PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Atalan koulu Koulutuslautakunnan hyväksymä , 50 Viimeisin muutos: Kasvatus- ja opetuslautakunta , 56, Atalan koulun rehtorin hyväksymä , 66

2 ATALAN KOULUN JA OPETUSSUUNNITELMAN ESITTELY OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö Opetussuunnitelman arviointi ja jatkuva kehittäminen 11 Atalan koulu OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja 13 Atalan koulu Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne Vuosiluokittain jaetut tavoitteet ja sisällöt tai vuosiluokkiin jakamaton järjestelmä...16 Atalan koulu Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö...17 Atalan koulu Perusopetuksen tuntijako...18 Atalan koulu Perusopetuksen opetussuunnitelmalliset painotukset Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut...20 Atalan koulu Vapaaehtoisen A-kielen keskeyttäminen ja vaihtaminen OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö 24 Atalan koulu

3 3.3 Toimintakulttuuri 25 Atalan koulu Työtavat 26 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö 27 Atalan koulu Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus huolto 31 Atalan koulu...33 OPPILASHUOLTO huollon yhteistyö ja oppilashuoltoryhmät Yhteistyö koulussa...35 Atalan koulu huollon alueellinen yhteistyö Kuntatason yhteistyö Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminta Kouluterveydenhuolto...36 Atalan koulu Koulunkäyntiavustajatoiminta...37 Atalan koulu Puheterapia Kouluruokailu Koulukuljetukset...38 Atalan koulu Kerhotoiminta 38 Atalan koulu

4 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot 40 Atalan koulu; koulun tukitoimet...41 Atalan koulu; alueellinen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus 43 Atalan koulu; osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 47 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Saamelaiset Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat 49 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen...51 Atalan koulu Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys...52 Atalan koulu Viestintä ja mediataito...53 Atalan koulu Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys...53 Atalan koulu Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

5 Atalan koulu Turvallisuus ja liikenne...55 Atalan koulu Ihminen ja teknologia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia...57 Atalan koulu Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Vieraat kielet A-kieli Englanti Saksa Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto 103 Atalan koulu; 3.lk 3.vuosiviikkotunti Atalan koulu; 4. lk. 3.vuosiviikkotunti Biologia ja maantieto 114 Atalan koulu; 5. lk. 3. vuosiviikkotunti Atalan koulu; 6. lk. 3. vuosiviikkotunti Fysiikka ja kemia Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Evankelisluterilainen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Musiikki 143 Atalan koulu; 3. lk. 2. vuosiviikkotunti

6 Atalan koulu; 4. lk. 2. vuosiviikkotunti Atalan koulu; 5. lk. 2. vuosiviikkotunti Atalan koulu; 6. lk Kuvataide 151 Atalan koulu; 1. lk. 2. vuosiviikkotunti Atalan koulu; 2. lk. 2. vuosiviikkotunti Atalan koulu; 3. lk. 2. vuosiviikkotunti Atalan koulu; 4. lk. 2. vuosiviikkotunti Atalan koulu; 5. lk. 2. vuosiviikkotunti Atalan koulu; 6. lk. 3. vuosiviikkotunti Käsityö 162 Atalan koulu Atalan koulu; 1. lk. 2. vuosiviikkotunti Atalan koulu; 2. lk. 2. vuosiviikkotunti Atalan koulu; 3. lk. 2. vuosiviikkotunti Atalan koulu; tekninen työ lk Atalan koulu; 4. lk. 2. vuosiviikkotunti Atalan koulu Atalan koulu; 5. lk Atalan koulu; 6. lk Liikunta 175 Atalan koulu; 1. lk Atalan koulu; 2. lk

7 Atalan koulu; 3. lk Atalan koulu; 4. lk Atalan koulu; 5. lk. 3. vuosiviikkotunti Atalan koulu; 6. lk. 3. vuosiviikkotunti Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana 188 Atalan koulu; vuosiluokalta siirtyminen Atalan koulu; arvioinnin periaatteet Atalan koulu; työskentelyn arviointi ja työskentelyn arvioinnin kriteerit Atalan koulu; käyttäytymisen arviointi Todistukset 195 Atalan koulu; todistusarviointi LIITTEET Atalan koulu; liitteet Atalan koulun ja lähipäiväkotien yhteistyösuunnitelma LIITE KUULUTUSOHJE HÄTÄTAPAUKSISSA

