KAARILAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAARILAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KAARILAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä , 50 ja Kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymä , 56 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta , 107, 109, 110 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta , 82, 83, 84 Koulun rehtorin hyväksymä , 150, voimassa lukuvuonna vuosiluokilla 7. 9.

2 SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö Opetussuunnitelman arviointi ja jatkuva kehittäminen 6 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne Ruotsinkielinen opetus Vuosiluokittain jaetut tavoitteet ja sisällöt tai vuosiluokkiin jakamaton järjestelmä Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Perusopetuksen tuntijako Perusopetuksen opetussuunnitelmalliset painotukset Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Vapaaehtoisen A-kielen keskeyttäminen ja vaihtaminen OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat 21 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus huolto 26 1

3 4.5.1 huollon yhteistyö ja oppilashuoltoryhmät Yhteistyö koulussa huollon alueellinen yhteistyö Kuntatason yhteistyö Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminta Kouluterveydenhuolto Koulunkäyntiavustajatoiminta Puheterapia Kouluruokailu Koulukuljetukset Kerhotoiminta 32 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 38 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Saamelaiset Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat 41 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne

4 7.1.7 Ihminen ja teknologia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Muu oppilaan äidinkieli Suomi toisena kielenä Toinen kotimainen kieli Ruotsin kieli Ruotsi B-kielenä (B1) Vieraat kielet A-kieli Englanti Saksa Valinnainen kieli (B2) Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka ja kemia Fysiikka Kemia Terveystieto Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki 169 3

5 7.16 Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Tietotekniikka Kasvit ja eläimet ihmisen hoivassa Ekonomia/lakitieto Musiikki Kuvataide Tekninen työ Tekstiilityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset 233 LIITTEET 243 4

6 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma koostuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista vuosiluokille 1 9 sekä Tampereen kaupungin kuntakohtaisesta osiosta. Kuntakohtaiset osiot on kirjoitettu kursiivilla ja erotettu valtakunnallisesta osiosta Tampereen kaupungin logolla. Koulut täydentävät valtakunnallisia ja kuntakohtaisia osioita koulukohtaisilla osioilla. Koulun opetussuunnitelma koostuu valtakunnallisesta, kuntakohtaisesta ja koulukohtaisesta osioista. Tampereella kuntakohtaista opetussuunnitelmaa täydentävät koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Perusopetuksen kuntakohtaisen opetussuunnitelman hyväksyy koulutuslautakunta. Koulun opetussuunnitelman, samoin kuin opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman, hyväksyy koulun rehtori. Rehtori vastaa opetussuunnitelman laadinnasta ja ajan tasalla pitämisestä. Opetussuunnitelman laadinnassa opettajilla on mahdollisuus kehittää työtään ja tuoda esille asiantuntijuutensa. Opetussuunnitelmatyö on jatkuvaa opetuksen ja koulun kehittämistä. Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä perusopetusalueen koulujen, esiopetuksen ja päiväkotien kesken. Rehtori hyväksyy lähipäiväkotien opetussuunnitelmaan perus- 5

7 tuvan suunnitelman. Opetussuunnitelmien synkronointi ja toiminnallinen yhteistyö päiväkotien kanssa sisältyvät koulujen ja päiväkotien yhteistyösuunnitelmiin. Yhtenäisen perusopetuksen aluekohtaiset ratkaisut, erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa sekä moniammatillinen yhteistyö, näkyvät kunkin koulun opetussuunnitelmassa. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 1.3 Opetussuunnitelman arviointi ja jatkuva kehittäminen Opetussuunnitelman toteutumisen arviointi on kuntakohtaisen, koulukohtaisen sekä oppilaskohtaisen opetussuunnitelman arviointia. Arviointi voi olla sekä itsearviointia että ulkopuolista arviointia. Arvioinnin tarkoitus on kehittää työyhteisön ja opettajan toimintaa. 6

8 Oppilaan itsearviointiin liittyvien taitojen kehittäminen on tärkeä pedagogisen kehittämisen kohde. Sen tulee olla oppilaan ikäkauden ja kehitystason mukaista ja tähdätä taitojen asteittaiseen kehittymiseen. Opetussuunnitelman arvioinnin kohteena ovat siinä määritellyt sisällöt ja tavoitteet, käytetyt toimintamenetelmät sekä oppilaan tietojen ja taitojen kehitys tavoitteisiin nähden. Kullakin yksiköllä voi olla omiin erityispiirteisiin tai painotuksiinsa liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista on myös arvioitava. Arviointikohteet voivat myös vaihtua vuosittain. Koulu osallistuu koulutuslautakunnan laatimien arviointikohteiden mukaiseen arviointiin. Tarkempi arvioinnin ohjeistus sisältyy kuntakohtaiseen arviointisuunnitelmaan. Kuntakohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Koulukohtainen opetussuunnitelma päivitetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman yhteydessä. Opetussuunnitelma on tärkein koulun kehittämisen väline. Arvioinnin tarkoituksena on seurata, miten koulukohtaisen opetussuunnitelman toteuttamisessa on onnistuttu suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja miten koulun toimintaa tulee kehittää. Tavoitteena on oppiva laatukoulu, jossa osaamista arvostetaan ja jossa yhteistyöllä parannetaan oppimisilmapiiriä ja poistetaan oppimisen esteitä. Arvioinnin perustana ovat koulun toimintatavoitteet ja arvot sekä eri oppiaineiden opetussuunnitelmat. Koulun toiminnan arviointiin ja kehittämiseen osallistuu koko opettajakunta. Vuosittain opettajakunnasta valitaan syksyn suunnittelupäivänä kehittämistyöryhmä, joka omalta osaltaan vastaa koulun kehittämishankkeista. Myös rehtorin ja henkilökunnan välisissä kehittämiskeskusteluissa kartoitetaan opetuksen ja koulun toiminnan tilaa ja kehittämistarpeita. Koulun ulkopuoliset kyselyt ja tutkimukset antavat lisätietoa arviointiin ja koulun kehittämiseen. Koulutyön arvioinnissa ja kehittämisessä noudatetaan Tampereen kaupungin määräämiä ohjeita ja velvoitteita. 7

9 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. 8

10 Oman ja toisen ihmisarvon tunnustaminen Kaarilan koulussa jokaisella on vapaus mielipiteen ilmaisuun, perusteluun ja keskusteluun toisen mielipidettä kunnioittaen jokaista kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti jokainen voi tulla kuulluksi ja samalla oppia toisten kuuntelemista jokainen ottaa arkista vastuuta itsestään ja lähimmäisestään. Luonnon, elämän ja ympäristön kunnioittaminen Kaarilan koulussa pyrimme siihen, että jokainen ymmärtää ja ottaa huomioon oman toimintansa vaikutukset luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä lähiympäristössä että globaalisti jokainen ottaa vastuuta oman ympäristönsä turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Kulttuurin arvostaminen Kaarilan koulussa arvostetaan opetusta ja oppimista pyritään oman kielen hyvään hallintaan oppimisen ja ymmärtämisen peruskivenä edistetään suomalaisen kulttuuriperinnön tuntemista ja säilyttämistä suhtaudutaan avoimesti ja kiinnostuneesti muihin kulttuureihin ja eri kulttuurien väliseen vuorovaikutuksen vaalitaan tapakulttuuria siten, että hyvät tavat näkyvät jokaisen omassa käytöksessä kunnioitetaan rehellisyyttä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Yhteisöllisyys Kaarilan koulu on yhteisö, jossa kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi yhteisiä päätöksiä tehtäessä yhteisön jäsenet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin vallitsee hyvä yhteishenki yhteisön jäsenet ottavat vastuuta työnteon sujumisesta ja muiden henkisestä hyvinvoinnista edistetään terveitä elämäntapoja ja päihteettömyyttä yksilön oikeudet ja vapaudet turvataan niin, etteivät ne polje muiden oikeuksia ja vapauksia. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. 9

11 Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Perusopetuksessa pyritään tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä kannustamaan lasta omatoimisuuteen ja vaikuttamiseen. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutteisuutta, kehitetään osallistuvaa oppimista ja opetellaan tunteiden ja kokemusten jakamista. Toiminta toteutetaan niin, että se tuottaa kasvun ja oppimisen iloa ja halua omaehtoiseen oppimiseen. Oppilaita opetetaan ilmaisemaan mielipiteitään ja heidät otetaan mukaan päätöksentekoon. Opetuksessa turvataan aikuisen läsnäolo ja riittävä huolenpito sekä puututaan nopeasti kiusaamiseen ja lastensuojelun tarpeessa olevan oppilaan tilanteeseen. Oppilaita kasvatetaan vastuuntuntoon ja toisten huomioon ottamiseen. Oppilaan osallistumista itseään koskevien asioiden käsittelyyn tuetaan. Koululle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi koulun on pyrittävä yhteistoimintaan oppilaan elämään vaikuttavien muiden tahojen kanssa. Vanhempien lisäksi näitä ovat mm. kunnan eri hallintokunnat, seurakunnat, poliisi, sairaalat, eri järjestöt ja yhteisöt sekä yritykset. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden 10

12 ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä Ruotsinkielinen opetus Tampereella on erillinen ruotsinkielinen opetussuunnitelma, joka pohjautuu Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Opetusta järjestetään vuosiluokilla 1 4 Ruotsinkielisessä koulussa. Vuosiluokkien 5 9 opetuksen järjestää Svenska Samskolan Vuosiluokittain jaetut tavoitteet ja sisällöt tai vuosiluokkiin jakamaton järjestelmä Tampereella kuntakohtainen opetussuunnitelma on laadittu vuosiluokkiin jaetun järjestelmän mukaisesti. Lainsäädäntö mahdollistaa myös vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen järjestämisen. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelmää voidaan käyttää oppilas-, ryhmä- tai koulukohtaisesti. Mikäli koulu valitsee vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän, määritellään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa opiskelujaksojen tavoitteet ja sisällöt sekä arviointikäytännöt. Opinnoissa edistyminen pohjautuu silloin järjestelmään, jossa opiskelun tavoitteet on jaettu opintokokonaisuuksiin, jotka eivät muodostu lukuvuosista. Jaksojen laajuus voi vaihdella. Olennaista on, että eteneminen on tavoitteellista ja opetussuunnitelmaan pohjautuvaa. Silloin, kun käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opetuksen järjestelyä, oppilaalle on laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman avulla oppilaan erityisluonne oppijana voidaan ottaa yksilöllisemmin huomioon. Oppimissuunnitelman käyttö ja hyödyntäminen mahdollistavat paitsi lievää erityistä tukea tarvitsevien lasten paremman huomioon ottamisen, myös erityislahjakkaiden lasten erityistarpeiden huomioon ottamisen. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteistyönä. Oppimissuunnitelman avulla voidaan konkreettisesti sopia kodin ja koulun vastuista oppilaan kehityksen tukemisessa ja antaa vastuuta myös oppilaalle itselleen. Vuosiluokkiin jakamattomassa järjestelmässä oppimissuunnitelma on samalla lapsen henkilökohtainen opinto-ohjelma. Valinta vuosiluokkiin sidotun ja sitomattoman järjestelmän välillä on otettava huomioon oppilasarvioinnissa ja päätettäessä opinnoissa edistymisestä Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö 11

13 Esi- ja perusopetuksen välinen yhteistyö luo pohjan yhtenäiselle perusopetukselle. Kaikilla kouluilla on yhteistyöpäiväkotinsa, joiden kanssa tehdään sekä toiminnallista että opetussuunnitelman synkronointiin liittyvää yhteistyötä. Koulujen rehtorit vastaavat yhteistyön järjestämisestä ja hyväksyvät päiväkotien opetussuunnitelmiin perustuvat suunnitelmat. Perusopetuksen ja päiväkodin yhteistyötä voidaan suunnitella esimerkiksi virikemateriaalissa olevan yhteistyösuunnitelman mukaisesti. Tarkempi yhteistyön suunnitelma täsmennetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa Perusopetuksen tuntijako Tampereen kaupungin perusopetuksen tuntijako Perusopetuksen eri oppiaineiden tai aineryhmien opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (= 38 oppituntia). Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet yht Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (12) Koululla on oikeus ylittää oppilaan vähimmäistuntimäärä annettujen resurssien rajoissa 2h/ vuosiluokka. Vuosiluokilla 5-6 oppilaan vähimmäistuntimäärä voidaan ylittää ainoastaan 1h/ vuosiluokka. - - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. ( ) = Opetetaan valinnaisena. 12

14 Perusopetuksen tuntijako Aine 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 Kuvataide 2 0 Käsityö 3 Liikunta Kotitalous 3 Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (6)

15 2.3.5 Perusopetuksen opetussuunnitelmalliset painotukset Painotusluokkien tuntijako Aine 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 3 6 vuosiluokilla 3 5 vuosiviikkotunnin ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan taitoja taideaineille osoitetusta tuntimäärästä. Vuosiluokilla 7 9 opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 6 10 vuosiviikkotunnin ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Jos oppiaineen tuntimäärä perusopetuksen tuntijaossa vuosiluokilla 7 9 on vähintään kahdeksan vuosiviikkotuntia, ylitys voi olla edellä mainittua pienempi. Mikäli oppiainetta ei ole mainittu opetussuunnitelman perusteissa, minimituntimäärä voi olla 4 6 vuosiviikkotuntia. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan valinnaisille aineille osoitetusta tuntimäärästä. Opetussuunnitelmallinen painotus on koulutuslautakunnan hyväksymä, ja se voi näkyä myös koulun muiden oppiaineiden työtavoissa, sisältöjen valinnoissa sekä didaktisissa ratkaisuissa. Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous 3 Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (6)

16 2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut Kieliohjelmassa ja poluissa kolmannelta vuosiluokalta alkavasta vieraasta kielestä käytetään nimitystä A1-kieli ja neljänneltä vuosiluokalta alkavasta vapaaehtoisesta vieraasta kielestä nimitystä A2-kieli. A-kielten tavoitetaso on perusopetuksen päättyessä sama. Seitsemänneltä vuosiluokalta alkavasta kielestä käytetään nimitystä B1-kieli. Kahdeksannelta vuosiluokalta alkavasta valinnaisesta kielestä käytetään nimitystä B2-kieli. Perusopetuksen kieliohjelmasta on nähtävissä, mitä kieliä Tampereen kaupungin peruskouluissa on mahdollista opiskella. Kieliohjelmat vaihtelevat kouluittain. Kielenopetusryhmän perustamisen edellytyksenä on se, että kielen valinneita oppilaita on riittävästi. Jos oppilas valitsee niin sanotun harvinaisen kielen, hän voi joutua vaihtamaan koulua tai käymään kielenopetuksessa toisessa koulussa. Kielivalinnat ovat sitovia koko peruskoulun ajan. Oppilaan oikeutta esiopetuksesta lähtien yhtenäiseen opetussuunnitelmalliseen kokonaisuuteen on pyritty tukemaan kielipolkujen avulla. Kielipolut on muodostettu siten, että vuosiluokkien 7 9 kouluissa sekä niiden oppilaspohjan muodostavissa vuosiluokkien 1 6 kouluissa on sama A-kielten tarjonta. Huoltajat ja oppilas näkevät kielipoluista, mitä A-kieliä eri kouluissa tarjotaan ja missä vuosiluokkien 7 9 koulussa oppilas jatkaa opiskeluaan. Englannin kieltä ei ole mainittu kielipoluissa, koska englantia voi opiskella A-kielenä jokaisessa Tampereen peruskoulussa Vapaaehtoisen A-kielen keskeyttäminen ja vaihtaminen Vapaaehtoinen A-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti, sen jälkeen kielivalinta on sitova koko peruskoulun ajan. Hyväksyttäväksi vapaaehtoisen A-kielen keskeyttämisperusteeksi katsotaan virhevalinta, joka perustuu puutteellisiin kielen oppimisedellytyksiin yleisiin oppimisvaikeuksiin terveydellisiin syihin tai oppilaan koulunkäyntiä ratkaisevasti vaikeuttavaan elämäntilanteeseen. Menettelytapa keskeytystä haettaessa huoltajan esittämä kirjallinen pyyntö opettajien kuuleminen asiantuntijalausunnot harkinnan mukaan. Mahdollisen keskeyttämispäätöksen tekee rehtori asianosaisia kuultuaan. 15

17 16

18 LUOKAT 1-6 A-KIELET LUOKAT 7-9 A-KIELET ETELÄ-HERVANTA A1 SA ETELÄ-HERVANTA A1 SA A1 VE A1 VE A2 SA A2 SA A2 VE A2 VE POHJOIS-HERVANTA A1 SA POHJOIS-HERVANTA A1 SA A2 SA A2 SA KANJONI A2 SA HÄRMÄLÄ A1 SA HATANPÄÄ A1 SA A2 SA A2 SA A2 RA A2 RA PELTOLAMMI A1 SA A2 SA KAUKAJÄRVI A1 SA KAUKAJÄRVI A1 SA A2 SA A2 SA ANNALA A1 SA KARONEN A1 SA A2 SA TAKAHUHTI A1 SA RISTINARKKU A1 SA A2 SA A2 SA A2 RA A2 RA MESSUKYLÄ A1 SA A2 SA A2 RA LINNAINMAA A1 SA LINNAINMAA A1 SA A2 RU A2 RU A2 SA A2 SA KÄMMENNIEMI A1 SA KÄMMENNIEMI A1 SA A2 SA A2 SA OLKAHINEN A1 SA A2 RU A2 SA A2 RU SORILA A1 SA A2 SA A2 RU TERÄLAHTI - JOHANNES A1 SA KLASSILLINEN A1 SA A1 VE A1 VE A2 SA A2 SA VEHMAINEN A1/A2 SA (lv valinnat) A2 RU ATALA A1 SA TAMMERKOSKI A1 SA A2 SA A2 SA TAMMELA A1 SA A2 RA A2 SA A2 RA 17

19 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omat tiedot, taidot ja kokemukset. Tavoitteena on oppilaan yksilöllisten oppimistaitojen tukeminen. Kasvattajan ja ympäristön tehtävänä on luonnollisen kehityksen ja kehitysmahdollisuuksien turvaaminen, oppilaan ainutkertaisuuden kunnioittaminen ja hyväksyminen, kehityksen seuraaminen ja oppimisen esteiden poistaminen. Opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon oppilaan elämäntilanne kokonaisuutena. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea 18

20 oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristön on annettava mahdollisuudet ikäkaudelle ominaiseen oppimiseen. Opetuksessa tutustutaan koulun lähiympäristön kulttuurimaisemaan, paikallisen kulttuurin erityispiirteisiin ja historiaan. Turvallisuus liittyy sekä fyysiseen ympäristöön että psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuuteen. Koulun tilojen ja pihan turvallisuus varmistetaan. Koulussa huolehditaan väkivallan ennaltaehkäisystä ja puututaan kiusaamistilanteisiin välittömästi. Oppimisympäristöä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Koulun henkilökunnan, lasten, vanhempien ja kunnan päättäjien yhteistyö on avainasemassa oppimisympäristöjä kehitettäessä. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Koulun opetussuunnitelmassa esitetään kuvaus koulun toimintakulttuurista (mm. koulun toiminnan jatkuva kehittäminen, vuorovaikutus, tiedottaminen, vanhempien ja oppilaiden vaikuttamismahdollisuudet, johtamiskulttuuri sekä opetuksen ja oppimisen ilmapiiri). Oppilaiden osallistumista yhteisten asioiden hoitamiseen tuetaan siten, että heitä kannustetaan oppilaskunta-, kummioppilas- ja tukioppilastoimintaan. Kaupunki edistää oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia myös Lasten parlamentin ja Nuorisofoorumin kautta. 19

21 Kaarilan koulussa pyritään luomaan luottamuksellinen ja avoin työskentelyilmapiiri, jossa jokaisella on mahdollisuus tuoda julki ajatuksensa ja toiveensa. Koulun johtamisessa pyritään demokraattiseen päätöksentekotapaan: yhteisistä asioista keskustellaan opettajakunnan kokouksissa. Koulussa toimii lisäksi eri työryhmiä, joille on annettu vastuuta tietyistä koulun kehittämisen osa-alueista. Koulun asioista tiedotetaan lukuvuoden aikana eri tiedottein. Retkistä, teemapäivistä, tutustumiskäynneistä ja muista erikoisjärjestelyistä tiedotetaan erikseen. Luokanvalvojan varteilla luokanvalvojat tiedottavat oppilaille ajankohtaisista asioista ja oppilaat saavat mahdollisuuden kertoa asioistaan. Yhteistyötä kotien ja koulun välillä ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Vanhempien vaikutusmahdollisuuksia ovat mm. toimiminen Kaarilan yläasteen ja lukion vanhempainyhdistyksessä (KYLVY) sekä osallistuminen vanhempainiltoihin. Oppilaiden joukosta valitaan joka vuosi oppilaskunnan hallitus, jonka tavoitteena on edistää kouluviihtyvyyttä. Luokittain valittavat luottamusoppilaat toimivat yhdyshenkilöinä opettajien ja luokkien välisissä asioissa. Viihtyvyyteen ja työskentelyn sujumiseen vaikuttavat myös jokaisen oppilaan aktiivisuus, yritteliäisyys ja oma-aloitteisuus. Koulutulokkaat perehdytetään koulun toimintaan kahdessa vaiheessa. Kuudennen luokan keväällä he tutustuvat koulurakennukseen, koulun toimintaan, luokanvalvojaansa ja luokkatovereihinsa. Syksyllä ensimmäisenä varsinaisena koulupäivänä uudet 7.-luokkalaiset jatkavat koulun arkielämään tutustumista luokanvalvojan johdolla. Myös luokille nimetyt tukioppilaat toimivat koulutulokkaiden tukena uuteen kouluun sopeutumisessa. Seitsemännen luokan syksyllä luokille pyritään järjestämään ryhmäyttämispäivä, jonka tavoitteena on luoda turvallinen ja toimiva ilmapiiri. Koulun henkilökunnan mukana ryhmäyttämisessä toimivat eri yhteistyötahot, esim. sosiaali-, raittius- ja nuorisotoimi sekä seurakunta. Opetuksessa pyritään ottamaan huomioon tasapuolisesti oppilaiden yksilölliset tarpeet. Erilaisissa oppimisvaikeuksissa auttaa erityisopettaja. Turvallinen ilmapiiri muodostuu myös yhteisistä säännöistä ja käytännöistä, jotka selvitetään oppilaille vuosittain lukuvuoden alussa. Opettajat valvovat sääntöjen noudattamista. (Järjestyssäännöt, liite 9) Oppilaiden turvallisuuteen kiinnitetään huomiota myös välitunneilla. Kiusaamistapauksiin puututaan välittömästi. Sitä varten on luotu koululle oma toimintamalli. Koululla on myös oma toimintamalli päihteiden käytön ennaltaehkäisemiseksi. Oppilaat osallistuvat yhdessä opettajien ja muun henkilökunnan kanssa koulun yhteisten juhlien, tapahtumien, teemapäivien ja retkien suunnitteluun ja toteutukseen. Niiden avulla lisätään yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä vaalitaan koulun omaa kulttuuria. Kaarilan koulussa pyritään vaalimaan yhteistyötä myös eri sidosryhmien välillä. Sidosryhmiä ovat mm. muut koulut, yritykset, yhdistykset, seurat, museot, kirjasto ja teatterit. 20

22 3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Kouluja rohkaistaan monipuolisten työtapojen kehittämiseen. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa voidaan valita vuosittain tietty kehittämiskohde ja sopia siihen liittyvistä menettelyistä arviointi mukaan lukien. Vaihtelevilla ja monipuolisilla työtavoilla lisätään myös koulutyön mielekkyyttä ja kouluviihtyvyyttä. Koulun opetussuunnitelmassa työtapoja kuvataan oppiaineiden yhteydessä. 21

23 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Koulut tekevät säännöllisesti yhteistyötä vanhempien kanssa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että huoltajat voivat tutustua koulun toimintakulttuuriin, vaikuttaa ja tulla kuulluksi kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Koulut järjestävät tulokkaille tutustumistilaisuuden sekä huoltajille vähintään kerran lukuvuodessa luokka- tai vuosiluokkakohtaisen vanhempainillan. Tarkempi yhteistyö koulun ja kotien välillä on määritelty koulun opetussuunnitelmassa. 22

24 Kodin ja koulun välisen yhteistyön tarkoituksena on tukea koteja kasvatustavoitteissaan. Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön osallistuvat oppilaan opettajat, tarvittaessa myös muut opettajat ja koulussa toimivaan oppilashuoltoryhmään kuuluvat henkilöt. Oppilaan luokanvalvoja toimii ensisijaisesti yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Lukuvuosittain järjestettävien vanhempaintilaisuuksien teemoja voivat olla: Siirtyminen uuteen kouluun, Kotiutuminen Kaarilan kouluun, Valinnaisaineilta, Mitä peruskoulun jälkeen?. Myös koulumme vanhempainyhdistys KYLVY ( Kaarilan koulun ja Kaarilan lukion vanhempainyhdistys) toteuttaa ja kehittää tätä yhteistyötä mm. järjestämällä perheille erilaisia luento-, keskustelu- tai juhlatilaisuuksia. Opettajat valitsevat keskuudestaan yhteyshenkilön KYLVYyn. Kaarila-tiedote on koulun tiedotuslehti. Lehdestä löytyvät mm. opettajien ja muun henkilökunnan yhteystiedot, loma-ajat ja koeaikataulut. Erilaisista koulutyöhön liittyvistä tapahtumista tiedotetaan myös erillisillä tiedotteilla. Koulun kotisivuilta löytyy tietoa koulun toiminnasta. Oppilaiden opintomenestystä huoltajat voivat seurata koetuloksista ja kaksi kertaa vuodessa jaettavista todistuksista. Kaarilan koulun muita yhteistyökumppaneita ovat mm. oman alueen vuosiluokkien 1 6 koulut sekä alueen yritykset, Harjun seurakunta ja poliisi. 4.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. 23

25 Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma voidaan laatia opetuksen toteutuksen tueksi, jos oppilaan opetuksessa on erityispiirteitä. Oppimissuunnitelma on laadittava oppilaalle, joka opiskelee oman opintoohjelman tai vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän mukaisesti, sekä määräaikaisesti erotetulle oppilaalle. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma on kirjallinen sopimus, jossa oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa sovittujen tavoitteiden ja toimintatapojen lisäksi määritellään kodin ja koulun vastuualueet oppilaan kehityksen ja oppimisen tukemisessa sekä oppilaan vastuu työskentelystä. Oppimissuunnitelman toteutuksen lähtökohtana on oppilaan motivoituminen ja sitoutuminen koulutyöskentelyyn sekä omaan oppimiseensa. Oppimissuunnitelma toimii myös opettajan työvälineenä oppilaan opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Koulu voi määritellä itse oppimissuunnitelman muodon. Jos oppilas vaihtaa koulua, oppimissuunnitelma lähetetään uuteen kouluun huoltajan suostumuksella. 4.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäyn- 24

26 nit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Kasvatuksellisella ohjauksella tuetaan oppilaan yksilöllisen kehittymisen lisäksi hänen kasvuaan ryhmän jäsenenä sekä sosiaalistumistaan koulutyöhön ja kouluympäristöön (esim. kummi- ja tukioppilastoiminta). Oppilaan opetuksellinen ohjaus tarkoittaa oppimisen käytännön tukemista, opiskelutaitojen opettamista, opiskelun suunnittelun ja ratkaisujen tekemisen harjoittelua ja oman oppimisen arviointia yhdessä opettajan kanssa. Käytännössä kasvatuksellinen ja opetuksellinen ohjaus liittyvät toisiinsa. Koulun ohjauksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään opettajien ja opinto-ohjaajan työnjako ja vastuut siitä, miten ohjaustyöhön osallistuvat toimivat yhteistyössä opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Päävastuu päättövaiheen ohjauksen erityiskysymyksistä on opinto-ohjaajalla. Koulussa työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutettavan yhteistyön muodot, ajankohdat ja työnjako kirjataan suunnitelmaan. Työelämään tutustumisjaksot ja niiden kestot määritellään koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa 7. ja 8. vuosiluokan osalta. 9. vuosiluokan työelämään tutustumisjakso on kahden viikon työpäivien pituinen ja toteutetaan opetuspalvelukeskuksen hankkimassa ja/tai itse hankitussa koulun hyväksymässä työpaikassa. Opettajat ohjaavat oppilaan kasvua oppijana ja ihmisenä. Käytännössä tämä tarkoittaa oppimisen tukemista, opiskelutaitojen opettamista, opiskelun suunnittelun ohjaamista sekä oppilaan persoonallisuuden kasvun tukemista. Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa opetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle oppilaanohjauksen tunneilla sekä Kaarila-tiedotteen ja erillisten tiedotteiden avulla. Luokanvalvojan johdolla käytävissä arviointikeskusteluissa tarkastellaan kasvatukseen ja opiskelun suunnitteluun liittyviä asioita kodin ja koulun välisenä yhteistyönä. Huoltajat saavat tietoa koulun toiminnasta, oppilashuollon järjestämisestä ja muista koulun tukipalveluista sekä koulun, oppilaan ja huoltajan oikeuksista ja velvollisuuksista Kaarilatiedotteesta sekä 7. luokan syksyllä järjestettävässä vanhempainillassa. Yksittäisiä oppilaita koskevissa ongelmatilanteissa koulu on yhteydessä huoltajaan ja yhdessä käydään läpi mahdollisuuksia oppilashuollon ja muiden erityistukitoimien järjestämiseen. Syyslukukauden alussa on 7. luokkien ryhmäyttämispäivä. Sen järjestelyistä vastaavat luokanvalvojat yhteistyössä koulukuraattorin ja koulun ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa. Ryhmäyttämisen tarkoituksena on hyvän yhteishengen luominen luokan oppilaiden kesken. Ryhmäyttämisessä ovat mukana myös 7. luokkien omat tukioppilaat. Opinto-ohjaaja vierailee joulu-tammikuussa oman alueen luokkien kouluissa tiedottamassa siirtymisestä 7. luokalle. Oppilaat käyvät toukokuussa tutustumassa tulevaan kouluunsa, luokanvalvojaansa ja uusiin luokkatovereihinsa. 25

27 Työ- ja elinkeinoelämään pidetään yhteyttä vierailuin tai kutsumalla eri alojen asiantuntijoita koululle. Valinnaisaineryhmien ja oppilaanohjauksen puitteissa tehdään työpaikka- ja oppilaitosvierailuja. Toimintaa koordinoi opinto-ohjaaja. Koulumme osallistuu vuosittain taksvärkki-keräykseen, jonka yhteydessä oppilailla on mahdollisuus päivän ajan tutustua työelämään. 9. luokan oppilailla on kahden viikon mittainen työelämään tutustumisjakso syyslukukaudella. 4.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetus on tilapäinen, kuitenkin ensisijainen tukitoimi oppilaan opiskelun tukemiseksi. Tukiopetukseen on koulun tuntikehyksen käyttöä suunniteltaessa varattava riittävästi resursseja. Niiden tehokas käyttö edellyttää opettajien yhteistyötä. Tukiopetusta voi antaa myös joku muu kuin oppilaan oma opettaja. Tukiopetus tulee järjestää monipuolisesti. Se voidaan järjestää varsinaisten oppituntien ulkopuolella, samanaikaisopetuksena, muiden opetusjärjestelyjen ohessa, pienryhmätunneilla yksilölliset tarpeet huomioon ottaen tai luokka-asterajat ylittäen. Tukiopetuksen tarpeesta tulee tiedottaa vanhemmille. Vanhempien tuki ja samansuuntainen toiminta tuen tarpeessa olevan oppilaan auttamiseksi edistävät parhaiten oppimista. tulisi saada itse havaitsemaan tukiopetuksen tarve ja näkemään oma ratkaiseva osuutensa opiskelun edistämiseksi sekä sitoutumaan työskentelyyn. 4.5 huolto huoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. huollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulun- 26

28 käyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. huoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. huoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet: toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: - poissaolojen seuranta - kiusaaminen, väkivalta ja häirintä - mielenterveyskysymykset - tupakointi ja päihteiden käyttö - erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet. huollon avulla pidetään huolta siitä, että koulun kaikki toimintatavat ja käytännöt tukevat lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja oppimista, tervettä ja turvallista ympäristöä sekä välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria. huoltotyö varmistaa, että koululla tunnistetaan avun tarpeet mahdollisimman varhain, järjestetään tukea ja tarvittaessa ohjataan tuen piiriin. Koulussa tehtävästä oppilashuoltotyöstä vastaa rehtori apunaan koulun oppilashuoltoryhmä. Koulun oppilashuollon suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain, ja siitä tiedotetaan kaikille kouluyhteisön aikuisille, oppilaille ja vanhemmille. Koulun tulee huolehtia tarvittavan oppilashuollon järjestämisestä oppilaalle, jolle on annettu kirjallinen varoitus, sekä oppilashuollon ja valvonnan järjestämisestä oppilaalle, jonka osallistuminen opetukseen on evätty. Koulun tulee huolehtia oppimissuunnitelman laatimi- 27

29 sesta sekä, yhteistyössä opetuspalvelukeskuksen kanssa, tarvittavan oppilashuollon ja opetuksen järjestämisestä oppilaalle, joka on koulutuslautakunnan jaoston päätöksellä määräaikaisesti erotettu. Opettajan tai rehtorin, joka on turvautunut voimakeinoihin oppilaan poistamisessa opetustilasta, tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuspalvelukeskukselle. Oppilaan huoltaja on velvollinen ilmoittamaan oppilaan poissaolon syy luokanopettajalle/luokanvalvojalle ensimmäisenä poissaolopäivänä. Jollei ilmoitusta ole tehty, on luokanopettajan/luokanvalvojan selvitettävä poissaolon syy huollon yhteistyö ja oppilashuoltoryhmät Yhteistyö koulussa Koko koulun henkilökunta osallistuu päivittäiseen oppilashuoltotyöhön välittävinä ja turvallisina aikuisina. Koulun oppilashuoltotyötä ovat mm. oppilaan, huoltajien sekä koulussa työskentelevien yhteiset keskustelut ja toimintatavoista sopiminen. Koulun oppilashuoltoryhmä on osa oppilashuoltoa. Ryhmän tehtävänä on osaltaan suunnitella ja toteuttaa koulussa tehtävää oppilashuoltotyötä. huoltotyö on sekä koulunkäyntivaikeuksia ennalta ehkäisevää, niihin varhain puuttuvaa että oppilaiden, opetusryhmien sekä kouluyhteisön ongelmia ratkaisevaa työtä. huoltoryhmä kokoontuu rehtorin tai hänen valtuuttamansa henkilön johdolla säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa. huoltoryhmässä yhdistyy eri ammattialojen asiantuntemus. Siihen kuuluvat ainakin rehtori tai hänen valtuuttamansa henkilö, erityisopettaja(t), terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja vuosiluokilla 7 9 sekä käsiteltävän asian mukaan oppilaan opettaja ja mahdollisuuksien mukaan koulupsykologi tai koulukuraattori ja koululääkäri. huoltoryhmän toimivuuden kannalta on tärkeää ryhmän vakiintunut kokoonpano. voidaan ohjata saamaan tarvittavaa tukea koulun ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Asia- tai tapahtumakohtaisesti koulun oppilashuoltoryhmään voidaan kutsua myös koulun ulkopuolisia asiantuntijoita ja viranomaisia. Oppilaiden ja vanhempien edustajat osallistuvat tarvittaessa koulun oppilashuollon kehittämistyöhön huollon alueellinen yhteistyö Koulut voivat muodostaa oppilashuollon yhteistoiminta-alueita. Alueelliseen yhteistyöhön osallistuvat alueen koulujen oppilashuoltoryhmien edustajien lisäksi alueella lasten ja nuorten kanssa toimivat viranomaiset ja yhteistyökumppanit sekä vanhempien ja oppilaiden edustajat. Alueella voi toimia yhteinen oppilashuollon työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa yhteistä oppilashuoltotyötä sekä ottaa esille alueen ajankohtaisia oppilashuoltoon liittyviä asioita Kuntatason yhteistyö Koulun sekä muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien viranomaisten yhteistyönä suunnitellaan ja kehitetään koko kaupungin oppilashuoltotyötä ja palveluita. Kehittämistyöhön osallistuvat myös huoltajien ja oppilaiden edustajat. 28

30 4.5.2 Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminta Koulupsykologit ja koulukuraattorit tarjoavat psykososiaalisen oppilashuollon palveluja oppilaiden, heidän huoltajiensa ja kaikkien koulujen käyttöön. Opetuspalvelukeskus kohdentaa palvelut tarkoituksenmukaisesti kouluille. Koulukuraattorien ja koulupsykologien työ toteutuu pääosin koulussa yhteistyössä oppilaiden, heidän huoltajiensa, opettajien ja muiden oppilashuoltotyöhön osallistuvien henkilöiden sekä tarvittaessa koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka toimii yhteistyössä alueen lastensuojelutyöntekijöiden kanssa. Koulupsykologi edustaa psykologista asiantuntemusta koulussa. Koulukuraattori ja koulupsykologi osallistuvat oppilaan koulunkäyntivaikeuksiin liittyvien tukitoimien suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. He tuovat alansa asiantuntijoina näkökulmansa koulun oppilashuoltotyön, kouluyhteisön toiminnan, opetus- ja kasvatustyön sekä koulun ja kodin välisen yhteistyön toteuttamiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen. He osallistuvat myös omalta osaltaan koko kaupungin peruskoulutoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto toimii osana oppilashuoltoa yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. Sen tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja oppilaiden terveyden, kasvun ja kehityksen tukeminen. Kouluterveydenhuolto tuo oppilashuoltotyöhön terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen asiantuntemuksen. Kouluterveydenhuolto edistää, seuraa ja valvoo koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Määräajoin tehtävät koulun työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä arvioivat tarkastukset kuuluvat toimintaan. Kouluterveydenhoitajan ja lääkärin tekemät oppilaiden henkilökohtaiset terveystarkastukset sisältävät oppilaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen toteamista ja tukemista sekä kannustamista terveyttä edistävään käyttäytymiseen. Terveystarkastuksissa laaditaan oppilaan yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma, jonka perusteella oppilasta tuetaan ja seurataan hänen tarpeensa mukaan ja järjestetään hänen terveydentilansa edellyttämät tutkimukset ja hoito. Tarvittaessa toimitaan yhdessä kotien, opettajien ja kouluyhteisön muiden asiantuntijoiden sekä lasten ja nuorten terveyden- ja sairaanhoidosta vastaavien tahojen kanssa. kohtaisten terveystarkastusten lisäksi oppilaat voivat hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle, kun tuntevat sen tarpeelliseksi. Vanhemmat, opettajat ja koulun muu henkilöstö voivat myös ohjata oppilaita kouluterveydenhuoltoon oppilaiden fyysisten, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien takia. Yhteistyö oppilaan, kouluterveydenhuollon, koulun ja kodin välillä on tarpeen, jos oppilaalla on pitkäaikaissairaus, joka vaatii erityisjärjestelyjä koulupäivän aikana ammatinvalinnassa ja urasuunnittelussa huomioon otettavia terveydellisiä seikkoja psyykkisiä tai sosiaalisia vaikeuksia, jotka on otettava huomioon opiskelussa toistuvia poissaoloja oppimisvaikeuksia Koulunkäyntiavustajatoiminta 29

31 Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät koulunkäyntiavustajapalvelut. Työn tarkoituksena on tukea eri-ikäisten ja kulttuuritaustaltaan sekä ominaisuuksiltaan erilaisten oppilaiden toimintakykyä ja oppimista erilaisissa toimintaympäristöissä. Tärkeää on edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Koulunkäyntiavustajapalveluita suunnataan mahdollisuuksien mukaan oppilaan omaan kouluun tai asuinalueen kouluun. Mikäli tämä ei ole mahdollista tai riittävää, oppilaalle osoitetaan sellainen koulu, jossa riittävä tuki voidaan järjestää. Rehtori tekee suunnitelman koulunsa avustajatarpeesta käyttäen tarpeen mukaan asiantuntijalausuntoja. Tämän suunnitelman mukaisesti rehtori osoittaa koulun käytettävissä olevan koulunkäyntiavustajaresurssin tarkoituksenmukaisesti oppilaitten ja opetusryhmien tarpeisiin. Koulunkäyntiavustaja voi työskennellä yhden oppilaan, koko luokan oppilaiden tai eri luokilla olevien avustettavien lasten kanssa Puheterapia Vaikeasti puhe- ja kielihäiriöisille oppilaille järjestetään puheterapiaa joissakin erityiskouluissa. Puheterapian tavoitteet liittyvät oppilaiden henkilökohtaisten opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien tavoitteisiin. Puheterapeutti tekee tiivistä yhteistyötä opettajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa sekä hoitaa yhteyksiä koulun ulkopuolisiin tutkimus- ja kuntoutusyksikköihin Kouluruokailu Kouluruokailu järjestetään yleisten ravitsemus- ja terveysnäkökulmien mukaisesti. Oppilaalle tarjotaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Oppilaille valmistetaan erityisruokavalion mukaiset ateriat, mikäli siihen on selvä lääketieteellinen tai hyväksytty muu syy. Koko koulun henkilökunta valvoo myös tapakasvatuksen tavoitteiden toteutumista kouluruokailussa Koulukuljetukset Peruskoulun oppilas on oikeutettu maksuttomaan koulukuljetukseen, jos koulumatka oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen tulee oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulutuslautakunta on päättänyt koulukuljetuksen perusteista siltä osin, kuin ne poikkeavat lainsäädännöstä. Oppilaita kuljettavilta autoilijoilta edellytetään ammattitaitoisuutta, luotettavuutta, täsmällisyyttä ja muuta soveltuvuutta oppilaskuljetuksiin. Koulun vastuu oppilaiden turvallisuudesta alkaa, kun oppilas jätetään koulukyydistä aamulla koulun alueelle. Koulupäivän päättyessä koulu huolehtii oppilaiden valvonnasta koulukuljetuksen odotusaikana. 30

