18 RAUTATIETUNNELIT RAUTATIETUNNELEITA KOSKEVAT OHJEET... 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "18 RAUTATIETUNNELIT... 5 18.1 RAUTATIETUNNELEITA KOSKEVAT OHJEET... 5"

Transkriptio

1

2

3 1 RATO 18 Sisältö SISÄLTÖ 18 RAUTATIETUNNELIT RAUTATIETUNNELEITA KOSKEVAT OHJEET MÄÄRITELMÄT Tunnelit Tunnelin rakenneosat Kantavat rakenteet Sisustusrakenteet Laiteasennukset Tunnelipoikkileikkaus Tekniset järjestelmät Turvallisuus Ratatekniikka TUNNELEIDEN SUUNNITTELUN PERUSTEET Toiminnallinen analyysi Tunnelin pituus Tunnelipoikkileikkaus Normaalipoikkileikkaus Poikkileikkaus ja raidegeometria Poikkileikkaus ja mitoitusnopeus Ratatekniset vaatimukset Ratageometria Sähköistys Sähköistykselle asetettavia vaatimuksia Turvalaitteet Raide Aerodynaaminen suunnittelu Lähtökohdat Mitoitusparametrit Matkustusmukavuuden mitoituskriteerit Poikkileikkauksen ja paineentasauskuilujen mitoitus Rakenteiden ja laitteiden painekuormamitoitus Ilman virtausnopeus Tunneliasemat Rakenteiden aerodynaaminen muotoilu ja vaimennusrakenteet TURVALLISUUSSUUNNITTELU JA RISKITARKASTELUT Turvallisuussuunnittelun lähtökohdat Liikenteen toiminnallinen analyysi Liikenteen riskianalyysi Turvallisuustilat sekä rakenteet ja laitteet Toimintaohjeet Pelastussuunnitelma ja poistumisaikalaskelma SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Suunnitelman sisältö... 33

4 2 RATO 18 Sisältö Yleispiirustukset Mitta-, työ- ja detaljipiirustukset sekä opasteet Pohjarakennussuunnitelma Kalliorakennussuunnitelma Rakennesuunnitelmat Teknisten järjestelmien suunnitelmat Työvaihesuunnitelmat Suunnitelmaselostus RAKENNUSTEKNINEN SUUNNITTELU Tutkimukset Maaperätutkimukset Kallioperätutkimukset Orsi- ja pohjavesitutkimukset Ympäristöselvitykset Rakenteiden suunnitteluperusteet Suunnitteluohjeet ja määräykset Käyttöikä Lujuustekninen mitoitus Vedeneristys Lämpötekninen mitoitus Palotekninen mitoitus Kunnossapito- ja olosuhdekuormitukset Kalliotunneli Tutkimukset Kalliomekaaniset analyysit Kalliorakennustöiden suunnittelu Rakenteet Kuivatusjärjestelmä ja alusrakenne Kävelykulkutiet Betoni- ja terästunneli Erikoismenetelmillä rakennettavat tunnelit Maatunnelit Upotettavat ja kelluvat tunnelit TEKNISET JÄRJESTELMÄT Järjestelmien laajuus Sähköjärjestelmät Sähköenergian siirto ja jakelu Pää- ja ryhmäkeskukset Varavoimasähkö Johtotiet LVI-järjestelmät Ilmanvaihto Viemäröinti LVI-valvontajärjestelmä Valaistus Normaalivalaistus Varavalaistus... 58

5 3 RATO 18 Sisältö Turvallisuus- ja valvontajärjestelmät Paloilmoitinjärjestelmä Palonsammutusjärjestelmä Savunpoistojärjestelmä Antennijärjestelmä Hätäpuhelinjärjestelmä Videovalvontajärjestelmä Rikosilmoitusjärjestelmä Turva- ja opasvalaistusjärjestelmä Äänentoistojärjestelmä Poistumisreittimerkinnät Valvomo YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT TUNNELEIDEN SUUNNITTELUSSA Tärinä ja runkoäänimelu Meluntorjunta Ilmanpaine Pohjavesi ja painumat Päästöt pohjaveteen ja maaperään Päästöt ilmaan TUNNELEIDEN KUNNOSSAPITO SRT YTEn noudattaminen kunnossapidossa Peruskunnossapito Peruskorjaus Perusparannus Tarkastukset Tarkastustoiminnan yleiset periaatteet Kävelytarkastus Vuositarkastus Päätarkastus Erikoistarkastus Rakenteiden tarkastustoimenpiteet Laitteiden ja varusteiden tarkastustoimenpiteet HUOLTOKIRJA DOKUMENTOINTI Tunnelirekisteri Dokumentoinnin yleiset vaatimukset VIITTEET... 77

6 4 RATO 18 Liiteluettelo LIITELUETTELO Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Yksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus suoralle raiteelle Yksiraiteisen tavaraliikennetunnelin normaalipoikkileikkaus suoralle raiteelle Yksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus kallistetulle raiteelle Kaksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus suoralle raiteelle Kaksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus kallistetulle raiteelle Imumuuntajan tilavaraus tunnelissa

7 18 RAUTATIETUNNELIT RATO 18.1 Rautatietunneleita koskevat ohjeet Ratatekniset ohjeet (RATO) on Ratahallintokeskuksen antama ohje. Sitä sovelletaan Ratahallintokeskuksen hallinnassa olevaan valtion rataverkkoon kohdistuvaan Ratahallintokeskuksen toimeksiannosta tehtävään työhön. Ratahallintokeskuksen sopimuskumppanin on osapuolten väliseen sopimukseen perustuvia palveluita tarjotessaan noudatettava RATOa sopimusvelvoitteidensa mukaisesti. Ratahallintokeskus vastaa siitä, että sen antamat ohjeet eivät ole lain, lain nojalla annetun kansallisen määräyksen tai Suomessa täytäntöön pannun yhteentoimivuuden teknisen eritelmän vastaisia. Ratahallintokeskuksen ohjeista on mahdollista poiketa Ratahallintokeskuksen luvalla siltä osin kuin poikkeaminen ei ole lain, määräyksen tai yhteentoimivuuden teknisen eritelmän vastaista. RATOn osa 18 Rautatietunnelit koskee rautatietunneleiden suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Tätä RATOn osaa on noudatettava uusien rautatietunneleiden suunnittelussa ja rakentamisessa sekä rautatietunneleiden kunnossapidossa valtion rataverkolla RAUTATIETUNNELEITA KOSKEVAT OHJEET Rautatietunneleiden turvallisuuteen, suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvä ohjeistus voidaan jakaa useampaan päätasoon. Rautatielaissa, Euroopan neuvoston direktiiveissä, niitä tarkentavissa Yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä (YTE) ja tarkentavissa Rautatieviraston määräyksissä määritellään turvallisuuteen liittyvät vaatimukset, joita rautatietunneleihin liittyvissä hankkeissa tulee noudattaa. Ratateknisissä ohjeissa (RATO), Radan suunnitteluohjeessa /1/ ja yleisissä työselityksissä kuvataan niitä teknisiä reunaehtoja, joiden mukaan suunnittelu- ja rakentamistyöt tulee tehdä. Seuraavassa on tarkemmin esitelty näitä määräyksiä ja ohjeita. Rautatielaki Rautatielain tarkoituksena on edistää rautatieliikennettä, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta ja rataverkon käyttöä sekä kehittää rautateiden turvallisuutta. Rautatiejärjestelmässä on noudatettava niitä turvallisuutta, luotettavuutta ja käyttökuntoa, terveyttä, ympäristönsuojelua ja teknistä yhteensopivuutta koskevia olennaisia vaatimuksia, joista säädetään Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetuissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2001/16/EY (tavanomainen rautatiejärjestelmä) ja 96/48/EY (suurten nopeuksien rautatiejärjestelmä). EU-direktiivit Direktiivien 96/48/EY (suurten nopeuksien radat, HS) ja 2001/16/EY (tavanomaiset radat, CR), sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 2004/50/EY, mukaisten junien vapaan liikkuvuuden tulee toteutua Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä yhdenmukaistetuissa turvallisuusolosuhteissa. Direktiivien 5