8 ATALAN KOULUN JA OPETUSSUUNNITELMAN ESITTELY Koulurakennuksen historia Atalan koulu aloitti toimintansa omassa koulurakennuksessa elokuussa 1987, jolloin koulun ensimmäinen osa valmistui. Valmistuessaan koulu oli 1-sarjainen peruskoulun 1-6 luokkien koulu. Oppilaita oli noin 100 ensimmäisenä lukuvuonna. Atalan aluetta rakennettiin 1980-luvun lopulla hyvin voimakkaasti. Tilanahtauden vuoksi kouluun tehtiin laajennus 1990, jonka jälkeen koulun tilat oli mitoitettu 14 perusopetusryhmälle. Kiinteistönhoitajan asunnon muutostyön kautta tilat kasvoivat vielä yhdellä opetustilalla vuonna Laajennuksien jälkeen koulussa on toiminut vuosittain perusopetusryhmää. määrä on vakiintunut noin 400:aan. Koulurakennuksen molemmat vaiheet on suunnitellut arkkitehti Olli Jokinen. Koulun taideteokset ovat taiteilija Arto Lappalaiselta (liikkuva veistos pääoven yläpuolella) ja taiteilija Rosa Liksomilta (ruokalan taulut). Koulurakennuksen tilaratkaisuissa on kiinnitetty erityistä huomiota myös koulun ulkopuolisten käyttäjien tarpeisiin. Liikuntasali rakennettiin aikansa normeja suuremmaksi. Ruokalaa ja opetustiloja voidaan käyttää iltaisin kokous- ja kerhotiloina. alue ja toimintaympäristö Atalan koulu kuuluu Tampereen kaupungin luokkien koulujen koilliseen oppilaaksiottoalueeseen. Alueen muut koulut ovat Leinola, Linnainmaa, Olkahinen ja Vehmainen. Atalan koulun oppilaat tulevat pääosin Atan- ja Nikinväylien sisäpuolelta ja ympäristöstä sekä Tasanteelta. Yhtenäisen peruskoulun luomisen toteutumiseksi peruskoulut on jaettu perusopetusalueisiin (15 kpl). Atalan koulun kanssa samaan perusopetusalueeseen kuuluvat Saukonpuiston koulu (keskitetty erityisopetus),1-9 lk:t), Tammelan koulun (kuvaamataitoluokat 1-6 lk:t) ja Tammerkosken koulu(1-9 lk:t), jonne Atalan koulun oppilaat pääsääntöisesti sijoittuvat peruskoulun seitsemännelle luokalle. Atalan kaupunginosa on pientalovaltaista asuinaluetta. Ympäristössä on runsaasti luonnonvaraisessa tilassa olevaa metsää. Koulusta 700 metriä itään on Halimasjärven luonnonsuojelualue, joka on opetuksellisesti tärkeä erityiskohde. Pihamaan suunnittelussa koulun alue on pyritty säilyttämään luonnontilassa. Metsä ja pihamaan vaihteleva pinnanmuodostus antavat mahdollisuuden monipuolisiin välituntileikkeihin. Lähialueen metsät tarjoavat hyvän opiskeluympäristön eri oppiaineisiin. Koululta 200 metriä kaakkoon on urheilukenttä. Lähistöllä ovat myös Norsupuiston ja Nikin kentät. Koulun sisätilat Atalan koulun käytössä on 14 luokkahuonetta, 2 pienryhmäopetustilaa, kirjastotila, musiikki-/kuvaamataitoluokka, teknisen työn tila, tekstiilityö- ja kieliluokka. Tilanpuutteen vuoksi myös kirjastotila ja mu/ku -luokka ovat aina olleet kotiluokkina. Yhteisten tilojen kuten ruokalan ja liikuntasalin käyttö, edellyttää erityisiä järjestelyjä nykyisellä oppilasmäärällä. 8

9 Koska koulukirjasto ei voi toimia alunperin ajatellulla tavalla, kirjastoautopalvelu kerran viikossa täydentää tiedonsaannin ja lukemisen tarvetta. Tietotekniikan luokka antaa oppilaille mahdollisuuden valmiuksiin kehittyä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseniksi. Arkkitehdin esteettisesti rohkeat ratkaisut ja hyvät ja kestävät materiaalit ovat luoneet koulurakennukselle sellaiset puitteet, että niin oppilaat kuin koulun henkilökuntakin osaavat vaalia viihtyisyyttä hyvällä järjestyksellä ja siisteydellä, runsailla työ- ja kuvataidenäyttelyillä sekä viherkasveilla. Toiminta-ajatus Luoda oppilaille turvallinen, tekemiseen kannustava kasvamis- ja oppimisympäristö, jossa koulu yhteistyössä lähiympäristön kanssa tuottaa elämänmyönteisiä, vastuuntuntoisia ja oma-aloitteisia yhteiskunnan jäseniä. Lisäksi haluamme korostaa tavoitetta kasvattaa itsetunnoltaan myönteisellä tavalla vahvoja oppilaita. Opetussuunnitelma Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Atalan koulun opetussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisiin perusteisiin ja Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Koulun opetussuunnitelmasta on jätetty pois osioita, jotka eivät suoranaisesti liity Atalan koulun toimintaan. Ne löytyvät Tampereen perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Tämä Atalan koulun opetussuunnitelma astuu voimaan lukuvuoden alusta. Poikkeuksen muodostavat 4. ja 6. luokat, jotka vielä lukuvuonna noudattavat vanhaa opetussuunnitelmaa oppiaineiden oppisisältöjen osalta. Osoite ja yhteystiedot: Rehtori: Raimo Mäkelä Osoite: Pulkkakatu 3, Tampere Puhelin: (opettajainhuone), (rehtori) Fax: Kotisivu: Lukuohje Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden teksti on normaalilla kirjasimella. Kuntakohtainen osuus on kursiivilla.(+tampere-logo) Atalan koulun lisäykset ja täydennykset ovat vahvennetulla kirjasimella (+ Atalan koululogo). 9

