M E R C U R I U S. Tutkimus kansainvälistyy. Luis Alvarez: Tutkijalta vaaditaan luovuutta ja uteliaisuutta. Markku Mattila:

Transkriptio

1 T U R U N K A U P P A K O R K E A K O U L U N T I E D O T U S L E H T I 1 / M E R C U R I U S Luis Alvarez: Tutkijalta vaaditaan luovuutta ja uteliaisuutta Markku Mattila: Tutkimus kansainvälistyy

2 P Ä Ä K I R J O I T U S S I S Ä L T Ö M E R C U R I U S 1 /2009 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Kari Lukka Kansainvälisyydestä tutkijalle itsestäänselvyys Lähes poikkeuksetta kaikki tieteenalat näkevät tiedeyhteisönsä nykyisin kansainvälisenä. Mitään muita todellisen tieteen tekemisen sarjoja ei itse asiassa enää juuri olekaan. Tutkijan on toimittava kansainvälisessä liigassa, jos hänen tarkoituksenaan on olla osa sitä tiedeyhteisöä, joka todella vie tieteenalaa eteenpäin. Kansainvälisyyden tulisi lopulta olla kaikille myös itsestäänselvyys: kansainvälinen tiedeyhteisö on tutkijan tieteellisen toiminnan luonnollinen ympäristö ja siellä toimiminen osa arkipäivää. Kansainvälisyyden voi nähdä myös suurena rikkautena akateemisessa työssä. Nuoren tutkijan kannattaa määrätietoisesti ja valppaasti pyrkiä astelemaan ylöspäin pitkin kansainvälisyyden portaita. Hänen tulee kuitenkin muistaa, että kaikki nojaa lopulta laadukkaaseen ja sinnikkääseen pohjatyöhön. On turha kierrellä konferensseja ja maailmaa pitkin ja poikin, ellei se perustu kansainvälistä tasoa edustavaan tai edes sinne vakavasti pyrkivään tutkimustyöhön. Kansainvälisyyden taitoja kannattaa myös aktiivisesti opiskella, ja esimerkiksi pidempiaikainen tutkijavierailu ulkomaille on parhaimpia keinoja tähän. Tutkijalle on olennaista ja hyödyllistä nähdä omien tutkimusten työstäminen tiedeyhteisön kollektiivisena prosessina. Sen luonnollisia osia ovat muun muassa tutkimuspapereiden esittäminen laadukkaissa kansainvälisissä seminaareissa ja konferensseissa ja niiden lähettäminen kommenteille oman kansainvälisen tutkijaverkoston jäsenille. Jokaisen tutkijan onkin syytä hankkia itselleen tällainen verkosto. Siihen ei ole muita teitä kuin oma kansainvälinen aktiivisuus. Akateemiset yhteisöt toimivat samoin kuin muutkin: sen, minkä annat muille, saat heiltä yleensä myös takaisin. Suomen yliopistoissa on tullut aika siirtyä kansainvälistymisessä uudelle tasolle, jossa alkuharjoittelun jälkeen siirrytään yhä selkeämmin tutkimuksen laadun merkityksen korostamiseen. Tutkijan onkin syytä ehdottomasti välttää kansainvälisten julkaisujen tehtailumentaliteettia todellisen laadukkaan tieteellisen työskentelyn kustannuksella. Sitä reittiä ei lopulta saavuteta merkittäviä uusia tieteellisiä tuloksia, eikä myöskään saada itselle todellista arvostusta kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Tutkijan tieteellinen maine on herkästi menetetty, ja sen takaisin saaminen on paljon työläämpää kuin sen kadottaminen. Jokaisen tutkijan onkin harkittava tarkoin, missä vaiheessa hän töitään käsistään päästää ja minne hän niitä tarjoaa julkaistavaksi. Heikkotasoisia aikakauskirjoja löytyy nykyisin paljon, ja niiden houkutus saattaa tuntua suurelta, varsinkin nuoresta tutkijasta. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei pikavoitoista ole tutkijalle tosiasiassa pidemmän aikavälin hyötyä. Turun kauppakorkeakoulun nykyisen strategian ytimessä on pyrkimys toiminnan kansainvälisyyteen. Meiltä löytyykin monia esimerkkejä tutkijoista ja tutkimusryhmistä, joille kansainvälinen toiminta on jo itsestäänselvyys. Käsitykseni on, että Turun kauppakorkeakoulun strateginen peruslinjaus on pitävä myös siinä haastavassa ympäristössä, jonka rakenteilla oleva Turun uusi yliopisto muodostaa. Jatkakaamme siis kansainvälistymistä rohkeasti ja terveellä ylpeydellä se on tutkijan työssä nykyisin välttämätön itsestäänselvyys, mutta myös suuri rikkaus. Kari Lukka Professori, laskentatoimen laitoksen johtaja Pääkirjoitus Kansainvälisyydestä tutkijalle itsestäänselvyys...2 Henkilöt Markus Granlund: Tavoitteena terävin kärki...4 Markku Mattila: Tutkimus kansainvälistyy...6 Anne Kovalainen: Tieteen näköalapaikalla...9 Luis Alvarez: Tutkijalta vaaditaan luovuutta ja uteliaisuutta...14 Markus Orava: Yritysmaailmassa vientiä ennakkoluulottomalle osaajalle...20 Urpo Kivikari: Kaksi vuosikymmentä Venäjän-tutkimusta Artikkelit Innovaatiotutkimusta ja yritysyhteistyötä Yrittäjyystutkimusta tuoreesta näkökulmasta...11 TIAS tukee tutkijanuraa...12 Mahdollisuus vaikuttaa...18 Ensimmäiset valmistuivat maisteriohjelmista...20 TuKKK, VTT ja yritykset tutkimusyhteistyössä...20 Meri kiehtoo matkailun tutkijaa...21 Palstat Vieraskynä...23 Julkaisuja...24 Lyhyesti...25 Valmistuneita...26 Väitöksiä...28 Tapahtumia Yrityksissä on kasvava kysyntä ammattilaisille, joilla on monipuolisia taustoja ja elämänkokemuksia, Turun kauppakorkeakoulusta väitellyt Markus Orava korostaa. 21 Matkustajalaivoilla työskennellyt Arja Lemmetyinen tutkii nyt risteilyverkostoa. Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku puh. (02) Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä puh. (02) tuija.alihaanpera@tse.fi Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Leila Hurmerinta-Peltomäki, TuKKK Jussi Matikainen, TuKKK Tuija Alihaanperä, TuKKK Leena Hulsi, Jokiranta Oy Mirka Sillanpää, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuvat: Esko Keski-Oja Painatus: Erweko Painotuote Oy Painosmäärä: kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: viestinta@tse.fi puh. (02) / Jaana Villisi M E R C U R I U S M E R C U R I U S

3 Tavoitteena terävin kärki Jokaisen tutkijan on lähtökohtaisesti asetettava rima korkealle. Julkaisutoiminnassa on pyrittävä määrän sijasta laatuun, vararehtori Markus Granlund korostaa. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Robert Seger Turun kauppakorkeakoulun viidessä aine- ja viidessä erillislaitoksessa tehdään tutkimusta hyvin laajalla rintamalla. Yksiköissä syntyy myös tutkimusta, joka on Suomen johtavaa ja kansainvälisesti hyvinkin tunnettua ja arvostettua. Esimerkki tästä on tutki- muksesta ja jatkokoulutuksesta vastaavan vararehtori, laskentatoimen professori Markus Granlundin edustama johdon laskentatoimen tutkimus. On selvää, ettei joka alueella ylletä kärkeen. Granlundin mukaan laaja liiketaloustieteellinen osaaminen on toisaalta kauppakorkeakoululle elintärkeää, eikä yhdessäkään yksikössä tehdä merkityksetöntä tutkimusta. Laaja-alaisuuden säilyttäminen on strateginen valinta ja pyrkimyksemme jatkossakin, Granlund painottaa. Granlundin mukaan Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhdistyminen Vararehtori Markus Granlund on onnistunut järjestämään aikaa myös tutkimukselle. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa Strategisen taloushallinnon tutkimusprojektia tarjoaa tutkimuksen näkökulmasta paljon mahdollisuuksia. Suomessa ei ole toista yhteenliittymää, jossa laaja-alainen kauppakorkeakoulu yhdistyy lähes kaikki tieteenalat kattavan yliopiston kanssa, Granlund muistuttaa. Perustutkimus kunniaan Usein ajatellaan, että kauppatiede on luonteeltaan soveltavaa ja sen tehtävä on kehittää yritysmaailman käytäntöjä. Toki tämä on yksi tehtävistämme ja meidän pitää sitä tehdä. Emme saa kuitenkaan unohtaa perustutkimusta, vaan sille on annettava aikaa ja resursseja. Granlund muistuttaa, että tieteen periaate on tiedon kumuloituminen. Kysymys perustutkimuksesta liittyy myös keskusteluun tieteen vapaudesta. Jos vain haetaan ratkaisuja tiettyyn ongelmaan vaikkapa tietyllä toimialalla, on vaarana, ettei pysähdytä pohtimaan, mitä yleisempää merkitystä tuloksilla voisi olla. Kunnollinen teoreettinen analyysi jää helposti puuttumaan. Tällaisella tutkimuksella ei ole mahdollisuutta päätyä myöskään huippulehtiin, joissa edellytetään vahvaa teoreettista kontribuutiota. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen tiukka erottaminen toisistaan ei välttämättä ole hedelmällistä, ja raja voi olla vain veteen piirretty viiva. Granlund ottaa esimerkiksi Teppo A. Rakkolaisen tuoreen väitöskirjan, jonka esittelyn voit lukea tämän lehden sivulta 30. Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien alaan kuuluva väitöskirja näyttäytyy Huippulehdissä julkaistavalta tutkimukselta edellytetään vahvaa teoreettista kontribuutiota. hyvin teoreettisena perustutkimuksena, mutta siitä on suoraan löydettävissä sovelluksia käytännön riskienhallintaan, kun väitöskirjan ajatuksia jatkojalostetaan, Granlund havainnollistaa. Ranking tullut jäädäkseen Tutkimuksen määrää ja etenkin laatua pyritään mittaamaan mahdollisimman tarkasti. Tunnettuja ovat ranking-listat, joissa yliopistoja vertaillaan ja sijoitetaan paremmuusjärjestykseen maailmanlaajuisesti. Vaikka tällaista mittaamista kritisoidaan paljon, se on Granlundin mukaan kuitenkin tätä päivää, ja rankingeissa pärjääminen edesauttaa tutkimusrahoituksen saamista. Omia joukkojaan vararehtori ei päästä helpolla, vaan kehottaa jokaista tutkijaa asettamaan riman mahdollisimman korkealle. Osa tutkijoistamme kyllä julkaisee oman alansa arvostetuissa lehdissä, jopa huippulehdissä. Petrattavaa kuitenkin on, jotta kärki saadaan leveämmäksi. Jokaisen tutkijan on mietittävä, miten suhteuttaa julkaisujensa volyymi ja laatu. Pitkän aikavälin tähtäimen asettaminen arvostetuimpiin kansainvälisiin journaaleihin vaatii tutkijalta paljon, mutta on onnistuessaan antoisaa. Julkaisut huippulehdissä hyödyttävät toki koko Turun kauppakorkeakoulua. Mutta ne ovat tärkeitä myös tutkijan oman urakehityksen kannalta. Pelkästään volyymiorientoitunut julkaisustrategia voi estää tutkijan etenemistä myöhemmin urallaan. Granlund myöntää, että määrän ja laadun yhdistäminen joka tietenkin olisi ihanteellisin tavoite on todella vaikeaa globaalissa tiedemaailmassa. Käytetyistä tutkimusmetodologioista riippuen se on tietyillä aloilla lähes mahdotonta. Turun kauppakorkeakoulussakin on kuitenkin tutkijoita, jotka ovat osoittaneet tämän mahdolliseksi. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteinen huippuyksikkö Julkisen valinnan tutkimuskeskus tuottaa paljon erittäin korkeatasoista tutkimusta. Tutkijanurasta houkuttelevampi Tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaavan vararehtorin arkipäivää on miettiä, mistä löytää lahjakkaita jatko-opiskelijoita ja tutkijoita. Suomalaiset yliopistot eivät voi houkutella palkoilla. Tänne tulevilla ihmisillä on oltava jokin muu motivaatio. Toisaalta akateemisen vapauden periaatteet ovat yhä voimassa, pidän itse niitä edelleen suuressa arvossa, Granlund korostaa. Yksi keskeisistä kehityskohteista Turun kauppakorkeakoulussa on lisätä kansainvälisten tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden rekrytointia. Käytännössä rekrytoinnin on perustuttava henkilösuhteisiin. Täällä on oltava kansainvälisen tason tutkimusryhmiä, joihin halutaan tulla kauempaakin. Uudessa Turun yliopistossa otetaan käyttöön neliportainen tutkijanuramalli. Se mahdollistaa tutkijan etenemisen uraportaalta toiselle professoritason alapuolella sisäisin ja ulkoisin arvioinnein, ilman viran laittamista avoimeen hakuun. Granlund uskoo tämän osaltaan lisäävän motivaatiota tutkijanuralle. Uudistuksen jälkeen ei olla niin tiukasti kiinni nykyisessä virkarakenteessa. Esimerkiksi juuri väitelleet tutkijat voivat arvioinnin perusteella edetä seuraavalle portaalle ilman, että täytyy odotella sopivaa viranhakua ja menestyä kilpailussa usean pätevän hakijan kanssa, Markus Granlund ennakoi. M E R C U R I U S M E R C U R I U S

4 Suomen Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita on vireillä Euroopan lisäksi muun muassa Kiinassa, Taiwanissa, Japanissa, Intiassa, Brasiliassa ja Chilessä. Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila Tutkimus kansainvälistyy Ilmastonmuutokseen liittyvät suuret kysymykset ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista haasteista, joihin vastaaminen edellyttää yhä tiiviimpää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Suomen Akatemia luo edellytyksiä suomalaisen huippututkimuksen kansainvälistymiselle. Teksti: Leena Hulsi Kuvat: Esko Keski-Oja Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rooli ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ymmärretään yhä laajemmin. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen, energiantuotantoon, ympäristönsuojeluun ja maailman talouteen liittyvät haasteet ovat niin moniulotteisia, ettei niihin vastaaminen ole mahdollista ilman tieteelli- seen tutkimukseen perustuvaa tietoa ja osaamista. Ongelmat ovat globaaleja, joten niiden ratkaisemiseksi tarvitaan lisää kansainvälistä huippututkimusta, Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila sanoo. Suomen Akatemia on Suomen tiedehallinnon keskuselin, jonka tehtävänä on tukea ja valmistella kansallista tiedepolitiikkaa, edistää tieteen asemaa ja kansainvälistymistä sekä rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta. Kansainvälistymisen tukeminen on Mattilan mukaan noussut Akatemian toiminnassa yhä keskeisempään asemaan. Kansainväliseen tiedehallintoon liittyvä työ nielee merkittävän osan työajasta. Edustamme Suomea muun muassa EU:n puiteohjelmakomiteoissa yhdessä Tekesin kanssa ja olemme mukana Suomen edustajina Euroopan tutkimuspolitiikan valmistelussa ja arvioinnissa. Viime vuonna hyväksytyllä kansainvälistymisstrategiallamme pyrimme edistämään suomalaisten tutkijoiden ja tutkijaryhmien kansainvälistymistä monella eri suunnalla. Suomalaisosaamisella kysyntää Euroopan unionin jäsenmailla on edessään niin mittavia haasteita, että tutkimukseen tarvittavien voimavarojen yhdistäminen on lähes välttämätöntä. Jäsenmaiden välisen yhteistyön tehostamiseksi EU:ssa käynnistyi vuoden alussa yhteinen ohjelmasuunnittelu, johon Mattilakin osallistuu. Ohjelmasuunnittelusta vastaava kansainvälinen asiantuntijaryhmä valitsee keskeisiltä tutkimusalueilta teemoja, joiden ympärille kootaan jäsenmaiden kansallista tutkimusrahoitusta ja huippututkijoita. Tähän suuntaan ollaan menossa yhä enemmän. ERA-NETin kaltaisista kansallisten tutkimusohjelmien verkostoista ollaan siirtymässä jäsenmaiden yhteisiin tutkimushankkeisiin. Tämänsuuntaista toimintaa edustaa muun muassa Suomen koordinoima Itämeren tutkimusohjelma BONUS, joka tukee EU:ssa valmistuvaa Itämeri-strategiaa. Tavoitteena on koota yhteen eri maiden kansalliset tutkimushankkeet ja vahvistaa näin tutkimus- ja innovaatioyhteisöä, Mattila sanoo. Mattilan mukaan Suomella on erinomaiset edellytykset ottaa vetovastuu myös laajemmissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Suomessa on panostettu pitkäjänteisesti tutkimukseen, ja tulokset käyvät ilmi myös kansainvälisissä vertailuissa. Suomesta on tullut merkittävä tutkimusosaamisen maa, mikä näkyy muun muassa siinä, että kansainvälisissä julkaisuissa viitataan yhä useammin suomalaistutkimuksiin. Suomalaisten tutkimusryhmien vetovoimaisuus on tuonut maahamme sekä kansainvälisiä tutkijoita että ulkomaista rahoitusta. Osaamista pitäisi nyt kyetä hyödyntämään tehokkaasti, Mattila muistuttaa. Suomalaisen tutkimusosaamisen laadusta kertoo myös se, että suomalaiset menestyivät erinomaisesti Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) myöntämän tutkimusrahoituksen haussa. Tulos on tunnustus myös Suomen Akatemialle, sillä suurin osa haussa menestyneistä nuorista suomalaistutkijoista on hankkinut kannuksensa Akatemian tutkijana. Myös akatemiaprofessoreina toimineet varttuneemmat huippututkijat ovat menestyneet hyvin. Väkilukuun ja tutkijoiden määrään suhteutettuna Suomi nousi kilpailussa Pohjoismaiden kärkeen. Olemme kieltämättä ylpeitä siitä, että olemme pystyneet tunnistamaan lahjakkuudet ja rahoittamaan heidän työtään siten, että he ovat yltäneet tälläisiin saavutuksiin. Tulevaisuuteen panostettava nyt Kansainvälinen menestys edellyttää jatkuvaa panostusta kansallisen tutkimustoiminnan kehittämiseen taantumasta huolimatta. Seuraavaan nousuun tarvitaan uutta M E R C U R I U S M E R C U R I U S