8 6 RATO 18.1 Rautatietunneleita koskevat ohjeet noudattaminen edellyttää niiden vaatimuksia täsmentävien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien määräysten toteutumista. Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät Yhteentoimivuudella tarkoitetaan Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän soveltuvuutta junien varmaan ja keskeytymättömään liikennöintiin sellaisella suoritustasolla, joka näiltä radoilta vaaditaan em. direktiiveissä. Direktiivien edellyttämät vaatimukset, joilla mahdollistetaan olennaisten vaatimusten noudattaminen ja varmistetaan Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus, on esitetty Yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä (YTE). YTEjä sovelletaan uusiin, uudistettuihin ja parannettuihin osajärjestelmiin. Tunneliturvallisuuteen liittyvät vaatimukset on esitetty SRT YTEssä (Safety in Railway Tunnels) /2/. Siinä määritellään yhtenäinen sarja toimenpiteitä, joiden avulla tunneleiden optimaalinen turvallisuus voidaan järjestää mahdollisimman kannattavasti. Se koskee seuraavia osajärjestelmiä: infrastruktuuri ( INS ), energia ( ENE ), ohjaus, hallinta ja merkinanto ( CCS ), käyttötoiminta ( OPE ) ja liikkuva kalusto ( RST ). Rautatieviraston määräykset Rautatievirasto antaa määräykset yhteentoimivuuden teknisten eritelmien täytäntöönpanosta Suomessa. Näillä kansallisilla määräyksillä tarkennetaan asiaa koskevan YTEn vaatimuksia. Rautatieviraston tunneleita koskeva määräys tarkentaa SRT YTEn vaatimusten soveltamista Suomen rataverkolle. Ratatekniset ohjeet, RATO Ratateknisissä ohjeissa määritetyt Ratahallintokeskuksen ohjeet kuvaavat niitä teknisiä reunaehtoja, joiden mukaan rautateiden rakenteet erityyppisillä radoilla on suunniteltava, toteutettava ja kunnossapidettävä. Muut RATOn osat tarkentavat RATOn osan 18 ohjeita niiltä osin, kun kyseessä on muiden RATOn osien tekniseen sisältöön liittyvä asia. Radan suunnitteluohje /1/ Ohjeessa määritellään ja kuvataan radan suunnittelun vaiheet, liittyminen muuhun suunnitteluun, vuorovaikutus sekä eri suunnitteluvaiheiden ja suunnittelun osa-alueiden ohjeellinen sisältö. Ohjeessa käsitellään tunneleita melko yleispiirteisesti. RATOn osassa 18 "Rautatietunnelit" esitetään tarkennettuja ja täydentäviä ohjeita tunneleiden suunnittelun osalta. InfraRYL ja RMYTL osa 6 InfraRYL 2006 (Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 1 Väylät ja alueet) /3/ ja RMYTL (Rautateiden maanrakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset) /4/ ovat julkaisuja, joissa esitetään työtapoihin ja -vaiheisiin liittyviä laatuvaatimuksia, jotka täydentävät RATO 18 ohjeita. Noudatettava julkaisu on pääsääntöisesti InfraRYL, mutta RMYTL-sarja sisältää sitä täydentäviä ja tarkentavia ohjeita.

9 7 RATO 18.2 Määritelmät 18.2 MÄÄRITELMÄT Tunnelit Rautatietunneli on yhden tai useamman ratatunnelin, ratatunneleihin liittyvien muiden tunneleiden tai kuilujen, tunneleiden suuaukkorakenteiden, kuilujen yläpäiden rakenteiden, teknisten ja turvallisuustilojen sekä tiloihin ja tunneleihin asennettujen laitteiden ja teknisten järjestelmien muodostama kokonaisuus. Rautatietunneliin kuuluvat myös ratatunneleiden avoleikkaukset siinä laajuudessa kuin kuivatus-, tie-, kunnossapito-, huolto- ja turvallisuusjärjestelyt edellyttävät. Ratatunneli on yhdellä tai useammalla raiteella varustettu junaliikenteen käytössä oleva tunneli, jota raiteiden lukumäärän perusteella kutsutaan yksiraiteiseksi, kaksiraiteiseksi jne. Sekaliikennetunneli on sekä henkilö- että tavaraliikenteen käytössä oleva ratatunneli. Henkilöliikennetunneli on pelkästään henkilöliikenteen käytössä oleva ratatunneli. Tavaraliikennetunneli on pelkästään tavaraliikenteen käytössä oleva ratatunneli. Kaksoistunneli muodostuu kahdesta rinnakkaisesta ratatunnelista, joilla voi olla yhteisiä ratatunneleihin liittyviä tunneleita. Ratatunneliin liittyviä tunneleita ovat ratatunneleiden väliset yhdyskäytävät, työja huoltotunnelit sekä ilmanvaihto-, uloskäytävä- ja pelastustietunnelit. Yhdyskäytävä (vrt. SRT YTE Poikkitie /2/) on kahden rinnakkaisen tunnelin välinen yhdystunneli, jota voidaan käyttää pelastus-, huolto- ja asennustehtävissä tai paineenvaihteluiden tasaukseen tarvittaessa. Kuilut ovat tunneleihin liittyviä ilmanvaihto- ja savunpoistoreittejä sekä huolto-, poistumis- ja pelastusteitä. Kalliotunneli on tunneli, jonka pääasiallinen kantava rakenne on tiivistetty ja lujitettu kallio. Betonitunneli on tunneli, jonka pääasiallinen kantava rakenne on teräsbetoni. Terästunneli on tunneli, jonka pääasiallinen kantava rakenne on teräs. Pituuskalteva tunneli laskee ylemmältä suuaukolta alemmalle koko tunnelin pituudella. Sukeltavan tunnelin molemmat suuaukot ovat tunnelin alinta osaa ylempänä.

