18 RAUTATIETUNNELIT RAUTATIETUNNELEITA KOSKEVAT OHJEET... 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "18 RAUTATIETUNNELIT... 5 18.1 RAUTATIETUNNELEITA KOSKEVAT OHJEET... 5"

Transkriptio

1

2

3 1 RATO 18 Sisältö SISÄLTÖ 18 RAUTATIETUNNELIT RAUTATIETUNNELEITA KOSKEVAT OHJEET MÄÄRITELMÄT Tunnelit Tunnelin rakenneosat Kantavat rakenteet Sisustusrakenteet Laiteasennukset Tunnelipoikkileikkaus Tekniset järjestelmät Turvallisuus Ratatekniikka TUNNELEIDEN SUUNNITTELUN PERUSTEET Toiminnallinen analyysi Tunnelin pituus Tunnelipoikkileikkaus Normaalipoikkileikkaus Poikkileikkaus ja raidegeometria Poikkileikkaus ja mitoitusnopeus Ratatekniset vaatimukset Ratageometria Sähköistys Sähköistykselle asetettavia vaatimuksia Turvalaitteet Raide Aerodynaaminen suunnittelu Lähtökohdat Mitoitusparametrit Matkustusmukavuuden mitoituskriteerit Poikkileikkauksen ja paineentasauskuilujen mitoitus Rakenteiden ja laitteiden painekuormamitoitus Ilman virtausnopeus Tunneliasemat Rakenteiden aerodynaaminen muotoilu ja vaimennusrakenteet TURVALLISUUSSUUNNITTELU JA RISKITARKASTELUT Turvallisuussuunnittelun lähtökohdat Liikenteen toiminnallinen analyysi Liikenteen riskianalyysi Turvallisuustilat sekä rakenteet ja laitteet Toimintaohjeet Pelastussuunnitelma ja poistumisaikalaskelma SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Suunnitelman sisältö... 33

4 2 RATO 18 Sisältö Yleispiirustukset Mitta-, työ- ja detaljipiirustukset sekä opasteet Pohjarakennussuunnitelma Kalliorakennussuunnitelma Rakennesuunnitelmat Teknisten järjestelmien suunnitelmat Työvaihesuunnitelmat Suunnitelmaselostus RAKENNUSTEKNINEN SUUNNITTELU Tutkimukset Maaperätutkimukset Kallioperätutkimukset Orsi- ja pohjavesitutkimukset Ympäristöselvitykset Rakenteiden suunnitteluperusteet Suunnitteluohjeet ja määräykset Käyttöikä Lujuustekninen mitoitus Vedeneristys Lämpötekninen mitoitus Palotekninen mitoitus Kunnossapito- ja olosuhdekuormitukset Kalliotunneli Tutkimukset Kalliomekaaniset analyysit Kalliorakennustöiden suunnittelu Rakenteet Kuivatusjärjestelmä ja alusrakenne Kävelykulkutiet Betoni- ja terästunneli Erikoismenetelmillä rakennettavat tunnelit Maatunnelit Upotettavat ja kelluvat tunnelit TEKNISET JÄRJESTELMÄT Järjestelmien laajuus Sähköjärjestelmät Sähköenergian siirto ja jakelu Pää- ja ryhmäkeskukset Varavoimasähkö Johtotiet LVI-järjestelmät Ilmanvaihto Viemäröinti LVI-valvontajärjestelmä Valaistus Normaalivalaistus Varavalaistus... 58

5 3 RATO 18 Sisältö Turvallisuus- ja valvontajärjestelmät Paloilmoitinjärjestelmä Palonsammutusjärjestelmä Savunpoistojärjestelmä Antennijärjestelmä Hätäpuhelinjärjestelmä Videovalvontajärjestelmä Rikosilmoitusjärjestelmä Turva- ja opasvalaistusjärjestelmä Äänentoistojärjestelmä Poistumisreittimerkinnät Valvomo YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT TUNNELEIDEN SUUNNITTELUSSA Tärinä ja runkoäänimelu Meluntorjunta Ilmanpaine Pohjavesi ja painumat Päästöt pohjaveteen ja maaperään Päästöt ilmaan TUNNELEIDEN KUNNOSSAPITO SRT YTEn noudattaminen kunnossapidossa Peruskunnossapito Peruskorjaus Perusparannus Tarkastukset Tarkastustoiminnan yleiset periaatteet Kävelytarkastus Vuositarkastus Päätarkastus Erikoistarkastus Rakenteiden tarkastustoimenpiteet Laitteiden ja varusteiden tarkastustoimenpiteet HUOLTOKIRJA DOKUMENTOINTI Tunnelirekisteri Dokumentoinnin yleiset vaatimukset VIITTEET... 77

6 4 RATO 18 Liiteluettelo LIITELUETTELO Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Yksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus suoralle raiteelle Yksiraiteisen tavaraliikennetunnelin normaalipoikkileikkaus suoralle raiteelle Yksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus kallistetulle raiteelle Kaksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus suoralle raiteelle Kaksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus kallistetulle raiteelle Imumuuntajan tilavaraus tunnelissa

7 18 RAUTATIETUNNELIT RATO 18.1 Rautatietunneleita koskevat ohjeet Ratatekniset ohjeet (RATO) on Ratahallintokeskuksen antama ohje. Sitä sovelletaan Ratahallintokeskuksen hallinnassa olevaan valtion rataverkkoon kohdistuvaan Ratahallintokeskuksen toimeksiannosta tehtävään työhön. Ratahallintokeskuksen sopimuskumppanin on osapuolten väliseen sopimukseen perustuvia palveluita tarjotessaan noudatettava RATOa sopimusvelvoitteidensa mukaisesti. Ratahallintokeskus vastaa siitä, että sen antamat ohjeet eivät ole lain, lain nojalla annetun kansallisen määräyksen tai Suomessa täytäntöön pannun yhteentoimivuuden teknisen eritelmän vastaisia. Ratahallintokeskuksen ohjeista on mahdollista poiketa Ratahallintokeskuksen luvalla siltä osin kuin poikkeaminen ei ole lain, määräyksen tai yhteentoimivuuden teknisen eritelmän vastaista. RATOn osa 18 Rautatietunnelit koskee rautatietunneleiden suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Tätä RATOn osaa on noudatettava uusien rautatietunneleiden suunnittelussa ja rakentamisessa sekä rautatietunneleiden kunnossapidossa valtion rataverkolla RAUTATIETUNNELEITA KOSKEVAT OHJEET Rautatietunneleiden turvallisuuteen, suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvä ohjeistus voidaan jakaa useampaan päätasoon. Rautatielaissa, Euroopan neuvoston direktiiveissä, niitä tarkentavissa Yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä (YTE) ja tarkentavissa Rautatieviraston määräyksissä määritellään turvallisuuteen liittyvät vaatimukset, joita rautatietunneleihin liittyvissä hankkeissa tulee noudattaa. Ratateknisissä ohjeissa (RATO), Radan suunnitteluohjeessa /1/ ja yleisissä työselityksissä kuvataan niitä teknisiä reunaehtoja, joiden mukaan suunnittelu- ja rakentamistyöt tulee tehdä. Seuraavassa on tarkemmin esitelty näitä määräyksiä ja ohjeita. Rautatielaki Rautatielain tarkoituksena on edistää rautatieliikennettä, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta ja rataverkon käyttöä sekä kehittää rautateiden turvallisuutta. Rautatiejärjestelmässä on noudatettava niitä turvallisuutta, luotettavuutta ja käyttökuntoa, terveyttä, ympäristönsuojelua ja teknistä yhteensopivuutta koskevia olennaisia vaatimuksia, joista säädetään Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetuissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2001/16/EY (tavanomainen rautatiejärjestelmä) ja 96/48/EY (suurten nopeuksien rautatiejärjestelmä). EU-direktiivit Direktiivien 96/48/EY (suurten nopeuksien radat, HS) ja 2001/16/EY (tavanomaiset radat, CR), sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 2004/50/EY, mukaisten junien vapaan liikkuvuuden tulee toteutua Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä yhdenmukaistetuissa turvallisuusolosuhteissa. Direktiivien 5

