Sodankylä osaa yhdessä tulevaisuuden opettajan tavoiteosaaminen

Transkriptio

1 1 Lapin ammattiopisto Hyvät käytänteet -kehittämistehtävä Sodankylän toimipiste Hyvät käytänteet -operyhmä Tuomas Oinas (pj.) Soile Kiiski Ilkka Lakotieva Kaisu Pirttilä Päivi Räihä Sirkka Salmi Anna-Tytti Sulisalo Sodankylä osaa yhdessä tulevaisuuden opettajan tavoiteosaaminen Lapin ammattiopiston Sodankylän toimipiste on LAO:n kokonaisuudessa ns. maakuntayksikkö. Ominaista meille on se, että iso osa opiskelijoistamme tulee laajalta alueelta Keski- ja Pohjois-Lapista. Peruskoulun päättävät ikäluokat ovat jo vuosia olleet melko pieniä tällä alueella. On kuitenkin tärkeää, että nuorille ja myös aikuisille on tarjolla kohtuullisen matkan päässä oleva monialainen ammatillinen oppilaitos. Sodankylän operyhmän hyvän käytänteen kuvaus Sodankylä osaa yhdessä valikoitui meidän hyvän käytänteen nimeksi. Yhdessä osaamisessa meillä on pitkä perinne, mutta tämän mallin esille nostaminen voisi herätellä muitakin LAO:n yksiköitä ajattelemaan yhdessä tekemistä laajemmin. Meillä opiskellaan ja osataan yhdessä poikkitieteellisesti yli perustutkintorajojen, yli ikärajojen, yli tutkinnon osien rajojen. Myös yhteistyö, osaaminen ja oppiminen työelämän kanssa on enemmän kuin vain työssäoppimista. Yhdessä osaamista olemme kuvanneet sivulla 5 olevalla kaaviolla. Kaaviossa on mukana koulumme uusi työelämäyhteistyökokeilu, ns. Sodankylän malli. Tämä malli on uusi, tänä lukuvuonna aloitettu kokeilu, jonka idea ja metodit ovat lähes sellaisenaan siirrettävissä muihin oppilaitoksiin ja soveltaen sitä voidaan toteuttaa useilla eri aloilla. Lisäksi kaaviosta selviää, miten Sodankylän toimipisteessä yhdessä osaamista toteutetaan ja on toteutettu muutoin, tämän mallin ulkopuolella. Myös nämä hyvät käytännöt voidaan sellaisenaan toteuttaa missä tahansa koulussa, millä tahansa alalla. Perustelut hyvän käytänteen valinnalle Vähenevien resurssien ja pienenevien ikäluokkien myötä olemme joutuneet pakonkin edessä tekemään ratkaisuja, joihin monessa toisessa paikassa ei ole totuttu. Vuosien myötä näistä ratkaisuista on saatu onnistumisia myös muun kuin taloudellisen näkökulman kautta katsottuna: Nuori oppii vanhemmalta ja vanhempi oppii nuorelta. Ryhmien työskentelyä tasoittaa ja opiskelua omalla tavallaan vakavoittaa, kun aikuiset ja nuoret opiskelevat yhdessä. Nuorten näkökulma asioihin antaa ajattelemisen eväitä aikuisille, ja aikuisen maailma aukeaa erilailla nuorille, kun ryhmässä tehdään töitä yhdessä. Yhteisissä projekteissa näkyy oppipoika kisälli mestari -ajattelu, kun osaamisen hankkimisen alkutaipaleella oleva opiskelija seuraa osaamisessaan pidemmälle edenneiden opiskelijoiden työskentelyä ja avustaa heitä