5 Turun kauppakorkeakoulussa on ymmärretty strategisen profiloitumisen tärkeys. Turun erikoisosaamiseen kuuluvat muun muassa työn ja talouden tutkimus, luova talous ja tulevaisuuden tutkimus, Markku Mattila luettelee. Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen ja muuhun tieteen edistämiseen Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä Toimii asiantuntijana tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä Tekee korkeatasoista tieteellistä tutkimusta koskevia rahoituspäätöksiä vuosittain noin 280 miljoonalla eurolla. Toiminta kattaa kaikki tieteenalat. Akatemian tutkimusrahoituksella työskentelee vuosittain noin henkilöä. osaamista. Valtion elvytyspaketeilla pitäisikin rakentaa talojen ja siltojen lisäksi myös tieteen infrastruktuureita. Tutkimus- ja kehitystoimintaan suunnatuilla panostuksilla on välittömästi työllistävä vaikutus, minkä lisäksi ne parantavat tutkimuksen laatua pitkällä tähtäimellä. Tämä puolestaan parantaa kilpailukykyämme tulevaisuudessa, Mattila sanoo. Rahoitusmallien toimivuus on yksi keskeisimmistä tutkimuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Huippututkimus on pitkäjänteistä ja kokopäivätoimista työtä, mikä pitää ottaa huomioon myös rahoituksen määrässä ja kestossa. Akatemian rahoitus on kilpailtua ja sen piiriin kuuluvat kaikki tieteenalat. Tutkijalähtöisen hankerahoituksen lisäksi meillä on kaksitoista omaa tutkimusohjelmaa tieteen tai yhteiskunnan kannalta tärkeillä alueilla. Yksi näistä on liiketoimintaosaaminen. Tämän ohjelman rahoituskilpailussa Turun kauppakorkeakoulu on menestynyt hyvin, ja useita hankkeita johdetaan Turusta käsin, Mattila sanoo. Pitkäkestoisinta rahoitus on erityisessä tutkimuksen huippuyksikkö -ohjelmassa, johon kilpailun perusteella valitaan tieteellisesti 40 laadukkainta hanketta. Huippuyksikön status on myönnetty muun muassa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteiselle Julkisen valinnan tutkimuskeskukselle. Akatemiatutkijan ja akatemiaprofessorin virat antavat lahjakkaille ja motivoituneille tutkijoille ihanteelliset olosuhteet tehdä riippumatonta tutkimusta kokopäivätoimisesti. Lisäksi tämä tutkimusrahoitusinstrumentti on erinomaisesti hoidettu ja hallinnoitu, minkä vuoksi sitä ei mielestämme pitäisi romuttaa vireillä olevilla uudistuksilla. Yhteydet elinkeinoelämään tärkeitä Mattilan mukaan huomiota on kiinnitettävä myös siihen, miten hyvin tutkimustieto siirtyy tutkijayhteisöistä eteenpäin. Toimivat yhteistyömallit elinkeinoelämän kanssa ovat tärkeitä. Yhteistyötä on pyritty syventämään muun muassa strategisen huippuosaamisen keskittymillä, joita on perustettu Suomen kannalta tärkeille osaamisen alueille. Keskittymissä yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset tekevät sekä tuotekehitystä että pitkäkestoista tutkimustyötä saman tutkimusagendan ympärillä tuottaakseen tieteellistä tietoa reaalimaailman ongelmien ratkaisemiseksi. Turun kauppakorkeakoulussa on paljon hyviä rakenteita, joiden avulla ylläpidetään yhteyksiä yrityselämään. Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa professori Antti Paasion johtama yrittäjyyttä tukeva toiminta ja professori Saara Taalaksen vetämät yhteistyöhankkeet mediatutkimuksen alalla. Myös Porin yksikössä on luotu toimivat yhteydet elinkeinoelämään, Mattila sanoo. Turun kauppakorkeakoululle Mattila antaakin tunnustusta ansiokkaasta strategisesta profiloitumisesta sekä monitieteellisyyden haasteeseen tarttumisesta. Vahvuuksien löytämistä ja niihin keskittymistä hän pitää menestyksen ehtoina. Monitieteellinen tutkimus yleistyy, minkä vuoksi pidän Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhdistymistä myönteisenä. Turun kauppakorkeakoulussa on korkeatasoista liiketoimintaosaamista, ja Turun yliopisto on kaikilla mittareilla maamme toiseksi menestynein tiedekorkeakoulu. Näiden kahden liitto on tieteen ja tutkimuksen näkökulmasta hyvä asia, Mattila summaa. Tutkimusrahoituksen rahoitusmuodot Tutkimushankkeet Tutkimusohjelmat Huippuyksikköohjelmat Tutkimusvirat: akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) Tutkijatohtorin projekti Tutkijakoulut Tutkijoiden liikkuvuus työelämässä ja työelämässä olevien jatkokoulutus Muu rahoitus Lähde: Tieteen näköalapaikalla Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin laitoksen professori Anne Kovalainen on ollut jäsenenä Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa kohta kuusi vuotta. Akatemiatyö on tarjonnut näköalapaikan eri tieteenalojen kehitykseen ja kokonaisnäkemyksen Suomen tieteen tilasta ja tulevaisuudesta, hän sanoo. Teksti: Tuija Alihaanperä Suomen Akatemia on perustutkimuksen merkittävin rahoittaja Suomessa. Akatemia koostuu neljästä toimikunnasta, joiden tehtävänä on eri tieteenalojen tutkimusrahoitus, tiedepoliittiset linjaukset ja päätöksenteko sekä myös strateginen työ. Akatemian tutkimusrahoituspäätökset perustuvat aina ulkopuolisten, kansainvälisten asiantuntijoiden arviointeihin hakemuksista. Akatemian kansainvälinen arvostus on erittäin suuri. Toimikuntatyö sisältää konkreettisesti myös paljon valmistelutyötä, koska meidän pitää tutustua kaikkiin hakemuksiin. Se on sekä kiinnostavaa että vaativaa työtä, sillä toimikunnan jäsenten pitää pystyä ymmärtämään ja arvostamaan monipuolista tieteellistä tutkimusta ja tunnistamaan erinomaista tutkimusta, Kovalainen sanoo. Vastuullista päätöksentekoa Akatemian toimikausien pituus on kolme vuotta, ja Kovalaisen toinen kausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Akatemian toimikuntajäsenyys on luottamustehtävänä paitsi kunniatehtävä, myös hyvin altruistista työtä. Omaan tutkimukseen käytetyn ajan sijasta olen saanut olla edesauttamassa muiden tutkimusta ja luomassa edellytyksiä niin huippututkimuksen yksiköille kuin yksittäisille tutkijoille. Työn vastuullisuus korostuu, koska päätämme laajasti tutkimusrahoituksesta, viroista ja myös laajemmassa mitassa perustutkimuksen strategisista suuntaviivoista eri tutkimusrahoitusinstrumenttien kautta. Samalla toimikuntatyöskentely on tarjonnut todellisen tiedepoliittisen päätöksenteko- ja näköalapaikan. Kovalainen korostaa, että kukaan toimikunnan jäsenistä ei ole pelkästään yhden tiedeyliopiston tai yhden tieteenalan edustaja. Toimikuntatyöskentely vaatii laaja-alaista tiedemaailman tuntemusta ja sen aktiivista seuraamista, hän sanoo. Työ Akatemiassa on tuonut mukanaan kansainvälisiä tiedepoliittisia tehtäviä. Kovalainen on mm. eurooppalaista yhteiskuntatieteellistä tutkimusta rahoittavien NORFACE:n (ERA- NET) ja Euroopan tiedesäätiön (ESF) johtokunnissa. Perustutkimus kunniaan Kovalainen näkee Suomen Akatemian roolin suomalaisen tutkimuksen edistäjänä ratkaisevana. Erityisen merkittävää se on kohdistaessaan rahoitusta vahvasti perustutkimukseen. Se on välttämätön perusehto omaehtoisen ja monipuolisen tieteellisen tutkimuksen pitkäjänteiselle kehitykselle. Samalla se luo vankkaa perustaa soveltavalle tutkimukselle. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen risteyskohdassa löytyvät kiinnostavat uudet Suomen Akatemian rahoittamia TuKKK:n hankkeita Turun kauppakorkeakoululla on monia Suomen Akatemian rahoittamia hankkeita, joita toteutetaan yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa. Tässä muutama esimerkki: Strategisen taloushallinnon tutkimusprojekti TuKKK:n laskentatoimen tutkijaryhmä sai Akatemialta tutkimusrahoituksen vuosille Hanke keskittyy päätöksenteon ja ohjauksen käytäntöihin innovatiivisessa toiminnassa, ja sen teemana on Innovointi, kilpailukyky ja johdon ohjausjärjestelmät. TuKKK:n kumppanina hankkeessa on Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu. Hankkeen vastuullisena johtajana on professori Markus Granlund. ValueNet Verkottuva liiketoiminta ValueNet on neljän kauppatieteellisen yksikön Helsingin kauppakorkeakoulu, Turun kauppakorkeakoulu, Åbo Akademi ja Oulun yliopisto muodostama konsortio. Konsortiossa tutkitaan arvoa luovien liiketoimintaverkostojen johtamista ja roolia uusien alojen syntymisessä ja nykyisten alojen murroksessa. mahdollisuudet myös korkean osaamisen innovaatioille. Tutkimusrahoitus pystyy parhaimmillaan myös reagoimaan tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin nopeasti. Sen avulla on mahdollista pureutua myös suomalaisen yhteiskunnan ajankohtaisiin ja keskeisiin kysymyksiin. Näin toimii myös osa Suomen Akatemian tutkimusrahoitusinstrumenteista, kuten tutkimusohjelmat ja suunnattu rahoitus. On elintärkeää, että taloudellisen epävarmuuden ja erityisesti taantuman aikana kansakunta edelleen panostaa voimakkaasti pitkäjänteiseen perustutkimukseen, Anne Kovalainen sanoo. Turun kauppakorkeakoulun ValueNet-osahankkeessa on kuusi TuKKK:n jatko-opiskelijaa tekemässä väitöskirjaansa. Hanke kestää neljä vuotta, ja se päättyy Nelivuotista hanketta johtaa Helsingin kauppakorkeakoulu, ja TuKKK:n vastuuhenkilönä on professori Aino Halinen-Kaila. INVnet INVnet International growth of SMEs -tutkimushanke sai Suomen Akatemian rahoitusta vuosina Hankkeessa tutkittiin kansainvälistä yrittäjyyttä ja yritysten kansainvälistä kasvua, erityisesti verkostoitumisen ja innovaatioiden näkökulmasta. INVnet-hankkeessa on mukana neljä suomalaista yliopistoa: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan ja Vaasan yliopisto. Turun kauppakorkeakoulun vastuuhenkilönä hankkeessa on professori Niina Nummela. M E R C U R I U S M E R C U R I U S 9

