RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET"

Transkriptio

1 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN /731/98 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMO:n osan 18 Rautatietunnelit. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin RAMO:n osa 18 Päällysrakennetyökoneet poistetaan. Voimassa lukien.

2 RAMO 18 Sisällysluettelo SISÄLTÖ 18 RAUTATIETUNNELIT Määritelmät Tunnelit Tunnelin rakenneosat Kantavat rakenteet Sisustusrakenteet Laiteasennukset Tunnelipoikkileikkaus Tekniset järjestelmät Tunnelin kuvaus Luokitukset Pituusluokitus Nopeusluokitus Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Yleiset vaatimukset Suunnitteluvaiheet Tarveselvitysvaihe Yleissuunnitteluvaihe Rakennussuunnitteluvaihe Tutkimukset Maaperätutkimukset Kallioperätutkimukset Orsi- ja pohjavesitutkimukset Ympäristöselvitykset Suunnitelman sisältö Yleispiirustukset Mitta-, työ- ja detaljipiirustukset sekä opasteet Pohjarakennussuunnitelma Kalliorakennussuunnitelma Rakennesuunnitelmat Teknisten järjestelmien suunnitelmat Ratatekniset suunnitelmat Työvaihesuunnitelmat Suunnitelmaselostus Aerodynaaminen suunnittelu Lähtökohdat Suunnitteluperusteet Mitoitusparametrit Mitoituskriteerit Poikkileikkauksen ja paineentasauskuilujen mitoitus Rakenteiden ja laitteiden painekuormamitoitus Ilman virtausnopeus Rakenteiden aerodynaaminen muotoilu ja vaimennusrakenteet... 14

3 RAMO 18 Sisällysluettelo Tunnelipoikkileikkaus Normaalipoikkileikkaus Poikkileikkaus ja raidegeometria Poikkileikkaus ja nopeusluokka Rakenteiden suunnitteluperusteet Suunnitteluohjeet ja määräykset Lujuustekninen mitoitus Vedeneristys Lämpötekninen mitoitus Palotekninen mitoitus Melusuojaus Tärinäeristys Varusteet ja laitteet Ratatekniset laitteet Tekniset järjestelmät Muut varusteet Suunnitelmien hyväksyttäminen Ratatekniset vaatimukset Ratageometria Sähköistys Sähköistyslaitteet Sähköistyksen ratatunnelille asettamat vaatimukset Sähköistykselle asetettavia vaatimuksia Turvalaitteet Opastimet Raiteen vapaailmaisulaitteet Kulunvalvontalaitteet Raide Tunnelijärjestelmän suunnittelu Tunnelijärjestelmä Liikenteen toiminnallinen analyysi Liikenteen riskianalyysi Turvallisuutta sekä poikkeus- ja onnettomuustilanteita koskevia toiminnallisia vaatimuksia Tilajärjestelyjä koskevia vaatimuksia Rakenteita, laitteita ja varusteita koskevia vaatimuksia Rakennustekninen suunnittelu Kalliotunneli Tutkimukset Kalliomekaaniset analyysit Kalliorakennustöiden suunnittelu Rakenteet Kuivatusjärjestelmä ja alusrakenne Betoni- ja terästunneli Käsittelyn laajuus Suunnitteluohjeet Tekniset järjestelmät... 33

4 RAMO 18 Sisällysluettelo Järjestelmien laajuus Sähköjärjestelmät Sähköenergian siirto ja jakelu Pää- ja ryhmäkeskukset Varavoimasähkö Johtotiet LVI-järjestelmät Ilmanvaihto Viemäröinti LVI-valvontajärjestelmä Valaistus Normaalivalaistus Varavalaistus Turvallisuus- ja valvontajärjestelmät Paloilmoitinjärjestelmä Palonsammutusjärjestelmä Savunpoistojärjestelmä Antennijärjestelmä Hätäpuhelinjärjestelmä Videovalvontajärjestelmä Rikosilmoitusjärjestelmä Turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä Äänentoistojärjestelmä Valvomo Tunneleiden rakentaminen Rakentamisen ohjelmointi Sähköradan huomioon ottaminen Vastuu Yleiset asiakirjat Sähköistys ja suojaetäisyydet Ratatyöulottuma Raidevaraukset ja jännitekatkot Maadoitukset Sähköistyksen vaikutukset mittalaitteisiin Turvallisuuskoulutus Rakennustekniset työt LVISAT-työt Ratatekniset työt Vanhojen tunneleiden perusparannus Perusparannustarve Tarkastukset ja tutkimukset Perusparannustöiden suunnittelu Perusparannustyöt Laadunvarmistus Laatujärjestelmät Vastuu, suunnitelma ja toimenpiteet Kelpoisuuden osoittaminen... 46

5 RAMO 18 Sisällysluettelo Ympäristön huomioon ottaminen Tunneleiden kunnossapito Peruskunnossapito Kunnossapidon tavoitteet ja vastuu Tarkastukset Rakenteiden tarkastustoimenpiteet Laitteiden ja varusteiden tarkastustoimenpiteet Peruskunnossapitotoimenpiteet Korjaus Erikoistarkastus Toimenpiteet Dokumentointi Tutkimusten dokumentointi ja atk-ohjeet Suunnitelmien ja tarkepiirustusten dokumentointi ja atk-ohjeet Asiakirjojen dokumentointi ja atk-ohjeet Viitteet... 51

6 RAMO 18 Sisällysluettelo LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Yksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus suoralle raiteelle Yksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus kallistetulle raiteelle Kaksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus suoralle raiteelle Kaksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus kallistetulle raiteelle Imumuuntajan tilavaraus Yksiraiteisen ratatunnelin lämpöeristetty poikkileikkaus suoralle raiteelle Kalliotunnelin alusrakenne-esimerkkejä Kalliotunnelin alusrakenne-esimerkkejä Rautatietunnelin tarkastuslomake - rakenteet (2 s.) Rautatietunnelin tarkastuslomake - LVISAT-järjestelmät (2 s.)

7 1 RAMO 18.1 Määritelmät 18 RAUTATIETUNNELIT "Ratatekniset määräykset ja ohjeet" (RAMO) osassa "Rautatietunnelit" esitetään perusteet rautatietunneleiden suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa varten. Ilmoitettu neuvoston direktiivin 83/189/ETY, muut. 88/182/ETY, muut. 94/10/EY mukaisesti Määritelmät Tunnelit Rautatietunneli muodostuu yhdestä tai useammasta ratatunnelista ja ratatunneleihin liittyvistä muista tunneleista tai kuiluista. Ratatunneli on yhdellä tai useammalla raiteella varustettu junaliikenteen käytössä oleva tunneli, jota raiteiden lukumäärän perusteella kutsutaan yksiraiteiseksi, kaksiraiteiseksi jne. Sekaliikennetunneli on sekä henkilö- että tavaraliikenteen käytössä oleva ratatunneli. Tavaraliikennetunneli on pelkästään tavaraliikenteen käytössä oleva ratatunneli. Kaksoistunneli muodostuu kahdesta rinnakkaisesta ratatunnelista, joilla voi olla yhteisiä ratatunneleihin liittyviä tunneleita. Ratatunneliin liittyviä tunneleita ovat ratatunneleiden väliset yhdystunnelit, työ- ja huoltotunnelit sekä ilmanvaihto-, uloskäytävä- ja pelastustietunnelit. Pelastustie on palo- ja pelastusmiehistön ja -kaluston käyttämä sisääntulotie palo- tai muussa hätätilanteessa. Betonitunneli on tunneli, jonka pääasiallinen kantava rakenne on teräsbetoni. Terästunneli on tunneli, jonka pääasiallinen kantava rakenne on teräs. Pituuskalteva tunneli laskee ylemmältä suuaukolta alemmalle koko tunnelin pituudella. Sukeltavan tunnelin molemmat suuaukot ovat tunnelin alinta osaa ylempänä. Suuaukoille laskevan tunnelin molemmat suuaukot ovat muita tunneliosia alempana. Tunnelijärjestelmä on rautatietunnelin (= ratatunneleiden ja niihin liittyvien muiden tunneleiden tai kuilujen) ja siihen liittyvien teknisten ja turvallisuustilojen sekä tunnelitiloihin asennettujen laitteiden ja teknisten järjestelmien muodostama kokonaisuus. Tunnelijärjestelmään kuuluvat myös avoleikkaukset siinä laajuudessa kuin kuivatus-, tie-, kunnossapito-, huolto- ja turvallisuusjärjestelyt edellyttävät. Kuilut ovat tunneleihin liittyviä ilmanvaihtoja savunpoistoreittejä sekä huolto-, poistumis- ja pelastusteitä. Kalliotunneli on tunneli, jonka pääasiallinen kantava rakenne on tiivistetty ja lujitettu kallio.