10 8 RATO 18.2 Määritelmät Suuaukoille laskevan tunnelin molemmat suuaukot ovat muita tunneliosia alempana Tunnelin rakenneosat Kantavat rakenteet Kantavia rakenteita ovat ne tunnelin kantavan pääjärjestelmän rakenteet, jotka vaikuttavat tunnelin kantokykyyn ja pysyvyyteen tai jotka ovat liikennekuormien kuormittamia. Kantaviin rakenneosiin luetaan myös kallio ja maa siinä laajuudessa kuin ne vaikuttavat tunnelin kantokykyyn ja pysyvyyteen. Suuaukkorakenteita ovat ne kantavat rakenteet, joiden välityksellä tunneli liittyy ulkoilmaan. Lujitusrakenteita ovat ne kantaviin rakenteisiin välittömästi liittyvät rakenneosat, jotka toimivat osana kantavaa rakennetta Sisustusrakenteet Sisustusrakenteisiin kuuluvia rakenneosia ovat ne rakenneosat, jotka eivät kuulu tunnelin kantavaan pääjärjestelmään, mutta joiden kantokyky ja pysyvyys on osoitettava. Sisustusrakenteisiin kuuluvia rakenneosia ovat esimerkiksi verhousrakenteet kuten sisäkatto- ja -seinärakenteet sekä kaiteet ja päällysrakenne. Verhousrakenteita ovat kantavista rakenteista erilliset vedeneristys-, lämmöneristys-, palosuoja- ja pinnoiterakenteet tai niiden osat Laiteasennukset Tunnelin laiteasennuksiin kuuluvat - radan sähköistys- ja turvalaitteet - turvalaitteisiin kytketyt ovet ohjauslaitteineen - turvallisuus-, valvonta-, tele- ja radiolaitteet - ilmanvaihto- ja valaistuslaitteet - viemäröintilaitteet - kaapelireitit Tunnelipoikkileikkaus Tunnelipoikkileikkauksella tarkoitetaan valmiiksi rakennetun tunnelin rakenteiden rajaamaa vapaata tilaa, joka ilmoitetaan neliömetreinä yhden desimaalin tarkkuudella. Kantavat rakenteet, lujitus- ja verhousrakenteet sekä alus- ja päällysrakenne ovat tunnelipoikkileikkauksen ulkopuolella olevia rakenneosia. Ratatunnelin poikkileikkaukseen sisältyvät seuraavat tilat: - aukean tilan ulottuma (ATU) - huollon ja kunnossapidon tilat - turvallisuusjärjestelyjen tilat - laiteasennusten tilat.

11 9 RATO 18.2 Määritelmät Tekniset järjestelmät Sähköjärjestelmiin kuuluvat - ratasähköistysjärjestelmät, ks. kohta rakennussähköjärjestelmät. Rakennussähköjärjestelmät muodostuvat sähkö- ja tietoliikennejärjestelmistä. Rakennussähköjärjestelmät palvelevat rautatietunnelin sähkökäyttöisiä toimintoja kuten koneellista ilmanvaihtoa, lämmitystä, savunpoistoa, viemäröintiä, pumppausta, sähkönjakelua, valaistusta, tietoliikennettä sekä turvallisuus- ja valvontatoimintoja. Ilmanvaihtojärjestelmiin kuuluvat ne joko luonnollisen tai koneellisen ilmanvaihdon järjestelmät ja laitteet, jotka palvelevat tunnelitilojen ilmanvaihtoa tai savunpoistoa. Valaistusjärjestelmiä ovat ne järjestelmät, jotka palvelevat sekä tunnelitilojen normaalia että vara- ja turvavalaistusta. Viemäröintijärjestelmiin kuuluvat ne tunnelijärjestelmää palvelevat putkistot, kaivot, altaat ja laitteet, joilla huolehditaan kuivatus- ja palonsammutus- ym. vesien sekä onnettomuustilanteiden nestevuotojen keräämisestä, poisjohtamisesta ja käsittelystä. Valvontajärjestelmiin kuuluvat ne laitteet, joilla valvotaan ja ohjataan rautatietunnelin käyttöä ja laitteiden toimintaa Turvallisuus Turvallisuusjärjestelmiä ovat ne järjestelmät, joilla huolehditaan turvallisesta liikennöinnistä ja liikkumisesta tunnelitiloissa, edesautetaan toimintaa onnettomuustilanteissa ja pyritään estämään tunnelijärjestelmään kohdistuva vahingonteko. Turvallinen alue (ks. SRT YTE kappale /2/) on rautatietunnelin sisätai ulkopuolella oleva paikka, jonka kautta ratatunnelista voidaan poikkeus- tai onnettomuustilanteessa poistua riittävän nopeasti ja turvallisesti ulkoilmaan. Turvallinen alue on varustettu siten, että pelastautuminen ja pelastustoiminta ovat varmistettuja kaikissa tilanteissa henkeä ja terveyttä vaarantamatta ja että sieltä on toimivat viestiyhteydet tunnelin valvomoon. Pelastustie (vrt. SRT YTE Pelastuspalvelujen pääsyreitti) on palo- ja pelastusmiehistön ja -kaluston käyttämä sisääntuloreitti palo- tai muussa hätätilanteessa. Pelastussuunnitelma (vrt. SRT YTE hätäsuunnitelma) on rautatietunnelin hallinnoijan ja operaattorin sekä hätäkeskuslaitoksen, pelastuslaitosten ja poliisin kesken ennakkoon laadittu ja harjoiteltu suunnitelma, jonka mukaan organisaatiot toimivat poikkeus- tai onnettomuustilanteissa. Suunnitelma sisältää toimintakuvaukset kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa.

12 10 RATO 18.2 Määritelmät Poistumiskäytävä (vrt. YTE SRT Poistumistie) on ratatunnelin toisella tai molemmilla puolilla oleva kävelykulkutie. Poistumisreitti on turvalliselle alueelle johtava kulkureitti, joka voi muodostua poistumiskäytävistä, yhdyskäytävistä ja/tai osastoiduista uloskäytävistä Ratatekniikka Akselinlaskenta-anturit ovat radan varattuna olon ilmaisemiseen liittyviä antureita. Anturi mittaa ylittävien akseleiden lukumäärän muuttuvan magneettikentän avulla. Alusrakenteeseen kuuluvat raiteen tukikerroksen alapuolelle tehtävät rakennekerrokset ja kuivatuslaitteet sekä lämmön- ja tärinäneristeet. Aukean tilan ulottuma (ATU) on se pitkin raidetta ulottuva tila, jonka sisällä ei saa olla kiinteitä rakenteita eikä laitteita. Mikäli työssä joudutaan menemään ATUn sisäpuolelle, on noudatettava ns. varausmenettelyä. Baliisi on junan kulunvalvontajärjestelmään liittyvä lähetin-vastaanotin, joka välittää muistiin tallennetun sanoman veturissa olevalle kulunvalvontalaitteistolle. Baliisit sijaitsevat raiteiden välissä ja ne on kiinnitetty ratapölkkyihin. Ennakkoilmoitus (ETJ) on ilmoitus, jolla ilmoitetaan junaliikenteeseen vaikuttavista poikkeuksellisista seikoista. Ennakkoilmoitus on tehtävä vähintään kaksi (2) viikkoa ennen työn aloittamista. Imumuuntaja on muuntaja, jonka tarkoitus on pakottaa paluuvirta palaamaan paluujohtimessa. Jännitekatko tarkoittaa sähkölaitteiston tietyn osan tekemistä jännitteettömäksi. Ratajohdon jännitekatkopyyntö on tehtävä vähintään kaksi (2) viikkoa ennen työn aloittamista. Jännitteisellä rakenteella tarkoitetaan kaikkia ratajohtoon kuuluvia johtimia ja niihin liittyviä rakenteita (kääntöorret ja eristimet), ellei kyseistä ratajohtoa ole erotettu jännitteestä ja työmaadoitettu. Kiintoajojohto on kupari- tai alumiiniprofiilikisko, joka vastaa ajolangan, kannattimen ja ripustimien muodostamaa kokonaisuutta. Kiintoraide on päällysrakenneratkaisu, jossa tukikerros on korvattu betonirakenteella. Ratapölkyt kiinnitetään betonirakenteeseen, joka on perustettu joko kallionvaraisesti tai murskekerroksen varaan tunnelin pohjalle tai suoraan betonitunnelin pohjalaattaan.