10 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma koostuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista vuosiluokille 1 9 sekä Tampereen kaupungin kuntakohtaisesta osiosta. Kuntakohtaiset osiot on kirjoitettu kursiivilla ja erotettu valtakunnallisesta osiosta Tampereen kaupungin logolla. Koulut täydentävät valtakunnallisia ja kuntakohtaisia osioita koulukohtaisilla osioilla. Koulun opetussuunnitelma koostuu valtakunnallisesta, kuntakohtaisesta ja koulukohtaisesta osioista. Tampereella kuntakohtaista opetussuunnitelmaa täydentävät koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Perusopetuksen kuntakohtaisen opetussuunnitelman hyväksyy koulutuslautakunta. Koulun opetussuunnitelman, samoin kuin opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman, hyväksyy koulun rehtori. Rehtori vastaa opetussuunnitelman laadinnasta ja ajan tasalla pitämisestä. Opetussuunnitelman laadinnassa opettajilla on mahdollisuus kehittää työtään ja tuoda esille asiantuntijuutensa. Opetussuunnitelmatyö on jatkuvaa opetuksen ja koulun kehittämistä. Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä perusopetusalueen koulujen, esiopetuksen ja päiväkotien kesken. Rehtori hyväksyy lähipäiväkotien opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman. Opetussuunnitelmien synkronointi ja toiminnallinen yhteistyö päiväkotien kanssa sisältyvät koulujen ja päiväkotien yhteistyösuunnitelmiin. Yhtenäisen perusopetuksen aluekohtaiset ratkaisut, erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa sekä moniammatillinen yhteistyö, näkyvät kunkin koulun opetussuunnitelmassa. 10

11 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 1.3 Opetussuunnitelman arviointi ja jatkuva kehittäminen Opetussuunnitelman toteutumisen arviointi on kuntakohtaisen, koulukohtaisen sekä oppilaskohtaisen opetussuunnitelman arviointia. Arviointi voi olla sekä itsearviointia että ulkopuolista arviointia. Arvioinnin tarkoitus on kehittää työyhteisön ja opettajan toimintaa. Oppilaan itsearviointiin liittyvien taitojen kehittäminen on tärkeä pedagogisen kehittämisen kohde. Sen tulee olla oppilaan ikäkauden ja kehitystason mukaista ja tähdätä taitojen asteittaiseen kehittymiseen. Opetussuunnitelman arvioinnin kohteena ovat siinä määritellyt sisällöt ja tavoitteet, käytetyt toimintamenetelmät sekä oppilaan tietojen ja taitojen kehitys tavoitteisiin nähden. Kulla- 11

12 kin yksiköllä voi olla omiin erityispiirteisiin tai painotuksiinsa liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista on myös arvioitava. Arviointikohteet voivat myös vaihtua vuosittain. Koulu osallistuu koulutuslautakunnan laatimien arviointikohteiden mukaiseen arviointiin. Tarkempi arvioinnin ohjeistus sisältyy kuntakohtaiseen arviointisuunnitelmaan. Kuntakohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Koulukohtainen opetussuunnitelma päivitetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman yhteydessä. Opetussuunnitelma on tärkein koulun kehittämisen väline. Atalan koulu Atalan koulussa opetussuunnitelman koulukohtaista toteutumista arvioidaan seuraavasti: osallistutaan vuosittain kuntakohtaiseen arviointiin koulun henkilökunta arvioi lukuvuoden lopuksi sekä työyhteisön että oman toimintansa lukuvuoden aikana vanhemmille tarjotaan mahdollisuuksia koulun toiminnan arviointiin sekä kehittämisehdotusten tekemiseen (vanhempainyhdistys) kohtaista opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan seuraavasti: oppimistulosten arviointi arviointikeskustelut oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa oppilaan itsearviointi 12