8 2 RAMO 18.1 Määritelmät Tunnelin rakenneosat Kantavat rakenteet Kantavia rakenteita ovat ne tunnelin kantavan pääjärjestelmän rakenteet, jotka vaikuttavat tunnelin kantokykyyn ja pysyvyyteen tai jotka ovat liikennekuormien kuormittamia. Kantaviin rakenneosiin luetaan myös kallio ja maa siinä laajuudessa kuin ne vaikuttavat tunnelin kantokykyyn ja pysyvyyteen. Suuaukkorakenteita ovat ne kantavat rakenteet, joiden välityksellä tunneli liittyy ulkoilmaan. Lujitusrakenteita ovat ne kantaviin rakenteisiin välittömästi liittyvät rakenneosat, jotka toimivat osana kantavaa rakennetta Sisustusrakenteet Sisustusrakenteisiin kuuluvia rakenneosia ovat ne rakenneosat, jotka eivät kuulu tunnelin kantavaan pääjärjestelmään, mutta joiden kantokyky ja pysyvyys on osoitettava. Sisustusrakenteisiin kuuluvia rakenneosia ovat esimerkiksi verhousrakenteet kuten sisäkattoja -seinärakenteet sekä kaiteet ja päällysrakenne. Verhousrakenteita ovat kantavista rakenteista erilliset vedeneristys-, lämmöneristys-, palosuoja- ja pinnoiterakenteet tai niiden osat. Alusrakenteeseen kuuluvat raiteen tukikerroksen alapuolelle tehtävät rakennekerrokset ja kuivatuslaitteet sekä lämmön- ja tärinäneristeet. Päällysrakenteeseen kuuluvat tukikerros ja raide Laiteasennukset Tunnelin laiteasennuksiin kuuluvat: Radan sähköistys- ja turvalaitteet Turvallisuus-, valvonta-, tele- ja radiolaitteet Ilmanvaihto- ja valaistuslaitteet Viemäröintilaitteet Kaapelireitit Tunnelipoikkileikkaus Tunnelipoikkileikkauksella tarkoitetaan valmiiksi rakennetun tunnelin rakenteiden rajaamaa vapaata tilaa, joka ilmoitetaan neliömetreinä yhden desimaalin tarkkuudella. Kantavat rakenteet, lujitus- ja verhousrakenteet sekä alus- ja päällysrakenne ovat tunnelipoikkileikkauksen ulkopuolella olevia rakenneosia. Ratatunnelin poikkileikkaukseen sisältyvät seuraavat tilat: Aukean tilan ulottuma (ATU) Huollon ja kunnossapidon tilat Turvallisuusjärjestelyjen tilat Laiteasennusten tilat. Yksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaukset on esitetty liitteissä 1 ja 2. Kaksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaukset on esitetty liitteissä 3 ja 4.

9 3 RAMO 18.1 Määritelmät Tekniset järjestelmät Sähköjärjestelmiin kuuluvat: Ratasähköistysjärjestelmät, ks. kohta Rakennussähköjärjestelmät. Rakennussähköjärjestelmät muodostuvat sähkö- ja tietojärjestelmistä. Rakennussähköjärjestelmät palvelevat tunnelijärjestelmän sähkökäyttöisiä toimintoja kuten koneellista ilmanvaihtoa, lämmitystä, savunpoistoa, viemäröintiä, pumppausta, sähkönjakelua, valaistusta, tietoliikennettä sekä turvallisuusja valvontatoimintoja. Ilmanvaihtojärjestelmiin kuuluvat ne joko luonnollisen tai koneellisen ilmanvaihdon järjestelmät ja laitteet, jotka palvelevat tunnelitilojen ilmanvaihtoa tai savunpoistoa Tunnelin kuvaus Nimi ja sijainti Kullakin rautatietunnelilla on nimi, jonka muodostaa paikkaa kuvaava erisnimi ja yleisnimi rautatietunneli. Tunnelin nimeä täydennetään ilmoittamalla sen rataosan nimi, jolla tunneli sijaitsee sekä tunnelin päiden km+m-luvut (= katetun osuuden alkamiskohdat raiteen keskilinjalla). Tyyppimäärittely Tunnelin rakennetta kuvataan tyyppimäärittelyllä, johon sisältyvät tarpeellisessa laajuudessa kohdissa mainitut määreet. Valaistusjärjestelmiä ovat ne järjestelmät, jotka palvelevat sekä tunnelitilojen normaalia että vara- ja turvavalaistusta. Viemäröintijärjestelmiin kuuluvat ne tunnelijärjestelmää palvelevat putkistot, kaivot, altaat ja laitteet, joilla huolehditaan kuivatusja palonsammutus- ym. vesien sekä onnettomuustilanteiden nestevuotojen keräämisestä, poisjohtamisesta ja käsittelystä. Turvallisuusjärjestelmiä ovat ne järjestelmät, joilla huolehditaan turvallisesta liikennöinnistä ja liikkumisesta tunnelitiloissa, edesautetaan toimintaa onnettomuustilanteissa ja pyritään estämään tunnelijärjestelmään kohdistuva vahingonteko. Valvontajärjestelmiin kuuluvat ne laitteet, joilla valvotaan ja ohjataan tunnelijärjestelmän käyttöä ja laitteiden toimintaa.

10 4 RAMO 18.2 Luokitukset 18.2 Luokitukset Pituusluokitus Pituuden perusteella ratatunnelit jaetaan kolmeen luokkaan: 1) Lyhyt: pituus alle 500 metriä 2) Keskipitkä: pituus 500 m m 3) Pitkä: pituus yli 2000 m. Tunnelin pituus on sen katettu pituus raiteen keskilinjan kohdalla. Tunnelipituus on rautatietunnelin ratateknisten laitteiden, turvallisuusjärjestelyjen, teknisten järjestelmien ja aerodynamiikan suunnitteluperuste siten kuin jäljempänä asianomaisissa kohdissa määrätään Nopeusluokitus Rautatietunnelit jaetaan mitoitusnopeuden perusteella kolmeen luokkaan: 1) V mit # 160 km/h 2) 160 km/h < V mit # 220 km/h (nopean liikenteen rata) 3) 220 km/h < V mit # 300 km/h (suurnopeusrata) Kaksiraiteinen tunneli ja tavaraliikennetunneli kuuluvat aina nopeusluokkaan 1. Mitoitusnopeus on rautatietunnelin aerodynamiikan, poikkileikkausmitoituksen, rakenteiden, ratateknisten laitteiden sekä varusteiden suunnitteluperuste siten kuin jäljempänä asianomaisissa kohdissa määrätään.

11 5 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Kohdissa esitetään rautatietunneleiden suunnittelun yleiset perusteet. Ratatekniset vaatimukset esitetään erikseen kohdassa Varsinainen rautatietunnelin suunnitteluprosessi esitetään kohdissa Yleiset vaatimukset Kantavien rakenneosien suunnittelun lähtökohtana on 100 vuoden käyttöikä. Sisustusrakenteiden ja laiteasennusten suunnittelun lähtökohtana on 50 vuoden käyttöikä. Tunneleiden suunnittelussa on otettava huomioon odotettavissa olevat rataverkon kehittämistoimenpiteet sähköistyksen ja tavoitenopeuden osalta. Rautatietunnelin eri suunnittelualojen vastuuhenkilöillä tulee kullakin olla riittävä tekninen koulutus sekä ajan tasalla olevat tiedot ja riittävä kokemus liikennetunneleiden suunnittelussa ottaen huomioon seuraavat tehtävät: ratatekninen suunnittelu tunnelijärjestelmän yleissuunnittelu aerodynaaminen suunnittelu kalliorakennus- ja rakennesuunnittelu kuivatus- ja viemäröintisuunnittelu sähköistys- ja turvalaitesuunnittelu turvallisuus-, valvonta-, tele- ja radiojärjestelmäsuunnittelu ilmanvaihdon ja valaistuksen suunnittelu turvallisuuden sekä palo- ja pelastustoiminnan edellyttämien tila-, tunneli- ja kuilujärjestelyjen sekä niihin liittyvien rakenteiden ja teknisten järjestelmien suunnittelu ja palotekninen mitoitus. Rautatietunnelin pääsuunnittelijalla tulee olla riittävät tiedot ja kokemus rautatietunneleiden suunnittelussa kaikilta edellä mainituilta suunnittelualoilta Suunnitteluvaiheet Tarveselvitysvaihe Rautatietunnelista tehdään ratalinjan tarveselvitysvaiheessa rakennettavuusselvitys, johon sisältyy teknisen ja juridisen rakennettavuuden sekä kustannusten ja ympäristövaikutusten selvittäminen. Rautatietunnelin rakennettavuusselvitykseen sisältyvät: Kohdassa käsitellyt tutkimukset siinä laajuudessa, että rakennettavuus on varmistettu ja ympäristövaikutukset voidaan arvioida päätöksenteon edellyttämällä tarkkuudella. Luonnokset kohdan mukaisista yleispiirustuksista siten, että tilajärjestelyt ja rakentamisen reunaehdot on selvitetty rakennettavuuden varmistamisen ja kustannusarvioinnin edellyttämällä tarkkuudella. Alustavat mitoitukset ja luonnokset kohtien mukaisista suunnitelmista rakentamisen varmistamisen ja kustannusarvioinnin edellyttämällä tarkkuudella. Kustannusarvio ja suunnitelmaselostus.