13 11 RATO 18.2 Määritelmät Kiristyslaite on ajojohtimen päässä oleva painopakka tai ns. hydraulinen tai jousikiristin, jolla kompensoidaan lämpötilanvaihteluista syntyvien lämpöliikkeiden aiheuttamat muutokset ajojohtimen kiristysvoimaan. Liikenteenohjauksella tarkoitetaan rautateiden käyttämien kulkuteiden turvaamista. Liikenteenohjaus käsittää kulkuteiden turvaamisen lisäksi junaturvallisuusilmoitusten sekä junaliikenteessä tarvittavien lupien antamista. Liikenteenohjaukseen sisältyy myös raidevarausten toteuttaminen sekä aloituslupien antaminen rautateillä tehtävään työhön. Opastimilla annetaan kuljettajalle opasteita lamppujen ja värilasien muodostamalla opastinkuviolla. Päällysrakenteeseen kuuluvat tukikerros ja raide. Raidevarauksella tarkoitetaan tietyn rataosan varaamista työn tekemiseen. Rautatiealueella tarkoitetaan tässä ohjeessa RHK:n hallinnassa olevaa maaaluetta. Alueen laajuus vaihtelee paikkakohtaisesti ja on aina selvitettävä erikseen. Ratajohto on ajojohtimen ja mahdollisen paluu- tai vastajohtimen sekä kannatusrakenteiden ja varusteiden muodostama johto. Ratajohtoon kuuluvat johtimet ja niihin liittyvät rakenteet, kuten kääntöorret ja eristimet muodostavat ajojohtojärjestelmän. Ratatekniset ohjeet (RATO) on RHK:n laatima ratatekniikkaa ja ratateknisiä töitä koskeva kokoelma ohjeita Ratatyöilmoitus (RT-ilmoitus) on ilmoitus ratatyöstä tai liikenteen rajoitteesta liikenteenohjaukselle. RHK, Ratahallintokeskus. Rautatievirasto (RVI) on liikenne- ja viestintäministeriön alainen viranomainen, jonka keskeisenä tehtävänä on valvoa ja kehittää rautatieturvallisuutta ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta sekä valmistella normeja. Virasto toimii rautatiealan sääntelyelimenä. Virasto on itsenäinen ja riippumaton rataverkon haltijasta ja rautatieliikenteen harjoittajista. Syöttöasemat ovat kytkinlaitoksia, joista syötetään teho sähköradalle. Säästömuuntajan tarkoitus on kasvattaa tehonsiirtokykyä. Säästömuuntaja muuttaa 50 kv:n siirtojännitteen vetokaluston käyttämäksi 25 kv:n jännitteeksi. Säästömuuntaja pienentää kiskossa kulkevaa häiriötä aiheuttavaa virtaa. Työmaadoittaminen tarkoittaa virtapiirin normaalioloissa jännitteisten johtimien maadoittamista ja oikosulkemista työn ajaksi.

14 12 RATO 18.2 Määritelmät Varaamisella tarkoitetaan junaliikenteen keskeyttämistä ja tarvittavan alueen luovuttamista muuhun käyttöön. Liikenteenohjaus toteuttaa varaamisen harkintansa mukaan ja antaa luvan työn aloittamiseen.

15 18.3 TUNNELEIDEN SUUNNITTELUN PERUSTEET Toiminnallinen analyysi 13 RATO 18.3 Tunneleiden suunnittelun perusteet Rautatietunnelin suunnittelun lähtökohtana on liikenteen toiminnallinen analyysi, jossa käsitellään seuraavat osa-alueet: Rautatietunnelin sijainti - sijoittuminen rataverkolla - tieyhteydet rata- ja ajotunneleiden suuaukoille sekä kuilujen yläpäihin. Liikennemäärä - alus- ja päällysrakenteen suunnittelussa käytetään rakenteiden käyttöiän ajalle arvioitua junaliikenteen bruttotonnimäärää. - tunnelien turvallisuusratkaisujen ja teknisten järjestelmien suunnittelussa käytetään tunnelissa vuorokaudessa liikennöivien junien lukumäärää. Liikenteen tyyppi - sekaliikennetunneli - henkilöliikennetunneli - tavaraliikennetunneli. Raiteisto - raiteiden lukumäärä - raidegeometria - päällysrakenteen tyyppi - puolenvaihtopaikat - sähköistys- ja turvalaitejärjestelyt. Liikkuva kalusto - junapaino - akselipainot - ilman vetovastuskertoimet - junan poikkileikkausala ja muotoilu - junapituudet - kaluston jarrujärjestelyt, mm. hätäjarrun ohitus - kaluston paloturvallisuusratkaisut. Mitoitusnopeus - alus- ja päällysrakenteen mitoitusnopeus - tunnelitilojen mitoitusnopeus - varusteiden ja laitteiden mitoitusnopeus - sähköistyksen ja turvalaitteiden mitoitusnopeus. Toiminnalliset tekijät - selvitys useiden junien samanaikaisesta liikkumisesta ko. rautatietunnelissa sekä kohtaamis-, peräkkäin- tai rinnakkainajonopeuksista - selvitys liikenteenohjaus- ja valvontajärjestelyistä - selvitys poikkeustilanteiden liikennejärjestelyistä

16 14 RATO 18.3 Tunneleiden suunnittelun perusteet - vaarallisten aineiden kuljetukset: laatu ja määrät sekä kuljetusten valvonta - selvitys huolto-, kunnossapito- ja tarkastustoiminnan järjestelyistä. Rautatietunnelin suunnittelussa on otettava huomioon odotettavissa olevat rataverkon kehittämistoimenpiteet tavoitenopeuden, akselipainojen, sähköistyksen ja turvalaitteiden osalta Tunnelin pituus Ratatunnelin pituus on sen katettu pituus raiteen keskilinjalla mukaan lukien suuaukkorakenteiden osuus. Rautatietunnelin pituus on siihen kuuluvien ratatunneleiden alkamiskohdan pienimmän Km+m-luvun ja päättymiskohdan suurimman Km+m-luvun välinen etäisyys oheisen kaaviokuvan mukaan. Kuva 18.3:1 Rautatietunnelin pituuden määrittäminen Rautatietunnelin pituus on ratateknisten laitteiden, turvallisuusjärjestelyjen, teknisten järjestelmien ja aerodynamiikan suunnitteluperuste siten kuin kohdassa 18.1 luetelluissa määräyksissä ja ohjeissa on määrätty ja jäljempänä näiden ohjeiden asianomaisissa kohdissa tarkemmin esitetään. SRT YTEn /2/ mukaan kahta peräkkäistä tunnelia on turvallisuusjärjestelyjen suunnittelussa käsiteltävä yhtenä tunnelina, mikäli niiden välillä on alle 500 m pituinen osuus avorataa siten, että avo-osuudelta ei ole pääsyä turvalliselle alueelle (esim. kallioleikkaus kahden tunnelin välissä).