6 Yrittäjyystutkimusta tuoreesta näkökulmasta Tavoitteemme on tehdä monitieteellistä ja kansainvälistä tutkimusta, BID Innovaatiot ja yrityskehitys -yksikön tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund sanoo. Innovaatiotutkimusta ja yritysyhteistyötä BID Innovaatiot ja yrityskehitys -yksikössä tutkitaan, seurataan ja ennakoidaan osaamisintensiivisten toimialojen muutoksia ja haasteita. Olennainen osa yksikön toimintaa on yhteistyö yritysten kanssa. Teksti: Mirka Sillanpää Kuva: Esko Keski-Oja Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus jakautui viime syksynä kahteen erillislaitokseen CRE Tutkimus- ja koulutuskeskukseen sekä BID Innovaatiot ja yrityskehitykseen. BID on uusi yksikkö, jota johtaa yrittäjyyden ja yritystoiminnan professori Antti Paasio. Tutkimuspäällikkönä toimii Mikko Grönlund. Keskitymme osaamisintensiivisen liiketoiminnan tutkimiseen ja tavoitteemme on vahvistaa erityisesti tutkimusta, jolla on innovaatiopotentiaalia. Teemme läheistä yhteistyötä ICT-, Life Science- ja luovien alojen kuten esimerkiksi media-alan kanssa. Yhteistyöstä on syntynyt muun muassa Turku Innovation Platform (TIP), joka yhdistää tutkimuksen ja liiketoimintaosaamisen, Grönlund kertoo. Pitkät perinteet Vaikka BID on yksikkönä uusi, sen sisällä toimiva median tutkimusryhmä on perustettu jo parikymmentä vuotta sitten. Me- dialiiketoiminnan tutkimuksella on pitkät perinteet, joita pidetään yllä uudessakin yksikössä. Medialiiketoiminnan tutkimus on edelleen keskeisiä tutkimusalueitamme. Olemme keskittyneet nimenomaan liiketoiminnan, bisneksen, tutkimiseen. Emme siis tutki median sisältöä vaan sisällön tuotantoa, Grönlund huomauttaa. Innovaatiot, yrittäjyys ja uudet liiketoimintamallit, kuten sähköinen ja mobiili liiketoiminta, ovat erityisiä kiinnostuksen kohteitamme. Medialiiketoiminnan puolella tutkimme muun muassa sisällön- ja palveluntuotantoa sekä kustannustoimintaa, Grönlund täydentää. Suunnitteilla on parivuotinen tutkimushanke sanomalehtikustantamisen tulevaisuuden liiketoimintamalleista. Meitä kiinnostaa muun muassa se, mihin suuntaan sanomalehtiala on menossa, mikä on sanomalehden tulevaisuus tuotteena tai mikä tulee olemaan printtilehden ja netin suhde, Grönlund sanoo. Poikkitieteellistä tutkimusta BIDin tavoitteena on yhdistää uusin osaaminen ja innovaatiot tuloksekkaaseen liiketoiminnan kehittämiseen. Yritysyhteistyö on olennainen osa yksikön toimintaa. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ovat yritysten lisäksi erilaiset organisaatiot sekä kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijaverkostot. Saamme yrityksiltä paljon toimeksiantoja. Teemme yhteistyötä myös media-alan liittojen, eri ministeriöiden ja Euroopan komission kanssa. Työnantajapuolen lisäksi teemme tutkimusta myös työntekijäpuolelle, kuten viestintäalan ammattiliitoille, Grönlund kertoo. Tutkimusta tehdään poikkitieteellisissä tiimeissä, joissa on tutkijoita sekä kauppakorkeakoulusta että yliopistosta. Tavoitteemme on monitieteellinen ja kansainvälinen tutkimus, Grönlund lisää. Turun yliopiston kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä jo ennen korkeakoulujen yhdistymistä. Smart Ship- ja FinLab-hankkeet ovat hyviä esimerkkejä toimivasta yhteistyöstä. FinLab-hankkeessa tutkitaan muun muassa mobiiliteknologian kehitystä. Smart Ship -hankkeessa kehitetään langattomia palveluja Turussa valmistettaville loistoristeilijöille. Tutkimme muun muassa sitä, miten langattomiin palveluihin saadaan yhdistettyä innovatiivisia viestintäpalveluja, Mikko Grönlund sanoo. Yrittäjyyttä on perinteisesti käsitelty erillään yksilön muusta elämästä, hänen aiemmasta urastaan ja mahdollisesta palkkatyöstä. Lineaarisessa urakäsityksessä yksilö ryhtyy yrittäjäksi joko koulutuksen jälkeen tai kerättyään työkokemusta palkkatyöstä, ja luopuu yrittäjyydestä siirtyessään eläkkeelle. Työmarkkinoiden ja työelämän murroksen myötä työurat eivät koostu enää yksioikoisesti vakituisessa työsuhteessa tehtävästä palkkatyöstä työmarkkinoille tulohetkestä eläkkeelle asti, vaan työuraan kuuluu entistä useammin pätkätöitä, katkoksia, palkkatyön ja yrittäjyyden vuorottelua, vuokratyötä ja muita aiemmin työurilla harvinaisempia kehityskulkuja. Myös yrittäjyyden merkitys uraja työvaihtoehtona on muuttunut; yrittäjyyttä ei enää nähdä pysyvänä uravalintana yksilön elämänkaarella, ja se on mahdollinen valinta yhä isommalle joukolle työikäistä väestöä. TSE Entressä on käynnissä Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelmaan kuuluva hanke Työ, yrittäjyys ja hyvinvointi yksilön elämänkaarella ( ). Osana hanketta valmistuu kaksi väitöskirjaa, jotka käsittelevät yrittäjyyttä aiempaa laajemmista näkökulmista yhdistyen sekä yrittäjyys- että uratutkimukseen. Elisa Akola tarkastelee väitöskirjassaan uramuutosta ikääntyneenä yrittäjäksi ryhtyneiden keskuudessa. Tutkimukseni kytkeytyy ajankohtaiseen keskusteluun yrittäjyydestä ja itsensä työllistämisestä keinona, jolla voisi edistää ikääntyneiden työssä pysymistä ja pidentää heidän työuriaan. Yrittäjyys voi tarjota ikääntyneille joustavan työllistymisvaihtoehdon, joka mahdollistaa esimerkiksi työn ja vapaa-ajan yhdistämisen ja joustavan eläkkeelle siirtymisen. Tutkimuksessani keskityn uramuutoksen tarkasteluun laajemmasta, yksilön elämänkaaren huomioivasta näkökulmasta. Huomioin niin yksilölliset työuran muotoutumiseen vaikuttavat tekijät, kuten osaaminen, arvot ja asenteet, työkyky ja elämänvaihe, sekä ympäristön kautta muodostuvat tekijät kuten aiemmat työsuhteet, koulutustausta sekä yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne. Katri Suvanto käsittelee tutkimuksessaan yrittäjien työn ja perheen yhteensovittamista. Työn ja perheen välisestä tasapainosta on keskusteltu sekä suomalaisessa että kansainvälisessä tutkimuksessa muutaman vuosikymmenen ajan, mutta nyttemmin keskustelu on entistä vahvemmin kääntynyt perheen sisäiseen työnjakoon. Perinteiset sukupuoliroolit ja työnjako ovat hiljalleen muuttuneet niin, että sekä työ- että kotivelvollisuudet ja -oikeudet kuuluvat aiempaa selvemmin molemmille puolisoille. Myös uudenlaiset työn ja toimeentulon organisointimuodot luovat uusia tilanteita työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiselle, niin haasteiden kuin mahdollisuuksienkin muodossa. Perinteinen work/life balance -tutkimus käsittelee aihepiiriään monesti palkansaajien ja naisten näkökulmasta, mutta yhteiskunnallisten muutosten myötä näkökulmaa on syytä laajentaa. Pyrinkin tutkimuksessani hahmottamaan, mitkä yhteiskunnalliset ja sosiaalipoliittiset järjestelyt edesauttavat onnistunutta työn ja perheen yhteensovittamista yrittäjäuralla. Elisa Akola ja Katri Suvanto Kirjoittajat toimivat tutkijoina TSE Entressä, jossa he valmistelevat väitöskirjojaan osana Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelmaa. Kuva: Jussi Matikainen Elisa Akola ja Katri Suvanto 10 M E R C U R I U S M E R C U R I U S 11

7 TIAS tukee tutkijanuraa Tutkimusrahoituksen sujuva järjestyminen on tärkeää myös perheen kannalta, Jani Erola sanoo. Kuvassa Aukusti (4) ja Eemil (2) nauttivat pulkkamäestä ja isänsä seurasta. Voidakseen tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimustietoa tutkija tarvitsee lahjakkuutensa lisäksi aikaa, rahaa ja työrauhaa. Innovatiivisten näkökulmien löytämiseksi tarvitaan lisäksi monitieteellisiä tutkijayhteisöjä. Näitä tutkimustyön edellytyksiä pyritään vahvistamaan Ihmistieteiden tutkijakollegiumilla. Teksti: Leena Hulsi Kuva: Esko Keski-Oja Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun perustaman Ihmistieteiden tutkijakollegiumin (Turku Institute for Advanced Studies, TIAS) tavoitteena on luoda Turkuun monitieteellinen tutkijayhteisö ja tukea erityisesti kansainvälisesti näkyvää perustutkimusta. Kolmivuotisen rahoituksen turvin kollegiumiin valituilla tutkijoilla on mahdollisuus keskittyä työhönsä kokopäivätoimisesti. Taloussosiologi Jani Erola on yksi kymmenestä Ihmistieteiden tutkijakollegiumiin valituista tutkijoista. Erola pitää TIASia erittäin tarpeellisena ja tervetulleena hankkeena. Väittelyn jälkeisen tutkijauran tukeminen ja ylipäätään puhtaaseen tutkimukseen suuntautuneen yksikön perustaminen on tutkijan urakehityksen kannalta erinomainen asia. Itse kiinnostuin asiasta heti siitä kuultuani, Jani Erola kertoo. Viime lokakuussa osallistuin TIASin tutkijahakuun, ja tieto valinnasta varmistui jouluviikolla. Valintakriteereissä painotettiin erityisesti tutkimussuunnitelmien tasoa. Itselläni on jo sen verran olemassa olevaa tutkimusta, että kolmessa vuodessa on hyvät edellytykset saada aikaan myös tuloksia. Huippututkimus vaatii aikaa Erolan mukaan tutkijoiden työtä vaikeuttaa liian usein huoli tutkimusrahoituksen jatkumisesta. Hyvän selvityksen voi tehdä vuodessakin, mutta korkeatasoista tutkimusta ei. Kansainväliset kriteerit täyttävä tutkimus on vähintäänkin kolmen vuoden projekti, ja tämän pitäisi olla myös tutkimusrahoituksen vähimmäispituus. Aikaa varsinaiseen tutkimustyöhön jää vähän, jos sen ohella on alituiseen tehtailtava uusia rahoitushakemuksia ja kannettava huolta työn jatkumisesta. Uskottava tutkimus edellyttää referoitua kaksoissokkotutkimusta, mikä vie aikaa. Jo pelkästään julkaisuprosessi hyvätasoisissa journaaleissa kestää usein vuodesta kahteen vuoteen. Alle vuoden pituiset rahoitukset pitäisi oikeastaan lailla kieltää, Erola naurahtaa. Vaikka tutkiminen on tutkijan työtä, melko harvalla tutkijalla on mahdollisuus tehdä tutkimusta kokopäivätoimisesti. Opetukseen ja hallinnollisiin tehtäviin liittyvät velvollisuudet verottavat usein kohtuuttomasti tutkijan aikaa ja hidastavat näin tutkimuksen tekoa. TIASin kaltaisille hankkeille on siis olemassa vahva tilaus, Erola lisää. Tutkijayhteisöt tärkeitä Hyvänä asiana Erola pitää myös TIASin luomaa tutkijayhteisöä, joka monitieteellisyytensä ansiosta on erinomainen ympäristö uusien näkökulmien ja hyödyllisten yhteyksien luomiseen. Olemme melko sekalainen joukko, mikä on pelkästään hyvä asia. Vapaamuotoiset keskustelut monialaisen tutkijayhteisön sisällä ovat erittäin tärkeitä. Hyvinkin etäisiltä kuulostavista tutkimusaiheista saattaa löytyä yhteistä kosketuspintaa, josta kumpuaa jotakin uutta ja innovatiivista. Toistaiseksi meitä on vielä melko vähän, mutta tutkijajoukon kasvaessa myös mahdollisuudet yllättäviin avauksiin ja luoviin ratkaisuihin lisääntyvät, Erola arvioi. Tutkimus vetää puoleensa Enemmän aikaa tutkimukselle Viiden kollegiumtutkijan lisäksi TIASiin valittiin viisi post doc -tutkijaa. Yksi heistä on tällä hetkellä Copenhagen Business Schoolin laskentatoimen laitoksella Assistant Professor -nimikkeellä työskentelevä Eija Vinnari. Myös Vinnarin pitää TIAS-hanketta sangen tarpeellisena. TIAS antaa hiljattain väitelleille mahdollisuuden itsenäiseen tutkimustyöhön ja kenties myös yliopiston vaihtoon. Suomessa tutkijanuran alkuvaiheessa jumiudutaan helposti siihen tuttuun yliopistoon, jossa on väitelty. Esimerkiksi Yhdysvaltain yliopistomaailmassa arvostetaan kuitenkin suuresti sitä, että valmistumisen jälkeen tehdään tutkimusta myös jossakin toisessa arvostetussa yliopistossa, Eija Vinnari sanoo. Hyvänä asiana pidän myös sitä, että TI- AS antaa lahjakkaille ulkomaalaisille opiskelijoille mahdollisuuden tulla tekemään Suomeen tasokasta tutkimusta, hän lisää. Päätös hakeutua tutkijan uralle kirkastui Erolalle valmistumisvaiheessa. Valtiotieteen maisteriksi sosiologiasta valmistunut Erola sai assistentuurin taloussosiologian oppiaineesta ja jäi kauppakorkeakoululle tekemään väitöskirjaansa, joka valmistui vuonna Väitöskirjan valmistumisen jälkeen olin kolme vuotta Suomen Akatemian tutkijatohtorina, mikä mahdollisti keskittymisen pelkästään tutkimustyöhön. Viime kesästä näihin päiviin olen ollut Stakesin erikoistutkijana, Erola kertoo. Samoihin aikoihin kun tieto kollegiumin tutkijapaikasta vahvistui, Erolalle tarjottiin vakituista virkaa Kelan tutkimusosastolta. Erola kuitenkin kieltäytyi sinänsä houkuttelevasta tarjouksesta. TIAS tarjoaa mahdollisuuden tehdä täsmälleen sitä tutkimusta, jota haluan. Tieteellinen intressi ohitti kaiken muun. Erola sanoo tunnistavansa itsessään tutkijoille tyypillisen, lähes pakottavan tarpeen saada vastauksia ongelmiin, jotka hän kokee erityisen tärkeiksi. Tehtyyn päätökseen vaikuttivat myös tutkimustyön itsenäisyys sekä akateemisen maailman tarjoamat mahdollisuudet hallita omaa ajankäyttöään. Jälkimmäistä hän pitää merkittävänä etuna myös perheen kannalta. Nyt odotan sitä, että pääsen taas keskittymään varsinaiseen tutkimukseen, eriarvoisuuden periytyvyyttä tutkiva Erola sanoo. Tutkimuksessaan Erola selvittää muun muassa sitä, miten vanhempien asema ja taloudelliset resurssit vaikuttavat lapsen pärjäämiseen sekä sitä, minkälainen vaikutus on erilaisilla perherakenteilla. Vanhempien sosiaalisen aseman vaikutus on noin 40 prosenttia. Tutkimuksella selvitetään, minkälaisia mekanismeja tähän prosenttiosuuteen sisältyy. Eija Vinnari TIASin kaltaisille hankkeille on Vinnarin mukaan todellista tarvetta, sillä tämän päivän Suomessa mahdollisuudet pitkäjänteiseen tutkimukseen eivät ole kovinkaan hyvät. Vähänkin pidemmät työsuhteet yliopistoissa ovat yleensä opetusvirkoja, minkä vuoksi tutkimukselle jää liian vähän aikaa. Täysipäiväisen tutkimustyön mahdollistamiseksi täytyy anoa rahoitusta monelta eri taholta, jolloin taas suuri osa ajasta menee hakemusten kirjoittamiseen. Vinnari on koulutukseltaan sekä tekniikan tohtori että kauppatieteiden maisteri. Hänen oma tutkimuksensa käsittelee julkisten vesihuoltolaitosten toimintaa koskevaa tilivelvollisuusraportointia sekä raporttien käyttäjien että niiden laatijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen käytännöllisemmän osuuden tarkoituksena on arvioida ja kehittää tilivelvollisuusraportoinnissa käytettäviä ei-rahamääräisiä suoritusmittareita, joiden avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi palvelujen laadusta ja mahdollisista riskeistä, kuten huonokuntoisen viemäriputken aiheuttamista terveyshaitoista. Teoreettisempi osa käsittelee raporttien laadintaa mikrososiologisena prosessina, tutkija kertoo. 12 M E R C U R I U S M E R C U R I U S 13