12 6 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Yleissuunnitteluvaihe Rautatietunnelin yleissuunnitelmaan sisältyvät: Kohdan mukaiset tutkimukset siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella, että tunnelijärjestelmän yleissuunnitelma piirustuksineen voidaan laatia ja vaihtoehtoisista rakenneratkaisuista tehdä päätökset. Tunnelijärjestelmän yleissuunnitelma sisältäen kohdan mukaiset piirustukset. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ellei sitä ole tehty hankesuunnitteluvaiheessa tai sen jälkeen erillisenä vaiheena. Liikenteen toiminnallinen ja riskianalyysi. Mitoitukset ja luonnokset kohtien mukaisista suunnitelmista sillä tarkkuudella, että rakenneratkaisut ja rakenteiden mitat sekä tekniset järjestelmät on selvitetty ja yleispiirustukset voidaan laatia. Kustannusarvio ja suunnitelmaselostus. Yleissuunnitelma voidaan jakaa alustavaan yleissuunnitelmaan ja yleissuunnitelmaan silloin, kun siihen on perustellut syyt. Alustavan yleissuunnitelman tarkkuustaso tulee määritellä tapauskohtaisesti. YVA sekä toiminnallinen ja riskianalyysi edellyttävät ainakin alustavia yleispiirustuksia Rakennussuunnitteluvaihe Rautatietunnelin rakennussuunnitelmaan sisältyvät lopulliset kohdan mukaiset tutkimukset ja kohtien mukaiset toteutussuunnitelmat Tutkimukset Maaperätutkimukset Rautatietunnelin vaikutusalueella tehdään pohja- ja maaperätutkimukset siinä laajuudessa ja tarkkuudella kuin kantavien rakenteiden geotekninen ja pohjarakennussuunnittelu edellyttää. Tehtävistä tutkimuksista laaditaan tutkimusohjelma. Tutkimusten laajuus ja laatu määritetään ohjelmassa siten, että rakenteet ja niiden perustaminen voidaan oikeilla varmuuksilla luotettavasti suunnitella. Tutkimusten laajuuden ja laadun määrittelevät vastaavat suunnittelijat siten, että suunnittelussa on käytettävissä riittävät parametrit rakenteiden ja maan vuorovaikutusten analysoimista, stabiliteettien määrittämistä, painuma-analyysien tekemistä sekä rakenteiden ja niiden perustusten suunnittelua varten. Tutkimusohjelma ja tutkimukset tehdään noudattaen voimassa olevia pohjarakennus- ja pohjatutkimusohjeita sekä kairausoppaita ja laboratoriotutkimusohjeita /1-6/ Kallioperätutkimukset Kallioperätutkimuksilla selvitetään kallion laatu ja soveltuvuus rautatietunnelin rakentamiseen kohdekohtaisesti laadittavan tutkimusohjelman mukaan. Tutkimukset tulee tehdä siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella, että kaikki tarvittavat parametrit voidaan luotettavasti selvittää louhinnan, louheen käytön, tiivistysinjektointien, lujitusten ja rakenteiden suunnittelua ja toteutusta sekä tarvittavia kalliomekaanisia analyyseja varten. Tutkimukset tehdään noudattaen voimassa olevia kalliotutkimus-, kallioluokitus- ja kalliorakennusohjeita /7-14/.

13 7 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Vähimmäistutkimus on aina silmämääräinen rakennusgeologinen kartoitus ja kalliopinnan topografian selvittäminen riittävällä tarkkuudella erityisesti peitteisillä alueilla. Vähimmäistutkimusten lisäksi tutkitaan kallion laatu kairauksilla, luotauksilla ja laboratoriokokeilla kohteen suunnittelun ja rakentamisen edellyttämällä tarkkuudella ja laajuudessa. Kalliotunnelit ks. kohta C C Hankesuunnitteluvaiheessa YVAn edellyttämällä tarkkuudella ja laajuudessa. Yleissuunnitteluvaiheessa vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen teknistaloudellisten vertailujen ja ympäristövaikutusten analysoinnin sekä päätöksenteon edellyttämällä tarkkuudella ja laajuudessa. Tutkimusten ohjelmoinnista ja riittävyydestä vastaa kalliorakennussuunnittelija Orsi- ja pohjavesitutkimukset Orsi- ja pohjaveden korkeusasema määritetään suunnitellun tunnelin vaikutusalueella. Määritystä varten asennetaan riittävä määrä havaintoputkia, joista orsi- ja pohjaveden pinnan korkeusaseman vaihteluita seurataan riittävän laajasti jo suunnitteluaikana. Samoja havaintoputkia käytetään vesipintojen tarkkailuun rakentamisen aikana ja tarvittaessa myös rakentamisen jälkeen. Tarvittaessa selvitetään koepumppauksilla orsi- ja pohjaveden virtausolosuhteet ja korvautuvuus. Tarvittaessa tutkitaan orsi- ja pohjaveden laatu kemiallisen agressiivisuuden tai käyttötarkoituksen edellyttämän puhtauden selvittämiseksi. Mikrobiologiset tutkimukset tehdään, kun ympäristön puupaaluperustukset sitä edellyttävät. C Rakennussuunnitteluvaiheessa lopullisten rakenne- ja laiteratkaisujen suunnittelun sekä ympäristövaikutusten analysoinnin edellyttämällä tarkkuudella. Orsi- ja pohjavesitutkimuksiin liittyen tehdään tunnelijärjestelmän vaikutusalueen kaivoselvitys sisältäen vesipintojen ja veden korvautuvuuden sekä veden laatuselvitykset kunkin suunnitteluvaiheen edellyttämällä tarkkuudella. Kalliorakennustöiden ympäristöriskianalyysi kussakin suunnitteluvaiheessa suunnittelun ja päätöksenteon edellyttämällä tarkkuudella sekä rakennussuunnitteluvaiheessa urakkalaskennan ja rakentamisen edellyttämällä tarkkuudella. Melu- ja tärinäselvitykset kunkin suunnitteluvaiheen edellyttämällä tarkkuudella Ympäristöselvitykset Eri suunnitteluvaiheissa tehdään seuraavat ympäristöselvitykset: YVA hanke- tai yleissuunnitteluvaiheessa. Orsi- ja pohjavesitutkimukset:

14 8 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Suunnitelman sisältö Rautatietunnelin suunnitelmaan sisältyvät ainakin kohdissa luetellut asiakirjat. Asiakirjojen tarkkuustaso kussakin suunnitteluvaiheessa on esitetty kohdassa Yleispiirustukset Asemapiirustus, jossa esitetään rautatietunnelin kaikkien tunneleiden ja kuilujen sijainnit sekä kaikkien suuaukkojen ja kuilujen yläpäiden sijainnit ja niille johtavat tieyhteydet. Pohjapiirustus 1:500 koko tunnelijärjestelmästä. Pitkissä tunneleissa voidaan käyttää myös mittakaavoja 1:1000 tai 1:2000. Pohjapiirustukset 1:200 tai 1:100 erikoiskohdista: suuaukot, levennykset, tunneleiden ja kuilujen liittymät, turvallisuusjärjestelyjen ja -järjestelmien tilat sekä tekniset tilat. Pituusleikkaus kustakin tunnelista tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa. Poikkileikkaukset 1:100 tai 1:200 valittuina siten, että kaikki tyypilliset poikkileikkaukset ja oleelliset rakenteet tulevat esitetyiksi Mitta-, työ- ja detaljipiirustukset sekä opasteet Tunnelijärjestelmän kaikkien tilojen, kantavien ja sisustusrakenteiden sekä laiteasennusten mitta-, työ- ja detaljipiirustukset Käytön ja kunnossapidon opasteet Pelastus- ja poistumisteiden sekä uloskäytävien opasteet Pohjarakennussuunnitelma Betoni- ja terästunneleiden sekä kalliotunneleiden suuaukkorakenteiden pohjarakennussuunnitelma laaditaan voimassa olevia pohjarakennusohjeita noudattaen. Suunnitelma sisältää tutkimustiedoilla varustetut pohjarakennuspiirustukset ja pohjarakennustöiden työselityksen. Pohjarakennussuunnitelman tulee tarpeellisessa laajuudessa sisältää: Painuma-analyysit ja stabiliteettitarkastelut sekä maan ja rakenteiden vuorovaikutusanalyysit Pohjanvahvistustoimenpiteiden suunnitelmat Maa- ja pohjarakenteiden suunnitelmat Rakenteiden perustamistavat ja paalujen tavoitetasot Rakennuskaivanto- ja työjärjestyssuunnitelmat Ympäristösuunnitelmat Kalliorakennussuunnitelma Kalliotunnelista laaditaan kalliorakennussuunnitelma, joka sisältää: Louhintapiirustukset Tiivistysinjektointikaaviot Kallionlujituspiirustukset: lujituspultitukset, ruiskubetonoinnit, erikoislujitukset ja lujitusrakenteet sekä näiden kuivatus- ja maadoitussuunnitelmat Louhinnan, tiivistysinjektointien ja lujitusten vaiheistukset erityisesti

15 9 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet tunneleiden suuaukkojen, kallion heikkousvyöhykkeiden, jännemitan suhteen ohuiden kalliokattojen ja ympäristön kannalta riskialttiiden tunneliosuuksien kohdilla Kalliorakennustöiden työselitys, jossa esitetään riittävällä tarkkuudella käytettävät työmenetelmät, materiaalit ja laatuvaatimukset Louhinta- ja kallionlujitustöiden määräluettelo, jossa ilmoitetaan ainakin ne massat, joita ei voida määrittää piirustuksista sekä niiden maksuperusteet Rakennesuunnitelmat Rakennepiirustukset kantavista ja sisustusrakenteista Laiteasennusten ja teknisten järjestelmien ankkurointi-, kiinnitys- ja kannatussuunnitelmat Rakenteellisen palosuojauksen suunnitelmat Kuivatussuunnitelmat Rakenteiden maadoitussuunnitelmat Rakenteiden työselitys Määräluettelot tapauskohtaisesti harkittavassa laajuudessa Teknisten järjestelmien suunnitelmat Sähkösuunnitelmat käsittäen rakennussähköjärjestelmien suunnitelmat, joihin sisältyvät myös turvallisuus- ja valvontajärjestelmien suunnitelmat (valvonta-, tele-, radio-, kulunvalvonta-, rikosilmoitus- ja paloilmoituslaitteistot) sekä pelastus- ja poistumisteiden edellyttämät järjestelyt (opastus, merkintä ja valaistus). LVI-suunnitelmat käsittäen ilmanvaihdon, vedensaannin, viemäröinnin, palon-sammutus-, savunpoistoja LVI-valvontajärjestelmän suunnittelun sekä pelastus- ja poistumisteiden edellyttämät järjestelyt. Turvallisuusjärjestelmien suunnitteluun sisältyy edellä mainittujen lisäksi kohdassa käsitellyn riskianalyysin tekeminen tapauskohtaisesti harkittavassa laajuudessa Ratatekniset suunnitelmat Ratageometriasuunnitelma laaditaan RAMO:n osan 2 "Radan geometria" mukaan. Radan rakennesuunnitelma laaditaan RAMO:n osan 3 "Radan rakenne" mukaan. Sähköistyssuunnitelmat ja maadoitussuunnitelmat laaditaan sähköistyksen suunnittelu- ja rakentamisohjeen SSR I - III sekä RAMO:n osan 5 "Sähköistetty rata" mukaan. Maadoitussuunnitelmiin sisällytetään kaikki rakenteet, varusteet ja laitteet. Turvalaitesuunnitelmat laaditaan RA- MO:n osan 6 "Turvalaitteet" mukaan Työvaihesuunnitelmat Rautatietunnelin rakentamisen kokonaissuunnitelma ja jakaminen työvaiheisiin aikatauluineen Sähköradan huomioon ottaminen kussakin työvaiheessa kohdan mukaan.