17 15 RATO 18.3 Tunneleiden suunnittelun perusteet Tunnelipoikkileikkaus Normaalipoikkileikkaus Tunnelin poikkileikkaus mitoitetaan junaliikenteen tilavarauksen mukaan siten, että mitoituksessa otetaan huomioon kaikkien rakenteiden ja laitteiden tilavaraukset. Yksiraiteisen sekaliikennetunnelin normaalipoikkileikkaus on esitetty liitteessä 1 ja yksiraiteisen tavaraliikennetunnelin normaalipoikkileikkaus on esitetty liitteessä 2. Liitteessä 3 on esitetty esimerkki ATUn kaarrelevityksen vaikutuksesta yksiraiteisen tunnelin mitoitukseen. Kaksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaukset on esitetty liitteissä 4 ja 5. Alusrakennevaihtoehdot on käsitelty RATOn osassa 3 Radan rakenne. Alusrakenteen osalta on otettava huomioon InfraRYL-julkaisun /3/ ohjeet sekä sitä tarkentavat ohjeet RMYTL:n osassa 6 Kalliorakennustyöt /4/. Yksiraiteisen tunnelin poikkileikkauksen korkeusmitoitus sidotaan raiteen korkeusviivaan. Korkeusmitoituksessa otetaan huomioon varautuminen 200 mm raiteen nostoon kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä. Leveysmitoitus sidotaan raiteen pystysuoraan keskilinjaan. Poikkileikkauksen ei tarvitse olla symmetrinen raiteen keskilinjan suhteen. Kaksiraiteisen tunnelin poikkileikkausmitoitus perustuu vastaavasti kummankin raiteen korkeusviivaan ja pystysuoraan keskilinjaan. Nämä mitoitusriippuvuudet tulee esittää suunnitelmaselostuksessa, vaikka rakentamisen mitoitus sidottaisiinkin muuhun valittuun mittalinjaan. Normaalipoikkileikkaus on henkilö- tai sekaliikennetunnelin minimipoikkileikkaus, jota tarvittaessa suurennetaan ratageometrian, tavoitenopeuden, näkemävaatimusten, aerodynamiikan tms. vaatimusten mukaan ottaen huomioon odotettavissa olevat rataverkon kehittämistoimenpiteet. Tavaraliikennetunnelin minimipoikkileikkaus on esitetty liitteessä 5. Normaalipoikkileikkaukseen voidaan RHKn luvalla tehdä tunnelikohtaisia muutoksia, jos junaliikenteen tai teknisen varustuksen tilavaraukset tai järjestelmämuutokset tekevät sen mahdolliseksi (liikkuvan kaluston tunnelikohtainen ulottuma, kiinteä ajojohto, kiintoraide, kuivatusjärjestelmä vain toisella puolella) Poikkileikkaus ja raidegeometria Suoran raiteen normaalipoikkileikkauksen mittoja suurennetaan kaarresäteen ja raidekallistuksen funktiona RATOn osan 2 Radan geometria mukaan siten kuin ATUn muutos edellyttää. Liitteissä 1 4 esitettyihin normaalipoikkileikkauksiin on sijoitettu kaikki ratatunnelissa kysymykseen tulevat laitteet. Kaikkia niitä ei välttämättä tarvita kaikissa ratatunneleissa. Raiteen kallistuksen vaatimana lisätilana saa käyttää niiden laitteiden tilavarauksia, joita suunniteltavassa ratatunnelissa ei tarvita.

18 16 RATO 18.3 Tunneleiden suunnittelun perusteet Poikkileikkaus ja mitoitusnopeus Paineenvaihtelujen vaikutus otetaan huomioon ratatunnelin poikkileikkausmitoissa seuraavasti: - Maksiminopeuteen 160 km/h saakka on normaalipoikkileikkaus riittävä. - Ratatunneleille, joiden mitoitusnopeus on > 160 km/h, tehdään poikkileikkauksen aerodynaaminen mitoitus. Normaalipoikkileikkausta suurennetaan tarvittaessa aerodynaamisen mitoituksen edellyttämään kokoon. - Normaalipoikkileikkausta pienemmissä vanhoissa tunneleissa on tilanne tarkasteltava tapauskohtaisesti erikseen aerodynaamisten analyysien perusteella Ratatekniset vaatimukset Ratageometria Ratatunneli pyritään mahdollisuuksien mukaan suunnittelemaan pituuskaltevaksi tai suuaukoille laskevaksi siten, että vetovoimansa menettänyt juna voi rullata ulos tunnelista. Sukeltavaa tunnelia tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Ratageometria suunnitellaan RATOn osan 2 "Radan geometria" mukaan. Suuria pituuskaltevuuksia ja minimikaarresäteitä sekä vaihteiden sijoittamista tunneliin tai tunnelisuuaukon välittömään läheisyyteen tulee mahdollisuuksien mukaan välttää Sähköistys Sähköistyslaitteet Radan sähköistyslaitteet ovat: - Ratajohto, joka on 1* 25 kv järjestelmän ajojohtimen ja paluujohtimen (tai 2x25 kv järjestelmän ajojohtimen ja vastajohtimen) sekä näiden kannatusrakenteiden ja varusteiden muodostama johto. Ajojohdin voidaan toteuttaa perinteisellä kääntöorsikiinnityksellä tai ns. kiintoajojohtona, jolloin sen vaatima tilavaraus on korkeussuunnassa pienempi. Kiintoajojohto suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. - Ratajohto voidaan varustaa imumuuntaja- tai säästömuuntajajärjestelmällä. Näiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdolliset öljyvuodot siten, että käytetään ympäristöystävällistä muuntajaöljyä. Öljyn leimahduspisteen tulee olla suurempi kuin 250 C. Säästömuuntajaan tehdään valuma-allas. Muuntajien tilavaraukset on esitetty liitteessä 5. - Maadoitukset. - Kiristyslaitteet (paino-, ns. hydraulinen- ja jousikiristys, ankkurointi, keskiankkurointi). - Ratajohtoerottimet.