13 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Perusopetuksen arvopohja välittyy Tampereen kaupungin yleissivistävän koulutuksen strategisista päämääristä. Yleissivistävän koulutuksen strategiset päämäärät vuosille : 1. Yleissivistävä koulutus tukee oppilaan kasvua tasapainoiseksi kansalaiseksi Jokaisella oppilaalla on monipuoliset mahdollisuudet kehittyä aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteiskunnan jäseneksi omien erityistaipumustensa ja edellytystensä mukaisesti. Syrjäytymisvaarassa olevan oppilaan tukemiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Muuttuvan perheinstituution myötä korostuu koulun merkitys yhteisen kasvatusvastuun hoidossa. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksessa korostetaan varhaiskuntoutuksen ohella riittävästi tuetun integroinnin merkitystä. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus tuntea koulutyössään oppimisen iloa ja onnistumisen elämyksiä. Koulun tukipalvelut edistävät kasvatustavoitteiden saavuttamista. 2. Yleissivistävä koulutus antaa jokaiselle oppilaalle hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja halun jatkuvaan itsensä kehittämiseen Peruskoulun ja lukion päättävällä nuorella on hyvät tiedot ja taidot, monipuolinen yleissivistys monipuolinen näkemys opiskelumahdollisuuksista sekä työelämästä ja sen kehitysnäkymistä 13

14 selkeät henkilökohtaiset tavoitteet, realistinen käsitys jatko-opintomahdollisuuksistaan ja usko itseensä halu jatkuvaan itsensä kehittämiseen jo koulussa ollut mahdollisuus tutustua monipuolisesti kaupungin kulttuuritarjontaan. 3. Oppilaalla on oikeus esiopetuksesta lähtien yhtenäiseen opetussuunnitelmalliseen kokonaisuuteen Opetussuunnitelman oppimisnäkemys ohjaa käytännön työtä. Esiopetusta kehitetään osana perusopetusta yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Kuntakohtainen opetussuunnitelma antaa raamit yhtenäisen peruskoulun toteuttamiselle riippumatta siitä, toimivatko kaikki vuosiluokat samassa kiinteistössä. Koulujen välisen yhteistyön merkitys korostuu. 4. Opetus ja oppimistulokset ovat kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisia Jokainen koulu tarjoaa hyvät ja tasavertaiset koulutuspalvelut. Opetuksen korkeatasoisuuden takaa toimiva opetussuunnitelma, onnistunut henkilöstörekrytointi, suunnitelmallinen täydennyskoulutus sekä innostava työympäristö. Oppimisessa ja koulun muussa toiminnassa hyödynnetään monipuolisesti korkeatasoista tieto- ja viestintätekniikkaa esim. tiedonhankinnassa, yhteyksien luomisessa sekä etäopetuksessa. Sisäistä ja ulkoista arviointia kehitetään ja arviointien tuloksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. arvioinnin yhdenmukaisuuteen koulujen välillä kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden oikeusturvan varmistamiseksi. Lukioiden sekä muiden toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten välinen yhteistyö tarjoaa opiskelijoille monipuoliset mahdollisuudet kurssien valintaan haluamastaan oppilaitoksesta. Koulujen tukipalvelut edistävät oppimistavoitteiden saavuttamista. 5. Jokainen oppilas sisäistää kestävän kehityksen periaatteet Koulu on keskeisessä asemassa kasvattamassa oppilasta ympäristötietoisuuteen sekä sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävien ratkaisujen valintoihin. 6. Koulu tarjoaa turvallisen, luovuutta ja sosiaalisia taitoja kehittävän oppimisympäristön sekä edistää yhteisöllisyyttä alueella Osallistumis- ja johtamisjärjestelmät sekä yhteiset pelisäännöt kehittävät yhteisöllistä toimintaa ja yhteisvastuuta. Koulun tilat ovat turvallisia, viihtyisiä ja monikäyttöisiä. Ne antavat hyvät puitteet erilaisten opetus- ja työskentelymenetelmien käyttöön. Koulu toimii monipuolisessa yhteistyössä kotien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Koulutiloja käytetään alueen kulttuuri- ja toimintakeskuksina sekä alueen asukkaiden harrastus-, kokous- ja virkistystoiminnassa. Koulutilojen käytölle on laadittu selkeät ohjeet ja pelisäännöt. 14