16 10 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Suunnitelmaselostus Suunnitelmaselostuksessa esitetään: Kohdassa 18.1 määritelty tunnelin kuvaus Suunnitteluvaihe sekä suunnitelman lähtökohdat, suunnitteluperusteet ja tavoitteet Kunkin suunnitteluvaiheen edellyttämällä tarkkuudella: * Liikenteen toiminnallinen ja riskianalyysi sekä rakentamisen ja liikenteen ympäristövaikutukset ellei niitä esitetä erillisinä asiakirjoina. * Aerodynaaminen mitoitus * Geotekniset ja pohjarakenteiden mitoitukset * Rakenteiden ja laiteasennusten mitoitukset * Lämpötekninen mitoitus * Palotekniset mitoitukset * LVISAT-mitoitukset Kaikki sellaiset suunnittelun taustatiedot, jotka eivät käy selville varsinaisesta suunnitelmasta ja jotka ovat tarpeen suunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen arvioimisessa sekä liikenteen-hoito-, valvonta- ja kunnossapitotoiminnan ja palo- ja pelastustoimen järjestelyjen suunnittelussa.

17 11 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Aerodynaaminen suunnittelu Lähtökohdat Kun juna ajaa tunneliin, aiheuttaa sen keula ylipaineaallon, joka etenee äänennopeudella seuraavalle suuaukolle ja heijastuu sieltä takaisin äänennopeudella kulkevana alipaineaaltona. Kun junan perä tulee tunneliin, syntyy alipaineaalto, joka etenee tunnelissa äänennopeudella seuraavalle suuaukolle ja heijastuu takaisin ylipaineaaltona. Syntyneet paineaallot kulkevat tunnelissa edestakaisin äänennopeudella kunnes vaimenevat. Junan mukana sen keulassa ja perässä sekä korin ja tunnelipintojen välissä kulkevat paineaallot junan nopeudella. Kaikki esteet ja muutokset poikkileikkauksessa sekä liittyvät tunnelit ja kuilut samoin kuin koneellinen ilmanvaihto aiheuttavat paineaaltoihin muutoksia. Jos tunnelissa ajaa samanaikaisesti useita junia, ovat paineenvaihteluilmiöt monimutkaisempia. Maksimivaikutukset syntyvät superpositiosta, kun eri paineaallot kohtaavat samassa kohdassa vahvistaen toisiaan. Vaikutukset riippuvat junan nopeudesta, junan ja tunnelin poikkileikkauksista ja pituuksista, ratatunneliin liittyvistä tunneleista ja kuiluista, junan ja rakenteiden muotoiluista, tunnelipintojen kitkakertoimista, vaimennus- ja ääniteknisistä ominaisuuksista, lämpötilasta, ilmanvaihdosta jne. Vaikutukset kohdistuvat ihmisten korviin, tunnelin rakenteisiin ja laitteisiin, kalustoon (erityisesti ikkunoihin, oviin ja venttiileihin) sekä junan kulkuvastukseen. Äänennopeudella etenevä ylipaineaalto purkautuu ulostulosuuaukolta pallonmuotoisena ylipaineaaltona ympäristöön. Tästä paineaallosta käytetään nimitystä mikropaineaalto tai Sonic Boom. Tärkein suunnittelukriteeri on mitoitusnopeus. Paineenvaihtelun vaikutukset tunnelissa tulevat yleensä merkittäviksi nopeuden kasvaessa suuremmaksi kuin 160 km/h. Tätä pienemmillä nopeuksilla saattaa paineenvaihtelu tulla mitoittavaksi kahden suuripoikkileikkauksisen junan kohdatessa kaksiraiteisessa tunnelissa. Nopeuden kasvaessa lähelle 200 km/h tai sen yli aiheuttaa ensimmäisen ylipaineaallon purkautuminen ulosajosuuaukolla merkittävän meluvaikutuksen ympäristöön (Sonic Boom, vrt. yliäänikone). Aerodynaamisen suunnittelun tehtävänä on kunkin ratatunnelin oikean poikkileikkauskoon määrittäminen ja optimointi yhdessä paineentasaustunneleiden ja - kuilujen suunnittelun kanssa, suuaukkojen aerodynaaminen muotoilu ja vaimennusrakenteiden suunnittelu sekä rakenteiden ja laitteiden paine- ja imukuormien määrittäminen Suunnitteluperusteet Aerodynaaminen suunnittelu jaetaan kolmeen eri osa-alueeseen: 1) Paineenvaihtelu junassa Paineenvaihtelun amplitudi (positiivinen ja negatiivinen huippuarvo), paineen muutosnopeus (aika huipusta huippuun) ja frekvenssi (toistuvuus) tulee rajoittaa hyväksyttäviin arvoihin junan sisällä matkustusmukavuuden ja terveydellisten seikkojen vuoksi. Parametreista merkittävin on paineenvaihtelun amplitudi, jonka ääriarvot tulee rajoittaa muutaman sekunnin pituisen tarkastelujakson aikana sellaisiksi, että paineenvaihtelun vaikutukset ihmisten korviin eivät ole liian häiritseviä tai terveydelle haitallisia. Tarkastelujakson valinta välille 3-5 sekuntia perustuu ihmisen korvan rakenteeseen ja reagointiin äkillisiin paineenvaihteluihin. Paineen muutosnopeutta yhden sekunnin aikana on syytä tarkastella silloin, kun

18 12 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet paineenvaihtelun toistuvuus on nopeaa esimerkiksi tiheään sijoitettujen yhdystunneleiden vuoksi. Paineenvaihtelun rajoittamiseen vaikuttavat eniten tunnelipoikkileikkauksen koko, paineentasauskuilujärjestelyt, mitoitusnopeus sekä liikkuvan kaluston mitat ja painesuojaustoimenpiteet. Myös tunnelin ja sen suuaukkojen muotoilulla voidaan pienentää paineenvaihtelun huippuarvoja. 2) Painekuormat tunnelin rakenteisiin ja laitteisiin Ratatunnelin ja sen suuaukkojen rakenteet sekä tunneliin asennettavat laitteet ja niiden kiinnitykset tulee mitoittaa junien aiheuttamille paine- ja imukuormille. Kuorma-arvoihin vaikuttavat eniten nopeus sekä tunnelin ja junan mitat. 3) Meluvaimennus suuaukoilla Nopeusluokissa 2 ja 3 tulee mikropaineaaltojen aiheuttamat meluvaikutukset ratatunnelin suuaukkojen ympäristöissä analysoida ja tarvittaessa suunnitella vaimennustoimenpiteet. Meluarvoihin vaikuttavat eniten nopeus, tunnelin ja junan mitat sekä tunnelipintojen kitkaominaisuudet, jotka vaikuttavat ulosajosuuaukkoa lähestyvän ylipaineaallon jyrkkyyteen. Mm. raidesepeli vaimentaa Sonic Boom -vaikutusta, koska sen aiheuttama kitka pienentää ylipaineaallon aikaderivaattaa (painerintaman jyrkkyyttä). Jos tunnelissa tapahtuva vaimennus ei ole riittävä, tulee suuaukko varustaa vaimennusrakenteilla Mitoitusparametrit Rautatietunnelin aerodynaaminen mitoitus tehdään seuraavien muuttujien funktiona: Mitoitusnopeus Mitoittavan junan ja tunnelin poikkileikkausalojen suhde Mitoittavan junan ja tunnelin pituuksien suhde Tunneliin liittyvät paineentasauskuilut ja muut tunnelit Liikkuvan kaluston sekä tunnelin ja sen suuaukkorakenteiden aerodynaaminen muotoilu Mitoittavan junan tiiviys ja junan sisällä kussakin tapauksessa sallittava paineenvaihtelu Usean junan peräkkäinajon todennäköisyys tunnelissa ja junien sisällä tässä tapauksessa sallittava paineenvaihtelu Kaksiraiteisessa tunnelissa edellisten lisäksi junien kohtaamisen ja rinnakkainajon todennäköisyys ja junien sisällä näissä tapauksissa sallittava paineenvaihtelu Kullekin junatyypille sallittava kulkuvastus ja sen edellyttämä vetotehon lisäys ja/tai sallittava nopeuden hidastuminen Liikkuvaan kalustoon sekä tunnelin rakenteisiin ja laitteisiin kohdistuvat paine- ja imukuormat Mitoituskriteerit Junan sisällä sallittavat paineenvaihtelun ääriarvot ja paineen muutosnopeudet määritellään tunnelikohtaisesti kullekin junatyypille erikseen ohjaamossa ja matkustajavaunuissa. Hyväksyttävät arvot riippuvat paineenvaihtelun toistuvuudesta