19 17 RATO 18.3 Tunneleiden suunnittelun perusteet Sähköistyksen ratatunnelille asettamat vaatimukset ATUn yläosa on varattu sähköistyslaiteille. Tämän tilan lisäksi jännitteinen imumuuntaja tai säästömuuntaja vaatii oman tilansa, joka on esitetty liitteessä 6. Kiristysten, erottimien yms. kojeiden vaatima tila tulee selvittää tunnelikohtaisesti. Sähköistyslaitteiden ankkuroinnit ja kiinnitykset suunnitellaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon laitteista niihin kohdistuvat kuormat sekä kohdassa määritellyt paine- ja imukuormat. Tunnelipoikkileikkauksessa pyritään laitteet järjestämään siten, että paluu- ja maadoitusjohtimet sijoitetaan eri puolelle kuin teknisten ja turvallisuusjärjestelmien tilat ja laitteet. Tunnelisuuaukot varustetaan tarvittaessa kosketussuojilla. Kosketussuojat tehdään siltojen kosketussuojia koskevien ohjeiden mukaan sekä RATOn osaa 5 Sähköistetty rata ja osaa 8 Sillat. Kaikki laitteet ja rakenteet maadoitetaan mukaan luettuina betonirakenteiden raudoitteet sekä verkkoraudoitetut ruiskubetonikerrokset. Myös verkkoraudoitetut työnaikaiset ja korjausruiskubetonikerrokset tulee maadoittaa, mikäli niiden päälle ei tehdä riittävän paksua raudoittamatonta ruiskubetonikerrosta. Pelkästään teräskuiduilla raudoitettuja ruiskubetonikerroksia ei tarvitse maadoittaa. Suojamaadoittaminen tehdään yhdistämällä maadoitusteräkset sähköradan paluuvirtakiskoihin, sähköradan M-johtoon tai esim. kaapelihyllylle radansuuntaisesti asennettuun maadoitusjohtimeen 300 metrin maksimivälein tai jaksoittain siten, että pisin maadoitusetäisyys on 150 metriä. Suojamaadoituksena toimivan maadoitusteräksen poikkipinta-alan on oltava vähintään 113 mm² (ø 12 mm). Tunnelin betonirakenteiden radansuuntaiset maadoitusteräkset asennetaan sekä 0,40 metrin että 1,8 2,5 metrin korkeudelle KV-tasosta. Raudoitusverkko yhdistetään näihin maadoitusteräksiin hitsaamalla siten, että sähköisiä epäjatkuvuuskohtia ei jää. Maadoitusteräkset yhdistetään toisiinsa ja paluuvirtakiskoihin tai sähköradan M-johtoon vähintään 300 metrin välein. Jos tunnelin katto-osa on silta (esim. ylikulkusilta), katon maadoitus tehdään rautatiesiltojen suunnitteluohjeen mukaisesti. Rautatietunnelin suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan aina sähköistykseen, vaikka ko. rataosa ei olisikaan sähköistetty. Sähköistyksen saa jättää ottamatta huomioon vain Ratahallintokeskuksen erillisluvalla Sähköistykselle asetettavia vaatimuksia SRT YTE kohdan mukaan /2/ yli viisi (5) kilometriä pitkissä tunneleissa on virransyöttöjärjestelmä jaettava korkeintaan viiden (5) kilometrin pituisiin

20 18 RATO 18.3 Tunneleiden suunnittelun perusteet osiin, joilta jännite voidaan katkaista tarvittaessa tunneliosittain. Alle viiden (5) kilometrin pituisissa tunneleissa jännite tulee voida katkaista tarvittaessa koko tunnelista. Käyttöohjeet tulee sisällyttää tunnelikohtaisiin toimintaohjeisiin Turvalaitteet Opastimet Opastimien sijoittamista rautatietunneliin pyritään välttämään. Kun tunnelin pituus tai muut seikat edellyttävät opastimen sijoittamista tunneliin, käytetään erillisiä esiopastimia, koska yhdistetty pää-/esiopastin vaatii suuren tilan. Opastimen tilavaraus nykyisellä ja uudella (2010) opastinjärjestelmällä on esitetty kuvassa 18.3:2. Opastimien yleiset sijoitusvaatimukset on esitetty RATOn osassa 6 "Turvalaitteet". Kuva 18.3:2 Opastimen tilavaraus tunnelissa Tunnelissa ei käytetä opastimilla pylväsperustuksia, vaan opastimet kiinnitetään joko tunnelin seinään tai kattoon. Opastin sijoitetaan liitteiden 1 5 mukaan. Kunkin opastimen kohdalle sijoitetaan enintään 5 metrin etäisyydelle opastimesta opastinohjauskaappi, jonka tilavaraus on esitetty liitteissä 1 5 (turvalaite- ja opastinohjauskaapit).

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus 17.5.2016 Kehärata Kehäradalla on kaksi tunnelia; Lentoaseman tunneli, pituus 8230 m Kivistön tunneli, pituus 432 m Molemmat tunnelit täyttävät

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 18.12.2014 Voimaantulopäivä: 1.1.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia ja erityistapauksia määräys koskee: Komission

Lisätiedot

31.1.2011. 7.2.2011 alkaen toistaiseksi

31.1.2011. 7.2.2011 alkaen toistaiseksi Ohje 1 (7) 31.1.2011 Dnro 1538/043/2008 Liikenteen hallinta Vastaanottaja Liikenteenohjaus, käyttökeskus, tunnelipäivystäjä, alueisännöitsijä Säädösperusta Korvaa/muuttaa Pelastussuunnitelma Työohjeen

Lisätiedot

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat Määräys 1 (27) Antopäivä: 29.11.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (1664/2009) 25 2 momentti. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 11. huhtikuuta 2002 PE 301.518/Kompr.tark. 4-5 KOMPROMISSITARKISTUKSET 4-5 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland

Lisätiedot

Määräys 1 (6) Voimassa: Toistaiseksi

Määräys 1 (6) Voimassa: Toistaiseksi Määräys 1 (6) Antopäivä: 22.12.2011 Voimaantulopäivä: 01.01.2012 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa LIMO 3, LIMO 4 sekä LIMO 2 lukuunottamatta

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE 31.12.2013 Suunnitteluperusteisiin on koottu tärkeimmät tiedot raitiotien linjauksen yleissuunnittelua varten. Ohje perustuu Saksalaiseen BOStrab ohjeeseen ja sisältää

Lisätiedot

Veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto

Veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto Määräys 1 (6) Antopäivä: 22.1.2013 Voimaantulopäivä: 24.1.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Komission päätös 2011/291/EU Euroopan laajuisen tavanomaisen

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Rautatietunnelien turvallisuutta koskeva lainsäädäntö

Rautatietunnelien turvallisuutta koskeva lainsäädäntö Rautatietunnelien turvallisuutta koskeva lainsäädäntö Pelastusylitarkastaja Mira Leinonen 4.2.2016 Taustaa rautatietunneleita koskeville normeille Rautatietunnelien turvallisuutta koskeva keskeisin lainsäädäntö

Lisätiedot

Vaihtotyöllä tarkoitetaan luvanvaraista junaliikennettä tukevaa rautatiejärjestelmässä tehtävää kalustoyksiköiden siirtotyötä.

Vaihtotyöllä tarkoitetaan luvanvaraista junaliikennettä tukevaa rautatiejärjestelmässä tehtävää kalustoyksiköiden siirtotyötä. Sivu 1/5 Raahen Satama Oy Vaihto- ja ratatyön turvallisuusohje Ohje hyväksytty: 21.10.2015, Kaarlo Heikkinen, satamajohtaja Ohjeesta vastaa: Raahen Satama Oy 1. Soveltamisala ja määritelmät Ohjetta noudatetaan

Lisätiedot

Rataturvallisuudesta oppia katurakentamiseen. Jussi Takamaa

Rataturvallisuudesta oppia katurakentamiseen. Jussi Takamaa Rataturvallisuudesta oppia katurakentamiseen Jussi Takamaa Rautatieympäristö Junan nopeus max 220 km/h Jännite 25 000 volttia Juna liikkuu lähes äänettömästi Vaarallista? Rautatieympäristö Junaliikenne

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

Kertauskoekysymykset

Kertauskoekysymykset Voimassa: 01.01.2013 alkaen Kertauskoekysymykset Kertauskokeessa tästä kysymyssarjasta kysytään: - 5 kysymystä opastimista - 5 kysymystä merkeistä - 10 kysymystä liikennöintimääräyksistä Teoriakokeen hyväksytyn