8 Tutkijalta vaaditaan luovuutta ja uteliaisuutta Yhdessä tekemisen meininki on tärkeää. Haastan aina omat ohjattavani älylliseen miekkojen kalisteluun, sanoo professori Luis Alvarez. Akateemisesti korkealaatuinen ja kansainvälisesti arvostettu tutkimus vaatii lahjakkuuden ja kovan työn lisäksi ennen kaikkea luovaa ajattelua, lapsenomaista innostusta ja loppumatonta uteliaisuutta, professori Luis Alvarez sanoo. Teksti: Mirka Sillanpää Kuva: Esko Keski-Oja Turun kauppakorkeakoulun yleisen taloustieteen laitoksen johtajan ja taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien professori Luis Alvarez on itse hyvä esimerkki innostuneesta, kansainvälisesti arvostetusta tutkijasta. Hänen ansioitunutta tutkijanuraansa kuvaavat hyvin tutkimusaiheiden monipuolisuus, asiantuntijuusalueiden laaja kirjo, viitisenkymmentä artikkelia kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa ja kaksi tohtorintutkintoa. Kysymykseen miksi kaksi väitöskirjaa, Alvarez vastaa: Hyvä ettei kolmea. Olen lapsesta saakka ollut erittäin utelias ja tiedonjanoni on sammumaton. Haluan löytää vastaukset mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Kun paneudun johonkin asiaan, paneudun siihen sataprosenttisesti. Hyvä ystäväni kuvaili minua on off-ihmiseksi eli joko olen mukana täysillä tai en ollenkaan. Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien oppiaineessa tutkimusta tehdään kansainvälisillä kriteereillä. Alvarezin mukaan tämä on osittain myös tieteenalan ansiota, sillä matematiikka on universaali kieli, jonka tutkimus on automaattisesti kansainvälistä. Esimerkiksi Jukka Lempan ja Teppo Rakkolaisen erinomaiset väitöskirjat säätöteoreettisista ongelmista ovat hyviä esimerkkejä tutkimuksemme korkeasta laadusta. Voitettuaan kansainvälisen kilpahaun Jukka sai post doc -paikan Oslon yliopiston yhteydessä olevasta huippuyksiköstä, CMAinstituutista. Teppoa on sen sijaan alusta asti kiinnostanut yrityselämä, ja hän suoritti väitöskirjan ohella sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän vakuutusmatemaatikkotutkinnon opinnot, Alvarez lisää. Älyllistä miekkojen kalistelua Alvarezin mukaan hänen ohjauksessaan olevia väitöskirjaopiskelijoita on luonnonlahjakkuuden lisäksi aina yhdistänyt lapsenomainen innostus, dynaamisuus, uteliaisuus ja luovuus. Luonteiltaan he ovat olleet hyvin erilaisia, mutta kaikilla on ollut kova kiire saada asiat tehtyä. Ja niin kauan kun innostus ja luovuus ovat päällä, niitä kannattaa käyttää. Oman kokemukseni mukaan juuri luovuus on perustutkimuksen a ja o. 90-luvun alkupuolella Alvarez otti etäisyyttä akateemiseen maailmaan, omistautui urheilulle ja toimi puoliammattilaisena pikajuoksuvalmentajana. Urheiluvalmennuksen keinot ovat olleet hyödyksi myös akateemisessa maailmassa. Yhdessä tekemisen meininki on tärkeää. En osaa ohjata niin, että vain sanoisin mitä opiskelijan pitää tehdä, vaan haluan olla itse mukana. Haastan aina omat ohjattavani älylliseen miekkojen kalisteluun, katsomaan kumpi osaa paremmin. Tällä tavoin opin jatkuvasti jotain uutta ohjattaviltani. Nuorten etu on se, että he eivät ole vielä ehtineet fakkiintua. He pystyvät ottamaan ongelmanratkaisuun aivan uuden, erilaisen ja usein yllättävänkin näkökulman, sellaisen mikä ei itselle olisi tullut mieleenkään, Alvarez täydentää. Oivaltavaa opetusta Professori Alvarez on Chilessä syntynyt toisen polven pakolainen, jonka kotona kannustettiin pienestä pitäen kyseenalaistamaan, väittelemään ja esittämään kriittisiä argumentteja. Ruokapöydässä lapsetkin osallistuivat keskusteluihin, joiden aiheet vaihtelivat taloudesta uskontoon. Kotikasvatuksesta juontaa varmasti juurensa kiinnostukseni kansantaloustieteeseen. Aloitettuani opiskelut tein töitä 14 tuntia joka päivä ja valmistuin kansantaloustieteestä puolessatoista vuodessa, mikä on Suomen ennätys, Alvarez kertoo. Myöhemmin Alvarez väitteli sekä kansantaloustieteestä että sovelletusta matematiikasta. Matematiikan valinta sivuaineeksi ei ollut itsestäänselvyys. Selvisin matematiikasta vain niukin naukin lukiossa. Sain kuitenkin yksityisopetusta parhaimmalta mahdolliselta opettajalta, Esko Kivisaarelta ja yhtäkkiä matematiikan maailma ja kieli aukenivat minulle. Se oli sellainen, missä olet ollut koko elämäni - kokemus, Alvarez muistelee. Alvarezin siirtymiseen Turun yliopiston taloustieteestä sovelletun matematiikan puolelle vaikuttivat voimakkaasti silloinen sovelletun matematiikan professori Ulla Pursiheimo ja professori Mats Gyllenberg, joka 90- luvun alkupuolella toimi Turun yliopistossa sovelletun matematiikan esimiehenä. Gyllenberg oli kansainvälisesti menestynyt tutkija, joka omalla esimerkillään näytti miten hommia paiskitaan vaikka vuorokauden ympäri. Rima oli korkealla ja tulosten piti näkyä myös Suomen ulkopuolella. Se sopi minulle, sillä rakastan haasteita ja kilpailuviettini on hillitön. Toisen väitökseni jälkeen siirryin Turun kauppakorkeakoulun puolelle, kun silloinen kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Paavo Okko kannusti minua hakemaan nykyistä virkaani, johon hänen mielestään taustani sopisi hyvin, Alvarez kertoo. Teoria ei sulje pois käytäntöä Alvarezin keskeisiä asiantuntijuusalueita ovat muun muassa stokastinen kontrolliteoria, diffuusioprosessit ja stokastinen analyysi, reaalioptiot, rahoituksen matematiikka ja matemaattinen taloustiede. Monimutkaisilta ja teoreettisilta kuulostavat tutkimuksen aiheet eivät ole lainkaan niin kaukana käytännön elämästä kuin asiasta tietämätön voisi luulla. Päinvastoin. Teorian jalkauttaminen käytäntöön on tärkeää ja mahdollista. Strategisiin päätäntämalleihin liittyvällä reaalioptiopuolella tutkin tällä hetkellä muun muassa likviditeetteihin liittyviä ongelmia yhteistyössä professori Rune Stenbackan kanssa. Viime syksynä näimme, mitä likviditeettiongelmat voivat pahimmillaan pankeille käytännössä merkitä, Alvarez havainnollistaa. Alvarez on kiinnostunut myös ambiguiteetista ja epävarmuuden kaihdannasta. Modernin rahoituksen teorian mukaan päättäjät muodostavat käsityksensä jostakin epävarmasta asiasta, esimerkiksi osakekurssin tulevasta käyttäytymisestä, yksikäsitteisesti määritellyn käsityksensä pohjalta luvun taitteesta saakka on tutkittu ambiguiteettia eli sitä, mitä jos päättäjä kohtaakin useita kilpailevia käsityksiä, joiden uskottavuudesta hän ei voi suoralta kädeltä Oman kokemukseni mukaan juuri luovuus on perustutkimuksen A ja O. muodostaa yksikäsitteistä käsitystä. Koska liikkeenjohdon on loppukädessä kuitenkin tehtävä päätös, tulee meidän pystyä kuvailemaan ainakin yksi tällaisessa asetelmassa järkevä valintasääntö. Tutkimuksistamme on apua muun muassa näiden päätösten tekemisessä, Alvarez kertoo. Uusimpia haasteita, joiden parissa olen viime aikoina viihtynyt, ovat rahoituksessa ilmenevät pysäytyspeliongelmat. Näistä hyviä esimerkkejä ovat johdannaissopimusten liikkeellelaskijan ja haltijan takaisinosto-oikeuteen liittyvät ajoituspelit, Alvarez sanoo. Alvarez puhuu asiantuntijuuden puolesta ja kritisoi sitä, miten suomalaisessa yhteiskunnassa usein arvostetaan asiantuntijuutta maljapuheissa, mutta yritysten toiminnassa tai rekrytoinneissa se ei aina näy. Helposti sanotaan, että tarvitaan käytännön osaajaa, mistä vedetään johtopäätös, että teoriaosaaja ei voi olla myös käytännönosaaja. Tästä olen aika lailla eri mieltä. Ainakin omien alueideni teoriaosaajilta löytyy myös käytännön osaamista ja sen lisäksi teoreettista pohjaa, substanssia, joka näkyy myös kannanotoissa, Luis Alvarez sanoo. 14 M E R C U R I U S M E R C U R I U S 15

9 Yritysmaailmassa vientiä ennakkoluulottomalle osaajalle Yrityksissä on kasvava kysyntä ammattilaisille, joilla on monipuolisia taustoja ja elämänkokemuksia. Ihminen voi tehdä urallaan valintoja, eikä yhteen putkeen tarvitse alistua, Turun kauppakorkeakoulusta 2005 väitellyt Markus Orava korostaa. Kun laitetaan monitieteinen porukka yhteen, syntyy rajat ylittäviä ideoita. Tämä pätee sekä yritysettä yliopistomaailmassa. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Kaisa Rautaheimo Viime vuodet Markus Oravan meno on ollut aika haipakkaa. Väitellessään 2005 Orava oli jo turkulaisen konsulttiyrityksen osakas ja toimitusjohtaja hän muutti Lontooseen ja työskenteli siellä freelance-konsulttina. Keväällä 2008 headhunter houkutteli Oravan takaisin Suomeen, tällä kertaa Espooseen ja lääkejätti AstraZenecan palvelukseen. AstraZenecalla on maailmanlaajuisesti työntekijää, joista Suomessa työskentelee noin 150 henkeä. Lääkkeiden kehittäminen on kallista ja hidasta, AstraZenecan tapauksessa tuotekehitysbudjetit ovat miljardiluokkaa. Suomessa yhtiöllä ei ole laboratorio- tai tuotantotiloja, mutta kliinisiä lääketutkimuksia tehdään paljon. Markus Orava vastaa yhtiön markkinatutkimuksesta ja koulutuksesta Suomessa. AstraZeneca on hyvin tutkimusintensiivinen yritys, mikä näkyy myös markkinatutkimuksen saralla. Yrityskulttuurin kuuluu, että tutkimusta tehdään paljon ja sitä arvostetaan. Oravan työhön kuuluu myös erilaisten koulutusten organisointi. Lääketeollisuus on tärkeä terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaja. Koulutukset eivät välttämättä liity tiettyyn lääkkeeseen tai sairauteen. Yhtä lailla järjestämme esimerkiksi terveystaloustieteen tai vuorovaikutustaitojen koulutusta, Orava havainnollistaa. Yrittäminen arvokas kokemus Markkinoinnin alan väitöskirjassaan Orava käsitteli suomalaisten life science -alan asiantuntijapalveluyritysten kansainvälistymisstrategioita. Artikkeliväitöskirjansa Orava kirjoitti Turun kauppakorkeakoulussa tuolloin toimineen Innomarket-yksikön tutkijana. Teimme paljon markkinatutkimuksia ja selvityksiä yrityksille. Siitä oli luonnollinen jatkumo siirtyä konsultiksi. Pidän kovasti yrityselämän dynamiikasta, ja yrityselämä veti minua puoleensa. Orava korostaa, ettei kenenkään kannata vielä väitöskirjavaiheessa sulkea eri tulevaisuusvaihtoehtoja pois. Esimerkiksi akateeminen yrittäjyys on vaihtoehto, jota väitöskirjan tekijän kannattaa miettiä. Orava perusti Innomarket-kollegoidensa kanssa yrityksen, joka erikoistui life science -alan markkinatutkimukseen ja konsultointiin. Vuosiaan yrittäjänä Orava muistelee lämmöllä. Se oli todella opettavaista aikaa. Yrittäjänä joutuu ajattelemaan kokonaisvaltaisesti, ei riitä, että keskittyy yhteen asiaan. Mielestäni se auttaa nykyisessäkin työssäni ja auttaa näkemään yhteyksiä, joita vaikkapa taloushallinnolla ja markkinoinnilla on. Nopeita päätöksiä Markus Orava myöntää, että yritysmaailmassa toisinaan ajatellaan tohtoreiden vieraantuneen käytännön elämästä. Uskon kuitenkin, että nykyään aletaan yhä voimakkaammin nähdä, millaisen panoksen kauppatieteiden tohtorit voivat osaamisellaan antaa. Kun Oravalta kysyy, mitä hän on kauppakorkeakoulusta oppinut, tulevat vastaukset nopeasti. Kokonaisuuksien hahmottamiskyky, kyky yhdistellä asioita ja ymmärtää niiden suhteita ovat parantuneet. Tärkeää on myös kriittisyys ja se, että on oppinut näkemään tutkimuksen ja tutkimuslähtöisyyden tärkeyden. Yrityselämä taas on opettanut, että päätöksiä on kyettävä tekemään myös epävarman tiedon varassa. Haluaisin aina analysoida pitkään ja tehdä päätökset tutkitun tiedon varassa. Aina tähän ei ole mahdollisuutta, vaan päätöksiä on tehtävä nopeassa vauhdissa tietyn epävarmuuden vallitessa. Luonteva suhde yliopistomaailmaan Markus Orava on yksi Turun kauppakorkeakoulussa 2007 käynnistetyn Yrityskehityslaboratorion isistä. Suhteet kauppakorkeakouluun ovat edelleen hyvät, vaikkei aktiivisia yhteistyöhankkeita olekaan meneillään. Vielä viime vuonna kävin kauppakorkeakoululla luennoimassakin. Mielelläni tekisin yhteistyötä myös tutkimustasolla. Vakaa aikomukseni on, että yhteisartikkeleihinkin löytyy vielä jostain aikaa, Orava lupaa. Omaa tulevaisuuttaan Orava ei uskalla kovin pitkälle ennustaa, niin moneen hän on viime vuosina ehtinyt. AstraZenecalla viihdyn todella hyvin. On hienoa saada olla tekemisissä sekä tutkimus- että koulutusohjelmien kanssa. Koen, että pystyn päivittäisessä työssäni hyödyntämään kaikkea kauppakorkeakoulussa ja yrityselämässä oppimaani. Lääkeyrityksen työntekijät ovat taustoiltaan hyvin kirjava joukko. On lääkäriä, proviisoria, farmaseuttia, kauppatieteilijää ja luonnontieteilijää. Tämä on hyvä asia. Kun laitetaan monitieteinen porukka yhteen, syntyy myös rajat ylittäviä ideoita. Sama pätee nähdäkseni yliopistomaailmaan, Markus Orava pohtii. Väitöskirjavaiheessa kannattaa pitää mieli avoinna työelämän monille mahdollisuuksille, Markus Orava muistuttaa. 16 M E R C U R I U S M E R C U R I U S 17