19 13 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet saman matkan aikana (tunneleiden pituus, lukumäärä ja tiheys, liikennetiheys ja junien kohtaamisen todennäköisyys tunnelissa, paineenvaihtelun frekvenssi, matkustavatko samat matkustajat päivittäin jne). Ellei tarkempaa analyysia suoriteta, ovat seuraavat maksimiarvot voimassa toistaiseksi: Max ªP 4 s = 3,0 kpa usein toistuvassa paineenvaihtelussa Max ªP 4 s = 4,0 kpa harvoin tapahtuvassa paineenvaihtelussa Paineen muutosnopeus tulee rajata maksimiarvoon 500 Pa/s silloin, kun paineenvaihtelun frekvenssi on korkea (hyvin tiheään toistuva / jaksollinen). Annetut maksimiarvot tulee kunkin tunneliprojektin suunnitteluvaiheessa päivittää, koska kansainvälisistä tutkimuksista, suoritettavista tunnelikoeajoista ja niihin liittyvistä mittauksista sekä kaluston painetiivistystoimenpiteistä saadaan jatkuvasti uutta tietoa Poikkileikkauksen ja paineentasauskuilujen mitoitus Ratatunnelin poikkileikkauksen mitoitus tehdään kohdissa esitetyillä mitoitusperusteilla käsikirjojen /15-20/ ja mitoitusohjeiden /21, 22/ mukaan. Apuna voidaan käyttää mainituista viitteistä tehtyä yhteenvetoa /30/ ja viitteissä mainittuja tutkimuslaboratorioiden mitoitusohjelmia. Mitoitusohjeet tulee kunkin tunneliprojektin suunnitteluvaiheessa päivittää, koska kansainvälinen mitoitusparametrien tutkimus ja mitoitusmenetelmien kehitystyö on jatkuvasti käynnissä. Kun kohdassa esitetyt kriteerit edellyttävät ratatunnelin poikkileikkauskoon suurentamista liitteissä 1-4 esitettyjä normaalipoikkileikkauksia suuremmaksi, tulee poikkileikkauksen suurentaminen ja paineentasauskuilujen lisääminen optimoida. Paineentasauskuiluilla ei voida vaikuttaa yksittäisten paineaaltojen amplitudeihin, mutta niillä voidaan merkittävästi alentaa superpositiosta aiheutuvia paineen huippuarvoja. Kuilujen määrä ja sijoitus riippuu merkittävimmin tunnelin pituudesta ja junapituuksista. Mitoitus on tehtävä tunnelikohtaisesti. Myös paineentasauskuilun poikkileikkaus tulee mitoittaa, koska liian pieni kuilu on tehoton ja liian suuri voi aiheuttaa koko paineaallon heijastumisen. Suunnitteluohjeita on esitetty viitteissä /19, 20/. Vanhat tunnelit tulee tutkia tapauskohtaisesti erikseen silloin, kun liikkuvan kaluston poikkileikkauskoot kasvavat tai nopeuksia nostetaan. Mikäli tunnelipoikkileikkauksen suurentaminen ei teknistaloudellisista syistä tule kysymykseen, voidaan tilannetta merkittävästi parantaa rakentamalla uusia paineentasauskuiluja. Rakenteiden ja laitteiden painekuormien kestävyys tulee aina tarkistaa. Tarvittaessa tulee asettaa nopeusrajoituksia Rakenteiden ja laitteiden painekuormamitoitus Painekuormalla tarkoitetaan sekä positiivista (ylipaine tunnelissa) että negatiivista (alipaine tunnelissa, imukuorma ) painekuormaa. Viitteissä /23-30/ on esitetty tunnelikoeajoissa mitattuja painekuormien arvoja. Painekuorma on verrannollinen junan nopeuden neliöön sekä suoraan verrannollinen junien poikkileikkausalan ja

20 14 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet tunnelin vapaan poikkipinta-alan suhteeseen (A junat / (A tunneli - A junat )). Käsittelemällä mitattuja painekuorma-arvoja näillä suhdeluvuilla saadaan mm. viitteessä /30/ esitettyjä painekuorma-arvoja. Tunnelin seinä- ja kattopintojen verhousrakenteisiin kohdistuvien kuormien negatiiviset arvot (imukuormat) ovat yleensä itseisarvoltaan suurempia kuin positiiviset arvot. Koeajojen yhteydessä mitattuihin painekuorma-arvoihin liittyy se epävarmuus, että mittauspiste ei todennäköisesti ole eri paineaaltojen kohtauspisteessä, jolloin superposition vaikutusta ei ole havaittu. Mitatut arvot eivät näin ollen todennäköisesti edusta paineen huippuarvoja. Tästä syystä suositellaan mitoituspainekuormien laskemista tapauskohtaisesti viitteessä /22/ esitetyillä laskentakaavoilla. Ellei painekuormia määritetä laskemalla tapauskohtaisesti, ovat seuraavat mitoituspainekuormien arvot voimassa toistaiseksi: Yksiraiteinen tunneli: Nopeus- P max kpa P min kpa luokka 1 + 2,5-3, ,0-6, ,5-10,5 Kaksiraiteinen tunneli: Nopeus- P max kpa P min kpa luokka 1 + 4,0-6,0 Annetut painekuormien arvot perustuvat liitteiden 1-4 mukaisiin tunneleiden normaalipoikkileikkauksiin, suurimpaan liikkuvaan kalustoon ja kunkin nopeusluokan suurimpaan nopeuteen. Painekuormien arvoja voidaan pienentää, jos tunnelipoikkileikkaus on suurempi tai liikkuva kalusto tai nopeus pienempi. Annettujen lukuarvojen tarkistusprosessin tulee olla jatkuva seuraten käynnissä olevan kansainvälisen tutkimus- ja normitustyön edistymistä ja tuloksia sekä testiajojen yhteydessä tehtäviä mittauksia. Kuormien arvot ovat ominaiskuormaarvoja, jotka kussakin mitoitustilanteessa tulee kertoa ao. osavarmuuskertoimilla. Kuormia tulee käsitellä muuttuvina, liikkuvina, väsyttävinä ja dynaamisina Ilman virtausnopeus Tunnelijärjestelmä ja sen ilmanvaihto tulee suunnitella siten, että ilman virtausnopeus ei ylitä arvoa 5 m/s normaalitilanteessa sellaisilla alueilla, joilla matkustajat tai ulkopuoliset henkilöt voivat oleskella tai liikkua. Hyvin harvinaisissa tapauksissa tai hätätapauksissa tai vain huoltohenkilöstölle tarkoitetuissa tiloissa ilmanvirtausnopeus saa hetkellisesti nousta arvoon 10 m/s Rakenteiden aerodynaaminen muotoilu ja vaimennusrakenteet Tunnelisuuaukkojen rakenteiden aerodynaamisella muotoilulla (kuva 18.3:1) voidaan alentaa paineen huippuarvoja tunnelissa. Merkittävä vaikutus edellyttää, että muotoillun suuaukkorakenteen pituus on moninkertainen ratatunnelin poikkileikkauksen suurimpaan läpimittaan verrattuna. Ratatunnelin seiniin tehdyillä sivutunneleilla ja syvennyksillä voidaan alentaa paineen huippuarvoja. Suunnittelu- ja mitoitusohjeita on annettu viitteessä /18/.

21 15 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Suuaukoille tehtävillä vaimennusrakenteilla ja -rakennuksilla (kuvat 18.3:2 ja 3) voidaan merkittävästi pienentää paineaaltojen ympäristölle aiheuttamia meluhaittoja. Vaimennusrakenteiden suunnitteluohjeita on annettu viitteissä /15-20/. Kuva 18.3:1 Esimerkkejä aerodynaamisesti muotoilluista suuaukkorakenteista Kuva 18.3:3 Esimerkkejä tunnelin suuaukkorakennuksen vaimennuskammioista Kuva 18.3:2 Periaate-esimerkki ilmanvirtausaukoilla varustetusta suuaukon vaimennusrakenteesta

22 17 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Tunnelipoikkileikkaus Normaalipoikkileikkaus Yksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkauksen mitat ja niihin sisältyvät rakenteiden ja laitteiden tilavaraukset on esitetty liitteissä 1 ja 2. Kaksiraiteisen ratatunnelin vastaavat poikkileikkauskokoonpanot on esitetty liitteissä 3 ja 4. Alusrakennevaihtoehdot on käsitelty RAMO:n osassa 3 Radan rakenne sekä RMYTL:n osassa 6 Kalliorakennustyöt. Esimerkkejä alusrakennevaihtoehdoista on esitetty liitteissä 7 ja 8. Kävelykulkuteiden päällystemateriaalien tulee olla palamattomia ja ne tulee valita siten, että pinnat ovat riittävän tasaiset eivätkä pölyä junien aiheuttamien ilmavirtojen vaikutuksesta. Tapauskohtaisen harkinnan mukaan tulee päällystemateriaalien olla sellaisia, että pinnat voidaan puhdistaa imuroimalla (hakekuljetukset yms). Imuroitavien pintojen laajuus määritetään tunnelikohtaisesti. Yksiraiteisen tunnelin poikkileikkauksen korkeusmitoitus sidotaan raiteen korkeusviivaan. Korkeusmitoituksessa otetaan huomioon varautuminen 200 mm:n raiteen nostoon kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä. Leveysmitoitus sidotaan raiteen pystysuoraan keskilinjaan. Poikkileikkauksen ei tarvitse olla symmetrinen raiteen keskilinjan suhteen. Kaksiraiteisen tunnelin poikkileikkausmitoitus perustuu vastaavasti kummankin raiteen korkeusviivaan ja pystysuoraan keskilinjaan. Nämä mitoitusriippuvuudet tulee esittää suunnitelmaselostuksessa, vaikka rakentamisen mitoitus sidottaisiinkin muuhun valittuun mittalinjaan. suurennetaan kohtien ja mukaan Poikkileikkaus ja raidegeometria Suoran raiteen normaalipoikkileikkauksen mittoja suurennetaan kaarresäteen ja raidekallistuksen funktiona siten kuin ATU:n muutos edellyttää. Liitteissä 1-4 esitettyihin normaalipoikkileikkauksiin on sijoitettu kaikki ratatunnelissa kysymykseen tulevat laitteet. Kaikkia niitä ei välttämättä tarvita kaikissa ratatunneleissa. Raiteen kallistuksen vaatimana lisätilana saa käyttää niiden laitteiden tilavarauksia, joita suunniteltavassa ratatunnelissa ei tarvita Poikkileikkaus ja nopeusluokka Paineenvaihtelujen vaikutus otetaan ratatunnelin poikkileikkausmitoissa huomioon seuraavasti: Nopeusluokassa 1 on normaalipoikkileikkaus riittävä. Normaalipoikkileikkausta pienemmissä vanhoissa tunneleissa on tilanne tarkasteltava tapauskohtaisesti erikseen kohdan mukaan. Nopeusluokissa 2 ja 3 tehdään poikkileikkauksen aerodynaaminen mitoitus kohdan mukaan. Normaalipoikkileikkausta suurennetaan aerodynaamisen mitoituksen edellyttämään kokoon. Normaalipoikkileikkaus on minimipoikkileikkaus, jota tapauksesta riippuen