32 OPPILASHUOLTOTYÖN TAVOITE JA JÄRJESTÄMINEN huoltotyön avulla pyritään tukemaan koulun perustehtävän, opetus- ja kasvatustyön, toteuttamista. Psyko-sosiaalisen oppilashuollon tavoitteena on työskennellä koulunkäyntivaikeuksien poistamiseksi, vähentämiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi. Tavoitteena on kouluyhteisön turvallinen arki, jonka aikaansaavat kaikki koulussa työskentelevät. Ongelmiin puututaan heti kun ne havaitaan. huoltoa koordinoi oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja opettajajäsen sekä mahdollisuuksien mukaan koulupsykologi. Ryhmä kokoontuu tehdyn suunnitelman mukaan. Konkreettiset toimenpiteet koulun käyntiin liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi, varhain havaitsemiseksi sekä korjaamiseksi: Luokanvalvojan ja oppilaan huoltajan osuus korostuu oppilaan vaikeuksien varhaisessa auttamisessa Tiedon siirtoon 6. luokalta 7. luokalle kiinnitetään erityisesti huomiota. Oppilaiden ryhmäyttämistoimintaa pyritään toteuttamaan koko lukuvuoden aikana (ks. koulun toimintakulttuuriosio). Koulunkäynnin sujumista kartoittavat sekä luokanvalvojat ja oppilashuoltoryhmä. Poissaolojen ja niiden syiden seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota luvattomien poissaolojen vähentämiseksi: oppilaan sairastumisesta tulee huoltajan ilmoittaa kouluun ensimmäisenä koulupäivänä klo 12 mennessä. Mikäli ilmoitusta ei tule, luokanvalvoja ottaa yhteyttä kotiin mahdollisimman pian (liite 11/ poissaolojen seurantamalli). Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Turvallisen opiskeluympäristön takaamiseksi koulussa opiskelevalle noudatetaan kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen ja selvittelyyn laadittua suunnitelmaa (liite 12). Koulun sisäisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi on päivitetyt järjestyssäännöt. Koulussa pidetään turvallisuussuunnitelman mukaisia poistumisharjoituksia. Akuutit kriisit käsitellään koulun kriisiryhmän ohjeistamalla tavalla. 31

33 4.6 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Tampereella koulujen kerhotoiminta perustuu samalle arvopohjalle kuin perusopetus. Oppilaan mahdollisuus osallistua ikätovereidensa joukossa ammattitaitoisten ohjaajien johtamaan kerhotoimintaan tukee koulun kasvatustavoitteita. Erityisen tärkeänä on pidettävä oppilaan turvallisuuden tunteen säilymistä ja kehittymistä. Niiden varassa kehittyvät myös oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva. Koulut päättävät itsenäisesti, tarjoavatko oppilailleen kerhotoimintaa. Kerhotunnit sisältyvät koululle jaettuun kokonaistuntiresurssiin. Myös vanhempainyhdistys voi järjestää kerhotoimintaa. Oppilaille kerhotunnit ovat tärkeä koulutyön ulkopuolinen aktiviteetti, johon koulut voivat etsiä eri yhteistyötahoja saadakseen kerhotoiminnan käynnistetyksi. Kerhotoimintaa järjestetään vuosittain käytettävissä olevan resurssin puitteissa. Kerhotoiminnasta päätetään opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. 32

34 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 Eri tukimuodot ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin luvussa 4 määrätään. Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Koulun tukitoimien kolmiportainen malli (liite 7) Kouluilla on käytettävissään monimuotoisia tukitoimia. Erilaisilla opetusmenetelmillä, opetusryhmien muodostamisella tai yksilöllisillä opetusjärjestelyillä voidaan eriyttää opetusta. Oppilaille voidaan tarjota erilaista opetusta myös tukiopetuksen, osa-aikaisen tai luokkamuotoisen erityisopetuksen tai oppilaanohjauksen avulla. Oppilaan selviytymistä opiskelun arjesta voidaan parantaa esimerkiksi erityisoppimateriaalilla, apuvälineillä, koulunkäyntiavustajapalveluilla tai rakennusteknisillä ratkaisuilla. Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi kouluilla on käytettävissään moniammatillisia oppilashuoltopalveluita ja muita yhteistyökumppaneita. Tukitoimet muodostavat kokonaisuuden, jossa käytettävissä olevien tukitoimien avulla oppilaan opetus pyritään järjestämään parhaalla mahdollisella tavalla. Koulun tukitoimet on järjestetty kolmiportaisen mallin mukaan: kaikissa kouluissa järjestettävät tukitoimet, yhteistoiminta-alueella järjestettävät tukitoimet ja keskitetysti järjestettävät tukitoimet. Eri tukimuotoja ja opetusjärjestelyjä suunnitellaan yhteistoiminnassa vanhempien ja oppilaiden kanssa. Koulun tulee huolehtia siitä, että päättäessään oppilaan opetuksen järjestämistavasta vanhemmilla on riittävästi tietoa eri vaihtoehdoissa tarjolla olevista tukimuodoista ja opetusjärjestelyistä. Koulun tukitoimien kohdentamisessa korostetaan ennaltaehkäisevyyttä tai tuen järjestämistä mahdollisimman varhain siten, että tukitoimia kohdennetaan painotetusti alkuopetukseen Kukin koulu vastaa oppilaidensa opetuksesta ja koulunkäyntijärjestelyistä, jos oppilasta ei ole otettu toisen koulun oppilaaksi. Oppilaan opetus järjestetään ensisijaisesti omassa koulussa tai yhteistoiminta-alueen koulussa. Mikäli oppilas tarvitsee enemmän tukitoimia kuin näin on mahdollista, järjestetään oppilaan opetus keskitetyssä erityisopetuksessa. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä tai mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä muun opetuksen kanssa 33

35 a) Kaikissa kouluissa käytettävissä olevia tukitoimia Koulut kehittävät toimintakulttuuriaan siten, että myös erityistä tukea tarvitsevat oppilaat voivat olla tasa-arvoisia kouluyhteisön jäseniä. Koulun opetussuunnitelmassa kuvataan, millaisin toimenpitein erilaisten oppilaiden opiskelu yhteisössä on mahdollista ja yhteisön jäsenten yksilöllisiä tarpeita voidaan ottaa huomioon. Koulun tulee myös kuvata ne toimenpiteet, joita koulussa tehdään koulunkäyntivaikeuksien ennalta ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja tukitoimien järjestämiseksi mahdollisimman varhain. Kaikissa kouluissa on mahdollisuus auttaa oppilasta erilaisin opetusjärjestelyin ja koulun tavanomaisin tukitoimin. Tarvittaessa pyritään kouluihin järjestämään myös erityisiä tukitoimia. Koululle osoitetaan erikseen sovituin perustein harkinnanvaraista opetusresurssia. Tällaisia perusteita voivat olla esim. erityisopetuspäätöksellä yleisopetuksen luokassa opiskeleva oppilas, erityisluokan tai valmistavan opetuksen luokan oppilaiden integraation tukeminen, eri kieli- ja kulttuuritaustaa olevien oppilaiden määrä, suuret opetusryhmät tai yhdysluokat. Resurssi voidaan käyttää tukiopetukseen, erityisopetukseen, opetusryhmien pienentämiseen tai tilapäiseen jakamiseen tai muulla oppilaan koulunkäyntiä tukevalla tavalla. Opetuksen järjestämisessä huolehditaan, että opetukselliset ja muut olosuhteet ovat oppilaan, luokan ja kouluyhteisön toiminnan kannalta mahdollisimman suotuisat. Oppilaan opetus voidaan perusopetuslainsäädännössä mainituin perustein järjestää osittain toisin kuin säädetään. Erityiset opetusjärjestelyt suunnitellaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Päätöksen erityisistä opetusjärjestelyistä tekee rehtori. Tällöin oppilaalle tulee tehdä oppimissuunnitelma. Mainitulla päätöksellä voidaan myös yhteisymmärryksessä huoltajan kanssa päättää oppilaan opetuksen järjestämisestä vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän mukaisesti. b) Tukitoimet yhteistoiminta-alueilla Yhteistoiminta-alueella pyritään järjestämään koulujen välisenä yhteistyönä alueellista erityisopetusta, joka toteutetaan joko luokkamuotoisena tai luokattomana erityisopetuksena. Näin oppilaalle voidaan turvata mahdollisuus opiskella erityisluokassa erityisluokanopettajan opetuksessa tai mahdollisuus saada erityisopettajan tiiviimpää tukea. Alueellinen erityisopetus toteutetaan integraatioperiaatteella sellaisille oppilaille, jotka hyötyvät integraatiosta tai joiden opiskelu alueellisen erityisopetuksen tuella on mahdollista. Myös muita tukitoimia voidaan painotetusti keskittää alueellisen erityisopetuksen kouluihin. Alueellisen erityisopetuksen järjestämisestä sovitaan yhteistyössä alueen koulujen kesken tavoitteena oppilaan tarkoituksenmukainen koulupolku. Kunkin koulun opetussuunnitelmassa tulee kuvata alueellisen erityisopetuksen järjestelyt. Jos alueellinen erityisopetus toteutetaan joiltakin osin hajautetusti kaikissa alueen kouluissa, koulujen opetussuunnitelmissa tulee erikseen kuvata, miten alueellisen erityisopetuksen tukitoimet koulussa toteutetaan. Alueellisen erityisopetuksen tukitoimia suunnataan painotetusti alkuopetukseen, millä pyritään korostamaan tuen varhaista järjestämistä. Koulussa tai alueella toimivan erityisluokanopettajan tai erityisopettajan asiantuntemusta hyödynnetään laajalti ja joustavasti koulun tai alueen opetuksessa. c) Keskitetty erityisopetus Keskitettyä erityisopetusta järjestetään silloin, kun oppilaan opiskelu yleisopetuksen koulussa tai alueellisessa eritysopetuksessa ei ole mahdollista tai oppilaan opetuksen järjestäminen edellyttää erityistä oppimisympäristöä tai erityisosaamista. Keskitetyssä erityisopetuksessa huolehditaan integraation toteutumisesta aina, kun se on mahdollista. Yksiköissä on mahdollisuus monenlaisiin oppimista tukeviin järjestelyihin joko ryhmä- tai oppilaskohtaisesti. Keski- 34

36 tetyn erityisopetuksen toiminnassa oppilaan kannalta keskeistä on mahdollisuus opiskeluun vertaisryhmässä. Keskitetyn erityisopetuksen yksiköt toimivat erityisalansa oppimiskeskuksina. Ne järjestävät kaupungin muille kouluille konsultaatio- ja asiantuntijapalveluita ja oppilaille mahdollisuuksia tukijaksoihin. Oppimiskeskukset konsultoivat kouluja mm. HOJKS:n laadinnassa, yksilöllisten oppimäärien laatimisessa sekä oppimateriaalivalinnoissa. voi saada tilapäisesti enintään yhden lukuvuoden opetusta erityisluokassa ns. tukijaksolla. Tällöin on kyse lyhytaikaisesta, suunnitelmallisesta, tavoitteellisesta erityisopetusjaksosta, jonka jälkeen oppilas palaa takaisin omalle perusopetusalueelleen. Tällainen tukijakso voidaan toteuttaa huoltajan suostumuksella ilman erityisopetuspäätöstä. Vastaanottavan koulun rehtori tekee päätöksen oppilaan ottamisesta koulunsa oppilaaksi suunnitellun tukijakson ajaksi, ja lähettävä koulu pitää tukijaksolle lähtevän oppilaan oppilaspaikan varattuna. Päätöstä oppimäärien laajuudesta ei muuteta tukijakson ajaksi. Oppilaan oma koulu ja vastaanottava koulu yhdessä huoltajien kanssa laativat oppilaalle oppimissuunnitelman. Näkövammaisella oppilaalla on mahdollisuus osallistua tukijaksolle Jyväskylän näkövammaisten koulussa. Vammaisten, dysfaattisten ja kuulovammaisten lasten opetuksessa Tampereella on yhteiset koulupiirit n. 20 ympäristökunnan kanssa. Tampere järjestää opetusta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja Kuusikon perhekuntoutuskeskuksessa oleville lapsille ja nuorille. 5.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Osa-aikainen erityisopetus antaa laaja-alaista tukea oppilaan opiskeluun sekä pyrkii tukemaan oppilaan itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittymistä ja lisäämään oppimisen iloa. Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla pyritään reagoimaan suunnitelmallisesti ja joustavasti oppimisen ja koulunkäynnin ongelmatilanteisiin kuten erilaisiin oppimis- ja sopeutumisvaikeuksiin, puheen- ja kielenkehityksen häiriöihin tai tarkkaavaisuuden ongelmiin. Erityisopettaja selvittää oppilaan oppimisvalmiuksia ja -taitoja erityisesti koulun aloitusvaiheessa ja nivelkohdissa sekä osallistuu tarvittaessa oppilaan opetusjärjestelyjen yksilöllistämiseen ja oppilaan arviointiin yhdessä luokan- tai aineenopettajan kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttaminen tulee kuvata koulun opetussuunnitelmassa. 35

37 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9. :n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Perusopetuslainsäädännön tarkoittama erityisopetuspäätös (oppilaan ottaminen tai siirtäminen erityisopetukseen) tehdään, jos oppilas opiskelee pääasiallisesti erityisluokassa oppilas kuuluu 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin oppilaan oppimääriä yksilöllistetään yhdessä tai useammassa oppiaineessa tai oppilaan opetus järjestetään toiminta-alueittain. Erityisopetuspäätöksessä kuvataan päätöksen perusteet valtakunnallisen tilastoinnin mukaisesti pidennetty oppivelvollisuus oppilaan oppimäärät oppiainekohtaisesti opetuksen toteuttaminen. 36

38 Lainsäädännön tarkoittaman erityisopetuspäätöksen tekee tai purkaa erityispalvelupäällikkö. Jos päätös sisältää oppimäärien yksilöllistämisen, oppilaan oppimisedellytykset tulee selvittää psykologisin tutkimuksin. Erityisopetuspäätöksen saaneen oppilaan opetus voidaan järjestää yleisopetuksen ryhmässä erityisluokassa erityiskoulussa muulla tarvittavalla tavalla Päätös oppilaan kuulumisesta pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tehdään asiantuntijalausunnon perusteella silloin, kun perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen sairauden tai vamman vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevien oppilaiden esiopetus voi kestää 1 2 vuotta, ja se voidaan järjestää koulussa tai päiväkodissa. Jos oppilas, joka kuuluu 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin, opiskelee perusopetuksessa yleisopetuksen ryhmässä, opetusryhmän koko ei saa olla suurempi kuin 20 oppilasta. Tällainen opetusryhmä osoitetaan oppilaan omalta oppilasalueelta tai mahdollisimman läheltä sitä. 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. 37

39 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle. HOJKS:n laatimisesta oppilaalle vastaa koulussa rehtori. Opetuksen tavoitteet, keinot ja toteutus kirjataan HOJKS:aan niin selkeästi, että HOJKS voi toimia opettajan päivittäisenä työvälineenä ja sekä oppilas että huoltaja voivat myös sen avulla seurata ja arvioida oppilaan edistymistä. Oppilaan oppimääriä voidaan erityisopetuspäätöksellä yksilöllistää, mikäli on ilmeistä, että oppilaalla ei tukitoimien avullakaan ole edellytyksiä saavuttaa yleisopetukselle asetettuja tavoitteita edes välttävästi. Yksilöllisiin oppimääriin siirtyminen edellyttää neuvottelua huoltajan kanssa sekä psykologin suositusta. Oppilaan yksilölliset oppimäärät määritellään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Oppilaan oppimääriä yksilöllistettäessä arvioidaan niiden vaikutusta oppilaan jatko-opintoihin sekä huolehditaan oppilaan oikeusturvan toteutumisesta. HOJKS:ssa sovitaan oppilaan yksilöllisten oppimäärien arvioinnista. HOJKS:n tavoitteet, sisällöt, oppilaan oppimäärät sekä tukipalvelujen toteutuminen tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa ja niihin tehdään tarvittavat muutokset. HOJKS toimii oppilaan huoltajan suostumuksella myös tiedonvälittäjänä kouluasteelta toiselle. 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen oppimisen harjoituksia. 38

40 Kaarilan koulussa annetaan osa-aikaista erityisopetusta vuosiluokilla 7-9. Osa-aikaisella erityisopetuksella tuetaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä häiriöitä ja ongelmia. Kaarilan koulussa on myös yksilöllistä opetussuunnitelmaa noudattavia oppilaita (HOJKS). Niille oppilaille, joilla on vaikeuksia suorittaa peruskoulun päättötodistus, laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Nämä erityiset tukitoimet laaditaan koulussa yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Kaikista erityisopetukseen liittyvistä siirroista, myös lyhyistä ja väliaikaisista, keskustellaan yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Alueellisen luokkamuotoisen erityisopetuksen tukitoimet on keskitetty Tesoman kouluun. Siellä on mahdollista opiskella luokilla 7-9 erityisluokanopettajan johdolla. Kaarilan koulun oppilaalle on mahdollista järjestää tukijaksoja myös luokkamuotoisessa erityisopetuksessa. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisessa erityisopetuksessa ovat ensisijaisesti ne oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia. Pääpaino on oppilaissa, jotka tarvitsevat yksilö- ja pienryhmäopetusta. Osa-aikainen erityisopetus on yleisopetusta täydentävää opetusta ja luonteeltaan ennaltaehkäisevää, korjaavaa sekä oppilaan kehitystä että oppimista tukevaa. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa oppilaan koulunkäynnin seurantaan ja opiskelun tukemiseen, jos oppilaalla on paljon poissaoloja tai muita tilapäisiä ongelmia. Kaarilan koulussa noudatetaan Varhaisen auttamisen -mallia, mikä pyritään huomioimaan myös erityisopetuksessa kannustavana ja myönteisenä asenteena oppimiseen. Malliin kuuluu tiivis yhteydenpito kodin ja koulun välillä. Erityisopettaja osallistuu koulun siirtopalavereihin yhdessä muun oppilashuoltoryhmän kanssa. Siirtopalaverit pidetään 6. luokan keväällä ennaltaehkäisemään ja tukemaan mahdollisia koulunkäyntiin tarvittavia tukitoimia. Lisäksi 7. luokan alussa kartoitetaan lukitesteillä ja haastatteluilla kaikkien oppilaiden mahdollinen erityisopetuksen tarve. Erityisopettaja voi opettaa vieraskielisiä ja muualta muuttaneita oppilaita, mikäli muuta resurssia heidän opettamiseensa ei ole. 39

41 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 6.1 Saamelaiset Saamelaisoppilaiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat oman kielen ja kulttuurin ytimen, jota perusopetus tukee. Osalle oppilaista saamen kieli (pohjois-, inarin- ja koltansaame) on äidinkieli ja opetuskieli, osalle kieltä opetetaan vieraana kielenä. Erityistä huomiota kiinnitetään perusopetukseen tulevien oppilaiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Saamenkielisten oppilaiden opetus annetaan pääosin saamen kielellä. Opetuksen tulee tukea oppilaiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen oppimiseen ja kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Perusopetuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas on perusopetuksen suoritettuaan tietoinen omista juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamen kielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Koulun tulee antaa oppilaille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että oppilaat voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä sulautumatta pääväestöön. Saamenkielistä opetusta annetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten oppilaiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat oppilaan äidinkielen taitojen kehittymistä. Opetuksen tulee tukea oppilaiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa sekä saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki- (luohti, leu dd), kertoma- (máinnas) ja käsityöperinteen (duodji) tuntemusta. Opetuksen resurssina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Koulun tulee oppimisympäristönä tukea saamen kielellä annettavaa opetusta. Koulun tulee myös toimia yhdessä kodin ja huoltajien kanssa niin, että saamelaisten kasvatus- ja opetusperinteet tulevat otetuksi huomioon. Oppilaan tulee saada myönteisiä kokemuksia omasta kulttuuristaan leikin, kerronnan, toiminnan ja osallistumisen avulla. Opetus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan paikallisen saamelaisyhteisön vuoden kiertoon, eri vuodenaikoihin liittyviin perinteisiin töihin ja luonnossa tapahtuviin muutoksiin. 6.2 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. 40

42 Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. 6.3 Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Oppilaan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisi mahdollista. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli ja oppilaiden mahdollisuudet sen omaksumiseen ennen kouluikää vaihtelevat suuresti, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen oppimisympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Sen lisäksi viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia. 6.4 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan näissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kielija kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. 41

43 Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. Maahanmuuttajaoppilaalla tarkoitetaan oppijaa, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Suomessa syntyneestä, muuta äidinkieltä puhuvasta oppilaasta käytetään maahanmuuttajataustainen-nimitystä. Kaikilla vieraskielisillä sekä kaksi- ja monikielisillä oppilailla on oikeus suomi toisena kielenä -opetukseen ja oman äidinkielen opetukseen koko peruskoulun ajan, jos he sitä tarvitsevat. Tampereella kaikista edellä mainituista käytetään yhteisnimitystä maahanmuuttajataustainen oppilas. Mikäli maahanmuuttajataustaisen oppilaan suomen kielen taito, tiedot/taidot opetettavassa aineessa tai yleiset opiskeluvalmiudet edellyttävät, oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma ainakin kahden vuoden ajan koulun aloittamisesta Suomessa. Suunnitelmaa seurataan jatkuvasti, ja se pitää tarkistaa vuosittain. Oppimissuunnitelma säilytetään oppilaskortin liitteenä. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa määritellään oppimissuunnitelmaa ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusta koordinoivat opettajat. Opetusjärjestelyiden tulee olla mahdollisimman joustavia ja oppilaan tilanteeseen sopivia. Maahanmuuttajataustaisten perheiden kohdalla kodin ja koulun yhteistyöhön pitää kiinnittää erityistä huomiota, esimerkiksi huoltajien, rehtorin, opettajien/opinto-ohjaajien tapaamisten avulla. Tavallisten vanhempaintilaisuuksien lisäksi koulu voi järjestää erikseen maahanmuuttaja-vanhemmille suunnattuja tilaisuuksia. Yhteydenpidon kodin ja koulun välillä tulee olla jatkuvaa. 42

44 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Esiopetus rakentuu eheytetyistä kokonaisuuksista. Perusopetuksessa eri oppiaineet alkavat erottua ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin valittua kokonaisuutta. Aihekokonaisuuksista Ihmisenä kasvamisen tulee olla kaikkien oppiaineiden ja koulun toimintakulttuurin eheyttävä kokonaisuus. Ihmisenä kasvamisen sisältöjen tulee olla koulun arvoperustan pohjana. Tavoitteet tulee ottaa huomioon oppilaan kehitystason mukaisesti. Valitsemalla monipuolisesti eri työtapoja kehitetään oppilaan oppimaan oppimisen taitoja. Aihekokonaisuuksien keskeiset sisällöt täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa. Oppiaineiden eheyttämisestä ja yhteistyöstä sovitaan koulun opetussuunnitelmassa Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT 43

45 fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. TAVOITTEET oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti 44

46 käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. 45

47 7.1.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. TAVOITTEET oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. TAVOITTEET oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. 46

48 KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. TAVOITTEET oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Strategian koulukohtainen osuus liitetään opetussuunnitelmaan tai sen liitteeksi. Strategiassa esitetyt tavoitteet määritellään oppiaineissa tarkemmin. Koulukohtainen strategia tarkistetaan joka toinen vuosi opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman yhteydessä ja aina, kun Tampereen kaupungin koulutustoimialan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia on päivitetty. 47

49 Aihekokonaisuuksien huomioon ottaminen eri oppiaineissa vuosiluokittain. Oppiaine Ihmisenä kasvaminen Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisy ys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnist a ja kestävästä kehityksestä Turvallisuus ja liikenne Äidinkieli ja 7,8,9 7,8,9 8 8 kirjallisuus Englanti 7,8,9 7,8,9 7,8, ,9 Ruotsi 7,8,9 7,8,9 7,8, Matematiikka 7,8,9 7,8,9 8,9 7,8,9 7,8,9 9 Biologia 7,8,9 7,8,9 7,8,9 9 Maantieto 7,8,9 7,8,9 7,8,9 9 7,8,9 Fysiikka ja 7,8,9 7,8,9 9 7,8,9 7,8,9 7,9 kemia Terveystieto 7,8 8 7,8 8 7,8 7 Uskonto 7,8,9 7,8,9 8,9 7,9 7,8,9 7,9 Elämänkatso 7,8,9 7,8,9 7,8,9 7,8,9 7,8,9 9 mustieto Historia ja 7,8,9 7,8,9 7,9 7,8,9 8,9 9 Yhteiskuntaop pi Musiikki 7,8,9 7,8,9 8,9 Kuvataide 7,8,9 7,8,9 7,8,9 7,8,9 7,8,9 7,8,9 Käsityö 7,8,9 7,8,9 8,9 9 7,8,9 7,8,9 Liikunta 7,8,9 9 8,9 7,8,9 7,8,9 Kotitalous 7,8,9 7,8,9 8,9 7,8,9 7,8,9 7,8,9 Opinto-ohjaus Tietotekniikka 7,8,9 8 7,8,9 Kasvit ja 8,9 8,9 8,9 8,9 8,9 8 eläimet ihmisen hoivassa Saksa 7,8,9 7,8,9 7,8,9 7,8,9 8,9 8,9 Ranska 8,9 8,9 8,9 8,9 9 8,9 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, muu oppilaan äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B-oppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Lisäksi perusteiden liit- 48

50 teenä on Opetushallituksen suositus maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen opetuksen perusteiksi. opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä. Oppilaan Äidinkielen ja kirjallisuuden Toinen kotimainen kieli äidinkieli oppimäärä yhteinen erillis- yhteinen valinnainen rahoitettu suomi suomi --- ruotsi --- äidinkielenä ruotsi ruotsi --- suomi --- äidinkielenä saame saame ruotsi äidinkielenä ja suomi saamenkielisille romani suomi tai romani ruotsi tai --- ruotsi suomi äidinkielenä viittomakieli viittomakieli ruotsi tai äidinkielenä ja suomi suomi tai ruotsi viittomakielisille muu äidinkieli muu oppilaan ruotsi tai äidinkieli ja suomi suomi tai ruotsi toisena kielenä muu äidinkieli suomi tai ruotsi maahanmuuttaja- ruotsi tai --- toisena kielenä tai oppilaan suomi suomi tai ruotsi äidinkieli äidinkielenä 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen 49

51 kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen oppii toimimaan yhteisön jäsenenä: vuorovaikutustaidot, keskusteleminen, kuunteleminen, ilmaisuharjoitukset kehittämään itseään oppijana: lukemisen strategiat, tiedonhankintataidot ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys tutustuu kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin oman maan ja muiden maiden kulttuureihin ja oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria. Viestintä ja mediataito oppii monipuoliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedon hankinnassa ja välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Ihminen ja teknologia oppii käyttämään tietotekniikkaa: tekstinkäsittely, tiedonhaku, kirjasto, viestintävälineet. 50

52 VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. VUOSILUOKKA: 6 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 5 TAVOITTEET A. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat kehittää viestintävalmiuttaan ja rohkeuttaan harjoittelee toimimaan erilaisissa viestintätilanteissa. B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy kehittää taitoaan lukea ja kuunnella aktiivisesti ja kriittisesti harjoittelee erilaisten luku- ja tiedonhankintastrategioiden käyttämistä harjoittelee hankkimaan tietoa ja käyttämään monenlaisia lähteitä. C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia tekstejä harjoittelee tekstin suunnittelua ja palautteen hyödyntämistä rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan omia näkemyksiään. D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin syvenee oppii perustietoa oman äidinkielen rakenteesta harrastuu lukemisesta ja monipuolistaa lukuharrastustaan saa perustietoa median mahdollisuuksista ohjata ihmisen valintoja saa kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot Viestintärohkeuden ja varmuuden vahvistamista keskustelutaitojen kehittämistä; omien näkemysten esittämistä, perustelemista ja puolustamista monipuolisten ilmaisutapojen kehittämistä. Tekstinymmärtäminen Luetun ja kuullun arviointia lukuprosessin hallinnan varmentamista 51

53 monipuolisten lukutapojen harjoittelemista: silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa ja päättelevää lukemista ja tiivistämistä lukukokemusten jakamista. Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Puhe-esityksen valmistamista erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen tekstin jäsentämistä: aloittaminen, jaksottaminen ja päättäminen lause- ja virketajun kehittämistä oikeinkirjoituksen vahvistamista. Tiedonhallintataidot Tietojen suunnitelmallista hankintaa sekä kirjoitetuista että sähköisistä lähteistä muistiinpanojen tekemistä. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Sijamuotojen, verbien ja lauseenjäsenten tarkastelua luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien kuuntelemista ja lukemista valinnaisten kirjojen ja lyhyempien tekstien lukemista luettujen tekstien käsittelyä ja lukukokemusten jakamista elokuva- ja teatterikokemusten hankkimista ja kokemusten jakamista. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA A. Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän ilmaisee itseään epävarmasti esittää epävarmasti omia näkemyksiään osallistuu arasti ilmaisuharjoituksiin. B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että löytää helpoista teksteistä ydinasiat osaa tiivistää lyhyen ja rakenteeltaan helpon fiktiivisen tekstin. C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää avusteisesti kirjastoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä tietoverkkoja tiedonhankinnassaan kirjoittaa epävarmasti erilaisia tekstejä hallitsee puutteellisesti oikeinkirjoituksen perusasiat. D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on jäsentymätön. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA A. Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä yksin että ryhmässä osaa kuunnella ja antaa palautetta osaa käyttää puheenvuoron ja esittää perusteluja. 52

54 B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän lukee tekstejä tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen löytää sisällön ydinasiat osaa jo käyttää opittuja kielitiedon ja kirjallisuuden peruskäsitteitä tekstejä havainnoidessaan ja käsitellessään. C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää tiedon lähteenä kirjastoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia ja tietoverkkoja tuntee suullisen ja kirjallisen tekstin laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin: kertomuksia, kuvauksia, kirjeitä ja mielipidekirjoituksia pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tiivistää tekstiään hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat. D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää monenlaisten tekstien lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta on lukenut yhteisesti sovitun määrän kokonaisteoksia ja valinnaisia tekstejä pystyy työstämään luku- ja katselukokemuksiaan omaa perustietoa verbeistä, sijamuodoista ja lauseenjäsenistä. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 3 TAVOITTEET A. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat kehittää viestintävalmiuttaan ja rohkeuttaan harjaantuu toimimaan eri viestintäympäristöissä oppii rakentamaan myönteistä viestintäilmapiiriä. B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy harjaantuu aktiivisena ja kriittisenä lukijana ja kuuntelijana kehittyy kuuntelutaidoissaan harjaantuu erilaisten luku- ja tiedonhankintatapojen käyttäjänä. C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy tuottaa monipuolisesti tekstejä hyödyntäen oppimaansa kielitietoa hallitsee eri puhetilanteita sekä viestin vastaanottajana että lähettäjänä kehittää taitojaan tekstin suunnittelijana, tavoitteen asettajana sekä palautteen hyödyntäjänä. D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee innostuu lukemaan monipuolisesti tuntee äidinkielensä rakenteita ymmärtää kielen vaihtelua ja kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa mm. elokuvan ja teatterin keinoin. 53

55 KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot Omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arvioinnin harjoittelua viestintärohkeuden ja -varmuuden kehittämistä erilaisten ilmaisuharjoitteiden avulla perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä ja rakenteesta. Tekstinymmärtäminen Ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan lukutavan kehittämistä lukukokemusten jakamista selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä kirjoitukseen kätkeytyneiden näkemysten ja asenteiden etsimistä ja arviointia. Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelemistä tavallisten jäsentelytapojen sekä aloitus- jaksotus- ja päätäntätaidon harjoittelua omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien fiktioiden tuottamista yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisutavan opettelua kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietokoneella ilmaisukeinojen monipuolistamista. Tiedonhallintataidot Tietojen hankintaa eri lähteistä tiedonhankinnan suunnittelua ja lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioinnin opettelua muistiinpanotekniikan harjoittelua yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Suomen kielen muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten tekstien käsittelyä kaunokirjallisuuden päälajit fiktion rakenteiden erittelyä kirjallisuuden käsittein elokuva- ja teatterikokemusten hankkimista ja jakamista. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA A. Oppilaan vuorovaikutustaidot osallistuu satunnaisesti keskusteluun hallitsee kuuntelemisen taidot puutteellisesti on kykenemätön antamaan rakentavaa palautetta ei hallitse puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ei kykene tavoitteelliseen työskentelyyn. B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kykenee lukemaan helppoja tekstejä osaa tunnistaa joitakin tekstityyppejä ei löydä ydinasioita tekstistä helposti hyödyntää opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstien analyysissa satunnaisesti. C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kykenee käyttämään kirjastoa ja muita lähteitä tiedonhankinnassaan lähinnä ohjatusti 54

56 kykenee laatimaan lyhyitä ja sisällöllisesti suppeita tekstejä ohjatusti ei hallitse tekstien tai puhe-esityksien laatimisen prosessia ei hallitse puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja hallitsee puutteellisesti oikeinkirjoituskäytänteet. D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on jäsentymätön. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA A. Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän osaa osallistua keskusteluun rohkenee ilmaista itseään ja kykenee esiintymään yksin ja ryhmässä osaa kuunnella ja antaa palautetta osaa valita viestintätilanteeseen sopivan välineen ja kielimuodon. B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa lukea tekstejä tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen ja osaa laatia henkilökuvia pystyy käyttämään opetettujen kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään pystyy löytämään sisällön ydinasiat. C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa hyödyntää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan osaa koota esitykseensä riittävästi aineksia, jäsennellä tietojaan ja tuoda esiin asiasta olennaisen pystyy laatimaan suullisia ja kirjallisia tekstejä eri tarkoituksiin; osaa kirjoittaa kertomuksia, kuvauksia ja selostuksia kykenee hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa kykenee soveltamaan teksteihinsä tietojaan oikeinkirjoituskäytänteistä osaa rakentaa erilaisia pienimuotoisia puhe-esityksiä ja kykenee pitämään esitelmän. D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on syventynyt niin, että hän kykenee lukemaan yhteisesti sovittuja kokonaisteoksia ja muita tekstejä osaa valita itseään kiinnostavaa kirjallisuutta hallitsee kirjallisuuden keskeisiä käsitteitä sekä metatietoa kielestä; tuntee kielen rakenteita. VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 3 TAVOITTEET A. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat kehittää viestintävarmuuttaan eri mediaympäristöissä harjaantuu antamaan palautetta ja oppii hyödyntämään sitä. B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy oppii aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi kehittyy tekstilajien tuntijana ja tulkitsijana varmentaa tiedonhankintataitojaan ja käyttää niitä suunnitelmallisesti. 55

57 C. Oppilaan taito tuottaa erilaisia tekstejä kehittyy tuottaa monipuolisesti vaikuttavia tekstejä oppimaansa kielitietoa hyödyntäen ymmärtää tekstin laatimisen prosessina. D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee monipuolistaa lukuharrastustaan tiedostaa mediatekstien mahdin muokata maailmankuvaa ja ohjata valintoja saa lisää kokemuksia elokuvan ja teatterin ilmaisukeinoista vahvistaa eettistä ja esteettistä tietoisuuttaan; hänen näkemyksensä eri kulttuureista laajenee. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot Tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntämisen opettelua, palautteen antamisen ja vastaanottamisen kehittämistä viestintärohkeuden ja -varmuuden ylläpitämistä; omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen harjoittelua luku-, viestintä ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arvioimisen kehittämistä. Tekstinymmärtäminen Ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun taidot kehittyvät päättelevän lukutavan hallinta varmentuu lukukokemusten jakamista tehtävänmukaisesti kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina tekstin mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta puheeseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia. Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittely varmentuu tekstintekoprosessi vakiintuu tekstien suuntaaminen eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja -tilanteisiin kuulijan huomioon ottavat ilmaisutavat monipuolistuvat erilajisten tekstien työstämistä tietotekniikkaa hyödyntäen ilmaisukeinot kehittyvät. Tiedonhallintataidot Lähdeaineistojen valikoinnin opettelua tietolähteiden luotettavuuden arviointikyky kehittyy. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Suomen kielen muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin suomen kielen tilanteenmukaisen ja sosiaalisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista kaunokirjallisuuden alalajeja fiktion rakenteiden erittelyä kirjallisuuden käsitteitä käyttäen 56

58 teatteri- ja elokuvakokemusten erittelyä ja jakamista. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA A. Oppilaan vuorovaikutustaidot Oppilaan viestintävalmius ja -taju ovat jäsentymättömät. B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä tunnistaa puutteellisesti tekstityyppejä ja tekstien käyttömahdollisuuksia pystyy tekemään jossain määrin havaintoja tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy hyödyntämään satunnaisesti opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä hyödyntää jossain määrin opetettuja kirjallisuustiedon käsitteitä fiktiivisiä tekstejä arvioidessaan. C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin omaa heikot tiedonhankintataidot hyödyntää tekstejä lähinnä ohjatusti pystyy tuottamaan lyhyehköjä tekstejä ohjeiden mukaan ei tuota puhuttua ja kirjoitettua tekstiä suunnitelmallisesti eikä tavoitteellisesti. D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin tuntee joitakin mediatekstejä ja niiden vaikutuskeinoja pystyy kertomaan luku- ja katselukokemuksistaan osittain lukee kirjallisuutta vähän ja kapea-alaisesti hallitsee kielen rakenteita jonkin verran. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA A. Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osallistuu aktiivisesti ja tavoitteellisesti erilaisiin keskusteluihin rohkenee tuoda julki mielipiteensä ja perustelunsa osaa esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen sekä lisätietoja osaa toimia rakentavasti ja antaa rakentavaa palautetta osaa ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen kielimuotoa valitessaan kykenee havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä taitojensa kehittämiseksi. B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan ja esittää tulkintoja sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa lukee tekstejä, myös median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista osaa vertailla tekstejä; löytää tekijän mielipiteen ja perustelut osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstin auditiivisista ja visuaalisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista; huomaa esimerkiksi sanavalintojen ja käytetyn kuvakielen yhteyden tekstien tarkoitukseen ja sävyyn pystyy hyödyntämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän hallitsee tiedonhankinnan prosessin 57

59 tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelmien laatimisen prosessin ja soveltaa tietojaan tekstejä tuottaessaan osaa laatia tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy hyödyntämään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; osaa tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on syventynyt niin, että hän löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut kokonaisteoksia yhteisesti sovitun määrän tuntee mediatekstejä ja niiden vaikutuskeinoja pystyy jakamaan ja analysoimaan luku- ja katselukokemuksiaan lukee kirjallisuutta monipuolisesti hallitsee kielen rakenteita sekä kielen tilanteenmukaisen kielenkäytön. VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 3 TAVOITTEET A. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat toimii puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti ymmärtää eri näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä hallitsee tiedonhankinnan ja -käytön prosessina oppii arvioimaan lähteiden luotettavuutta. C. Oppilaan taito tuottaa erilaisia tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin tuottaa monipuolisia tekstejä saamaansa palautetta hyödyntäen suunnittelee viestintäänsä ja etenee työssään tavoitteellisesti. D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee saa perustietoa kielen rakenteesta, muuttumisesta ja vaihtelusta oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikoita monipuolistaa lukuharrastustaan ja syventää kirjallisuuden tuntemustaan laajentaa kulttuuritietoisuuttaan ja syventää eettistä ajatteluaan. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot Kehittää viestintätaitojaan syventäen näkemyksiään viestinnän tavoitteista ja välineistä varmentaa viestintätaitojaan erilaisissa viestintätilanteissa ja kehittyy viestintäsuhteen rakentajana omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten arviointi syvenee. Tekstinymmärtäminen Kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä 58

60 kulttuurissa keskeisten tekstilajien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina tekstin sisällön tiivistämistä tekstien vertaamista eri näkökulmista puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden löytämistä ja arviointia. Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittely vakiintunutta oppilas hallitsee tekstintekoprosessin kirjoitetun kielen lause- ja virketaju sekä oikeinkirjoitus vakiintuvat ilmaisukeinot monipuolistuvat ja syvenevät. Tiedonhallintataidot Tiedonhankintaprosessi varmentuu yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttöä erilaisissa esityksissä. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen merkityksestä suomen kielen vaiheita ja vaihtelua suomen kielen maantieteellisen vaihtelun tarkastelua suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen hallinnan varmentamista; vertailua muihin kieliin kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoittajista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä kirjallisuuden käsitteistön hallintaa varmennetaan elokuva- ja teatterikokemusten erittelyä ja jakamista. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän kykenee jossain määrin ilmaisemaan itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään hallitsee puutteellisesti kuuntelemisen taitoja osallistuu satunnaisesti viestintätilanteisiin taitaa kielimuotojen valinnan perusteita puutteellisesti kykenee jossain määrin antamaan palautetta mutta pystyy hyödyntämään saamaansa palautetta vähäisessä määrin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän keskustelee erilaisten tekstien kanssa rajoittuneesti tuntee jossain määrin erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia hallitsee joitakin lukutapoja ja eri tekstilajeja osaa analysoida ja tulkita kaunokirjallisia tekstejä vähäisessä määrin. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän pystyy tuottamaan puhuttua ja kirjoitettua tekstiä, joka on sisällöllisesti suppeaa ja rakenteeltaan yksinkertaista kokonaisesityksen laadinta ongelmallista; tietojen kokoamisessa ja jäsentelyssä vaikeuksia hallitsee oikeinkirjoituskäytänteet epävarmasti ei kykene muokkaamaan tekstejään tai tekemään tyylillisiä, sanastollisia tai rakenteellisia valintoja; virkkeiden pituuden säätely hankalaa; tiivistämisen taidoissa puutteita 59