15 Atalan koulu Atalan koulussa perusopetuksen arvopohja on luotu yhteisesti koulun opettajakunnan ja vanhempainyhdistyksen johtokunnan kanssa. Arvopohjamme on myös tarkistettu yhteensopivaksi Tammerkosken koulun arvopohjan kanssa. Tärkeimpiä tavoiteltavia arvoja ovat: rehellisyys turvallisuus oikeudenmukaisuus itsensä ja toisen arvostaminen hyvät tavat vastuuseen kasvaminen yhteistyötaidot 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Perusopetuksessa pyritään tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä kannustamaan lasta omatoimisuuteen ja vaikuttamiseen. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutteisuutta, kehitetään osallistuvaa oppimista ja opetellaan tunteiden ja kokemusten jakamista. Toiminta toteutetaan niin, että se tuottaa kasvun ja oppimisen iloa ja halua omaehtoiseen oppimiseen. Oppilaita opetetaan ilmaisemaan mielipiteitään ja heidät otetaan mukaan päätöksentekoon. Opetuksessa turvataan aikuisen läsnäolo ja riittävä huolenpito sekä puututaan nopeasti kiusaamiseen ja lastensuojelun tarpeessa olevan oppilaan tilanteeseen. Oppilaita kasvatetaan vastuuntuntoon ja toisten huomioon ottamiseen. Oppilaan osallistumista itseään koskevien asioiden käsittelyyn tuetaan. Koululle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi koulun on pyrittävä yhteistoimintaan oppilaan elämään vaikuttavien muiden tahojen kanssa. Vanhem- 15

16 pien lisäksi näitä ovat mm. kunnan eri hallintokunnat, seurakunnat, poliisi, sairaalat, eri järjestöt ja yhteisöt sekä yritykset. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä Vuosiluokittain jaetut tavoitteet ja sisällöt tai vuosiluokkiin jakamaton järjestelmä Tampereella kuntakohtainen opetussuunnitelma on laadittu vuosiluokkiin jaetun järjestelmän mukaisesti. Lainsäädäntö mahdollistaa myös vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen järjestämisen. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelmää voidaan käyttää oppilas-, ryhmä- tai koulukohtaisesti. Mikäli koulu valitsee vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän, määritellään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa opiskelujaksojen tavoitteet ja sisällöt sekä arviointikäytännöt. Opinnoissa edistyminen pohjautuu silloin järjestelmään, jossa opiskelun tavoitteet on jaettu opintokokonaisuuksiin, jotka eivät muodostu lukuvuosista. Jaksojen laajuus voi vaihdella. Olennaista on, että eteneminen on tavoitteellista ja opetussuunnitelmaan pohjautuvaa. 16

17 Silloin, kun käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opetuksen järjestelyä, oppilaalle on laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman avulla oppilaan erityisluonne oppijana voidaan ottaa yksilöllisemmin huomioon. Oppimissuunnitelman käyttö ja hyödyntäminen mahdollistavat paitsi lievää erityistä tukea tarvitsevien lasten paremman huomioon ottamisen, myös erityislahjakkaiden lasten erityistarpeiden huomioon ottamisen. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteistyönä. Oppimissuunnitelman avulla voidaan konkreettisesti sopia kodin ja koulun vastuista oppilaan kehityksen tukemisessa ja antaa vastuuta myös oppilaalle itselleen. Vuosiluokkiin jakamattomassa järjestelmässä oppimissuunnitelma on samalla lapsen henkilökohtainen opinto-ohjelma. Valinta vuosiluokkiin sidotun ja sitomattoman järjestelmän välillä on otettava huomioon oppilasarvioinnissa ja päätettäessä opinnoissa edistymisestä. Atalan koulu Atalan koulussa opetus toteutetaan vuosiluokittain jaettujen tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Esi- ja perusopetuksen välinen yhteistyö luo pohjan yhtenäiselle perusopetukselle. Kaikilla kouluilla on yhteistyöpäiväkotinsa, joiden kanssa tehdään sekä toiminnallista että opetussuunnitelman synkronointiin liittyvää yhteistyötä. Koulujen rehtorit vastaavat yhteistyön järjestämisestä ja hyväksyvät päiväkotien opetussuunnitelmiin perustuvat suunnitelmat. Perusopetuksen ja päiväkodin yhteistyötä voidaan suunnitella esimerkiksi virikemateriaalissa olevan yhteistyösuunnitelman mukaisesti. Tarkempi yhteistyön suunnitelma täsmennetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. Atalan koulu Atalan koulun yhteistyöpäiväkodit ovat Atalan, Tasanteen ja Metsästäjän päiväkodit. Yhteistyörunko liitteessä 1. (LIITE 1) 17

18 2.3.4 Perusopetuksen tuntijako Tampereen kaupungin perusopetuksen tuntijako Perusopetuksen eri oppiaineiden tai aineryhmien opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (= 38 oppituntia). Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet yht Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (12) Koululla on oikeus ylittää oppilaan vähimmäistuntimäärä annettujen resurssien rajoissa 2h/ vuosiluokka. Vuosiluokilla 5-6 oppilaan vähimmäistuntimäärä voidaan ylittää ainoastaan 1h/ vuosiluokka. - - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. ( ) = Opetetaan valinnaisena. 18