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta -osajärjestelmä

Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta -osajärjestelmä Määräysluonnos 1 (11) Antopäivä: x.x.2013 Voimaantulopäivä: x.x.20xx Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa TRAFI/18213/03.04.02.02/2010

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt :n osan 1 YLEISET PERUSTEET Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen 1. osan. Voimassa

Lisätiedot

Rautateiden verkkoselostus 2018

Rautateiden verkkoselostus 2018 Verkkoselostus 1 (5) Haminan terminaali Rautateiden verkkoselostus 2018 Neste Oyj, Haminan terminaali Verkkoselostus 2 (5) Sisällys 1 Yleistä... 3 1.1 Oikeudellinen merkitys... 3 1.2 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen

Lisätiedot

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy 2.12.2016 1 (4) Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Voimassaoloaika ja päivittäminen... 2 1.3 Julkaiseminen... 2 1.4

Lisätiedot

Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä

Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä Määräys 1 (91) Antopäivä: 31.12.2012 Voimaantulopäivä: 24.1.2013 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2013 1094/2013 Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE

AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Hallitus 31.3.2011 LIITE 7 AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Hallitus hyväksynyt x.x.2011 1 / 5 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Ajoneuvojen

Lisätiedot

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 1 (5) Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 Julkaistu 9.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo Yleistietoa... 3 Esittely... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus... 3 Oikeudellinen merkitys... 3 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Turvallisuusohjeita sähköradalle

Turvallisuusohjeita sähköradalle 2008 Turvallisuusohjeita sähköradalle Sisällysluettelo 1. Suurjännite... 3 2. Sähköistysjärjestelmät... 4 3. Sähköradan käyttökeskusalueet... 6 4. Työskentely sähköistetyllä radalla... 7 4.1 Sähkörata...

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 26. helmikuuta 2014 (OR. en) 6976/14 ADD 1 TRANS 96. SAATE Lähettäjä:

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 26. helmikuuta 2014 (OR. en) 6976/14 ADD 1 TRANS 96. SAATE Lähettäjä: EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. helmikuuta 2014 (OR. en) 6976/14 ADD 1 TRANS 96 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 21. helmikuuta 2014 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET

Lisätiedot

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata lyhyesti Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runkoyhteyden Vantaankoskelta lentoaseman kautta Kehärata lyhyesti

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

Korvaa voimaan tulleen HaminaKotka Satama Oy:n Rataverkon vaihtotyön ja ratatyön turvallisuusohjeen.

Korvaa voimaan tulleen HaminaKotka Satama Oy:n Rataverkon vaihtotyön ja ratatyön turvallisuusohjeen. 1/7 VERKKOSELOSTUS Korvaa 1.9.2016 voimaan tulleen HaminaKotka Satama Oy:n Rataverkon vaihtotyön ja ratatyön turvallisuusohjeen. Sisältö 1 VOIMASSAOLO JA MUUTOKSISTA TIEDOTTAMINEN... 2 MUUTOKSISTA TIEDOTTAMINEN...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Rautateiden infrastruktuuriosajärjestelmä

Rautateiden infrastruktuuriosajärjestelmä 1 (7) Antopäivä: 18.12.2014 Voimaantulopäivä: 1.1.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia ja erityistapauksia määräys koskee: Komission

Lisätiedot

Ohjaus- hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä

Ohjaus- hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä Perustelumuistio 1(7) 21.06.2016 Ohjaus- hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä Määräyksen tausta ja säädösperusta Komissio päivitti aiemmin päätöksenä annettua ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää

Lisätiedot

Ratasuunnitelman toimintaohje, sisältö ja esitystapa

Ratasuunnitelman toimintaohje, sisältö ja esitystapa Ratasuunnitelman toimintaohje, sisältö ja esitystapa 19.4.2016 Heidi 19.4.2016 2 Mäenpää Ratasuunnitelman sisältö ja esitystapa sekä ratasuunnitelman laatimisen toimintaohje ovat tekeillä Ratasuunnitelma

Lisätiedot

NOPEUSMUUTOS Tyyppi Raiteen suurimman nopeuden alentaminen Raiteen suurimman nopeuden nostaminen Pysyvä Pysyvä nopeuden muutos tai suurimman nopeuden nosto Tapahtuu Liikenneviraston päätöksellä Liikenneviraston

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 9.1.2015 Kansallinen liite (LVM), 9.1.2015 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN

Lisätiedot

Sisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) 17.3.2016 LIVI/1686/07.01.00/2016 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4

Sisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) 17.3.2016 LIVI/1686/07.01.00/2016 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) Sisältö 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 3 VIESTIN ANTAMINEN... 4 3.2 Viestinnässä käytettävät nimet ja tunnukset... 5 3.3 Lähtölupien antaminen/vastaanottaminen tekstiviesteinä...

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Oulun Satama Oy Korvaa voimaan tulleen Oulun Satama Oy:n rataverkon liikennöinnin ja ratatyön turvallisuusohjeen.

Oulun Satama Oy Korvaa voimaan tulleen Oulun Satama Oy:n rataverkon liikennöinnin ja ratatyön turvallisuusohjeen. 1 VERKKOSELOSTUS (Linkki ruotsin- tai englanninkieliseen versioon) Korvaa 1.6.2016 voimaan tulleen :n rataverkon liikennöinnin ja ratatyön turvallisuusohjeen. Sisältö 1 VOIMASSAOLO JA MUUTOKSISTA TIEDOTTAMINEN...

Lisätiedot

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset PYL 1(8) Tekninen yksikkö 5.6.1998 90/731/98 Korvaa määräykset 3.10.1997 RHK 265/731/97, 20.1.1998 RHK 91/731/98 ja 20.1.1998 RHK 90/731/98 Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET

POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET Oulu 31.10.2007 Muutettu 30.11.2011 Insinööritoimisto Ponvia Oy Taka-Lyötyn katu 4, 90140 OULU Puh. 0207419900, fax 0207419909 Liikennevirasto 2 Poijujen

Lisätiedot

ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET

ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET VO80281/ S / H - 1 - ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET Tuotekuvaus Yleistä huomioitavaa Tekniset tiedot Valaisin on tarkoitettu jatkuvatoimiseksi turvavalaisimeksi,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Luonnos 28.8.2014 Minna Välimäki ja Erja Väyrynen Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien luokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen Poistumisreittien merkitseminen ja valaiseminen Käsitteitä Turvavalaistus Poistumisvalaistus Varavalaistus Poistumisreittivalaistus Avoimen alueen valaistus Riskialttiin työalueen valaistus Opasvalaisimet

Lisätiedot

JKV-järjestelmän baliisivikatilanteet

JKV-järjestelmän baliisivikatilanteet Näytöt pimennetään Käyttöjarrutus ja baliisivian nopeusrajoitus * Baliisivikaluokka Nopeusrajoituksiin liittyvä tieto poistetaan vähintään 10 s Opastimiin liittyvä tieto poistetaan seuraavallepääopastimelle

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI LIITE 3 Laatusuunnitelmamalli 1(5) Yleisten alueiden aurausurakka 2014 2016 LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Dnro 4821/065/ YLEISTÄ MÄÄRITELMÄT TOIMINTA SÄHKÖRADALLA... 4

Dnro 4821/065/ YLEISTÄ MÄÄRITELMÄT TOIMINTA SÄHKÖRADALLA... 4 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisältö 1 YLEISTÄ... 3 2 MÄÄRITELMÄT... 4 3 TOIMINTA SÄHKÖRADALLA... 4 4 KIIREELLINEN ERITYISTYÖ RAUTATIEALUEELLA... 6 4.1 Paikantaminen... 6 4.2 Rautatieliikenteen keskeyttäminen...