61 kykenee käyttämään eri tietolähteitä lähinnä ohjatusti. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän pystyy lukemaan helppoja tekstejä löytää itseään kiinnostavia mediatuotteita sekä ohjatusti tieto- ja kaunokirjallisuutta on lukenut joitakin kokonaisteoksia, tuntee Kalevalaa ja joitakin klassikkoja tietää kirjallisuuden päälajit ja tekstien tyylillisen pääjaon, mutta tietojen soveltaminen vaikeaa pystyy jakamaan katselukokemuksiaan muiden kanssa ainakin pintatasolla hallitsee jonkin verran metatietoa kielen rakenteesta ja sanastosta tuntee suomen kielen keskeisiä ominaispiirteitä, ja hänellä on jonkinlainen käsitys kielisukulaisuudesta ja sukukielistä hallitsee jossain määrin kielen vaihtelun ja muuttumisen perusteita ja ymmärtää äidinkielen aseman erityislaadun muiden kielten joukossa tuntee jossain määrin Suomen kielitilannetta ja ymmärtää suomen kielen aseman monikulttuurisessa kieliyhteisössä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn 60

62 pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 61

63 Yleistavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen yleistavoitteet on määritelty sekä valtakunnallisessa että Tampereen kaupungin opetussuunnitelmassa. Oppisisällöt 7. luokka I kurssi (syyslukukausi) - viestintäilmapiirin luominen - viestinnällisten perusvalmiuksien kehittäminen: puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen - omien kokemusten kuvaaminen suullisesti ja kirjallisesti - lukutekniikoiden harjoittelua - kokonaisteoksen ja erilaisten kertomusten lukeminen ja käsittely keskustellen ja kirjoittaen - tekstien tulkintaa kysymysten, käsite- ja miellekarttojen avulla - verbien pääluokat ja aikamuodot - oikeakielisyys: välimerkit, pää- ja sivulause, alkukirjain ja yhdyssanat - tekstin tuottamista käsin ja tietokoneella, kappalejako ja tekstin tekemisen vaiheet - kertomuksen kirjoittaminen - puhutun ja kirjoitetun kielen ero - kuuntelun harjoittelua - tiedonhallintataidot: tutustumista eri lähteisiin, lähdekritiikki, tiedonhaun opetusta yhteistyössä kirjastotoimen kanssa Arviointi: 1. verbikoe (numero) 2. oikeinkirjoituskoe (numero) 3. kirjoitelmat (numero) 4. kuullun ymmärtäminen (numero) 5. tunti- ja vihkotyöskentely, läksyjen tekeminen Syyslukukauden päättyessä kurssi arvioidaan numerolla lukukausitodistukseen. Äidinkielen arvioinnissa korostetaan aktiivisuutta, harrastuneisuutta ja vastuun ottamista omasta oppimisesta. ta ohjataan asettamaan itselleen opiskelutavoitteita ja arvioimaan niiden toteutumista. Arviointi on sekä ohjaavaa että kannustavaa ja yrittävää osaamista tukevaa. II kurssi (kevätlukukausi) - sanaluokat: nominit, partikkelit - sijamuodot - kirjallisuuden peruskäsitteet ja tutustumista maailmankirjallisuuden klassikoihin - kokonaisteoksen lukeminen ja käsittely: juoni, henkilöt, miljöö jne. - kirjaesitelmän valmistaminen ja pitäminen 62

64 - kirjallisuuden eri lajeihin tutustuminen ja oppilaan lukuharrastuksen monipuolistaminen - haastattelun tekeminen Arviointi: 1. sijamuotokoe (numero) 2. partikkelikoe (numero) 3. kirjaesitelmä (numero) 4. kirjoitelmat (numero) 5. luetun ymmärtäminen (numero) 6. kirjallisuuskoe (numero) 7. tunti- ja vihkotyöskentely, läksyjen tekeminen Kevätlukukauden päättyessä kurssi arvioidaan numerolla lukukausitodistukseen. Äidinkielen arvioinnissa korostetaan aktiivisuutta, harrastuneisuutta ja vastuun ottamista omasta oppimisesta. ta ohjataan asettamaan itselleen opiskelutavoitteita ja arvioimaan niiden toteutumista. Arviointi on sekä ohjaavaa että kannustavaa ja yrittävää osaamista tukevaa. Kirjastossa, teatterissa ja elokuvissa käyntejä mahdollisuuksien mukaan. Työtavat: -vihkotyöskentely -tekstin asemoinnin ja käsialan harjoittamista -itsenäistä työskentelyä: pienimuotoisia projektitöitä, tiedonhankintaa -suullisia harjoituksia 8. luokka III kurssi (syyslukukausi) - modukset - media: mielipidetekstit, mainonnan keinot ja projektityö mainonnasta, uutinen, uutiskriteerit ja uutisen kirjoittaminen ja kuvan lukeminen - kokonaisteoksen lukeminen ja käsittely kirjoittaen ja keskustellen - erilaisiin kaunokirjallisiin teksteihin tutustumista Arviointi: 1. moduskoe (numero) 2. mediakoe (numero) 3. kirjoitelmat (numero) 4. yleisönosastokirjoitus (numero) 5. uutisen kirjoittaminen (numero) 6. projektityö mainonnasta (e, k, h, t ja v) 7. tunti- ja vihkotyöskentely, läksyjen tekeminen Syyslukukauden päättyessä kurssi arvioidaan numerolla lukukausitodistukseen. Äidinkielen arvioinnissa korostetaan aktiivisuutta, harrastuneisuutta ja vastuun ottamista omasta oppimisesta. ta ohjataan asettamaan itselleen opiskelutavoitteita ja arvioimaan niiden toteutumista. Arviointi on sekä ohjaavaa että kannustavaa ja yrittävää osaamista tukevaa. 63

65 IV kurssi (kevätlukukausi) -erilaiset keskustelutilanteet: väittely ja paneelikeskustelu kirjallisuus: kauhu-, fantasia-, dekkari- ja tieteiskirjallisuus -projektityöt kirjallisuudesta -kokonaisteoksen lukeminen ja käsittely -novellianalyysi ja oman novellin kirjoittaminen -oikeakielisyysasiat -lauseenjäsenet Arviointi: Työtavat: 1. väittely 2. projektitöiden arviointi ( sanallinen arviointi: k, h, t, v ja he) 3. kirjoitelmat (numero) 4. lauseenjäsennyskoe (numero) 5. tuntityöskentely 6. kirjallisuuskoe (numero) 7. oikeakielisyyskoe (numero) 8. tunti- ja vihkotyöskentely, läksyjen tekeminen -vihkotyöskentely -suullisia harjoituksia -pari- ja ryhmätyöskentelyä - itsenäistä työskentelyä: pienimuotoisia projektitöitä, tiedonhankintaa Kevätlukukauden päättyessä kurssi arvioidaan numerolla lukukausitodistukseen. Äidinkielen arvioinnissa korostetaan aktiivisuutta, harrastuneisuutta ja vastuun ottamista omasta oppimisesta. ta ohjataan asettamaan itselleen opiskelutavoitteita ja arvioimaan niiden toteutumista. Arviointi on sekä ohjaavaa että kannustavaa ja yrittävää osaamista tukevaa. Kirjastossa, teatterissa ja elokuvissa käyntejä mahdollisuuksien mukaan. 9. luokka V kurssi (syyslukukausi) - suomi maailman kielikartalla, suomen kielen historia, sukukielet, sanasto, nimistö ja suomen kielen ominaispiirteet - asiatyylinen kirjoittaminen: raportti, työhakemus - oikeakielisyysasioiden kertaus ja tavallisimmat vierassanat - kokonaisteoksen lukeminen ja käsittely - kirjallisuusesitelmän suunnittelua Arviointi: 1. koe sukukielistä ja suomen kielen ominaispiirteistä (numero) 2. kirjoitelmat (numero) 3. oikeakielisyyskoe (numero) 4. sivistyssanakokeet (numero) 5. tunti- ja vihkotyöskentely, läksyjen tekeminen 64

66 Syyslukukauden päättyessä kurssi arvioidaan numerolla lukukausitodistukseen. Äidinkielen arvioinnissa korostetaan aktiivisuutta, harrastuneisuutta ja vastuun ottamista omasta oppimisesta. ta ohjataan asettamaan itselleen opiskelutavoitteita ja arvioimaan niiden toteutumista. Arviointi on sekä ohjaavaa että kannustavaa ja yrittävää osaamista tukevaa. VI kurssi (kevätlukukausi) - Suomen kirjallisuuden historian kurssi: kirjallisuutemme varhaisvaiheet, kansallisromantiikka, Aleksis Kiven aika, realismi ja uusromantiikka - kirjallisuusesitelmä - kansanperinteen ja Kalevalan käsittely valikoiden - aineistopohjainen kirjoitelma - puheen valmistaminen ja pitäminen - peruskieliopin kertaus Arviointi: 1. kirjallisuushistorian koe (numero) 2. asiatyyliset kirjoitelmat (numero) 3. kirjallisuusesitelmä: kirjallinen ja suullinen esitys ( numero) 4. peruskieliopin kertaus (numero) 5. puhe (sanallinen arviointi) 6. tunti- ja vihkotyöskentely, läksyjen tekeminen Työtavat: -vihkotyöskentely - itsenäistä työskentelyä: esitelmä - suullisia esityksiä Perusopetuksen päättöarviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa 9. luokan päättöarvioinnissa noudatetaan opetushallituksen antamia ohjeita Muu oppilaan äidinkieli Perusopetuslain 12. :n nojalla äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa suomen, ruotsin, saamen, romanikielen tai viittomakielen lisäksi myös muuta oppilaan äidinkieltä. Tällöin mainittua äidinkieltä opetetaan valtioneuvoston asetuksen 1435/ :n määrittelemällä tuntimäärällä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineena. Opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään suomi tai ruotsi äidinkielenä -oppimääriä soveltaen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden vaihteleva kielellinen ja kulttuurinen kotitausta sekä ympäristön tarjoaman tuen vähäisyys oppilaan oman äidinkielen kehittymiselle. 65

67 7.3.7 Suomi toisena kielenä VUOSILUOKAT 1 9 Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan vastaa suomi äidinkielenä -opetusta. Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä - oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta elinikäiseen oppimiseen niin, että hän voi vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja saa siten tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Suomi toisena kielenä - oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti, ja opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita vuosia. On kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan voi vaikuttaa oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys. Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulu- ja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä: sanaston kasvattaminen ja kielen rakenteiden harjoitteleminen kietoutuvat kielitaidon eri osa-alueiden kehittämiseen ja oppijan kulttuuritietouden lisäämiseen. Opetusmenetelmät ja työtavat tulee valita niin, että oppilas saa mahdollisuuden omaksua oppimisstrategioita, joiden avulla hän pystyy aktiivisesti hyödyntämään koulussa ja koulun ulkopuolella kohtaamaansa kielellistä ja kulttuurista ainesta. Opetuksessa käytetään hyväksi kieliyhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niistä. Tampereella suomi toisena kielenä (S2) -opetusta annetaan kaikille sitä tarvitseville oppilaille. Myös kauan ulkomailla asuneilla suomenkielisillä oppilailla on oikeus S2-opetukseen, jos jokin heidän kielitaitonsa osa-alue ei ole ulkomailla oleskelun vuoksi päässyt kehittymään normaalisti. 66

68 Arkielämässä käytettävän kielitaidon hankkiminen vie yleensä 1 2 vuotta, ja opinnoissa välttämättömän syvätason saavuttaminen vie noin 5 7 vuotta. TAVOITTEET oppii perusopetuksen kuluessa ymmärtämään normaalitempoista kasvokkaista puhetta, keskustelemaan yleisistä aihepiireistä ja saamaan hyvin selvää opettajan puheesta eri aineiden tunneilla sekä radio- ja televisio-ohjelmista, jos aihepiiri on tuttu selviämään käytännön puhetilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella ja tekemään puheessaan eron keskeisten puheen rekisterien välillä ymmärtämään eri oppiaineita sekä yleisiä aihepiirejä käsittelevää tekstiä, lukemaan itsenäisesti ja valitsemaan tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta sekä kehittämään sen avulla sanastoaan ja ymmärtämystään ja löytämään kirjallisuudesta elämyksiä kirjoittamaan yksityisiä ja opetukseen liittyviä tekstejä ja esittämään ajatuksiaan kirjallisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina sekä käyttämään kirjoittaessaan kirjoitetun kielen rekisteriä kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan käyttämään erilaisia kielenopiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja, tunnistamaan omia oppimisstrategioitaan sekä tarvittaessa muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi arvioimaan kielitaitonsa kehittymistä kehittämään kielitaitoaan myös muiden oppiaineiden tunneilla ja luokkahuoneen ulkopuolella vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria sekä viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa, ymmärtämään oman ja suomalaisen kulttuurin juuria ja arvostamaan molempia kulttuureita. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa, liikenne ja terveydenhoito; maaseutu- ja kaupunki; luonto; vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen ja morfologia, ylä- ja alakäsitteet juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto Rakenteet ja kielitieto äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet kielen rakenteista keskeisimmät; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; verbityypit ja tärkeimmät nominityypit; sija-, persoona- ja aikamuodot sekä modukset pääpiirteissään; lauseenjäsenten tunnistaminen; nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen; lausetyypit; sanojen johtamisen pääperiaatteet; välimerkit ja oikeinkirjoitus sana, lause, virke; sidoksisuus; erilaisten tekstilajien päätyypit puhutun ja kirjoitetun kielen ero; puhutun kielen vaihtelu suomi maailman kielten joukossa Lukeminen ja kirjoittaminen suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne-vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset, tyyppikirjaimet mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioita, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin 67

69 Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sanalaskut kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa sekä Kalevala ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, kuten tervehtiminen, puhutteleminen, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitettä käyttämällä tai selittämällä neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen Kielenopiskelutaidot oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa, pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana, merkityksen päättely asiayhteydestä, suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen, oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen, oman kielitaidon arviointi Suositeltava opetusjärjestys Oppimäärän luonteen ja oppilaiden erilaisten taustojen vuoksi opetusta ei ole sidottu vuosiluokkiin. Opettaja kirjaa henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan oppilaan opinnot ottaen huomioon hänen ikänsä, koulu- ja kulttuuritaustansa. Kesken perusopetuksen maahan tulleilla tavoitteet asetetaan yksilöllisesti. Oppimissuunnitelmaan kirjataan kunkin oppilaan yleiset oppimistavoitteet. Suositeltava opetusjärjestys on opetusmenetelmällinen apuväline, joka helpottaa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatimista. Oppimissuunnitelmaan voidaan ottaa soveltuvin osin suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä. Alkeiskielitaito äänteet, vokaalisointu, tavutus perussanastoa oppilaan jokapäiväisen elämään liittyvistä aihepiireistä nominityypit: yksikkö ja monikko astevaihtelu verbityypit myönteiset ja kielteiset verbien persoonamuodot kysymykset: ko/kö- liitteillä ja kysymyssanoilla verbien käskyt ja kiellot peruslauseet: iso alkukirjain ja lauseen päättövälimerkit sijamuodoista genetiivi, yksikön partitiivi ja paikallissijat sanaluokkia: substantiivit, verbit, adjektiivit, persoonapronominit, demonstratiivipronominit adjektiivien vertailumuodot perusmuodossa pienimuotoiset tekstit kertominen itsestä ja lähipiiristä puhekielisyyksiä: hän-se, me-ne, me mennään, mä meen 68

70 lyhyet suulliset dialogit: kysyminen ja vastaaminen tavallisimmat puheviestintätilanteet lyhyet kuullun ja luetun ymmärtämisen harjoitukset suomalaisiin juhlapäiviin ja tapoihin tutustuminen lorut, runot, laulut, tarinat tutustuminen kirjastoon, tiedonhaku sanakirjan käyttö aikamuotoihin tutustuminen Peruskielitaito aikamuodot adjektiivien vertailumuotojen taivutus sanaluokkia: muut pronominit, partikkeleita peruslauseenjäsenet: subjekti, predikaatti, objekti objekti tarkemmin: nominatiiviobjekti, genetiiviobjekti, partitiiviobjekti 3. infinitiivi aktiivi ja passiivi essiivi ja translatiivi synonyymit, yhdyssanat, sanojen johtaminen eri oppiaineiden sanastoa: peruskäsitteitä, erikoissanaston selkokielistämistä kuullun ja luetun ymmärtämistä eri oppiaineiden aihepiireistä, pääasioiden ja tukisanojen etsiminen, ennakointi, päättely koevastausten laatiminen ja suulliset esitykset asiatekstien lukeminen ja kirjoittaminen helppolukuinen kaunokirjallisuus selkokieliset mediatekstit, paikallisiin lehtiin tutustuminen viestintävälineet: tv, radio, lehdet, internet (tiedonhaku) kuvanlukutaidon alkeet, mainokset tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen ja perusteleminen suullisesti ja kirjallisesti lause, yhdyslause, päälause -sivulause oikeinkirjoitus, välimerkit syvällisemmin ja laajemmin suomalaisia juhlia ja tapoja oppilaiden kotimaiden kulttuurien erityispiirteiden vertailua tutustutaan monikon partitiiviin ja monikon genetiiviin Edistynyt kielitaito monikon partitiivi ja monikon genetiivi tarkemmin harvinaisemmat sijamuodot muita lauseenjäseniä modukset lauseenvastikkeet ja nominaalimuodot aineistopohjainen teksti hakemus tekstinkäsittely tietokoneella: tekninen sanasto, prosessikirjoittaminen; omien virheiden huomaaminen ja korjaaminen sidoksisuus luova kirjoittaminen äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisia luokkatasoa vastaavia tekstejä tekstilajien päätyypit ikäkaudelle sopivia mediatekstejä 69

71 kirjallisuuden lajit Kalevala suomalaisia kirjailijoita ja heidän teoksiaan, muita merkkihenkilöitä novellianalyysi kokonaisteoksen lukeminen ja käsittely puheen pitäminen puhutun kielen vaihtelu: mm. murteita, slangia elokuva, teatteri suomi maailman kielten joukossa suomen kielen ja oppilaan oman äidinkielen vertailua Arviointi Arvioinnin lähtökohtana on se, miten oppilas osaa opetetut asiat. Arviointi on jatkuvaa. Jos oppilas opiskelee suomi toisena kielenä oppimäärää sekä S2-tunneilla että äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla, molempien opettajien on arvioitava häntä yhdessä. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA PÄÄTTÖARVIOINTIA LUKUUN OTTAMATTA osaa välttävästi opetetut asiat ei kykene itsenäiseen työskentelyyn asennoituu opiskeluun passiivisesti. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA PÄÄTTÖARVIOINTIA LUKUUN OTTAMATTA osaa hyvin opetetut asiat kykenee itsenäiseen työskentelyyn asennoituu opiskeluun aktiivisesti. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Oppilaan oppimistulokset vastaavat oppiaineen päättöarvioinnissa arvosanaa 5, mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Kieli Kielen osaamisen taso luokalla 9 taitotasokuvausasteikon (liite 2) mukaan: A1.2 A1.3. Kulttuuritaidot tunnistaa suomalaiset juhlapäivät kapea käsitys monikielisyydestä ja monikulttuurisuudesta osaa tehdä havaintoja suomalaisen kulttuurin arvoista. Opiskelutaidot on osallistunut opetukseen, mutta aktiivisuus ja itsenäinen työskentely ovat puutteellisia. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Kielitaito Kielen osaamisen taso luokalla 9 taitotasokuvausasteikon (liite 2) mukaan: B1.1 B1.2 Kulttuuritaidot 70

72 tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa. Opiskelutaidot on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Opetuksessa ja arvioinnissa noudatetaan Tampereen kaupungin opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita, sisältöjä ja arviointikriteereitä. 71

73 7.4 Toinen kotimainen kieli Ruotsin kieli Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine Ruotsi B-kielenä (B1) VUOSILUOKAT 7 9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. B-RUOTSI VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET Kielitaito oppii kertomaan perustietoja ruotsiksi kaikkein tavallisimmissa arkielämään liittyvissä tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa ja jotka koskevat häntä itseään (nimi, ikä, oma perhe, osoite, harrastukset, koulu jne.) vastaamaan tervehdyksiin, toivotuksiin ja kiitokseen ymmärtämään edellä mainittuja aiheita käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön kirjoittamaan itseään koskevista asioista lyhyitä lauseita ja viestejä. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin 72

74 tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta Lähiympäristö ja koti ja siihen olennaisesti kuuluvat henkilöt ja perheenjäsenet ja ystävät harrastukset ja vapaa-ajanvietto koulu ja oppilastoverit matkustaminen perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta. Rakenteet Verbien taivutus (preesens, imperfekti ja apuverbit) substantiivien taivutus (yksikkö ja monikko) adjektiivin taivutus persoonapronominit (subjekti-, objekti- ja omistusmuodot) yleisimmät prepositiot viikonpäivät ja kuukaudet lukusanat väite- ja kysymyslauseen sanajärjestys. Viestintätaidot Kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi oman kielenkäytön tarkkailu. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja). Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. Puhuminen: osaa vastata häntä koskeviin kysymyksiin yksittäisiä sanoja käyttäen. Selviytyy muutamista sosiaalisista ja palvelutilanteista, joissa puhekumppani auttaa ja vastaukseksi riittää sana tai ele. Ääntämisvirheet estävät viestin perillemenon. Luetun ymmärtäminen: tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja osaa yhdistää niitä kuviin. Kirjoittaminen: osaa henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja. Kulttuuritaidot tuntee jonkin verran suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. osaa joitakin keskeisiä arkipäivän tilanteisiin liittyviä ilmaisuja. Opiskelustrategiat osallistuu tunnilla pari- ja ryhmätyöskentelyyn ja tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. Puhuminen: osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmai- 73

75 suja. Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. Luetun ymmärtäminen: ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen. Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. Kirjoittaminen: osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja ilmaisuja. Osaa joukon erilisiä sanoja ja sanontoja. Ei kykene vapaaseen tuotokseen mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. Kulttuuritaidot tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen elämänmuodon ja kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. osaa tavanomaisia arkipäivän tilanteissa tarvittavia viestintätapoja. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. B-RUOTSI VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET Kielitaito oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa olevissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari- ja ryhmätyöskentelyä korvaamaan kielitaitonsa puutteita esim. hakemalla korvaavia sanoja hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kielenoppimisprosessissaan arvioimaan työskentelyään ja oman kielitaitonsa osa-alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit suomen- ja ruotsinkielisen kielialueen näkökulmasta Harrastukset ja vapaa-ajanvietto lähiympäristö ja koti ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot kuten perheenjäsenet ja ystävät koulu ja oppilastoverit ja opettajat asuminen maalla ja kaupungissa 74

76 ostoksilla käynti ja julkiset palvelut perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta. Rakenteet Verbien taivutus (perfekti ja pluskvamperfekti) ja verbi + prepositio substantiivien taivutus adjektiivien vertailu den/det/de här den/det/de där någon/ingen rinnastuskonjunktioita ajan määreet man-sanan käyttö järjestysluvut sanajärjestys (käänteinen). Viestintästrategiat Kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja). Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. Puhuminen: osaa vastata häntä koskeviin kysymyksiin yksittäisiä sanoja käyttäen. Selviytyy muutamista sosiaalisista ja palvelutilanteista, joissa puhekumppani auttaa ja vastaukseksi riittää sana tai ele. Ääntämisvirheet estävät viestin perillemenon. Luetun ymmärtäminen: tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja ilmaisuja ja osaa yhdistää niitä kuviin. Kirjoittaminen: osaa henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja. Kulttuuritaidot tuntee jonkin verran suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. osaa joitakin keskeisiä arkipäivän tilanteisiin liittyviä ilmaisuja. Oppimaan oppiminen osallistuu tunnilla pari- ja ryhmätyöskentelyyn sekä tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömään tilanteisiin tai omaan kokemukseen liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Puhuminen: osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 75

77 Luetun ymmärtäminen: pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä. Lyhyenkin tekstikatkelman lukeminen on hyvin hidasta. Kirjoittaminen: osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja ilmaisuja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaalaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. B-RUOTSI VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET: Kielitaito oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa olevissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit suomen- ja ruotsinkielisen kielialueen näkökulmasta Lähiympäristö ja koti ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot harrastukset ja vapaa-ajan vietto koulu ja oppilastoverit sekä opettajat matkustaminen asuminen maalla ja kaupungissa 76

78 ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta. Rakenteet Konditionaali imperatiivi infinitiivi refleksiiviverbit sivulause prepositioilmauksia. Viestintästrategiat Kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: Ymmärtää joitakin sanoja, lyhyitä lauseita ja kysymyksiä, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin. Tarvitsee puheen hidastamista, toistoa ja näyttämistä. Puhuminen: Osaa kertoa yksittäisiä sanoja kertoakseen henkilökohtaisia tietoja ja arkipäivän asioita. Ääntäminen aiheuttaa ymmärtämisongelmia. Luetun ymmärtäminen: Ymmärtää joitakin yksinkertaisia tekstejä arkipäivän tilanteista. Pystyy apuvälineiden avulla lukemaan lyhyitä, lauserakenteeltaan yksinkertaisia tekstejä. Ei pysty ymmärtämään tekstin yksityiskohtia. Kirjoittaminen: Osaa kirjoittaa yksittäisiä sanoja tai lyhyitä lauseita itsestään apuvälineitä käyttäen. Osaa kirjoittaa joukon erillisiä sanoja. Kulttuuritaidot tuntee jonkin verran suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. osaa joitakin keskeisiä arkipäivän tilanteisiin liittyviä ilmaisuja. Opiskelustrategiat käyttää kykyjensä mukaan säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun nen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe ymmärtämi- Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. 77

79 Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Työtavat Oppitunneilla sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opiskelu- ja opetusmenetelmiä. Pyritään käyttämään oppilaita motivoivia oppilaskeskeisiä työtapoja, esimerkiksi parityöskentelyä, ryhmä- ja projektityöskentelyä ja itsenäistä opiskelua. Opettajajohtoista opiskelua käytetään varsinkin uusia kielellisiä rakenteita opiskeltaessa. Parityöskentelyn avulla tarjotaan mahdollisuuksia erityisesti suullisen kielitaidon tehokkaaseen harjoittamiseen erilaisissa luontevissa viestintätilanteissa. Oppilaita harjaannutetaan arvioimaan oman kielitaitonsa ja oppimisensa kehittymistä osana työskentelyprosessia. Tavoitteena on luoda myönteinen ja rohkaiseva ilmapiiri, jossa erilaiset oppilaat voivat työskennellä kukin taitojensa mukaan. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon -luokka-aste -eri tavoin oppivat oppilaat -luokan ilmapiiri -aihepiiri -kielen eri osa-alueet Työskentelyssä painotetaan -ahkeruutta, yrittämistä ja oma-aloitteisuutta -tuntiaktiivisuutta ja jatkuvaa näyttöä -kykyä työskennellä yhdessä muiden oppilaiden kanssa -vastuuta omasta työstä ja työvälineistä -myönteistä opiskeluasennetta 78

80 7.5 Vieraat kielet Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine A-kieli A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää pitkäjänteistä työskentelyä. Oppilaiden opiskelun yhteydessä keskustellaan myös oppimisesta ja opettajan ja oppilaan roolista oppimistapahtumassa. Oman opiskelun tarkastelu, itsearviointi sekä tavoitteiden asettaminen tukevat oppilaan vastuun, minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä ja auttavat kohtaamaan epäonnistumista. Lisäksi tutustutaan erilaisiin oppimistyyleihin ja pyritään turvaamaan jokaiselle onnistumisen elämyksiä. Yhteistoiminnalliset työtavat opettavat vastuuta, toisen ihmisen huomioon ottamista ja kehittävät elämän hallinnan taitoja. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kansainvälisyys on olennainen osa vieraitten kielten opiskelua. Oman ja vieraan kulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä opitaan ymmärtämään tutustumalla kohdemaan nuorten elämään, tapa- ja ruokakulttuuriin, maantietoon ja jonkin verran myös historiaan. Näin saadaan valmiuksia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen. Toisten kulttuurien ymmärtäminen edellyttää kuitenkin, että oppilas ensin tuntee omaa kulttuuriaan ja osaa arvostaa sitä. Viestintä ja mediataito Kielten opiskelussa viestintätaitojen harjoitteleminen on keskeisellä sijalla. Kommunikaation toimiminen eli ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen on viestinnässä tärkeintä. Mediataitoja kehitetään tutustumalla eri tiedotusvälineisiin, viestintäteknisiin laitteisiin ja eri puhe- ja tekstityyppeihin, esimerkiksi sanomalehti- ja mainoskieleen. Tiedon hankinnassa oppilasta kasvatetaan lähdekriittisyyteen ja lähdeaineiston oikeaan käyttöön sekä käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa ja vuorovaikutustilanteissa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys osallistuu yhteistyössä opettajan ja oppilastovereiden kanssa opiskelunsa suunnitteluun ja arviointiin ja asettaa opiskelulleen pitkäjänteisiä tavoitteita. Näin oppilaan omatoimisuus, yhteistyötaidot ja vastuuntunto kehittyvät ja hän oppii vähitellen kantamaan vastuuta 79

81 myös yhteisten asioiden hoidosta ja toisaalta hyväksymään epävarmuutta. Kielten opiskelu kehittää siten ominaisuuksia, joita oppilas tarvitsee myös myöhemmin elämässään. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista keskustellaan oppitunneilla ja luodaan pohjaa kestävän kehityksen ajattelulle, jolloin oppilaan ympäristötietoisuus kasvaa. Työskentelyssä painotetaan oppilaan omaa vastuuta ja omien valintojen merkitystä. Näiden periaatteiden oppiminen antaa hyvää asennepohjaa oikealle suhtautumiselle kestävään kehitykseen ja ympäristön suojeluun. Turvallisuus ja liikenne Oppitunneilla myötävaikutetaan turvallisen oppimisympäristön syntymiseen. Yhteistoiminnalliset työtavat harjoituttavat kohtaamaan ja hyväksymään erilaisuutta, mikä osaltaan vähentää kiusaamista ja opettaa käyttäytymään rakentavasti konfliktitilanteissa. Käskyjä ja kieltoja opiskeltaessa voidaan pohtia turvallista liikennekäyttäytymistä ja esimerkiksi ruokakulttuurista keskusteltaessa terveellisten elämäntapojen merkitystä. Ihminen ja teknologia Kielten oppitunneilla opetellaan itsenäistä tiedonhakua ja kriittistä suhtautumista tarjolla olevaan informaatioon. Koulun tarjoamien mahdollisuuksien mukaan käytetään opetuksessa hyväksi erilaisia teknisiä laitteita, erityisesti tietotekniikkaa. Oppilaita opetetaan käyttämään eri apuvälineitä monipuolisesti opiskelunsa apuna. VUOSILUOKAT 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. TAVOITTEET Kielitaito, muu kuin englanti oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kielitaito, englanti oppii ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat oppii 80

82 käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3 6 esiin tulleen lisäksi vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Rakenteet verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito Muut kielet A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Puhuminen Tekstin ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä B1.1 Toimiva peruskielitaito peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon A2.2 Kehittyvä alkuvaihe peruskielitaito Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 81

83 Englanti A-ENGLANTI JA VAPAAEHTOINEN A-ENGLANTI VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä, joka käsittelee hänen ikäisensä nuoren elämää tai joka koostuu aiheeltaan tutusta, jäsennellystä yleistiedosta selviytymään vastaavanlaisia aiheita koskevista keskusteluista, kun puhekumppani vie keskustelua eteenpäin kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria joidenkin keskeisten tietojen avulla arvojen kulttuurisidonnaisuutta mm. tekemiensä vertailujen pohjalta viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla niissä arkipäivän tilanteissa, jotka sisältyvät kyseisen luokkatason opetukseen. Opiskelustrategiat oppii käyttämään säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta välttämättömiä strategioita ja työtapoja kuten osallistumaan aktiivisena osapuolena pari- ja ryhmätyöskentelyyn käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan, esimerkiksi valmisohjelmien avulla arvioimaan omaa työskentelyään ja jossain määrin kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta: Luokilla 3 6 esiin tulleiden tilanteiden ja aihepiirien lisäksi harrastukset ja vapaa-ajan vietto matkustaminen opiskelu julkiset palvelut, esim. asioiminen ostostilanteissa terveys ja hyvinvointi. Rakenteet Luokilla 3 6 esiin tulleiden rakenteiden lisäksi aikamuodot: preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti ja futuuri lauseen muodostaminen ja sanajärjestys artikkelin peruskäyttö keskeisimmät prepositiot ja konjunktiot muut rakenteet, jotka ovat välttämättömiä yllämainittujen tavoitteiden saavuttamiselle. Viestintästrategiat Kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen 82

84 puuttuvan kielitaidon kompensointi, esimerkiksi selittämällä sanoja toisin oman kielenkäytön tarkkailu KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää joitakin pääkohtia puheesta, joka käsittelee kuulijan ikäkauden elämää tai aiheeltaan tuttua yleistietoa. Ymmärtäminen edellyttää tavallista selkeämpää ja hitaampaa yleiskielistä puhetta, joka tarvittaessa toistetaan. Puhuminen: osaa kertoa jotakin ikäisensä nuoren elämästä. Selviytyy muutamista yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmasta palvelutilanteista, joissa puhekumppani auttaa ja puhujan tarvitsee reagoida vain sanalla tai parilla. Kaikkein tavallisimpien sanojen ääntäminen on ymmärrettävää, mutta ääntämisvirheitä esiintyy paljon ja ne estävät usein viestin välittymisen. Osaa vähän omaan elämäänsä liittyvää yleisintä perussanastoa. Voi osata muutamia kaavamaisia lauseita ulkoa. Tekstin ymmärtäminen: pystyy ymmärtämään jotakin lukemastaan painetusta tekstistä, joka liittyy lukijan ikäkauteen tai sisältää selkeästi jäsenneltyä faktatietoa. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa apuvälineitä käyttäen muutamia irrallisia lauseita itselleen tutuista asioista. Osaa vähän yksinkertaisinta perustarpeisiin liittyvää sanastoa. Osaa tarkistaa ja korjata sanan kirjoitusasun mallista. Tekstin itsenäinen tuottaminen ilman apuneuvoja ei tahdo luontua. Kulttuuritaidot tietää jotakin omasta ja kohdekulttuurista osaa jossain määrin viestiä arkitilanteissa kohdekulttuuriin sopivalla tavalla. Opiskelustrategiat yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja kuten osallistua tunnilla parityöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää pääkohdat ja tärkeimpiä yksityiskohtia tuttua aihetta käsittelevästä puheesta. Pystyy seuraamaan pääkohtia aiheeltaan tutusta, selväpiirteisestä asiapuheesta. Tunnistaa yleensä ympärillään käydyn keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja. Ymmärtäminen edellyttää selkeää yleiskielistä puhetta, joka tarvittaessa toistetaan. Puhuminen: osaa esittää ikäisensä nuoren elämään liittyvän yksinkertaisen kuvauksen. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun. Tuottaa sujuvasti tuttuja jaksoja, mutta tauot ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka ääntämisvirheitä esiintyy ja puhuja joutuu korjaamaan sanomaansa viestin välittymiseksi. Osaa kohtalaisen hyvin omaan elämäänsä liittyvän, käsiteltyjen aihepiirien sanaston. Hallitsee yksinkertaisimman kieliopin, mutta vapaassa puheessa virheitä esiintyy paljon perusrakenteissakin. Tekstin ymmärtäminen: pystyy lukemaan ja ymmärtämään painettuja, lukijan ikäkauteen liittyviä tai selkeästi jäsenneltyä faktatietoa sisältäviä tekstejä. Pystyy lukemaan ja ymmärtämään myös lyhyitä, käsinkirjoitettuja rutiiniluonteisia viestejä kuten kirjeitä. Pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista jäsennellyistä teksteistä ja poimimaan muutamia yksittäisiä tietoja vertailua varten. Osaa jossain määrin päätellä sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. Yksityiskohtien ymmärtäminen vaatii tekstin uudelleen lukemista tai apuvälineitä. Kirjoittaminen: selviytyy kirjoittamalla rutiininomaisimmista arkitilanteista. Osaa kirjoittaa yksinkertaisen, todellisen tai kuvitellun, kuvauksen itselleen tutuista aiheista. Osaa yksinkertaisimman perustarpeisiin liittyvän konkreettisen sanaston, perusrakenteita ja yksinkertaiset sidoskeinot (ja, mutta, koska). Kirjoittaa tavallisimmat sanat ja rakenteet melko oikein mutta te- 83

85 kee toistuvasti virheitä peruskieliopissa (kuten aikamuodoissa) ja tuottaa kömpelöitä (epäidiomaattisia) ilmaisuja. Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen keskeistä elämänmuotoa ja ymmärtää sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja koulussa ja kotona. 84

86 A-ENGLANTI JA VAPAAEHTOINEN A-ENGLANTI VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: A-ENGLANTI 3, VAPAAEHTOINEN A-ENGLANTI 2 TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään suuremmassa määrin selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä, joka käsittelee hänen ikäisensä nuoren elämää tai joka koostuu aiheeltaan tutusta, jäsennellystä yleistiedosta selviytymään varmemmin käsiteltyihin aiheisiin pohjautuvista keskusteluista, tarvittaessa puhekumppanin avulla kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti ymmärtämään joitakin keskeisiä eroja englannin kielen varianteista. Kulttuuritaidot Luokilla 3 7 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii tuntemaan laajemmin kohdekulttuuria mm. vertailemalla sitä omaan kulttuuriinsa lisää arvojen kulttuurisidonnaisuudesta viestimään ja toimimaan kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla niissä arkipäivän tilanteissa, jotka sisältyvät uusina kyseisen luokkatason opiskeluun. Opiskelustrategiat Luokilla 3 7 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii käyttämään systemaattisemmin kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään paremmin hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa aikaisempaa enemmän kieliopinnoissaan esimerkiksi käyttämällä Internetiä tiedonhankinnassa tekemään pienimuotoisen projektin itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja aikaisempaa suuremmassa määrin kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3 7 esiin tulleiden tilanteiden ja aihepiirien lisäksi julkiset palvelut, esim. asioiminen ravintolassa matkustaminen terveys ja hyvinvointi, esim. urheilu, huumori ja ihmissuhteet kestävä kehitys tiedotusvälineet. Rakenteet Luokilla 3 7 esiin tulleiden rakenteiden lisäksi ehtolauseet: futuuri-yleispreesens, I konditionaali-yleisimperfekti verbin -ing -muotoja lisää artikkelin käytön sääntöjä keskeisimmät konjunktiot ja prepositiot (myös idiomaattisissa ilmaisuissa) muut rakenteet, jotka ovat välttämättömiä yllämainittujen (viestintä)tavoitteiden saavuttamiselle. Viestintästrategiat Kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla jossain määrin oman kielenkäytön tarkkailu 85