8 6 RATO 18.1 Rautatietunneleita koskevat ohjeet noudattaminen edellyttää niiden vaatimuksia täsmentävien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien määräysten toteutumista. Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät Yhteentoimivuudella tarkoitetaan Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän soveltuvuutta junien varmaan ja keskeytymättömään liikennöintiin sellaisella suoritustasolla, joka näiltä radoilta vaaditaan em. direktiiveissä. Direktiivien edellyttämät vaatimukset, joilla mahdollistetaan olennaisten vaatimusten noudattaminen ja varmistetaan Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus, on esitetty Yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä (YTE). YTEjä sovelletaan uusiin, uudistettuihin ja parannettuihin osajärjestelmiin. Tunneliturvallisuuteen liittyvät vaatimukset on esitetty SRT YTEssä (Safety in Railway Tunnels) /2/. Siinä määritellään yhtenäinen sarja toimenpiteitä, joiden avulla tunneleiden optimaalinen turvallisuus voidaan järjestää mahdollisimman kannattavasti. Se koskee seuraavia osajärjestelmiä: infrastruktuuri ( INS ), energia ( ENE ), ohjaus, hallinta ja merkinanto ( CCS ), käyttötoiminta ( OPE ) ja liikkuva kalusto ( RST ). Rautatieviraston määräykset Rautatievirasto antaa määräykset yhteentoimivuuden teknisten eritelmien täytäntöönpanosta Suomessa. Näillä kansallisilla määräyksillä tarkennetaan asiaa koskevan YTEn vaatimuksia. Rautatieviraston tunneleita koskeva määräys tarkentaa SRT YTEn vaatimusten soveltamista Suomen rataverkolle. Ratatekniset ohjeet, RATO Ratateknisissä ohjeissa määritetyt Ratahallintokeskuksen ohjeet kuvaavat niitä teknisiä reunaehtoja, joiden mukaan rautateiden rakenteet erityyppisillä radoilla on suunniteltava, toteutettava ja kunnossapidettävä. Muut RATOn osat tarkentavat RATOn osan 18 ohjeita niiltä osin, kun kyseessä on muiden RATOn osien tekniseen sisältöön liittyvä asia. Radan suunnitteluohje /1/ Ohjeessa määritellään ja kuvataan radan suunnittelun vaiheet, liittyminen muuhun suunnitteluun, vuorovaikutus sekä eri suunnitteluvaiheiden ja suunnittelun osa-alueiden ohjeellinen sisältö. Ohjeessa käsitellään tunneleita melko yleispiirteisesti. RATOn osassa 18 "Rautatietunnelit" esitetään tarkennettuja ja täydentäviä ohjeita tunneleiden suunnittelun osalta. InfraRYL ja RMYTL osa 6 InfraRYL 2006 (Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 1 Väylät ja alueet) /3/ ja RMYTL (Rautateiden maanrakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset) /4/ ovat julkaisuja, joissa esitetään työtapoihin ja -vaiheisiin liittyviä laatuvaatimuksia, jotka täydentävät RATO 18 ohjeita. Noudatettava julkaisu on pääsääntöisesti InfraRYL, mutta RMYTL-sarja sisältää sitä täydentäviä ja tarkentavia ohjeita.

9 7 RATO 18.2 Määritelmät 18.2 MÄÄRITELMÄT Tunnelit Rautatietunneli on yhden tai useamman ratatunnelin, ratatunneleihin liittyvien muiden tunneleiden tai kuilujen, tunneleiden suuaukkorakenteiden, kuilujen yläpäiden rakenteiden, teknisten ja turvallisuustilojen sekä tiloihin ja tunneleihin asennettujen laitteiden ja teknisten järjestelmien muodostama kokonaisuus. Rautatietunneliin kuuluvat myös ratatunneleiden avoleikkaukset siinä laajuudessa kuin kuivatus-, tie-, kunnossapito-, huolto- ja turvallisuusjärjestelyt edellyttävät. Ratatunneli on yhdellä tai useammalla raiteella varustettu junaliikenteen käytössä oleva tunneli, jota raiteiden lukumäärän perusteella kutsutaan yksiraiteiseksi, kaksiraiteiseksi jne. Sekaliikennetunneli on sekä henkilö- että tavaraliikenteen käytössä oleva ratatunneli. Henkilöliikennetunneli on pelkästään henkilöliikenteen käytössä oleva ratatunneli. Tavaraliikennetunneli on pelkästään tavaraliikenteen käytössä oleva ratatunneli. Kaksoistunneli muodostuu kahdesta rinnakkaisesta ratatunnelista, joilla voi olla yhteisiä ratatunneleihin liittyviä tunneleita. Ratatunneliin liittyviä tunneleita ovat ratatunneleiden väliset yhdyskäytävät, työja huoltotunnelit sekä ilmanvaihto-, uloskäytävä- ja pelastustietunnelit. Yhdyskäytävä (vrt. SRT YTE Poikkitie /2/) on kahden rinnakkaisen tunnelin välinen yhdystunneli, jota voidaan käyttää pelastus-, huolto- ja asennustehtävissä tai paineenvaihteluiden tasaukseen tarvittaessa. Kuilut ovat tunneleihin liittyviä ilmanvaihto- ja savunpoistoreittejä sekä huolto-, poistumis- ja pelastusteitä. Kalliotunneli on tunneli, jonka pääasiallinen kantava rakenne on tiivistetty ja lujitettu kallio. Betonitunneli on tunneli, jonka pääasiallinen kantava rakenne on teräsbetoni. Terästunneli on tunneli, jonka pääasiallinen kantava rakenne on teräs. Pituuskalteva tunneli laskee ylemmältä suuaukolta alemmalle koko tunnelin pituudella. Sukeltavan tunnelin molemmat suuaukot ovat tunnelin alinta osaa ylempänä.

