön jäsen edistää siisteyttä ja viihtyisyyttä LIITE 10 Kestävän kehityksen ohjelma Ristinarkun koululla < Opetuksen ja oppimisen myönteinen ilmapiiri Suhteet oppilaisiin tulee olla avoimet ja välittömät. < Toimiva tiedonkulku LIITE 11 Tiedottamisesta Ristinarkun koululla < Viestintäkasvatuksen tuominen koulun arkeen ja juhliin Suositetaan ja kannustetaan viestinnällisien toimintatapojen käyttöön Ristinarkun koululla on oma oppilaiden toimittama verkkolehti Verkkopommi < Kansainvälinen yhteistyö < Hyvin toimiva oppilashuolto huollon suunnitelmassa (kappale 4.5.) on kuvaus oppilashuollon organisoinnista Ristinarkun koululla < Opintokäynnit, -retket ja leirikoulut Opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen liittyvä koulun ulkopuolinen toiminta toteutetaan opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa lukuvuosittain päätetyllä tavalla. LIITE 9 Ristinarkun koulun yleisimpiä yhteistyötahoja < Pelisäännöt oppilaille (=järjestyssäännöt) ja opettajille Ristinarkun koululla sisältävät ohjeet, joita kaikkien tulee noudattaa. Näin kaikkien turvallisuus ja viihtyisyys sekä toimintojen sujuminen koulussa taataan. LIITE 12 Pelisäännöt Ristinarkun koululla 20

22 < Vaikuttamismahdollisuudet Oppilaat voivat vaikuttaa koulun toimintaan oppilaskunta-, luottamusoppilas- ja tukioppilastoiminnan kautta LIITE 13 Kuvaus luottamusoppilaan valinnasta ja oppilaskunnan järjestäytymisestä Oppilaiden vanhempien vaikuttamiskanavana toimii vanhempainyhdistys. Lisäksi vanhempainillat, arviointikeskustelut ja henkilökohtainen yhteydenpito kuuluvat koulun toimintakulttuuriin. Opettajien vaikuttamismahdollisuudet koulun toimintaan toteutuvat < omaa opetustyötä kehittämällä < osallistumalla aktiivisesti kehittämisryhmien toimintaan (ryhmät määritellään lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa) < jokapäiväisessä koulutyössä aktiivisella toimintojen arvioinnilla ja kehittämisajatuksilla < Vastuunjako oppilaille yhteisistä asioista < Käytävä- ja ruokailujärjestäjä < Meidän koulu hengen ja hyvän ilmapiirin luominen ja ylläpito < Oppilaan itsetuntoa vahvistetaan määrätietoisesti ohjaamalla ja kannustamalla < Jokainen aikuinen puuttuu koulukiusaamiseen (katso oppilashuollon suunnitelma) < Järjestetään vuosittain koulun yhteisiä juhlatilaisuuksia: itsenäisyysjuhla, joulujuhla, pääsiäisjuhla ja kevätjuhla < Järjestetään joka lukuvuosi liikuntapäiviä ja vapputapahtuma < Järjestetään vähintään joka kolmas vuosi teemapäivä ajankohtaisesta aiheesta < Suhtaudutaan kannustavasti oppilaskunnan ja tukioppilaiden organisoimaan virkistystoimintaan. < Suhtaudutaan myönteisesti oppilaan koulun ulkopuoliseenkin harrastustoimintaan Em. juhlat ja tapahtumat määritellään lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. 3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista 21

23 edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Kouluja rohkaistaan monipuolisten työtapojen kehittämiseen. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa voidaan valita vuosittain tietty kehittämiskohde ja sopia siihen liittyvistä menettelyistä arviointi mukaan lukien. Vaihtelevilla ja monipuolisilla työtavoilla lisätään myös koulutyön mielekkyyttä ja kouluviihtyvyyttä. Koulun opetussuunnitelmassa työtapoja kuvataan oppiaineiden yhteydessä. 22

24 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Koulut tekevät säännöllisesti yhteistyötä vanhempien kanssa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että huoltajat voivat tutustua koulun toimintakulttuuriin, vaikuttaa ja tulla kuulluksi kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Koulut järjestävät tulokkaille tutustumistilaisuuden sekä huoltajille vähintään kerran lukuvuodessa luokka- tai vuosiluokkakohtaisen vanhempainillan. Tarkempi yhteistyö koulun ja kotien välillä on määritelty koulun opetussuunnitelmassa. 23