87 joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen liittyvien ilmausten käyttö. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää joitakin pääkohtia puheesta, joka käsittelee toistuvasti esiintyviä, tuttuja aiheita tai selvästi jäsenneltyä yleistietoa. Pystyy seuraamaan jossain määrin hänelle osoitettua puhetta, jos sitä toistetaan. Ymmärtäminen edellyttää yleensä normaalia hitaammin ja selkeämmin puhuttua yleiskieltä, joka tarvittaessa vielä toistetaan. Puhuminen: osaa kertoa jotakin lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Selviytyy puhekumppanin avulla omia tai itselleen tärkeitä asioita koskevista rutiininomaisista keskusteluista, joissa tarvitsee reagoida sanalla tai parilla. Pitkät tauot ja katkokset leimaavat puhetta. Kaikkein tavallisimpien sanojen ääntäminen on ymmärrettävää, mutta ääntämisvirheitä esiintyy paljon ja ne estävät usein viestin perille menoa. Osaa vähän omaan elämäänsä liittyvää jokapäiväistä sanastoa. Voi osata muutamia kaavamaisia lauseita ulkoa. Tekstin ymmärtäminen: pystyy ymmärtämään tuttua aihetta käsittelevästä tekstistä joitakin pääajatuksia. Tuttujakin aiheita käsittelevien tekstien yksityiskohtien ymmärtäminen on yleensä puutteellista. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa muutamia irrallisia lauseita itsestään tai elinympäristöönsä liittyvistä asioista. Osaa vähän tavallista keskeistä sanastoa. Osaa kopioida ja tarkistaa sanan kirjoitusasun mallista. Tekstin itsenäinen tuottaminen ilman apuneuvoja ei tahdo luontua. Kulttuuritaidot tietää jotakin omasta ja kohdekulttuurista osaa jossain määrin viestiä arkitilanteissa kohdekulttuuriin sopivalla tavalla. Opiskelustrategiat yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja kuten osallistua tunnilla parityöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää pääkohdat ja keskeisimpiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee toistuvasti esiintyviä, tuttuja aiheita. Tavoittaa pääkohtia radiouutisista sekä elokuvista ja TV-ohjelmista, joita kuvamateriaali tukee. Pystyy seuraamaan selkeästi jäsenneltyyn yleistietoon pohjautuvan puheen pääkohtia. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen määrän idiomeja. Ymmärtäminen edellyttää selkeästi puhuttua yleiskieltä, joka tarvittaessa toistetaan. Puhuminen: osaa esittää pienen, luettelomaisen tarinan lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Selviytyy omia tai itselleen tärkeitä asioita koskevista rutiininomaisista keskusteluista, kun puhekumppani tarvittaessa auttaa. Tuottaa sujuvasti tuttuja jaksoja, mutta tauot ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka ääntämisvirheitä esiintyy ja vieras korostus on ilmeistä. Osaa kohtalaisen hyvin omaan elämäänsä liittyvän, käsiteltyjen aihepiirien sanaston sekä helposti ennustettavan jokapäiväisen sanaston. Osaa myös joitakin idiomaattisia ilmaisuja. Osaa keskeisimmät perusrakenteet. Vapaassa puheessa esiintyy edelleen paljon virheitä perusasioissa (esim. aikamuodoissa ja erityisesti niiden lomittaisessa käytössä). Tekstin ymmärtäminen: pystyy ymmärtämään tuttua aihetta tai arkipäiväisiä asioita käsittelevän tekstin pääajatukset ja tärkeät yksityiskohdat. Pystyy hankkimaan tietoa erilaisista, muutaman kappaleen pituisista teksteistä. Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja yksityiskohtien ymmärtäminen edellyttää apuvälineitä tai jää puutteelliseksi. Kirjoittaminen: selviytyy kirjoittamalla tavallisimmista arkitilanteista. Osaa kirjoittaa lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen itseensä tai elinympäristöönsä liittyvistä arkipäiväisistä asioista tai tapahtumista. Osaa tehdä lyhyitä muistiinpanoja kuulemastaan (esim. puhelinviestit). Osaa 86

88 käyttää perustarpeisiin liittyvää perussanastoa, perusrakenteita ja tavallisimpia sidoskeinoja, vaikka joitakin virheitä voi esiintyä. Kirjoittaa tavallisimmat sanat ja rakenteet oikein mutta tekee virheitä oudommissa sanoissa ja rakenteissa ja tuottaa kömpelöjä ilmaisuja. Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. A-ENGLANTI JA VAPAAEHTOINEN A-ENGLANTI VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: A-ENGLANTI 3, VAPAAEHTOINEN A-ENGLANTI 2 TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot Luokilla 8 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat Luokilla 3 8 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppii käyttämään lisää erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3 8 esiin tulleiden tilanteiden ja aihepiirien lisäksi julkiset palvelut matkustaminen opiskelu, työ ja elinkeinoelämä terveys ja hyvinvointi, esim. sosiaaliset suhteet kestävä kehitys tiedotusvälineet. 87

89 Rakenteet Luokilla 3 8 esiin tulleiden rakenteiden lisäksi II konditionaali passiivi epäsuorat kysymykset relatiivipronominit artikkelit keskeisimmät prepositiot (myös idiomaattisissa ilmaisuissa) keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet muut rakenteet, jotka ovat välttämättömiä yllämainittujen (viestintä)tavoitteiden saavuttamiselle. Viestintästrategiat Kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää joitakin pääkohtia puheesta, joka käsittelee toistuvasti esiintyviä, tuttuja asioita tai selväpiirteistä yleistietoa. Pystyy seuraamaan osittain hänelle osoitettua puhetta, jos sitä toistetaan. Ymmärtäminen edellyttää yleensä normaalia hitaampaa ja selkeämmin puhuttua yleiskieltä, jota vielä tarvittaessa toistetaan. Puhuminen: osaa kertoa joitakin tietoja lähipiiristään ja sen jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Pystyy osallistumaan yhdellä sanalla tai parin sanan lauseella rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista, kun puhekumppani auttaa. Pitkät tauot ja katkokset leimaavat puhetta. Kaikkein tavallisimpien sanojen ääntäminen on ymmärrettävää, mutta ääntämisvirheitä esiintyy paljon ja ne estävät viestin perille menoa. Osaa vähän tavallista, jokapäiväistä sanastoa. Osaa sanajärjestyksen yksinkertaisimmissa lauseissa (kuten yleispreesensin väitöslauseessa), mutta kieliopilliset taivutusvirheet virheet leimaavat sitäkin. Tekstin ymmärtäminen: pystyy seuraamaan ainakin joitakin pääajatuksia tekstistä, jonka aihe on tuttu ja käytännönläheinen. Pystyy apuvälineiden avulla lukemaan lauserakenteellisesti yksinkertaisia erilaisia tekstejä ja hankkimaan niistä muutamia tietoja. Tekstien yksityiskohtien ymmärtäminen on hyvin puutteellista. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa muutamia irrallisia lauseita itsestään tai elinympäristöönsä liittyvistä asioista apuvälineitä käyttäen. Osaa vähän tavallista keskeistä sanastoa. Osaa kopioida ja tarkistaa sanan kirjoitusasun mallista. Tekstin itsenäinen tuottaminen ilman apuneuvoja ei tahdo luontua. Kulttuuritaidot tietää jotakin kohdekulttuurista ja osaa verrata sitä omaan kulttuuriin osaa jossain määrin viestiä arkitilanteissa kohdekulttuuriin sopivalla tavalla. Opiskelustrategiat yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja kuten osallistua tunnilla parityöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät. 88

90 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito Muut kielet A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Puhuminen Tekstin ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä B1.1 Toimiva peruskielitaito peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon A2.2 Kehittyvä alkuvaihe peruskielitaito Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Työtavat Oppitunneilla sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opiskelu- ja opetusmenetelmiä. Pyritään käyttämään oppilaita motivoivia oppilaskeskeisiä työtapoja, esimerkiksi parityöskentelyä, ryhmä- ja projektityöskentelyä ja itsenäistä opiskelua. Opettajajohtoista opiskelua käytetään varsinkin uusia kielellisiä rakenteita opiskeltaessa. Parityöskentelyn avulla tarjotaan mahdollisuuksia erityisesti suullisen kielitaidon tehokkaaseen harjoittamiseen erilaisissa luontevissa viestintätilanteissa. Oppilaita harjaannutetaan arvioimaan oman kielitaitonsa ja oppimisensa kehittymistä osana työskentelyprosessia. Tavoitteena on luoda myönteinen ja rohkaiseva ilmapiiri, jossa erilaiset oppilaat voivat työskennellä kukin taitojensa mukaan. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon -luokka-aste -eri tavoin oppivat oppilaat -luokan ilmapiiri -aihepiiri -kielen eri osa-alueet Työskentelyssä painotetaan -ahkeruutta, yrittämistä ja oma-aloitteisuutta -tuntiaktiivisuutta ja jatkuvaa näyttöä -kykyä työskennellä yhdessä muiden oppilaiden kanssa -vastuuta omasta työstä ja työvälineistä -myönteistä opiskeluasennetta 89

91 Saksa VUOSILUOKAT 7 9 Saksan opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 9 on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. A-SAKSA JA VAPAAEHTOINEN A-SAKSA VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään yksinkertaisia viestejä ja yksinkertaisten itseään kiinnostavien yleiskielisten keskustelujen ydinsisällön selviytymään puhekumppanin avulla kaikkein yksinkertaisimmista keskusteluista ja palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään kirjoittamaan suppeita viestejä itseensä ja lähipiiriinsä liittyvistä yksinkertaisista asioista. Kulttuuritaidot oppii tiedostamaan oman ja saksankielisen kulttuurin keskeisimmät erot ja yhtäläisyydet käyttämään luontevasti arkielämän tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja tuntemaan saksankielisten maiden maantietoa. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväkseen äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään muita osaamiaan kieliä saksan kielen opiskelussa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita ja itseään saksan kielen opiskelijana, esimerkiksi kielisalkun avulla, asettamaan opiskelulleen tavoitteita ja tarvittaessa muuttamaan työtapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3-6 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelut opiskelu. 90

92 Rakenteet tunnistaa subjektin, predikaatin ja objektin ja osaa käyttää niitä yksinkertaisissa lauseissa hallitsee säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesensmuodot, käskymuodot ja perfektin osaa substantiivien ja persoonapronominien akkusatiivin ja datiivin osaa käyttää yleisimpiä prepositioita hallitsee adjektiivien vertailun osaa pää- ja sivulauseiden sanajärjestyksen. Viestintästrategiat Luokilla 3-6 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää puhekumppanin avulla lyhyitä käsiteltyihin aihepiireihin liittyviä lauseita ja kysymyksiä. Puhuminen: osaa vastata yksinkertaisiin henkilökohtaisiin kysymyksiin. Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää sanakirjan avulla pääkohdat lyhyistä yksinkertaisista teksteistä. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa apuvälineitä hyväksi käyttäen lyhyitä lauseita käsitellyistä aihepiireistä. Kulttuuritaidot tuntee oman ja saksankielisen kulttuurin keskeisimpiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Hän osaa käyttää joitakin arkielämän tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja ja tuntee jonkin verran saksankielisen alueen maantietoa. Opiskelustrategiat osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävänsä kykyjensä mukaan. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää selkeää ja normaalia hitaampaa yleiskielistä puhetta tai keskustelua. Puhuminen: osaa puhekumppanin avulla kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Viesti välittyy peruskieliopin puutteista ja sanaston suppeudesta huolimatta. Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä, joissa käsitellään arkielämän tapahtumia ja yksinkertaisia ohjeita. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja muutamia omaan elämään tai käsiteltyihin aiheisiin liittyviä lauseita. Oikeakielisyydessä voi olla puutteita. Kulttuuritaidot tuntee oman ja saksankielisen kulttuurin keskeiset erot ja yhtäläisyydet. Hän osaa käyttää luontevasti arkielämän tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja ja tuntee saksankielisten maiden maantieteellisiä kohteita. Hän arvostaa omaa ja saksankielistä kulttuuria. Opiskelustrategiat osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän osaa asettaa itselleen tavoitteita ja pystyy pari- ja ryhmätyöskentelyyn ja arvioida työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita. 91

93 A-SAKSA JA VAPAAEHTOINEN A-SAKSA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: A-SAKSA 3, VAPAAEHTOINEN A-SAKSA 2 TAVOITTEET Kielitaito oppii luokilla 3 7 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi ymmärtämään selkeää yksinkertaista normaalitempoista puhetta sekä pääajatuksen ja joitakin yksityiskohtia yleiskielisestä tekstistä selviytymään kaikkein yksinkertaisimmista keskustelu- ja palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään kirjoittamaan suppeita viestejä ja lyhyitä kuvauksia tutuista, arkisiin kokemuksiin liittyvistä asioista. Kulttuuritaidot oppii syventämään luokilla 3 7 esiin tulleita asioita. Opiskelustrategiat oppii luokilla 3 7 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi työskentelemään itsenäisesti ja kehittämään yhteistyötaitojaan niin pari- kuin ryhmätyöskentelyssä. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3 7 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi terveys ja hyvinvointi. Rakenteet oppii luokilla 3 7 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi imperfektin, pluskvamperfektin ja konditionaalin refleksiiviverbit ja infinitiivirakenteet epäsuorat kysymyslauseet alustavasti adjektiivin taivutuksen ja genetiivin. Viestintästrategiat oppii luokilla 3 7 esiin tulleen lisäksi puuttuvan kielitaidon kompensoiminen likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailun. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää puhekumppanin avulla käsiteltyihin aihepiireihin liittyviä lauseita ja kysymyksiä. Puhuminen: osaa vastata yksinkertaisiin, tuttuja aiheita käsitteleviin kysymyksiin. Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää pääajatukset lyhyistä yksinkertaisista teksteistä. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa apuvälineitä hyväksi käyttäen lyhyitä lauseita käsitellyistä aihepiireistä ja arkielämän tapahtumista. Kulttuuritaidot tuntee oman ja saksankielisen kulttuurin keskeisimpiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Hän osaa käyttää joitakin arkielämän tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja ja tuntee jonkin verran saksankielisen alueen maantietoa. Opiskelustrategiat osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävänsä kykyjensä mukaan. 92

94 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaista puhetta ja pystyy seuraamaan omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja, ymmärtää lyhyiden itseään kiinnostavien keskustelujen ydinsisällön ja havaitsee aihepiirin vaihdokset esimerkiksi uutisissa. Puhuminen: osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään, selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista, tarvitsee joskus puhekumppanin apua ja puheessa saattaa esiintyä katkoksia. Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä, osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja luettelomaisia kuvauksia tutuista aiheista. Kulttuuritaidot osaa toimia tavallisimmissa tilanteissa saksankielisen kulttuurin vaatimusten mukaisesti. Keskeisimmän maantuntemuksen lisäksi hän tuntee jonkin verran kielialueen historiaa. Opiskelustrategiat osaa ottaa vastuuta omasta oppimisestaan, asettaa itselleen tavoitteita ja arvioida omaan opiskeluaan. Hän kykenee niin itsenäiseen kuin pari- ja ryhmätyöskentelyyn. Hän osaa hyödyntää omaa oppimistyyliään ja erilaisia opiskelustrategioita ja arvioida työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita. A-SAKSA JA VAPAAEHTOINEN A-SAKSA VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: A-SAKSA 3, VAPAAEHTOINEN SAKSA 2 TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- että asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot oppii luokilla 3 8 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi viestimään ja toimimaan saksankielisessä kulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tuntemaan saksankielisten maiden nykyaikaan ja historiaan liittyviä tapahtumia. Opiskelustrategiat oppii luokilla 3 8 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3 8 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi työ- ja elinkeinoelämä kestävä kehitys tiedotusvälineet. 93

95 Rakenteet oppii luokilla 3 8 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi adjektiivin taivutuksen genetiivin maantieteelliset nimet passiivin ja futuurin relatiivilauseet. Viestintästrategiat oppii luokilla 3 8 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käytön. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: tunnistaa asiatekstin aiheen ymmärtämällä yksittäisiä sanoja ja muutaman yksinkertaisen lauseen. Puhuminen: osaa vastata lyhyesti elekieltä mahdollisesti apuna käyttäen itselle tärkeitä aiheita käsitteleviin kysymyksiin. Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää asiatekstin aiheen sekä muutaman lauseen yksinkertaisista tuttuja asioita käsittelevistä teksteistä. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa apuvälineitä hyväksi käyttäen lyhyitä lauseita käsitellyistä aihepiireistä ja arkielämän tapahtumista. Kulttuuritaidot tuntee oman ja saksankielisen kulttuurin keskeisimpiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Hän osaa käyttää joitakin arkielämän tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja. Hän osaa yhdistää joitakin maantietoon, historiaan tai nykyhetken tapahtumiin liittyviä asioita kyseiseen saksankieliseen maahan. Opiskelustrategiat osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävänsä kykyjensä mukaan. Hän osaa arvioida omaa opiskeluaan. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito Muut kielet A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Puhuminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Tekstin ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 94

96 Työtavat Oppitunneilla sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opiskelu- ja opetusmenetelmiä. Pyritään käyttämään oppilaita motivoivia oppilaskeskeisiä työtapoja, esimerkiksi parityöskentelyä, ryhmä- ja projektityöskentelyä ja itsenäistä opiskelua. Opettajajohtoista opiskelua käytetään varsinkin uusia kielellisiä rakenteita opiskeltaessa. Parityöskentelyn avulla tarjotaan mahdollisuuksia erityisesti suullisen kielitaidon tehokkaaseen harjoittamiseen erilaisissa luontevissa viestintätilanteissa. Oppilaita harjaannutetaan arvioimaan oman kielitaitonsa ja oppimisensa kehittymistä osana työskentelyprosessia. Tavoitteena on luoda myönteinen ja rohkaiseva ilmapiiri, jossa erilaiset oppilaat voivat työskennellä kukin taitojensa mukaan. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon -luokka-aste -eri tavoin oppivat oppilaat -luokan ilmapiiri -aihepiiri -kielen eri osa-alueet Työskentelyssä painotetaan -ahkeruutta, yrittämistä ja oma-aloitteisuutta -tuntiaktiivisuutta ja jatkuvaa näyttöä -kykyä työskennellä yhdessä muiden oppilaiden kanssa -vastuuta omasta työstä ja työvälineistä -myönteistä opiskeluasennetta 95

97 7.5.3 Valinnainen kieli (B2) Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille. TAVOITTEET Kielitaito oppii kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A1.3. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen perhe ja vapaa-aika selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta. Rakenteet viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi Viestintästrategiat puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta omien viestien suunnittelu oman kielenkäytön tarkkailu puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa 96

98 B2-RANSKA VUOSILUOKAT 8 JA 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 ja 2 TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Kaarilan koulussa noudatetaan ranskan kielessä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja Tampereen kaupungin valinnaisen kielen (B2) opetussuunnitelmaa. TYÖTAVAT Oppitunneilla sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opiskelu- ja opetusmenetelmiä. Pyritään käyttämään oppilaita motivoivia oppilaskeskeisiä työtapoja, esimerkiksi parityöskentelyä, ryhmä- ja projektityöskentelyä ja itsenäistä opiskelua. Opettajajohtoista opiskelua käytetään varsinkin uusia kielellisiä rakenteita opiskeltaessa. Parityöskentelyn avulla tarjotaan mahdollisuuksia erityisesti suullisen kielitaidon tehokkaaseen harjoittamiseen erilaisissa luontevissa viestintätilanteissa. Oppilaita harjaannutetaan arvioimaan oman kielitaitonsa ja oppimisensa kehittymistä osana työskentelyprosessia. Tavoitteena on luoda myönteinen ja rohkaiseva ilmapiiri, jossa erilaiset oppilaat voivat työskennellä kukin taitojensa mukaan. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon -luokka-aste -eri tavoin oppivat oppilaat -luokan ilmapiiri -aihepiiri -kielen eri osa-alueet Työskentelyssä painotetaan -ahkeruutta, yrittämistä ja oma-aloitteisuutta -tuntiaktiivisuutta ja jatkuvaa näyttöä -kykyä työskennellä yhdessä muiden oppilaiden kanssa -vastuuta omasta työstä ja työvälineistä -myönteistä opiskeluasennetta ARVIOINTI Numeroarvostelu arvosanoin Arvosanaan vaikuttavat seuraavat seikat: - summatiivisen kokeen arvosana - formatiiviset kokeet - sanakokeet - kirjalliset tuotokset - viestintätaidot oppituntitilanteissa - kotitehtävien hoitaminen - tuntiaktiivisuus - työskentelyasenne 97

99 - harrastuneisuus Kielissä määritellään arvosanan 5 ja 8 kriteerit Tampereen kaupungin opetussuunnitelman mukaan. Itsearvioinnin ja opettajan ja oppilaan välisten arviointikeskustelujen tarkoituksena on auttaa oppilasta löytämään itselleen sopivat oppimistyylit ja tunnistamaan omat vahvuutensa ja puutteensa kielen oppijana. B2-SAKSA VUOSILUOKAT 8 JA 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 ja 2 TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Kaarilan koulussa noudatetaan saksan kielessä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja Tampereen kaupungin valinnaisen kielen (B2) opetussuunnitelmaa. TYÖTAVAT Oppitunneilla sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opiskelu- ja opetusmenetelmiä. Pyritään käyttämään oppilaita motivoivia oppilaskeskeisiä työtapoja, esimerkiksi parityöskentelyä, ryhmä- ja projektityöskentelyä ja itsenäistä opiskelua. Opettajajohtoista opiskelua käytetään varsinkin uusia kielellisiä rakenteita opiskeltaessa. Parityöskentelyn avulla tarjotaan mahdollisuuksia erityisesti suullisen kielitaidon tehokkaaseen harjoittamiseen erilaisissa luontevissa viestintätilanteissa. Oppilaita harjaannutetaan arvioimaan oman kielitaitonsa ja oppimisensa kehittymistä osana työskentelyprosessia. Tavoitteena on luoda myönteinen ja rohkaiseva ilmapiiri, jossa erilaiset oppilaat voivat työskennellä kukin taitojensa mukaan. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon -luokka-aste -eri tavoin oppivat oppilaat -luokan ilmapiiri -aihepiiri -kielen eri osa-alueet Työskentelyssä painotetaan -ahkeruutta, yrittämistä ja oma-aloitteisuutta -tuntiaktiivisuutta ja jatkuvaa näyttöä -kykyä työskennellä yhdessä muiden oppilaiden kanssa -vastuuta omasta työstä ja työvälineistä -myönteistä opiskeluasennetta ARVIOINTI Numeroarvostelu arvosanoin Arvosanaan vaikuttavat seuraavat seikat: - summatiivisen kokeen arvosana - formatiiviset kokeet - sanakokeet - kirjalliset tuotokset 98

100 - viestintätaidot oppituntitilanteissa - kotitehtävien hoitaminen - tuntiaktiivisuus - työskentelyasenne - harrastuneisuus Kielissä määritellään arvosanan 5 ja 8 kriteerit Tampereen kaupungin opetussuunnitelman mukaan. Itsearvioinnin ja opettajan ja oppilaan välisten arviointikeskustelujen tarkoituksena on auttaa oppilasta löytämään itselleen sopivat oppimistyylit ja tunnistamaan omat vahvuutensa ja puutteensa kielen oppijana. 99

101 7.6 Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Matematiikan opetus on ainejakoista. Eheytystä ei pääsääntöisesti toteuteta matematiikan tunneilla, vaan keskitytään matemaattisten sisältöalueiden opiskeluun ja liitetään opittu arkielämän tilanteisiin. Ihmisenä kasvaminen arvioi itseään ja oppii tunnistamaan omaa oppimistyyliään ja kehittämään itseään oppijana opiskellessaan matematiikkaa yhdessä toisten kanssa oppilas harjaantuu erilaisiin yhteistoimintatapoihin, ottamaan toiset huomioon sekä havaitsemaan oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä oppilas harjaantuu pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen opiskeluun. Viestintä ja mediataito Pohtiessaan yhdessä toisten kanssa matemaattisia ongelmia oppilas oppii ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja perustelemaan omia näkökantojaan sekä kuuntelemaan ja arvioimaan muiden esittämiä ajatuksia. Hän harjaantuu esittämään ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti oppilas hankkii, vertailee ja valikoi tietoa sekä esittää sitä taulukoina ja diagrammeina oppilas käyttää viestintäteknisiä välineitä mahdollisuuksien mukaan. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys oppii toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia matematiikan tunneilla ratkotaan soveltuvissa tilanteissa yhteiskuntaelämään ja yrittäjyyteen liittyviä matemaattisia ongelmia. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta perehtyy matemaattisten tehtävien avulla soveltuvissa tilanteissa oman talouden hallintaan, ympäristönsuojelun kysymyksiin, oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjen vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin toimia rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. Turvallisuus ja liikenne perehtyy matemaattisten tehtävien avulla soveltuvissa tilanteissa turvallisuuteen ja liikenteeseen liittyviin asioihin. Ihminen ja teknologia 100

102 oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja matemaattisiin tarkoituksiin sekä arvioimaan niiden käyttökelpoisuutta eri tilanteissa vähitellen oppilas oppii näkemään matematiikan merkityksen teknologian perustekijänä. VUOSILUOKKA: 6 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 4 KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät Ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen. Luvut ja laskutoimitukset Peruslaskutoimitusten varmentaminen alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin ja jaollisuussääntöjä murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilaskuja pyöristämistä ja arviointia sekä laskimen käyttöä aikalaskuja ja aikaväli. Algebra Lausekkeiden kirjoittamista, sieventämistä ja laskemista. Funktiot Lukuparin esittäminen koordinaatistossa. Geometria Säännölliset monikulmiot tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen geometrista piirtämistä harppia ja geokolmiota käyttäen(geometrisia konstruointeja) peilauksia. Todennäköisyys ja tilastot Todennäköisyyden käsite diagrammien tulkinta. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Ajattelun taidot ja menetelmät löytää ohjauksen avulla yksinkertaisessa tekstimuodossa olevasta ongelmasta sen keskeiset elementit ja osaa esittää ne joko kuvallisesti, sanallisesti tai matemaattisessa esitysmuodossa ja hahmottaa jonkinlaisen mahdollisen ratkaisuvaihtoehdon tai vastauksen suuruusluokan työskentelee yhteisen tavoitteen suuntaisesti. Luvut ja laskutoimitukset 101

103 osaa peruslaskutoimitukset kokonaisluvuilla allekkain algoritmina ja laskimella sekä yksinkertaisia laskutoimituksia päässälaskuna osaa supistaa ja laventaa murtolukuja tuntee prosentin käsitteen osaa laskea joitain aikalaskuja. Geometria osaa luokitella säännöllisiä monikulmioita osaa laskea säännöllisten kuvioiden piirin ja pinta-alan ohjatusti osaa peilata suoran tai pisteen suhteen Todennäköisyys ja tilastot: osaa etsiä tietoja taulukoista ja diagrammeista KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Ajattelun taidot ja menetelmät huomaa eri tapauksien yhtäläisyyksiä ja säännönmukaisuuksia osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja päätellä onko saatu tulos mahdollinen. Luvut ja laskutoimitukset osaa suorittaa laskutoimituksia kirjallisesti ja laskimella osaa tärkeimmät jaollisuussäännöt osaa esittää desimaalilukuja murtolukuina osaa laskea yksinkertaisia prosenttilaskuja osaa pyöristää vastauksen ja antaa sen järkevässä muodossa osaa laskea aikalaskuja. Funktiot osaa esittää lukuparin koordinaatistossa. Geometria tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet osaa käyttää harppia ja geokolmiota geometrisissa piirrostehtävissä osaa laskea tasokuvioiden piirin ja pinta-alan osaa peilauksia. Todennäköisyys ja tilastot osaa etsiä tietoja taulukoista ja diagrammeista ymmärtää todennäköisyyden käsitteen. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 3 KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät Loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä 102

104 matematiikan historiaa. Luvut ja laskutoimitukset Peruslaskutoimitusten varmentaminen luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut vastaluku, itseisarvo, käänteisluku kertominen ja jakaminen murtoluvuilla pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö potenssi, eksponenttina luonnollinen luku lausekkeiden sieventäminen. Funktiot Yksinkertaisten funktioiden tulkitsemista ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon. Geometria Kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä yhtenevyys käsitteenä yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa kulmien välisiä yhteyksiä mittayksiköiden muunnokset geometrista konstruointia. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Ajattelun taidot ja menetelmät osaa vertailla, mitata ja järjestää ohjauksessa osaa selittää loogista ajatteluaan tehtävää tehdessään työskentelee yhteisten tavoitteiden suuntaisesti. Luvut ja laskutoimitukset tuntee lukujoukkojen luokitteluperiaatteita selviää peruslaskutoimituksista itsenäisesti ja ilmoittaa tuloksen järkevästi löytää luvulle vastaluvun ja käänteisluvun saadessaan ohjausta osaa kertoa ja jakaa murtoluvun luonnollisella luvulla. Geometria osaa mitata geokolmiolla tunnistaa yhtenevät kuviot tuntee ja osaa nimetä kulmia osaa laskea kolmion ja suorakulmion pinta-alan tunnistaa symmetrian ja osaa peilata kuvion. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Ajattelun taidot ja menetelmät osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tutkia tuloksen oikeellisuuden osaa ajatella loogisesti käyttäen mm. luokittelua, vertailua, mittaamista, järjestämistä. Luvut ja laskutoimitukset osaa luokitella luvut luonnollisiin lukuihin, kokonaislukuihin, rationaalilukuihin ja 103

105 reaalilukuihin laskee peruslaskutoimitukset varmasti tuntee käsitteet vastaluku, käänteisluku, itseisarvo hallitsee murtolukujen supistamisen ja laventamisen ja murtolukujen kerto- ja jakolaskun osaa käyttää laskinta ja pyöristää tuloksen järkevästi osaa laskea yksinkertaisia potenssilaskuja. Geometria osaa tehdä yksinkertaisia geometrisia konstruointeja osaa suorittaa kuvion kierron ja siirron tasossa soveltaa kulmien välisiä yhteyksiä laskutehtävissä löytää yhteneviä ja symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa hallitsee mittayksiköiden muunnoksia. VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 3 KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät Tietojen luokittelu ja järjestäminen ongelmatehtävissä kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä matematiikan historiaa. Luvut ja laskutoimitukset Suhde ja verrannollisuus prosenttilaskut juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella tuloksen pyöristäminen tiettyyn tarkkuuteen. Algebra Potenssilauseke ja sen sieventäminen polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku muuttujakäsite, lausekkeen arvon laskeminen verranto ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen. Geometria Yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä kappaleiden nimeäminen ja luokittelu kappaleen pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Ajattelun taidot ja menetelmät osaa luokitella, järjestää ja vertailla tehtävässä annettua tietoa osaa ratkaista yksinkertaisen kombinatorisen ongelman itsenäisesti. Luvut ja laskutoimitukset osaa muodostaa ja laskea verrantoja ohjatusti tuntee prosenttikäsitteen ja osaa laskea perusprosenttilaskuja. Algebra 104

106 osaa sieventää ja laskea yksinkertaisia potenssi- ja polynomilausekkeita ohjatusti. Geometria tuntee joitakin ympyrään liittyviä käsitteitä osaa laskea ympyrän pinta-alan ja kehän pituuden ohjeita saatuaan osaa nimetä ja luokitella kappaleet. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Ajattelun taidot ja menetelmät osaa tehdä systemaattisesti luettelon kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen huomaa eri tapauksien säännönmukaisuudet ja etsii riippuvuuksia vertailemalla, rakentamalla, mittaamalla ja mallintamalla. Luvut ja laskutoimitukset osaa korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku, ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä osaa ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta osaa käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämään liittyvien ongelmien ratkaisemisessa osaa pyöristää tulokset tiettyyn tarkkuuteen. Algebra osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön osaa muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä osaa sieventää ja laskea polynomilausekkeita osaa laskea lausekkeen arvon osaa potenssien laskutoimitukset. Geometria löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa osaa ympyrään liittyviä peruskäsitteitä osaa nimetä kappaleet ja laskea niiden pinta-aloja ja tilavuuksia. VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 4 KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät Loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yrityserehdys -menetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus 105

107 ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä. Algebra Lauseke ja sen sieventäminen yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti lukujonojen tutkimista ja muodostamista. Funktiot Riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujan avulla funktion käsite funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen lineaarinen funktio suoraan ja kääntäen verrannollisuus. Geometria Pythagoraan lause trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion osien ratkaiseminen kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä kappaleen pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. Todennäköisyys ja tilastot Frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite diagrammien tulkinta tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisesti. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Ajattelun taidot ja menetelmät huomaa eri tapauksien säännönmukaisuuksia osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja ratkaista sen ohjatusti osaa päätellä yksinkertaisten väitöslauseiden totuusarvon. Luvut ja laskutoimitukset selviää peruslaskutoimituksista itsenäisesti tuntee jaollisuussääntöjä kykenee ratkaisemaan prosenttilaskun perustehtäviä osaa arvioida saamansa tuloksen järkevyyttä. Algebra osaa ratkaista yksinkertaisen ensimmäisen asteen yhtälön osaa ohjauksen avulla muodostaa sanallisesta tehtävästä yhtälön tai yhtälöparin ja ratkaista sen osaa käyttää potensseja, kun eksponenttina on positiivinen kokonaisluku osaa sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita ohjatusti. Funktiot 106

108 osaa merkitä lukuparin koordinaatistoon osaa laatia taulukon lukupareista ohjatusti osaa ratkaista yhtälöparin graafisesti ohjausta saadessaan. Geometria tunnistaa geometrisia kuvioita ja kappaleita osaa laskea joidenkin kappaleiden piirin, pinta-alan ja tilavuuden tunnistaa yhdenmuotoiset ja yhtenevät kuviot tunnistaa ja osaa nimetä erilaisia kulmia osaa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa ohjeita saatuaan osaa tehdä erilaisia mittauksia. Todennäköisyys ja tilastot osaa lukea ja laatia yksinkertaisia kuvaajia osaa laskea keskiarvon. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita potenssien laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan 107

109 osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. Työtavat Tavoitteisiin pyritään monipuolisilla työtavoilla esim. opettajajohtoinen työskentely, pari- tai ryhmätyöskentely. Opettaja valitsee kuhunkin tilanteeseen sopivimman työtavan oppilailta tulevan palautteen mukaan. Opettajien yhteistyö opetussuunnitelman soveltamisessa käytäntöön on tiivistä. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaat ryhmitellään oppimisedellytysten mukaisiin joustaviin ryhmiin. Hitaammin edistyvien ryhmässä käytetään runsaammin aikaa perusoppiaineksen omaksumiseen ja nopeammin edistyvien ryhmissä soveltaviin ja syventäviin tehtäviin. Arviointi Arvioinnissa noudatetaan Tampereen kaupungin opetussuunnitelmassa määriteltyjä arviointikriteerejä arvosanoille 5 (välttävä) ja 8 (hyvä). Oppilaan tietoja ja taitoja arvioitaessa otetaan huomioon kaikille yhteisten kokeitten tulos ja oppilaan työskentelyn taso. Arvioinnin suorittaa oma opettaja keskustelemalla perusteista muiden matematiikan opettajien kanssa eli arviointia suoritettaessa pidämme tärkeänä opettajien yhteistyötä. 108

110 7.8.1 Biologia VUOSILUOKAT 7 9 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Viestintä ja mediataito TAVOITTEET oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa lähdekritiikki viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta TAVOITTEET oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisen hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja 109

111 ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. Turvallisuus ja liikenne TAVOITTEET oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi. KESKEISET SISÄLLÖT Onnettomuuksilta ja päihteiltä suojautuminen omassa elinympäristössä. Ihminen ja teknologia TAVOITTEET oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin. KESKEISET SISÄLLÖT Bioteknologiaan liittyvät eettiset ja moraaliset kysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa. KESKEISET SISÄLLÖT Luonto ja ekosysteemit Kasvi- ja eläinlajien luokitteleminen ja tunnistaminen vesiekosysteemin ominaispiirteet luonnon monimuotoisuus. Elämä ja evoluutio Solun rakenne ja toiminta eliökunnan järjestelmä. Yhteinen ympäristö Ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA 110

112 osaa ohjattuna jonkin verran käyttää mikroskooppia tunnistaa joitakin kasvi- ja eläinlajeja ja osaa kertoa jotakin niiden elinympäristöstä tuntee jonkin verran solun rakennetta tunnistaa joitakin eliökunnan pääryhmiä osoittaa ainakin ajoittain kiinnostusta käsiteltäviin aiheisiin. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Biologian tutkimustaidot osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan. Luonto ja ekosysteemit osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi- ja eläinlajeja nimetä ja kuvata järvityyppejä tehdä pienimuotoisia vesiekosysteemiin liittyviä tutkimuksia. Elämä ja evoluutio osaa kuvata pääpiirteet solun rakenteesta jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien kasvattamisesta tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet. KESKEISET SISÄLLÖT Luonto ja ekosysteemit Kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen sekä ohjattu kasvien kerääminen ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, metsäekosysteemin ominaispiirteet sekä yhden ekosysteemin omakohtainen tutkiminen metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen luonnon monimuotoisuus. Elämä ja evoluutio Kasvisolun rakenne ja toiminta. 111

113 Yhteinen ympäristö Ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA osaa ohjattuna jonkin verran käyttää mikroskooppia osaa ainakin jonkin verran toimia maastossa annettujen ohjeiden mukaisesti tunnistaa joitakin kasvi-, eläin- ja sienilajeja osaa nimetä joitakin metsän ekosysteemiin kuuluvia osia tuntee jonkin verran kasvisolun rakennetta osaa antaa käytännön esimerkin ravintoketjusta osoittaa ainakin ajoittain kiinnostusta käsiteltäviin aiheisiin. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Biologian tutkimustaidot osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsätyyppejä tehdä pienimuotoisia metsä- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio osaa kuvata pääpiirteet kasvisolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten ja sienten lisääntymistä. Yhteinen ympäristö osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristönsuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristön tilasta kertoa esimerkein kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1,5 TAVOITTEET oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä 112

114 kuvaamaan elämän perusilmiöitä tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä. KESKEISET SISÄLLÖT Elämä ja evoluutio Solun rakenne ja toiminta eliökunnan synty ja kehitys ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset. Ihminen Ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA osaa ohjattuna jonkin verran käyttää mikroskooppia tuntee jonkin verran solun rakennetta osaa nimetä ihmisen tärkeimpiä elimiä ja tuntee joidenkin elinten tehtäviä tuntee jonkin verran sukupuolielinten rakennetta ja toimintaa tietää jotakin periytymisestä osoittaa ainakin ajoittain kiinnostusta käsiteltäviin aiheisiin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen osaa 113

115 kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Aihekokonaisuudet Suhde eheyttämiseen ja aihekokonaisuuksiin on määritelty valtakunnallisessa ja Tampereen kaupungin opetussuunnitelmassa. Työtavat Kaarilan koulun ympäristö tarjoaa monipuolisen resurssin biologian opiskeluun. Koulun läheisyydestä löytyy kuivaa kangasmetsää, lehtoa, ojitettua rämettä, järven- ja puronrantaa sekä rakennettuun ympäristöön liittyen monipuolisia kulttuuriympäristöjä. Koulun ohi kulkee Tohlopin luontopolku. Lähiympäristöön tehdään retkiä, joilla tutustutaan erilaisiin elinympäristöihin ja eliöihin omissa elinympäristöissään. Retkillä harjoitellaan myös systemaattisten havaintojen tekemistä ja tehdään mm. puustoon liittyviä mittauksia sekä tutkitaan maaperää. Biologian tunneilla tutkitaan näytteiden avulla eliöiden rakennetta (esim. kalan preparointi) ja harjoitellaan mikroskooppien käyttöä. Ihmisen rakenteeseen ja fysiologiaan tutustutaan konkreettisesti erilaisten kokeiden ja mittausten kautta. Lajintuntemuksen yhteydessä harjoitellaan tunnistusoppaiden käyttöä. Oppilaat keräävät kasveja ja kokoavat keräämistään näytteistä kasvion. Opettajajohtoisen opetuksen lisäksi tehdään erilaisia yksilö-, pari- ja ryhmätöitä. Lähteinä käytetään pääasiassa kirjoja ja internetissä tai CD-romeilla olevaa materiaalia. Osa oppilaista käyttää töidensä viimeistelyssä apuna tietokonetta. Usein oppilastöihin liittyy oman tuotoksen esittely luokan muille oppilaille. Biologian opiskeluun liittyy myös vierailuja museoihin tai kulloinkin tarjolla oleviin näyttelyihin Maantieto VUOSILUOKAT

116 Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys TAVOITTEET oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä oppii näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus kansainvälisyys eri elämänalueilla. Viestintä- ja mediataito TAVOITTEET oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedon hankinnassa ja välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa 115

117 viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen lähdekritiikki viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys TAVOITTEET oppii kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT Osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta TAVOITTEET oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. Ihminen ja teknologia TAVOITTEET oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin KESKEISET SISÄLLÖT Tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET oppii 116

118 käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksia maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta maailmassa sekä tietämään syitä, jotka ohjaavat ihmisen toiminnan sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä. KESKEISET SISÄLLÖT Maa ihmisen kotiplaneetta Maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottaminen sekä maailman alueellinen jäsentäminen maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat Aasia, Afrikka, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Eurooppa: kahden tai useamman maanosan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertaileminen. Yhteinen ympäristö Ympäristö- ja kehityskysymykset maailmanlaajuisesti sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA osaa ohjatusti tulkita karttoja ja diagrammeja osaa nimetä joitakin paikkoja maailmankartalta osaa jonkin verran kuvailla, miten maapallon eri osat poikkeavat toisistaan luonnonolojen suhteen osoittaa ainakin ajoittain kiinnostusta käsiteltäviin aiheisiin. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Maantieteelliset taidot osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Yhteinen ympäristö osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset kehitysongelmat, kuten aavikoituminen, väestönkasvu sekä köyhyys ja nälkäongelma. 117

119 VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia Euroopassa ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen Euroopan maisemissa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Euroopassa sekä tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toiminnan sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä. KESKEISET SISÄLLÖT Maa ihmisen kotiplaneetta Maapallon sisäisten ja ulkoisten tapahtumien vaikutukset Euroopassa. Eurooppa Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus. Yhteinen ympäristö Euroopan ympäristö- ja kehityskysymykset sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA osaa ohjatusti tulkita erilaisia karttoja ja diagrammeja osaa nimetä muutamia valtioita Euroopan kartalta osaa jonkin verran kuvailla Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa osaa nimetä ainakin jonkin ihmisen toiminnasta johtuvan ympäristöongelman osoittaa ainakin ajoittain kiinnostusta käsiteltäviin aiheisiin. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Maantieteelliset taidot osaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen osaa soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin. Euroopan jäsentäminen osaa 118