2 niissä asioissa, joissa pystyy (mm. merkonomiopiskelijoiden messujärjestelyissä tämä on toiminut erittäin hyvin). 2 Sähkäri oppii raksan opiskelijoilta. Mainari oppii lähihoitajalta, lähihoitaja merkonomilta. Nykyaikana ei sovi urautua liikaa. Verkostoituminen on jo vuosia ollut valttia työmarkkinoilla. Meidän opiskelijat joutuvat tutustumaan ja saavat tutustua eri alojen opiskelijoihin ja eri alojen näkökulmiin, jopa sisältöihin. Sähköalan ja lvi-alan opiskelijoille on vain etua siitä, että rakentamisen tietyt perusperiaatteet ovat tuttuja (mm. tiivis talo -esimerkki). YTO-opintojen yhteydessä mm. puheviestinnän kurssilla on hyvä opetella vuorovaikutustaitoja eri alojen kesken, kun opiskelijat eivät ole toisilleen ennalta niin tuttuja, kuin mitä ollaan oman alan opiskelijoiden kesken. Koulun ja työelämän yhteistyön on oltava sujuvaa ja joustavaa jo pelkästään työssäoppimisen vuoksi. Yritämme viedä tätä vielä pitemmälle mm. Sodankylän mallin avulla siten, että opettaja on ryhmänsä mukana oppimassa yrityksessä. Vastaavasti yritys voi lähettää oman työntekijänsä oppimaan uutta opiskelijaryhmän mukana koululle tai koulun työmaalle. Koulun ja työelämän laajempaa yhteistyötä tarvitaan myös osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tilanteissa. Etenkin monella aikuisella opiskelijalla on jo osaamista ennestään sellaisesta tutkinnon osasta, jota nuoremmat vasta opiskelevat koulussa. Näissä tilanteissa olemme usein pystyneet joustavasti sopimaan työpaikan kanssa siitä, että tutkinnon osan osaamisen jo hankkinut opiskelija voi mennä suorittamaan opintojaan eteenpäin laajennetun työssäoppimisen kautta. Tällöin hän mahdollisesti saa tutkintonsa valmiiksi jo muita aiemmin ja pääsee puolentoista tai kahden vuoden opintojen jälkeen työelämään. Kaikki edellä mainittu tukee opiskelijan oppimisprosessia. Yhdessä osaaminen ja oppiminen vaativat opettajalta enemmän kuin perinteinen yhden ryhmän, yhden ikäluokan, yhden oppiaineen opettaminen. Opiskelijaltakin usein vaatii hieman enemmän se, että joutuu tutustumaan uusiin ihmisiin, uusiin tapoihin ajatella asioista ja uusiin sisältöihin. Heittäytymistä oman mukavuusalueen ulkopuolelle kuitenkin tarvitaan elämässä ja työelämässä. Tulevaisuuden opettajan tavoiteosaaminen Yhdessä osaamisen hyvässä käytänteessä konkretisoituu tulevaisuuden opettajan tavoiteosaamisen kokonaisuuksista jossain määrin kaikki osa-alueet: vuorovaikutusosaaminen, yhteiskunnallinen valveutuminen ja osaamisperusteinen pedagogiikka. Seuraavaksi avaamme hieman tarkemmin sitä, miten tulevaisuuden opettajan tavoiteosaaminen näkyy koulumme hyvässä käytänteessä. 1. Vuorovaikutusosaaminen Vuorovaikutusosaaminen on aina ollut keskeinen osa opettajan ammattitaitoa. Yhä enemmän se korostuu nyt ja tulevaisuudessa, kun yhteistyötä tehdään laajasti työelämän ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelijoiden yksilöllisten polkujen suunnittelu, niistä neuvottelu ja erilaisten sopimusten tekeminen vaatii opettajalta monipuolisia vuorovaikutustaitoja. Erilaisuuden kohtaaminen ja hyväksyminen sekä monikulttuurisuus ovat kasvava osa opettajan arkea. Yhdessä osaaminen edellyttää suvait-