10 8 RATO 18.2 Määritelmät Suuaukoille laskevan tunnelin molemmat suuaukot ovat muita tunneliosia alempana Tunnelin rakenneosat Kantavat rakenteet Kantavia rakenteita ovat ne tunnelin kantavan pääjärjestelmän rakenteet, jotka vaikuttavat tunnelin kantokykyyn ja pysyvyyteen tai jotka ovat liikennekuormien kuormittamia. Kantaviin rakenneosiin luetaan myös kallio ja maa siinä laajuudessa kuin ne vaikuttavat tunnelin kantokykyyn ja pysyvyyteen. Suuaukkorakenteita ovat ne kantavat rakenteet, joiden välityksellä tunneli liittyy ulkoilmaan. Lujitusrakenteita ovat ne kantaviin rakenteisiin välittömästi liittyvät rakenneosat, jotka toimivat osana kantavaa rakennetta Sisustusrakenteet Sisustusrakenteisiin kuuluvia rakenneosia ovat ne rakenneosat, jotka eivät kuulu tunnelin kantavaan pääjärjestelmään, mutta joiden kantokyky ja pysyvyys on osoitettava. Sisustusrakenteisiin kuuluvia rakenneosia ovat esimerkiksi verhousrakenteet kuten sisäkatto- ja -seinärakenteet sekä kaiteet ja päällysrakenne. Verhousrakenteita ovat kantavista rakenteista erilliset vedeneristys-, lämmöneristys-, palosuoja- ja pinnoiterakenteet tai niiden osat Laiteasennukset Tunnelin laiteasennuksiin kuuluvat - radan sähköistys- ja turvalaitteet - turvalaitteisiin kytketyt ovet ohjauslaitteineen - turvallisuus-, valvonta-, tele- ja radiolaitteet - ilmanvaihto- ja valaistuslaitteet - viemäröintilaitteet - kaapelireitit Tunnelipoikkileikkaus Tunnelipoikkileikkauksella tarkoitetaan valmiiksi rakennetun tunnelin rakenteiden rajaamaa vapaata tilaa, joka ilmoitetaan neliömetreinä yhden desimaalin tarkkuudella. Kantavat rakenteet, lujitus- ja verhousrakenteet sekä alus- ja päällysrakenne ovat tunnelipoikkileikkauksen ulkopuolella olevia rakenneosia. Ratatunnelin poikkileikkaukseen sisältyvät seuraavat tilat: - aukean tilan ulottuma (ATU) - huollon ja kunnossapidon tilat - turvallisuusjärjestelyjen tilat - laiteasennusten tilat.

11 9 RATO 18.2 Määritelmät Tekniset järjestelmät Sähköjärjestelmiin kuuluvat - ratasähköistysjärjestelmät, ks. kohta rakennussähköjärjestelmät. Rakennussähköjärjestelmät muodostuvat sähkö- ja tietoliikennejärjestelmistä. Rakennussähköjärjestelmät palvelevat rautatietunnelin sähkökäyttöisiä toimintoja kuten koneellista ilmanvaihtoa, lämmitystä, savunpoistoa, viemäröintiä, pumppausta, sähkönjakelua, valaistusta, tietoliikennettä sekä turvallisuus- ja valvontatoimintoja. Ilmanvaihtojärjestelmiin kuuluvat ne joko luonnollisen tai koneellisen ilmanvaihdon järjestelmät ja laitteet, jotka palvelevat tunnelitilojen ilmanvaihtoa tai savunpoistoa. Valaistusjärjestelmiä ovat ne järjestelmät, jotka palvelevat sekä tunnelitilojen normaalia että vara- ja turvavalaistusta. Viemäröintijärjestelmiin kuuluvat ne tunnelijärjestelmää palvelevat putkistot, kaivot, altaat ja laitteet, joilla huolehditaan kuivatus- ja palonsammutus- ym. vesien sekä onnettomuustilanteiden nestevuotojen keräämisestä, poisjohtamisesta ja käsittelystä. Valvontajärjestelmiin kuuluvat ne laitteet, joilla valvotaan ja ohjataan rautatietunnelin käyttöä ja laitteiden toimintaa Turvallisuus Turvallisuusjärjestelmiä ovat ne järjestelmät, joilla huolehditaan turvallisesta liikennöinnistä ja liikkumisesta tunnelitiloissa, edesautetaan toimintaa onnettomuustilanteissa ja pyritään estämään tunnelijärjestelmään kohdistuva vahingonteko. Turvallinen alue (ks. SRT YTE kappale /2/) on rautatietunnelin sisätai ulkopuolella oleva paikka, jonka kautta ratatunnelista voidaan poikkeus- tai onnettomuustilanteessa poistua riittävän nopeasti ja turvallisesti ulkoilmaan. Turvallinen alue on varustettu siten, että pelastautuminen ja pelastustoiminta ovat varmistettuja kaikissa tilanteissa henkeä ja terveyttä vaarantamatta ja että sieltä on toimivat viestiyhteydet tunnelin valvomoon. Pelastustie (vrt. SRT YTE Pelastuspalvelujen pääsyreitti) on palo- ja pelastusmiehistön ja -kaluston käyttämä sisääntuloreitti palo- tai muussa hätätilanteessa. Pelastussuunnitelma (vrt. SRT YTE hätäsuunnitelma) on rautatietunnelin hallinnoijan ja operaattorin sekä hätäkeskuslaitoksen, pelastuslaitosten ja poliisin kesken ennakkoon laadittu ja harjoiteltu suunnitelma, jonka mukaan organisaatiot toimivat poikkeus- tai onnettomuustilanteissa. Suunnitelma sisältää toimintakuvaukset kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa.

12 10 RATO 18.2 Määritelmät Poistumiskäytävä (vrt. YTE SRT Poistumistie) on ratatunnelin toisella tai molemmilla puolilla oleva kävelykulkutie. Poistumisreitti on turvalliselle alueelle johtava kulkureitti, joka voi muodostua poistumiskäytävistä, yhdyskäytävistä ja/tai osastoiduista uloskäytävistä Ratatekniikka Akselinlaskenta-anturit ovat radan varattuna olon ilmaisemiseen liittyviä antureita. Anturi mittaa ylittävien akseleiden lukumäärän muuttuvan magneettikentän avulla. Alusrakenteeseen kuuluvat raiteen tukikerroksen alapuolelle tehtävät rakennekerrokset ja kuivatuslaitteet sekä lämmön- ja tärinäneristeet. Aukean tilan ulottuma (ATU) on se pitkin raidetta ulottuva tila, jonka sisällä ei saa olla kiinteitä rakenteita eikä laitteita. Mikäli työssä joudutaan menemään ATUn sisäpuolelle, on noudatettava ns. varausmenettelyä. Baliisi on junan kulunvalvontajärjestelmään liittyvä lähetin-vastaanotin, joka välittää muistiin tallennetun sanoman veturissa olevalle kulunvalvontalaitteistolle. Baliisit sijaitsevat raiteiden välissä ja ne on kiinnitetty ratapölkkyihin. Ennakkoilmoitus (ETJ) on ilmoitus, jolla ilmoitetaan junaliikenteeseen vaikuttavista poikkeuksellisista seikoista. Ennakkoilmoitus on tehtävä vähintään kaksi (2) viikkoa ennen työn aloittamista. Imumuuntaja on muuntaja, jonka tarkoitus on pakottaa paluuvirta palaamaan paluujohtimessa. Jännitekatko tarkoittaa sähkölaitteiston tietyn osan tekemistä jännitteettömäksi. Ratajohdon jännitekatkopyyntö on tehtävä vähintään kaksi (2) viikkoa ennen työn aloittamista. Jännitteisellä rakenteella tarkoitetaan kaikkia ratajohtoon kuuluvia johtimia ja niihin liittyviä rakenteita (kääntöorret ja eristimet), ellei kyseistä ratajohtoa ole erotettu jännitteestä ja työmaadoitettu. Kiintoajojohto on kupari- tai alumiiniprofiilikisko, joka vastaa ajolangan, kannattimen ja ripustimien muodostamaa kokonaisuutta. Kiintoraide on päällysrakenneratkaisu, jossa tukikerros on korvattu betonirakenteella. Ratapölkyt kiinnitetään betonirakenteeseen, joka on perustettu joko kallionvaraisesti tai murskekerroksen varaan tunnelin pohjalle tai suoraan betonitunnelin pohjalaattaan.