10 Mahdollisuus vaikuttaa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Tampereen yksikkö johtaa EU-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää menetelmiä ja työkaluja, joilla tarkastellaan niin sanottuja kestämättömiä trendejä sekä niiden välisiä suhteita ja riippuvuuksia. Tutkimustulokset saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Teksti: Mirka Sillanpää Kuva: Esko Keski-Oja EU:n kestävän kehityksen strategiassa tunnistettuja kestämättömiä trendejä on kymmenisen kappaletta. Näitä kestämättömiä kehityskulkuja ovat muun muassa väestön ikääntyminen, sosiaalinen eriytyminen sekä luonnonvarojen ja energian liikakäyttö, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erikoistutkija Jarmo Vehmas luettelee. Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koordinoimassa SMILE (Synergies in Multi-scale Inter-Linkages of Eco-social systems) -tutkimushankkeessa tarkastellaan erityisesti näiden kestämättömien trendien välisiä suhteita ja riippuvuuksia. Eri trendien väliset kytkennät ovat tutkimuksen ydin. Tarkastelemme muun muassa sitä, miten eri kehityskulut liittyvät toisiinsa ja löytyykö tiettyjä tekijöitä, jotka vahvistavat joidenkin trendien samankaltaista kehittymistä, Vehmas sanoo. SMILE-hankkeen tutkimusryhmää kiinnostaa myös se, mitä tapahtuisi, jos esimerkiksi poliittisilla toimenpiteillä haluttaisiin muuttaa joidenkin kestämättömien trendien kehityskulkuja. Miten tämä vaikuttaisi muihin trendeihin ja aiheuttaisivatko toimenpiteet sen, että jonkun toisen trendin suhteen ei voidakaan tehdä mitään? Silloin ollaan trade-off-tilanteessa eli joudutaan tekemään valinta eri tavoitteiden välillä, Vehmas selvittää. Metodologista kehitystyötä Kansainvälinen SMILE-tutkimushanke on EU:n seitsemännen puiteohjelman rahoittama hanke, joka on jatkoa kuudennen puiteohjelman rahoittamalle DECOIN-hankkeelle. Tutkimusprofessorina toimii Jyrki Luukkanen Hankkeet liittyvät vahvasti toisiinsa, jatkamme nyt jo aiemmin aloittamaamme metodologista kehitystyötä. SMILE-hanke Francesca Allievi ja Jarmo Vehmas ovat mukana Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Tampereen yksikön johtamassa EU-rahoitteisessa tutkimushankkeessa. on ollut käynnissä reilun vuoden ja se jatkuu vuoden 2011 kesäkuun loppuun asti. Suomesta Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kumppanina on Tilastokeskus. Kansainväliset yhteistyökumppanit ovat Italiasta, Espanjasta, Alankomaista, Englannista ja Romaniasta. Molempien EU-hankkeiden ydinryhmä on muodostunut suomalaisista, italialaisista ja espanjalaisista. Muut yhteistyökumppanit ovat ulkokehällä, pitkälti siitä syystä, että muilla ei ole omia lähestymistapoja näihin tutkimusongelmiin. Meillä oli jo ensimmäisessä hankkeessa tutkittavaan aiheeseen omat lähestymistapamme. Italialaisilla ja espanjalaisilla partnereillamme oli puolestaan omansa, Vehmas kertoo. SMILE-hankkeella on vahva metodologinen fokus, ja tavoitteemme on muun muassa integroida erilaisia lähestymistapojamme, Vehmas täydentää. Alusta alkaen suomalaisten, italialaisten ja espanjalaisten lähestymistapojen selkein yhdistävä tekijä on ollut määrälliset mittarit. Niissä voidaan soveltaa EU:n kestävän kehityksen indikaattoreita. Erottava tekijä on se, että italialaisten ja espanjalaisten lähestymistavat ovat poikkileikkauksia, joissa tarkastellaan esimerkiksi tiettyä vuotta. Me taas olemme kiinnostuneita enemmänkin aikasarja-analyysistä eli muutoksesta ajassa, Vehmas selventää. SMILE-hankkeen kansainvälinen tutkimusryhmä muotoutui pitkälti samaksi kuin aiemmassa hankkeessa. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksella on hankkeesta vetovastuu, mutta yhteistyökumppanit ovat mukana päätöksenteossa. Vaikka johdamme hanketta, emme ole ottaneet vahvaa koordinaattorin roolia. Meillä on valtavasti muitakin projekteja eivätkä resurssimme riittäisi koko homman pyörittämiseen. Olemme kuunnellet yhteistyökumppaneitamme ja erityisesti italialaiset ja espanjalaiset ovat olleet aktiivisia ja vaikuttaneet paljon siihen, mihin suuntaan hankkeessa on menty. Meidän siunauksellamme tietysti, Vehmas lisää. Kansainvälinen yhteistyö painottuu käytännössä yhteisiin konferensseihin, joita järjestetään useamman kerran vuodessa. Vaikka esimerkiksi italialainen ja espanjalainen keskustelukulttuuri eroaa suomalaisesta toisinaan paljonkin, yhteistyö on koko ryhmän kesken toiminut hyvin. Ideoiden ja mielipiteiden vaihto on ollut hedelmällistä, Vehmas täydentää. Kestävän kehityksen toteutumisedellytyksiä SMILE-hankkeessa päällekkäisyyksiä aikaisemman hankkeen kanssa vältetään Vehmaksen mukaan keskittymällä ennen kaikkea metodologiaan. Empiiristä tutkimusta tehdään tapaustutkimuksissa. Tutkimushankkeella saattaa olla kauaskantoisiakin vaikutuksia, sillä tulosten perusteella pyrimme tekemään myös politiikkasuosituksia. Hankkeessa oli tarkoitus käyttää hyödyksi EU:n kestävän kehityksen indikaattoreita, mutta aineisto ei ollut kovin hyvää tähän tarkoitukseen. Lisäksi indikaattorit oli kerätty maittain, jolloin ei saatu esille maiden sisällä olevia eroja, joita hankepartnerit pitävät erityisen tärkeänä, Vehmas kertoo. Klusterianalyysi kiinnostaa EU:n päättäjiä SMILE-hankkeessa on mukana Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen italialainen projektitutkija Francesca Allievi. Milanosta kotoisin oleva Allievi keskittyy EU:n 27 jäsenmaata kattavaan tapaustutkimukseen, jossa tavoitteena on tehdä EU:n jäsenmaista klusterianalyysi niiden samankaltaisuuksien perusteella. Jäsenmaat ryhmitellään eri klustereihin EU:n kestävän kehityksen indikaattoreita hyväksi käyttäen. Näitä indikaattoreita on kaikkiaan noin 150, joista olemme valinneet 16 kappaletta. Näitä ovat esimerkiksi maan työttömyysaste, energiariippuvuus tai hiilidioksidipäästöt per henki. Etukäteen on vaikea sanoa miten maat tulevat ryhmittymään. Tulokset ovat varmasti herkkiä Tästä tarpeesta saimme ajatuksen ottaa mukaan tapaustutkimuksia niin kansalliselta kuin paikalliseltakin tasolta. Tutkittavia alueita on kaikkiaan kuusi kappaletta ja jokaisella hankkeeseen osallistuvalla maalla on oma tapaustutkimuksensa. Mielenkiintoisimmat tulokset ovat varmasti vielä tulematta, Vehmas pohtii. Näissä tapaustutkimuksissa pyritään muun muassa tunnistamaan kestämättömien trendien väliset kytkennät kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien eli taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden välillä. Lisäksi selvitämme miten kestävän kehityksen toteutumista voitaisiin edistää alueellisesti. Hankkeella saattaa olla kauaskantoisiakin vaikutuksia, sillä tulosten perusteella pyrimme tekemään myös politiikkasuosituksia, Jarmo Vehmas sanoo. juuri sille mitä indikaattoreita käytetään, Allievi sanoo. Kaikki EU:n jäsenmaat kattavassa klusterianalyysissä kiinnitetään huomiota erityisesti kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin eli taloudelliseen, ympäristölliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Haasteellista on löytää hyvää dataa ja hyviä mittareita nimenomaan sosiaalisen kestävyyden analysointiin. Euroopan komissio on muistuttanut sosiaalisen kestävyyden ja sitä koskevien alueiden tärkeydestä. Se on kaiken kaikkiaan ollut erittäin kiinnostunut klusterianalyysistä, ja tuloksia voidaankin ehkä myöhemmin käyttää poliittisessa päätöksenteossa, Francesca Allievi sanoo. 18 M E R C U R I U S M E R C U R I U S 19

11 Kuva: Heli Marjanen Johanna Ranta (vas. ) ja Ulla Huhtanen. Syksyllä 2006 perustetut Turun kauppakorkeakoulun suomenkieliset maisteriohjelmat ovat valmistaneet ensimmäiset maisterinsa. Turussa toimivasta kaupan ja palvelujen maisteriohjelmasta valmistuivat ensimmäisinä Ulla Huhtanen, Miia Karhu ja Johanna Ranta. Porin yksikön hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmasta ensimmäisenä maisterinpaperit sai Milla Jyrämä. Kaupan ja palvelujen maisteriohjelma kouluttaa ammattilaisia kaupan johto-, suunnittelu-, asiantuntija- ja tutkimustehtäviin. Opintoja suoritetaan kiinteässä yhteistyössä Milla Jyrämä Ensimmäiset valmistuivat maisteriohjelmista toimialan kanssa, ja esimerkiksi pro gradu -tutkielmat tehdään tyypillisesti alan yritysten toimeksiantoina. Vähittäiskaupan toiminta- ja kilpailuympäristön kiihtyvä muutos korostaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä. Opinnot kehittivät omaa osaamista ja ajattelua antamalla uusia työkaluja kaupan arvoketjun kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen ja ihan arjen kaupan esimiestyöhön. Kaupan ja palvelujen markkinoinnin johtamisen strategiat tulivat omaan ja nyt edelleen työnantajan käyttöön, Ulla Huhtanen arvioi. Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen TuKKK, VTT ja yritykset tutkimusyhteistyössä maisteriohjelman opinnoissa perehdytään hyvinvointialaan talouden, johtamisen ja strategisen kehittämisen alueilla. Koulutusohjelmasta valmistuneet ovat asiantuntijoita julkisten hyvinvointipalvelujen muutoksen johtamisessa. Myös yrittäjyys on yksi keskeinen vaihtoehto tutkinnon suorittamisen jälkeen. Olen saanut liiketoimintaosaamisen ohella hyvän kokonaiskuvan kuntien toimintojen johtamisesta ja taloushallinnosta. Voin nähdä sijoittuvani tulevaisuudessa niin hyvinvointialan yritykseen kuin kunnankin palvelukseen, Milla Jyrämä pohtii. Kuva: Johanna Sjövall Meri kiehtoo matkailun tutkijaa Matkustajalaivoilla työskennellyt Arja Lemmetyinen tutkii nyt risteilyverkostoa. Teksti ja kuva: Jussi Matikainen Arja Lemmetyinen viimeistelee Turun kauppakorkeakoulussa markkinoinnin alan väitöskirjaansa, jonka tutkimuskohteena ovat matkailun liiketoimintaverkostot. Pärjätäkseen pienten matkailuyritysten on muodostettava verkostoja. Turku Touringin kaltaisten paikallisten matkailuorganisaatioiden rooli verkostojen koordinoijana on keskeinen. Lemmetyinen on tutkinut kahta EUrahoitteista verkostoa, Postitietä ja Cruise Balticia. Postitie-verkosto yhdisti varsinaissuomalaisia, ahvenanmaalaisia ja ruotsalaisia toimijoita 1600-luvun postireitin varrella. Hankkeen rahoitus on loppunut, mutta esimerkiksi Ahvenanmaalla sen perintö on jäänyt elämään niin, että mukana olleet yritykset ovat siirtäneet saamiaan kokemuksia uusiin verkostoihin. Cruise Baltic -verkostoon kuuluu kaupunkeja kaikista Itämeren rantavaltioista. Suomesta mukana ovat Kotka, Helsinki, Turku, Maarianhamina ja Kemi. Strategisella verkostolla on yhteiset päämäärät ja vahva johto. Mutta jos ajatellaan esimerkiksi Turun roolia verkostossa, on selvää, että strategisen verkoston koordinoinnilla on vaikutusta myös paikalliseen risteilyverkostoon. Lemmetyinen on haastatellut väitöskirjaansa varten verkostojen toimijoita ja Turku Touringin edustajia. Erityisesti Cruise Baltic -verkoston tutkimus on saanut tutkijan matkustamaan paljon. Oli hyvä olla paikan päällä eri kohteissa. Se, että kohteet näkee ja kokee itse, on osa tutkijan tekemää tulkintaa, Lemmetyinen muistuttaa. Tukijat verkostoituneet aktiivisesti Tulevaa artikkeliväitöskirjaansa varten Lemmetyinen on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä muiden matkailun tutkijoiden kanssa. Tärkeä kirjoituskumppani on Rotterdam School of Managementin professori Frank Go. Yhteistyö sai alkunsa konferenssimatkalla Jordaniassa. Paraikaa Lemmetyinen suunnittelee yhteisartikkeleita liverpoolilaisen tutkijan kanssa. Liverpool oli Euroopan kulttuuripääkaupunki 2008, Turun vuoro on Tarkoitus on tehdä tutkimusyhteistyötä tämän teeman ympäriltä. Lemmetyinen myös opettaa aktiivisesti. Syventävien opintojen kurssillaan hän on voinut ihanteellisesti yhdistää matkailun tutkimuksen ja opetuksen. Turun kauppakorkeakoulu on 16 yliopiston yhteisen Matkailualan verkostoyliopiston jäsen. Esimerkiksi tänä keväänä joukko TuKKK:n opiskelijoita osallistuu verkostoyliopiston intensiivikurssille Ahvenanmaalla. Alueellisesti tärkeä yhteistyöverkosto on Turun Matkailuakatemia, johon kuuluu kolme turkulaisyliopistoa ja kolme ammattikorkeakoulua. Toiminnassa keskeistä on koulutusyhteistyö ja yhteyksien vahvistaminen elinkeinoelämään. Myös tutkimusyhteistyötä vahvistetaan. Matkailun tutkimus on hyvin monitieteistä. Esimerkiksi Turun yliopiston historian laitoksella tehdään paljon matkailun tutkimusta. Meillä matkailua tutkitaan aktiivisesti markkinoinnin laitoksella, tietojärjestelmätieteen oppiaineessa ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Laivoilta opettajaksi ja tutkijaksi Ei ehkä ole sattumaa, että Lemmetyinen tutkii vahvasti meriteemaista Cruise Baltic -verkostoa. Meri ja matkailun olemus ovat aina kiehtoneet minua. Työskentelin jo opiskeluaikanani Vikingillä Naantalissa menin töihin konferenssiosastolle Slite-varustamon uusille Helsingin-reitin laivoille. Kun Slite 90-luvun alussa meni konkurssiin, töiden ohella kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Lemmetyinen hakeutui markkinoinnin opettajaksi Saloon. Turun kauppakorkeakoulussa hän on työskennellyt vuodesta 1998 lähtien. Tällä hetkellä tutkijan työ tuntuu oikealta. Kun innostus ja inspiraatio iskevät päälle, on tunne antoisa. Tutkimus pitää otteessaan, Arja Lemmetyinen kuvailee. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköllä ja VTT:llä on meneillään yhteishanke C-Understanding. Hankkeen tarkoituksena on saada uutta ymmärrystä asiakkuuksista teollisuuden yritysten välisessä palveluliiketoiminnassa. Teksti: Jussi Matikainen Hankkeessa tutkitaan yhtä palvelujen ryhmää, teollisia palveluita ja niihin liittyvää asiakasymmärryksen lisäämistä. Tutkimme, miten asiakastieto saataisiin organisaatioiden sisään palveluinnovoinnin ja -kehityksen tueksi. Hanke liittyy Porin yksikön markkinoinnin, tietojärjestelmätieteen ja yrittäjyyden tutkimukseen, hankkeen vastuullinen johtaja, ma. professori Tuula Mittilä kertoo. Tekes-rahoitteisessa hankkeessa kauppakorkeakoulun tutkijat tekevät läheistä yhteistyötä VTT:n kanssa. VTT:stä on mukana hankkeessa osaava tutkijaryhmä. VTT on tutkimuksen alueella merkittävä toimija, jolla on hioutuneet tutkimuksen tekemiseen liittyvät prosessit. Nähdäkseni mekin voimme oppia yhteistyössä parhaita käytänteitä, ma. tutkimusprofessori Seppo Sirkemaa pohtii. Tärkeät yrityskumppanit C-Understanding-hankkeeseen on saatu mukaan edustava joukko suuria yrityksiä, joista suurimmalla osalla on runsaasti kansainvälistä liiketoimintaa. Yritysten saaminen mukaan hankkeeseen on aina kovan myyntiponnistelun tulos, koska yritykset joutuvat sijoittamaan hankkeeseen paitsi rahaa, myös henkilö- ja aikaresursseja, Mittilä muistuttaa. Tutkijat ja yritysten edustajat tekevät läheistä yhteistyötä koko hankkeen ajan lähtien tutustumisvierailuista yrityksiin ja päätyen tutkimustulosten raportointiin yrityskohtaisissa workshopeissa. Tavoitteena on, että ostokäyttäytymisestä saatu uusi tutkimustieto integroitaisiin yritysten palveluinnovaatioprosesseihin. Tutkijoiden tehtävä on raportoida hankkeesta saatu tieto paitsi yrityksille, myös tiedeyhteisölle. Isot hankkeet tuottavat tutkimusta hyvin erilaisille julkaisufoorumeille. Sekä Turun kauppakorkeakoulun että VTT:n tutkijat ovat jo julkaisseet hankkeeseen liittyen konferenssipapereita. Journal-tason papereita kirjoitamme, kun hanke etenee pidemmälle. Lisäksi hanke tuottaa pro gradu -tutkielmia, Sirkemaa havainnollistaa. Arja Lemmetyinen 20 M E R C U R I U S M E R C U R I U S 21