120 kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa maailman muiden alueiden kanssa. Yhteinen ympäristö osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat Euroopan keskeiset ympäristö- ja kehitysongelmat. VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1,5 TAVOITTEET oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa sekä tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toiminnan sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin, maahanmuuttajiin sekä vieraisiin maihin ja niiden kansoihin tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Maa ihmisen kotiplaneetta Maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat. Suomi maailmassa Suomen karttakuva ja maisema luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit vaikuttamismahdollisuudet oman elinympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä Suomi osana maailmaa oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö. Yhteinen ympäristö Ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen Itämeren alueen ympäristökysymykset ihminen luonnonvarojen kuluttajana. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA osaa ainakin jonkin verran tulkita karttoja ja diagrammeja 119

121 osaa nimetä muutamia Suomen kaupunkeja ja vesistöjä osaa kertoa jotakin Suomen luonnonmaisemien muotoutumisesta tunnistaa oman kulttuurin piirteitä ja tietää jotakin Suomen väestöstä ja sen vähemmistökulttuureista osaa nimetä ainakin jonkin ihmisen toiminnasta johtuvan ympäristöongelman osoittaa ainakin ajoittain kiinnostusta käsiteltäviin aiheisiin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen osaa selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma 120

122 kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista. Aihekokonaisuudet Suhde eheyttämiseen ja aihekokonaisuuksiin on määritelty valtakunnallisessa ja Tampereen kaupungin opetussuunnitelmassa. Työtavat Kaarilan koulun ympäristö tarjoaa monipuolisen resurssin Suomen maantiedon opiskeluun. Koulun läheisyydessä sijaitsevat mm. Epilän- ja Pispalanharju, Vaakkolampi, Tohloppi, Tohlopin luontopolku, sekä erilaisia ja eri-ikäisiä asuinalueita, rautatie, moottoritie, maakaasuvoimala, teollisuusalueita, Lielahden ostoskeskus ja Raholan jätevedenpuhdistamo. Koko Suomen mittakaavassa kulttuurisesti merkittävä kohde on Pispala. Lähiympäristöön tehdään retkiä ja oppilaille tuttuja esimerkkejä hyödynnetään muutenkin opetuksessa. Lähiympäristöä tutkitaan myös maastokartoilta. Maantiedon tunneilla tutkitaan, tulkitaan ja laaditaan diagrammeja sekä harjoitellaan kartaston käyttöä. Kuva-analyysiä opetellaan valokuvien ja diakuvien avulla. Opiskeltavia asioita ja ilmiöitä pyritään sitomaan ajankohtaisiin valtakunnallisissa ja paikallisissa medioissa esiintyviin uutisiin. Opettajajohtoisen opetuksen lisäksi tehdään erilaisia yksilö-, pari- ja ryhmätöitä, mm. aluetutkimuksia. Lähteinä käytetään karttoja, tilastoja, kirjoja, matkaesitteitä sekä internetissä olevaa materiaalia. Suuri osa oppilaista käyttää töidensä viimeistelyssä apuna tietokonetta, mm. tekstinkäsittelyyn, kuvanlukemiseen ja diagrammien laatimiseen. Usein oppilastöihin liittyy oman tuotoksen esittely luokan muille oppilaille. Maantieteen opiskeluun liittyy myös vierailuja museoihin tai kulloinkin tarjolla oleviin näyttelyihin. 121

123 7.9 Fysiikka ja kemia Fysiikka VUOSILUOKAT 7 9 Fysiikkaa opetetaan yhtenäisenä opetussuunnitelmallisena kokonaisuutena viidenneltä luokalta lähtien. Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä yksilönä ja yhteisön jäsenenä oikeudenmukaiseksi, toiset huomioon ottavaksi sekä oikeudet ja velvollisuudet tiedostavaksi ihmiseksi. Fysiikan opetus ohjaa oppilasta luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Fysiikan opiskelu lisää oppilaan valmiuksia ja motivaatiota tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa sekä toimia ihmisten ja hyvinvoinnin puolesta. Tarkoituksena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Turvallisuus ja liikenne 122

124 Fysiikan opiskelu auttaa oppilasta tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi. Lisäksi oppilas saa valmiuksia toimia vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä. Ihminen ja teknologia Fysiikan opetuksen tarkoituksena on auttaa oppilasta ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Opetus tarjoaa perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin sekä kriittisyyteen. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET oppii työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttäen käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syyseuraussuhteita arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta. KESKEISET SISÄLLÖT Värähdys- ja aaltoliike Erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt, aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait äänen ja valon merkitys ja sovellukset optisten laitteiden toimintaperiaatteita. Luonnon rakenteet Luonnon rakenteet ja mittasuhteet. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA pyrkii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen tekee muistiinpanoja, töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytysten mukaisesti osallistuu kokeisiin. Värähdys- ja aaltoliike tunnistaa joitakin värähdys- ja aaltoliikkeen perusilmiöitä ja ominaisuuksia tietää ääneen ja valoon liittyviä sovellutuksia. Luonnon rakenteet hahmottaa rakenneosien mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin. 123

125 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Luonnon tutkimisen taidot osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Värähdys- ja aaltoliike tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Luonnon rakenteet hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä, muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily. VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1,5 TAVOITTEET oppii työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syyseuraussuhteita. 124

126 KESKEISET SISÄLLÖT Liike ja voima Vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho. Lämpö Kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona. Luonnon rakenteet Rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA pyrkii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen tekee muistiinpanoja, töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytysten mukaisesti osallistuu kokeisiin. Liike ja voima osaa käyttää joitakin liikeilmiöitä kuvaavia suureita, esim. matka, aika, nopeus, kiihtyvyys, voima tietää yksinkertaisia koneita tunnistaa liikenteen turvallisuusriskejä. Lämpö tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä tietää joitakin lämpöopin perusilmiöitä, esim. lämpölaajenemisen. Luonnon rakenteet osaa selittää energian säilymisen periaatetta yksinkertaisen esimerkin avulla. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Luonnon tutkimisen taidot osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Liike ja voima osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima 125

127 osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Lämpö tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Luonnon rakenteet osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä, muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET oppii työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemisestä ja ongelmien hahmottamisesta havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syyseuraussuhteita. KESKEISET SISÄLLÖT Sähkö Kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat 126

128 tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona. Luonnon rakenteet Rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA pyrkii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen tekee muistiinpanoja, töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytysten mukaisesti osallistuu kokeisiin. Sähkö osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteita tietää joitakin sähköön liittyviä perussuureita tuntee sähköä hyödyntäviä yksinkertaisia sovelluksia, esim. hehkulamppu tunnistaa erilaisia tapoja tuottaa sähköenergiaa. Luonnon rakenteet tuntee säteilyn vaikutuksia ja tapoja suojautua säteilyltä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Liike ja voima osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike 127

129 tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Luonnon rakenteet tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. 128

130 Työtavat - opettajajohtoinen työskentely - yksilötyöskentely - parityönä tehtävät oppilastyöt - ryhmätyöt - opettajan tekemät demonstraatiot - keskustelut Lisäksi opettajat pyrkivät järjestämään opintokäyntejä esim. lähiseudun yrityksiin. Mahdollisuuksien mukaan käytetään kokeellista lähestymistapaa uuden asian oppimisessa. ta kannustetaan omatoimiseen havaintojen tekoon sekä luokassa että luokan ulkopuolella arkielämän eri tilanteissa. Arviointi Arvioinnissa noudatetaan Tampereen kaupungin opetussuunnitelmassa määriteltyjä arviointikriteerejä arvosanoille 5 (välttävä) ja 8 (hyvä) Kemia VUOSILUOKAT 7 9 Kemiaa opetetaan yhtenäisenä opetussuunnitelmallisena kokonaisuutena viidenneltä luokalta lähtien. Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun. 129

131 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kokeellinen työskentelytapa tarjoaa oppilaalle jatkuvasti mahdollisuuksia toimia yhteisön jäsenenä, arvioida toimintansa eettisyyttä ja kehittää itseään oppijana. Toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä sekä erilaiset yhteistoimintatavat painottuvat. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Energian tuotantoon ja tuotteiden elinkaareen perehdyttäessä oppilas oppii muodostamaan oman mielipiteensä erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen. Kestävän kehityksen periaatteita opiskeltaessa oppilas tiedostaa oman toimintansa vaikuttavuuden. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kemian opiskelu lisää oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Kemian opetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä aineen rakennetta kuvaavia käsitteitä ja malleja kuvailemaan ja mallintamaan yksinkertaisia palamisreaktioita reaktioyhtälöiden avulla soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa. KESKEISET SISÄLLÖT Ilma ja vesi Ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä palamistuotteiden ominaisuudet. Raaka-aineet ja tuotteet Alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuksien vertailu reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA pyrkii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen tekee muistiinpanoja, töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytystensä mukaisesti osallistuu kokeisiin. Ilma ja vesi 130

132 osaa mainita joitakin ilmakehästä löytyviä aineita osaa tutkia ph-paperin avulla, onko aine hapan vai emäksinen tietää, että palamiseen tarvitaan happea, ja osaa jonkin tavan sammuttaa palon. Raaka-aineet ja tuotteet tietää alkuaineiden kemiallisia merkkejä tietää tapoja erottaa aineita toisistaan ja osaa suorittaa erottamisen ohjatusti. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön. VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1,5 TAVOITTEET oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. 131

133 KESKEISET SISÄLLÖT Raaka-aineet ja tuotteet Alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen. Elollinen luonto ja yhteiskunta Hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina fotosynteesi ja palaminen, energialähteet pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA pyrkii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen. tekee muistiinpanoja, töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytystensä mukaisesti osallistuu kokeisiin. Raaka-aineet ja tuotteet tietää aineen koostuvan atomeista osaa erottaa toisistaan alkuaineen kemiallisen merkin ja yhdisteen kemiallisen kaavan. Elollinen luonto ja yhteiskunta tietää joitakin polttoaineena käytettäviä orgaanisia yhdisteitä osaa mainita energiantuotantoon liittyviä ympäristöriskejä osaa kertoa jotain orgaanisten yhdisteiden esiintymisestä ja ominaisuuksista. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku ja kasvihuoneilmiö tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle tuntee teollisuuden eri aloja, kuten puunjalostusteollisuus, sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja tehdä valintoja kuluttujana. 132

134 VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikka, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT Ilma ja vesi Epämetallien ja metallien palamistuotteet palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä happamuus ja emäksisyys, neutralointi sekä suolanmuodostus reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen. Raaka-aineet ja tuotteet Tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA pyrkii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen tekee muistiinpanoja, töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytystensä mukaisesti osallistuu kokeisiin. Ilma ja vesi osaa kertoa jotain luonnon happamoitumisen syistä, ilmenemisestä tai estämisestä. Raaka-aineet ja tuotteet osaa mainita joitakin metalleja ja metalleille ominaisia piirteitä tietää tapoja suojata metallia korroosiolta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen 133

135 tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä Työtavat - opettajajohtoinen työskentely - yksilötyöskentely - parityönä tehtävät oppilastyöt - ryhmätyöt - opettajan tekemät demonstraatiot - keskustelut Lisäksi opettajat pyrkivät järjestämään opintokäyntejä esim. lähiseudun yrityksiin. Mahdollisuuksien mukaan käytetään kokeellista lähestymistapaa uuden asian oppimisessa. ta kannustetaan omatoimiseen havaintojen tekoon sekä luokassa että luokan ulkopuolella arkielämän eri tilanteissa. Arviointi Arvioinnissa noudatetaan Tampereen kaupungin opetussuunnitelmassa määriteltyjä arviointikriteerejä arvosanoille 5 (välttävä) ja 8 (hyvä). 134

136 7.10 Terveystieto VUOSILUOKAT 7 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1 4 osana ympäristö- ja luonnontietooppiaineryhmää, vuosiluokilla 5 6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa ja itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7 9. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa. Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arviointikriteerit tulee suhteuttaa koulun tuntijaon mukaisesti. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys oppii tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteisössä. Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys oppii osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössään ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti 135

137 toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta oppii havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristö hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. Turvallisuus ja liikenne oppii edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti. Ihminen, teknologia ja tulevaisuus oppii käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin. TAVOITTEET oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja. KESKEISET SISÄLLÖT Kasvu ja kehitys Psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus. Terveys arkielämän tilanteissa Ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen seksuaaliterveys: ihmissuhteet ja seksuaalisuus ja niihin liittyvät arvot ja normit tupakka ja alkoholi. Voimavarat ja selviytymisen taidot Terveys, työ ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot. 136

138 KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Kasvu ja kehitys tietää joitakin hyvinvoinnin perusteita ja ymmärtää yleisimpien vuorovaikutustaitojen ja ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia. Terveys arkielämän valintatilanteissa tunnistaa joitakin seksuaaliterveyden perusteita sekä kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä. Voimavarat ja selviytymisen taidot osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Kasvu ja kehitys osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa tietää seksuaaliterveyden perusteita tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta osaa kuvata tupakan ja alkoholin terveysriskejä, ja hänellä on keinoja välttää niiden käyttöä. Voimavarat ja selviytymisen taidot osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla. VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys oppii osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössään ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia. 137

139 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta oppii havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristö hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämän, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. Turvallisuus ja liikenne oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä Ihminen, teknologia ja tulevaisuus oppii käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin. TAVOITTEET oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä. KESKEISET SISÄLLÖT Kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys: terveys omasta terveydestä huolehtiminen. Terveys arkielämän tilanteissa Alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalikäyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat, erityisruokavaliot ja syömishäiriöt. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Lasten ja nuorten oikeuksia ja toiminnan rajoituksia koskeva lainsäädäntö. Voimavarat ja selviytymisen taidot Terveys, työ ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen. 138

140 KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Kasvu ja kehitys osaa kuvata joitakin arkielämän terveyttä edistäviä valintoja. Terveys arkielämän valintatilanteissa osaa tai haluaa vain harvoin pohtia tai perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä sekä päihde- ja vaikuteaineiden käyttöä ja käytön seurauksia osaa nimetä joitakin liikenneturvallisuuden pääperiaatteita. Voimavarat ja selviytymisen taidot osaa käyttää joitakin terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä, ja hänellä on puutteita kyvyssä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri osaa nimetä joitakin lasten ja nuorten oikeuksia ja velvollisuuksia. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Kasvu ja kehitys tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään. Terveys arkielämän valintatilanteissa tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteet ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä 139

141 tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys oppii osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla yhteisten asioiden hoitoon ja ottamaan niistä vastuuta omassa kouluyhteisössään ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta oppii havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristö hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja. Turvallisuus ja liikenne oppii edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti. Ihminen ja teknologia oppii käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään teknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. TAVOITTEET oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta 140

142 käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi. KESKEISET SISÄLLÖT Kasvu ja kehitys Ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito fyysinen kasvu ja kehitys: ravitsemus ja terveyttä edistävä liikunta psyykkinen kasvu ja kehitys: mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino. Terveys arkielämän tilanteissa Tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen ja itsehoito. Voimavarat ja selviytymisen taidot Terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Kansantaudit ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Kasvu ja kehitys tietää joitakin hyvinvoinnin perusteita ymmärtää yleisimpien vuorovaikutustaitojen ja ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia osaa kuvata joitakin arkielämän terveyttä edistäviä valintoja tiedostaa muutamia arkielämän terveyteen vaikuttavia seikkoja. Terveys arkielämän valintatilanteissa tunnistaa joitakin seksuaaliterveyden perusteita sekä kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä osaa tai haluaa vain harvoin pohtia tai perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä sekä päihde- ja vaikuteaineiden käyttöä ja käytön seurauksia osaa nimetä joitakin liikenneturvallisuuden pääperiaatteita sekä lasten ja nuorten oikeuksia ja velvollisuuksia. Voimavarat ja selviytymisen taidot osaa nimetä muutamia tunteita ja kuvata joitakin niiden syitä osaa käyttää joitakin terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä, ja hänellä on puutteita kyvyssä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri osaa nimetä muutamia tavallisimpia sairauksia sekä niiden ehkäisyä ja hoitoa ymmärtää perusterveyspalveluiden olemassaolon ja niiden tarkoituksenmukaisen käytön. 141

143 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. 142

144 Sisältö ja työtavat Kaarilan koulussa terveystieto on oppilaslähtöinen, terveyteen liittyvän tiedon arkielämässä ilmenevien tapahtumaketjujen syitä ja seurauksia tarkasteleva ja pohtiva oppiaine. Terveystapojen ja tottumusten omaksumiseen tiedon lisäksi vaikuttavat merkittävästi terveyttä ja omaa hyvinvointia koskevat arvot ja asenteet. Jos ne ovat myönteiset, syntyy motivaatio lisätiedon hankkimiseen ja hyödyntämiseen omassa terveyskäyttäytymisessä. Keskeisinä työtapoina terveystiedossa ovat erilaiset vuorovaikutteiset menetelmät, joissa oppilailla on mahdollisuus pohtia, vertailla ja keskustella omaan elämäänsä liittyvistä havainnoista sekä kehityksestään suhteessa vertaisryhmäänsä. Keskusteluissa oppilaan on tärkeää kuulla ja arvioida muiden oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten mielipiteitä sekä esimerkiksi tiedotusvälineistä välittyviä kannanottoja. Myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri lisää rohkeutta osallistua keskusteluun ja sitä kautta vahvistaa itsetuntoa. Kaarilan koulun terveystiedon opetuksen avainsanoja ovat arkielämän tietoja ja taitoja, yksilöllisen kehityksen ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen, keskustelu ja vuorovaikutuksellisuus sekä oman elämän hallinta muuttuvassa yhteiskunnassa. 143

145 7.11 Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksen tavoitteena on perehdyttää omaan uskontoon perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen tutustuttaa muihin uskontoihin auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta Evankelisluterilainen uskonto Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Evankelisluterilainen uskonto oppiaineena toimii laaja-alaisena eheyttäjänä. Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ovat evankelisluterilaisen uskonnon opetussuunnitelman keskeisiä aihekokonaisuuksia kokonaisuudessaan. Muiden aihekokonaisuuksien osalta evankelisluterilainen uskonto tukee ja ottaa huomioon useita keskeisiä aihekokonaisuuksien sisältöjä ja tavoitteita. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet on tarkemmin otettu huomioon vuosiluokkien opetussuunnitelmissa. VUOSILUOKAT 6 9 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6 9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. 144

146 VUOSILUOKKA: 6 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet, vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. TAVOITTEET perehtyy kristinuskoon, luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan. KESKEISET SISÄLLÖT Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta Elämän merkitys ja rajallisuus kristillisen etiikan peruspainotukset, Jeesuksen vuorisaarna ja vertaukset kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen uskon ja tiedon suhde. Suomalainen katsomusperinne Yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus uskonnonvapaus luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan 145

147 tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia oppilaalla on valmiuksia keskustella olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. VUOSILUOKKA 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys TAVOITTEET ymmärtää kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisöille tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. KESKEISET SISÄLLÖT Muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys. TAVOITTEET tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. KESKEISET SISÄLLÖT Maailmanuskonnot Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. VUOSILUOKKA 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 146

148 TAVOITTEET oppii oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. KESKEISET SISÄLLÖT Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuuri. TAVOITTEET tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ymmärtää uskonnon ja siihen liittyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyy kristinuskoon sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. KESKEISET SISÄLLÖT Kirkko Keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. VUOSILUOKKA 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Viestintä ja mediataito 147

149 TAVOITTEET oppii suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä. KESKEISET SISÄLLÖT Viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys KESKEISET SISÄLLÖT Muutosten ja epävarmuuden sekä ristiriitojen kohtaaminen ja käsittely osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta KESKEISET SISÄLLÖT Ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa. TAVOITTEET perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. KESKEISET SISÄLLÖT Raamattu Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö Raamatun kulttuurivaikutuksia Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä uskon ja tiedon suhde. Ihminen eettisenä olentona Eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana kristillisen etiikan peruspainotukset, kuten profeettojen julistus sekä Jeesuksen vuorisaarna ja vertaukset. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet tuntee Suomen evankelisluterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen 148

150 ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. ymmärtää uskontoa ilmiönä ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. osaa käyttää uskonnollista tietoa tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. Kaarilan koulun vuosiluokilla 7-9 noudatetaan valtakunnallista / Tampereen kaupungin opetussuunnitelmaa tavoitteissa, keskeisissä sisällöissä ja arviointikriteereissä. Suhde eheyttämiseen ja aihekokonaisuuksiin on määritelty valtakunnallisessa ja Tampereen kaupungin opetussuunnitelmassa. Tavanomaisten opettajajohtoisten tai oppilaskeskeisten työtapojen lisäksi käytetään seuraavia työtapoja: 7. lk: - kulttuurivierailut 8. lk: - koulupapin rippikouluesittelyt - eri kirkkokuntavierailut 9. lk: - uskonnollisten kysymysten ja uutisoinnin seuranta viestintävälineistä - etiikan keskustelupiirit Toteutetaan resurssien mukaan vähintään yksi projekti opetusryhmää kohti vuosiluokilla 7-9: esim. draama, pienoismalli, video, DVD yhteistyössä koulun sisäisten tai ulkopuolisten sidosryhmien kanssa Ortodoksinen uskonto Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään 149

151 uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ortodoksinen uskonto oppiaineena toimii laaja-alaisena eheyttäjänä. Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ovat ortodoksisen uskonnon opetussuunnitelman keskeisiä aihekokonaisuuksia kokonaisuudessaan. Muiden aihekokonaisuuksien osalta ortodoksinen uskonto tukee ja ottaa huomioon useita keskeisiä aihekokonaisuuksien sisältöjä ja tavoitteita. VUOSILUOKAT 6 9 Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6 9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. VUOSILUOKKA: 6 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana perehtyy ortodoksiseen kirkkoon perehtyy ortodoksiseen elämään. KESKEISET SISÄLLÖT Raamattu Raamatun synty ja sisältö. Kirkkohistoria Kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat. Maailmanuskonnot Uskonnollisen elämän pääpiirteet uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön. Liturgiikka ja uskonoppi Jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia. 150

152 Etiikka Ortodoksinen ihmiskäsitys. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA tuntee jossakin määrin Raamattua ja kirkon liturgista elämää saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen on muodostanut itselleen yleiskuvan oman kirkon opista tuntee kirkon sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja niiden merkityksen tuntee Raamatun sisäisen rakenteen ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä sekä tunnistaa Raamatun kirjojen liturgisen merkityksen tuntee Tampereen seurakuntaa ja sen toimintaa. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. KESKEISET SISÄLLÖT Raamattu Raamattu pyhänä kirjana. Kirkkohistoria kirkkokunnat sekä ekumenia Suomen ortodoksisen kirkon historiaa. Maailmanuskonnot Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja perususkomukset. Liturgiikka ja uskonoppi Sakramentit. Etiikka Eettisten normien tunnistaminen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA tuntee jossakin määrin suuria maailmauskontoja saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 151

153 ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle tunnistaa keskeiset maailmanuskonnot ottaa huomioon eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä. VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan ja uskonkäsitykseen tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan. KESKEISET SISÄLLÖT Raamattu Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit. Kirkkohistoria Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne. Maailmanuskonnot Uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin. Liturgiikka ja uskonoppi Kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki. Etiikka Eettisten periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA tuntee joiltakin osin Suomen ortodoksisen kirkon vaiheita saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA tietää kristillisen kirjon synnyn ja leviämisen sekä sen jakautumisen syyt osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa tuntee ortodoksisia kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa tuntee Tampereen seurakuntaa ja sen toimintaa. VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan ja uskonkäsitykseen tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä 152

154 perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. KESKEISET SISÄLLÖT Raamattu Apostolien teot. Kirkkohistoria Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys. Maailmanuskonnot Keskeisten maailmanuskontoja uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yhteisöön ja kulttuuriin. Liturgiikka ja uskonoppi Uskonopin keskeiset kohdat. Etiikka Vuorisaarnan etiikka. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA tuntee joiltakin osin kirkon eettistä opetusta ja kykenee soveltamaan sitä jossakin määrin omaan elämäänsä saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä. tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön tuntee Raamatun sisäisen rakenteen ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen ymmärtää Raamatun osana kirkon Traditiota tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgisen käyttöyhteyden. osaa käyttää uskonnollista tietoa tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen tuntee oman seurakunnan toimintaa tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa. tuntee maailmanuskontoja ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle 153

155 tunnistaa suuret maailmanuskonnot osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä Muut uskonnot Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. Muiden uskontojen opetuksesta annetaan opetussuunnitelmien perusteet erillisillä päätöksillä. 154

156 7.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasaarvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Elämänkatsomustieto oppiaineena toimii laaja-alaisena eheyttäjänä. Se kattaa kokonaan seuraavat aihekokonaisuudet: Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Muista aihekokonaisuuksista se kattaa seuraavat osat: Viestintä ja mediataito Median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa. Median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen. Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu. Sananvapaus. Verkkoetiikka. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta. Demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa. Osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Turvallisuus ja liikenne Onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä. Koulun terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja. Väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa. Ihminen ja teknologia Tietotekniikan ja tietoverkon käyttö. Teknologiaan liittyvät eettiset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset. Tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. KESKEISET SISÄLLÖT Sisällöistä muodostetaan kokonaisuuksia, jotka sisältävät aineksia alla olevista aihepiireistä. Sisällöt voivat vaihdella vuosittain mm. opetusryhmän koostumuksen mukaan (esim. vuorokurssiperiaate). Myös aihekokonaisuudet otetaan huomioon vuosittaisia sisältöjä laadittaessa. 155

157 VUOSILUOKAT 6 9 Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan. VUOSILUOKKA: 6 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa perehtyä syvemmin ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja. KESKEISET SISÄLLÖT Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1 5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteettistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta. Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta Demokratia kestävä kehitys. Katsomusten maailma Katsomusten historiaa, katsomusvapaus alustavasti maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus luonnollinen ja yliluonnollinen uskonto ja uskonnottomuus. Kulttuuri Kulttuuri ja luonto suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus. Etiikka ja hyvä elämä Monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä alustavasti. Tulevaisuus Maailmanperintö. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet suoriutuu hyväksytysti ainakin yhdestä kirjallisesta tehtävästä. 156

158 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu ymmärtää katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti tunnistaa keskeisiä maailmankatsomuksia ja kulttuureita ja osaa nimetä niiden olennaisia piirteitä osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta ymmärtää sekulaarisen ja uskonnollisen katsomuksen eron osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, maailmanperintö, vähemmistöt, suvaitsevaisuus ). Yhteisö ja ihmisoikeudet tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita ja ymmärtää niiden merkityksen. Ihminen ja maailma on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita ja osaa toimia luontoa kunnioittaen. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa omaksua ja sisäistää suvaitsevaisuuden, maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, pohtia ja perustella omia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja niiden taustoja. KESKEISET SISÄLLÖT Katsomusten maailma Maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus syventäen oma elämänkatsomus. Kulttuuri Käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen suvaitsevaisuus. Etiikka ja hyvä elämä Nuoren moraalinen kasvu monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä syventäen. Tulevaisuus Luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi. 157

159 KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet suoriutuu hyväksytysti ainakin yhdestä kirjallisesta tehtävästä. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu tunnistaa eettisiä periaatteita pyrkii eettiseen pohdintaan. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti pohtii ja pyrkii perustelemaan omaa elämänkatsomustaan tunnistaa erilaisia maailmankatsomuksia ja tietää maailmankuvan syntymiseen vaikuttavia tekijöitä tunnistaa erilaisia käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta. Yhteisö ja ihmisoikeudet ymmärtää suvaitsevaisen suhtautumisen merkityksen erilaisissa ihmissuhteissa pyrkii suhtautumaan suvaitsevaisesti toisiin ihmisiin ja erilaisiin ihmisryhmiin osaa pohtia monikulttuurisuutta ja siihen liittyviä ilmiöitä eettiseltä pohjalta. Ihminen ja maailma osaa pohtia omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen tietää kestävän kehityksen periaatteita pyrkii pohtimaan perustellusti tekojensa ja toimintansa seurauksia pyrkii löytämään toiminnalleen ratkaisuja, jotka tukevat kestävää kehitystä. VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 1 TAVOITTEET Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa omaksua ja sisäistää suvaitsevaisuuden, maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, pohtia ja perustella omia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä. 158

160 KESKEISET SISÄLLÖT Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta Yhteiskuntateorian perusteet. Katsomusten maailma Uskonto ja uskonnottomuus. Kulttuuri Kulttuurin tutkimus kulttuuri ja yhteisö suvaitsevaisuus. Etiikka ja hyvä elämä Etiikan pääsuuntauksia ja peruskysymyksiä monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet suoriutuu hyväksytysti ainakin yhdestä kirjallisesta tehtävästä. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu tunnistaa joitakin etiikan pääsuuntia ja pohtii eettisiä peruskysymyksiä pyrkien perustelemaan vastauksiaan. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti tunnistaa kulttuuriin ja kulttuurin tutkimukseen liittyviä käsitteitä tuntee erilaisia riittejä ja myyttejä sekä ymmärtää niiden merkityksen kulttuurissa ymmärtää kulttuurin merkityksen erilaisille yhteisöille tuntee erilaisten uskontojen keskeiset piirteet tunnistaa uskontojen ja uskonnottomuuden vaikutuksia kulttuureissa. Yhteisö ja ihmisoikeudet tunnistaa ja hallitsee yhteiskuntateorian perusteita hahmottaa yksilön merkityksen osana toimivaa yhteiskuntaa pyrkii suvaitsevaisuuteen ja arvostamaan eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Ihminen ja maailma tunnistaa yhteiskunnallisten ratkaisujen vaikutuksia. VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa 159

161 omaksua ja sisäistää suvaitsevaisuuden, maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, pohtia ja perustella omia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä. KESKEISET SISÄLLÖT Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta Politiikka, toimiminen kansalaisena kestävä kehitys. Katsomusten maailma Tieto ja tutkimus. Kulttuuri Suvaitsevaisuus. Etiikka ja hyvä elämä Ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet suoriutuu hyväksytysti ainakin yhdestä kirjallisesta tehtävästä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita 160

162 tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia. Aihekokonaisuudet Suhde eheyttämiseen ja aihekokonaisuuksiin on määritelty valtakunnallisessa ja Tampereen kaupungin opetussuunnitelmassa. Työtavat Elämänkatsomustiedon tunneilla keskustelu ja väittely ovat keskeisiä työtapoja. Oppilaiden oma maailma: henkilöhistoria, ihmissuhteet, elämänkokemukset, harrastukset, kulttuuri sekä vapaaaikaan ja kouluun liittyvät arkielämän tapahtumat toimivat usein keskustelujen pohjana. Oppilaiden arkikokemuksia pyritään tarkastelemaan kriittisesti ja käsitteellistämään, jotta oppilaat tulisivat tietoiseksi omasta maailmankuvastaan ja siihen liittyvistä asenteista ja käyttäytymisestä. Ajankohtaisia tunteita kuohuttavia tai eettisiä kysymyksiä herättäviä uutistapahtumia pyritään analysoimaan oppitunneilla tilanteen mukaan. Mielipiteiden esittäminen ja niiden perustelu kuuluu oleellisena osana elämänkatsomustiedon opiskeluun. Opettajajohtoisen opetuksen lisäksi tehdään erilaisia yksilö-, pari- ja ryhmätöitä. Lähteinä käytetään pääasiassa kirjoja ja internetissä olevaa materiaalia. Usein oppilastöihin liittyy oman tuotoksen esittely luokan muille oppilaille. Elämänkatsomustiedon opiskeluun liittyy myös vierailuja museoihin tai kulloinkin tarjolla oleviin näyttelyihin Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. VUOSILUOKAT 7 9 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. 161

163 VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Historiassa oppilas oppii erilaisten työtapojen avulla oppimaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana. saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle. saa valmiuksia ja harjaantuu muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen (mediakriittisyys ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistaminen viestinnässä). TAVOITTEET oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin. KESKEISET SISÄLLÖT Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate Elämää 1800-luvun Suomessa 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa. Teollinen vallankumous Teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään kaupungistuminen teollistuvan Tampereen kehitys. Murrosten aika Suomessa Sääty-yhteiskunnan mureneminen Suomen venäläistäminen ja sen vastustus. Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset Suomen itsenäistyminen ja sisällissota Tampere sisällissodassa. Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan saakka (teema jatkuu 8. luokalla) a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri b) tasa-arvoisuuden kehitys c) kulttuurin kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA osallistuu opetukseen ja saavuttaa joitakin opetussuunnitelman tiedollisia ja taidollisia tavoitteita osaa hankkia ja käyttää historiallista tietoa tiedonhaun välineenä. 162

164 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Tiedon hankkiminen menneisyydestä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. osaa käyttää historiallista tietoa pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota. VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Historiassa oppilas oppii erilaisten työtapojen avulla oppimaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana. saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle. saa valmiuksia ja harjaantuu muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen (mediakriittisyys ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistaminen viestinnässä). TAVOITTEET oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. KESKEISET SISÄLLÖT Laman ja totalitarismin aika Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan elämää demokratioissa ja diktatuureissa Suomi maailmansotien välillä. Toisen maailmansodan aika Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen. Suomi 1950-luvulta nykypäivään Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen. Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun Kylmä sota maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat. Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön 163

165 tiedonvälityksen kehitys. Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan ensimmäisestä maailmansodasta nykyaikaan saakka (teema jatkuu 7. luokalta) a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri b) tasa-arvoisuuden kehitys c) kulttuurin kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA osallistuu opetukseen ja saavuttaa joitakin opetussuunnitelman tiedollisia ja taidollisia tavoitteita osaa hankkia ja käyttää historiallista tietoa tiedonhaun välineenä sekä yhdistää hankkimansa tiedon yhtenäiseksi esitykseksi. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. VUOSILUOKAT: 7-8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 KESKEISET SISÄLLÖT: noudatetaan valtakunnallista / Tampereen kaupungin opetussuunnitelmaa. ARVIOINTI: noudatetaan valtakunnallisia / Tampereen kaupungin arviointikriteerejä arvosanoille 5 ja 8. TYÖTAVAT: opettajajohtoisen opetuksen lisäksi käytetään monipuolisia oppilaslähtöisiä työtapoja, kuten esitelmiä, ryhmä- ja paritöitä. Opiskeluun voidaan integroida myös tietotekniikkaa. Vierailuja tehdään eri kohteisiin mahdollisuuksien mukaan. Oppilaat tekevät 9. luokan syysliikuntapäivänä kotiseuturetken, jolla tutustutaan Pispalan ja Pyynikin paikallishistoriaan. Koulun ulkopuolisia sidosryhmiä pyritään hyödyntämään. 164

166 165

167 7.14 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta VUOSILUOKAT 7 9 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Yhteiskuntaopissa oppilas oppii toimimaan yhteisön jäsenenä ja osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja vastuullisesti yhteisten asioiden hoitoon. ymmärtää yrittäjyyden merkityksen sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. saa valmiuksia toimia monikulttuurisissa ja erilaisissa yhteisöissä ja pystyy arvostamaan ihmisoikeuksia. oppii ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan tulevaisuuden taloudellista yhteisöä sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 3 TAVOITTEET saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana oppii tuntemaan julkisia palveluja saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään oppii tuntemaan Tampereen päätöksentekoon liittyviä asioita kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset. KESKEISET SISÄLLÖT Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö yhteisön jäsenenä Perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan (Tampere) jäsenenä, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa. 166

168 Yksilön hyvinvointi Hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi. Vaikuttaminen ja päätöksenteko Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa demokratia, vaalit ja äänestäminen politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella (Tampere), valtakunnallisella ja EU:n tasolla media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kansalaisen turvallisuus Oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu liikenneturvallisuus turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus. Taloudenpito Yksityisen taloudenpidon periaatteet työnteko ja yrittäjyys. Kansantalous Yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys. Talouspolitiikka Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin julkinen talous ja verotus. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA osallistuu opetukseen ja saavuttaa joitakin opetussuunnitelman tiedollisia ja taidollisia tavoitteita oppii tuntemaan elämäänsä vaikuttavia taloudellisia ja päätöksentekoon liittyviä asioita sekä tuntemaan julkisia palveluja. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 3 167

169 KESKEISET SISÄLLÖT: noudatetaan valtakunnallista / Tampereen kaupungin opetussuunnitelmaa. ARVIOINTI: noudatetaan valtakunnallisia / Tampereen kaupungin arviointikriteerejä arvosanoille 5 ja 8. TYÖTAVAT: opettajajohtoisen opetuksen lisäksi käytetään monipuolisia oppilaslähtöisiä työtapoja, kuten esitelmiä sekä ryhmä- ja paritöitä, osin ATK:ta hyväksi käyttäen. Vaalivuosina pyrimme tekemään vaalitutkielman. Koulun ulkopuolisia sidosryhmiä pyritään hyödyntämään. Mahdollisuuksien mukaan tehdään vierailuja eri kohteisiin. Vuosittaisena tavoitteena on vierailu eduskuntaan. 168

170 7.15 Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia. VUOSILUOKAT luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä. VUOSILUOKKA: 5 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvamista korostetaan ottamalla toiset huomioon ryhmässä, ohjataan pitkäjänteisten yhteismusisointitaitojen kehittymiseen. Kulttuuri-identiteettiä ja kansainvälisyyttä korostetaan opettamalla tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriperintöä Viestintätaitoja harjoitellaan kuuntelemalla musiikkia tai osallistumalla itse musisointiin. Mediataitoja opiskellaan hankkimalla, vertailemalla ja valikoimalla tietoa median eri lähteistä opetellaan mediakriittisyyttä. TAVOITTEET ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla toimien musisoivan ryhmän jäsenenä oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia musiikin lajeja sekä kulttuureja ja aikakausia oppii ymmärtämään musiikin elementtien rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin, muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin. 169

171 KESKEISET SISÄLLÖT Monipuolisia äänenkäytön ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia laulamisen iloa kokien eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja/tai moniäänistä lauluohjelmistoa, osa ohjelmistosta ulkoa yhteismusisoinnin syventävää harjoittelua ja tutustumista bändisoittimiin mahdollisuuksien mukaan musiikkiin eläytymistä liikkeen avulla omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia ja liikettä käyttäen monenlaista ikäkauteen sopivaa aktiivista ja kriittistä kuuntelua ja tietoa eri aikakausilta ja musiikin eri lajeista ja kulttuureista musiikin peruskäsitteiden ymmärtäminen oman musiikin tuottamisen kautta. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetut tavoitteet. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA pystyy laulamaan melodian ja rytmin lähes oikein hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon hallitsee opetetut oppisisällöt hyvin ja osaa käyttää oppimaansa musisoidessa. VUOSILUOKKA: 6 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvamista korostetaan ottamalla toiset huomioon ryhmässä, ohjataan pitkäjänteisten yhteismusisointitaitojen kehittymiseen. Kulttuuri-identiteettiä ja kansainvälisyyttä korostetaan opettamalla tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriperintöä. Viestintätaitoja harjoitellaan kuuntelemalla musiikkia tai osallistumalla itse musisointiin. Mediataitoja opiskellaan hankkimalla, vertailemalla ja valikoimalla tietoa median eri lähteistä opetellaan mediakriittisyyttä. Teknologia otetaan huomioon tutustumalla musiikkivälineiden ja laitteiden toimintaperiaatteisiin ja käyttöön mahdollisuuksien mukaan. TAVOITTEET ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla toimien musisoivan ryhmän jäsenenä oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia musiikin lajeja sekä kulttuureja ja aikakausia oppii ymmärtämään musiikin elementtien rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin, muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin. KESKEISET SISÄLLÖT Monipuolisia äänenkäytön ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia laulamisen iloa kokien 170

172 eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja/tai moniäänistä lauluohjelmistoa, osa ohjelmistosta ulkoa monipuolista yhteismusisointia myös erikokoisissa ryhmissä tutustumista mahdollisuuksien mukaan musiikkiteknologiaan, esim. äänentoistolaiteisiin ja tietoteknisiin laitteisiin ja ohjelmiin musiikkiin eläytymistä liikkeen avulla omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen monenlaista ikäkauteen sopivaa aktiivista ja kriittistä kuuntelua ja tietoa eri aikakausilta ja musiikin eri lajeista ja kulttuureista musiikin peruskäsitteiden ymmärtäminen oman musiikin tuottamisen kautta. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetut tavoitteet KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA pystyy laulamaan tai soittamaan mukana yhteismusisoinnissa halliten jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan hallitsee opetetut oppisisällöt hyvin ja osaa käyttää oppimaansa musisoidessa. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvamista korostetaan ottamalla toiset huomioon ryhmässä sekä ohjaamalla pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen musiikilliseen itsensä kehittämiseen. Kulttuuri-identiteettiä ja kansainvälisyyttä korostetaan painottamalla monikulttuurisuutta. Viestintätaitoja harjoitellaan kuuntelemalla musiikkia tai osallistumalla itse musisointiin. Mediataitoja opiskellaan hankkimalla, vertailemalla ja valikoimalla tietoa median eri lähteistä opetellaan mediakriittisyyttä. Teknologia otetaan huomioon harjoittelemalla musiikkivälineiden ja laitteiden sekä tietotekniikan käyttöä mahdollisuuksien mukaan. TAVOITTEET ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla toimien musisoivan ryhmän jäsenenä oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan esimerkkejä erilaisista musiikin lajeista sekä kulttuureista ja aikakausista oppii ymmärtämään musiikin elementtien rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin, muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin. KESKEISET SISÄLLÖT Monipuolisia äänenkäytön harjoituksia laulamisen iloa kokien monipuolista yksi- ja/tai moniäänistä lauluohjelmistoa musiikin eri lajit ja kulttuurit huomioon ottaen, osa ohjelmistosta ulkoa 171