Lisätiedot

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m 1 HALLIN ROMAHDUS OLI IHAN TIPALLA - lunta katolla yli puoli metriä, mutta paino olennaisesti alle 180 kg neliölle KEHÄT HIEMAN TOISESTA NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uuden Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikennesopimuksen voimaantulosta

Lisätiedot

turvallisuus Onnettomuustutkinnan näkökulmasta Matti Katajala Safety Advisor Oy

turvallisuus Onnettomuustutkinnan näkökulmasta Matti Katajala Safety Advisor Oy Liikenteenohjausjärjestelmän turvallisuus Onnettomuustutkinnan näkökulmasta Matti Katajala www.safetyadvisor.fi fi matti.katajala@safetyadvisor.fi +358 44 5301230 Liikenteenohjaus ja onnettomuustutkinta

Lisätiedot

Betonirakenteiden määräykset. Betonityönjohtajien päivityskurssi Rakennustuoteteollisuus RTT ry Timo Tikanoja

Betonirakenteiden määräykset. Betonityönjohtajien päivityskurssi Rakennustuoteteollisuus RTT ry Timo Tikanoja Betonirakenteiden määräykset Betonityönjohtajien päivityskurssi 29.10.2015 Rakentamismääräysten uusi rakenne Kantavien rakenteiden suunnittelua ohjaavan lainsäädännön rakenne: Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 12.12.2014 L 356/179 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1301/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, unionin rautatiejärjestelmän energiaosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (ETA:n

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 31. toukokuuta 2001 2000/0315(COD) PE1 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. toukokuuta 2001 Euroopan

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Tampereen Kansi ja areena - hanke

Tampereen Kansi ja areena - hanke Tampereen Kansi ja areena - hanke Junaliikenteeseen vaikuttavat ratatyöt Päällysrakenne Vaihteet V005, V006, V008 ja V011 siirrot ja vaihdot. Vaihteiden V191, V012, V015 ja V013 purkaminen. Raiteiden R053,R075,R096

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus LUONNOS 29.8.2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kaivoslain (621/2011) 134

Lisätiedot

Määräys 1 (48) Voimassa: Toistaiseksi

Määräys 1 (48) Voimassa: Toistaiseksi Määräys 1 (48) Antopäivä: 13.12.2011 Säädösperusta: Voimaantulopäivä: 1.1.2012 Voimassa: Toistaiseksi Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Komission päätöksellä 2011/229/EU annettu Euroopan laajuisen tavanomaisen

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA

VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA LIVI/1786/04.02.01/2016 VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA 2(8) Liikenneviraston ja Kaupungin ja

Lisätiedot

InfraRYL. Infra-alan laadunohjaushanke InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Infra-nimikkeistö

InfraRYL. Infra-alan laadunohjaushanke InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Infra-nimikkeistö InfraRYL Infra-alan laadunohjaushanke InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Infra-nimikkeistö 6-5-2004 RYL-tutkimusasema/Lea Vettenranta 1 Infra-alan muutostarpeita -XONLVKDOOLQWRPXXWWXX

Lisätiedot

Radan merkkien ja merkintöjen selitykset. Liikenneviraston ohjeita 19/2016

Radan merkkien ja merkintöjen selitykset. Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Liikennevirasto Helsinki 2016 Kannen kuva: Kalle Renfeldt Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... 3 3 VARAVEDEN MÄÄRÄ JA VARAVESITARPEEN ARVIOINTI... 4 4 VESISYVYYDEN VERTAILUTASO... 5 5 VÄYLÄN

Lisätiedot

DIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

DIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 10.7.2014 L 201/9 DIREKTIIVIT KOMISSION DIREKTIIVI 2014/88/EU, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY muuttamisesta yhteisten turvallisuusindikaattorien

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

(CCS YTE) täytäntöönpanomääräyksen perustelut

(CCS YTE) täytäntöönpanomääräyksen perustelut Muistio 1(17) xx.xx.2013 Rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmän (CCS YTE) täytäntöönpanomääräyksen perustelut Sisällysluettelo Rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän

Lisätiedot

Ohje 2(5) 1 YLEISTÄ LIIKENTEENOHJAUKSEN TOIMINTA... 4

Ohje 2(5) 1 YLEISTÄ LIIKENTEENOHJAUKSEN TOIMINTA... 4 Ohje 2(5) 1 YLEISTÄ... 3 2 LIIKENTEENOHJAUKSEN TOIMINTA... 4 Liite: Liikenteenohjauksen muistilista avustustilannetta varten Ohje 3(5) 1 YLEISTÄ Avustamisella tarkoitetaan apua tarvitsevan yksikön siirtämistä

Lisätiedot

LAATU- JA KALUSTOVAATIMUKSET

LAATU- JA KALUSTOVAATIMUKSET LIITE 4 KASELY/268/2016 23.2.2016 LAATU- JA KALUSTOVAATIMUKSET SISÄLTÖ 1. Laatukuvaus 2. Liikenteen laatuvaatimukset ja niihin sitoutuminen 2.1 Palvelun laatu 2.2 Liikennöinnin laatu 2.3 Tekninen laatu

Lisätiedot

17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7

17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7 1 RAMO 17 Sisältö SISÄLTÖ 17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7 17.3 MERKIN SIJOITTAMINEN JA ASENTAMINEN... 9 17.3.1 Näkemävaatimukset... 9 17.3.2 Merkin sijoittaminen

Lisätiedot

RATAVERKON KÄYTTÖSOPIMUS AIKATAULUKAUDELLE 20xx

RATAVERKON KÄYTTÖSOPIMUS AIKATAULUKAUDELLE 20xx Käyttösopimus 1(6) RATAVERKON KÄYTTÖSOPIMUS AIKATAULUKAUDELLE 20xx Osapuolet Rataverkon haltija Rautatieliikenteen harjoittaja Yrityksen nimi PL 33 Postiosoite 00521 HELSINKI Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Ohje 2 (5) Sisältö

Ohje 2 (5) Sisältö Ohje 2 (5) Sisältö Määritelmät ja lyhenteet... 3 1 Yleistä... 3 2 Ilmoitettavat asiat... 3 3 Ennakkoilmoituksen sisältö... 4 4 Tärkeiksi luokitellut ilmoitukset... 4 5 Ennakkoilmoitusten voimassaoloaika...

Lisätiedot

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Palvelukohteiden opastus Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Opastusjärjestelmän periaate 1. Taso: Tiekartta ja matkalla ajoneuvoliikenteen viitoitus 2. Taso: Opastustoimistot ja opastuskartat

Lisätiedot

Pelastusalan neuvottelupäivät 2015

Pelastusalan neuvottelupäivät 2015 Pelastusalan neuvottelupäivät 2015 Korkean rakentamisen paloturvallisuusriskejä Pekka Ronkainen Korkean rakentamisen paloturvallisuusriskejä Korkea rakentamisen paloturvallisuusriskejä Haasteita tänä päivänä:

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 82 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyksien tunnustamisesta sisävesiliikenteen alalla sekä

Lisätiedot