12 V I E R A S K Y N Ä Maija Renko roopassa, Kivikari kertoo. PEIssä on tutkittu jonkin verran Viroa ja sen vaikeaa itsenäistymisprosessia. Olimme mukana suunnittelemassa Suomenlahden kasvukolmiota, jonka oli tarkoitus auttaa Viroa, Venäjää ja Suomea. Suunnitelmissa Etelä-Suomi, Pietarin alue ja Viro olisivat muodostaneet alueen, jossa rajan muodostama kitka ei olisi sellainen kuin se on yleensä. Ajatus sai paljon kannatusta, mutta Viron ja Venäjän suhteet olivat sen verran solmussa, että se viime vaiheessa kaatui, Kivikari sanoo. Monessa mukana Kaksi vuosikymmentä Venäjän-tutkimusta Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin (PEI) 20-vuotisen historian aikana tutkimuksen kohde on muuttunut ja monipuolistunut. Yhtenä avaintekijänä on alusta asti ollut Venäjä. Teksti: Tuija Alihaanperä Kuva: Jussi Matikainen Turku oli Suomen johtava idänviennin kaupunki 1980-luvulla. Telakat, lääketeollisuus, elintarvike-, kenkä- ja vaateala olivat voimissaan ja vientiä riitti. Idea idänkaupan tutkimus- ja koulutusyksikön perustamisesta Turkuun ja kauppakorkeakouluun nousi esiin seminaarissa, ja hankkeen taakse saatiin aktiivisia ihmisiä. Yksikön perustamista varten tarvittavat varat saatiin sekä Turun kaupungilta että yrityksiltä. Itäkaupan tutkimus- ja koulutusyksikkö aloitti toimintansa vuonna Suomen suuret teollisuuden keskusjärjestöt olivat epäileväisiä, koska ne pelkäsivät, että jos me tutkimme Suomen neuvostokauppaa, ruotsalaiset saavat tietää, kuinka me sitä teemme, ja ne vievät meiltä kaupat, Turun kauppakorkeakoulun emeritusprofessori ja Pan- Eurooppa Instituutin pitkäaikainen johtaja Urpo Kivikari muistelee. Aktiivista tutkimusta Urpo Kivikari Yksikön kantavana ajatuksena on ollut koko Euroopan yhdentymisen tutkiminen. Alussa yksikön keskeisenä tutkimuskohteena oli Suomen Neuvostoliiton-kauppa ja miten sitä voi tehdä yli järjestelmäerojen. Gorbatshovin ja perestroikan aikana tutkittiin, mihin muutos oli johtamassa Venäjää ja Eurooppaa. Kun sosialistiset maat alkoivat muuttaa järjestelmiään ja osallistua kansainväliseen työnjakoon, tutkimuskohde muuttui sen mukaisesti. Kun Neuvostoliitto hajosi, ensimmäinen ajatukseni oli, tarvitaanko tätä tutkimusta ja yksikköä enää. Totuus oli se, että työt kasvoivat huomattavasti ja tulivat paljon mielenkiintoisemmaksi. Siihen aikaan muualla Suomessa ei ollut niinkään idän talous- ja ulkomaankauppatutkimusta. Sain edustaa suomalaista osaamista meillä ja muualla Eu- PEIn asiantuntijat ovat vuosien saatossa olleet poliittisten päättäjien apuna ja tehneet heidän toimeksiantojaan. Ensimmäinen suuri kansainvälinen ponnistus oli vuonna 1993, jolloin yksikkö järjesti maailmankongressin alan tutkijoille. Sen jälkeen konferensseja on järjestetty säännöllisesti. Viimeisin suuri konferenssi järjestettiin marraskuussa 2008, jolloin aiheena oli EU:n ja Venäjän energiasuhteet ja niihin liittyvät haasteet. Se oli samalla PEIn 20-vuotisjuhlakonferenssi. Meillä on ollut uskomaton määrä kansainvälisiä yhteyksiä. Ja nyt kun yksiköllä on nuori ja energinen johtaja, Kari Liuhto, se vaan petraa juoksuaan, Kivikari toteaa. Työuran viimeinen suuri hanke osui luvun alkuvuosiin, jolloin Kivikari oli EU:n erityisasiantuntija. Olin kehittämässä Venäjän ja EU:n välisiä suhteita, ja toimin myös Venäjän saamiseksi maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi. Se on osoittautunut paljon vaikeammiksi kuin silloin luultiin, eivätkä ne asiat ole vieläkään kunnossa. Tulevaisuudessa Kivikari arvelee PEIn keskittyvän tutkimuksessaan edelleen Euroopan yhdentymiseen. Yleiseurooppalainen yhdentyminen on varmaan teemana vielä seuraajanikin eläkkeellemenoon asti, Kivikari naurahtaa. Hän itse jäi eläkkeelle vuonna 2003, mutta on jatkanut aktiivista tutkijanuraansa sen jälkeen. Muina tärkeinä tutkimuskohteina hän näkee Itämeren alueen ja Venäjän. EU on rakentamassa Itämeri-strategiaa, ja mekin olemme siinä mukana. Venäjä puolestaan on jatkuvasti erilainen maa, se vaatii oman huomionsa. Pitää tutkia ja tuntea venäläisiä ja tuntea venäläistä prosessia. Sitten on tietysti tärkeitä eurooppalaisia aiheita kuten energiakysymys, joka koskee kaikkia, Urpo Kivikari summaa. Ammatiksi tutkija? Mikä sinusta tulee isona -kysymykseen päiväkotilapset tyypillisesti vastaavat ammateilla palomies, poliisi tai lääkäri. Harva viisivuotias vastaa yliassistentti, akateeminen projektitutkija tai ma. kansainvälisen liiketoiminnan professori. Oma vastaukseni lapsena oli leipuri. Leipurin ammatti kuulosti hyvältä, sillä siinä sai leipoa (mikä oli kivaa!) ja hyvät pullat tuottaisivat niiden syöjille mielihyvää. Leipurin sijaan minusta tuli ensin projektitutkija, sitten jatkoopiskelija, visiting assistant professor ja nykyisin assistant professor University of Illinois at Chicagossa. Kun valmistuin kappatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2000, halusin monien muiden tavoin työn, jolla olisi merkitystä ja jossa voisin itse olla tyytyväinen. Millaista merkitystä akateemisella työllä voisi olla, varsinkaan kauppatieteellisellä tutkimuksella? Eivätkö tutkimustulokset vain raahaa käytännön jäljessä? Miten kapitalistisia markkinamekanismeja tutkimalla muka voisi parantaa maailmaa? Vastavalmistuneen maisterin korvissa yliopiston projektitutkijan työ ei kuulostanut läheskään yhtä seksikkäältä kuin oikeat kaupalliset tehtävät Nokialla tai Finnairilla. Nykyisessä työssäni en luo markkinointistrategioita tai brändejä. Sen sijaan opetan yrittäjyyttä opiskelijoille, jotka parhaillaan tai myöhemmin elämässään perustavat uusia nokioita, finnaireja ja kulmakuppiloita. Autan näitä opiskelijoita välttämään tyypillisiä uusien yritysten ongelmia esimerkiksi kassavirran, segmentoinnin, rahoituksen varmistamisen, henkilöstöhallinnon ja markkinointiviestinnän alueilla. Opetan heitä keskittymään siihen, mikä on uudelle yritykselle kaikkein tärkeintä: Miten minun uusi yritykseni palvelee asiakkaita paremmin ja vastaa kohderyhmien tarpeisiin täsmällisemmin kuin yksikään muu yritys? Näitä asioita opetan parhaillaan Chicagon suurimmassa julkisrahoitteisessa yliopistossa, jossa opiskelijoita on noin Uskon, että monien opiskelijoiden elämässä opetuksellani on todellista käytännön merkitystä. Ruohonjuuritasolla olen nähnyt tutkimukseni tuovan uusia ajatuksia bioteknologiayritysten johtajille heitä haastatellessani. Jo pelkästään kissan nostaminen pöydälle tutkimuksen varjolla antaa johtajille usein uusia näkökulmia päätöksentekoon. Yleisemmällä tasolla akateeminen tutkimus on juuri niin merkityksellistä kuin haluamme sen olevan. Teorioiden luominen ja kehittely auttaa meitä kaikkia ymmärtämään paremmin miten maailma ja yritysmaailma osana sitä oikeastaan toimii. Se miten hyvin kehittelemämme teoriat leviävät käytännön sovelluksien muodossa, on pitkälti kiinni omasta viitseliäisyydestämme. Hyvin yleiseltä kuulostavat päämäärät urani suhteen merkityksellinen työ, jossa voin myös itse olla tyytyväinen ovat sittemmin täsmentyneet. Työni antaa mahdollisuuden vaikuttaa suoraan yksilöiden ja yritysten elämään sekä opetuksen että tutkimuksen kautta. Näen työni jäljet konkreettisesti jokaisen luennon päätyttyä ja jokaisen tutkimuspaperin valmistuttua. Nämä akateemisen uran mahdollisuudet eivät ole sidottuja mihinkään tiettyyn aikaan tai paikkaan. Lopulta akateeminen ura ei ehkä sittenkään paljon eroa siitä leipurin unelma-ammatista: Saan tutkia ja opettaa (mikä on kivaa!) ja työni tulokset tuovat ihmisille jos ei nyt mielihyvää, niin ainakin ajattelemisen aihetta. Maija Renko Assistant professor University of Illinois at Chicago 22 M E R C U R I U S M E R C U R I U S 23

13 J U L K A I S U J A Taloussosiologian monet kasvot The many faces of economic sociology Turun kauppakorkeakoulun taloussosiologian oppiaineen perinteisiin on kuulunut kaksi kertaa vuodessa, talvella ja kesällä, järjestettävät tutkimusseminaarit. Tutkimusseminaareihin on osallistunut jatko-opiskelijoiden ja henkilökunnan lisäksi yleensä myös taloussosiologista tutkimusta muissa yliopistoissa tekeviä tutkijoita. Seminaarijulkaisuun on koottu esitelmistä muokattuja artikkeleja, joita ei ole julkaistu muualla. Tämänvuotinen julkaisu on järjestyksessä viides. Julkaisun kuusi artikkelia liikkuvat sujuvasti eri metodologioiden ja teorioiden maastoissa ja kattavat taloussosiologian tärkeimmät teemat ja tutkimusmenetelmät varsin hyvin. Artikkelit käsittelevät vapaa-aikaa ja matkailua, subjektiivisen hyvinvoinnin kokemista, teknologian tuotteiden hallinnan institutionaalista logiikkaa ja sosiologian perusteoriaa. Artikkelien moninaisuus kuvastaa taloussosiologian monipuolisuutta ja haastavuutta. Lähes kaikki taloudellinen toiminta pitäisi empiirisen tutkimuksen avulla olla palautettavissa paitsi yhteiskunnan rakenteisiin myös sosiaaliseen toimintaan ja ihmisten välisiin suhteisiin. Viime kädessä kaikki empiirinen tutkimus pitäisi olla palautettavissa myös sosiologian ja filosofian perusteorioihin: ajatuksiin, jotka kaikessa monimutkaisuudessaan ovat usein jopa yllättävänkin loogisia ja helposti ymmärrettäviä. Terhi-Anna Wilska ja Maria Halme (toim.): Taloussosiologian monet kasvot The many faces of economic sociology. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja Keskusteluja ja raportteja 5:2008. Valtioneuvos Riitta Uosukainen puhui Top Management Forumissa hyvän itsetunnon julkisista salaisuuksista. L Y H Y E S T I Top Management Forum 2009 Top Management Forumin teemana oli itseluottamuksen voima. Itseluottamusta käsiteltiin niin talouden, yrityselämän, politiikan, taiteen kuin yliopistonkin näkökulmasta. Päivän puhujina olivat muun muassa pastori, tietokirjailija Jaakko Heinimäki, valtioneuvos Riitta Uosukainen ja Helsingin kaupunginteatterin johtaja Asko Sarkola. Lue tapahtumaa koskeva juttu verkko-mercuriuksesta Syödään leväpullia pimeässä Ruoan kulutuksen tulevaisuutta luotaavia kysymyksiä selvitettiin Mitä ruoaksi huomenna? eli MIRHAMI hankkeessa, joka toteutettiin vuosina eri toimijoiden yhteistyönä. Ruoan kuluttamisen muutokset koskevat koko suomalaisen elintarviketuotannon kilpailukykyä. Kuluttajat tekevät valintojaan yhä yksilöllisemmin, ja myös arviot ruoan laadusta ovat entistä monipuolisempia. Laadukas ruoka ei ole vain tuoretta, maukasta ja turvallista, vaan siihen kytkeytyy erilaisia palveluja ja lisäarvoja, jotka muuttavat ruoan luonnetta kaikissa tuotantoketjun vaiheissa pellolta kaupan tiskin kautta ruokapöytään. Kuluttajien arkielämän ja toimintaympäristöjen muutosten tutkimuksen pohjalta laadittiin neljä skenaariota, jotka avaavat vuoden 2030 ruoan kulutuksen erilaisia taustoja ja dynamiikkaa. 1) Runsaudensarvi hyvinvointia, makua ja nautintoa meille kaikille. 2) Ekoteko kestävää, sopeutuvaa ja vastuullista toimintaa tulevaisuuden puolesta. Turun kauppakorkeakoulussa järjestettiin Suomen matkailututkimuksen seura ry:n IV matkailun ja vapaa-ajan tutkimuksen symposio syksyllä Esityksiä oli kaikkiaan 20, ja osallistujia oli viitisenkymmentä edustaen monipuolisesti sekä yliopistoja, ammattikorkeakouluja että matkailuun liittyviä yrityksiä ja organisaatioita. Seminaariesitysten pohjalta julkaistu artikkelikokoelma koostuu yhdeksästä artikkelista. Kirjan nimi Kulttuurin, luonnon ja liiketoiminnan näkökulmia matkailuun viittaa luonnollisesti artikkelien aihepiireihin, jotka menevät kuitenkin useissa tapauksissa päällekkäin. Artikkelien aiheita ovat muun muassa matkailun kausiluonteisuus ja alue- 3) Niukkuus ja puute sopeutumista ja perusruokaa globalisoituvassa maailmassa. 4) Teknoelämää harkittuja keinoravinteita ja säädeltyjä aistinautintoja. Skenaariot heijastavat ihmisten tulkintoja keskeisistä kulutusta jäsentävistä muutosvoimista, tulevaisuuden haasteista ja mahdollisista ongelmista seurauksineen. Skenaariot ja niitä kehystävien muutosvoimien tarkastelu on tarkoitettu ajattelua ruokkiviksi työkaluiksi. Niiden hyödyntäminen edellyttää skenaarioiden ja tulevaisuuskuvien viemistä erilaisiin toiminta- ja tuoteympäristöihin edelleen keskusteltavaksi ja muokattavaksi. Loppuraportti on saatavana painettuna ja pdf-muodossa hankkeen verkkosivuilla: Anna Kirveennummi, Riikka Saarimaa ja Johanna Mäkelä: Syödään leväpullia pimeässä. Tähtikartastoja suomalaisten ruoan kulutukseen vuonna Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen julkaisuja Kulttuurin, luonnon ja liiketoiminnan näkökulmia matkailuun kehitys, hyvinvointi- ja luontomatkailu, matkakohteen imagon muodostuminen, kalastuselinkeino, kesämökillä toimiminen ja Turku Suomen joulukaupunki -hankkeen matkailullinen merkitys. Useimmille artikkeleille on tunnusomaista vahva käytännönläheisyys. Ne kumoavat siten niitä ennakkoluuloja, joita usein matkailuelinkeinon ja varsinkin niitä lähellä olevien päättäjien taholta esitetään. Timo Toivonen ja Maria Halme (toim.): Kulttuurin, luonnon ja liiketoiminnan näkökulmia matkailuun. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja Keskusteluja ja raportteja 4:2008. LogiCity porttina itään ja länteen LogiCity porttina itään ja länteen -hanke oli Pilot Turku Oy:n Tulevaisuuden tutkimuskeskukselta tilaama tulevaisuusprosessi, joka koostui logistiikan tausta-aineiston keruusta ja analyysistä, logistiikan asiantuntijoille suunnatusta nettikyselystä sekä kolmesta tulevaisuusverstaasta. Tulevaisuusprosessin tavoitteena oli syventää Pilot Turku Oy:n ja muiden alueen logistiikkatoimijoiden näkemystä logistiikan tulevaisuuden haasteista Varsinais-Suomen, Turun seudun sekä erityisesti Turun lentokenttäalueen (nk. LogiCityn) näkökulmasta. Hankkeessa muun muassa: pohdittiin erilaisten megatrendien ja muutostekijöiden vaikutuksia kansallisen logistisen toimintaympäristön kehittämisen kannalta määriteltiin kansallisen logistiikan positiivisia tulevaisuuskuvia sekä halutun logistiikan tulevaisuuden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä vuoden 2017 aikajänteellä kiteytettiin tulevaisuuskuvien pohjalta kansallisen logistiikkaklusterin visiolausekkeet määriteltiin vision pohjalta kansallinen logistiikkaklusteri etsittiin konkreettisia tekoja vision tavoittelemiseksi. Timo Nurmi ja Olli Hietanen: LogiCity porttina itään ja länteen. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen e-julkaisuja 8/2008, Turun kauppakorkeakoulu. Hankeraportti löytyy verkkosivuilta osoitteesta TuKKK:n laadunvarmistus toimii Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) auditoi Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän, ja TuKKK läpäisi auditoinnin hyväksytysti. Auditointi on voimassa kuusi vuotta. Rehtori Tapio Reposen mukaan laadunvarmistusjärjestelmän hyväksyminen on Turun kauppakorkeakoululle erittäin merkittävä asia. Turun kauppakorkeakoulu on pienenä yliopistona pystynyt luomaan hyvin joustavan ja tuloksekkaan toimintamallin, jonka laadunvarmistus on nyt tämän auditoinnin kautta todettu toimivaksi. Laadunvarmistus on TuKKK:ssa jokaisen henkilön vastuulla. Tämä tulee selkeästi esille myös auditointira- portissa, Reponen iloitsee. Auditointityöryhmä toteaa raportissaan, että vuorovaikutteisuus on yksi kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kulmakivistä. Tiivis yhteisö ja pieni koko ovat mahdollistaneet ainutlaatuisen vuorovaikutuksen kaikkien osapuolien välillä. Myös oppimiskulttuurin vuorovaikutteisuus korostui raportissa. Reposen mukaan TuKKK:ssa kiinnitetään jatkossa raportin kehittämissuositusten mukaisesti huomiota monitieteisen ja poikkitieteellisen tutkimuksen edistämiseen sekä kansainvälisyyden kehittämiseen. Raportissa mainitaan, että kansainvälisen tutkimusyhteisön osana toimiminen toteutuu Uutta Turun yliopistoa rakennetaan koko yhteiskuntaa varten Turun yliopisto julkisti varainhankintakampanjansa vuosijuhlapäivänään Kampanjan tarkoituksena on kerätä seuraavan kahden vuoden aikana 20 miljoonaa euroa opetus- ja tutkimustoiminnan rahoittamiseksi. Uudesta Turun yliopistosta muodostuu Suomessa ainutlaatuinen monitieteisyyden areena, kun Turun kauppakorkeakoulun liiketaloudellinen osaaminen integroidaan laajasti koulutukseen ja tutkimukseen yliopistojen yhdistyessä vuonna Kampanjassaan Turun yliopisto korostaa rooliaan kansalaisten perustamana tiedeyliopistona, jonka tehtävänä on palvella ympäröivää yhteiskuntaa kokonaisuudessaan. Kampanjan johtajana on vuorineuvos Lasse Kurkilahti. Hän valmistui Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 1971 ja on sen alumniyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Kun minua pyydettiin mukaan kampanjaan, kiinnostuin asiasta heti, Lasse Kurkilahti sanoo. eri laitoksissa vaihtelevasti. Joillakin alueilla pääsemme kansainvälisestikin hyvälle tasolle tieteellisessä toiminnassa, ja siitä esimerkkinä mainitaan Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Se on osoituksena onnistuneesta tavasta yhdistää yhteiskunnallinen vaikuttavuus, kansainvälisyys ja tieteellinen tutkimustoiminta, Reponen sanoo. Turun kauppakorkeakoulun auditointiryhmän puheenjohtajana oli professori Vesa Harmaakorpi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamassa auditoinnissa arvioidaan korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta ja vaikuttavuutta. KKA:n arviointiraportti on luettavissa osoitteessa Vuorineuvos Lasse Kurkilahti on uuden Turun yliopiston varainhankintakampanjan johtaja. Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu on molemmat aikanaan perustettu yksityisten lahjoitusvarojen turvin, Turun yliopisto vuonna 1920 ja Turun kauppakorkeakoulu vuonna Turun yliopiston rehtori Keijo Virtasen mukaan Turun yliopistolla on edessään sama tehtävä kuin 90 vuotta sitten, jolloin suomalaista keräsi varat Turun Suomalaisen yliopiston perustamiseksi. Me tiedämme, millaisen yliopiston Suomen tulevaisuus tarvitsee, tiedämme kuinka paljon varoja se vaatii, ja ymmärrämme, kuinka vaikea tehtävä niiden varojen kerääminen tällä hetkellä on. Nyt meidän on saatava suomalaiset ymmärtämään korkeimman opetuksen ja tutkimuksen merkitys koko maan hyvinvoinnille, Virtanen sanoo. Varsinainen varainhankintakampanja kestää seuraavat kaksi vuotta ja sisältää sekä yrityksille että kaikille suomalaisille suunnattuja toimenpiteitä. Uskomme, että saamme yritysmaailman lisäksi myös yksityiset kansalaiset talkoisiin mukaan. Ei taloustilanne ollut yhtään parempi vuonna 1920, kun yliopisto sai alkunsa, Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen toteaa. Lisätietoja varainhankintakampanjan verkkosivuilta 24 M E R C U R I U S M E R C U R I U S 25