23 18 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Rakenteiden suunnitteluperusteet Suunnitteluohjeet ja määräykset Rautatietunnelin rakenteet suunnitellaan noudattaen Suomen rakentamismääräyskokoelmaa (RakMk). Näiden viranomaismääräysten lisäksi noudatetaan kunkin rakennusmateriaalin normeja, suunnitteluohjeita ja standardeja /39-47/. Junakuorman kuormittamien rakenteiden suunnittelussa noudatetaan rautatiesiltojen suunnitteluohjeita /48/ ja soveltuvin osin RAMO:n osaa 8 Sillat. Ajoneuvokuormien kuormittamien rakenteiden suunnittelussa noudatetaan Tielaitoksen sillansuunnitteluohjeita. Viranomaismääräysten ja -ohjeiden, sillansuunnitteluohjeiden sekä normien ja standardien lisäksi noudatetaan jäljempänä annettuja edellä mainittuja täydentäviä määräyksiä ja ohjeita Lujuustekninen mitoitus Rautatietunnelin rakenteet mitoitetaan rakenteiden kuormitusohjeiden /44/ ja siltojen suunnitteluohjeiden /48/ mukaisille pysyville ja muuttuville kuormille sekä muodonmuutos- ja onnettomuuskuormille. Näiden lisäksi otetaan huomioon rakenteiden valmistuksesta, varastoinnista, kuljetuksesta ja asennuksesta aiheutuvat kuormat. Mitoitusta varten rakenteet jaetaan kantaviin rakenteisiin, sisustusrakenteisiin ja laiteasennuksiin kohdan mukaan. Mitoitusvaatimus koskee myös kantavana rakenteena tai sen osana toimivaa kalliota ja maata. Materiaalien tulee olla pakkasenkestäviä. Betonin pakkasenkestävyysluokat määritellään sillansuunnitteluohjeita soveltaen. Ulkona olevien rakennusmateriaalien tulee lisäksi olla säänkestäviä. Kuormat jaetaan vaikutustavan ja -ajan perusteella pitkä- ja lyhytaikaisiin, kiinteisiin ja liikkuviin sekä staattisiin, dynaamisiin, väsyttäviin ja iskukuormiin. Mitoitus kullekin kuormalle ja kuormitusyhdistelylle tehdään murto-, väsymismurto-, onnettomuus- ja käyttörajatilassa asianmukaisia osavarmuuskertoimia käyttäen. Liikenne- ja muut tavanomaiset kuormat, niiden jako mainittuihin ryhmiin, osavarmuuskertoimet ja kuormitusyhdistelyt on annettu viranomaismääräyksissä ja -ohjeissa. Mitoitus näille kuormille ja kuormitusyhdistelyille tehdään ao. viranomaisohjeiden, sillansuunnitteluohjeiden, normien ja standardien mukaan. Rakenteiden suunnittelun viranomaisohjeita täydennetään seuraavien muuttuvien kuormien osalta: junien aiheuttamat painekuormat lumi- ja jääkuormat putoamiskuorma varusteiden kuormat lisäkuormat. Viranomaisohjeita täydennetään seuraavien onnettomuuskuormien osalta: törmäyskuormat räjähdyskuormat. Kaikki annetut kuormien lukuarvot ovat ominaiskuorman arvoja.

24 19 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Junien aiheuttamat painekuormat Rakenteet, laitteet ja varusteet mitoitetaan junien aiheuttamille painekuormille kohdan mukaan. Lumi- ja jääkuormat Verhousrakenteet mitoitetaan jääkuormalle 3,0 kpa. Jääkuorma on muuttuva ja liikkuva kuorma, joka vaikuttaa kohtisuoraan rakennetta vastaan. Jos verhousrakenteen ja kallion tai muun kantavan rakenteen väliseen ilmatilaan voi muodostua suurista vesivuodoista jäätä, tulee rakenteet mitoittaa suuremmalle jääkuormalle, joka harkitaan tapauskohtaisesti erikseen. Kallion rakoihin mahdollisesti syntyvän jäänpaineen aiheuttamat kuormitukset kalliotunnelin lujitusrakenteille tulee määritellä erikseen tapauskohtaisesti. Rautatietunnelin suuaukkorakenteet mitoitetaan lumi- ja jääkuormalle 5,0 kpa. Suuaukoilla, joissa lumen kinostuminen on suurta tulee rakenteet mitoittaa tarvittaessa suuremmalle lumikuormalle. Putoamiskuorma Kalliopinnat lujitetaan aina siten, että irtolohkareiden putoamisvaara eliminoidaan. Rakenteita ei tarvitse mitoittaa putoamiskuormille edellyttäen, että putoamiskuorman syntyminen on riittävällä varmuudella estetty lujitusrakenteilla. Jos kalliotunnelin suunnitellun elinkaaren aikana on syytä epäillä kivien irtoamista kalliosta, mitoitetaan lujitus- ja verhousrakenteet rakennetta vastaan kohtisuoraan vaikuttavalle putoamiskuormalle 6 kn. Putoamiskuorma on kalliossa kiinni olevalle lujitusrakenteelle staattinen kuorma, jonka vaikutusalue on 0,5 m x 0,5 m. Kalliopinnasta irti olevalle verhousrakenteelle putoamiskuorma on muuttuva, liikkuva ja dynaaminen kuorma, jonka jakautumispinta on 0,2 m x 0,2 m. Varusteiden kuormat Rautatietunnelin varusteiden kuormat määritellään tapauskohtaisesti ottaen huomioon varusteiden painon lisäksi liikenteen aiheuttamat painekuormat sekä laitteiden ja varusteiden dynaamiset kuormat. Yhtenäisten asennusten kuten kaapelihyllyjen tai valaisinkiskojen vähimmäiskuorma on 1 kn/m. Sähköistyslaitteiden ripustusten kuormat määritellään tapauskohtaisesti. Varusteet sekä niiden ripustukset ja ankkuroinnit tulee mitoittaa niin, että yhden ankkurin vaurioituminen tai pettäminen ei aiheuta asennusten sortumista. Lisäkuormat Suuaukkorakenteiden ja muiden maantai vedenpaineen kuormittamien rakenteiden mitoituksessa otetaan huomioon mahdollinen ylitäyttö sekä vedenpinnan alin ja ylin mahdollinen korkeusasema. Maanpaineen lisääntyminen rakenneosan siirtymisestä maata vastaan tulee ottaa huomioon. Maanpinnalla vaikuttaa muuttuva liikkuva kuorma vähintään 4 kpa ellei muu hyötykuorma ole tätä suurempi. Tämän pintakuorman vaikutus maanpaineeseen tulee ottaa huomioon.