173 yhteismusisoinnin syventävää harjoittelua erityisesti bändisoittimilla unohtamatta muita luokassa olevia soittimia monipuolista yhteismusisointia myös erikokoisissa ryhmissä eläytymistä musiikin eri lajeihin ja kulttuureihin liikkeen avulla omien musiikillisten ideoiden kokeilua, esim. säveltämistä, sovittamista, improvisointia ja/tai projektien tekemistä ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen monenlaista ikäkauteen sopivaa aktiivista ja kriittistä kuuntelua ja tietoa eri aikakausilta ja musiikin eri lajeista ja kulttuureista musiikin peruskäsitteiden ymmärtäminen oman musiikin tuottamisen kautta. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetut tavoitteet PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. 7. Luokka Laajuus: 1 vkt Tavoitteet: Myönteisen asenteen syntyminen musiikkiin. Musiikillisen yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen kehittäminen. Kulttuurintuntemuksen edistäminen. Työtavat: Laulu- ja soittoharjoitukset, yhteismusisointi, musiikin kuuntelu, vihko muistiinpanot/monisteet, ryhmätyöt. Oppikirja on opetuksen runkona. Keskeiset sisällöt: - Ääni ja äänen ominaisuudet - Ihmisääni, laulaminen ja äänenkäyttö, kuorolaulu - Tietoa meluun ja kuuloon liittyvistä asioista - Lauletaan yhteislauluja - Kuunnellaan sinfoniaa ja tutustutaan sinfoniaorkesterin soittimistoon - Katsaus suomalaiseen kansanmusiikkiin - Tutustuminen bändisoittimiin ( kitara, basso, rummut, koskettimet, perkussiot) 172

174 - Harjoitellaan bändisoiton alkeita - "Laulu kiertää maailmaa" -teema: tutustutaan ainakin Latinalais- Amerikkalaiseen musiikkiin ( Son, Samba, Calypso) - Bluesin alkeet - Laulaminen ja musisointi ( myös oppilaiden toivelauluja pyritään huomioimaan) - Laulukoe syksyllä ja kirjallinen koe syksyllä ja keväällä. Vapaaehtoinen soittonäyte keväällä. Arviointi: Tuntiaktiivisuus, laulukoe ( kokeessa huomioidaan esim. äänenmurros), kirjalliset kokeet, vihkotyöskentely, harrastuneisuus, osaamisen lähtötaso, kehittyminen suhteessa lähtötasoon, asenne annettuihin tehtäviin. Arvioinnissa voidaan painottaan oppilaan parasta osaamisen aluetta. 173

175 7.16 Kuvataide Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kuvataide tukee oppilaan kokonaisvaltaista ihmisenä kasvamista ja elämän hallinnan kehittymistä. Yksilöllisyys, terve itsetunto ja yhteisöllisyyden kehittäminen kuuluvat luontevasti kuvataiteen tavoitteisiin ja sisältöihin. Taidekasvatus tukee ihmisen psyykkistä ja sosiaalista kasvua, auttaa esteettisten kokemusten tunnistamista ja havainnointia sekä tunteiden käsittelemistä. Kuvataiteessa tärkeää on pitkäjänteinen ja tavoitteellinen itsensä kehittäminen. Ryhmätyöt edistävät kuvataiteessa toisten huomioon ottamista sekä velvollisuuksia, oikeuksia ja vastuita ryhmässä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kuvataide auttaa oman henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön tuntemisessa ja suomalaisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin löytämisessä sekä avaa näkökulmia eri kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Kuvataiteen oppisisältöihin kuuluvat mm. taidehistoria, eri kulttuurien taide, muotoilu ja tavarakulttuuri. Taidekasvatus tukee monikulttuurista koulua. Viestintä ja mediataito Kuvallinen viestintä ja mediataito ovat yksi kuvataiteen osa-alue, joka kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Kuvataide kehittää oppilaan kykyä hankkia, vertailla, tulkita ja valikoida tietoa monipuolisesti, vastuullisesti ja kriittisesti. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kuvataide tukee oppilasta kehittymään omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Kuvataiteelliseen työskentelyyn sisältyy tarkoituksenmukaisuus, yritteliäisyys, aloitteellisuus, innovatiivisuus ja pitkäjänteisyys. Kuvataiteen keinoin oppilas voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä pyrkiä vaikuttamaan ja ottamaan kantaa omassa koulussa ja elinympäristössä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 174

176 Ympäristökasvatus on kuvataiteen yksi osa-alue. Kuvataiteessa on tärkeä oppia näkemään ja havainnoimaan. Lisäksi opitaan huomaamaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Estetiikka ja arkkitehtuurin tuntemus auttavat ympäristön havainnoimisessa. Muotoiluun tutustuminen lisää ymmärrystä tuotteen elinkaaresta. Kuvataiteessa otetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta kiinnittämällä huomiota materiaalin käyttöön sekä kierrätykseen. Turvallisuus ja liikenne Kuvataiteen työskentelyn päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä, ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Toiminta erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa kuuluu kuvataiteeseen. Työskentelyssä pyritään turvalliseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttäytymiseen sekä työvälineiden ja materiaalien valintaan. Ihminen ja teknologia Kuvataideopetuksessa käsitellään ihmisen ja teknologian suhdetta. Kuvataiteessa hyödynnetään ja opetellaan käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja. Kuvataideopetuksessa voidaan tutustua teoksiin, joissa taiteilijat kommentoivat tulevaisuuden yhteiskuntaa ja teknologiaa: arkkitehtien ja taiteilijoiden utopiat sekä teollisen muotoilun visiot. Teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari ovat osa kuvataiteen sisältöä. VUOSILUOKAT 5 9 Kuvataiteen opetuksessa 5 9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista. VUOSILUOKKA: 5 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET oppii 175

177 tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä ja kuvallisia ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista. Media ja kuvaviestintä Kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta kuvakerronnan muotoja: kuvituksen ja sarjakuvan erityispiirteitä elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA pyrkii viidennen vuosiluokan tavoitteiden saavuttamiseen mutta pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista osoittaa vain paikoin kiinnostusta kuvataiteen opiskeluun ja kykenee pääsääntöisesti sitoutumaan sovittuun aikatauluun saa valmiiksi lukuvuoden aikana ainakin yhden työn. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita osaa tarkastella taiteen ja viestinnän kuvia osaa suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheita osaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta 176

178 osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä ja rakennetta osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä. VUOSILUOKKA: 6 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1 TAVOITTEET oppii tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista ja sisällöllistä tulkintaa taidekritiikkiä. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista, suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua. Media ja kuvaviestintä Kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta kuvakerronnan muotoja: kuvituksen ja sarjakuvan erityispiirteitä elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia. 177

179 KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA pyrkii kuudennen vuosiluokan tavoitteiden saavuttamiseen mutta pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista osoittaa vain paikoin kiinnostusta kuvataiteen opiskeluun ja kykenee pääsääntöisesti sitoutumaan sovittuun aikatauluun saa valmiiksi lukuvuoden aikana ainakin yhden työn. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita osaa valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheita ja soveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä osaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä ja rakennetta osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa pystyy tehtävän mukaiseen sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET oppii tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. 178

180 KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista, suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua. Media ja kuvaviestintä Kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA pyrkii seitsemännen vuosiluokan tavoitteiden saavuttamiseen, mutta pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista osoittaa vain paikoin kiinnostusta kuvataiteen opiskeluun ja kykenee pääsääntöisesti sitoutumaan sovittuun aikatauluun saa valmiiksi lukuvuoden aikana ainakin yhden työn. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia 179

181 tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä. vuosiluokka: 7 vuosiviikkotuntia: 2 Kaarilan koulun kuvataiteen opetussuunnitelma noudattaa kaikilta osin kaupunkikohtaista opetussuunnitelmaa. Opetuksessa käytetään hyväksi Kaarilan koulun monipuolista luonnon- ja rakennettua ympäristöä TYÖMENETELMÄT Kuvataiteelle on ominaista aineen sisäinen integraatio ja vaihtelevat työmenetelmät sekä yksilöllinen ja yhteisöllinen tilannesidonnainen opiskelu. KÄSSÄÄ JA KUVISTA -painotus vuosiluokat 8 ja 9 vuosiviikkotuntia 2 ja 1 Tavoitteet ja periaatteet Kässää ja kuvista luokan opetuksen tavoitteena on kehittää ja syventää oppilaan kuvallista ajattelua ja ilmaisua, sekä esteettistä ja eettistä elämänasennetta. Opetus on yhteistä teoriaopetusta ja yksilöllistä ohjausta töiden tekemisessä. Taiteellinen työskentely opettaa. Se kasvattaa tervettä itsetuntoa ja mahdollistaa välittömät onnistumisen elämykset. Luonto ja yhteiskunta toimivat lähtökohtana monimuotoiselle taiteelliselle toiminnalle. Opetus painottuu ympäristöestetiikkaan, arkkitehtuuriin ja muotoiluun. 180

182 KESKEISET SISÄLLÖT KUVAILMAISU JA KUVALLINEN AJATTELU syvennetään aiemmin opittuja kuvallisen ilmaisun perustietoja ja taitoja: piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide sommittelu: pinta, muoto, väri, tila, tasapaino, jännite, rytmi, liike ja aika luodaan omakohtaista suhdetta kuvalliseen maailmaan ja nähtävään ympäristöön kuvataiteen tyylien ja kuvasymboliikan käyttäminen kuvailmaisussa omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutus ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoja, tyylipiirteitä ja perinteitä tarkoituksenmukaisten materiaalien avarakatseinen ja uusia näkökulmia etsivä käyttö, muotoiluprosessi tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiä edustajia MEDIA JA KUVAVIESTINTÄ valokuvaus sekä digitaalinen kuvankäsittely ja piirustusohjelmat kuvakerronnan muodot: kuvitus, sarjallisen kuvakerronnan erityispiirteet graafinen suunnittelu: kuva ja sana, typografian ja taiton perusteita, Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa ohjattuja näyttely- tai museovierailuja tai taiteilijan työhön tutustuminen kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä. ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 pyrkii vuosiluokan tavoitteiden saavuttamiseen(kriteerit arvosanalle 8), mutta pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. osoittaa vain paikoin kiinnostusta kuvataiteen opiskeluun ja hän kykenee pääsääntöisesti sitoutumaan sovittuun aikatauluun. saa valmiiksi lukuvuoden aikana ainakin yhden työn. ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu osaa ilmasta itseään kuvallisin keinoin ja kokeilla joskus omaperäisiä ratkaisuja tehtävissä 181

183 käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan selostaa kuvan tekemisen prosessin luonnoksista valmiisiin töihin. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia tuntee suunnittelu ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan Kuvaviestintä ja mediaosaaminen osaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysoida kuvakerronnan sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen osaa tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää taiteilijavierailuita tai näyttely- tai museokäyntejä. Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidot osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissaaan pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa työskentelee sujuvasti huolehtii työympäristönsä siisteydestä 7.17 Käsityö Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan 182

184 arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. ta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Käsityön alueella tulevat esiin teknologiset, taloudelliset, sosiologiset, kulttuuriset, historialliset, esteettiset, psykologiset ja eettiset elämän alueet. Osa opetussisällöistä on hyödyllistä ajoittaa koulukohtaisesti toisiaan eheyttäväksi esim. yhteistyöprojektein yli ainerajojen. On tärkeää, että oppilas sisäistää ja ymmärtää eri opetussisältöjen yhtymäkohdat ja osaa rakentaa omaa identiteettistä oppimishierarkiaansa eri oppiaineiden yhteisiä mahdollisuuksia hyödyntäen ja toisiinsa soveltaen. Ihmisenä kasvaminen Saavutettujen käsityötaitojen myötä oppilaan luovuus ja pitkäjänteisyys lisääntyvät ja itsetunto kehittyy. oppii vastuullisuutta ja yhteistoimintatapoja sekä arvostamaan ja arvioimaan omaa työtään ja muiden työtä. Käsityön tehtävät laaditaan niin, että jokainen oppilas pääsisi kokemaan onnistumisen elämyksiä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys tutustuu osin Suomen ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuureihin. Muista kulttuureista tulleiden tai Suomen vähemmistökulttuurien käsityönperinteeseen tutustumisen lähtökohtana ovat oppilaiden tuomat ideat ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Viestintä ja mediataito Oppilaan ilmaisu- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät, kun hän käsityöprosessin aikana hankkii tietoa, harjaantuu vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään sitä, esittää omia suunnitelmiaan ja työselityksiään eri raportointimenetelmin sekä saa ja antaa palautetta. Käsityötuote on ilmaisun väline ja siihen sisältyy symbolisia merkityksiä eli viestejä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys oppii tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa esim. vierailemalla paikkakunnan yrityksissä. Käsityön tekijän toimiessa itsenäisesti ja tavoitteellisesti omasta työstään vastuuta kantaen ja toimeen tarttuen hänen sisäinen yrittäjyytensä ja osallistuvuutensa kehittyvät. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta tutustuu ekologiseen kestävään kehitykseen aiheinaan tuotteen elinkaari, kierrätys, korjaus ja huoltaminen. Turvallisuus ja liikenne Työsuojelusäädösten, työvälineiden turvallisen käytön ja oppimisympäristöstä huolehtimisen avulla oppilas oppii huomioimaan turvallisuusnäkökohtia. Ihminen ja teknologia Käsityön tavoitteena on tutustuttaa oppilas perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan ja erilaisten laitteiden toimintaperiaatteisiin sekä ottaa kantaa teknologian kehittymisen ilmiöihin ja yhteiskunnallisiin seuraamuksiin. VUOSILUOKAT 5 9 Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5 9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, 183

185 työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Painotuksen valinnan toteuttaminen tulee kirjata koulun opetussuunnitelmaan. Perusopetusalueella varmistetaan ehjä käsityön koulupolku, jolla turvataan oppilaan taitojen kehittyminen vuosiluokilla 5 7. VUOSILUOKKA: 5 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET Vuosiluokkien 1 4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin. Lisäksi: oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä oppii etsimään ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja muiden kanssa osaa käyttää apunaan erilaisia tiedonlähteitä. KESKEISET SISÄLLÖT: Käsityön yleiset sisällöt Tuote- ja prosessi-ideointi muodot, sommittelu ja värit erilaiset työjärjestykset ja työohjeet materiaalitietous tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, mm. kuvataiteeseen ja biologiaan suunnitelmien ja tuotosten kuvausta ja raportointia oman työskentelyn ja sen tulosten arviointia sekä osallistumista töiden yhteiseen tarkasteluun. Teknisen työn sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa. Valmistaminen Teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstäminen teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö. Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Käsityö ilmaisun välineenä 184

186 tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin. Valmistaminen Tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö ja huolto tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden oikea valinta, yhdistäminen ja työstäminen perustekniikat: koneompelu, neulonta tai virkkaus, kudonta tai kirjonta. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA on harjoitellut perustekniikoita käsityössä on tutustunut esille tulleisiin työvälineisiin, materiaaleihin ja käsitteisiin oppilas tarvitsee usein ohjausta työturvallisuudessa sekä työympäristönsä järjestyksen ja työrauhan ylläpidossa. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Visuaalinen ja tekninen suunnittelu kykenee ohjatusti ideoimaan ja suunnittelemaan valmistusprosessia ja toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon laatu, tarkoituksenmukaisuus, muoto, sommittelu ja värit dokumentoi suunnitelman siten, että sitä voi käyttää työskentelyn tukena osaa käyttää mittaa ja ohjatusti mitoittaa työnsä. Valmistaminen työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä osaa valita ja käyttää työvälineitä ja koneita tarkoituksenmukaisesti opettajan ohjauksessa valitsee, yhdistää ja työstää oikein eri materiaaleja ja valmistustekniikoita osaa ohjatusti noudattaa työjärjestystä ottaa huomioon muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa ja toisten työskentelyä ja osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia osoittaa halunsa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein. VUOSILUOKKA: 6 VUOSIVIIKKOTUNTIA : 2 TAVOITTEET oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita ja ottamaan huomioon työskentelyssään myös taloudelliset arvot tutustuu suomalaiseen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamisen ja omaan suunnittelutyöhönsä oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja muiden kanssa osaa käyttää apunaan erilaisia tiedonlähteitä. 185

187 KESKEISET SISÄLLÖT Käsityön yleiset sisällöt Tuote- ja prosessi-ideointi tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta materiaali- ja kuluttajatietous käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, mm. historiaan ja matematiikkaan erilaisten suunnitelmien ja tuotosten dokumentointi oman työskentelyn ja sen tulosten arviointia sekä osallistuminen töiden yhteiseen tarkasteluun. Teknisen työn sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia luonnospiirustuksen mitoittaminen työskentelyä tukevaksi perehtyminen materiaalivalinnan merkityksen vaikutuksesta tuotteen kestävyyteen ja ympäristökuormitukseen. Valmistaminen Ohjatun ongelmaratkaisuopetuksen käyttö oppilaan oman suunnitelman luomiseen ja toteuttamiseen eri työvaiheiden prosessointi ja niiden mukaan työskentely laadukkaiden ja eri viimeistelytekniikoin toteutettujen tuotteiden valmistaminen kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys. Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esim. kaavoituksen perusteita tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin. Valmistaminen Tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö ja huolto tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti perustekniikat: koneompelu, neulonta tai virkkaus, kudonta tai kirjonta. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA on harjoitellut perustekniikoita käsityössä on tutustunut esille tulleisiin työvälineisiin, materiaaleihin ja käsitteisiin oppilas tarvitsee usein ohjausta työturvallisuudessa sekä työympäristönsä järjestyksen ja työrauhan ylläpidossa. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Visuaalinen ja tekninen suunnittelu 186

188 kykenee ideoimaan ja ohjatusti suunnittelemaan valmistusprosessia ja toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon esteettisyys, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa osaa mitata ja ohjatusti mitoittaa työnsä osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita ja osaa valita materiaaleja pyrkien esteettisyyteen, taloudellisuuteen, ekologisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen osaa noudattaa yksinkertaista työohjetta osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa käyttää työvälineitä ja koneita tarkoituksenmukaisesti osaa käyttää muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunata toimintaansa palautteen mukaisesti pyrkii arvioimaan ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 3 TAVOITTEET oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita ja huomioimaan työskentelyssään myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin osaa käyttää apunaan erilaisia tiedonlähteitä oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja. KESKEISET SISÄLLÖT Käsityön yleiset sisällöt Muodot, sommittelu ja värit 187

189 tuote- ja prosessi-ideointi tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista materiaali- ja kuluttajatietous erilaiset työjärjestykset ja työohjeet tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, mm. kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan erilaisten suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen toisten töiden yhteiseen tarkasteluun. Teknisen työn sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Tutustuminen tietotekniseen työnsuunnitteluun ja työpiirustuksen laatimiseen rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti. Valmistaminen Puun, muovin ja metallin koneellinen työstäminen teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstäminen hitsaustekniikoiden perusteita pienjännitteisten laitteiden suunnittelu, testaus ja kojerakentelu viimeistely monipuolista laiterakentelua. Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä sisustustekstiilien ja vaatteiden symbolinen merkitys eli viesti tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esim. kaavoituksen perusteita tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin. Valmistaminen Tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö ja huolto tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys perustekniikat: koneompelu, neulonta tai virkkaus, kudonta tai kirjonta. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA on tutustunut esille tulleisiin työvälineisiin, materiaaleihin ja käsitteisiin oppilas ilmentää tavoitteista toimintaa suoriutuakseen asettamistaan tai annetuista tehtävistä työskentelyprosessin tuloksena syntyy tuote tai abstraktio, josta voidaan havainnoida oppilaan oman suunnitelman tai annetun instruktion mukaisia piirteitä oppilas tarvitsee usein ohjausta työturvallisuudessa sekä työympäristönsä järjestyksen ja työrauhan ylläpidossa. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 188

190 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 3 Käsityön 3 vuosiviikkotuntia toteutuvat Kaarilan koulussa seuraavasti: Tekstiilityö 1,5 vuosiviikkotuntia Tekninen työ 1,5 vuosiviikkotuntia AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen tuetaan oppilaan persoonallisuuden kasvua kädentaitoa, tietoista havainnointia, suunnittelukykyä ja ongelmanratkaisutaitoa vaativilla tehtävillä kehitetään ajattelun taitoja ja luovuutta kädentaitoja vaativissa tehtävissä vahvistetaan oppilaan itsetuntoa käsityötaitoja kehittämällä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 189

191 opitaan tuntemaan, vertailemaan ja arvostamaan oman suomalaisen kulttuurin ja muiden koulussa esiintyvien kulttuurien käsityön omaleimaisuutta kehitetään valmiuksia kansainvälisyyteen ja erilaisten kulttuurien kohtaamiseen Viestintä- ja mediataito opitaan hyödyntämään monipuolisesti koulun ja lähiympäristön viestintä- ja mediatekniikkaa opitaan osallistumaan aktiivisesti mutta kriittisesti viestintä- ja mediatekniikan käyttöön opitaan hankkimaan, vertailemaan ja valikoimaan käsityöhön liittyvää tietoa Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys opitaan kantamaan vastuuta omasta työnteosta ja työympäristöstä pitkäjänteisesti opitaan tuomaan omaa käsityötaidon osaamista ympäröivään yhteisöön opitaan kiinnittämään huomiota käsityön taloudellisiin asioihin opitaan ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta opitaan tiedostamaan vastuu omasta elinympäristöstä ja sen hyvinvoinnista opitaan omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja käsityössä opitaan kiinnittämään huomiota arkipäivän elämän kulutuskäyttäytymiseen tutustutaan erilaisten materiaalien säästämiseen ja kierrättämisen perusteisiin Turvallisuus ja liikenne opitaan turvallisen työskentelyn perusteita erilaisissa työtiloissa opitaan turvallinen liikkuminen muistetaan hyvät tavat Ihminen ja teknologia opitaan ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnin kannalta opitaan tiedostamaan käsityön teknologian ja tietotekniikan kehitys opitaan tunnistamaan teknologian ja tietotekniikan mahdollisuudet ja uhat KESKEINEN SISÄLTÖ Tampereen kaupungin opetussuunnitelman perusteiden, 25 käsityö, mukaan. TYÖTAVAT: Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Tampereen kaupungin opetussuunnitelman mukaan Tarkennetaan vuosittain toimintasuunnitelmassa opitaan ymmärtämään tuotteen ja sen valmistusprosessin suunnittelun tärkeys opitaan havaitsemaan suunnittelun lähtökohdan ongelmakeskeisyys opitaan tyylitajua tuotteiden valmistamisen yhteydessä Valmistaminen Tampereen kaupungin opetussuunnitelman mukaan Tarkennetaan vuosittain toimintasuunnitelmassa 190

192 Työhön kasvaminen opitaan työskentelemään työyhteisössä ja arvostamaan työntekoa sekä esine- ja käsityökulttuuria opitaan, että työprosesseihin kuuluu oleellisena osana jatkuva oman toiminnan ja työn tulosten arviointi. ARVIOINTI Noudatetaan Tampereen kaupungin opetussuunnitelman mukaisia arviointikriteerejä. PÄÄTTÖARVIOINTI Noudatetaan Tampereen kaupungin opetussuunnitelman mukaisia arviointikriteerejä. KÄSITYÖ- JA KUVATAIDEPAINOTUS, KÄSITYÖ VUOSILUOKAT: 7-9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: vahvistetun tuntijaon mukaan TAVOITTEET Tampereen kaupungin käsityön opetussuunnitelman perusteet Antaa oppilaalle monipuolinen ja laaja-alainen käsitys käsityöllisestä prosessista. oppii suunnittelemaa, valmistamaan ja arvioimaan laadukkaista ja omaperäisiä käsityötuotteita ja -tuotoksia. Oppilaalla on mahdollisuus painottaa opinnoissaan käsityön ja kuvataiteen opiskeluun. Käsityön syventävä oppiaines antaa mahdollisuuden laajentaa käsityöprosessia, muodostamaan käsityksen perinnekäsityöstä ja soveltamaan tietoa nykypäivän tekniikoihin, työvälineisiin ja materiaaleihin, sekä analysoimaan omaa työskentelyään. KESKEINEN SISÄLTÖ Käsityö toteutetaan valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan pohjautuvana aihepiirityöskentelynä. Sekä tekstiili työssä, teknisissä työssä ja kuvataiteessa pyritään toteuttamaan yhteisiä teemoja sekä yhdessä, että erikseen. Koko käsityöprosessin visuaalisen ajattelutavan kehittäminen yhteistyössä kuvataiteen kanssa. Mahdollisuuksien mukaan integrointi muiden oppiaineiden kanssa. Mahdollinen yhteistyö muiden tahojen kanssa. ARVIOINTI Noudatetaan Tampereen kaupungin opetussuunnitelman mukaisia arviointikriteerejä 191

193 PÄÄTTÖARVIOINTI Noudatetaan Tampereen kaupungin opetussuunnitelman mukaisia arviointikriteerejä 192

194 7.18 Liikunta Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. VUOSILUOKAT 5 9 Vuosiluokkien 5 9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua. VUOSILUOKKA: 5 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, joukkueen jäsenenä toimiminen, oikeudenmukaisuus, fair play -henki, realistinen suhtautuminen itseensä liikkujana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Perinnelajit ja kansantanssit. Turvallisuus ja liikenne Liikkuminen liikuntapaikoille turvallisesti. Vastuu ympäristöstä Vastuu liikuntavälineistä ja liikuntapaikoista. TAVOITTEET kokee liikunnan ja oppimisen iloa kehittää motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä kehittää uimataitoaan 193

195 oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin oppii kantamaan vastuuta itsestä, toisista ja liikuntavarusteista. KESKEISET SISÄLLÖT Perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksut, hypyt ja heitot perusvoimistelua, voimistelua välineillä ja telineillä luovaa liikuntaa, tansseja eri palloilulajeja sisällä ja ulkona luontoliikuntaa, suunnistusta uintia talviliikuntaa, kuten hiihto, luistelu ja jääpelit kuntoharjoittelua ja lihashuoltoa. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA osallistuu tunnin kulkuun valikoivasti on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA suhtautuu myönteisesti koululiikuntaan hallitsee opetettuja perus- ja lajitaitoja noudattaa sääntöjä ja ohjeita kykenee itsenäiseen toimintaan kykenee työskentelemään ryhmässä toimii vastuuntuntoisesti. VUOSILUOKKA: 6 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, joukkueen jäsenenä toimiminen, oikeudenmukaisuus, fair play -henki, realistinen suhtautuminen itseensä liikkujana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Perinnelajit ja kansantanssit. Turvallisuus ja liikenne Liikkuminen liikuntapaikoille turvallisesti. Vastuu ympäristöstä Vastuu liikuntavälineistä ja liikuntapaikoista. TAVOITTEET kokee liikunnan ja oppimisen iloa kehittää motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä kehittää uimataitoaan oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin oppii kantamaan vastuuta itsestä, toisista ja liikuntavarusteista. KESKEISET SISÄLLÖT 194

196 Perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksut, hypyt ja heitot perusvoimistelua, voimistelua välineillä ja telineillä luovaa liikuntaa, tansseja eri palloilulajeja sisällä ja ulkona luontoliikuntaa, suunnistusta uintia talviliikuntaa, kuten hiihto, luistelu ja jääpelit kuntoharjoittelua ja lihashuoltoa. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA osallistuu tunnin kulkuun valikoivasti on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA suhtautuu myönteisesti koululiikuntaan hallitsee opetettuja perus- ja lajitaitoja noudattaa sääntöjä ja ohjeita kykenee itsenäiseen toimintaan kykenee työskentelemään ryhmässä toimii vastuuntuntoisesti. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, omien tunteiden hallinta, joukkueen jäsenenä toimiminen, oikeudenmukaisuus, fair play -henki, realistinen suhtautuminen itseensä liikkujana, liikunnallisen elämäntavan kehittäminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Perinnelajit ja kansantanssit. Turvallisuus ja liikenne Liikkuminen liikuntapaikoille turvallisesti, terveyden edistäminen liikunnan avulla. Vastuu ympäristöstä Vastuu liikuntavälineistä ja liikuntapaikoista. TAVOITTEET kokee liikunnan ja oppimisen iloa oppii liikunnan perus- ja lajitaitoja sekä tietoja oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan ja kehittämään omaa fyysistä kuntoaan oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja oppii kantamaan vastuuta itsestä, toisista ja liikuntavarusteista tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista. KESKEISET SISÄLLÖT 195

197 Perusliikuntaa ja yleisurheilua perusvoimistelua, voimistelua välineillä ja telineillä ilmaisuliikuntaa, tansseja palloilu- ja mailapelejä luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä uintitekniikoita ja kuntouintia, vesiliikuntaa talviurheilulajeja, kuten hiihto, luistelu ja jääpelit fyysisen kunnon harjoittelua, seurantaa ja lihashuoltoa liikuntatietoutta. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA osallistuu tunnin kulkuun valikoivasti oppilas on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA ymmärtää keskeiset liikunnan ja terveyden väliset yhteydet on aktiivinen, fyysinen rasitus vastaa hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan hallitsee opetettuja perus- ja lajitaitoja sekä tietoja toimii vastuuntuntoisesti kykenee sekä itsenäiseen että ryhmätyöskentelyyn suhtautuu myönteisesti koululiikuntaan. VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, omien tunteiden hallinta, joukkueen jäsenenä toimiminen, oikeudenmukaisuus, fair play -henki, realistinen suhtautuminen itseensä liikkujana, liikunnallisen elämäntavan kehittäminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Perinnelajit ja kansantanssit. Turvallisuus ja liikenne Liikkuminen liikuntapaikoille turvallisesti, terveyden edistäminen liikunnan avulla. Vastuu ympäristöstä Vastuu liikuntavälineistä ja liikuntapaikoista. TAVOITTEET kokee liikunnan ja oppimisen iloa oppii liikunnan perus- ja lajitaitoja sekä tietoja oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan ja kehittämään omaa fyysistä kuntoaan oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja oppii kantamaan vastuuta itsestä, toisista ja liikuntavarusteista tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista. KESKEISET SISÄLLÖT 196

198 Perusliikuntaa ja yleisurheilua perusvoimistelua, voimistelua välineillä ja telineillä ilmaisuliikuntaa, tansseja palloilu- ja mailapelejä luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä uintitekniikoita ja kuntouintia, vesiliikuntaa talviurheilulajeja, kuten hiihto, luistelu ja jääpelit fyysisen kunnon harjoittelua, seurantaa ja lihashuoltoa liikuntatietouden lisääminen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA osallistuu tunnin kulkuun valikoivasti oppilas on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA ymmärtää keskeiset liikunnan ja terveyden väliset yhteydet on aktiivinen, fyysinen rasitus vastaa hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan hallitsee opetettuja perus- ja lajitaitoja sekä tietoja toimii vastuuntuntoisesti kykenee sekä itsenäiseen että ryhmätyöskentelyyn suhtautuu myönteisesti koululiikuntaan. VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, omien tunteiden hallinta, joukkueen jäsenenä toimiminen, oikeudenmukaisuus, fair play -henki, realistinen suhtautuminen itseensä liikkujana, liikunnallisen elämäntavan kehittäminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Perinnelajit ja kansantanssit. Turvallisuus ja liikenne Liikkuminen liikuntapaikoille turvallisesti, terveyden edistäminen liikunnan avulla. Vastuu ympäristöstä Vastuu liikuntavälineistä ja liikuntapaikoista. TAVOITTEET kokee liikunnan ja oppimisen iloa oppii liikunnan perus- ja lajitaitoja sekä tietoja oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan ja kehittämään omaa fyysistä kuntoaan oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja oppii kantamaan vastuuta itsestä, toisista ja liikuntavarusteista tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista. KESKEISET SISÄLLÖT 197

199 Perusliikuntaa ja yleisurheilua perusvoimistelua, voimistelua välineillä ja telineillä ilmaisuliikuntaa, tansseja palloilu- ja mailapelejä luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä uintitekniikoita, kuntouintia ja hengenpelastusta, vesiliikuntaa talviurheilulajeja, kuten hiihto, luistelu ja jääpelit fyysisen kunnon harjoittelua, seurantaa ja lihashuoltoa tutustumista uusiin lajeihin liikuntatietouden lisääminen. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA osallistuu tunnin kulkuun valikoivasti oppilas on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista osaa luistella sujuvasti hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta. Lisätavoitteet: 7. luokka oppilas omaksuu opetuksessa käytettävien lajien avulla motorisia perustaitoja, kuten tasapaino-, liikkumis- ja käsittelytaitoja. oppilas saa tietoa ja kokemuksia terveyteen liittyvän kunnon ja suoritukseen liittyvän kunnon harjaannuttamisesta 8. luokka oppilas saa tietoa ja kokemuksia terveyteen liittyvän kunnon ja suoritukseen liittyvän kunnon harjaannuttamisesta 9. luokka 198

200 oppilas saa tietoa ja kokemuksia terveyteen liittyvän kunnon ja suoritukseen liittyvän kunnon harjaannuttamisesta oppilas oppii itse arvioimaan edistymistään liikuntatunneilla Työtavat Kaarilan koulun liikunnanopetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia sekä oppilas- että opettajajohtoisia opetusmenetelmiä kunkin opetettavan asian vaatimusten mukaan Kotitalous VUOSILUOKAT 7 9 Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Kotitalous, monitieteisenä oppiaineena, toimii laaja-alaisena eheyttäjänä. Kotitaloudessa aihekokonaisuuksien toteutumisen tavoitteet ovat seuraavat: Ihmisenä kasvaminen oppii työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa ja jakamaan tehtäviä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti löytämään uusia asioita itsestään ja elämisestä toisten kanssa toimiessaan yhdessä muiden kanssa ryhmässä ymmärtämään omien ruokavalintojensa merkityksen terveydelleen ja hyvinvoinnilleen luomaan ympärilleen esteettistä arkea siisteyden ylläpitämisen ja erilaisten ruokailutilanteiden yhteydessä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys oppii ymmärtämään omaa ruokakulttuuriaan ja siinä tapahtuvia muutoksia osana kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta tutustuu suomalaiseen juhlaperinteeseen ja tapakulttuuriin, erityisesti hyviin pöytätapoihin suvaitsevaisuutta työskennellessään kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa. Viestintä ja mediataito oppii 199

201 suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin esim. ravitsemuksesta, erilaisista ruokatrendeistä ja kulutustottumuksia muokkaavista väitteistä etsimään tietoa erilaisista tietolähteistä kuuntelemaan muita ja ilmaisemaan itseään. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys oppii arvostamaan omaa ja toisten tekemää työtä ymmärtämään kotitaloustyön merkityksen perheen hyvinvoinnille tekemään vertailua palveluiden hankkimisen ja itse tekemisen välillä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta oppii arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja, esimerkiksi kotitalouden jätteiden lajittelua järkevää ja taloudellista raaka-aineiden ja energian käyttöä vastuullisia valintoja. Turvallisuus ja liikenne oppii ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi kodinkoneiden ja työvälineiden turvallista ja tarkoituksenmukaista käyttöä tunnistamaan terveysriskejä ja ruoan turvallisuuteen liittyviä vaaratekijöitä. Ihminen ja teknologia oppii hyödyntämään kotitaloustyötä helpottavaa teknologiaa. VUOSILUOKKA: 7 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 3 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia. KESKEISET SISÄLLÖT Perhe ja yhdessä eläminen Hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä. Ravitsemus ja ruokakulttuuri Ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka ruoan laatu ja turvallisuus perusruoanvalmistusmenetelmät aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa ruokakulttuurien muuttuminen. Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta 200

202 Oman rahankäytön suunnittelua kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö kulutuksen ympäristövaikutukset. Koti ja ympäristö Asunnon ja tekstiilien hoito kotitalouden jätehuolto kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä. KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ymmärtää puutteellisesti hyvien tapojen merkityksen osoittaa vain vähäistä yhteistyökykyä ja häiritsee muiden työskentelyä. Käytännön työtaidot osaa joitakin ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustaitoja saattaa toiminnallaan aiheuttaa hygieniaan ja työturvallisuuteen liittyviä vaaratilanteita. Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot noudattaa annettuja ohjeita puutteellisesti vaatii jatkuvaa ohjausta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa. Käytännön työtaidot tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet. 201

203 7. luokka, 3 vuosiviikkotuntia Kaarilan koulun kotitalousopetuksessa noudatamme Tampereen kaupungin perusopetuksen kotitalouden opetussuunnitelmaa. Työtavat - yksilötyö - parityö - ryhmätyö - demonstraatio-opetus - opettajakeskeinen opetus - käytännön työharjoitukset - itsenäinen opiskelu - henkilökohtainen ohjaus Arviointi Tampereen kaupungin perusopetuksen kotitalouden opetussuunnitelman mukaan. 202

204 7.20 Valinnaiset aineet Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita. Valtioneuvoston asetuksen 1435/ :ssä on määritelty valinnaisten aineiden yhteenlaskettu vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jakaminen - oppiaineiden syventäviin tai soveltaviin oppimääriin - useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin - vieraisiin kieliin - tietotekniikkaan liittyviin aineisiin. Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A- ja B-kielinä opetettavien valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Muista valinnaisista kielistä päätetään opetussuunnitelmassa. Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusasetuksen määrittelemä oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä, voivat viikkotunnit ylityksen osalta sisältää myös valinnaisia aineita. Tuntijaossa on vuosiluokilla 1 4 taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) vähimmäistuntimäärän lisäksi varattu kuusi vuosiviikkotuntia näille aineille yhteistä opetusaikaa. Myös vuosiluokilla 5 9 on kuusi vuosiviikkotuntia näiden aineiden yhteistä opetusaikaa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa taide- ja taitoaineiden yhteinen opetusaika voidaan jakaa mainittujen aineiden kesken yhteisesti kaikille oppilaille tai se, taikka osa siitä voidaan jättää oppilaskohtaisesti valittaviksi taide- ja taitoaineiden syventäviksi opinnoiksi. Valinnaisaineista päätetään koulun opetussuunnitelmassa. 203

205 Tietotekniikka VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 Tavoitteet: oppii tietokoneen ja oheislaitteiden peruskäyttöä oppii käyttämään tietokonetta tekstin muotoiluun ja tuottamiseen osaa käyttää kirjallisia ohjeita ja oppaita tietokoneella työskentelynsä apuna osaa hyödyntää Internetiä omassa elämässään ja opiskelussaan tiedostaa Internetin vaarat osaa tuottaa tekijänoikeuksien mukaiset toimivat WWW-sivut tutustuu kuvankäsittelyyn ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin kuvan muokkaamisessa Keskeiset sisällöt: lyhyt tietokoneeseen ja sen oheislaitteisiin tutustuminen näppäimistön käyttöä molempien käsien sormia käyttäen/kymmensormijärjestelmään tutustuminen tekstin ulkoisen muotoilun perustaidot kuvan tuottaminen ja muokkaaminen kuvankäsittelyohjelmalla digitaalikameran, kuvanlukijan ja piirtolevyn käyttöä tiedon hakeminen Internetistä ja sen oikeellisuuden arviointi tekijänoikeudet WWW-sivuilla WWW-sivujen suunnittelu ja laatiminen Työtavat: Oppilaat työskentelevät lähes aina yksin tai pareittain tietokoneella tehden annettuja harjoituksia. Arviointikriteerit arvosanalle 8: työskentelee tunneilla aktiivisesti ja kiinnostuneesti suorittaen annetut tehtävät ymmärtää tietotekniikan peruskäsitteet hallitsee käyttöjärjestelmän perustoiminnot osaa etsiä tietoa Internetistä ja suhtautua arvioiden löytämäänsä tietoon osaa perustyöskentelyn kuvan- ja tekstinkäsittelyohjelmilla osaa tehdä asiallisen kotisivun ottaen huomioon tekijänoikeudet Arviointikriteerit arvosanalle 5: osallistuu säännöllisesti opetukseen 204

206 saavuttaa joitakin opetuksen tavoitteita VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 Tavoitteet: osaa työskennellä itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaan oppii taulukkolaskentaohjelman peruskäytön oppii perusrakenteet jostakin ohjelmointikielestä ja ymmärtää tietokoneohjelmien rajallisuuden osaa tehdä esityksen esitysgrafiikkaohjelmalla tutustuu multimediaan ja sen tuottamiseen tutustuu tietokonepelien tekemiseen Keskeiset sisällöt: taulukkolaskentaohjelman perusteet ohjelmoinnin perusteita esitysgrafiikkaohjelman käyttöä multimedia ja sen tekeminen Työtavat: Oppilaat työskentelevät lähes aina yksin tai pareittain tietokoneella tehden annettuja harjoituksia. Arviointikriteerit arvosanalle 8: työskentelee tunneilla aktiivisesti ja kiinnostuneesti suorittaen annetut tehtävät osaa hyödyntää taulukkolaskentaohjelmaa pienehköissä laskentatehtävissä osaa tehdä esitysgrafiikkaohjelmaa käyttäen tyylikkään graafisen esityksen suullisen esityksensä tueksi hallitsee perusrakenteet opetetusta ohjelmointikielestä ja ymmärtää tietokoneohjelmien rajallisuuden osaa tuottaa toimivan multimediaesityksen Arviointikriteerit arvosanalle 5: oppilas osallistuu säännöllisesti opetukseen oppilas saavuttaa joitakin opetuksen tavoitteita 205