14 L Y H Y E S T I L Y H Y E S T I valmistuneet Mittaristo matkailulle Professori Irene Krebs vierailulla 26 Kauppatieteiden tohtorin tutkinnot Halonen-Rollins Minna Hätönen Jussi Linna Anne Salmivalli Lauri Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnot Elomaa Ilmo Valtare Eija Kauppatieteiden maisterin tutkinnot Degbey William Hannola Laura Heikkilä Aleksi Huhtanen Ulla Juntunen Risto Kahela Tuija Karhu Miia Koivisto Mika Passila Mari Patola Markus Rajamäki Olli Ranta Johanna Rimpi Mika Rosendahl Anna Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnot Ahvonen Jukka Autio Emmi Fuchs Nicklas Haapanen Tuomas Hakamo Hanna-Maria Heino Pirita Honkasalo Juha Järvi Juha Kandelin Mona Kauppila Antti Kontto Johanna Kosonen Sauli Lahtela Jonna Laine Satu Lehtimäki Annamari Lounaja Sanna-Maria M E R C U R I U S Mustonen Janne Norokorpi Heikki Nurminen Anna Parkkari Anni Patola Markus Planting Hanna-Mari Rimpi Mika Rinta-Jouppi Arto Salola Mikko Setänen Johannes Särkilä Juho Tammela Elias Tarkiainen Kaisu-Leena Tarkiainen Tapio Teiksala Jarmo Tuominen Jenni Varila Eero Vuorte Eero Välimäki Elli PORIN YKSIKKÖ Kauppatieteiden maisterin tutkinnot Heikkilä Johanna Häyry Mattias Jyrämä Milla Lähde Tuomo Nousiainen Milka Sidebras Elisa Sookari Eija Tulonen Sanna Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnot Häyry Mattias Jaakkola Mikko Kemppi Saija Koivunen Jussi Lahdenvesi Kristiina Lahti Pauliina Ranta Satu Routa Maria Salmi Riikka Salmivala Elina Tiilikka Hilla Vihantavaara Samu embaksi valmistuneita Varatoimitusjohtaja Hannu Lähteenmäki, Lääkäriasema PULSSI Oy Johtava proviisori Petri Kumlin, Hyvinkään III apteekki Liiketoimintajohtaja Mika Tuomola, Thermofisher Scientific SVP, General Manager Basware Corporation Esa Tihilä, Basware Oyj Aluejohtaja Sami Massinen, YIT Kiinteistötekniikka Oy TuKKK:n henkilökunnalle huomionosoituksia Turun kauppakorkeakoulun tammikuisessa palvelusvuosi- ja kunniamerkkitilaisuudessa jaettiin kaikkiaan 16 huomionosoitusta. Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit: Niina Nummela: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki Asta Manner: Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki Anneli Terho: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Futurum on tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin tiivistelmätietokanta, joka sopii hyvin muun muassa signaalien etsimiseen sekä tulevaisuustiedon ja erilaisten tietolähteiden seurantaan. Englanninkielinen kanta sisältää 3000 tiivistelmää, jotka on tehty seuraavien aikakauslehtien artikkeleista: Journal of Mika Widgrén jatkaa CEPR:ssa Kansantaloustieteen professori Mika Widgrén on valittu uudelleen Centre for Economic Policy Researchin (CEPR) Research Fellowksi. Valinta on nelivuotinen. Widgrén on ollut CEPR:n jäsen vuodesta 1994 alkaen. Suomesta on tällä hetkellä hänen lisäkseen kolme CEPRtutkijaa. CEPR on eurooppalainen, mutta maailmanlaajuisesti toimiva tutkijaverkko, TuKKK:ssa 25 vuotta palvelleet: Liisa Kankaanpää, Juhani Lindholm, Matti J. Sillanpää, Pirjo Vuokko, Eila Wilkman- Korkiamäki TuKKK:ssa 10 vuotta palvelleet: Jani Lehto, Kari Liuhto, Esa Puolamäki, Tommi Pukkinen, Piia Nurmi, Birgitta Sandberg, Joachim Schlabach, Minna Vähäsalo Uusi tulevaisuudentutkimuksen tietokanta avattu Futures Studies, Futures, World Futures, The Futurist, Futures Research Quarterly, Technological Forecasting and Social Change sekä Foresight. Käytettävyyden takaa yhteistyö Åbo Akademin Informaatiotutkimuslaitoksen kanssa. Lisätietoja: jossa on noin 700 tutkijaa. Kolme neljäsosaa jäsenistä on eurooppalaisia. Verkoston tarkoituksena on tuottaa politiikanteon kannalta relevantteja tutkimustuloksia, jotka perustuvat akateemiseen taloustieteelliseen tutkimukseen. Euroopan integraatio ja globalisaatio ovat keskeisessä asemassa CEPR:n tutkimuksessa. Instituutiona CEPR ei tee kannanottoja tai suosituksia, vaan kaikki tutkimukset julkaistaan tutkijoiden nimissä. Markus Granlund huippulehden toimituskuntaan Vararehtori, laskentatoimen professori Markus Granlund on kutsuttu International Journal of Accounting Infor- mation Systems -lehden Editorial Boardiin. Aikakauslehti on yksi merkittävimmistä laskentatoimen tietojärjestelmien alueella. BID Innovaatiot ja yrityskehitys -yksikkö on selvittänyt yhteistyössä Turku Touringin ja Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen kanssa matkailijoiden Turkuun jättämät rahavirrat. Hankkeessa rakennettiin menetelmä, jolla voidaan mallintaa sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden vaikutukset Turun talousalueelle. Tarkastelujaksolla Turun kaupungin välitön matkailutulo on kasvanut 240 miljoonaan euroon. Matkailulla on myös merkittävä työllistävä vaikutus, vuonna 2007 Turussa miltei 2000 henkilötyövuotta. Mallinnuksen pohjalta kehitettiin mittaristo, joka tuottaa tietoa matkailun taloudellisesta vaikuttavuudesta kaupunkikohteissa. Mallinnuksessa yhdistettiin olemassa olevia matkailutilastoja taloudellisiin mittareihin. Tulovaikutusten mittaaminen on tärkeä kehittämisen pohjatieto, ja samalla se toimii myös osaamiskeskusohjelman vaikuttavuuden mittarina. Jatkossa mittaristo on myös muiden kaupunkien hyödynnettävissä. Kaupungeilla on tarvetta selvittää vertailukelpoisesti oman kaupunkialueensa matkailun taloudellinen vaikuttavuus. Päivittäistavarakauppa ry:n gradupalkinto Eeva Heinoselle Päivittäistavarakauppa ry on palkinnut Turun kauppakorkeakoulussa kansainvälistä liiketoimintaa opiskelleen Eeva Heinosen pro gradu -tutkielman. Heinonen käsitteli tutkielmassaan yritysten yhteiskuntavastuuseen olennaisesti liittyvää, mutta harvemmin tutkittua asiaa: vastuullisuuden mittaamista ja raportointia. Raportoinnin uskottavuus on kysymys, joka usein nousee esille yhteiskuntavastuusta keskusteltaessa. Teoriakirjallisuuden perusteella Heinonen kehitti analysointikehikon, jota hän testasi neljän eurooppalaisen elintarvikejakelijan raporttien kanssa. Tutkielma osoitti sosiaalisen vastuun mittaamisen ongelmallisuuden. Valtaosa käytetyistä luotettavista mittareista mittasi sellaisia asioita, jotka eivät ole sidosryhmille kovinkaan tärkeitä. Toisaalta sidosryhmien tärkeinä pitämiä asioita oli hyvin vaikeaa mitata luotettavasti. Eri yritysten käyttämiä mittareita oli lisäksi hankala vertailla keskenään, mikä lisää sidosryhmien epäluuloa sosiaalisen vastuun raportointia kohtaan. Vaikka työ rajoittui sosiaalisen vastuun mittaamisen tarkasteluun elintarvikejakelijoiden raporteissa, on Heinosen työssään laatima mittaamisen analysointikehikko sovellettavissa myös muiden yhteiskuntavastuun osaalueiden mittaamisen arviointiin ja muiden toimialojen vastuullisuuden tarkasteluun. Cottbusin yliopiston professori Irene Krebs vieraili Turun kauppakorkeakoulussa tietojärjestelmätieteen vieraana tammikuussa. Hän piti kurssin aiheesta Information systems in administration e-government vs. e-enterprise. Kurssille osallistui opiskelijoita Turun kauppakorkeakoulusta, Turun yliopistosta ja Åbo Akademista. Professori Krebsin erikoisalaa ovat näkövammaisten internetpalvelut. Näkövammaisuus saattaa olla suuri este internetpohjaisten ja muiden tietoyhteiskunnan palveluiden käytölle. Toisaalta nykyaikaisella tekniikalla voidaan tarjota näkövammaisille aivan uusia ulottuvuuksia. Jopa täysin sokeat pääsevät erityisten työasemien kautta esimerkiksi selaamaan internetverkkosivuja. Näkövam- Turun kauppakorkeakoulun kirjasto-tietopalvelussa toteutettiin kansainvälinen LibQUALasiakastyytyväisyyskysely. Tutkimuksen mukaan Turun kauppakorkeakoulun kirjastolla on kyselyyn osallistuneiden pohjoismaisten kauppakorkeakoulukirjastojen tyytyväisimmät asiakkaat. Toiselle sijalle selviytyi tanskalaisen Handelshøjskolen i Århusin kirjasto. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin yhdessä eurooppalaisten kauppakorkeakoulujen kirjastojen konsortion kanssa. Kyselyn pohjalta on valmistumassa markkinoinnin pro gradu -tutkielma, jossa Minna Muikku on vertaillut asiakastyytyväisyyttä kyselyyn osallistuneissa pohjoismaisissa kauppakorkeakouluissa. Vertailtaessa kyselyyn osallistuneita kirjastoja havaittiin, että yleinen asiakastyytyväisyys oli Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa vertailukirjastojen korkein. maisten tarpeet on kuitenkin otettava nykyistä paremmin huomioon esimerksi verkkopalvelujen ja työasemien suunnittelussa. Turun kauppakorkeakoulun ja Cottbusin yliopiston yhteistyö jatkuu, ja suunnitteilla on muun muassa tutkijavierailuja ja yhteisiä tutkimushankkeita. Kirjaston asiakastyytyväisyys Pohjoismaiden paras Olemme iloisia asiakkaiden antamasta positiivisesta palautteesta. Kysely toi esiin myös kehittämiskohteita, joihin tarttumalla saamme palvelumme entistäkin paremmiksi ja voimme näin parhaalla mahdollisella tavalla tukea Turun kauppakorkeakoulussa tehtävää tutkimusta ja opetusta, kirjasto-tietopalvelun johtaja Ulla Nygrén sanoo. Turun kauppakorkeakoulun lisäksi kirjastojen asiakastyytyväisyyskyselyyn osallistuivat Suomesta Svenska handelshögskolan sekä pian Aalto-yliopiston muodostavat Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu. Ruotsista mukana olivat Handelshögskolan i Stockholm ja Göteborgs universitet, Tanskasta Handelshøjskolen i Århus ja Copenhagen Business School sekä Norjasta Norges Handelshøyskole ja Handelshøyskolen BI. TuKKK ja valkovenäläinen yliopisto yhteistyöhön Turun kauppakorkeakoulu solmi yhteistyösopimuksen valkovenäläisen Belarus State Economic Universityn (BSEU) kanssa. Minskissä sijaitseva BSEU on Valko-Venäjän johtava taloustieteen yliopisto. BSEUn kauppakorkeakoulu, Higher School of Management and Business, on maan johtava kauppatieteellinen yksikkö, ja opiskelijamäärältään suunnilleen Turun kauppakorkeakoulun kokoinen. Yhteistyösopimus on BSEUlle ensimmäinen Suomessa. Opiskelijavaihto on tarkoitus aloittaa heti syyslukukautena Sopimus käsittää myös tutkimukseen liittyvää yhteistyötä, jossa TuKKK:n Pan-Eurooppa Instituutin rooli on keskeinen. Irene Krebs ja Reima Suomi Kuvassa vasemmalta: Satu Lähteenmäki, Siarhei Krycheuski, Tapio Reponen, Eeva Schoultz, Olga Shimova, Vladimir Shimov, Victor Afanasiev ja Markus Granlund.