25 20 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Rakennusaikaiset lisäkuormat tulee ottaa huomioon rakenteiden mitoituksissa. Törmäyskuormat Kantavat rakenteet mitoitetaan törmäyskuormille tapauksesta riippuen rakenteiden kuormitusohjeiden /44/ tai rautatiesiltoja koskevien suunnitteluohjeiden /48/ mukaan. Törmäyskuormat ovat onnettomuuskuormia. Ratatunnelin suuaukkorakenteita ei kuitenkaan tarvitse mitoittaa törmäyskuormille edellyttäen, että rakenteet eivät tue sellaisia rakenteita, rakennuksia tai maamassoja, joiden sortuminen voi aiheuttaa vaaraa tai tukkia tunnelin. Räjähdyskuormat Kantavat ja osastoivat rakenteet mitoitetaan riskianalyysin perusteella määriteltäville räjähdyspainekuormille. Räjähdyspainekuormat ovat onnettomuuskuormia Vedeneristys Tunnelitilat tiivistetään ja varustetaan sellaisilla vedeneristysrakenteilla, että haitallisia vesivuotoja ei esiinny valmiissa tunneleissa. Jäätymiselle alttiissa kohdissa ja sähköistyslaitteiden yläpuolella ei saa esiintyä vuotoja ollenkaan. Vedeneristysmateriaalien lujuus-, muodonmuutos-, sään- ja lämmönkestosekä vanhenemisominaisuuksista tulee esittää selvitys tilaajalle Lämpötekninen mitoitus Jäänmuodostus tunnelitiloissa tulee estää. Rakennevaurioita tai routimista aiheuttava tai liikennöintiä, huoltoa, kunnossapitoa ja laitteita haittaava jäänmuodostus rakenteissa ja rakennekerroksissa tulee estää. Kuivatus- ja viemäröintijärjestelmien ja -laitteiden jäätyminen tulee estää. Jäätyminen estetään käyttämällä riittävän paksuja alusrakennekerroksia, lämmöneristeitä ja/tai sähkölämmitystä tai lämpökatkoja (ovet, lämpöverhot) tai näiden yhdistelmiä. Myös ilmanvaihtopuhaltimien oikealla käytöllä ja kuilujen sulkemisella pakkaskaudella voidaan alentaa tunnelin sisäilman pakkasmäärää. Lämmöneristeet mitoitetaan pakkasmäärälle F 50. Jos mittauksilla tai muulla luotettavalla tavalla voidaan osoittaa, että tunnelin sisäilman pakkasmäärä on pienempi kuin ulkoilman pakkasmäärä, voidaan tunnelin lämmöneristeiden mitoituksessa käyttää sisäilman mitoituspakkasmäärää F 50T /41/. Lämmöneristeet palosuojataan. Tunnelin puoleisen valmiin pinnan tulee olla korkeapainevesipesun kestävä Palotekninen mitoitus Kantavat ja osastoivat rakenneosat mitoitetaan RakMk:n ja ao. kantavan rakenteen materiaalin normien ja standardien /39-47/ sekä riskianalyysin perusteella määriteltyjen paloluokkien mukaan. Sisustusrakenteissa ei saa käyttää palavia tai palotilanteessa voimakkaasti savua tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia materiaaleja ilman rakenteellista palosuojausta. Palosuojauksena ei saa käyttää palavan materiaalin sisäistä kemiallista palosuojausta. Lämmöneristeen palosuojaukseksi hyväksytään vähintään 70 mm paksuinen raudoitettu betoni tai verkkoraudoitettu ruiskubetoni edellyttäen, että raudoitteen betonipeite on palomitoituksen mukaan riittävä. Käytettäessä muita palosuojaus-

26 21 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet materiaaleja tulee niiden palo-ominaisuudet ja mitoitus esittää tilaajan hyväksyttäväksi. Teknisten järjestelmien osien palosuojaukset ks. kohta Melusuojaus Rautatietunnelin teknisten järjestelmien laitteiden aiheuttama melutaso ei saa olla suurempi kuin 90 db(a) tunnelissa. Kullakin tunnelin ja kuilun suuaukolla tulee sallittu melutaso selvittää erikseen ja rajoittaa laitteiden aiheuttama melu ympäristön edellyttämään arvoon. Melusuojausten tulee täyttää Ratahallintokeskuksen ympäristöohjelman vaatimukset. Nopeusluokissa 2 ja 3 tulee ratatunnelin suuaukosta purkautuvien paineaaltojen meluvaikutukset ympäristöön analysoida erikseen kohdan mukaan. Tarvittaessa ympäristö suojataan melulta suuaukkorakennuksella ja vaimennusrakenteilla /15-20/ Tärinäeristys Jos junaliikenteen maa- tai kalliopohjaan indusoima tärinä välittyy häiritsevänä rautatietunnelin läheisyydessä sijaitseviin rakennuksiin, tulee raidepohja tärinäeristää. Junaliikenteen aiheuttama tärinä riippuu radan päällys- ja alusrakenteesta sekä niiden alla olevien maa- tai kalliokerrosten laadusta ja paksuuksista, liikkuvasta kalustosta ja nopeudesta sekä etäisyydestä rakennuksiin. Eristystapoina tulevat kysymykseen maakerrosten pohjanvahvistustoimenpiteet sekä vaimennusrakenteet ja tärinäeristysmatot. Tärinäeristystarve tulee analysoida sekä eristystoimenpiteet suunnitella ja mitoittaa tapauskohtaisesti. Jos rautatietunneli rakennetaan välittömästi ihmisten oleskeluun tai työskentelyyn tarkoitetun rakennuksen alle tai päälle, on raidepohjat tärinäeristettävä Varusteet ja laitteet Ratatekniset laitteet Rautatietunneli varustetaan tarvittavilla ratateknisillä laitteilla RAMO:n ao. kohtien mukaan. Tunneleiden ratateknisille laitteille ja ratateknisten laitteiden tunneleille asettamat erityisvaatimukset on esitetty kohdassa Tekniset järjestelmät Rautatietunneli varustetaan sähkö-, LVI-, valaistus-, turvallisuus- ja valvontajärjestelmillä. Järjestelmien taso ja laajuus määritetään tunnelikohtaisesti kohdassa 18.5 käsitellyn tunnelijärjestelmän suunnittelun sekä liikenteen toiminnallisen ja riskianalyysin perusteella. Järjestelmät tehdään kohdan 18.7 mukaan Muut varusteet Ratatunnelin molemmille seinille sekä poistumisteiden ja uloskäytävätunneleiden toiselle seinälle asennetaan käsijohde 0,9 metrin korkeudelle kulkutasosta. Käsijohteen tulee olla vähintään 3,1 metrin etäisyydellä lähimmän raiteen keskilinjasta. Käsijohteen materiaali ei saa olla sähköä johtavaa. Käsijohde pinnoitetaan jälkivalaisevalla pinnoitteella. Poistumistiet ja uloskäytävät tasataan ja tarvittaessa päällystetään riittävän tasaisiksi jalankulkukäytäviksi palamattomia materiaaleja käyttäen.

18 RAUTATIETUNNELIT... 5 18.1 RAUTATIETUNNELEITA KOSKEVAT OHJEET... 5

18 RAUTATIETUNNELIT... 5 18.1 RAUTATIETUNNELEITA KOSKEVAT OHJEET... 5 1 RATO 18 Sisältö SISÄLTÖ 18 RAUTATIETUNNELIT... 5 18.1 RAUTATIETUNNELEITA KOSKEVAT OHJEET... 5 18.2 MÄÄRITELMÄT... 7 18.2.1 Tunnelit... 7 18.2.2 Tunnelin rakenneosat... 8 18.2.2.1 Kantavat rakenteet...

Lisätiedot

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus 17.5.2016 Kehärata Kehäradalla on kaksi tunnelia; Lentoaseman tunneli, pituus 8230 m Kivistön tunneli, pituus 432 m Molemmat tunnelit täyttävät

Lisätiedot

Rautatiesiltojen kuormat

Rautatiesiltojen kuormat Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat

Lisätiedot

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata lyhyesti Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runkoyhteyden Vantaankoskelta lentoaseman kautta Kehärata lyhyesti

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma

Rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

Tukimuurielementit 2-80

Tukimuurielementit 2-80 2- Tukimuurielementit Tukimuurien käyttö antaa erinomaiset madollisuudet tonttien ja liikennealueiden pintojen yötykäyttöön. Niillä alue voidaan jäsennellä käyttötarkoituksen mukaisesti eri tasoisiksi

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

Kehä I, Vallikallio STU1

Kehä I, Vallikallio STU1 Kehä I Vallikallio Kehä I, Vallikallio STU1 Tilaaja Rakennuttaja Pääurakoitsija Espoon kaupunki Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri YIT Rakennus Oy Infrapalvelut IMP (Maa-, vesi- ja pohjarakentaminen) IKR

Lisätiedot

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS TARKASTUSVIRASTO KAUPUNGINMUSEO 2 1 YHTEENVETO 1.1

Lisätiedot

Kaivospatorakenteet patoturvallisuusviranomaisen näkökulmasta

Kaivospatorakenteet patoturvallisuusviranomaisen näkökulmasta Kaivospatorakenteet patoturvallisuusviranomaisen näkökulmasta 29.11.2012 Patoviranomaisen rooli kaivos/jätepadon eri vaiheissa: - Hanke- ja yleissuunnittelu - Ympäristölupa - Rakennussuunnittelu - Rakentaminen

Lisätiedot

Annettu: 28.3.2007. Voimassa: 31.12.2010

Annettu: 28.3.2007. Voimassa: 31.12.2010 Dno: YM268/6221/2006 1 (5) Annettu: 28.3.2007 Voimassa: 31.12.2010 Ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 148 :n (231/2003) nojalla sekä huomioon ottaen rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 27.9.2005 Dnro 895/731/02 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RAMOn osaa 3 Radan rakenne on päivitetty vastaamaan RHK:n julkaisua B 15 Radan stabiliteetin

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

31.1.2011. 7.2.2011 alkaen toistaiseksi

31.1.2011. 7.2.2011 alkaen toistaiseksi Ohje 1 (7) 31.1.2011 Dnro 1538/043/2008 Liikenteen hallinta Vastaanottaja Liikenteenohjaus, käyttökeskus, tunnelipäivystäjä, alueisännöitsijä Säädösperusta Korvaa/muuttaa Pelastussuunnitelma Työohjeen

Lisätiedot

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen

Lisätiedot

Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus

Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus Pöyry Finland Oy Klaus Einsalo 2 Esityksen sisältö Kehärata-projektin esittely Geologiset olosuhteet Kalliomekaaniset simuloinnit Teknisiä erityispiirteitä

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

KATKEAMATON KETJU. tilaaja-suunnittelijaurakoitsija-tavarantoimittaja

KATKEAMATON KETJU. tilaaja-suunnittelijaurakoitsija-tavarantoimittaja KEURUUN SEMINAARISTA KATKEAMATON KETJU tilaaja-suunnittelijaurakoitsija-tavarantoimittaja Lopputuloksena saada tilaaja tilaamaan oikein ja teettämään hyvät suunnitelma-asiakirjat, jotta urakoitsijan ja

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Tietunnelin rakennetekniset ohjeet

Tietunnelin rakennetekniset ohjeet 14 2015 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tietunnelin rakennetekniset ohjeet 1.6.2015 Tietunnelin rakennetekniset ohjeet 1.6.2016 Liikenneviraston ohjeita 14/2015 Liikennevirasto Helsinki 2015 Kannen kuva: Liikenneviraston