19 Atalan koulu Tammerkosken ja Atalan koulujen/ sekä Tammelan kuvataideluokkien yhteinen tuntijako Perusopetuksen eri oppiaineiden tai aineryhmien opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (= 38 oppituntia) Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3/ /9 Biologia ja maantieto 3/2 2/ /10 Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet yht /9 8/ /62 Musiikki 1 1 2/1 2/1 2/1 1/1 1 10/7 Kuvataide 2 2 2/4 2/4 2/4 3/4 2 15/22 Käsityö Liikunta / /18 Kotitalous Oppilaanohjaus ,6 0,4 1 2 Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä /25 26/ /228 Vapaaehtoinen A-kieli (12) - - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä ( ) = Opetetaan valinnaisena Perusopetuksen opetussuunnitelmalliset painotukset Opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 3 6 vuosiluokilla 3 5 vuosiviikkotunnin ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan taitoja taideaineille osoitetusta tuntimäärästä. Vuosiluokilla 7 9 opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 6 10 vuosiviikkotunnin ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Jos oppiaineen tuntimäärä perusopetuksen tuntijaossa vuosiluokilla 7 9 on vähintään kahdeksan vuosiviikkotuntia, ylitys voi olla edellä mainittua pienempi. Mikäli oppiainetta ei ole mainittu opetussuunnitelman perusteissa, minimituntimäärä voi olla 4 6 vuosiviikkotuntia. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan valinnaisille aineille osoitetusta tuntimäärästä. Opetussuunnitelmallinen painotus on koulutuslautakunnan hyväksymä, ja se voi näkyä myös koulun muiden oppiaineiden työtavoissa, sisältöjen valinnoissa sekä didaktisissa ratkaisuissa. 19

20 2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut Kieliohjelmassa ja poluissa kolmannelta vuosiluokalta alkavasta vieraasta kielestä käytetään nimitystä A1-kieli ja neljänneltä vuosiluokalta alkavasta vapaaehtoisesta vieraasta kielestä nimitystä A2-kieli. A-kielten tavoitetaso on perusopetuksen päättyessä sama. Seitsemänneltä vuosiluokalta alkavasta kielestä käytetään nimitystä B1-kieli. Kahdeksannelta vuosiluokalta alkavasta valinnaisesta kielestä käytetään nimitystä B2-kieli. Perusopetuksen kieliohjelmasta on nähtävissä, mitä kieliä Tampereen kaupungin peruskouluissa on mahdollista opiskella. Kieliohjelmat vaihtelevat kouluittain. Kielenopetusryhmän perustamisen edellytyksenä on se, että kielen valinneita oppilaita on riittävästi. Jos oppilas valitsee niin sanotun harvinaisen kielen, hän voi joutua vaihtamaan koulua tai käymään kielenopetuksessa toisessa koulussa. Kielivalinnat ovat sitovia koko peruskoulun ajan. Oppilaan oikeutta esiopetuksesta lähtien yhtenäiseen opetussuunnitelmalliseen kokonaisuuteen on pyritty tukemaan kielipolkujen avulla. Kielipolut on muodostettu siten, että vuosiluokkien 7 9 kouluissa sekä niiden oppilaspohjan muodostavissa vuosiluokkien 1 6 kouluissa on sama A-kielten tarjonta. Huoltajat ja oppilas näkevät kielipoluista, mitä A-kieliä eri kouluissa tarjotaan ja missä vuosiluokkien 7 9 koulussa oppilas jatkaa opiskeluaan. Englannin kieltä ei ole mainittu kielipoluissa, koska englantia voi opiskella A-kielenä jokaisessa Tampereen peruskoulussa. Atalan koulu Atalan koulussa on tarjolla A1-kieleksi englannin tai saksan kieli. A2-kielenä Atalan koulussa voi lukea saksaa tai englantia. Uuden tuntijaon mukaan vapaaehtoinen A2- kieli alkaa neljännellä vuosiluokalla. A2-kielen lukijoilla kokonaistuntimäärä nousee kahdella viikkotunnilla. Atalan koulun ensisijaisessa 7-9 luokkien koulussa (Tammerkosken koulu) on mahdollista jatkaa Atalassa aloitettuja kieliopintoja Vapaaehtoisen A-kielen keskeyttäminen ja vaihtaminen Vapaaehtoinen A-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti, sen jälkeen kielivalinta on sitova koko peruskoulun ajan. Hyväksyttäväksi vapaaehtoisen A-kielen keskeyttämisperusteeksi katsotaan virhevalinta, joka perustuu puutteellisiin kielen oppimisedellytyksiin yleisiin oppimisvaikeuksiin terveydellisiin syihin tai oppilaan koulunkäyntiä ratkaisevasti vaikeuttavaan elämäntilanteeseen. Menettelytapa keskeytystä haettaessa huoltajan esittämä kirjallinen pyyntö opettajien kuuleminen asiantuntijalausunnot harkinnan mukaan. Mahdollisen keskeyttämispäätöksen tekee rehtori asianosaisia kuultuaan. 20