13 11 RATO 18.2 Määritelmät Kiristyslaite on ajojohtimen päässä oleva painopakka tai ns. hydraulinen tai jousikiristin, jolla kompensoidaan lämpötilanvaihteluista syntyvien lämpöliikkeiden aiheuttamat muutokset ajojohtimen kiristysvoimaan. Liikenteenohjauksella tarkoitetaan rautateiden käyttämien kulkuteiden turvaamista. Liikenteenohjaus käsittää kulkuteiden turvaamisen lisäksi junaturvallisuusilmoitusten sekä junaliikenteessä tarvittavien lupien antamista. Liikenteenohjaukseen sisältyy myös raidevarausten toteuttaminen sekä aloituslupien antaminen rautateillä tehtävään työhön. Opastimilla annetaan kuljettajalle opasteita lamppujen ja värilasien muodostamalla opastinkuviolla. Päällysrakenteeseen kuuluvat tukikerros ja raide. Raidevarauksella tarkoitetaan tietyn rataosan varaamista työn tekemiseen. Rautatiealueella tarkoitetaan tässä ohjeessa RHK:n hallinnassa olevaa maaaluetta. Alueen laajuus vaihtelee paikkakohtaisesti ja on aina selvitettävä erikseen. Ratajohto on ajojohtimen ja mahdollisen paluu- tai vastajohtimen sekä kannatusrakenteiden ja varusteiden muodostama johto. Ratajohtoon kuuluvat johtimet ja niihin liittyvät rakenteet, kuten kääntöorret ja eristimet muodostavat ajojohtojärjestelmän. Ratatekniset ohjeet (RATO) on RHK:n laatima ratatekniikkaa ja ratateknisiä töitä koskeva kokoelma ohjeita Ratatyöilmoitus (RT-ilmoitus) on ilmoitus ratatyöstä tai liikenteen rajoitteesta liikenteenohjaukselle. RHK, Ratahallintokeskus. Rautatievirasto (RVI) on liikenne- ja viestintäministeriön alainen viranomainen, jonka keskeisenä tehtävänä on valvoa ja kehittää rautatieturvallisuutta ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta sekä valmistella normeja. Virasto toimii rautatiealan sääntelyelimenä. Virasto on itsenäinen ja riippumaton rataverkon haltijasta ja rautatieliikenteen harjoittajista. Syöttöasemat ovat kytkinlaitoksia, joista syötetään teho sähköradalle. Säästömuuntajan tarkoitus on kasvattaa tehonsiirtokykyä. Säästömuuntaja muuttaa 50 kv:n siirtojännitteen vetokaluston käyttämäksi 25 kv:n jännitteeksi. Säästömuuntaja pienentää kiskossa kulkevaa häiriötä aiheuttavaa virtaa. Työmaadoittaminen tarkoittaa virtapiirin normaalioloissa jännitteisten johtimien maadoittamista ja oikosulkemista työn ajaksi.

14 12 RATO 18.2 Määritelmät Varaamisella tarkoitetaan junaliikenteen keskeyttämistä ja tarvittavan alueen luovuttamista muuhun käyttöön. Liikenteenohjaus toteuttaa varaamisen harkintansa mukaan ja antaa luvan työn aloittamiseen.

15 18.3 TUNNELEIDEN SUUNNITTELUN PERUSTEET Toiminnallinen analyysi 13 RATO 18.3 Tunneleiden suunnittelun perusteet Rautatietunnelin suunnittelun lähtökohtana on liikenteen toiminnallinen analyysi, jossa käsitellään seuraavat osa-alueet: Rautatietunnelin sijainti - sijoittuminen rataverkolla - tieyhteydet rata- ja ajotunneleiden suuaukoille sekä kuilujen yläpäihin. Liikennemäärä - alus- ja päällysrakenteen suunnittelussa käytetään rakenteiden käyttöiän ajalle arvioitua junaliikenteen bruttotonnimäärää. - tunnelien turvallisuusratkaisujen ja teknisten järjestelmien suunnittelussa käytetään tunnelissa vuorokaudessa liikennöivien junien lukumäärää. Liikenteen tyyppi - sekaliikennetunneli - henkilöliikennetunneli - tavaraliikennetunneli. Raiteisto - raiteiden lukumäärä - raidegeometria - päällysrakenteen tyyppi - puolenvaihtopaikat - sähköistys- ja turvalaitejärjestelyt. Liikkuva kalusto - junapaino - akselipainot - ilman vetovastuskertoimet - junan poikkileikkausala ja muotoilu - junapituudet - kaluston jarrujärjestelyt, mm. hätäjarrun ohitus - kaluston paloturvallisuusratkaisut. Mitoitusnopeus - alus- ja päällysrakenteen mitoitusnopeus - tunnelitilojen mitoitusnopeus - varusteiden ja laitteiden mitoitusnopeus - sähköistyksen ja turvalaitteiden mitoitusnopeus. Toiminnalliset tekijät - selvitys useiden junien samanaikaisesta liikkumisesta ko. rautatietunnelissa sekä kohtaamis-, peräkkäin- tai rinnakkainajonopeuksista - selvitys liikenteenohjaus- ja valvontajärjestelyistä - selvitys poikkeustilanteiden liikennejärjestelyistä

16 14 RATO 18.3 Tunneleiden suunnittelun perusteet - vaarallisten aineiden kuljetukset: laatu ja määrät sekä kuljetusten valvonta - selvitys huolto-, kunnossapito- ja tarkastustoiminnan järjestelyistä. Rautatietunnelin suunnittelussa on otettava huomioon odotettavissa olevat rataverkon kehittämistoimenpiteet tavoitenopeuden, akselipainojen, sähköistyksen ja turvalaitteiden osalta Tunnelin pituus Ratatunnelin pituus on sen katettu pituus raiteen keskilinjalla mukaan lukien suuaukkorakenteiden osuus. Rautatietunnelin pituus on siihen kuuluvien ratatunneleiden alkamiskohdan pienimmän Km+m-luvun ja päättymiskohdan suurimman Km+m-luvun välinen etäisyys oheisen kaaviokuvan mukaan. Kuva 18.3:1 Rautatietunnelin pituuden määrittäminen Rautatietunnelin pituus on ratateknisten laitteiden, turvallisuusjärjestelyjen, teknisten järjestelmien ja aerodynamiikan suunnitteluperuste siten kuin kohdassa 18.1 luetelluissa määräyksissä ja ohjeissa on määrätty ja jäljempänä näiden ohjeiden asianomaisissa kohdissa tarkemmin esitetään. SRT YTEn /2/ mukaan kahta peräkkäistä tunnelia on turvallisuusjärjestelyjen suunnittelussa käsiteltävä yhtenä tunnelina, mikäli niiden välillä on alle 500 m pituinen osuus avorataa siten, että avo-osuudelta ei ole pääsyä turvalliselle alueelle (esim. kallioleikkaus kahden tunnelin välissä).