207 Kasvit ja eläimet ihmisen hoivassa VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET tutustuu ihmisen hoidossa oleviin kotieläimiin ja hyöty- sekä koristekasveihin oppii ymmärtämään, miten eläinten ja kasvien hoidossa tulee ottaa huomioon kullekin lajille tyypilliset ominaisuudet oppii kasvien kasvattamisen pääperiaatteet ja oppii iloitsemaan onnistumisistaan kasvatustyössä oppii ymmärtämään, miten vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa ympärillä olevaan luontoon ja myös ihmisen hoidossa oleviin lajeihin tutustuu maatalouden merkitykseen yksilön ja yhteisön kannalta oppii kirjaamaan ns. tuntivihkoonsa tuntien aikana esille tulleet keskeiset asiat KESKEISET SISÄLLÖT maatalon eläimet, niiden hoito, historia ja lajintuntemus viherkasvien hoito ja jakaminen tai muu uudistaminen yksivuotisten koristekasvien kasvattaminen siemenistä sekä pistokkaista tai sipuleista kouliminen ja jatkokasvatus puutarhan ja kodin koristekasvien sekä yleisimpien kaupunkiympäristössä kasvavien luonnonvaraisten kasvien lajituntemus koristekasvien käyttö omassa ympäristössä aiheeseen liittyvät tutustumiskäynnit esim. puistoihin, puutarhoihin, eläin- ja puutarhakauppoihin ja raviradalle oman ns. tuntivihon laatiminen ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 8 (HYVÄ) oppilas saa oppilastöistään vähintään hyvän arvosanan ja osallistuu kaikkiin tunneilla tehtäviin oppilastöihin aktiivisesti oppilas osoittaa hallitsevansa hyvin ne käytännön toimet, joita tuntien aikana on opittu, esim. istuttamisen, koulimisen, mullan vaihdon, lannoittamisen jne. oppilas on aktiivisesti kiinnostunut aiheesta ja osoittaa sen monin eri tavoin mm. pitämällä tuntivihkonsa aina ajan tasalla VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET tutustuu ihmisen hoivassa eläviin lemmikkieläimiin oppii ymmärtämään, millainen vastuu lemmikkieläimen kasvattajalla aina on tutustuu ihmisen eri puolilla maapalloa kasvattamiin hyötykasveihin oppii ymmärtämään, miten olosuhteet maapallon eri osissa tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia kasvattamiseen 206

208 tutustuu maatalouden merkitykseen maailmanlaajuisesti tutustuu kasvamista rajoittaviin tekijöihin oppii kasvattamaan vaativampia kasveja, kuin edellisvuonna, esim. yrttejä oppii iloitsemaan onnistumisistaan kasvien kasvattajana KESKEISET SISÄLLÖT lemmikkieläimet, niiden hoito, historia ja jalostus yleisimmät hyötykasvit ja niiden kasvatusalueet yleisimmät viherkasvien tuholaiset talvehtineiden kasvien uudistaminen pistokkaista yrtti- ja maustekasvien kasvattaminen kukka- asetelmien tekeminen puutarhanhoidon pääperiaatteet ja koristekasvien käyttö omassa ympäristössä aiheisiin liittyvät tutustumiskäynnit esim. puistoihin, puutarhoihin, puutarhakauppoihin, näyttelyihin jne. oman tuntivihon pitäminen ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 8 (HYVÄ) oppilas saa oppilastöistään vähintään hyvän arvosanan ja osallistuu kaikkiin tunneilla tehtäviin oppilastöihin aktiivisesti oppilas osoittaa hallitsevansa ne käytännön toimet, joita tuntien aikana on opittu, esim. istuttamisen, koulimisen, mullan vaihdon, lannoittamisen, pistokkaiden oton sekä hoitamisen, luokan kunnostamisen multatöiden jälkeen jne. oppilas on aktiivisesti kiinnostunut aiheesta ja osoittaa harrastuneisuuttaan ko. ainetta kohtaan mm. laatimalla oma-aloitteisesti ns. tuntivihkoaan 207

209 Ekonomia/lakitieto Ekonomia/lakitiedon opetuksen tehtävänä on täydentää yhteiskuntaopin oppilaalle tarjoamia valmiuksia kasvaa yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Ekonomian tulee antaa perus- ja jossain määrin myös syventäviä tietoja talouselämästä niin yksilön kuin kansantaloudenkin tasolla. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan ja talouselämän toimijaksi. EKONOMIA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET: oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana oppii tuntemaan talouden keskeiset ilmiöt ja rakenteet oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnissa oppii markkinoinnin perusteita ja oppii suhtautumaan kriittisesti mainosten ja median välittämään informaatioon KESKEISET SISÄLLÖT: Raha rahan merkitys ja kiertokulku taloudessamme rahan tehtävät rahan turvallisuus / väärentäminen talouden suunnittelu Pankit Euroopan keskuspankkijärjestelmä Suomen rahalaitosjärjestelmä Pankin tehtävät Sijoittaminen / pörssi Kauppa Suomalainen, vastuunsa tunteva kuluttaja ja kuluttajansuoja Erilaiset ostoympäristöt Kaupan rakennemuutos Erilaiset maksutavat Vakuutukset Vakuutustoiminnan merkitys Erilaiset vakuutukset Yrittäjyys Yrittäjän ominaisuudet Liikeidea Yritysmuodot Yrityksen perustamismuodollisuudet Markkinointi 208

210 Mitä markkinointi on Mainonta ja kuluttaja ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 osallistuu opetukseen ja saavuttaa joitakin opetussuunnitelman tiedollisia ja taidollisia tavoitteita. ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 8 kykenee tulkitsemaan median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä ymmärtää talouselämän eri osa-alueiden merkityksen yhteiskunnassa ymmärtää vastuunsa kuluttajana ymmärtää, että taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja TYÖTAVAT: Opettajajohtoisen opetuksen lisäksi käytetään monipuolisia oppilaslähtöisiä työtapoja, kuten esitelmiä, ryhmä- ja paritöitä. Opiskeluun voidaan integroida myös tietotekniikkaa. Vierailuja tehdään eri kohteisiin esim. pankkiin mahdollisuuksien mukaan. Koulun ulkopuolisia sidosryhmiä pyritään hyödyntämään. LAKITIETO VUOSILUOKKA: 9 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET: oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa Suomen lakien mukaisesti. oppii ymmärtämään, että hänen teoillaan on seuraukset. oppii ymmärtämään lainsäädännön ja erilaisten sääntöjen merkitystä yhteiskunnassa perehtyy arkielämää sääteleviin keskeisiin oikeusohjeisiin KESKEISET SISÄLLÖT: Oikeuskäsitysten muuttuminen Oikeustieteen perustermistö Sopimuksen tekeminen Henkilö ja perhe (nimilaki, avio-/avoliitto, avioero, ositus) Perintö ja testamentti Rikos ja rangaistus Oikeudenkäynti Kuluttajansuoja Asuminen ja asunnon vuokraaminen Velka, vakuudet ja maksukyvyttömyys Työlainsäädäntö ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 osallistuu opetukseen ja saavuttaa joitakin opetussuunnitelman tiedollisia ja taidollisia tavoitteita. 209

211 ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 8 täyttää tavoitteet, jotka on asetettu opetussuunnitelmassa, hyvin. TYÖTAVAT: Opettajajohtoisen opetuksen lisäksi käytetään monipuolisia oppilaslähtöisiä työtapoja, kuten ryhmä- ja paritöitä. Opiskeluun voidaan integroida myös tietotekniikkaa. Vierailuja tehdään eri kohteisiin kuten käräjäoikeuteen ja poliisiasemalle mahdollisuuksien mukaan. Koulun ulkopuolisia sidosryhmiä pyritään hyödyntämään. 210

212 Musiikki 8. LUOKAN VALINNAINEN MUSIIKKI Laajuus: 2 vkt Tavoitteet : Tutustua suomalaiseen populaarimusiikkiin sekä näyttämömusiikkiin laulaen, soittaen, kuunnellen sekä kirjallisten töiden avulla. 7- luokalla opittujen bändisoiton tietojen ja taitojen kehittäminen eri bändisoittimissa kohti varsinaista yhteissoittoa. Löytää oma musiikillinen ilmaisutapa ( laulaminen, bändisoitin /bändisoittimet) tai joku muu instrumentti. Musisointia eri kokoonpanoissa. Laulusolisti sekä myös 2-äänisten laulujen harjoittelua. Esiintyminen mahdollisesti koulun tilaisuuksissa. Työtavat: Laulaminen, soittaminen, yhteismusisointi, musiikin kuuntelu, yksilö ja ryhmätyöt, esitelmät, Sisällöt: - Syyslukukaudella on paljon eri bändisoittimien yhteisharjoitusta ja kokeilua sekä "oman" soittimen hakemista. * Perehdytään kitaran ja basson soittoon. * Opetellaan rumpukomppeja Rohkaistutaan mikkilauluun Tutustutaan kosketinsoittimien eri soittotapoihin Siirrytään varsinaiseen bändisoittoon helpon ohjelmiston myötä Tutustutaan koulun musiikkivälineistöön: kitara- ja bassovahvistimet, PA-laitteet, syntetisaattori ja musiikkiohjelmat tietokoneella. - Syyslukukauden päätteeksi on mahdollisuus antaa vapaaehtoinen soittonäyte soittotaidostaan. Voi siis valita joko yhden tai useamman soittosuorituksen mutta myös pelkän laulamisen. - Kevätlukukaudella soittonäytteiden perusteella voidaan muodostaa sitten eri soittokokoonpanoja, jotka voivat harjoitella halutessaan välituntisin musiikkiluokassa. Kevätlukukaudella voit siis alkaa keskittyä mieluisimpaan soittimeen soittoryhmässäsi. - Esiintymistaitoa kehitetään ja valmistetaan mahdollista esiintymistä koulun tilaisuuksissa. - Musisoinnin rinnalla tehdään esitelmiä ja ryhmätöitä mm. näyttämömusiikista ja kotimaisesta populaarimusiikista sekä kuunnellaan em. musiikin lajeista näytteitä. - Tutustutaan musiikin järjestötoimintaan - Maailmanmusiikkiin tutustumista - Musiikkikirjastokäynti - Musiikin teoriaa tarpeen mukaan - Oppilaat voivat osaltaan vaikuttaa sekä sisällön painopisteisiin että ohjelmistovalintaan 211

213 Arviointi: Musiikin arvosana perustuu musiikillisten tietojen ja taitojen oppimistuloksiin, sekä työskentelyyn tunneilla ( tuntiaktiivisuus ja asenne), soitto/ laulunäyte, kirjalliset työt, edistyminen suhteessa lähtötasoon Arviointikriteerit arvosanalle 5 (välttävä) Suuria puutteita suorituksissa ja välinpitämätöntä asennetta, lukuisia poissaoloja oppitunneilta. Arviointikriteerit arvosanalle 8 (hyvä) osallistuu musisointiin ja tuntityöskentelyyn hyvin. Joitain puutteita kirjallisissa töissä, asenteessa tai aktiivisuudessa. 9. LUOKAN VALINNAINEN MUSIIKKI Laajuus: 2 vkt Tavoitteet: Musisoimisen ilon jatkuminen sekä myönteisen asenteen ja elämysten kehittyminen. Musiikillisten taitojen hioutuminen entisestään. Oppilaille kasvaa taito itsenäiseen bändisoittoharjoitteluun. Opitaan soittamaan erityylisiä biisejä. Tavoitteena tietyn perusohjelmiston hallitseminen. Tutustutaan ulkomaiseen populaarimusiikkiin, jazzmusiikkiin soittaen, laulaen ja musisoiden sekä luodaan katsaus länsimaisen taidemusiikin historiaan barokista 1900-luvulle. Työtavat: Laulaminen, soittaminen, yhteismusisointi, musiikin kuuntelu, yksilö ja ryhmätyöt, esitelmät, vierailukäynnit. Sisällöt: - Musisoidaan erityylisiä kappaleita liittyen mahdollisesti esilläolevaan aiheeseen tai aikakauteen. Myös ajankohtaisia viihde- ja rock-kappalaita. Osaan ohjelmistosta voidaan huomioida myös oppilaiden omia toiveita. - Soittamisen lisäksi tutustutaan ulkomaiseen populaarimusiikkiin, länsimaisen taidemusiikin historiaan, jazziin, suomalaiseen iskelmään, musiikkivideoihin, elokuvamusiikkiin sekä kuunnellen että yksilö- ja ryhmätöiden avulla. - Musiikkivideon tekeminen oman tai lainasävelmän pohjalta - "Studiosta - levylle"- prosessiin tutustuminen - Musiikin teoriaa tarpeen mukaan - Esiintymisharjoituksia mahdollisesti koulun tilaisuuksissa Arviointi: Musiikin arvosana perustuu musiikillisten tietojen ja taitojen oppimistuloksiin, sekä työskentelyyn tunneilla ( tuntiaktiivisuus ja asenne), soitto/ laulunäyte, kirjalliset työt, edistyminen suhteessa lähtötasoon. Arviointikriteerit arvosanalle 5 (välttävä) Suuria puutteita suorituksissa ja välinpitämätöntä asennetta, lukuisia poissaoloja oppitunneilta. Arviointikriteerit arvosanalle 8 (hyvä) osallistuu musisointiin ja tuntityöskentelyyn hyvin. Joitain puutteita kirjallisissa töissä, asenteessa tai aktiivisuudessa. 212

214 Kuvataide vuosiluokat 8 ja 9 vuosiviikkotuntia: 2 ja 2 Tavoitteet ja periaatteet Valinnaisen kuvataiteen opetuksen tavoitteena on kehittää ja syventää oppilaan kuvallista ajattelua ja ilmaisua, sekä esteettistä ja eettistä elämänasennetta. Opetus on yhteistä teoriaopetusta ja yksilöllistä ohjausta töiden tekemisessä. Taiteellinen työskentely opettaa. Se kasvattaa tervettä itsetuntoa ja mahdollistaa välittömät onnistumisen elämykset. Luonto ja yhteiskunta toimivat lähtökohtana monimuotoiselle taiteelliselle toiminnalle. KESKEISET SISÄLLÖT KUVAILMAISU JA KUVALLINEN AJATTELU syvennetään aiemmin opittuja kuvallisen ilmaisun perustietoja ja taitoja: piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä sommittelu: pinta, muoto, väri, tila, tasapaino, jännite, rytmi, liike ja aika luodaan omakohtaista suhdetta kuvalliseen maailmaan ja nähtävään ympäristöön kuvataiteen tyylien ja kuvasymboliikan käyttäminen kuvailmaisussa omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa ohjattuja näyttely- tai museovierailuja tai taiteilijan työhön tutustuminen ja internetin kulttuuripalvelujen hyödyntäminen kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä. Media ja kuvaviestintä Kuvan käyttötarkoituksia mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia valokuvaus, videokuvaus ja digitaalinen kuvankäsittely kuvakerronnan muodot: kuvitus, sarjakuva ja liikkuvan kuvan erityispiirteet graafinen suunnittelu: kuva ja sana, typografian ja taiton perusteita, mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja elokuvien ja TV-ohjelmien analysointia 213

215 Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutus ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoja, tyylipiirteitä ja perinteitä tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiä edustajia - muotoiluprosessi, materiaali Lopputyö ( 9. vuosiluokka) - oppilaan valinnan mukaan toteutettu opinnäytetyö ( 25h) ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 pyrkii vuosiluokan tavoitteiden saavuttamiseen(kriteerit arvosanalle 8), mutta pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. osoittaa vain paikoin kiinnostusta kuvataiteen opiskeluun ja hän kykenee pääsääntöisesti sitoutumaan sovittuun aikatauluun. saa valmiiksi lukuvuoden aikana ainakin yhden työn. ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu osaa ilmasta itseään kuvallisin keinoin ja kokeilla joskus omaperäisiä ratkaisuja tehtävissä käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan selostaa kuvan tekemisen prosessin luonnoksista valmiisiin töihin. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen osaa tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää taiteilijavierailuita tai näyttely- tai museokäyntejä. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia tuntee suunnittelu ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä. Kuvaviestintä ja mediaosaaminen osaa 214

216 kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysoida kuvakerronnan sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta. Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidot osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissaaan pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa työskentelee sujuvasti huolehtii työympäristönsä siisteydestä 215

217 Tekninen työ 8. ja 9. luokka 2 vuosiviikkotuntia Tavoitteet ja sisällöt Oppilaan teknisen ja visuaalisen suunnittelutaidon kehittäminen eri materiaaleilla, välineillä ja tekniikoilla Tekemisen tavoitteena on vastuuntunnon kehittäminen, ongelmanratkaisutaitojen oppiminen, työn kelvollinen suorittaminen ja sen myötä myönteinen suhtautuminen työntekoon ja teknologiaan. Visuaalinen ja tekninen suunnittelu suunnittelee tuotteen ja työprosessin sekä pyrkii ratkaisemaan suunnitteluvaiheessa esiintyvät ongelmat itsenäisesti Tuotteen valmistaminen pyrkii toteuttamaan suunnittelemansa tuotteen käyttämällä eri työvälineitä ergonomisesti ja työturvallisesti harjaannutetaan oppilas käyttämään tuotteiden valmistuksessa rationaalisia työtapoja ja menetelmiä sekä oppimaan suunnitelmallista työntekoa ja eri materiaaleihin liittyviä työtekniikoita. oppilas oppii työskentelynsä kautta ymmärtämään ja käyttämään koneita ja erilaisia laitteita turvallisesti. Aihekokonaisuudet: havaitsee oman kehittymisensä ja pystyy nauttimaan siitä ja saa omakohtaista, alustavaa kokemusta erilaisista ammateista ja yrittäjyydestä ottaa toiset huomioon turvallisen konetyöskentelyn opettelussa ja kantaa vastuun omasta toiminnastaan työskentelytilanteissa sekä oppii arvostamaan hyvää työilmapiiriä ja pitämään sitä yllä pohtii laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita käyttää yhteisiä materiaaleja, välineitä, laitteita ja koneita vastuullisesti oppii tinkimättä noudattamaan työturvallisuusohjeita ja määräyksiä Arviointi Arvioinnissa noudatetaan Opetushallisuksen kriteeriä arvosanalle 8. Kaikissa vaiheissa sekä oppilas että opettaja arvioi tuotteen laadun ja valmistusprosessin suunnittelusta valmiiseen tuotteeseen. Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Osaamisen taso ja oppiaineen hallinta (perustekniikoiden hallinta, ongelmanratkaisutaidot, työskentelyn tarkoituksenmukaisuus, tuotoksen käyttökelpoisuus) 216

218 Itsearvioinnissa oppilas arvioi omaa työskentelyään ja onnistumistaan työprosessin aikana. (ahkeruus ja työnteon arvostaminen, huolellisuus ja työn laatu, työn itsenäinen suorittaminen, ryhmätyöskentelyn taidot, työtyytyväisyys) Työturvallisuuden omaksuminen (työturvallisuusohjeiden noudattaminen, työkoneiden hallinta) Minimivaatimus Arvioinnissa noudatetaan Tampereen kaupungin kriteeriä arvosanalle 5. on pyrkinyt oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen. Pystyy jossain määrin osoittamaan osaamistaan. Päättöarvosanan muodostuminen Oppiaineen hallinta ja osaamisen taso teknisessä työssä. 8. ja 9. luokan tieto- ja taitotaso teknisessä työssä Tekstiilityö 8. ja 9. luokka 2 vuosiviikkotuntia TAVOITTEET Valinnaisen tekstiilityön tavoitteet ovat yhtenevät 7. luokan pakollisen käsityönopetuksen tavoitteiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on syventää ja laajentaa pakollisten käsityöopintojen tietoja ja taitoja, luoda valmiuksia monipuoliseen harrastamiseen ja tukea oppilaan jatkoopinto- ja ammatinvalintaratkaisuja. SISÄLLÖT Esteettisten ja tarkoituksenmukaisten tuotteiden visuaalinen ja tekninen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Hankitaan tietoa, taitoa ja työn iloa erilaisilla käsityötekniikoilla, materiaaleilla ja työvälineillä omien tarpeiden ja mielenkiinnon mukaan. Tekstiilityön valinnaiskursseilla voidaan tutustua mm. seuraaviin tekstiilityön osa-alueisiin: vaatteen ompelu, lankatyöt, kirjonta, kankaankudonta, tilkkutyöt. Oppilaiden taidot ja toiveet voidaan ottaa huomioon sisällön suunnittelussa ARVIOINTI Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Valinnaisen tekstiilityön päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ovat samat kuin pakollisen käsityön arvioinnissa. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5: 217

219 Arvosana viisi edellyttää, että oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossain määrin kriteerien edellyttämää osaamista. 218

220 Liikunta Vuosiluokat 8-9 Vuosiviikkotunti 2h Tavoitteet: syventää kaikille yhteisen liikunnan oppimäärän tietoja ja taitoja saa kokemuksia yhteisen liikunnan oppimäärään kuulumattomista lajeista osaa toimia itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaisesti yksin ja erikokoisissa ryhmissä oppii itse arvioimaan edistymistään liikuntatunneilla Sisällöt: Erilaisia sisä- ja ulkoliikuntalajeja Yksilö- ja joukkuelajeja Eri vuodenaikojen tyypillisiä lajeja Työtavat: Kaarilan koulun liikunnanopetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia sekä oppilas- että opettajajohtoisia opetusmenetelmiä kunkin opetettavan asian vaatimusten mukaan. Arviointi: Valinnaisessa liikunnassa arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Jatkuvassa näytössä arvioidaan oppilaan kykyä työskennellä yksin ja ryhmässä. Arvioinnin keskeisiä osa-alueita ovat harrastuneisuus oppitunneilla ja taito. Arviointikriteerit arvosanalle 5: saavuttaa vain joiltakin osin valinnaiselle liikunnalle asetetut tavoitteet. osallistuu tunnin kulkuun valikoivasti Arviointikriteerit arvosanalle 8: hallitsee opetettuja perus- ja lajitaitoja ja tietoja kykenee sekä itsenäiseen että ryhmätyöskentelyyn osaa toimia eri tilanteissa vastuuntuntoisesti osaa itse arvioida edistymistään liikuntatunneilla Kotitalous 8. luokka 2 vuosiviikkotuntia KOHTI ITSENÄISTÄ ELÄMÄÄ 219

221 TAVOITTEET Kaikille yhteisen kotitalouden (7. lk) syventäminen ja laajentaminen Oman vastuun ymmärtäminen kunnon ja terveyden ylläpitämisessä, ostamisessa ja järkevien valintojen tekemisessä, työtavoissa ja ajankäytössä Suomalaisen ruokaperinteen vaaliminen Oman toiminnan ympäristövaikutusten ymmärtäminen KESKEISET SISÄLLÖT Suomalaisia ravitsemussuosituksia ja suomalaista ruokaperinnettä Elintarviketietoa Kodin juhlien ja kalenterivuoden juhlien ruokaperinnettä Erityisruokavaliot Ihmissuhdekasvatusta Kodin puhtaanapitoa Taloudellisuus kuluttajatottumuksissa Hyvien tapojen hallinnan vahvistaminen ARVIOINTI Arviointiin vaikuttavat: Käytännön toimintataidot, tiedon hankinta- ja käsittelytaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Arviointia tukevat: Jatkuva näyttö oppitunneilla Testit, käytännön koe Annetut kotitehtävät Itsearviointi ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 8 (HYVÄ) työskentelee sujuvasti on yritteliäs ja toimii ohjeiden mukaan osaa etsiä ja soveltaa tietoa on useimmiten myönteinen, vastuuntuntoinen ja yhteistyökykyinen ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 (VÄLTTÄVÄ) vaatii jatkuvaa ohjausta Oppilaan organisointikyky on välttävää Oppilaan tiedonhankinta on puutteellista Oppilaan yhteistyökyky on heikkoa 9. luokka 2 vuosiviikkotuntia KOHTI ITSENÄISTÄ ELÄMÄÄ TAVOITTEET Kaikille yhteisen kotitalouden (7. lk) syventäminen ja laajentaminen Oman vastuun ymmärtäminen kunnon ja terveyden ylläpitämisessä, ostamisessa ja järkevien valintojen tekemisessä, työtavoissa ja ajankäytössä 220

222 Vieraiden maiden ruokakulttuuriin tutustuminen Oman toiminnan ympäristövaikutusten ymmärtäminen KESKEISET SISÄLLÖT Kansainvälistä ruokakulttuuria Ateriasuunnittelua Elintarviketietoa Kodin juhlien ja kalenterivuoden juhlien ruokaperinnettä Ihmissuhdekasvatusta Taloudellisuus kuluttajatottumuksissa Hyvien tapojen hallinnan vahvistaminen ARVIOINTI Arviointiin vaikuttavat: Käytännön toimintataidot, tiedon hankinta- ja käsittelytaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Arviointia tukevat: Jatkuva näyttö oppitunneilla Testit, käytännön koe Oppilaiden esitykset kansainvälisestä gastronomiasta Itsearviointi ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 8 (HYVÄ) työskentelee sujuvasti on yritteliäs ja toimii ohjeiden mukaan osaa etsiä ja soveltaa tietoa on useimmiten myönteinen, vastuuntuntoinen ja yhteistyökykyinen ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 (VÄLTTÄVÄ) vaatii jatkuvaa ohjausta Oppilaan organisointikyky on välttävää Oppilaan tiedonhankinta on puutteellista Oppilaan yhteistyökyky on heikkoa Lyhyet valinnaisaineet 8. luokalle ENGLANNIN TUKIKURSSI 1 vuosiviikkotunti TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Pyritään parantamaan oppilaan taitoja jo aiemmin käsitellyissä aihepiireissä ja rakenteissa. Vahvistetaan 8. luokan opetussuunnitelman sisältöjä samassa tahdissa kuin englannin kielen perusopetusryhmissä. Pyritään rohkaisemaan oppilasta käyttämään kohdekieltä ja löytämään 221

223 omat vahvuutensa kielenoppijana. Harjoitellaan myös läksyjen lukutekniikkaa. ARVIOINTI: hyväksytty - hylätty HISTORIAA ELOKUVISSA 1 vuosiviikkotunti TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Kurssin aiheena ovat elokuvan historia sekä elokuvat, joiden aihealue on etsitty historiasta. TAVOITE Kurssin tavoitteena on perehdyttää oppilaat elokuvan historiaan elokuvan alkuvaiheista nykypäivään. Kurssin aikana tutkimme myös elokuvia, joiden aihe on etsitty historiasta sekä opettelemme ko. filmien analyysiä. SISÄLTÖ elokuvien tähdet kautta aikojen tähtityypit elokuvan ja elokuvateattereiden historia elokuvan lajityypit (genre) elokuva-arvostelun teko elokuvien katselu ja analyysi ARVIOINTI: hyväksytty - hylätty Hyväksytty arvosana: läsnäolo oppitunneilla sekä vaadittujen muistiinpanojen, arvostelujen ja analyysien teko. KOKKAA JA KEHITY 1 vuosiviikkotunti TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Kehitetään taitoja ruoan valmistukseen ja leivontaan sekä hankitaan uusia makuelämyksiä. Syvennetään jo opittuja taitoja. Uusiin ruoka-aineisiin ja mausteisiin tutustumista. Ruoanvalmistusta eri tavoilla. TYÖTAVAT Suunnitelmien perusteella toteutetaan erilaisia aterioita ja arvioidaan niitä monipuolisesti sekä verrataan valmisruokiin. ARVIOINTI: hyväksytty - hylätty VALOKUVA, ELOKUVA JA TELEVISIO 1 vuosiviikkotunti TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tutustutaan elokuvan, valokuvan ja television ilmaisukeinoihin oman luovan tekemisen kautta. TYÖTAVAT MV-kuvaus, kehitys, kopiointi, kuvankäsittely tietokoneella. Videokuvaus ja editointi. Elokuvien katselu ja analysointi. ARVIOINTI: hyväksytty - hylätty 222

224 SAVI, ÖLJY, KIPSI JA ROMU 1 vuosiviikkotunti TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tilan, muodon, rakenteiden ja eri materiaalien ominaisuuksien ja erikoisluonteen kokeminen oman luovan ilmaisun kautta. Kurssi edustaa sotkuisten materiaalien käsittelyä. TYÖTAVAT Rakentelua ja maalausta yksilöllisesti ja ryhmässä. ARVIOINTI: hyväksytty - hylätty MUSISOINTIKURSSI 1 vuosiviikkotunti TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Monipuolista soittoa ja laulua. Kurssin sisältö muodostuu osallistujien kiinnostuneisuuden mukaisesti joko laulu- tai soittopainotteiseksi. Lisäksi huomioidaan osallistujien lähtötaso ja hahmotellaan tavoitteet sen mukaisesti. Tarvittaessa annetaan hyvinkin yksilöllistä ohjausta eri soittimissa ja soololaulamisessa oppilaan kiinnostusten mukaisesti. Tavoitteena voivat olla myös erilaiset produktiot, kuten oma konsertti, koulun juhlissa esiintyminen musikaali, musiikin tekeminen esimerkiksi videon taustalle jne. Kurssi voi toimia tarvittaessa myös musiikin pitkän valinnaisen (2 vkt) täydentäjänä. ARVIOINTI: hyväksytty - hylätty PELEJÄ TIETOKONEELLA 1 vuosiviikkotunti TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tehdään pelejä ja kootaan ne rompuksi. Tutustutaan digitaalisiin peleihin ja niiden historiaan. Pohditaan pelien hyötyjä ja haittoja. ARVIOINTI: hyväksytty - hylätty SPESIAALIA SPORTTIA 1 vuosiviikkotunti TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tutustutaan monipuolisesti eri tanssilajeihin ja tyyleihin sekä aerobicliikuntaan. TYÖTAVAT Opetellaan opettajajohtoisesti koreografioita. Oppilaat tuottavat itse tanssia ja opettavat toisilleen omia koreografioitaan. ARVIOINTI: hyväksytty - hylätty 223

225 7.21 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. 1. luokasta alkaen luodaan pohja oppilaanohjauksen tavoitteiden prosessiluonteiselle toteutumiselle. Tavoitteet täydentyvät ja syventyvät siirryttäessä vuosiluokalta toiselle. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kaikilla vuosiluokilla. Opintopolun valintojen ohjaus perustuu oppilaan kiinnostuksiin ja kykyihin ja vaikuttaa myös jatko-opintojen valintaan. Oppilaanohjaus omalta osaltaan tukee syrjäytymisen ehkäisyä kaupungin strategian mukaisesti. Monikulttuurisuuteen kasvaminen ja kansainvälisyys otetaan huomioon koulun toimintakulttuurin mukaisesti. Oppilaille tulee olla mahdollisuus perehtyä kansainvälisiin opiskelu- ja työmahdollisuuksiin sekä kansainvälistymisen vaikutuksiin koulutuksessa ja työelämässä. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuuksista painottuvat erityisesti ihmisenä kasvaminen ja osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Oppilaille on annettava mahdollisuus perehtyä kansainvälisiin opiskelu- ja työmahdollisuuksiin sekä kansainvälistymisen vaikutuksiin koulutuksessa ja työelämässä. TAVOITTEET oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. 224

226 VUOSILUOKAT 7 9 Perusopetuksen vuosiluokkien oppilaanohjaus tulee järjestää siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu - luokkamuotoisesta ohjauksesta - yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta - sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta - työelämään tutustumisesta. Oppilaalle tulee järjestää henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaalle tulee järjestää pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä. Henkilökohtainen ohjaus painottuu 7. vuosiluokalla uuteen oppimisympäristöön siirtymiseen, oppimisen ja valinnaisainevalintojen sekä opiskelun suunnittelun ohjaukseen sekä opiskelutaitojen kehittämiseen ja itsetuntemuksen lisäämiseen 8. vuosiluokalla työelämään tutustumisen ja valinnaisainevalintojen ohjaukseen ja opiskelutaitojen kehittämiseen sekä itsetuntemuksen lisäämiseen 9. vuosiluokalla jatko-opintojen ja uravalinnan suunnittelun sekä työelämään tutustumisen ohjaukseen ja itsetuntemuksen lisäämiseen. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuva pienryhmäohjaus painottuu 7 9 vuosiluokilla päätöksentekotaitojen kehittämiseen, itsearviointitaitojen ja itsetuntemuksen lisäämiseen ja vuorovaikutustaitoihin ohjaamiseen. Ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluihin oppilasta ohjataan tarjoamalla mahdollisuuksia käyttää tietoja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja urasuunnittelussa. Henkilökohtaisessa, pienryhmä- ja luokkamuotoisessa ohjauksessa perehdytään mm. kaupungin ylläpitämien verkko-ohjauspalveluiden käyttöön. Elinkeino- ja työelämään tutustumista tulee olla kaikilla vuosiluokilla. Sitä voi toteuttaa monipuolisesti ja monimuotoisesti erilaisia työskentelytapoja käyttäen, ja sen tulee sisältää myös tietoa yrittäjyydestä ja tasa-arvosta työelämässä. Työelämään tutustumisjaksot määritellään koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa 7. ja 8. vuosiluokan osalta. 9. vuosiluokan työelämään tutustumisjakso on kahden viikon työpäivien pituinen ja toteutetaan opetuspalvelukeskuksen hankkimassa ja/tai itsehankitussa koulun hyväksymässä työpaikassa. 225

227 LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS TAVOITTEET oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja muodostaa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan omia opiskelutaitojaan oppii kehittämään itselleen sopivia opiskelustrategioita tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla. KESKEISET SISÄLLÖT itsetuntemus ja ammatillinen kehitys kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi opiskelun taidot tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat Suomen koulutusjärjestelmä jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin opiskelu ja työskentely ulkomailla ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Oppilaanohjauksen prosessiluonteesta johtuen oppilaanohjauksen opetussuunnitelman sisältöjä käsitellään kaikilla vuosiluokilla koulun opetussuunnitelman ja oppilaan kehitystason mukaisesti painottaen. Luokkamuotoista ohjausta on 7. luokalla 0 1 vuosiviikkotuntia, 8. luokalla 0 1 vuosiviikkotuntia ja 9. luokalla 1 vuosiviikkotuntia, kuitenkin yhteensä 2 vuosiviikkotuntia vuosiluokkien 7 9 aikana. Tarkempi tuntijako 7. ja 8. vuosiluokkien osalta ilmaistaan koulun opetussuunnitelmassa samoin kuin sisältöjen jakaminen ao. vuosiluokille. Luokkamuotoisessa ohjauksessa käsitellään kaikkia oppilaita koskevia yhteisiä asioita. Luokkamuotoisen ohjauksen sisällöt painottuvat 7. vuosiluokalla kouluyhteisössä toimimiseen, oppilaan arviointiin, perusopetuksen rakenteeseen ja siinä etenemiseen, opiskelutaitojen parantamiseen, erilaisten oppimistyylien hahmottamiseen, itsetuntemuksen lisäämiseen ja tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittämiseen 8. vuosiluokalla itsetuntemuksen ja itsearviointitaitojen kehittämiseen, tiedonhankintaan elinkeinoja työelämästä sekä ammattialoista, ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelujen käyttöön ohjaamiseen, tasa-arvoon työelämässä ja yhteiskunnassa 9. vuosiluokalla itsearviointi- ja päätöksentekotaitojen kehittämiseen, urasuunnitteluun, jatkoopintojen ohjaukseen ja työelämään tutustumisjakson suunnitteluun, toteuttamiseen ja työelämässä tarvittavien vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä opiskelua ja urasuunnittelua koskevien tiedonhankintataitojen kehittämiseen ja ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelujen käyttöön 226

228 Oppilaanohjauksen tavoitteet ja sisällöt on määritelty Tampereen kaupungin opetussuunnitelmassa. Henkilökohtainen ohjaus Oppilaiden kanssa keskustellaan henkilökohtaisesti ohjaustuokioissa. Oppilaat saavat ohjausta oman opiskelunsa, jatko-opintojen suunnittelun ja ihmisenä kasvun tueksi. Henkilökohtaisen ohjauksen merkitys korostuu erityisesti 9. luokalla. Työelämään tutustuttaminen 7. ja 8. luokalla järjestetään mahdollisuuksien mukaan vierailuja, jotka tutustuttavat oppilaita elinkeino- ja työelämään. 9. luokan TET-jakson järjestämisessä noudatetaan Tampereen kaupungin opetussuunnitelmaa. Työtavat Oppilaanohjauksessa käytetään monipuolisia työtapoja; pari- ja ryhmätöitä, opettajajohtoista opetusta ja pienryhmäohjausta. Ohjauksessa tuetaan oppilaan itsenäisen työskentelyn kehittymistä. Luokkamuotoinen ohjaus 7. luokka, 1 vuosiviikkotuntia Kaarilan koulussa annetaan kaupungin yhteisessä opetussuunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen lisäksi perustietoa elinkeino- ja työelämästä ja ammattialoista. Aihekokonaisuuksista 7.- luokalla korostuvat ihmisenä kasvaminen sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. 9. luokka, 1 vuosiviikkotuntia Kaarilan koulussa käsitellään kaupungin yhteisessä opetussuunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen lisäksi tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. Aihekokonaisuuksista 9.- luokalla painottuvat kulttuuri-identiteetti, kansainvälisyys, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä ihminen ja teknologia. Harjun, Hyhkyn, Kalkun, Raholan ja Kaarilan kouluilla on yhteisesti laadittu oppilaanohjauksen opetussuunnitelma (Liite 10) 227

229 8 OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. 8.1 Arviointi opintojen aikana ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. ARVIOINNIN PERIAATTEET Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa. Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin. 228

230 Oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet määritellään kunkin oppiaineen kohdalla erikseen. Todistusten määrä peruskoulun vuosiluokilla 1 4 on vähintään yksi ja vuosiluokilla 5 9 vähintään kaksi. Vuosiluokilla 1 4 annetaan sanallinen arviointi seuraavista oppiaineista: äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka sekä A-kieli ja vapaaehtoinen A-kieli. Aineita ei jaeta arvioinnissa osa-alueisiin. Vuosiluokilla 5 9 annetaan numeroarviointi. Vuosiluokilla 1 4 on kaksi arviointikertaa lukuvuoden aikana: arviointikeskustelu ja sanallinen lukuvuositodistus. Vuosiluokilla 5 9 on kolme arviointikertaa lukuvuoden aikana: arviointikeskustelu, välitodistus ja lukuvuositodistus. Välitodistus annetaan syyslukukauden aikana. Opettajalla on mahdollisuus antaa oppilaan kasvua ja kehitystä tukeva henkilökohtainen arviointi erillisellä liitteellä. Oppilaan ja hänen huoltajansa tulee saada riittävän monipuolista tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Arviointipalautetta annetaan lukuvuosittain mm. välitodistuksin ja erilaisin tiedottein. Koulut järjestävät vähintään kerran lukuvuodessa arviointikeskustelut, joissa oppilas on huoltajineen mukana. Vuosiluokilla 1 4 arviointikeskustelussa annetaan tietoa oppilaan opintojen edistymisestä niissä oppiaineissa, joista ei anneta erillistä arviointia. Arviointikeskustelu on kodin ja koulun yhteistyön muoto, joka perustuu oppilaan itsearviointiin. Keskustelussa oppilaalla on mahdollisuus arvioida itseään oppijana ja työyhteisönsä jäsenenä. Arviointikeskustelun tavoitteena on käsitellä oppilaan oppimisprosessia, esimerkiksi oppimista, opiskelutekniikkaa, työntekoa ja vastuullisuutta. Tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua myönteisessä ja kannustavassa hengessä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arviointi tapahtuu henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Oppilaalle, jolla on yksilölliset oppimäärät, voidaan antaa sanallinen arviointi kaikilla vuosiluokilla. Arviointi on kannustavaa ja lapsen erityistarpeet huomioon ottavaa. Arvioinnissa, kuten jo opetuksen järjestelyissä, on otettava huomioon oppilaan vammaisuus, sairaus, oppimisvaikeudet, eri laajuiset kehitysviivästymät, kommunikaatio- ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ja toiminnan vaikeudet ja muut edellä esitettyihin verrattavat oppilaan oppimista estävät vaikeudet. Tavoitteet, menetelmät ja arviointi kirjataan HOJKS:aan. Arviointi on yksilökohtaista ja perustuu siihen, mitä oppilas on opiskellut. Oppimistavoitteiden toteutumista oppilaan yksilöllisten oppimäärien toteutumisen osalta seurataan HOJKS:aa tarkistamalla, ja siihen tehdään tarvittavat muutokset. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa opiskelevan oppilaan arviointiin osallistuu tarvittaessa myös erityisopettaja yhdessä luokan- tai aineenopettajan kanssa, jotta oppilaan oppimistulokset ja työtaidot voidaan ottaa huomioon tarpeeksi kattavasti. OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN Perusopetusasetuksen 11. :ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täydentävät asetusta. Opetussuunnitelmassa tarkennetaan vuosiluokalle jättämisen käytäntöjä. siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia 229

231 voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa määritellään vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet sekä tavat, joilla oppilas voi osoittaa saavuttaneensa kyseisen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Mikäli oppilas opiskelee oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppimissuunnitelman sisällöt ja tavoitteet. Koulut laativat koulukohtaisen arviointisuunnitelman, jossa arvioinnin periaatteet ja yleiset käytännöt on tarkemmin määritelty. ARVIOITAVAT OPPIAINEET Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1 4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5 6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7 9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen. TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen. 230