15 V Ä I T Ö S V Ä I T Ö S KTL Anne Linnan väitöskirjatutkimus SE ON NIIN VÄÄRIN! Kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta ja sen muuttaminen kuntaorganisaatiossa tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Tutkimus kuuluu liiketaloustiede, johtamisen ja organisoinnin alaan. Vastaväittäjänä toimi professori Sinikka Vanhala Helsingin kauppakorkeakoulusta ja kustoksena professori Satu Lähteenmäki. Anne Linna (s Turussa) on valmistunut merkonomiksi Turun kauppaoppilaitoksesta vuonna 1991, kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 1996 ja kauppatieteiden lisensiaatiksi vuonna Linna työskentelee Työterveyslaitoksella Psykososiaalisten tekijöiden kärkitutkimusyksikön erikoistutkijana. KTM Jussi Hätösen väitöskirjatutkimus Managing the process of outsourcing examining the process of outsourcing product-development activities in software firms (Ulkoistusprosessin johtaminen tarkastelu tuotekehitystoimintojen ulkoistamisen prosessista ohjelmistoyrityksissä) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Tutkimus kuuluu liiketaloustiede, kansainvälisen liiketoiminnan alaan. Vastaväittäjänä toimi Associate Professor Per Servais (University of Southern Denmark, Tanska) ja kustoksena professori Niina Nummela. Jussi Hätönen (s Kaarinassa) on kirjoittanut ylioppilaaksi Kaarinan lukiosta 2000 ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta Vuosina hän työskenteli koordinaattorina Turun kauppakorkeakoulussa. Tällä hetkellä Hätönen toimii konsulttina Capgemini Finland Oy:ssä. Anne Linna Jussi Hätönen Kokemusta johtamisen oikeudenmukaisuudesta voidaan parantaa kehityskeskustelulla Hallittu tuotekehitystoimintojen ulkoistaminen tuo teknologiayrityksille merkittäviä hyötyjä Johtamisen oikeudenmukaisuuden tarve on korostunut organisaatioissa työelämän muutosten ja henkilöstön monimuotoistumisen myötä. Työntekijät haluavat, että heitä kohdellaan työyhteisössä työhön liittyvissä asioissa samalla tavalla riippumatta heidän asemastaan tai taustastaan. Johtamisen oikeudenmukaisuus kertoo niistä organisaation sosiaalisista säännöistä, jotka määrittelevät, miten asioista päätetään ja miten työntekijöitä kohdellaan. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kokemukset johtamisen oikeudenmukaisuudesta ovat muuttuneet 2000-luvulla ja voidaanko kokemuksia johtamisen oikeudenmukaisuudesta parantaa osallistavalla työyhteisöjen kehittämistoiminnalla ja kehityskeskusteluilla. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millainen on työssä koetun epävarmuuden vaikutus johtamisen oikeudenmukaisuuteen. Tutkimuksen kohdejoukko muodostui kuntatyöntekijöistä kymmenessä kunnassa. Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen monivuotista Kunta10-tutkimusta, jossa seurataan kuntatyöntekijän hyvinvointia ja terveyttä. Tutkimuksen tulosten mukaan johtami- sen oikeudenmukaisuuskokemukset olivat kehittyneet eri tavalla 2000-luvulla. Kuntatyöntekijöiden kokemukset päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta olivat heikentyneet, mutta kokemukset kuntatyöntekijöiden kohtelun oikeudenmukaisuudesta parantuneet. Tulosten mukaan kokemuksia johtamisen oikeudenmukaisuudesta voidaan muuttaa organisaatiossa kehityskeskusteluilla. Huomioitavaa on, että ainoastaan hyödylliseksi koetuilla kehityskeskusteluilla voidaan parantaa työntekijän oikeudenmukaisuuskokemuksia. Sen sijaan hyödyttömiksi koetut kehityskeskustelut heikentävät työntekijän oikeudenmukaisuuskokemuksia voimakkaasti paljon enemmän kuin keskusteluja käymättömillä. Tulevaisuudessa onkin kiinnitettävä enemmän huomiota kehityskeskustelujen sisällölliseen onnistumiseen. Tulosten mukaan myös osallistavalla työyhteisöjen kehittämisellä oli positiivinen vaikutus oikeudenmukaisuuskokemuksiin. Kaikkien osapuolten aktiivinen osallistuminen ja yhdessä toimiminen antavat vaikutusmahdollisuuksia ja mahdollisuuden sopia työyhteisön yhteisistä pelisäännöistä. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että epävarmoina aikoina työntekijät kiinnittävät oikeudenmukaisuuden toteutumiseen erityistä huomiota. Tutkimus tuotti uutta tietoa oikeudenmukaisuuskokemusten ajallisista muutoksista ja niistä tekijöistä, joilla näitä muutoksia voidaan selittää. Anne Linna anne.linna@ttl.fi JULKAISUTIEDOT Linna, Anne: SE ON NIIN VÄÄRIN! Kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta ja sen muuttaminen kuntaorganisaatiossa. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, sarja A 7:2008. Globalisaation myötä yritysten paineet kustannusten leikkaamiseen, entistä nopeampaan innovointiin ja toiminnallisen joustavuuden saavuttamiseen ulkoistamisten kautta kasvavat. Ulkoistamisesta onkin tullut keskeinen selviytymiskeino etenkin korkean teknologian aloilla. Väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan tuotekehitysulkoistuksen prosessia erityisesti pienten ja keskisuurten teknologiayritysten kannalta. Ulkoistamisen onnistumista tai epäonnistumista mitataan usein suorilla vaikutuksilla, joita ovat esimerkiksi saavutetut kustannussäästöt, tuotekehitysprosessin nopeutuminen ja kehittynyt tuoteinnovaatio. Väitöstutkimuksessa annetaan esimerkkejä siitä, miten suomalaiset teknologiayritykset ovat saavuttaneet epäsuoria vaikutuksia ulkoistamisesta. Pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyötyä ulkoistamisesta odotettua enemmän. Oikein suunniteltu ja johdettu ulkoistaminen saattaa vaikuttaa merkittävästi teknologiayritysten kasvuun, kansainvälistymiseen ja innovatiivisuuteen. Nämä epäsuorat ulkoistamisen tuomat hyödyt on mahdollista ennakoida ulkoistamiseen liittyvässä päätöksenteossa Epäonnistuneet ulkoistamishankkeet he- rättävät usein keskustelua ulkoistuksen hyödyllisyydestä. Ulkoistamisprosessit eivät kuitenkaan epäonnistu itsestään, vaan taustalla on yritysten kyvyttömyys ottaa huomioon prosessin vaatimat toimenpiteet ja hallita prosessia sen eri vaiheissa. Syitä ulkoistamisprosessin epäonnistumiseen voivat olla esimerkiksi väärien toimintojen ulkoistaminen, väärän toimintamallin valitseminen ulkoistetulle toiminnalle tai se, etteivät organisaation sisäiset prosessit tue ulkoistamista. Tutkimuksessa tuodaankin esille keinoja, joilla erilaisia ulkoistusprosesseja voidaan hallita ja epäonnistumisriskejä minimoida. Onnistunut ulkoistaminen edellyttää sisäisten prosessien hallintaa ulkoistamistarpeiden ja -mahdollisuuksien määrittelystä aina ulkoistamisen arviointiin saakka. Ulkoistamisen tulisi tukea yrityksen strategiaa, mutta todellisuudessa päätökset ulkoistuksista tehdään liian usein strategisesta suunnittelusta irrallaan. Väitöstutkimus perustuu laajaan laadulliseen tutkimusaineistoon, joka kerättiin osana Tekes-rahoitteista Global Network Management -tutkimusprojektia. Kahden ja puolen vuoden aikana haastateltiin yli 170 yritysjohtajaa yli 80 suomalaisessa teknologiayrityksessä. Jussi Hätönen jussi.hatonen@capgemini.com JULKAISUTIEDOT Hätönen, Jussi: Managing the process of outsourcing examining the process of outsourcing product-development activities in software firms. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, sarja A-8:2008. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: info.tse.fi/julkaisut/vk/ae8_2008.pdf 28 M E R C U R I U S M E R C U R I U S 29

16 V Ä I T Ö S T A P A H T U M A K A L E N T E R I FM Teppo A. Rakkolaisen väitöskirjatutkimus Essays on Optimal Control of Spectrally Negative Lévy Diffusions in Financial Applications (Spektraalisesti negatiivisten Lévy-diffuusioiden optimaalisesta ohjauksesta rahoitussovelluksissa) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Tutkimus kuuluu taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien alaan. Vastaväittäjänä toimi professori Bernt Øksendal Oslon yliopistosta ja kustoksena professori Luis Alvarez Turku Yritysjohdon kutsuseminaari Seminaarin puhujina ovat muun muassa johtaja Timo Kekkonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, toimitusjohtaja Matti Rihko, Raisio Oyj ja VTM Hannu Kokkonen Tampere Future of the Consumer Society Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen järjestämässä kansainvälisessä konferenssissa pohditaan kulutusyhteiskunnan muutosta. Lisätietoja: Pori 14th International Conference on Telework - ITA2009 Konferenssissa tarkastellaan teknologian tuomia muutoksia työntekoon ja sen viimeisimpiä trendejä. Teemana on Mastering the fragmented workplace. Konferenssin järjestää Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Lisätietoja: Teppo A. Rakkolainen Rahoitusteorian perinteisissä, normaalijakaumaan perustuvissa matemaattisissa diffuusiomalleissa taustalla olevan kohde-etuuden arvo muuttuu ajan suhteen jatkuvasti. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan hyppydiffuusioita eli Lévy-diffuusioita. Niissä kohde-etuuden arvo voi muuttua ajan suhteen paitsi jatkuvasti, myös epäjatkuvalla tavalla eli hyppäyksittäin. Lévy-diffuusioiden tutkimusta voidaan soveltaa esimerkiksi tarkasteltaessa reaalioptioiden hinnoittelua tai yrityksen optimaalista osingonjakopolitiikkaa. Matemaattiselta kannalta tarkoituksena on määrittää stokastiselle eli satunnaiselle prosessille ohjauspolitiikka, joka johtaa parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Hyppydiffuusiomallit ovat käyttökelpoisia rahoitusteorian työkaluja erityisesti riskienhallinnan näkökulmasta. Toisin kuin perinteisillä normaalijakaumaan perustuvilla malleilla, hyppydiffuusiomalleilla voidaan generoida jakaumia, jotka ovat vinoja ja paksuhäntäisiä. Tällaisissa jakaumissa äärimmäisten tapahtumien todennäköisyydet ovat suurempia kuin normaalijakaumatilanteessa. Empiiriset havainnot viittaavat siihen, että todellisten finanssisuureiden jakaumat ovat tyypillisesti vinoja ja paksuhäntäisiä. Ris- Teppo A. Rakkolainen (s Mynämäellä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Mynämäen lukiosta 1999 ja valmistunut filosofian maisteriksi 2004 Turun yliopiston matematiikan laitokselta. Valmistuttuaan Rakkolainen on toiminut assistenttina ja tutkijana Turun kauppakorkeakoulussa sekä valtakunnallisen Stokastiikan ja tilastotieteen tutkijakoulun koordinaattorina. Hyppydiffuusiomallit avuksi yritysten riskienhallinnassa kienhallinnan näkökulmasta mielenkiintoisia ovat äärimmäiset tapahtumat, jakauman hännät. Hyppydiffuusiomallein pystytäänkin osin vastaamaan finanssikriisin yhteydessä esitettyyn kritiikkiin, jossa on kyseenalaistettu kvantitatiivisten menetelmien käyttökelpoisuutta rahoituksessa. Tutkimuksessa tarkasteltavat mallit ovat epäsymmetrisiä siinä mielessä, että hyppyjen oletetaan voivan tapahtua vain yhteen suuntaan, kohde-etuuden arvoa alentavasti. Epäsymmetrisyyttä voidaan perustella empiirisillä havainnoilla, joiden mukaan markkinat reagoivat negatiivisiin signaaleihin voimakkaammin kuin positiivisiin: kurssilasku pörssiromahduksessa on yleensä jyrkempi kuin nousu pörssikuplassa. Riskienhallintaan liittyvissä sovelluksissa epäsymmetrisyyttä voidaan perustella varovaisuusperiaatteella: varaudutaan mahdollisiin mutta epätodennäköisiin tappioihin, mutta ei lasketa vastaavien voittojen varaan. Käytettävä malliluokka mahdollistaa katastrofiluontoisen eli epätodennäköisen, mutta toteutuessaan tuhoisan riskin mallintamisen. Finanssikriisin valossa hyppydiffuusioihin perustuvalle mallintamiselle näyttäisi olevan käyttöä. Mallintamisella voidaan arvioida vaikkapa sijoitusriskejä. Tyypillinen kysymys saattaisi kuulua: Jos on mahdollista, että sijoitukseni arvosta häviää yhtäkkiä 80 prosenttia, kuinka tämän pitäisi näkyä sijoituspäätöksessäni. Teppo A. Rakkolainen teppo.rakkolainen(a)tse.fi JULKAISUTIEDOT Rakkolainen, Teppo A.: Essays on optimal control of spectrally negative Lévy diffusions in financial applications. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, sarja A-1:2009. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: info.tse.fi/julkaisut/vk/ae1_2009.pdf J U L K A I S U J A Kyseessä on taustaselvitys Sitran kansallinen ennakointiverkoston (KEV) keväällä 2008 käynnissä olleen Internet ja yhteisöt: vuorovaikutuksen uudet muodot -teemaryhmän työskentelylle. Siinä haettiin vastauksia mm. kysymyksiin: Miten tätä uutta ilmiötä pitäisi hahmottaa? Millainen on tulevaisuus nettiyhteisöjen maailmassa? Mitä uudet vuorovaikutuksen muodot merkitsevät yhteiskunnalle? Sosiaalisessa mediassa on kyse osallistumisesta, vuorovaikutuksesta ja jakamisesta, joka tapahtuu nettiyhteisöissä. Tunnettuja esimerkkejä ovat mm. Wikipedia, Facebook, ja Turun Kauppakorkeakouluseuran järjestämä MERKURIUKSEN KARNEVAALIT avaa syksyn juhlakauden jo 22. kerran! Karnevaalien teemana on The Grand Night. Illan loistokkuuden takaavat valtakunnan ykkösviihdyttäjät: Sami Pitkämö orkestereineen kera Lenni-Kalle Taipaleen ja Johanna Förstin. Merkuriuksen Karnevaaleihin on myynnissä illalliskortteja (á 165 euroa). Illalliskortti sisältää alkucocktailin, juhlaillallisen viineineen, kahvin ja avecin sekä ohjelman ja yöruoan. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Ilmoittaudu sähköpostilla tai puhelimitse Mirja Junkolalle, mirja.junkola@nic.fi tai puh (Ilmoita nimesi ja yhteystietosi sekä montako illalliskorttia tilaat) Sosiaalinen media. Avauksia nettiyhteisöjen maailmaan ja vuorovaikutuksen uusiin muotoihin. Habbo Hotel. Lisäksi sen toimintamuotoihin kuuluvat blogit, podcastit, wikit, RSS, tekstiviestit ja mesettäminen. Sosiaalisella medialla voidaan myös tarkoittaa mediasisältöä, joka on yhteisöllisesti tuotettua tai jaettua. Sosiaalisessa mediassa kyse on verkottumisen lisäksi yhteisöistä ja yhteisöllisyydestä. Yhteisössä jokainen yhteisön jäsen tuntee kuuluvansa tiettyyn yhteisöön ja tuntee saavansa yhteisöstä itselleen merkityksellistä tietoa, kontakteja tms. Verkostossa käyttäjät ovat lähtökohtaisesti enemmänkin solmukohtia, noodeja, verkoston muodostamassa kokonaisuudessa. Sosiaalisessa mediassa on kyse vuorovaikuttamisesta, jota tekniikka ja tekniikan avulla muodostettavat palvelut, verkostot ja yhteisöt tukevat uusilla tavoilla. Sosiaalisen median avaamat mahdollisuudet ovat hyvin laajat tarkasteltiinpa sitten sen sovelluksia ja ratkaisuja uusien liiketoimintamallien kehittämiseksi, hyvinvoinnin lisäämiseksi tai vaikkapa vastuullisen kuluttamisen tietojen jakamiseksi. Sirkka Heinonen: Sosiaalinen media. Avauksia nettiyhteisöjen maailmaan ja vuorovaikutuksen uusiin muotoihin. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, TUTU e-julkaisu 1/ M E R C U R I U S M E R C U R I U S 31

17 w w w.tse.fi