17 15 RATO 18.3 Tunneleiden suunnittelun perusteet Tunnelipoikkileikkaus Normaalipoikkileikkaus Tunnelin poikkileikkaus mitoitetaan junaliikenteen tilavarauksen mukaan siten, että mitoituksessa otetaan huomioon kaikkien rakenteiden ja laitteiden tilavaraukset. Yksiraiteisen sekaliikennetunnelin normaalipoikkileikkaus on esitetty liitteessä 1 ja yksiraiteisen tavaraliikennetunnelin normaalipoikkileikkaus on esitetty liitteessä 2. Liitteessä 3 on esitetty esimerkki ATUn kaarrelevityksen vaikutuksesta yksiraiteisen tunnelin mitoitukseen. Kaksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaukset on esitetty liitteissä 4 ja 5. Alusrakennevaihtoehdot on käsitelty RATOn osassa 3 Radan rakenne. Alusrakenteen osalta on otettava huomioon InfraRYL-julkaisun /3/ ohjeet sekä sitä tarkentavat ohjeet RMYTL:n osassa 6 Kalliorakennustyöt /4/. Yksiraiteisen tunnelin poikkileikkauksen korkeusmitoitus sidotaan raiteen korkeusviivaan. Korkeusmitoituksessa otetaan huomioon varautuminen 200 mm raiteen nostoon kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä. Leveysmitoitus sidotaan raiteen pystysuoraan keskilinjaan. Poikkileikkauksen ei tarvitse olla symmetrinen raiteen keskilinjan suhteen. Kaksiraiteisen tunnelin poikkileikkausmitoitus perustuu vastaavasti kummankin raiteen korkeusviivaan ja pystysuoraan keskilinjaan. Nämä mitoitusriippuvuudet tulee esittää suunnitelmaselostuksessa, vaikka rakentamisen mitoitus sidottaisiinkin muuhun valittuun mittalinjaan. Normaalipoikkileikkaus on henkilö- tai sekaliikennetunnelin minimipoikkileikkaus, jota tarvittaessa suurennetaan ratageometrian, tavoitenopeuden, näkemävaatimusten, aerodynamiikan tms. vaatimusten mukaan ottaen huomioon odotettavissa olevat rataverkon kehittämistoimenpiteet. Tavaraliikennetunnelin minimipoikkileikkaus on esitetty liitteessä 5. Normaalipoikkileikkaukseen voidaan RHKn luvalla tehdä tunnelikohtaisia muutoksia, jos junaliikenteen tai teknisen varustuksen tilavaraukset tai järjestelmämuutokset tekevät sen mahdolliseksi (liikkuvan kaluston tunnelikohtainen ulottuma, kiinteä ajojohto, kiintoraide, kuivatusjärjestelmä vain toisella puolella) Poikkileikkaus ja raidegeometria Suoran raiteen normaalipoikkileikkauksen mittoja suurennetaan kaarresäteen ja raidekallistuksen funktiona RATOn osan 2 Radan geometria mukaan siten kuin ATUn muutos edellyttää. Liitteissä 1 4 esitettyihin normaalipoikkileikkauksiin on sijoitettu kaikki ratatunnelissa kysymykseen tulevat laitteet. Kaikkia niitä ei välttämättä tarvita kaikissa ratatunneleissa. Raiteen kallistuksen vaatimana lisätilana saa käyttää niiden laitteiden tilavarauksia, joita suunniteltavassa ratatunnelissa ei tarvita.

18 16 RATO 18.3 Tunneleiden suunnittelun perusteet Poikkileikkaus ja mitoitusnopeus Paineenvaihtelujen vaikutus otetaan huomioon ratatunnelin poikkileikkausmitoissa seuraavasti: - Maksiminopeuteen 160 km/h saakka on normaalipoikkileikkaus riittävä. - Ratatunneleille, joiden mitoitusnopeus on > 160 km/h, tehdään poikkileikkauksen aerodynaaminen mitoitus. Normaalipoikkileikkausta suurennetaan tarvittaessa aerodynaamisen mitoituksen edellyttämään kokoon. - Normaalipoikkileikkausta pienemmissä vanhoissa tunneleissa on tilanne tarkasteltava tapauskohtaisesti erikseen aerodynaamisten analyysien perusteella Ratatekniset vaatimukset Ratageometria Ratatunneli pyritään mahdollisuuksien mukaan suunnittelemaan pituuskaltevaksi tai suuaukoille laskevaksi siten, että vetovoimansa menettänyt juna voi rullata ulos tunnelista. Sukeltavaa tunnelia tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Ratageometria suunnitellaan RATOn osan 2 "Radan geometria" mukaan. Suuria pituuskaltevuuksia ja minimikaarresäteitä sekä vaihteiden sijoittamista tunneliin tai tunnelisuuaukon välittömään läheisyyteen tulee mahdollisuuksien mukaan välttää Sähköistys Sähköistyslaitteet Radan sähköistyslaitteet ovat: - Ratajohto, joka on 1* 25 kv järjestelmän ajojohtimen ja paluujohtimen (tai 2x25 kv järjestelmän ajojohtimen ja vastajohtimen) sekä näiden kannatusrakenteiden ja varusteiden muodostama johto. Ajojohdin voidaan toteuttaa perinteisellä kääntöorsikiinnityksellä tai ns. kiintoajojohtona, jolloin sen vaatima tilavaraus on korkeussuunnassa pienempi. Kiintoajojohto suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. - Ratajohto voidaan varustaa imumuuntaja- tai säästömuuntajajärjestelmällä. Näiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdolliset öljyvuodot siten, että käytetään ympäristöystävällistä muuntajaöljyä. Öljyn leimahduspisteen tulee olla suurempi kuin 250 C. Säästömuuntajaan tehdään valuma-allas. Muuntajien tilavaraukset on esitetty liitteessä 5. - Maadoitukset. - Kiristyslaitteet (paino-, ns. hydraulinen- ja jousikiristys, ankkurointi, keskiankkurointi). - Ratajohtoerottimet.

19 17 RATO 18.3 Tunneleiden suunnittelun perusteet Sähköistyksen ratatunnelille asettamat vaatimukset ATUn yläosa on varattu sähköistyslaiteille. Tämän tilan lisäksi jännitteinen imumuuntaja tai säästömuuntaja vaatii oman tilansa, joka on esitetty liitteessä 6. Kiristysten, erottimien yms. kojeiden vaatima tila tulee selvittää tunnelikohtaisesti. Sähköistyslaitteiden ankkuroinnit ja kiinnitykset suunnitellaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon laitteista niihin kohdistuvat kuormat sekä kohdassa määritellyt paine- ja imukuormat. Tunnelipoikkileikkauksessa pyritään laitteet järjestämään siten, että paluu- ja maadoitusjohtimet sijoitetaan eri puolelle kuin teknisten ja turvallisuusjärjestelmien tilat ja laitteet. Tunnelisuuaukot varustetaan tarvittaessa kosketussuojilla. Kosketussuojat tehdään siltojen kosketussuojia koskevien ohjeiden mukaan sekä RATOn osaa 5 Sähköistetty rata ja osaa 8 Sillat. Kaikki laitteet ja rakenteet maadoitetaan mukaan luettuina betonirakenteiden raudoitteet sekä verkkoraudoitetut ruiskubetonikerrokset. Myös verkkoraudoitetut työnaikaiset ja korjausruiskubetonikerrokset tulee maadoittaa, mikäli niiden päälle ei tehdä riittävän paksua raudoittamatonta ruiskubetonikerrosta. Pelkästään teräskuiduilla raudoitettuja ruiskubetonikerroksia ei tarvitse maadoittaa. Suojamaadoittaminen tehdään yhdistämällä maadoitusteräkset sähköradan paluuvirtakiskoihin, sähköradan M-johtoon tai esim. kaapelihyllylle radansuuntaisesti asennettuun maadoitusjohtimeen 300 metrin maksimivälein tai jaksoittain siten, että pisin maadoitusetäisyys on 150 metriä. Suojamaadoituksena toimivan maadoitusteräksen poikkipinta-alan on oltava vähintään 113 mm² (ø 12 mm). Tunnelin betonirakenteiden radansuuntaiset maadoitusteräkset asennetaan sekä 0,40 metrin että 1,8 2,5 metrin korkeudelle KV-tasosta. Raudoitusverkko yhdistetään näihin maadoitusteräksiin hitsaamalla siten, että sähköisiä epäjatkuvuuskohtia ei jää. Maadoitusteräkset yhdistetään toisiinsa ja paluuvirtakiskoihin tai sähköradan M-johtoon vähintään 300 metrin välein. Jos tunnelin katto-osa on silta (esim. ylikulkusilta), katon maadoitus tehdään rautatiesiltojen suunnitteluohjeen mukaisesti. Rautatietunnelin suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan aina sähköistykseen, vaikka ko. rataosa ei olisikaan sähköistetty. Sähköistyksen saa jättää ottamatta huomioon vain Ratahallintokeskuksen erillisluvalla Sähköistykselle asetettavia vaatimuksia SRT YTE kohdan mukaan /2/ yli viisi (5) kilometriä pitkissä tunneleissa on virransyöttöjärjestelmä jaettava korkeintaan viiden (5) kilometrin pituisiin