232 Työskentelyn monipuolisella arvioinnilla pyritään kehittämään ja tukemaan kansallisesti ja kansainvälisesti aktiivisen kansalaisen kasvua yhteistyössä toisten kanssa. Tavoitteena on, että oppilas oppii arvostamaan omaa työtään. Koulun opetussuunnitelmassa päätetään, arvioidaanko työskentely oppiaineen yhteydessä vai erikseen. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet. Tavoitteena on, että oppilas pyrkii hyvään käyttäytymiseen. Kukin koulu laatii käyttäytymisen arvioinnille oman kriteeristönsä ottaen huomioon oman arvopohjansa, toimintakulttuurinsa ja kasvatukselle asettamansa tavoitteet. ta arvioidaan oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Hyvän käyttäytymisen kuvaus perusopetuksessa: pääsääntöisesti osaa ottaa muut huomioon ja tuntee velvollisuutensa yhteisön jäsenenä kantaa vastuunsa ympäristöstä toimii rehellisesti ja luotettavasti noudattaa sääntöjä, ohjeita ja hyviä tapoja toimii myönteisesti, aktiivisesti ja yhteistyökykyisesti sekä auttaa ja kannustaa muita. Oppilaan käyttäytyminen on välttävää, mikäli hän pystyy osoittamaan vain jossakin määrin hyvän käyttäytymisen kuvauksen edellyttämää tasoa. OPPILAAN ITSEARVIOINTI Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. ta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan. Suunnitelma oppilaan itsearvioinnista sisältyy koulun arviointisuunnitelmaan. Oppilaan itsearvioinnin tulee olla säännöllistä. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 231

233 Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toimintaalueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Maahanmuuttajaoppilaan arviointia voi monipuolistaa esimerkiksi käyttämällä oppilaan omaa äidinkieltä apuna aina, kun se on mahdollista, tai selventämällä koekysymyksiä suomen kielellä. Vieraskielisen oppilaan oppimäärän arvioiminen suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan edellyttää kaikkien kielitaidon osa-alueiden määrittelemistä äidinkielisen veroisiksi. Määrittelyn apuna on hyvä käyttää kirjallisia testejä tai muita niihin verrattavia menetelmiä. Vuosiluokkien 1 4 arviointi on sanallista. Vuosiluokilla 5 9 annetaan numeroarviointi. Tarvittaessa voidaan antaa sanallinen liite. Reaaliaineiden arvioinnissa painotetaan oppiaineen keskeisten käsitteiden hallintaa ottaen huomioon oppilaan vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden arvioinnissa korostetaan erityisesti ohjaavuutta ja kannustavuutta. Oppilaan huoltajille tulee selvittää arvioinnin perusteet ja käytännöt. 8.2 Päättöarviointi ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. 232

234 ARVIOINNIN PERIAATTEET Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8 9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. ARVIOITAVAT OPPIAINEET Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan kohdassa 7.2 mainitut oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Jos oppisisällöt on kurssitettu, koulun opetussuunnitelmassa tulee aineittain määritellä päättöarvosanan muodostuminen kurssien perusteella. Valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit tulee ottaa huomioon. 8.3 Todistukset 233

235 Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. PERUSOPETUKSEN AIKANA KÄYTETTÄVÄT TODISTUKSET Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus. Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun. Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, oppilaan nimi ja syntymäaika, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. :n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä erinomainen) ja numeroin (5 10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä valinnaiset opinnot, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty. 234

236 Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon muut valinnaiset aineet alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä hyväksytty. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä osallistunut. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä hyväksytty vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen. Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä. Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. MUUT TODISTUKSET Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat 1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta 2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä 3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Kaikki todistukset annetaan koulujen yhteisessä oppilashallinto-ohjelmassa olevilla todistuspohjilla. Myös käyttäytymisen arviointi annetaan oppilashallinto-ohjelman kautta. 235

237 Arviointi opintojen aikana ARVIOINNIN TEHTÄVÄ JA PERIAATTEET arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta oppilaan edistymisestä ja oppimistuloksista peruskoulun aikana ja sen päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata oppilaan opiskelua ja kehittää oppilaan valmiuksia käyttäytymisensä ja työskentelynsä itsearviointiin ja omien opiskelutavoitteidensa asettamiseen. Oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa pyritään järjestämään arviointikeskusteluja, joissa keskustellaan oppilaan työskentelytavoista, opiskelutavoitteista ja itsearvioinnista. Keskustelujen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja toisaalta saada hänet tietoiseksi omasta vastuustaan koulunkäynnissä. TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Arvostelussa tulee kiinnittää huomiota tulosten ohella myös oppimisprosessiin. Oppimisprosessin arvioimisen kohteena ovat oppilaan aktiivisuus, tiedonhankinta ja prosessointi sekä edistyminen opinnoissa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia, ja sen soveltamisesta voidaan antaa tarkennuksia ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Huomioon otettavia osa-alueita työskentelyn arvioinnissa ovat esim. asenne annettuihin työtehtäviin, taito suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään sekä oma-aloitteisuus ja vastuullisuus työskentelyssä. Oppilaan vammaisuudesta, sairaudesta tai muista seikoista johtuvat työskentely- ja oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Käyttäytymisen arvioinnin on oltava yksilöllistä sekä oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaista. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Huomioon otettavia osa-alueita ovat ainakin seuraavat: - rehellisyys ja luotettavuus - vastuullisuus omasta työyhteisöstään ja ympäristöstään - myönteisyys ja yhteistyökykyisyys - täsmällisyys - hyvien tapojen, sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen - muiden työyhteisön jäsenten huomioon ottaminen Arvostelun suorittavat kaikki oppilaan opettajat. Oppilaan käyttäytymisen arvosanaksi muodostuu lähimmäksi kokonaisluvuksi muutettu keskiarvo. Luokanvalvojan tai rehtorin perustellusta esityksestä opettajakokous voi alentaa tai nostaa oppilaan käyttäytymisnumeroa edellä mainitusta poikkeavasti. 236

238 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI Erityisopetuksessa olevien oppilaiden arvioinnissa noudatetaan opetushallituksen ja Tampereen kaupungin antamia ohjeita. MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI Maahanmuuttajaoppilaiden arvioinnissa noudatetaan opetushallituksen ja Tampereen kaupungin antamia ohjeita. OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN Oppilaan siirtämisessä seuraavalle vuosiluokalle noudatetaan opetushallituksen ja Tampereen kaupungin antamia ohjeita. OPPILAAN ITSEARVIOINTI (OPS:n perusteet, 42 ) arvioi omaa työskentelyään ja oppimistaan eri oppiaineiden yhteydessä. TODISTUKSET (OPS:N perusteet, 44 ) Kaarilan koulussa annetaan oppilaalle jouluna lukukausitodistus ja keväällä lukuvuositodistus. Kaikille oppilaille yhteiset oppiaineet arvioidaan numeroilla 4-10 oppilaanohjausta lukuun ottamatta. Valinnaisaineet 8. ja 9. luokalla arvioidaan numeroilla Valinnaiset lyhytkurssit ( 1 vkt) arvostellaan merkinnällä hyväksytty/ hylätty. PÄÄTTÖARVIOINTI (OPS:n perusteet, 45 ) Oppilaan päättöarvioinnissa noudatetaan opetushallituksen antamia valtakunnallisia ohjeita. 237

239 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää perusopetuslain mukaista yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Opiskelijalle annetaan lisäopetuksessa opetusta ja ohjausta vähintään tuntia. Lisäopetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Lisäopetuksen opetussuunnitelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärään kuuluvia kaikille yhteisiä oppiaineita, perusopetuksen valinnaisia aineita, perusopetuksen tehtävän mukaisia muita aineita ja oppiainekokonaisuuksia, ammattiin valmentavia opintoja sekä työelämään tutustumista. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus korottaa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien yhteisten aineiden arvosanoja ja koulun opetustarjonnan mukaan myös valinnaisten aineiden arvosanoja. Lisäopetus voidaan järjestää myös toiminta-alueittain valtioneuvoston asetuksen 1435/ :n mukaisesti. Lisäopetusta voidaan järjestää muun perusopetuksen yhteydessä, erillisessä lisäopetusryhmässä ja muissa oppilaitoksissa sekä työelämässä, järjestöissä ja yhteisöissä tapahtuvana ohjattuna opiskeluna. Opiskelijat voivat suorittaa lisäopetukseen kuuluvia opintoja muussa kuin omassa oppilaitoksessaan siten kuin opetuksen järjestäjä päättää. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään. Koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustajien kesken sovitaan työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tavoitteista ja sisällöistä sekä työnjaosta koulun ja työelämän kesken. Lisäopetus järjestetään siten, että se tarjoaa opiskelijalle myönteisiä oppimiskokemuksia erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetuksessa tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja työtapoja opiskelumotivaation herättämiseksi ja ylläpitämiseksi. Lisäopetuksessa olevan opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata säännöllisesti. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa opintojensa suunnittelussa ja suorittamisessa, jatko-opintojen valinnassa sekä uran ja elämän suunnittelussa. Opiskelijalle tulee myös järjestää muut tarvittavat oppilashuolto- ja tukipalvelut. Lisäopetusta antavat koulut tekevät lisäopetuksen opetussuunnitelman. Koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan tulee kirjata lisäopetuksen eri oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt lisäopetuksen tuntijako työelämään tutustumisen järjestäminen. 2. Lisäopetuksen tavoitteet Lisäopetuksen tavoitteena on perusopetuksen tehtävää jatkaen tukea opiskelijan kasvua ja kehitystä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta ja kehittää itsetuntemustaan oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja kehittää opiskelutaitojaan kehittää valmiuksia tehdä päätöksiä sekä suunnitella jatko-opintojaan, uraansa ja tulevaisuuttaan oppii arvioimaan omaa toimintaansa ja toteuttamaan suunnitelmiaan muuttuvissa olosuhteissa parantaa jatko-opintoihin pääsyn edellytyksiään sekä opinnoissa tarvittavaa tieto- ja taitopohjaa 238

240 oppii hankkimaan opinnoissa, yhteiskunnassa ja muussa elämässä tarvittavia tietoja käyttäen hyväksi myös tieto- ja viestintäteknologiaa oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa. Tavoitteena on, että lisäopetuksen jälkeen jokaisella opiskelijalla on sekä suunnitelma jatko-opinnoista että valmiudet aloittaa ne. 3. Opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä. Lähtökohdan lisäopetuksen opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 määrittelemät yleiset valtakunnalliset tavoitteet sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan pohjautuen lisäopetuksen opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi lisäopetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt opiskelijaksi ottamisen perusteet mahdollisuudet opintoihin omassa koulussa mahdollisuudet opintoihin muissa oppilaitoksissa, työelämässä ja muualla oman koulun ulkopuolella ohjaustoiminta opiskelun tukena oppilashuollon järjestäminen kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden oppilaitosten, eri hallinnonalojen ja työelämän edustajien kanssa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukipalvelut opiskelijan arviointi ja todistukset lisäopetuksen jatkuva kehittäminen ja arviointi. Lisäopetuksen kehittämisestä vastaa henkilö, joka yhteistyössä rehtoreiden ja opintoohjaajien kanssa arvioi lisäopetusta säännöllisesti. Keskeisessä asemassa on koulujen välinen yhteistyö. Opiskelijoille nimetty vastuuopettaja huolehtii kodin ja koulun välisen yhteistyön toteuttamisesta, jotta se tukee opiskelijan tavoitteita. Peruskoulunsa päättäneille tamperelaisille tulee taata tasavertainen mahdollisuus päästä lisäopetukseen asuinpaikastaan riippumatta. Yhteistyö toisen asteen koulutuksen kanssa tulee olla jatkuvaa. Opiskelijalle pyritään luomaan mahdollisuus osallistua halutessaan toisen asteen koulutukseen jo lisäopetuksen aikana. Lisäksi hänelle tulee järjestää mahdollisuus tutustua monipuolisesti työelämään ja osallistua koulutuskokeiluun toisen asteen oppilaitoksessa urasuunnittelun tueksi. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tarpeittensa mukaisiin tukitoimiin. Tarvittavat opetus- ja oppilashuoltoresurssit taataan myös niille opiskelijoille, joiden opetus on järjestetty toisen asteen oppilaitoksessa tai jotka tarvitsevat erityistä tukea. Koulun oppilashuolto vastaa tarvittavista perusopetuksen lisäopetuksen opiskelijan tarvitsemista oppilashuoltopalveluista. huolto voidaan tarvittaessa järjestää koulun ja toisen yhteistyötahon välillä. 239

241 4. Opiskelijan opinnot Koska lisäopetusta varten ei ole valtakunnallista oppimäärää, jokaiselle opiskelijalle tulee yhteistyössä opiskelijan ja tarvittaessa hänen huoltajansa kanssa suunnitella ja sopia opiskelijan opinto-ohjelmaan sisältyvät opinnot omassa koulussa, muissa oppilaitoksissa, työelämässä ja muualla oppiaineiden ja muiden opintojen tuntimäärät opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. Opiskelijalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, johon nämä tiedot kootaan ja jossa niitä täsmennetään. Jos opiskelijalle on hänen perusopetuksessa ollessaan laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), otetaan se huomioon opintoja suunniteltaessa. Opiskelijalla tulee olla oma ryhmä tai toimintaympäristö, jossa hän on kirjoilla, jotta opiskelua ja opiskelijan kasvua voidaan seurata. Opiskelijalle laaditaan yksilöllinen oppimissuunnitelma oppilaitoksen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Lisäopetusryhmissä tulee tarjota mahdollisuus nostaa peruskoulun päättöarvosanoja, joko perinteisesti tai vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä käyttäen. Yhteistyötä kehitetään lisäopetuksen ja eri toisen asteen oppilaitosten kesken niin, että opiskelijan tutustumisia, vierailuja ja koulutuskokeiluja on mahdollista joustavasti toteuttaa. Koulutuskokeiluiden pohjalta oppilaitoksilla on mahdollisuus laajentaa joustavaa hakua koskemaan erityisesti lisäopetuksen opiskelijoita. Opiskelijalla on mahdollisuus siirtyessään toisen asteen opintoihin hyväksi lukea lisäopetuksen aikana hyväksytysti suoritetut toisen asteen opinnot. Opiskelijalle tulee tarjota mahdollisuus työelämään tutustumiseen ja työssä oppimiseen henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaan. Myös opiskelijan muu toiminta voidaan kirjata oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:iin. 5. Opiskelijan arviointi Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä opiskelijan itsearviointia kehittävää. Perusopetuksen oppimäärään kuuluvissa yhteisissä oppiaineissa arvioinnin tulee perustua Opetushallituksen perusopetusta varten määrittelemiin päättöarvioinnin kriteereihin ja niiden soveltamista koskeviin ohjeisiin, ja siinä käytetään perusopetusasetuksen 10. :n 3. momentin mukaista numeroasteikkoa. Perusopetuslain 17. :n 2. momentin mukaisesti yksilöllisen oppimäärän mukaan perusopetuksen yhteisiä aineita opiskelevan arviointi perustuu opiskelijan opinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja siinä voidaan käyttää myös sanallista arviota. Perusopetuksen valinnaisten oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan, mitä näiden aineiden arvioinnista on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa päättöarviointia koskien päätetty. Muissa opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvissa opinnoissa arviointi perustuu opiskelijan opintoohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja arvioinnissa voidaan käyttää numeroarvostelua tai sanallista arviota. Opiskelijan itsearvioinnin kohteena ovat erityisesti hänen valmiutensa asettaa itselleen tavoitteita, tarkastella ja ohjata omaa työskentelyään, tunnistaa edistymistään, hoitaa arkielämän tilanteita sekä suunnitella tulevaisuuttaan. 240

242 6. Todistukset Lisäopetuksessa käytettävät todistukset ovat välitodistus tai jaksotodistus, joiden antamisesta päätetään opetussuunnitelmassa, todistus lisäopetuksen suorittamisesta ja todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Kaikkiin todistuksiin merkitään todistuksen nimi, opiskelijan nimi ja henkilötunnus, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, lukuvuosi ja todistuksen antamispäivämäärä sekä maininta, että todistus on Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen todistus. Jos oppilas on lisäopetuksessa opiskellut perusopetuksen yhteisiä oppiaineita yksilöllisen oppimäärän mukaisesti, opiskelijan saama sanallinen arvio tai numeroarvosana varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee maininta, että oppilas on opiskellut yksilöllisen oppimäärän mukaisesti. Arviota opiskelijan käyttäytymisestä ei merkitä todistuksiin. Mikäli osa opinnoista on tapahtunut muussa oppilaitoksessa, työpaikalla tai työpaikkaan rinnastettavassa muussa paikassa, siitä tulee tehdä merkintä todistuksiin. Opiskelijalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus. 6.1 Todistus koko lisäopetuksen suorittamisesta Jos opiskelija suorittaa hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat opinnot, annetaan hänelle Todistus lisäopetuksen suorittamisesta. Todistuksen kohtaan Lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot merkitään opiskelijan opinto-ohjelma ja aineittain tai aineryhmittäin arvio kaikista lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja valinnaiset oppiaineet, jotka opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana, mutta joissa hän ei ole korottanut perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa. Todistukseen merkitään tarvittaessa kohta Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen. Jos opiskelijan lisäopetuksessa saama uusi arvosana perusopetuksen yhteisissä tai valinnaisissa oppiaineissa on korkeampi kuin perusopetuksen päättötodistuksen arvosana, se merkitään tähän kohtaan. 6.2 Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista Mikäli opiskelija suorittaa vain osan opinto-ohjelmaansa kuuluneista opinnoista hyväksytysti tai keskeyttää opintonsa, annetaan hänelle Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Opiskelijan hyväksytysti suorittamat opinnot merkitään todistuksessa kohtaan Lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot. Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja valinnaiset oppiaineet, jotka opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana mutta joissa hän ei ole korottanut perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa. Jos opiskelija on korottanut jonkin perusopetuksen yhteisen tai valinnaisen oppiaineen arvosanaa, se merkitään todistuksessa kohtaan Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen. 6.3 Todistusten liitteet Opiskelija saa pyynnöstä todistuksen liitteen, jossa arvioidaan hänen käyttäytymistään ja työskentelyään lisäopetuksessa. 241

243 Todistuksen liitteenä voi olla myös tarkempia tietoja oppilaan opinto-ohjelmasta ja opinnoista menestymisestä seloste muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista arvio työpaikoilla tapahtuneesta oppimisesta sekä kuvaus opiskelijan työtehtävistä seloste opiskelijan harrastustoiminnasta. 242

244 LIITTEET Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 3 Valtioneuvoston asetus 1435/2001 Liite 4 Perusopetuksen tuntijako Liite 5 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi Liite 6 Oppilaiden auttamisen yhteinen tukiverkosto Liite 7 Koulun tukitoimet Liite 8 Vieraskielinen opetus, S2-opintojen orientoiva jakso Liite 9 Kaarilan koulun järjestyssäännöt Liite 10 Harjun, Hyhkyn, Kalkun, Raholan ja Kaarilan koulujen oppilaanohjauksen opetussuunnitelma Liite 11 Toimintamalli oppilaan poissaoloissa Liite 12 Kiusaamistilanteiden toimintamalli Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 VIRIKEMATERIAALIT Malli oppimissuunnitelmaksi Ohjeita oppilaan ojentamiseen ja kurinpidolliseen menettelyyn Koulujen tukioppilastoiminta ja yhteistyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa Vinkkejä opetuksen rikastamiseen Historia ja yhteiskuntaoppi Muistio Tampereen kaupungin koulutoimi, Tampereen helluntaiseurakunnan koulupalvelu Todistusmalleja Esi- ja perusopetuksen yhteistyösuunnitelma 243

245 244

246 245

247 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. * Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. * Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 246

248 Taitotaso A1 A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää yksinkertaisia *Osaa kertoa lyhyesti itsestään * Pystyy lukemaan tuttuja ja *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein lausumia (henkilökohtaisia ja lähipiiristään. Selviytyy joitakin tuntemattomia tutuimmissa, helposti kysymyksiä ja kaikkein yksinkertaisimmista sanoja. Ymmärtää hyvin ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin jokapäiväisiä ohjeita, vuoropuheluista ja lyhyitä viestejä, joissa ja kokemuksiin liittyvissä pyyntöjä ja kieltoja) palvelutilanteista. Tarvitsee käsitellään arkielämää ja tilanteissa. rutiinimaisissa joskus puhekumppanin apua. rutiinitapahtumia tai *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia keskusteluissa * Kaikkein tutuimmat jaksot annetaan yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen tilanneyhteyden tukemana. sujuvat, muualla tauot ja ohjeita. postikortin, henkilötiedot, * Pystyy seuraamaan katkokset ovat hyvin ilmeisiä. * Pystyy löytämään yksinkertainen sanelu). yksinkertaisia, välittömiin *Ääntäminen voi joskus tuottaa tarvitsemansa yksittäisen * Osaa kaikkein tavallisimpia tilanteisiin tai omaan ymmärtämisongelmia. tiedon lyhyestä tekstistä sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät kokemukseensa liittyviä *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, (postikortit, omaan elämään tai keskusteluja. ulkoa opeteltuja ilmauksia, säätiedotukset). konkreetteihin tarpeisiin. Osaa * Yksinkertaisenkin viestin keskeisintä sanastoa ja kirjoittaa muutamia yksilauseisia ymmärtäminen edellyttää perustason lauserakenteita. * Lyhyenkin tekstipätkän virkkeitä. normaalia hitaampaa ja * Alkeellisessakin puheessa lukeminen ja kuulijalle kohdennettua esiintyy paljon ymmärtäminen on hyvin * Alkeellisessakin vapaassa yleiskielistä puhetta. peruskielioppivirheitä. hidasta. tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. 247

249 Taitotaso A2 A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy ymmärtämään * Osaa kuvata lähipiiriään *Ymmärtää yksinkertaisia ja * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein yksinkertaista puhetta tai muutamin lyhyin lausein. kaikkein tavanomaisinta rutiininomaisimmista arkitilanteista. seuraamaan keskustelua Selviytyy yksinkertaisista sanastoa sisältäviä tekstejä aiheista, jotka ovat hänelle sosiaalisista kohtaamisista ja (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, * Osaa kirjoittaa lyhyitä, välittömän tärkeitä. tavallisimmista palvelutilanteista. arkisimpia käyttöohjeita). yksinkertaisia viestejä Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), * Pystyy ymmärtämään vuoropuhelun, mutta kykenee * Ymmärtää tekstin jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä lyhyiden, yksinkertaisten, harvoin ylläpitämään pitempää pääajatukset ja joitakin yksinkertaisia, luettelomaisia itseään kiinnostavien keskustelua. yksityiskohtia parin kappaleen kuvauksia hyvin tutuista aiheista keskustelujen ja viestien *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja pituisesta tekstistä. Osaa (todellisista tai kuvitteellisista (ohjeet, kuulutukset) jaksoja, mutta puheessa on paljon paikantaa ja verrata yksittäisiä henkilöistä, tapahtumista, omista ja ydinsisällön sekä hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä tietoja ja pystyy hyvin perheen suunnitelmista). havaitsemaan aihepiirin aloituksia. yksinkertaiseen päättelyyn vaihdokset tv-uutisissa. * Ääntäminen on ymmärrettävää, kontekstin avulla. *Osaa käyttää perustarpeisiin vaikka vieras korostus on hyvin liittyvää konkreettia sanastoa ja * Yksinkertaisenkin viestin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi * Lyhyenkin tekstipätkän perusaikamuotoja sekä ymmärtäminen edellyttää koitua satunnaisia lukeminen ja ymmärtäminen yksinkertaisin sidossanoin (ja, normaalilla nopeudella ja on hidasta. mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka *Kirjoittaa kaikkein usein täytyy lisäksi toistaa. ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. 248

250 Taitotaso A2 A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää tarpeeksi * Osaa esittää pienen, *Ymmärtää pääasiat ja kyetäkseen tyydyttämään luettelomaisen kuvauksen joitakin yksityiskohtia konkreetit tarpeensa. lähipiiristään ja sen muutaman kappaleen Pystyy seuraamaan hyvin jokapäiväisistä puolista. Pystyy pituisista viesteistä jonkin summittaisesti osallistumaan rutiininomaisiin verran vaativissa arkisissa selväpiirteisen asiapuheen keskusteluihin omista tai yhteyksissä (mainokset, pääkohtia. itselleen tärkeistä asioista. Voi kirjeet, ruokalistat, tarvita apua keskustelussa ja aikataulut) sekä *Pystyy yleensä vältellä joitakin aihepiirejä. faktatekstejä (käyttöohjeet, tunnistamaan ympärillään pikku-uutiset). käytävän keskustelun * Pystyy hankkimaan aiheen. Ymmärtää *Puhe on välillä sujuvaa, mutta helposti ennakoitavaa uutta tavallista sanastoa ja hyvin erilaiset katkokset ovat hyvin tietoa tutuista aiheista rajallisen joukon idiomeja ilmeisiä. selkeästi jäsennellystä tuttuja aiheita tai yleistietoa *Ääntäminen on muutaman kappaleen käsittelevässä ymmärrettävää, vaikka vieras pituisesta tekstistä. Osaa tilannesidonnaisessa korostus on ilmeistä ja päätellä tuntemattomien puheessa. ääntämisvirheitä esiintyy. sanojen merkityksiä niiden * Yksinkertaisenkin viestin *Osaa kohtalaisen hyvin kieliasusta ja kontekstista. ymmärtäminen edellyttää tavallisen, jokapäiväisen yleispuhekieltä, joka sanaston ja jonkin verran äännetään hitaasti ja idiomaattisia ilmaisuja. Osaa * Tarvitsee usein uudelleen selvästi. Toistoa tarvitaan useita yksinkertaisia ja myös lukemista ja apuvälineitä melko usein. joitakin vaativampia rakenteita. tekstikappaleen * Laajemmassa vapaassa ymmärtämiseksi. puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. 249

251 Taitotaso B1 B1.1 Toimiva peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Osaa kertoa tutuista asioista *Ymmärtää pääajatukset ja myös joitakin yksityiskohtia. *Pystyy lukemaan * Pystyy kirjoittamaan keskeisiä yksityiskohtia Selviytyy kielialueella monenlaisia, muutaman ymmärrettävän, jonkin verran puheesta, joka käsittelee tavallisimmista arkitilanteista ja sivun pituisia tekstejä yksityiskohtaistakin arkitietoa koulussa, työssä tai vapaaaikana epävirallisista keskusteluista. (taulukot, kalenterit, välittävän tekstin tutuista, itseään säännöllisesti Osaa viestiä itselleen tärkeistä kurssiohjelmat, keittokirjat) kiinnostavista todellisista tai toistuvia teemoja mukaan asioista myös hieman tutuista aiheista ja kuvitelluista aiheista. lukien lyhyt kerronta. vaativammissa tilanteissa. seuraamaan tekstin Tavoittaa radiouutisten, Pitkäkestoinen esitys tai pääajatuksia, avainsanoja ja *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen elokuvien, tv-ohjelmien ja käsitteelliset aiheet tuottavat tärkeitä yksityiskohtia myös sidosteisen tekstin liittämällä selkeiden puhelinviestien valmistautumatta. erilliset ilmaukset peräkkäin pääkohdat. jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, * Pystyy seuraamaan tuttua tarinat, puhelinviestit). Pystyy * Pystyy seuraamaan aihetta käsittelevän yhteiseen kokemukseen tai parisivuisen tekstin yleistietoon perustuvaa pääajatuksia, avainsanoja ja puhetta. Ymmärtää tärkeitä yksityiskohtia. tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. * Arkikokemuksesta * Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. ilmeisiä vaikeuksia. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. *Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran. *Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat ymmärrettävyyttä. harvoin poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. *Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia. 250

252 Taitotaso B1 B1.2 Sujuva peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää selväpiirteistä *Osaa kertoa tavallisista, * Pystyy lukemaan *Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia asiatietoa, joka liittyy konkreeteista aiheista kuvaillen, muutaman kappaleen ja julkisempiakin viestejä, kertoa tuttuihin ja melko yleisiin eritellen ja vertaillen ja selostaa pituisia tekstejä niissä uutisia ja ilmaista aiheisiin jonkin verran myös muita aiheita, kuten monenlaisista aiheista ajatuksiaan tutuista abstrakteista vaativissa yhteyksissä elokuvia, kirjoja tai musiikkia. (lehtiartikkelit, esitteet, ja kulttuuriaiheista, kuten (epäsuora tiedustelu, Osaa viestiä varmasti käyttöohjeet, yksinkertainen musiikista tai elokuvista. työkeskustelut, useimmissa tavallisissa kaunokirjallisuus) ja * Osaa kirjoittaa muutaman ennakoitavissa olevat tilanteissa. Kielellinen ilmaisu selviää myös jonkin verran kappaleen pituisen jäsentyneen puhelinviestit). ei ehkä ole kovin tarkkaa. päättelyä vaativista tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä * Ymmärtää pääkohdat ja *Osaa ilmaista itseään teksteistä yhteenvetoja ja selostuksia tärkeimmät yksityiskohdat suhteellisen vaivattomasti. käytännönläheisissä ja selväpiirteisen keskustelun tai ympärillään käytävästä Vaikka taukoja ja katkoksia itselleen tärkeissä esityksen pohjalta). laajemmasta muodollisesta esiintyy, puhe jatkuu ja viesti tilanteissa. Osaa esittää jonkin verran ja epämuodollisesta välittyy. tukitietoa pääajatuksille ja ottaa keskustelusta. *Ääntäminen on hyvin * Pystyy etsimään ja lukijan huomioon. * Ymmärtäminen ymmärrettävää, vaikka yhdistelemään tietoja * Hallitsee melko monenlaiseen edellyttää yleiskieltä tai intonaatio ja painotus eivät ole useammasta muutaman kirjoittamiseen tarvittavaa melko tuttua aksenttia sekä aivan kohdekielen mukaisia. sivun pituisesta tekstistä sanastoa ja lauserakenteita. Osaa satunnaisia toistoja ja *Osaa käyttää kohtalaisen suorittaakseen jonkin ilmaista rinnasteisuutta ja uudelleenmuotoiluja. laajaa sanastoa ja tavallisia tehtävän. alisteisuutta. Nopea syntyperäisten idiomeja. Käyttää myös välinen keskustelu ja monenlaisia rakenteita ja * Pitkien tekstien jotkin *Pystyy kirjoittamaan vieraiden aiheiden mutkikkaitakin lauseita. yksityiskohdat ja sävyt ymmärrettävää ja kohtuullisen tuntemattomat * Kielioppivirheitä esiintyy saattavat jäädä epäselviksi. virheetöntä kieltä, vaikka virheitä yksityiskohdat tuottavat jonkin verran, mutta ne esiintyy vaativissa rakenteissa, vaikeuksia. haittaavat harvoin tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja laajempaakaan viestintää. vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen. 251

253 Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.1 Itsenäisen * Ymmärtää asiallisesti ja *Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä *Pystyy lukemaan itsenäisesti kielitaidon kielellisesti kompleksisen kuvauksia monista muutaman sivun pituisia perustaso puheen pääajatukset, kun se kokemuspiiriinsä liittyvistä tekstejä (lehtiartikkeleita, käsittelee konkreetteja tai asioista, kertoa tuntemuksista sekä novelleja, viihde- ja abstrakteja aiheita. Pystyy tuoda esiin tapahtumien ja tietokirjallisuutta, raportteja ja seuraamaan yleisesti kokemusten henkilökohtaisen yksityiskohtaisia ohjeita) kiinnostavaa yksityiskohtaista merkityksen. Pystyy osallistumaan oman alan tai yleisistä kerrontaa (uutiset, aktiivisesti useimpiin aiheista. Tekstit voivat haastattelut, elokuvat, käytännöllisiin ja sosiaalisiin käsitellä abstrakteja, luennot). tilanteisiin sekä melko käsitteellisiä tai ammatillisia * Ymmärtää puheen muodollisiin keskusteluihin. aiheita, ja niissä on pääkohdat, puhujan Pystyy säännölliseen tosiasioita, asenteita ja tarkoituksen, asenteita, mielipiteitä. muodollisuusastetta ja tyyliä. *Pystyy tunnistamaan Pystyy seuraamaan laajaa kirjoittajan ja tekstin puhetta ja monimutkaista tarkoituksen, paikantamaan argumentointia, jos puheen useita eri yksityiskohtia kulku on selvästi merkitty pitkästä tekstistä. Pystyy erilaisin jäsentimin (sidesanat, nopeasti tunnistamaan tekstin rytmitys). Pystyy tiivistämään sisällön ja uusien tietojen tai ilmaisemaan kuulemastaan käyttöarvon päättääkseen, avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. * Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. *Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. *Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. *Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. * Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset. * Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). *Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. * Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. * Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia. 252

254 Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2. Toimiva * Ymmärtää elävää tai *Osaa pitää valmistellun esityksen *Pystyy lukemaan *Osaa kirjoittaa selkeitä, 2 itsenäinen tallennettua, selkeästi monenlaisista yleisistäkin aiheista. itsenäisesti usean sivun yksityiskohtaisia, muodollisia ja kielitaito jäsentynyttä yleiskielistä Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen pituisia, eri tarkoituksiin epämuodollisia tekstejä puhetta kaikissa sosiaalisen vuorovaikutukseen syntyperäisten laadittuja kompleksisia monimutkaisista todellisista tai elämän, koulutuksen ja kanssa. Osaa keskustella ja tekstejä (päivälehtiä, kuvitelluista tapahtumista ja työelämän tilanteissa (myös neuvotella monista asioista, esittää novelleja, kokemuksista enimmäkseen muodollinen keskustelu ja ja kommentoida vaativia syntyperäisten välinen vilkas ajatuskulkuja ja kytkeä kaunokirjallisuutta). Jotkin tutuille ja toisinaan keskustelu). sanottavansa toisten näistä voivat olla vain tuntemattomille lukijoille. Osaa * Pystyy yhdistämään puheenvuoroihin. Osaa ilmaista osittain tuttuja tai kirjoittaa esseen, muodollisen tai vaativia tehtäviä varten itseään varmasti, selkeästi ja tuntemattomia, mutta epämuodollisen selostuksen, kompleksista ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla henkilön itsensä kannalta muistiinpanoja jatkotehtäviä yksityiskohtaista tietoa tavalla. Esitys voi olla merkityksellisiä. varten ja yhteenvetoja. kuulemistaan laajoista kaavamaista, ja puhuja turvautuu *Osaa kirjoittaa selkeän ja keskusteluista tai esityksistä. toisinaan kiertoilmauksiin. * Pystyy tunnistamaan jäsentyneen tekstin, ilmaista Osaa päätellä ääneen *Osaa viestiä spontaanisti, usein kirjoittajan asennoitumisen kantansa, kehitellä argumentteja lausumattomia asenteita ja hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti ja tekstin tarkoituksen. systemaattisesti, analysoida, sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. * Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia. satunnaisista epäröinneistä huolimatta. *Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. * Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. * Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia. * Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita kirjoittamista. havaittavasti * Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. 253

255 Taitotasot C1- C2 C1.1 Taitavan kielitaidon perustaso Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Ymmärtää suhteellisen *Osaa pitää pitkähkön, *Ymmärtää *Pystyy kirjoittamaan selkeitä, vaivattomasti valmistellun muodollisenkin yksityiskohtaisesti hyvin jäsentyneitä tekstejä pitempääkin puhetta tai esityksen. Pystyy ottamaan pitkähköjä, kompleksisia monimutkaisista aiheista, esitystä (elokuvia, aktiivisesti osaa monimutkaisiin tekstejä eri aloilta. ilmaisemaan itseään täsmällisesti luentoja, keskusteluja, käsitteellisiä ja yksityiskohtia *Pystyy vaihtelemaan ja ottamaan huomioon väittelyjä) erilaisista sisältäviin tilanteisiin ja johtaa lukutapaansa tarpeen vastaanottajan. Osaa kirjoittaa tutuista ja yleisistä rutiiniluonteisia kokouksia ja mukaan. Osaa lukea todellisista ja kuvitteellisista aiheista myös silloin, pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä kriittisesti ja tyylillisiä aiheista varmalla, persoonallisella kun puhe ei ole selkeästi monenlaiseen sosiaaliseen vivahteita arvioiden sekä tyylillä käyttäen kieltä joustavasti jäsenneltyä ja sisältää vuorovaikutukseen. Tyylilajien tunnistaa kirjoittajan ja monitasoisesti. Pystyy idiomaattisia ilmauksia ja kielimuotojen vaihtelu asennoitumisen ja tekstin kirjoittamaan selkeitä ja laajoja ja rekisterinvaihdoksia. tuottaa vaikeuksia. piilomerkityksiä. Pystyy selostuksia vaativistakin aiheista. *Ymmärtää hyvin *Osaa viestiä sujuvasti, paikantamaan ja *Osoittaa, että hallitsee monia erilaisia spontaanisti ja lähes yhdistämään useita keinoja tekstin jäsentämiseksi ja äänitemateriaaleja vaivattomasti. käsitteellisiä tietoja sidosteisuuden edistämiseksi. yksityiskohtaisesti ja *Osaa vaihdella intonaatiota ja monimutkaisista teksteistä, *Kielellinen ilmaisuvarasto on puhujien välisiä suhteita sijoittaa lausepainot oikein tiivistämään ne ja tekemään hyvin laaja. Hallitsee hyvin ja tarkoituksia ilmaistakseen kaikkein niistä vaativia idiomaattiset ilmaukset ja tunnistaen. hienoimpiakin johtopäätöksiä. tavalliset sanonnat. *Vieras aksentti tai merkitysvivahteita. *Vaativimmat * Hallitsee erittäin hyvin hyvin murteellinen *Sanasto ja rakenteisto ovat yksityiskohdat ja kieliopin, sanaston ja tekstin puhekieli tuottavat hyvin laajat ja rajoittavat idiomaattiset tekstikohdat jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä vaikeuksia. ilmaisua erittäin harvoin. Osaa saattavat vaatia useamman satunnaisesti idiomaattisissa ilmaista itseään varmasti, lukukerran tai ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. selkeästi ja kohteliaasti apuvälineiden käyttöä. tilanteen vaatimalla tavalla. *Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse. 254

256

257 256

258 257

259 258

260 259

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI SAMPOLAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMPEREEN KAUPUNKI SAMPOLAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNKI SAMPOLAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Koulun rehtorin hyväksymä 30.8.2007, 501 Viimeisimmät muutokset: Lasten ja nuorten palvelujen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Muutos: Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.8.2006, 56, 2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut Rehtori Pekka

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KISSANMAAN KOULU

TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KISSANMAAN KOULU TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KISSANMAAN KOULU Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Viimeisin muutos: Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.8.2006, 56, 2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden

Lisätiedot

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Muutos: Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.8.2006, 56, 2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut Rehtori Pekka

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PYYNIKIN KOULU

TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PYYNIKIN KOULU TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PYYNIKIN KOULU Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Rehtorin hyväksymä 26.9.2007, 299 Viimeisimmät muutokset: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN RAHOLAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMPEREEN KAUPUNGIN RAHOLAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNGIN RAHOLAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Viimeisimmät muutokset: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 23.8.2007, 107, 109, 110

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Atalan koulu Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Viimeisin muutos: Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.8.2006, 56, Atalan koulun rehtorin hyväksymä 31.8.2006, 66 ATALAN

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA. Rehtori Pekka Männistön hyväksymä 30.8.2004, 187

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA. Rehtori Pekka Männistön hyväksymä 30.8.2004, 187 RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Rehtori Pekka Männistön hyväksymä 30.8.2004, 187 SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMA...5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 5 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 6 1.3 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA KARKKILAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPE- TUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 1 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN (3 9LK) OPETUSSUUNNITELMA 2004 2 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...5 1.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2. luku

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA...

1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 1 VÖYRINKAUPUNGIN KOULU 2008 VÖYRINKAUPUNGIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2008 1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 4 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN

Lisätiedot

Teuvan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004

Teuvan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 Teuvan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 OPETUSHALLITUS 16.1.2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA 1 HARVIALAN KOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. OPETUSSUUNNITELMA 4 JOHDANTO 2 Käsillä oleva opetussuunnitelma koostuu Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista,

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio

Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA TURUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUS-

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004. 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö...4

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004. 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö...4 OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 sekä Maskun kunnan kuntakohtainen opetussuunnitelma 2004 1 luku Opetussuunnitelma.4 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Päivitetty 20.5.2014 Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Liedossa... 1 1.2 Opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

S E P Ä N K O U L U N O P E T U S S U U N N I T E L M A V U O S I L U O K A T 7-9

S E P Ä N K O U L U N O P E T U S S U U N N I T E L M A V U O S I L U O K A T 7-9 S E P Ä N K O U L U N O P E T U S S U U N N I T E L M A V U O S I L U O K A T 7-9 2 0 0 5 - OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLLYS 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

1. luku Opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5

1. luku Opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5 PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Vesilahden kunta 1. luku Opetussuunnitelma 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin. perusopetuksen. opetussuunnitelma 2007

Rovaniemen kaupungin. perusopetuksen. opetussuunnitelma 2007 Rovaniemen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 2007 1 Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelman laadinta ja rakenne...5 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat...6 2.1 Perusopetuksen arvopohja...6 2.2

Lisätiedot

1.8.2011 voimaan tuleva ops

1.8.2011 voimaan tuleva ops 1.8.2011 voimaan tuleva ops Täydennetty 1.8.2010 ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suunnitelma perustuu Opetushallituksen 16.1.2004 antamiin opetussuunnitelman perusteisiin, joita on velvoittavalla

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

KLASSILLISEN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KLASSILLISEN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KLASSILLISEN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Kasvatus ja opetuslautakunnan hyväksymät muutokset 17.8.2006, 56 Koulun rehtorin hyväksymä 4.10.2007, 231

Lisätiedot