Lisätiedot

POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET

POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET Oulu 31.10.2007 Muutettu 30.11.2011 Insinööritoimisto Ponvia Oy Taka-Lyötyn katu 4, 90140 OULU Puh. 0207419900, fax 0207419909 Liikennevirasto 2 Poijujen

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

Esitetään hyväksyttäväksi, RHK:n kunnossapitoyksikössä. Markku Nummelin Kunnossapitojohtaja. Hyväksytään RHK:n turvallisuusyksikössä

Esitetään hyväksyttäväksi, RHK:n kunnossapitoyksikössä. Markku Nummelin Kunnossapitojohtaja. Hyväksytään RHK:n turvallisuusyksikössä Kunnossapitoyksikkö 23.8.2001 1 (7) MATHÉE-KISKOANKKURIT Ratahallintokeskus on vahvistanut Mathée-kiskoankkureiden käyttö- ja asennusohjeet nro 1172/731/2001 voimassaoleviksi Suomen valtion rataverkolla

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Sillat ja taitorakenteet

Sillat ja taitorakenteet Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m 1 HALLIN ROMAHDUS OLI IHAN TIPALLA - lunta katolla yli puoli metriä, mutta paino olennaisesti alle 180 kg neliölle KEHÄT HIEMAN TOISESTA NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

TORNIHANKKEITA SUOMESSA. Lähde: http://pilvenpiirtaja.net

TORNIHANKKEITA SUOMESSA. Lähde: http://pilvenpiirtaja.net TORNIHANKKEITA SUOMESSA Lähde: http://pilvenpiirtaja.net TAMPEREEN KANSI JA KESKUSAREENA Kuva NCC/Studio Daniel Libeskind TAMPEREEN KANSI JA KESKUSAREENA Tampereen Keskusareena pähkinänkuoressa Omistaja:

Lisätiedot

Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet

Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet /Rakennusteollisuus RT Betonieurokoodien tilanne Eurokoodien asema Uudessa B-sarjassa eurokoodeihin

Lisätiedot

Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet. Kari Lehtonen 8.9.2011

Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet. Kari Lehtonen 8.9.2011 Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet Kari Lehtonen 8.9.2011 LIIKENNEVIRASTON OHJELUETTELO Ohjeluetteloon on kaksi reittiä valitse urakoitsijat ja suunnittelijat valitse ohjeluettelo

Lisätiedot

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19860 Raportti

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

Länsimetro. Louhinta ja rakentaminen rakennusluvan varaista

Länsimetro. Louhinta ja rakentaminen rakennusluvan varaista 1 Länsimetro www.lansimetro.fi 13,9 km metroraiteita kahdessa tunnelissa 8 maanalaista asemaa 15 savunpoisto- ja paineentasauskuilua 12 työtunnelia 3 miljoonaa kuutiota kalliolouhetta Louhintatyöt pääosin

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RESERVIKOMPPANIAN ASEMAKAAVA-ALUE

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RESERVIKOMPPANIAN ASEMAKAAVA-ALUE JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RESERVIKOMPPANIAN ASEMAKAAVA-ALUE VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 20.5.2013 Järvenpään kaupunki työ nro 5582 Eltel Networks Oy työ nro JK-U382 SISÄLTÖ 1 VALAISTUS 1.1 Yleistä

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015. Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015. Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015 Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416 SISÄLTÖ 1 VALAISTUS 1.1 Yleistä 1.2 Työselityksen käyttöalue 1.3

Lisätiedot

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset PYL 1(8) Tekninen yksikkö 5.6.1998 90/731/98 Korvaa määräykset 3.10.1997 RHK 265/731/97, 20.1.1998 RHK 91/731/98 ja 20.1.1998 RHK 90/731/98 Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus LUONNOS 29.8.2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kaivoslain (621/2011) 134

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007 T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN

Lisätiedot

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

3 RADAN RAKENNE... 5 3.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 3.3 RADAN ALUS- JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11

3 RADAN RAKENNE... 5 3.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 3.3 RADAN ALUS- JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 1 RATO 3 Sisältö SISÄLTÖ 3 RADAN RAKENNE... 5 3.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 3.2 RADAN ALUS- JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OHJEISTUS... 9 3.2.1 Yleiset suunnitteluperusteet... 9 3.2.2 Määräysten ja ohjeiden pätemisjärjestys...

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/4 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun

Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun Veli-Matti Uotinen Ruukin Teräspaalupäivä Sisältö Ruukin paalujen

Lisätiedot

PALOTEKNISEN SUUNNITTELUN TEHTÄVÄLUETTELO PALOÄSSÄT OY:N LAATIMA JA KEHITTÄMÄ

PALOTEKNISEN SUUNNITTELUN TEHTÄVÄLUETTELO PALOÄSSÄT OY:N LAATIMA JA KEHITTÄMÄ PALOTEKNISEN SUUNNITTELUN TEHTÄVÄLUETTELO PALOÄSSÄT OY:N LAATIMA JA KEHITTÄMÄ 30.07.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄLUETTELON SISÄLTÖ... 3 2. TEHTÄVÄLUETTELON KÄYTTÖ... 3 2.1 PALKKIOMALLIT... 3 2.2 HUOMIOITAVAA

Lisätiedot

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. www.tasolasiyhdistys.fi. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. www.tasolasiyhdistys.fi. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY TURVA- JA SUOJALASIT 2015 Copyright www.tasolasiyhdistys.fi Sisällysluettelo Alkusanat 3 Ympäristöministeriön asetus 4 RakMK osa F2, Lasirakenteet 5 1. Turva- ja suojalaseille julkaistuja standardeja 6

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 3 Radan rakenne

Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 3 Radan rakenne 17 2014 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 3 Radan rakenne Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 3 Radan rakenne Liikenneviraston ohjeita 17/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva:

Lisätiedot

Lumieste tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle räystästä siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin.

Lumieste tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle räystästä siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin. PISKO LUMIESTEET Lumiesteillä estetään vaaratilanteet, joita lumen ja jään katolta putoaminen saattaa aiheuttaa. Lisäksi lumiesteillä voidaan suojata katolla sijaitsevia rakenteita. Lumiesteitä tulee käyttää

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO 1(20) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 30.12.2009. RVI/902/431/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Yleiset perusteet, RAMO

Lisätiedot

NIKKARINKUJA / VEISTÄMONTIE KIIMINKI

NIKKARINKUJA / VEISTÄMONTIE KIIMINKI KIIMINGIN KUNTA 28.2.2011 NIKKARINKUJA / VEISTÄMONTIE KIIMINKI Työkohtainen työselitys Täydentää julkaisua InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat

Lisätiedot

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus www.ruukki.fi Ruukki toimittaa kuumavalssattuja levyjä ultraäänitarkastettuina tai muiden, erikseen sovittavien vaatimusten mukaisesti. Ultraäänitarkastuksesta

Lisätiedot

Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Teknistaloudelliset selvitykset Vaihtoehdon valinta

Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Teknistaloudelliset selvitykset Vaihtoehdon valinta Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Teknistaloudelliset selvitykset Vaihtoehdon valinta Esi/perussuunnittelu ja päälaitehankinnat Hankekehitys Luotettava kustannusarvio ja päätös toteutuksesta Tekniset

Lisätiedot

YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET

YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Yleisten alueiden alle 01.10.2013 1 (17) YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Ins.tsto Pontek Oy Laat. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Tark. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Helsingin kaupunki,

Lisätiedot

Maankäyttöpalvelut RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Rakennusvalvonta 04600, Mäntsälä puh. (019) 264 5000 rakennusvalvonta@mantsala.

Maankäyttöpalvelut RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Rakennusvalvonta 04600, Mäntsälä puh. (019) 264 5000 rakennusvalvonta@mantsala. Maankäyttöpalvelut RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Rakennusvalvonta 04600, Mäntsälä puh. (019) 264 5000 rakennusvalvonta@mantsala.fi RAKENNUS- HANKKEEN TIEDOT Lupatunnukset Kiinteistötunnus Rakennuspaikan

Lisätiedot

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012 Paalutyypin vaihto projektissa 1 Tarmo Tarkkio, Skanska Infra oy 2 PAALUTYYPIN VALINTA- MYSTEERI? Pohjarakennus selostusta 3 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 4 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 5 Juha Vunneli,

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja EURAJOEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUSVALVONTA RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Yksityiskohtainen tarkistuslista RAKENNUSKOHDE Rakennuslupanumero Rakennuspaikka Kylä/kunnanosa Osoite Tilan nimi/korttelin

Lisätiedot

Kustannusten kiinnittyminen

Kustannusten kiinnittyminen Kustannusten kiinnittyminen Työtunneli louhintaurakat solmittiin vuoden 2009 lopun ja 2010 aikana Urakkatarjoukset pyydettiin niin, että niissä on Kiinteäosuus ja yksikköhintaosuus Louhintaurakat saadaan

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Kalvolan kirkko Iittalantie 300, 14500, Iittala Raporttipäivä: 05.09.2013 Tarkastuspäivä: 26.06.2013 Muokkauspäivä: 18.06.2014 2 (15) Kalvolan kirkko

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus 1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 31.5.2002 894/731/00 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus hyväksyy oheisen muutoksen, joka korvaa RAMOn osan 2 Radan geometria kohdan 2.9

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan. 1 Tässä luvussa käsitellään johtokaivantojen eli johtojen, kaapeleiden, salaojien, putkien ja kaivojen alkutäyttöjä. Tässä luvussa alkutäytöllä tarkoitetaan myös rumpujen ympärystäyttöjä. 22332.1 Alkutäyttöjen

Lisätiedot