21 21

22 22

23 23

24 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omat tiedot, taidot ja kokemukset. Tavoitteena on oppilaan yksilöllisten oppimistaitojen tukeminen. Kasvattajan ja ympäristön tehtävänä on luonnollisen kehityksen ja kehitysmahdollisuuksien turvaaminen, oppilaan ainutkertaisuuden kunnioittaminen ja hyväksyminen, kehityksen seuraaminen ja oppimisen esteiden poistaminen. Opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon oppilaan elämäntilanne kokonaisuutena. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Op- 24

25 pilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristön on annettava mahdollisuudet ikäkaudelle ominaiseen oppimiseen. Opetuksessa tutustutaan koulun lähiympäristön kulttuurimaisemaan, paikallisen kulttuurin erityispiirteisiin ja historiaan. Turvallisuus liittyy sekä fyysiseen ympäristöön että psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuuteen. Koulun tilojen ja pihan turvallisuus varmistetaan. Koulussa huolehditaan väkivallan ennaltaehkäisystä ja puututaan kiusaamistilanteisiin välittömästi. Oppimisympäristöä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Koulun henkilökunnan, lasten, vanhempien ja kunnan päättäjien yhteistyö on avainasemassa oppimisympäristöjä kehitettäessä. Atalan koulu Kts. Atalan koulun ja opetussuunnitelman esittely s Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Koulun opetussuunnitelmassa esitetään kuvaus koulun toimintakulttuurista (mm. koulun toiminnan jatkuva kehittäminen, vuorovaikutus, tiedottaminen, vanhempien ja oppilaiden vaikuttamismahdollisuudet, johtamiskulttuuri sekä opetuksen ja oppimisen ilmapiiri). Oppilaiden osallistumista yhteisten asioiden hoitamiseen tuetaan siten, että heitä kannustetaan oppilas- 25

26 kunta-, kummioppilas- ja tukioppilastoimintaan. Kaupunki edistää oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia myös Lasten parlamentin ja Nuorisofoorumin kautta. Atalan koulu Koulun toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuurin peruspilari on ollut alusta alkaen yhteistyö niin koulun sisällä henkilökunnan kesken kuin vanhempien, yhdistysten ja järjestöjenkin kanssa. Atalan koulun henki pyritään säilyttämään yhteisesti hyväksytyillä kasvatus- ja käyttäytymistavoitteilla. Järjestyssääntöjen lisäksi jokainen sitoutuu noudattamaan myös Atalan koulun käytösaapisen sääntöjä. Yhteishenkeä lujitetaan vuosittain joko koulun, vanhempainyhdistyksen tai näiden yhteisillä tapahtumilla tai tempauksilla. Vanhempainyhdistykseen kuuluu myös kaksi opettajajäsentä. Vanhempainyhdistys ja opettajakunta kokoontuvat vähintään kerran vuodessa yhteiseen iltaan. Koulun avoimuutta edistetään järjestämällä avoimien ovien päiviä. Muiden alueella toimivien lapsi- ja nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa järjestetään säännöllisesti palavereita, joissa tarkastellaan alueen lasten ja nuorten tilaa ja pyritään yhteistyössä luomaan paremmat edellytykset heidän hyvinvoinnilleen. Näitä koulun yhteistyökumppaneita ovat mm. Atalan koulun vanhempainyhdistys, Atalan seudun omakotiyhdistys, Aitolahden seurakunta, Tampereen kaupungin nuorisopalvelut, Etsivä työ/lastensuojelu, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi/itäinen palvelualue, Tampereen poliisi/lähipoliisi, Atalan, Tasanteen ja Metsästäjän päiväkodit sekä Kämmenniemen ja Tammerkosken koulut. Oppimisilmapiiri Sujuvan yhteistyön korostamisen lisäksi toinen avainsana toimintakulttuurissamme on kannustaminen: oppilaita kannustetaan omien edellytystensä pohjalta hyviin suorituksiin. Opettajan ja/tai oppilaan tukena ongelmatilanteissa on oppilashuoltotyöryhmä (rehtori, erityisopettaja, psykologi, kouluterveydenhoitaja). Johtamiskulttuuri Kuten muussakin koulun toiminnassa, myös johtamisessa avoimuus on tärkeää. Koulun tasolla päätösehdotukset valmistelee joko rehtori yksin tai yhteistyössä kehittämisryhmän kanssa. Koulussa toimii myös työryhmiä, jotka vastaavat heille annetuista tehtävistä. 3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. 26

27 Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista o kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Kouluja rohkaistaan monipuolisten työtapojen kehittämiseen. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa voidaan valita vuosittain tietty kehittämiskohde ja sopia siihen liittyvistä menettelyistä arviointi mukaan lukien. Vaihtelevilla ja monipuolisilla työtavoilla lisätään myös koulutyön mielekkyyttä ja kouluviihtyvyyttä. Koulun opetussuunnitelmassa työtapoja kuvataan oppiaineiden yhteydessä. 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. 27