20 18 RATO 18.3 Tunneleiden suunnittelun perusteet osiin, joilta jännite voidaan katkaista tarvittaessa tunneliosittain. Alle viiden (5) kilometrin pituisissa tunneleissa jännite tulee voida katkaista tarvittaessa koko tunnelista. Käyttöohjeet tulee sisällyttää tunnelikohtaisiin toimintaohjeisiin Turvalaitteet Opastimet Opastimien sijoittamista rautatietunneliin pyritään välttämään. Kun tunnelin pituus tai muut seikat edellyttävät opastimen sijoittamista tunneliin, käytetään erillisiä esiopastimia, koska yhdistetty pää-/esiopastin vaatii suuren tilan. Opastimen tilavaraus nykyisellä ja uudella (2010) opastinjärjestelmällä on esitetty kuvassa 18.3:2. Opastimien yleiset sijoitusvaatimukset on esitetty RATOn osassa 6 "Turvalaitteet". Kuva 18.3:2 Opastimen tilavaraus tunnelissa Tunnelissa ei käytetä opastimilla pylväsperustuksia, vaan opastimet kiinnitetään joko tunnelin seinään tai kattoon. Opastin sijoitetaan liitteiden 1 5 mukaan. Kunkin opastimen kohdalle sijoitetaan enintään 5 metrin etäisyydelle opastimesta opastinohjauskaappi, jonka tilavaraus on esitetty liitteissä 1 5 (turvalaite- ja opastinohjauskaapit).

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 12.2.1998 239/731/98 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMO:n osan 18 Rautatietunnelit. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen

Lisätiedot

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus 17.5.2016 Kehärata Kehäradalla on kaksi tunnelia; Lentoaseman tunneli, pituus 8230 m Kivistön tunneli, pituus 432 m Molemmat tunnelit täyttävät

Lisätiedot

Määräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi

Määräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi Määräysluonnos 1 (9) Antopäivä: 01.x.2013 Voimaantulopäivä: x.x.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 18.12.2015 Voimaantulopäivä: 1.1.2016 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 :n kohta 1 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia määräys koskee: Komission asetus (EU)

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 30.6.2015 Voimaantulopäivä: 1.7.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 :n kohta 1 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia määräys koskee: Komission asetus (EU) 2015/995

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

31.1.2011. 7.2.2011 alkaen toistaiseksi

31.1.2011. 7.2.2011 alkaen toistaiseksi Ohje 1 (7) 31.1.2011 Dnro 1538/043/2008 Liikenteen hallinta Vastaanottaja Liikenteenohjaus, käyttökeskus, tunnelipäivystäjä, alueisännöitsijä Säädösperusta Korvaa/muuttaa Pelastussuunnitelma Työohjeen

Lisätiedot

Rautatiesiltojen kuormat

Rautatiesiltojen kuormat Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat

Lisätiedot

VIESTINTÄ RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ

VIESTINTÄ RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ 1(6) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 28.12.2009. RVI/1090/412/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Rautatieviraston rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat Määräys 1 (27) Antopäivä: 29.11.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (1664/2009) 25 2 momentti. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

RAUTATIETUNNELIT 1(25) MÄÄRÄYS 17.3.2009 RVI/235/410/2009. Voimassaoloaika 1.4.2009 alkaen, toistaiseksi.

RAUTATIETUNNELIT 1(25) MÄÄRÄYS 17.3.2009 RVI/235/410/2009. Voimassaoloaika 1.4.2009 alkaen, toistaiseksi. 1(25) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 17.3.2009 RVI/235/410/2009 Voimassaoloaika 1.4.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 Euroopan unionin komission päätös (2008/163/EY)

Lisätiedot

1 TAMPEREEN AUTONKUORMAUSRAITEEN PERIAATTEET... 2 2 AUTONKUORMAUSRAITEEN RYHMITYSKAAVIO... 3

1 TAMPEREEN AUTONKUORMAUSRAITEEN PERIAATTEET... 2 2 AUTONKUORMAUSRAITEEN RYHMITYSKAAVIO... 3 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAMPEREEN AUTONKUORMAUSRAITEEN PERIAATTEET... 2 2 AUTONKUORMAUSRAITEEN RYHMITYSKAAVIO... 3 3 SÄHKÖRATAMÄÄRÄYKSIÄ... 4 3.1 Jännitteiset rakenteet... 4 3.2 Työskentelyalue... 4 3.3 Sähköturvallisuuden

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

Kertauskoekysymykset

Kertauskoekysymykset Voimassa: 01.01.2013 alkaen Kertauskoekysymykset Kertauskokeessa tästä kysymyssarjasta kysytään: - 5 kysymystä opastimista - 5 kysymystä merkeistä - 10 kysymystä liikennöintimääräyksistä Teoriakokeen hyväksytyn

Lisätiedot

Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä

Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä Määräys 1 (91) Antopäivä: 31.12.2012 Voimaantulopäivä: 24.1.2013 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

LIITE 1/1(22) Liikenneviraston ohjeita 7/2014 RATO 6 Turvalaitteet. 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa ei varmuuslukitusta

LIITE 1/1(22) Liikenneviraston ohjeita 7/2014 RATO 6 Turvalaitteet. 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa ei varmuuslukitusta LIITE 1/1(22) Liikenneviraston ohjeita 7/2014 RAITEET JA VAIHTEET 1:1000 Yleiskaaviossa esitettävät vaihdesymbolit 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa ei varmuuslukitusta 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa varmuuslukitus

Lisätiedot

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata lyhyesti Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runkoyhteyden Vantaankoskelta lentoaseman kautta Kehärata lyhyesti

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 JUNAPÄIVÄKIRJAMALLIT... 3

1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 JUNAPÄIVÄKIRJAMALLIT... 3 Ohjeet rautatieliikenteessä annettavien lupien dokumentoinnista 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 JUNAPÄIVÄKIRJAMALLIT... 3 3 TAVALLISEN JUNAPÄIVÄKIRJAN SISÄLTÖ JA MERKINNÄT... 3 3.1 "Asemalla" -kenttä...