25 Kodin ja Ristinarkun koulun välinen yhteistyö Koulullamme järjestetään vanhempainiltoja jokaiselle luokka-asteelle vähintään kerran lukuvuodessa. Kevätlukukauden alussa järjestetään vanhempain-ilta tulevien 7. luokkalaisten vanhemmille. Tietoarkku lehti välittää tärkeätä tietoa koulun toiminnasta ja koulun arjesta 5 8 kertaa vuodessa. Keväällä oppilaille jaetaan toimintakertomus; katsaus koteihin kuluneesta kouluvuodesta. Vanhempainiltojen ja Tietoarkun välityksellä tiedotetaan koulun toiminnan organisoinnista, oppilashuollon järjestämisestä, muista koulun tukipalveluista, kodin ja koulun yhteistyöstä, koulun, oppilaan ja huoltajan oikeuksista ja velvollisuuksista, oppilaan valintoihin liittyvistä asioista, jne. Koulun vanhempainyhdistys järjestää erilaista koulun ja kodin välistä yhteistoimintaa. Vanhempainyhdistys toimii yhtenä huoltajien vaikuttamiskanavana. 9.-luokkalaisten vanhemmat arvioivat koulun toimintaa kyselyssä, joka toteutetaan 9.-luokkalaisten vanhempainillassa tai arviointikeskustelujen yhteydessä. Arviointikeskustelu käydään kerran lukuvuodessa ja luokanvalvoja/opettajat ja vanhemmat keskustelevat tarvittaessa aina muulloinkin oppilaan opiskelusta, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Kuraattori ja koulun terveydenhoitaja sekä muu oppilashuoltohenkilöstö ovat myös aina tarpeen niin vaatiessa yhteydessä oppilaan huoltajan kanssa. Oppilaanohjaaja on 9.luokan oppilaiden huoltajien tukena, tiedottajana, kuuntelijana, apuna heidän lapsensa jatko-opintosuunnittelussa ja päätösten tekemisessä. Samoin on oppilaanohjaaja oppilaan ja huoltajan apuna myös kesäkuun puolivälissä, kun tiedot jatko-opintopaikoista selviävät. Siirtymisestä 1-6 luokkien kouluista Ristinarkulle tiedotetaan tammikuussa oppilaanohjaajan vieraillessa heidän koulullaan. Oppilaat käyvät toukokuussa tutustumassa tulevaan kouluunsa, luokanvalvojaan ja uusiin luokkatovereihin. Arviointia koskevasta yhteistyöstä kerrotaan tarkemmin luvussa 8. Oppilaan arviointi 4.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. 24

26 Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma voidaan laatia opetuksen toteutuksen tueksi, jos oppilaan opetuksessa on erityispiirteitä. Oppimissuunnitelma on laadittava oppilaalle, joka opiskelee oman opintoohjelman tai vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän mukaisesti, sekä määräaikaisesti erotetulle oppilaalle. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma on kirjallinen sopimus, jossa oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa sovittujen tavoitteiden ja toimintatapojen lisäksi määritellään kodin ja koulun vastuualueet oppilaan kehityksen ja oppimisen tukemisessa sekä oppilaan vastuu työskentelystä. Oppimissuunnitelman toteutuksen lähtökohtana on oppilaan motivoituminen ja sitoutuminen koulutyöskentelyyn sekä omaan oppimiseensa. Oppimissuunnitelma toimii myös opettajan työvälineenä oppilaan opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Koulu voi määritellä itse oppimissuunnitelman muodon. Jos oppilas vaihtaa koulua, oppimissuunnitelma lähetetään uuteen kouluun huoltajan suostumuksella. Oppimissuunnitelma voidaan laatia esimerkiksi oppilaalle, jolla on lieviä oppimisvaikeuksia, runsaasti poissaoloja tai myös lahjakkaalle oppilaalle, jonka eriyttämisestä halutaan tehdä suunnitelmallista. Oppimissuunnitelman avulla voidaan opetusta yksilöllistää ja pyrkiä turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan oman tasonsa mukaisesti. Oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä oppilaan, huoltajan, opettajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Opettaja, oppilas ja huoltaja sitoutuvat noudattamaan oppimissuunnitelmaa Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa tai se voidaan myös purkaa. 25

27 4.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Kasvatuksellisella ohjauksella tuetaan oppilaan yksilöllisen kehittymisen lisäksi hänen kasvuaan ryhmän jäsenenä sekä sosiaalistumistaan koulutyöhön ja kouluympäristöön (esim. kummi- ja tukioppilastoiminta). Oppilaan opetuksellinen ohjaus tarkoittaa oppimisen käytännön tukemista, opiskelutaitojen opettamista, opiskelun suunnittelun ja ratkaisujen tekemisen harjoittelua ja oman oppimisen arviointia yhdessä opettajan kanssa. Käytännössä kasvatuksellinen ja opetuksellinen ohjaus liittyvät toisiinsa. Koulun ohjauksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään opettajien ja opinto-ohjaajan työnjako ja vastuut siitä, miten ohjaustyöhön osallistuvat toimivat yhteistyössä opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Päävastuu päättövaiheen ohjauksen erityiskysymyksistä on opinto-ohjaajalla. Koulussa työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutettavan yhteistyön muodot, ajankohdat ja työnjako kirjataan suunnitelmaan. Työelämään tutustumisjaksot ja niiden kestot määritellään koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa 7. ja 8. vuosiluokan osalta. 9. vuosiluokan työelämään tutustumisjakso on kahden viikon työpäivien pituinen ja toteutetaan opetuspalvelukeskuksen hankkimassa ja/tai itse hankitussa koulun hyväksymässä työpaikassa. 26