28 Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Koulut tekevät säännöllisesti yhteistyötä vanhempien kanssa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että huoltajat voivat tutustua koulun toimintakulttuuriin, vaikuttaa ja tulla kuulluksi kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Koulut järjestävät tulokkaille tutustumistilaisuuden sekä huoltajille vähintään kerran lukuvuodessa luokka- tai vuosiluokkakohtaisen vanhempainillan. Tarkempi yhteistyö koulun ja kotien välillä on määritelty koulun opetussuunnitelmassa. Atalan koulu Kodin ja koulun välinen yhteistyö Atalan koulussa Koulussamme käytetään seuraavia yhteistyötapoja: tiedotteet koulun kotisivuilla (rehtorin palsta) tiedotteet oppilaspostissa yhteydenpito puhelimitse vanhempaintilaisuudet koululla arviointikeskustelut avoimien ovien päivä vapaaehtoiset luokkatoimikunnat luokkakohtaiset peli-illat tms. oppilaitten, vanhempien ja opettajan yhdessä järjestämät tilaisuudet lukukausien päätösjuhlat vanhempainyhdistyksen kanssa yhteisesti järjestettävät tapahtumat(esim. talvitapahtuma, Atala-päivä) 28

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KISSANMAAN KOULU

TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KISSANMAAN KOULU TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KISSANMAAN KOULU Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Viimeisin muutos: Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.8.2006, 56, 2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Muutos: Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.8.2006, 56, 2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut Rehtori Pekka

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI SAMPOLAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMPEREEN KAUPUNKI SAMPOLAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNKI SAMPOLAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Koulun rehtorin hyväksymä 30.8.2007, 501 Viimeisimmät muutokset: Lasten ja nuorten palvelujen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA. Rehtori Pekka Männistön hyväksymä 30.8.2004, 187

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA. Rehtori Pekka Männistön hyväksymä 30.8.2004, 187 RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Rehtori Pekka Männistön hyväksymä 30.8.2004, 187 SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMA...5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 5 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 6 1.3 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN RAHOLAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMPEREEN KAUPUNGIN RAHOLAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNGIN RAHOLAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Viimeisimmät muutokset: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 23.8.2007, 107, 109, 110

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

KAARILAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KAARILAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAARILAN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 ja Kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymä 17.8.2006, 56 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 23.8.2007,

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Muutos: Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.8.2006, 56, 2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut Rehtori Pekka

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA KARKKILAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPE- TUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PYYNIKIN KOULU

TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PYYNIKIN KOULU TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PYYNIKIN KOULU Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Rehtorin hyväksymä 26.9.2007, 299 Viimeisimmät muutokset: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö Info lyseon lukiolla 8.9.2015 Yleistä 16 ainekohtaista kirjoitustiimiä (1-2, 3-6 ja 7-9 ope) 3 yleisen osan kirjoitustiimiä Esiopetuksen työryhmä Ohjausryhmä Mukana normaalikoulu

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 1 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN (3 9LK) OPETUSSUUNNITELMA 2004 2 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...5 1.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

KLASSILLISEN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KLASSILLISEN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KLASSILLISEN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Kasvatus ja opetuslautakunnan hyväksymät muutokset 17.8.2006, 56 Koulun rehtorin hyväksymä 4.10.2007, 231

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2. luku

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA

EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA Määräys 1/011/2004 Määräys 2/011/2004 Määräys 3/011/2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio

Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA TURUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUS-

Lisätiedot

OPStuki Jyväskylä. Tuuli Murtorinne Marita Kontoniemi

OPStuki Jyväskylä. Tuuli Murtorinne Marita Kontoniemi OPStuki 2016 23.10.2013 Jyväskylä Tuuli Murtorinne Marita Kontoniemi MUUTOS Mitä tehdään? Miksi tehdään? Miten tehdään? www.oph.fi Muutos on hidas prosessi Kulttuuristen perusoletusten muuttaminen kestää

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus

Uudistuva aikuisten perusopetus Uudistuva aikuisten perusopetus 15.5.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän

Lisätiedot

Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:...

Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:... Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:...1 Yleistä opsin laatimisesta...3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...3

Lisätiedot

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit.

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. 3.2 Oppimisympäristö F yysinen ympäristö, psyykkiset tekijät ja sosiaaliset suhteet muodostavat oppimisympäristön, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvän oppimisympäristön toiminta ja työtavat perustuvat

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

1. luku Opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5

1. luku Opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5 PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Vesilahden kunta 1. luku Opetussuunnitelma 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA

EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA Kasvatus- ja opetuslautakunta 8.6.2011 55 Kasvatus- ja opetuslautakunta 14.12.2011 98 Kasvatus- ja opetuslautakunta 19.6.2013 30 Määräys 1/011/2004 Määräys 2/011/2004

Lisätiedot