Lisätiedot

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO 1(20) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 30.12.2009. RVI/902/431/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Yleiset perusteet, RAMO

Lisätiedot

Siltojen kosketussuojarakenteet. Kosketussuojien kunnossapito-ohje

Siltojen kosketussuojarakenteet. Kosketussuojien kunnossapito-ohje Siltojen kosketussuojarakenteet Kosketussuojien kunnossapito-ohje Siltojen kosketussuojarakenteet Kosketussuojien kunnossapito-ohje Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2007 ISBN 951-803-725-X

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Määräys 1 (75) Voimassa: [esim. toistaiseksi]

Määräys 1 (75) Voimassa: [esim. toistaiseksi] Määräys 1 (75) Antopäivä: [pp.kk.vvvv] Säädösperusta: rautatielaki 74 ja 75 Voimaantulopäivä: [pp.kk.vvvv] Voimassa: [esim. toistaiseksi] Muutostiedot: Kumoaa Rautatieviraston määräyksen Rautatietunnelit

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Vaarallisten aineiden kuljetukset tietunneleissa. Riskianalyysit ja kuljetusrajoitukset

Vaarallisten aineiden kuljetukset tietunneleissa. Riskianalyysit ja kuljetusrajoitukset Vaarallisten aineiden kuljetukset tietunneleissa Riskianalyysit ja kuljetusrajoitukset Vaarallisten aineiden kuljetukset tietunneleissa Riskianalyysit ja kuljetusrajoitukset 15.2.2008 Suunnitteluvaiheen

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

SUOMEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄN LIIKENNÖINTIIN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET VENÄLÄISELLE RAUTATIEHENKILÖKUNNALLE

SUOMEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄN LIIKENNÖINTIIN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET VENÄLÄISELLE RAUTATIEHENKILÖKUNNALLE 1/16 Antopäivä 23.8.2010 Voimassaoloaika 1.10.2010 alkaen, toistaiseksi Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti SUOMEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄN LIIKENNÖINTIIN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET VENÄLÄISELLE

Lisätiedot

Tavaraliikenne rautateillä 2007 alkaen

Tavaraliikenne rautateillä 2007 alkaen Tavaraliikenne rautateillä 2007 alkaen Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus Rautatievirasto Radanpidon ja liikennöinnin yritykset Antti Korpilahti & Harri Rumpunen 1 Käsiteltyjä aiheita

Lisätiedot

1 SOVELTAMISALA... 3 4 JÄNNITEKATKO... 4

1 SOVELTAMISALA... 3 4 JÄNNITEKATKO... 4 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (8) Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA... 3 2 TASORISTEYKSEN KÄYTÖN VASTUUHENKILÖT... 3 3 ERIKOISTOIMENPITEET TASORISTEYKSESSÄ JA RAUTATIELIIKENTEEN KESKEYTTÄMINEN... 3 3.1 Erikoiskuljetuksen

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

RAUTATIEJÄRJESTELMÄN ENERGIAOSAJÄRJESTELMÄ

RAUTATIEJÄRJESTELMÄN ENERGIAOSAJÄRJESTELMÄ Määräys 1 (59) Antopäivä: 16.12.2011 Voimaantulopäivä: 1.1.2012 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Komission päätös tavanomaisen rautatiejärjestelmän energiaosajärjestelmää

Lisätiedot

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 1/3 dnro 823/002/2013 Määräys sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 Energiavirasto on määrännyt 9 päivänä elokuuta 2013 annetun sähkömarkkinalain (588/2013)

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015. Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015. Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015 Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416 SISÄLTÖ 1 VALAISTUS 1.1 Yleistä 1.2 Työselityksen käyttöalue 1.3

Lisätiedot

AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE

AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Hallitus 31.3.2011 LIITE 7 AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Hallitus hyväksynyt x.x.2011 1 / 5 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Ajoneuvojen

Lisätiedot

Rautatieliikenteen turvallisuuden tilakuva

Rautatieliikenteen turvallisuuden tilakuva Rautatieliikenteen turvallisuuden tilakuva Kirsi Pajunen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Toimintaympäristö Kuva: Markku Nummelin Liikenteen turvallisuusvirasto Kansainvälinen toimintaympäristö Rautatieliikenteessä

Lisätiedot

Pelastusviranomainen edellyttää tilapäismajoittumisen yhteydessä otettavaksi huomioon seuraavat asiat

Pelastusviranomainen edellyttää tilapäismajoittumisen yhteydessä otettavaksi huomioon seuraavat asiat 1 (6) TILAPÄISMAJOITTUMISEN OHJE Yleistä Tilapäisen majoittumisen ohje on suunnattu henkilöille jotka eivät ole toimintakykyrajoitteisia tai kuuluvat erityisryhmiin. Tätä ohjetta on noudatettava majoitettaessa

Lisätiedot

Kaupunki vastaa liityntäpysäköintialueen suunnittelusta aina rataalueenturva-aitaan

Kaupunki vastaa liityntäpysäköintialueen suunnittelusta aina rataalueenturva-aitaan Dnro 4308/0824/2014 LIIKENNEVIRASTON JA KAUNIAISTEN KAUPUNGIN VÄLINEN SOPIMUS KAUNIAISTEN RAUTATIEASEMAN LIITYNTÄPYSÄKÖINTIALUEEN YLLÄPIDOSTA JA KULKUYHTEYKSIEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 2 (5) Tämän

Lisätiedot

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19860 Raportti

Lisätiedot

HISSIN JA TURVAKOMPONENTIN OLENNAISET TERVEYS- JA TURVALLISUUSVAATIMUKSET

HISSIN JA TURVAKOMPONENTIN OLENNAISET TERVEYS- JA TURVALLISUUSVAATIMUKSET 1796 Liite I HISSIN JA TURVAKOMPONENTIN OLENNAISET TERVEYS- JA TURVALLISUUSVAATIMUKSET Johdanto 1. Olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia sovelletaan silloin, kun hissiä tai turvakomponenttia käytetään

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RESERVIKOMPPANIAN ASEMAKAAVA-ALUE

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RESERVIKOMPPANIAN ASEMAKAAVA-ALUE JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RESERVIKOMPPANIAN ASEMAKAAVA-ALUE VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 20.5.2013 Järvenpään kaupunki työ nro 5582 Eltel Networks Oy työ nro JK-U382 SISÄLTÖ 1 VALAISTUS 1.1 Yleistä

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma

Rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 12.12.2014 L 356/179 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1301/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, unionin rautatiejärjestelmän energiaosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (ETA:n

Lisätiedot

17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7

17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7 1 RAMO 17 Sisältö SISÄLTÖ 17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7 17.3 MERKIN SIJOITTAMINEN JA ASENTAMINEN... 9 17.3.1 Näkemävaatimukset... 9 17.3.2 Merkin sijoittaminen

Lisätiedot

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset PYL 1(8) Tekninen yksikkö 5.6.1998 90/731/98 Korvaa määräykset 3.10.1997 RHK 265/731/97, 20.1.1998 RHK 91/731/98 ja 20.1.1998 RHK 90/731/98 Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Sisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) 17.3.2016 LIVI/1686/07.01.00/2016 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4

Sisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) 17.3.2016 LIVI/1686/07.01.00/2016 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) Sisältö 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 3 VIESTIN ANTAMINEN... 4 3.2 Viestinnässä käytettävät nimet ja tunnukset... 5 3.3 Lähtölupien antaminen/vastaanottaminen tekstiviesteinä...