3 sevaisuutta sekä yksilöllisten polkujen suunnittelua ja hyväksymistä. Opettajan on annettava kannustavaa ja motivoivaa palautetta opiskelijan oppimisesta koko opintojen ajan. Samalla, kun polkuja yksilöllistetään ja mietitään opintojen henkilökohtaistamisia, on osattava ajatella asioita koulun näkökulmasta kustannustehokkuuden säilyttämiseksi. Opettajalta vaadittava perustaso vuorovaikutustaidossa tarkoittaa sitä, että pystyy toimimaan työyhteisön jäsenenä ja yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämäyhteistyössä toimiminen tulee tulevaisuudessa olemaan osa jokaisen opettajan, myös YTO-opettajien, toimenkuvaa. Ohjaaminen ja työssäoppimispaikoissa tapahtuvat neuvottelut ja sopimusten tekeminen ainakin yhdellä vieraalla kielellä tarkoittaa vuorovaikutusosaamista asiantuntijatasolla. Myös moniammatillisissa verkostoissa toimiminen sekä erilaisten viestintävälineiden käyttäminen kuuluu asiantuntijatasoon Yhteiskunnallinen valveutuneisuus: työelämä-, kehittämis- ja tulevaisuusosaaminen ja kumppanuus- ja verkosto-osaaminen Sodankylä osaa yhdessä -käytänteessä mietimme työelämäosaamista sekä oppimistilanteiden yhteissuunnittelua ja toteuttamista työelämän kanssa. Pyrimme luomaan hyväksi käytänteeksi uudenlaisen tavan tehdä työelämäyhteistyötä. Tässä nk. Sodankylän mallissa rakennusalan opettaja on yhdessä paikallisen betonielementtiteollisuuden kanssa suunnitellut ja toteuttanut työssäoppimisjakson, jonka ensimmäisessä vaiheessa rakennusalan opettaja yhdessä sekä rakennus- että sähköalan opiskelijoiden kanssa suorittaa työssäoppimisjakson alan yrityksessä. Myöhemmin keväällä pidettävässä toisessa vaiheessa tulee alan työntekijä vastavuoroisesti oppilaitokseemme osallistumaan rakennusprojektin toiseen osaan samojen opiskelijoiden kanssa. Jotta tällainen malli toimii käytännössä, pitää opettajan pystyä tekemään työelämäyhteistyötä ja hallita verkosto-osaamista. Työelämäsuhteet ovat tärkeitä, jotta asioista voidaan neuvotella ja sopia. Opettajalta vaadittava osaamisen perustaso liittyy oman alan tuntemiseen. Työelämän kanssa on osattava puhua samaa kieltä eli ymmärtää alalla käytettävää spesiaalisanastoa. Yhteiskunnallinen valveutuneisuus näyttäytyy asiantuntijatasolla siten, että ymmärtää oman alansa ja myös läheisten alojen toimintaympäristöä laajemmin ja tuntee alan toimijat ja toimintatavat. 3. Osaamisperusteinen pedagogiikka Koska toimipisteessämme opiskelee sekä nuoria että hiukan varttuneempia opiskelijoita yhdessä, olemme hyvissä käytänteissämme tottuneet rakentamaan opiskelijoillemme erilaisia vaihtoehtoisia polkuja. Monien tutkinnonosien kohdalla opiskelijaryhmiä on yhdistetty, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia osaamista nopeutetulla aikataululla niin halutessaan.

4 4 Tämä tarkoittaa sitä, että jokaiselle opiskelijalle tehdään, kuten laki edellyttää, henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa otetaan huomioon perustaidot ja aikaisemmin hankittu osaaminen, joka tunnistetaan ja tunnustetaan. Tämän jälkeen opiskelijan kanssa yhdessä mietitään, mitä osaamista hän tarvitsee lisää suoriutuakseen tutkinnon osasta. Opiskelijalle tarjotaan erilaisia keinoja opintojen suorittamiseen, esim. tehtäviä Optimassa tai laajennettu työssäoppiminen. Opiskelijalla on myös mahdollisuus, niin halutessaan, osoittaa heti osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä. Jos opiskelija haluaa suorittaa tutkinnon osan tai osia jostain toisesta perustutkinnosta, hänellä on se mahdollisuus ammatillisen valinnaisen tutkinnon osan ja vapaasti valittavan tutkinnon osan kautta. Tästä mahdollisuudesta ryhmänohjaaja kertoo opiskelijalle HOPS-keskustelussa. Tämä voidaan toteuttaa esim. laajennetun työssäoppimisen avulla. Tulevaisuuden opettajan tavoiteosaamisen perustasoon kuuluu oman alan opetussuunnitelman ja alan ammattitaitovaatimusten tunteminen. Opettajan on myös osattava henkilökohtaistaa opiskelijan opinnot. Asiantuntijatasolla opettaja osaa ottaa laajasti opiskelijoiden oppimisvalmiudet ja mahdolliset oppimisvaikeudet huomioon ja sillä perusteella yksilöllistää opinnot, niin että opiskelija saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen opintojensa suorittamiseksi. Opettaja osaa ottaa huomioon myös ryhmän osaamisen yksilön näkökulmasta. Yhdessä osaamalla eteenpäin Valitsimme hyväksi käytänteeksi Sodankylä osaa yhdessä -toimintamallin. Olemme jo vuosia osanneet yhdessä, mutta yhdessä osaamista on nyt jalostettu ja kasvatettu Tutke 2 -hengessä. Tällä hyvällä käytänteellä vastaamme jo myös tulevan ammatillisen koulutuksen reformin tuomiin haasteisiin. Linkki Sodankylän hyvän käytänteen toimintamallin esittelyyn:

5 Miten toteutuu? Mitä osataan yhdessä? Miten toteutuu Sodankylän mallissa? 5 Ammatillisia aineita opiskelevat yhdessä mm. rakennus-, sähköja lvi-alat. YTO-aineissa on voitu yhdistää melkein mitä aloja vaan yhdeksi ryhmäksi. Esimerkiksi kaivos- ja sote-aloilla jatkuvasti käytössä. Eri vuosiluokkien yhdistäminen on käytössä kaikilla aloilla ja lähes kaikissa opinnoissa, myös YTOaineissa. Eri alat osaavat yhdessä Nuoret ja aikuiset Eri vuosiluokat Betonielementtitehtaalla oli rakennus- ja sähköalan opiskelijoita yhdessä työssäoppimisjaksolla. Myös opettaja oli koko ajan mukana. Mitään esteitä ei ole sille, etteikö työssäoppimisryhmässä voisi olla sekä nuoria että aikuisia. Tällä kerralla mukana oli vain nuoria. Ryhmässä voisi olla opiskelijoita eri vuosiluokilta. Opiskelijat valikoituvat työssäoppimisryhmään sen mukaan, mitä opintokokonaisuuksia heidän tulee suorittaa, eikä sen mukaan, milloin ovat aloittaneet. Koulun ja työelämän yhteistyö toteutuu kaikilla aloilla. Osa opiskelijoista tekee opintoja ns. laajennetun työssäoppimisen polulla. YTO-opintojen osalta on käytössä jatkuva integrointi oppitunneilla, alakohtaiset harjoitukset ja esimerkit. Mahdollisuuksien mukaan YTOaineita integroidaan myös työssäoppimiseen. Koulu ja työelämä Ammatilliset ja yhteiset tutkinnon osat Koulun ja työelämän yhteistyö on tietenkin jatkuvaa mm. työssäoppimisen ja eri projektien kautta. Sodankylän mallissa mukana on vielä sellainen näkökulma, että opettaja oppii työssäoppijoiden mukana olemalla yksi ryhmän jäsen. Vastaavasti yrityksestä tulee työssäoppimisen ohjaaja mukaan projektin toiseen vaiheeseen koululle. Esimerkiksi työmaapalaverissa voidaan opiskella viestintätaitoja, materiaalien määriä voidaan laskea, kustannustehokkuus tulee yrityselämässä aina huomioida.