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vanajan kirkko Hautausmaantie, 13110, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (14) Vanajan kirkko

Lisätiedot

Radan merkkien ja merkintöjen selitykset. Liikenneviraston ohjeita 19/2016

Radan merkkien ja merkintöjen selitykset. Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Liikennevirasto Helsinki 2016 Kannen kuva: Kalle Renfeldt Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Länsimetro. Louhinta ja rakentaminen rakennusluvan varaista

Länsimetro. Louhinta ja rakentaminen rakennusluvan varaista 1 Länsimetro www.lansimetro.fi 13,9 km metroraiteita kahdessa tunnelissa 8 maanalaista asemaa 15 savunpoisto- ja paineentasauskuilua 12 työtunnelia 3 miljoonaa kuutiota kalliolouhetta Louhintatyöt pääosin

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

MS+ Maaseutuliikenne, lisäpisteet vähimmäiskriteerien päälle (laatuvertailu mukana)

MS+ Maaseutuliikenne, lisäpisteet vähimmäiskriteerien päälle (laatuvertailu mukana) MAASEUTU JA SEUTULIIKENTEIDEN LINJA AUTOJEN KALUSTOVAATIMUKSET (LL, 20.3.) MS Maaseutuliikenne, vähimmäiskriteerit* (vain hintavertailu) Liikenteen tyypittely Maaseutumaiset olosuhteet, reitit pääosin

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (8) 14.6.2012 Dnro 2830/100/2012 1 MÄÄRITELMÄT... 3

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (8) 14.6.2012 Dnro 2830/100/2012 1 MÄÄRITELMÄT... 3 LIIKENNEVIRASTO 2 (8) Sisällysluettelo 1 MÄÄRITELMÄT... 3 2 AIKATAULUTYYPIT, AIKATAULUJEN RAKENNEOSAT JA YHTEISET SISÄLTÖTIEDOT KAIKILLE AIKATAULUTYYPEILLE... 3 2.1 Aikataulutyypit... 3 2.2 Aikataulujen

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.

Lisätiedot

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin.

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin. 1 (5) ONNETTOMUUSILMOITUS / VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS Vaarallisten aineiden kuljetuksessa vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Lisätiedot

Turvallinen työskentely sähköistetyllä radalla

Turvallinen työskentely sähköistetyllä radalla Turvallinen työskentely sähköistetyllä radalla Johdanto Turvallinen työskentely sähköistetyllä radalla -opas on tarkoitettu turvallisuuskoulutuksen tueksi ja muistin virkistykseksi sähköistetyllä radalla

Lisätiedot

Määräys 1 (48) Voimassa: Toistaiseksi

Määräys 1 (48) Voimassa: Toistaiseksi Määräys 1 (48) Antopäivä: 13.12.2011 Säädösperusta: Voimaantulopäivä: 1.1.2012 Voimassa: Toistaiseksi Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Komission päätöksellä 2011/229/EU annettu Euroopan laajuisen tavanomaisen

Lisätiedot

Määräys 1 (15) TRAFI/16561/03.04.02.00/2012

Määräys 1 (15) TRAFI/16561/03.04.02.00/2012 1 (15) Antopäivä: 5.12.2012 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 Voimassa: toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa 28.12.2009 annetun Rautatieviraston määräyksen liikennöinti

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET 12.12.2014 L 356/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1299/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

Kustannusten kiinnittyminen

Kustannusten kiinnittyminen Kustannusten kiinnittyminen Työtunneli louhintaurakat solmittiin vuoden 2009 lopun ja 2010 aikana Urakkatarjoukset pyydettiin niin, että niissä on Kiinteäosuus ja yksikköhintaosuus Louhintaurakat saadaan

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Poltinahon seurakuntatalo Turuntie 34, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (12) Poltinahon

Lisätiedot

Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet. Kari Lehtonen 8.9.2011

Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet. Kari Lehtonen 8.9.2011 Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet Kari Lehtonen 8.9.2011 LIIKENNEVIRASTON OHJELUETTELO Ohjeluetteloon on kaksi reittiä valitse urakoitsijat ja suunnittelijat valitse ohjeluettelo

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) 14.6.2013 Dnro 3061/065/2013 1 SOVELTAMISALA... 3 2 RATAOSAN TIEDOT... 3

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) 14.6.2013 Dnro 3061/065/2013 1 SOVELTAMISALA... 3 2 RATAOSAN TIEDOT... 3 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) 14.6.2013 Dnro 3061/065/2013 Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA... 3 2 RATAOSAN TIEDOT... 3 3 LIIKENNÖINTI JA RATATYÖ RATAOSALLA... 3 4 MUUT LIIKENNÖINNISSÄ NOUDATETTAVAT SÄÄDÖKSET

Lisätiedot

(CCS YTE) täytäntöönpanomääräyksen perustelut

(CCS YTE) täytäntöönpanomääräyksen perustelut Muistio 1(17) xx.xx.2013 Rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmän (CCS YTE) täytäntöönpanomääräyksen perustelut Sisällysluettelo Rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET

POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET Oulu 31.10.2007 Muutettu 30.11.2011 Insinööritoimisto Ponvia Oy Taka-Lyötyn katu 4, 90140 OULU Puh. 0207419900, fax 0207419909 Liikennevirasto 2 Poijujen

Lisätiedot

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä Määräys 1 (166) Antopäivä: 31.12.2012 Voimaantulopäivä: 24.1.2013 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 Euroopan unionin komission päätös (2008/164/EY) liikuntarajoitteisia henkilöitä

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vuorentaan kappeli Marssitie 23, 13500, Hämeenlinna Raporttipäivä: 11.07.2013 Tarkastuspäivä: 26.06.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (16) Vuorentaan

Lisätiedot

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus L2 Paloturvallisuus Oy Tommi Nieminen Runeberginkatu 5 B 00100 Helsinki p. 040 7029044 tommi.nieminen@l2.fi www.l2.fi Korkea rakentaminen Suomessa Uutta meille

Lisätiedot

VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA

VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA LIVI/1786/04.02.01/2016 VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA 2(8) Liikenneviraston ja Kaupungin ja

Lisätiedot

NIKKARINKUJA / VEISTÄMONTIE KIIMINKI

NIKKARINKUJA / VEISTÄMONTIE KIIMINKI KIIMINGIN KUNTA 28.2.2011 NIKKARINKUJA / VEISTÄMONTIE KIIMINKI Työkohtainen työselitys Täydentää julkaisua InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus LUONNOS 29.8.2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kaivoslain (621/2011) 134

Lisätiedot

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ 300 000 LIITE C 2453 KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ Soveltamisala 300 001 (1) Vaarallisten aineiden kuljetus henkilöitä kuljettavissa ajoneuvoissa,

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m 1 HALLIN ROMAHDUS OLI IHAN TIPALLA - lunta katolla yli puoli metriä, mutta paino olennaisesti alle 180 kg neliölle KEHÄT HIEMAN TOISESTA NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 31.5.2002 894/731/00 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus hyväksyy oheisen muutoksen, joka korvaa RAMOn osan 2 Radan geometria kohdan 2.9

Lisätiedot

Kaivospatorakenteet patoturvallisuusviranomaisen näkökulmasta

Kaivospatorakenteet patoturvallisuusviranomaisen näkökulmasta Kaivospatorakenteet patoturvallisuusviranomaisen näkökulmasta 29.11.2012 Patoviranomaisen rooli kaivos/jätepadon eri vaiheissa: - Hanke- ja yleissuunnittelu - Ympäristölupa - Rakennussuunnittelu - Rakentaminen

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) 31.10.2011 Dnro 4254/065/2011 1 YLEISTÄ... 3

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) 31.10.2011 Dnro 4254/065/2011 1 YLEISTÄ... 3 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Suunnitelman keskeinen sisältö... 4 2.2 Suunnitelman käsittely... 5 2.3 Rautatieturvallisuutta koskeva suunnitelma...

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

11.10.2011 Dnro 4465 /080/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET... 3

11.10.2011 Dnro 4465 /080/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET... 3 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (24) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET... 3 3 KÄYTTÖÖNOTTOON LIITTYVÄ TARKASTUS- JA LUPAMENETTELY... 5 3.1 Vastuu käyttöönotoista... 5 3.2 Tarkastus- ja

Lisätiedot

DIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

DIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 10.7.2014 L 201/9 DIREKTIIVIT KOMISSION DIREKTIIVI 2014/88/EU, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY muuttamisesta yhteisten turvallisuusindikaattorien

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot