RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET"

Transkriptio

1 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN Dnro 895/731/02 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RAMOn osaa 3 Radan rakenne on päivitetty vastaamaan RHK:n julkaisua B 15 Radan stabiliteetin laskenta, olemassa olevat penkereet. Muutoksia on tehty mm. kohtiin 3.4 Mitoitusmenetelmät ja seurantamittaukset, Junakuorma, Kuormien yhdistäminen ja osavarmuusluvut sekä Radan vakavuus. Muutoskohdat on merkitty marginaaliin reunaviivalla. Rataverkko-osaston johtaja Markku Nummelin Korvaa: RAMOn osa 3 Radan rakenne ( ) sivut 1 2, 7 8, 13 26, 29 36,

2 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN /731/02 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMOn osan 3 Radan rakenne. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Turvallisuusyksikön päällikkö Kari Alppivuori Esitetään hyväksyttäväksi Kunnossapitoyksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen RAMOn osan 3 Radan rakenne Voimassa lukien ehdollisena siten, että sitä voidaan Euroopan yhteisöjen vaatimuksesta tarvittaessa muuttaa notifiointimenettelyn aikana.

3 RAMO 3 Sisältö 1 Sisältö 3 RADAN RAKENNE Määritelmiä Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelun ohjeistus Yleiset suunnitteluperusteet Määräysten ja ohjeiden pätemisjärjestys Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelun vaiheet Radan alus- ja pohjarakenteiden vertailuperusteet Mitoitusmenetelmät ja seurantamittaukset Maakerrosten ja pengermateriaalien geotekniset ominaisuudet Rakennusmateriaalien ominaisuudet geoteknisessä suunnittelussa Ulkoiset kuormat Junakuorma Pystysuora junakuorma Pystysuorien kuormien jakaantuminen Vaakakuormat Muut radan alus- ja pohjarakenteisiin kohdistuvat kuormat Työkonekuormat Maanpaino Maanpaine Vedenpaine ja huokosveden ylipaine Tärinä Kuormien yhdistäminen ja osavarmuusluvut Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteerit Alus- ja pohjarakenteiden käyttöikä Alusrakenneluokat Pengerleveyden mitoitus Radan routamitoitus Uudet radat ja rataoikaisut Parannettavat radat Radan vakavuus Yleistä Varmuuskertoimet Paalulaattojen mitoitus Radan painumat Pysyvä painuma Palautuva painuma Radan ympäristögeotekniset suunnitteluperusteet Junaliikenteestä aiheutuvat vaikutukset Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset Radan normaalipoikkileikkaukset Kävelykulkutiet Yleistä Kävelykulkutien poikkileikkaus ja materiaalit Viitteet RAMO

4 2 RAMO 3 Liiteluettelo Liiteluettelo 1 Routamitoituskäyrästöt ja routamitoitusesimerkki 2 Radan normaalipoikkileikkaukset

5 3 RAMO 3.0 Määritelmiä 3 RADAN RAKENNE Ratatekniset määräykset ja ohjeet (RAMO) osassa Radan rakenne esitetään radan alus- ja pohjarakenteiden rakenneosat ja niiden suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY mukaisesti. Ratahallintokeskus (RHK) seuraa alan eurooppalaista standardisointia ja muuttaa määräykset ja ohjeet eurooppalaisten standardien mukaisiksi niiden valmistuttua. 3.0 Määritelmiä Alusrakenne koostuu välikerroksesta, eristyskerroksesta sekä mahdollisesta suodatinkerroksesta ja routalevystä. Eristyskerros estää tai vähentää sen alla olevien maakerrosten routimista ja muodostaa välikerrokselle tasaisen ja kantavan alustan sekä siirtää ja jakaa kuormat pohjamaalle. Eristyskerroksen tehtävänä on myös pysäyttää kapillaarinen veden nousu kerroksen alaosaan ja toimia suodatinkerroksena. Eristyskerroksessa käytettävät materiaalit on esitetty julkaisussa Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset (RMYTL, osa 5) /10/. Jatkuvakiskoraide (Jk-raide) on raide, jossa kiskon pituus l > 300 metriä. Jätkänpolku on välikerroksen yläpinta tukikerroksen ja välikerroksen ulkoreunan välillä. Korkeusviiva (Kv) on määritelty RAMOn osassa 2 Radan geometria Leikkauspohja on leikatun pohjamaan yläpinta. Lyhytkiskoraide (Lk-raide) on raide, jossa kiskon pituus l 25 metriä. Maarakenne on tiivistetty maa- tai maarakennekerros, vaihdettu ja tiivistetty maarakennekerros (massanvaihto) tai vahvistettu maa- tai maarakennekerros (pohjanvahvistus). Palle on raiteen tukikerroksen reunaan tehty korotus, jonka tarkoituksena on lisätä tukikerroksen kykyä ottaa vastaan raiteesta siihen kohdistuvat voimat. Pengerleveys on radan alusrakenteen, normaalisti välikerroksen, yläpinnan leveys. Pengerpohja on pengertäytteen alla olevan pohjamaan pinta. Pengertäyte on pengerpohjan ja eristyskerroksen väliin rakennettu ratapenkereen osa. Pengertäytteessä käytettävät materiaalit on esitetty julkaisussa Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset (RMYTL, osa 5) /10/. Pohjamaa (perusmaa) on ratapenkereen alla oleva maa.

6 4 RAMO 3.0 Määritelmiä Pohjanvahvistus on toimenpide, jolla maakerroksen teknisiä ominaisuuksia on parannettu joko maakerrosta tiivistämällä tai lisäämällä maakerrokseen sen huokostilavuutta pienentävää tai maan kanssa kemiallisesti reagoivaa lisäainetta. Pohjarakenne on joko pysyvä, kuten rakenteen perustus, maanvastainen seinä- tai lattiarakenne, kuivanapitorakenne, routa- tai muu suojausrakenne, tai työnaikainen kuten kaivannon tuenta-, pohjaveden alennus- tai työnaikainen suojausrakenne. Pohjarakennussuunnitelma sisältää työselityksen ja laatuvaatimukset sekä niihin liittyvät pohjatutkimus- ja pohjarakennuspiirustukset sekä suunnitelmaselostuksen, jonka liitteenä ovat geotekniset ja rakenteelliset mitoituslaskelmat. Pohjarakennussuunnittelu on maan ja kallion käyttäytymisen mitoitettua yhteensovittamista pohjarakenteiden kanssa siten, että myös yläpuoliset rakenteet toimivat suunnitellulla tavalla ja rakenne ei vaurioidu tai tule käyttökelvottomaksi esimerkiksi roudan, kosteuden tai haitallisten aineiden vaikutuksesta. Pohjarakentaminen käsittää rakenteiden perustusten ja maanpinnan alapuolisten tilojen tarkoituksenmukaiseksi ja turvalliseksi rakentamiseksi tarvittavat kaivu-, tuenta-, kuivanapito-, tiivistys-, lujitus- ja muut rakennustyöt sekä pysyvien pohjarakenteiden rakennustyöt. Päällysrakenne on radan rakenneosa, johon kuuluu tukikerros ja raide. Raide koostuu ratapölkyistä, ratakiskoista, ratakiskojen kiinnitys- ja jatkososista sekä vaihteista ym. raiteen erikoisrakenteista. Raideväli on vierekkäisten raiteiden keskilinjojen välinen lyhin etäisyys. Rakennekerrokset ovat tuki-, väli-, eristys- ja suodatinkerros. Ratapenger koostuu radan rakennekerroksista ja mahdollisesta pengertäytteestä. Routalevy lisää rakenteen lämmöneristävyyttä ja estää tai vähentää radan rakenteen alla olevien maakerrosten routimista. Routalevyjen laatuvaatimukset on esitetty RHK:n julkaisemissa Routalevyjen teknisissä toimitusehdoissa /13/. Sepeliraide on raide, jossa tukikerroksen materiaalina on raidesepeli. Soraraide on raide, jossa tukikerroksen materiaalina on raidesora. Suodatinkerros estää eristyskerroksen ja pohjamaan sekoittumisen. Suodatinkerroksessa käytettävät materiaalit on esitetty julkaisussa Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset (RMYTL, osa 5) /10/. Suunnitteluperusteet on RHK:n kuhunkin suunnitteluvaiheeseen laatima hankekohtainen asiakirja työssä noudatettavista teknisistä ratkaisuista ja toimintatavoista. Tukikerros pitää raiteen geometrisesti oikeassa asemassa ja asennossa, jakaa kuormia alusrakenteelle ja muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Tukikerroksen

7 5 RAMO 3.0 Määritelmiä materiaalina käytetään raidesepeliä tai raidesoraa. Tukikerroksen materiaalien laatuvaatimukset on esitetty julkaisuissa Raidesepelin tekniset toimitusehdot /5/ ja Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset (PYL) /23/. Välikerros muodostaa tukikerrokselle tasaisen ja kantavan alustan ja estää tukikerroksen sekoittumisen alla oleviin rakennekerroksiin. Välikerroksen materiaalivaatimukset on esitetty julkaisussa Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset (RMYTL, osa 5) /10/. Radan rakenteeseen liittyviä nimityksiä on esitetty kuvissa 3.0:1 ja 3.0:2. Kuva 3.0:1 Radan rakenneosiin liittyviä nimityksiä.

8 6 RAMO 3.0 Määritelmiä Kuva 3.0:2 a) Radan dimensioihin liittyviä nimityksiä ja b) niiden tulkinta, kun rata sijaitsee kaarteessa.

9 RAMO 3.1 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelun ohjeistus 3.1 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelun ohjeistus Yleiset suunnitteluperusteet Radan alus- ja pohjarakenteiden yleiset suunnitteluperusteet ja niiden mitoitusmenetelmiä koskevat yleiset perusteet on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMk) osassa B1 Rakenteiden varmuus ja kuormitukset /15/. Muiden kuin junakuormien osalta radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelussa käytetään RakMk:n osassa B1 sekä soveltuvin osin julkaisuissa Rakenteiden kuormitusohjeet, RIL /7/ ja Pohjarakennusohjeet, RIL /3/ esitettyjä kuormia, kuormien yhdistelyperiaatteita ja varmuuskertoimia. Kantavien rakenteiden yleiset suunnitteluperusteet ja mitoitusmenetelmiä koskevat perusteet on esitetty RakMk:n osassa B2 Kantavat rakenteet /16/. Pohjarakenteiden, jotka liittyvät luvanvaraisiin tai viranomaishyväksyntää muutoin edellyttäviin rakennustöihin, yleiset suunnitteluperusteet on esitetty RakMk:n osassa B3 Pohjarakenteet /17/. Siinä annetut määräykset ja ohjeet edustavat myös radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa suositeltavaa toimintatapaa siltä osin kuin nämä määräykset ja ohjeet eivät ole ristiriidassa RHK:n julkaisemien määräysten, ohjeiden tai yleisten työselitysten ja laatuvaatimusten kanssa. Kaikki rataan liittyvät alus- ja pohjarakenteet ovat joko hyvin vaativia - esimerkiksi pehmeikölle perustettavat ratapenkereet ja ratakaivannot - tai vaativia pohjarakennuskohteita. Tästä johtuen niiden suunnittelu edellyttää aina geoteknistä erityisosaamista Määräysten ja ohjeiden pätemisjärjestys Tämän ohjeen rakenne on mahdollisuuksien mukaan pyritty tekemään yhdenmukaiseksi Tiehallinnon julkaisun Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet /19/ kanssa. Mainittua julkaisua voidaankin soveltaa myös radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelussa siltä osin kuin asiaa ei ole hankkeen suunnitteluperusteissa tai RHK:n antamissa määräyksissä ja ohjeissa erikseen käsitelty. Edellä sanottuun viitaten radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelussa sovellettavien määräysten ja ohjeiden pätemisjärjestys on seuraava: 1. RHK:n antamat hankkeen suunnitteluperusteet 2. RHK:n määräykset ja ohjeet, erityisesti Ratatekniset määräykset ja ohjeet, RAMO sekä Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset, RMYTL /10/ 3. Radan stabiliteetin laskenta, olemassa olevat penkereet /24/ 4. Tiehallinnon julkaisu Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet /19/ 5. Pohjarakennusohjeet, RIL /3/ ja muut alan yleiset ohjeet, joita ovat julkaisseet esimerkiksi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. ja Suomen Geoteknillinen Yhdistys SGY r.y. 7 RAMO

10 8 RAMO 3

11 RAMO 3.2 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelun vaiheet 3.2 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelun vaiheet Radan suunnittelun vaiheet ja eri suunnitteluvaiheisiin liittyvät osatehtävät radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelun osalta on esitetty RHK:n julkaisussa Radan suunnitteluohje /4/. 9

12 10 RAMO 3

13 RAMO 3.3 Radan alus- ja pohjarakenteiden vertailuperusteet 3.3 Radan alus- ja pohjarakenteiden vertailuperusteet Asetetut laatuvaatimukset täyttävien radan alus- ja pohjarakenteiden vertailu tapahtuu samoja yleisperiaatteita noudattaen kuin mitä tierakenteiden osalta on esitetty Tiehallinnon julkaisussa Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet /19/. 11

14 12 RAMO 3

15 3.4 Mitoitusmenetelmät ja seurantamittaukset 13 RAMO 3.4 Mitoitusmenetelmät ja seurantamittaukset Määräys: Maanvaraisesti perustettavan radan geotekninen mitoitus samoin kuin mahdollisten vahvistus- ja pohjarakenteiden geotekninen ja rakenteellinen mitoitus on tehtävä siten, että itse pohjarakenteiden samoin kuin niiden varassa olevien rakenteiden painumat ja siirtymät ovat radan turvallisen liikennöinnin kannalta riittävän pienet ja että maapohjan ja rakenteiden varmuus sortumista, murtumista ja halkeilua vastaan on riittävän suuri. Seurantamittauksilla tarkoitetaan ratapenkereen pitkäaikaisen käyttäytymisen seurantaa. Seurantamittauksia tehdään ohjeen Radan stabiliteetin laskenta, olemassa olevat penkereet /24/ kuvan 8 esittämissä tapauksissa, kun penkereen stabiliteetti ei täytä vaadittua varmuustasoa. Sekä radan maanvaraisen perustamisen että mahdollisten vahvistus- ja pohjarakenteiden mitoitus tehdään ensisijaisesti laskennallisia menetelmiä käyttäen. Niin kutsuttujen klassisten laskentamenetelmien yhteydessä laskennallisessa mitoituksessa käytetään sekä rajatilamenetelmää että kokonaisvarmuusmenetelmää. Pohjarakenteen rakenteellisen kestävyyden mittauksessa voidaan käyttää osavarmuusmenetelmää, kokonaisvarmuus- menetelmää ja sallittujen jännitysten menetelmää. Kokonaisvarmuusmenetelmän käyttö on hyvä herkkyystarkastelussa, koska parametrien vaihtelun vaikutus on helposti havainnollistettavissa. Se on myös välttämätön tarkasteltaessa monimutkaisen mitoituksen lopputulosta. Olemassa olevan ratapenkereen mitoitus on esitetty RHK:n julkaisussa Radan stabiliteetin laskenta, olemassa olevat penkereet /24/. Sen mukaisesti laskenta voidaan tehdä sekä φ = 0 että c-φ -menettelyllä. Jälkimmäisessä tapauksessa tulee huomioida myös huokospaine. Uusien ratapenkereiden mitoituksessa käytetään φ = 0 -menettelyä. Geoteknisen mitoituslaskelman periaatteita on esitetty myös julkaisussa Geotekniset laskelmat /2/. RAMO

16 14 RAMO 3

17 RAMO 3.5 Maakerrosten ja pengermateriaalien geotekniset ominaisuudet 3.5 Maakerrosten ja pengermateriaalien geotekniset ominaisuudet Määräys: Pohjatutkimusten on oltava määrällisesti ja laadullisesti riittävät radan maanvaraisen perustamisen sekä vahvistus- ja pohjarakenteiden laskennallisessa mitoituksessa tarvittavien geoteknisten mitoitusarvojen luotettavaan määrittämiseen. Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelua ja rakentamista palvelevien pohjatutkimusten ohjelmoinnissa ja pohjatutkimuksissa käytettävien tutkimusmenetelmien valinnassa voidaan soveltuvin osin käyttää seuraavissa julkaisuissa annettuja ohjeita: Radan stabiliteetin laskenta, olemassa olevat penkereet /24/ Tiesuunnitelman pohjatutkimukset, TIEL /21/ Siltojen pohjatutkimukset, TIEL /14/ Tieleikkausten pohjatutkimukset, TIEL /20/ Teiden pehmeikkötutkimukset, TIEL /18/ Aluesuunnittelun pohjatutkimusohjeet, ALPO-86 /1/ Laskennallisessa mitoituksessa tarvittavien maakerrosten geoteknisten ominaisuuksien määritysmenetelmiä on vastaavasti käsitelty mm. RHK:n julkaisussa Radan stabiliteetin laskenta, olemassa olevat penkereet /24/ ja Tiehallinnon julkaisussa Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet /19/. 15 RAMO

18 16 RAMO 3

19 RAMO 3.6 Rakennusmateriaalien ominaisuudet geoteknisessä suunnittelussa 3.6 Rakennusmateriaalien ominaisuudet geoteknisessä suunnittelussa Radan alus- ja pohjarakenteiden rakentamisessa käytettävien rakennusmateriaalien ominaisuuksien määrittäminen tapahtuu RMYTL:n /10/ mukaisesti ja soveltuvin osin noudattaen Tiehallinnon julkaisua Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet /19/. 17 RAMO

20 18 RAMO 3

21 19 RAMO 3.7 Ulkoiset kuormat 3.7 Ulkoiset kuormat Junakuorma Pystysuora junakuorma Radan maanvaraisen perustamisen sekä alus- ja pohjarakenteiden mitoituksessa käytettävä pystysuoran junakuorman ominaisarvo saadaan kertomalla Eurocode 1:n mukaisen kuormakaavion LM71 perusteella määräytyvät, paikallaan olevan junan aiheuttamaa staattista kuormaa vastaavat nauha- ja akselikuormat asianomaisella sysäyskertoimella φ v. Junakuorman laskenta-arvo saadaan junakuorman ominaisarvosta kertomalla se junakuorman osavarmuusluvulla. LM71 kuormakaavio muodostuu nauhakuormasta q vk ja neljästä akselikuormasta Q vk, jotka sijaitsevat 1,6 m etäisyydellä toisistaan. Nauhakuorma q vk voi olla epäjatkuva siten, että saavutetaan määräävä kuormitustapaus. Kuormakaavio LM71 on esitetty kuvassa 3.7:1 ja sitä vastaavat akselipainoluokat taulukossa 3.7:1. Kuva 3.7:1 Eurocoden mukainen kuormakaavio LM71. Kun radan korkeusviivan ja tarkastelutason välinen etäisyys on suurempi kuin 0,80 m, voidaan kuormakaaviota käsitellä kuvan 3.7:2 ja taulukon 3.7:1 mukaisesti kahtena tasaisena kuormana q vk ja q vk. L < 6,4 m q vk L > 0 q vk q vk Kuva 3.7:2 Kuormakaavion LM71 käsittely kahtena tasaisena kuormana. Uusien ratojen suunnittelussa käytetään taulukon 3.7:1 mukaista 35 t mitoitusakselipainoa, ellei hankkeen suunnitteluperusteissa muuta esitetä. Radan parantamisen yhteydessä käytetään 35 t mitoitusakselipainoa rakenteille, joiden suunniteltu käyttöikä on 100 vuotta, ellei hankkeen suunnitteluperusteissa muuta esitetä.

22 20 RAMO 3.7 Ulkoiset kuormat Muilta osin radan parantamisen yhteydessä noudatetaan hankkeen suunnitteluperusteissa määriteltyä mitoitusakselipainoa. Olemassa olevien ratojen suunnittelussa käytetään rataosan mitoitusakselipainoa. Suunnitelmissa on esitettävä käytetyn mitoitusakselipainon tunnus. Taulukko 3.7:1 Kuormakaavion LM71 mitoitusakselipainot, niiden tunnukset sekä vastaavat staattiset nauhakuormien ja akselikuormien arvot. Mitoitusakselipaino [t] Kuormakaavion tunnus Kuormakaavion α-kerroin Kuormakaavion nauhakuorma, q vk [kn/m] q vk [kn/m] Kuormakaavion akselikuormat, Q vk [kn] 17 LM , ,5 LM71-22,5 1, LM , LM , LM , Taulukossa 3.7:2 on esitetty vakavuuslaskennassa käytettävät junakuormat. Laskelmat suoritetaan käyttäen tasaista nauhakuormaa Taulukko 3.7:2 Vakavuuslaskennassa käytettävät junakuormat Akselipainot Kokonaisvarmuus Osavarmuus Mitoitusakselipaino [t] Nauhakuorma q vk [kn/m] Ominaiskuorma q om [kn/m] Ominaiskuorma q om (b=2,5m) [kn/m 2 ] Murtorajatilan mitoituskuorma q m [kn/m] Murtorajatilan mitoituskuorma q m (b=2,5 m) [kn/m 2 ] ,0 24,0 78,0 31,2 22, ,0 32,0 104,0 41,6 24, ,0 34,4 111,8 44, ,0 35,2 114,4 45, ,0 42,4 137,8 55, ,0 48,0 156,0 62,4 Mitoittava tilanne on pysähtynyt juna. Sysäyskertoimen arvo on 1,0. Paalulaattojen, rautatiesiltojen ja siltamaisten erikoisrakenteiden kuormat ja osavarmuusluvut on esitetty julkaisussa Rautatiesiltojen suunnitteluohje, RSO /11/. RAMO

23 21 RAMO 3.7 Ulkoiset kuormat Pystysuorien kuormien jakaantuminen Pystysuoran junakuorman jakaantuminen ratapölkkyjen kautta ratapenkereeseen voidaan otaksua kuvan 3.7:3 mukaiseksi. Kuva 3.7:3 Pystysuoran junakuorman jakaantuminen ratapölkyistä ratapenkereeseen. Paalulaattojen mitoituksessa ratapenkereen painosta aiheutuvan pystysuoran kuorman voidaan olettaa jakaantuvan kuvan 3.7:4 mukaisesti. Junakuorman osalta paalulaattojen mitoituksessa valitaan määrääväksi muodostuva kuormitustapaus seuraavista vaihtoehdoista: Nauhakuormaksi q muutettu junakuorma vaikuttaa jatkuvana. Kuorman voidaan tällöin olettaa jakautuvan ratapenkereen poikkileikkauksessa kuvan 3.7:5 mukaisesti. Nauhakuormien q ja q summa vaikuttaa kuvan 3.7:2 mukaisesti 6,4 m matkalla. Kuorman voidaan tällöin olettaa jakautuvan sekä radan pituussuunnassa että poikkileikkauksen suunnassa kuvassa 3.7:5 esitetyn periaatteen mukaisesti.

24 22 RAMO 3.7 Ulkoiset kuormat Pengerkuorman aiheuttama pystysuora jännitys paalulaatan yläpinnassa L p L t G t Korotettu reunajännitys paalulaattaa mitoitettaessa G p g R H p γpγ p g R 0,1 m 30 kpa g k g r H r B L p L t G p G t G tot H p H r on pengerleveys (m) on tukikerroksen alapinnan leveys (m) on alusrakenteen ja mahdollisen pengertäytteen kokonaispaino (kn/m) on tukikerroksen, pölkkyjen ja kiskojen paino (kn/m) on laatan päällä olevan ratapenkereen kokonaispaino (kn/m) on alusrakennekerrosten ja mahdollisen pengertäytteen paksuus (m) on alusrakennekerrosten ja mahdollisen pengertäytteen paksuus paalulaatan reunan kohdalla (m) B on paalulaatan leveys (m) g k on pengerkuorman aiheuttama pystysuora jännitys laatan keskiosalla (kpa) g r on pengerkuorman aiheuttama pystysuora jännitys laatan reunalla (kpa) g R on laatan reunalla vaikuttava viivakuorma (kn/m) γ p on pengermateriaalin tilavuuspaino (kn/m 3 ) G p 2 [(L p + 1,5 H p ) H p 1,5 H r ] γ p = G = G + G tot t p g = 1,0 γ 2 G ( ) p tot B L t g g k = B + L r H r Kuva 3.7:4 Penkereen painosta aiheutuvan pystysuoran kuorman jakautuminen. t r Kuvan 3.7:5 mukaisella reunajännityksen korotuksella otetaan huomioon enintään 1,0 m laatan yläpuolelle ulottuva huoltotie sekä tavanomaiset, 10 kpa suuruista tasaista pintakuormaa vastaavat, työkonekuormat huoltotiellä ja penkereellä. Mahdolliset sivulta tehtävät ajorampit penkereen päälle on kuitenkin suunniteltava erikseen. Laatan reunalla vaikuttava viivakuorma g R on myös arvioitava tapauskohtaisesti erikseen.

25 23 RAMO 3.7 Ulkoiset kuormat Junakuorman aiheuttama pystysuora jännityslisäys paalulaatan yläpinnassa q H k q* 0,85 H k 2,6 m 0,85 H k q on kuormitustapausta vastaava nauhakuorma (kn/m) H k on rakennekerrosten kokonaispaksuus (m) q* on pengerkuorman aiheuttama pystysuora jännityslisäys raiteen alapuolella (kpa) q q* = 2,6 + 0,85 Kuva 3.7:5 Pystysuoran junakuorman jakautuminen ratapenkereen poikkileikkauksessa Vaakakuormat H k Junasta aiheutuvan keskipakoisvoiman vaikutus on otettava huomioon laskettaessa kaarteessa sijaitsevan radan stabiliteettia ulkokaarteen puolelle Muut radan alus- ja pohjarakenteisiin kohdistuvat kuormat Junakuorman lisäksi radan alus- ja pohjarakenteiden mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös muut tapauskohtaisesti määräytyvät rakenteita kuormittavat tekijät, kuten ratapenkereen sisäisestä maanpaineesta paaluperustuksille ja paalulaatoille aiheutuvat vaakakuormat sekä paaluihin kohdistuvan negatiivisen vaippahankauksen vaikutus. Eräs esimerkki paaluperustuksen mitoituksessa huomioon otettavista muista kuormista liittyy tilanteeseen, jossa lisäraide perustetaan paaluilla olemassa olevan maanvaraisesti perustetun raiteen viereen. Tällöin viereisestä raiteesta aiheutuva paaluja taivuttava vaakakuorma on otettava paalujen rakenteellisessa mitoituksessa huomioon taulukon 3.8:5a mukaisesti. Koska tavanomaiset paalutyypit kestävät taivutusrasitusta varsin huonosti, pitäisi mainitunlaisen kuormitustilanteen syntymistä pyrkiä mahdollisuuksien mukaan välttämään. Jos paaluihin kohdistuvia vaakakuormituksia ei kuitenkaan kokonaan voida välttää, ne on pyrittävä ainakin minimoimaan esimerkiksi paalulaatan korkeustasoa nostamalla. RAMO

26 24 RAMO 3.7 Ulkoiset kuormat Työkonekuormat Rakentamisen aikaisissa tilanteissa työkonekuorman ominaisarvoksi on otaksuttava vähintään 10 kpa suuruista tasaista pintakuormaa vastaava kuorma. Laaja-alaisena vaikuttavien työkone-kuormien suuruus on kuitenkin arvioitava tapauskohtaisesti erikseen. Raskaiden työkoneiden osalta - esimerkiksi raskaat autonosturit, kaivinpaalukoneet, dumpperit ja raskaat paalutuskoneet - työkonekuorman suuruus on myös arvioitava tapauskohtaisesti erikseen. Suuntaviivoja tähän on annettu esimerkiksi Tiehallinnon julkaisussa Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet /19/. Suunnitelmasta tulee ilmetä mitoituksessa käytetty työkonekuorma Maanpaino Maanpaino lasketaan soveltaen Tiehallinnon julkaisun Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet /19/ kappaletta Maanpaine Ratapenkereessä olevan tukiseinän kuormituksiin sovelletaan julkaisuja Pohjarakennusohjeet, RIL /3/, Rakennuskaivanto-ohje, RIL /6/, Rautatiesiltojen suunnitteluohje, RSO /11/ ja Työnaikaisten ratakaivantojen tukeminen, RHK A10/2001 /22/ Vedenpaine ja huokosveden ylipaine Ratapenkereen läpi ei saa tapahtua jatkuvaa suotovirtausta eli ratapenger ei saa missään olosuhteissa toimia maapatona. Mitoittava vedenpinta arvioidaan julkaisun Pohjarakennusohjeet, RIL /3/ kohdan 6.4 mukaisesti pohjavesihavaintojen perusteella vertaamalla havaintoja vastaavissa olosuhteissa tehtyihin pitkäaikaishavaintoihin sekä ottamalla huomioon pohjaveden vuotuiset korkeusvaihtelut ja sadanta havaintojakson aikana. Mitoittavan vedenpinnan voivat määrätä myös rakenteen mitat, pohjavesialtaan pohjan tai reunan korkeus tai muut ympäristötekijät. Tukirakenteisiin kohdistuvan vedenpaineen vaikutus otetaan huomioon julkaisujen Rakenteiden kuormitusohjeet, RIL /7/ kohdan 4.3, Pohjarakennusohjeet, RIL /3/ kohdan ja Rakennuskaivanto-ohje, RIL /6/ kohdan 7.2 mukaisesti. Pohjarakennustöiden aiheuttaman huokosveden ylipaineen vaikutus arvioidaan soveltaen RHK:n ohjetta Radan stabiliteetin laskenta, olemassa olevat penkereet /24/. Jos huokosveden ylipaineesta aiheutuu vaaraa radan stabiliteetille, huokosvedenpaineen kehittymistä on aina seurattava tarkkailumittausjärjestelmän avulla. Hälytysrajana radan stabiliteettia turvaaviin toimenpiteisiin valmistautumiselle on tällöin se, kun huokosveden ylipaine on saavuttanut puolet etukäteen arvioidusta arvostaan. Raja-arvona töiden välittömälle keskeyttämiselle ja radan stabiliteettia turvaavien toimenpiteiden käynnistä- RAMO

27 25 RAMO 3.7 Ulkoiset kuormat miselle on vastaavasti suunnittelun perustana käytetyn huokosveden ylipaineen arvon saavuttaminen Tärinä Pohjarakennustöistä aiheutuva tärinäkuormitus otetaan huomioon soveltaen Tiehallinnon julkaisun Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet /19/ kappaletta Juna- liikenteen aiheuttaman tärinän vaikutus huokosveden ylipaineeseen on esitetty kohdassa Kuormien yhdistäminen ja osavarmuusluvut Kuormien yhdistämisessä sovelletaan julkaisua Rakenteiden kuormitusohjeet, RIL /7/. Radan maanvaraiseen perustamiseen sekä muiden vahvistus- ja pohjarakenteiden kuin paalulaattojen mitoitukseen liittyvissä murtorajatilatarkasteluissa junakuorman osavarmuusluvulle käytetään arvoa γ q = 1,3. Moniraiteisella rataosalla raidekohtainen pystysuoran junakuorman laskenta-arvo rataan liittyvissä murtorajatilatarkasteluissa saadaan kertomalla staattisen junakuorman ja junakuorman osavarmuusluvun tulo taulukon 3.7:3 mukaisella kertoimella k. Näin saatuja pystysuoran junakuorman laskenta-arvoja käyttäen etsitään stabiliteetin kannalta vaarallisin kuormitusten yhdistelmä. Taulukko 3.7:3 Moniraiteisen rataosan pystysuoran junakuorman laskennassa käytettävän kertoimen k raidekohtaiset arvot. Ensimmäinen raide Toinen raide Kolmas ja sitä seuraavat raiteet Ratalinjalla 1,0 tai 0 0,8 tai 0 0,5 tai 0 Liikennepaikoilla 1,0 tai 0 0,8 tai 0 0,8 tai 0 Maan tilavuuspainon osavarmuusluku stabiliteettitarkasteluissa, tuentojen mitoituksessa sekä muissa näitä vastaavissa tilanteissa on γ = 1,0. Tilanteissa, joissa maa toimii pelkästään rakenteen kuormituksena, maan tilavuuspainon osavarmuusluku on vastaavasti joko γ = 1,2 tai γ = 0,9 riippuen siitä, kumpi on määräävä. Työkonekuormien osavarmuusluku on 1,3. Mitoittava pohjavedenpinta määritetään julkaisun Pohjarakennusohjeet, RIL /3/ kohdassa esitetyn periaatteen mukaisesti. Määrityksessä käytetään osavarmuus- lukua γ = 1,6, ellei tätä alhaisemman arvon käyttö perustu luotettaviin ja pitkäaikaisiin pohjavesihavaintoihin. Pohjarakennustöiden aiheuttamalle huokosveden ylipaineelle käytetään osavarmuuslukua γ = 1,6. Vastapenkereen rakentamisessa ei käytetä osavarmuuslukua, vaan siitä johtuva huokosvedenpaineen nousu on yhtä suuri kuin vastapenkereen aiheuttama jännityslisäys. RAMO

28 26 RAMO 3

29 27 RAMO 3.8 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteerit 3.8 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteerit Alus- ja pohjarakenteiden käyttöikä Radan alusrakenteen samoin kuin mahdollisten vahvistus- ja pohjarakenteiden käyttöikävaatimus on 100 vuotta. Routalevyjen käyttöikävaatimus on 40 vuotta Alusrakenneluokat Alusrakenteen mitoituksen kannalta radat jaetaan viiteen alusrakenneluokkaan taulukon 3.8:1 mukaisesti. Alusrakenneluokan määrää tällöin joko henkilöliikenne tai tavaraliikenne riippuen siitä, kumman vaatimustaso on korkeampi. Jatkuvakiskoraiteisen radan alusrakenteen on oltava aina vähintään alusrakenneluokan 1 mukainen. Taulukko 3.8:1 Alusrakenneluokat. Alusrakenneluokka Henkilöliikenteen suurin sallittu nopeus, V [km/h] Tavaraliikenteen suurin sallittu nopeus 22,5 t akselipainolla, V [km/h] Tavaraliikenteen suurin sallittu nopeus 25 t akselipainolla, V [km/h] 0 < 50 < 40 < 30 1 < 120 < 100 < 60 2 < 200 < 100 < 80 3 < 250 < 120 < > 250 > 120 > Pengerleveyden mitoitus Radan pengerleveydellä tarkoitetaan leveyttä, johon alusrakenteen ylin kerros rakennetaan. Näin pengerleveys on normaalisti välikerroksen yläpinnan leveys. Radan pengerleveyden valinta riippuu seuraavista tekijöistä: raiteiden lukumäärä alusrakenneluokka radan geometria tukikerroksen leveys raideväli mitoitusnopeus akselipaino Taulukossa 3.8:2 on esitetty minimivaatimukset, joita noudatetaan pengerleveyttä valittaessa.

30 28 RAMO 3.8 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteerit Taulukko 3.8:2 Pengerleveyden minimimitat raiteiden lukumäärän, radan alusrakenneluokan, raidevälin, akselipainon ja mitoitusnopeuden perusteella. Raiteiden lukumäärä 1) Radan alusrakenneluokka Pengerleveys [m] Suoralla Kaarteessa Raideväli [m] Henkilöliikenteen suurin sallittu nopeus V [km/h] Tavaraliikenteen suurin sallittu nopeus 22,5 t akselipainolla [km/h] Tavaraliikenteen suurin sallittu nopeus 25 t akselipainolla [km/h] 1 0 5,4 5,4 < 50 < 40 < ,4 5,4 < 120 < 80 < ,0 6,0 < 140 < 100 < ,0 6,8 2) < 200 < 100 < ,8 7,2 3) < 250 < 120 < ,5 9,5 4,1 < 120 < 80 < ,3 11,1 4) 4,3 < 200 < 100 < ,3 11,7 5) 4,5 < 250 < 120 < ,5 12,5 4,7 > 250 > 120 > 100 1) Kolme- ja useampiraiteisen radan poikkileikkaukset muodostetaan yksi- ja kaksiraiteisen radan normaalipoikkileikkauksista. 2) Pengerleveyttä 6,8 m käytetään ainoastaan kaarteissa, jolloin pengerlevitys tehdään kokonaisuudessaan ulkokaarteen puolelle. Pengerleveys 6,0 m on kaarteessakin riittävä silloin, kun radan rakenne rajoittuu kiinteään esteeseen (laiturit, kallioleikkaukset, sillat ja tunnelit). 3) Pengerleveyttä 6,8 m käytetään suoralla radalla ja 7,2 m pengerleveyttä kaarteissa, jolloin 0,4 m epäsymmetrinen pengerlevitys tehdään ulkokaarteen puolelle. 4) Pengerleveyttä 11,1 m käytetään ainoastaan kaarteissa, jolloin pengerlevitys tehdään kokonaisuudessaan ulkokaarteen puolelle. Pengerleveys 10,3 m on kaarteessakin riittävä silloin, kun radan rakenne rajoittuu kiinteään esteeseen (laiturit, kallioleikkaukset, sillat ja tunnelit). 5) Pengerleveyttä 11,3 m käytetään suoralla radalla ja 11,7 m pengerleveyttä kaarteissa, jolloin 0,4 m epäsymmetrinen pengerlevitys tehdään ulkokaarteen puolelle.

31 RAMO 3.8 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteerit Radan routamitoitus Uudet radat ja rataoikaisut Routaeristämättömillä radoilla routimattomien rakennekerrosten kokonaispaksuuden on oltava liitteen 1 kuvan 1 mukainen, kun radan alusrakenneluokka on 2, 3 tai 4. Alusrakenneluokan 1 radoilla routimattomien rakennekerrosten kokonaispaksuus saa kuitenkin olla 0,2 m ja alusrakenneluokan 0 radoilla 0,6 m liitteen 1 kuvan 1 mukaisia arvoja pienempi. Routaeristettyjen ratojen routamitoitus tehdään liitteen 1 mitoituskäyrästöjen avulla mitoituspakkasmäärän sekä vuotuisen ilman keskilämpötilan perusteella. Käyrästöissä tarvittava mitoituspakkasmäärän toistumisjakso valitaan taulukosta 3.8:3 radan alusrakenneluokan perusteella. Routalevyjen käyttö uusien ratojen ja rataoikaisujen routasuojauksessa edellyttää aina RHK:n lupaa. Taulukko 3.8:3 Routaeristetyn radan routamitoituksessa käytettävän mitoituspakkasmäärän toistumisjakson valinta radan alusrakenneluokan perusteella. Radan alusrakenneluokka Mitoituspakkasmäärän toistumisjakso [vuotta] Ratalinja Vaihdealue Jos radan väli- ja eristyskerroksen materiaalina käytetään murskattua kiviainesta, on liitteen 1 kuvien mukaisia routimattoman radan rakennepaksuuksia kasvatettava 15 %. Tämä on huomioitu liitteen 2 normaalipoikkileikkausten yhteydessä esitetyissä kokonaisrakennekerros-paksuuksissa (K). Pohjamaa luokitellaan joko routivaksi tai routimattomaksi. Routivuuden arviointi tehdään julkaisun Ratojen routasuojaustarpeen selvittäminen, tutkimusohje /8/ mukaisesti. Routimattomalla pohjamaalla olevia ratoja ei routasuojata Parannettavat radat Parannettavan radan rakenne luokitellaan taulukon 3.8:4 mukaisesti joko routimattomaksi, harvoin routivaksi tai routivaksi sen mukaan, paljonko radan routimattomien rakennekerrosten paksuus poikkeaa liitteen 1 kuvan 1 mukaisesta routimattoman radan rakennepaksuudesta. Routimattomilla rakenteilla ei oleteta esiintyvän routanoususta aiheutuvia haittoja taulukon 3.8:3 mukaisia toistumisjaksoja vastaavilla mitoituspakkasmäärillä. Harvoin

32 30 RAMO 3.8 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteerit routivilla rakenteilla routimisesta aiheutuvia haittoja vastaavilla mitoituspakkasmäärillä todennäköisesti esiintyy joinakin vuosina ja routivilla rakenteilla toistuvasti. Taulukko 3.8:4 Parannettavan radan rakenteen luokittelu routivuuden mukaan silloin, kun pohjamaa on routiva. Rakenteen routivuus Liitteen 1 kuvan 1 mukaisen routimattoman radan rakennepaksuuden ja parannettavan radan rakennepaksuuden erotus [m] Routiva > 0,2 Harvoin routiva 0,2 Routimaton Rakennepaksuus liitteen 1 kuvan 1 mukainen Routasuojauksen parantaminen toteutetaan ensisijaisesti siten, että routivat materiaalit vaihdetaan routimattomiin tai toissijaisesti rakenne routasuojataan routalevyjä käyttäen. Routalevyjä käytettäessä ratarakenteen routamitoitus tehdään liitteen 1 mitoituskäyrästöjen avulla. Mitoituskäyrästöissä on otettu huomioon raidesepelirakeiden painautuminen routalevyyn olettamalla levyn tuhoutuvan painautumisen johdosta 10 mm paksuudelta. Uusien ratojen tapaan myös parannettavilla radoilla on liitteen 1 kuvien mukaisia routimattomia radan rakennepaksuuksia kasvatettava 15 %, jos radan väli- ja eristyskerroksen materiaalina on käytetty murskattua kiviainesta. Routaeristetyssä rakenteessa routalevyn alapuolella olevan routimattoman alusrakennekerroksen vähimmäispaksuus on 300 mm käytettäessä luonnonmateriaaleja ja 450 mm käytettäessä murskattua kiviainesta. Lisäksi etäisyys routalevyn alapinnasta ylimpään pohjavedenpintaan tulee olla suurempi kuin routalevyn alla olevan materiaalin kapillaarinen nousukorkeus. Liitteessä 1 on routamitoituskäyrästöjen sekä pakkasmäärä- ja keskilämpötilakarttojen ohella esitetty esimerkki routamitoituksesta. Vanhan routalevyn poisto tai paikalleen jättäminen määritetään suunnitteluperusteissa. RAMO

33 RAMO 3.8 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteerit Radan vakavuus Yleistä Olemassa olevan radan vakavuus on varmistettava kappaleessa asetettujen vaatimusten mukaiseksi, jos kappaleen mukaisesti määritetty laskennallinen juna- kuorma kasvaa joko liikennöintinopeuden tai akselipainon nostamisesta johtuen. Samoin on meneteltävä, jos radan vakavuus muutoin huononee esimerkiksi radan läheisyyteen tehtävästä ojasta tai maaleikkauksesta tai radan läheisyydessä tehtävistä maakerrosten häiriintymistä aiheuttavista pohjarakennustöistä johtuen. Olemassa oleville ratapenkereille voidaan tehdä kappaleessa 3.4 mainittu seurantamittaus siten, että käytössä olevilla akselikuorman ja nopeuden yhdistelmillä liikennöintiä voidaan jatkaa, jos radassa ei havaita merkittävää rappeutumista. Välittömiin korjaus- toimenpiteisiin tai liikennerajoituksiin olemassa olevilla radoilla on kuitenkin ryhdyttävä aina, jos radassa todetaan isoja vaurioita tai kiihtyvää rappeutumista Varmuuskertoimet Mitoitustarkastelussa käytettävien maaparametrien on vastattava maapohjan kuormitustilanteessa tapahtuvien muutosten perusteella määrääväksi muodostuvaa tilannetta. Kun maapohjaan kohdistuvat kuormitukset kasvavat, määräävin kuormitustilanne on pääsääntöisesti heti kuormituksen lisäyksen jälkeen vallitseva tilanne. Tällainen kuormitustilanne syntyy esimerkiksi tasaiselle maalle rakennettavan penkereen alla. Maapohjaan kohdistuvan kuormituksen vähentyessä määrääväksi taas muodostuu tavallisesti pitkän ajan kuluessa vallitseva tilanne. Tyypillinen esimerkki tällaisesta kuormitustilanteesta on pysyvä leikkausluiska. Maamateriaalien kitkalle ja koheesiolle eri mitoitustilanteissa käytettävät osavarmuusluvut on esitetty taulukoissa 3.8:5a ja b. Taulukossa esitetyt osavarmuusluvut eivät kata esimerkiksi lyönti- tai porapaalutuksen tai muiden pohjarakennustöiden aiheuttamaa maan mahdollista häiriintymistä, vaan se on otettava huomioon maaparametrien ominaisarvoja määritettäessä. Kohtaa Siirtymille herkät rakenteet käytetään, jos ratapenkereen läheisyydessä on esim. betonipaalutettuja rakenteita, stabilointia, tai muita siirtymille herkkiä rakenteita. RAMO

34 32 RAMO 3.8 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteerit Taulukko 3.8:5a Ratapenkereiden stabiliteetin laskennassa käytettävät varmuusluvut. Mitoitustilanne kuorman osavarmuusluku g q tann osavarmuusluku g tann koheesion c osavarmuusluku g c suljetun leikkauslujuuden s u osavarmuusluku g su kokonaisvarmuus Tavanomaiset vanhat ratapenkereet 1,3 1,35 1,5 1,4 1,5 1) 2) 3) 4) Siirtymille herkät rakenteet q = 0 kn/m 1,0 1,5 1,8 1,6 1,8 2) 3) Uusi ratapenger 2) 3) 4) 1,3 1,5 1,8 1,6 1,8 F kok 1) Vanhaksi ratapenkereeksi katsotaan penger, jonka konsolidaatioaste on vähintään 50 %. Tämä edellyttää yleensä vähintään 10 vuoden ikää. 2) Tavanomaista pilarisyvästabilointia tai määräsyvyyteen ulottuvaa massastabilointia käytettäessä maapohjan kapasiteetin on oltava vähintään kokonaisvarmuuskerrointa F kok =1,4 ja osavarmuusmenetelmällä kitkan osavarmuuslukua γ φ = 1,20 ja koheesion osavarmuuslukua γ c = 1,40 vastaava ilman syvästabilointia laskien. Massastabiloinnin ulottuessa kovaan pohjaan asti tätä vaatimusta ei kuitenkaan ole. 3) Pilarisyvästabiloinnin ja massastabiloinnin yhdistelmän käyttäminen ratapenkereen perustamisessa ei ole sallittua. Liikennöitävän käytössä olevan raiteen alla ei saa käyttää stabilointia. 4) Koskee myös vastapengertä Taulukko 3.8:5b Maamateriaalien kitkan ja koheesion osavarmuusluvut tuettujen kaivantojen yhteydessä. Tarkasteltava mitoitustilanne 1) 2) 3) 4) Kitkan osavarmuusluku γ φ Koheesion osavarmuusluku γ c Pysyvä kaivanto Työnaikainen kaivanto, jos mahdollisen sortuman vaikutusalueella rakenteita, esimerkiksi paaluja, tai syvästabilointi 1,20 1,50 Muu työnaikainen kaivanto 1,10 1,30 1) Junakuorma = q vk + q vk [kn/m] (taulukko 3.7:1) 2) Aktiivi- ja passiivipaineeseen ei tehdä tärinästä johtuvia lisäyksiä eikä vähennyksiä 3) Siirtymätarkastelut tehdään ominaisarvoilla 4) Raideliikenteen aiheuttama sysäyslisä otetaan huomioon vaakakuormana RAMO

35 3.8.6 Paalulaattojen mitoitus RAMO 3.8 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteerit Paalulaattojen mitoituksessa käytettävät junakuormien sysäyslisät ja osavarmuusluvut sekä muut mitoitusperusteet on esitetty julkaisussa Rautatiesiltojen suunnitteluohje, RSO /11/. Kappaleessa käsitellyn penger- ja junakuorman jakaantumisen lisäksi paalulaattojen mitoituksessa on otettava huomioon radan sivuttaissuuntainen sijaintitarkkuus, joka on ±120 mm. Tämän lisäksi paalulaattojen mittojen valinnassa on otettava huomioon myös vaihteet, joiden alueella paalulaatta ei saa päättyä. Ohjeet varautumisesta mahdollisten lisäraiteiden rakentamiseen annetaan hankkeen suunnitteluperusteissa. Paalulaatan mahdollinen vaakavärähtely on aina otettava paalulaatan mitoituksessa huomioon. Vaakavärähtelystä aiheutuvien haittavaikutusten välttämiseksi osan paalulaatan paaluista tulisi aina olla vinopaaluja. Samasta syystä niin kutsuttujen kolmen paalun elementtien käytön tulisi rajoittua pienialaisiin paikallisin kohteisiin. Paalulaatan mahdollisesta pystysuuntaisesta resonanssista aiheutuvan kuormituslisäyksen vaikutus on myös otettava huomioon teräspaalujen varaan perustetuilla paalulaatoilla. Negatiivisen vaippahankauksen laskennassa osavarmuusluvut ovat maan omalle painolle γ = 1,2, maan ja paalun väliselle adheesiolle γ a = 1,3 ja kitkalle γ φ = 1,1. Negatiivista vaippahankausta laskettaessa on huomattava, että maa toimii tässä tapauksessa kuormituksena, mistä johtuen osavarmuusluvuilla on nyt kasvatettava maan adheesiota ja kitkaa. Varovaisena keskiarvona lasketun tukipaalujen geoteknisen kapasiteetin on sekä kärkiettä vaippakantavuuden osalta oltava vähintään osavarmuuslukua γ = 1,6 vastaava edellyttäen, että paalujen kantavuus on varmistettu koekuormituksin RMYTL:n /10/ osan 3 Vahvistus- ja pohjarakenteet mukaisesti. Pienin dynaamisella koekuormituksella todennettu paalun geoteknisen kapasiteetin yksittäisarvo saa olla osavarmuuslukua γ min = 1,45 vastaava. Jos merkittävä osuus paalun koekuormituksessa mitattavasta geoteknisestä kantavuudesta muodostuu paalun tukeutumisesta vaippaosaa vasten oleviin hienorakeisiin tai eloperäisiin maakerroksiin, paalun kantavuuden pitkäaikainen kehittyminen on arvioitava maan ja paalun yhteistoiminnan iskuaaltoteoreettiseen analyysiin perustuen. 33

36 34 RAMO 3.8 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteerit Radan painumat Pysyvä painuma Rata on suunniteltava siten, etteivät taulukossa 3.8:6 esitetyt tasaisen kokonaispainuman ja pituus- tai sivuttaiskaltevuuden muutoksen enimmäisarvot ylity. Vaihdealueilla sovelletaan aina alusrakenneluokan 4 mukaisia tasaisen kokonaispainuman ja pituus- ja sivuttaiskaltevuuden muutoksen enimmäisarvoja. Taulukko 3.8:6 Tasaisten kokonaispainuman sekä pituus- ja sivuttaiskaltevuuden muutoksen enimmäisarvot. Radan alusrakenneluokka Painumaaika 100 vuotta Tasainen kokonaispainuma [mm] Pituuskaltevuuden muutos [%] Painuma-aika vuotta Sivuttaiskaltevuuden muutos [%] Pituuskaltevuuden muutos [%] Painuma-aika vuotta Sivuttaiskaltevuuden muutos [%] ,4 0,8 0,4 0, ,3 0,6 0,3 0, ,2 0,4 0,2 0, ,15 0,3 0,15 0, ,1 0,2 0,1 0,2

37 Palautuva painuma RAMO 3.8 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteerit Olemassa olevilla maanvaraisesti perustetuilla radoilla ratapölkystä mitattavan radan palautuvan pystysuuntaisen painuman on mitoitusakselipainon suuruisen kuormituksen alaisena oltava vähintään 1 mm. Enimmäisarvo palautuvalle painumalle on vastaavasti 10 mm ratapölkystä mitattuna ja 8 mm jätkänpolusta mitattuna. Kun uusi maanvaraisesti perustettava ratarakenne suunnitellaan ja rakennetaan voimassa olevien ohjeiden mukaisesti, voidaan ratapölkystä radan mitoitusakselipainon suuruisen kuormituksen alaisena mitattavan palautuvan pystysuuntaisen painuman otaksua olevan vähintään 1 mm ja enintään 3 mm. 35

38 36 RAMO 3

39 RAMO 3.9 Radan ympäristögeotekniset suunnitteluperusteet 3.9 Radan ympäristögeotekniset suunnitteluperusteet Junaliikenteestä aiheutuvat vaikutukset Uusien ratojen maanvarainen perustaminen ja mahdollisesti tarvittavat vahvistus- tai pohjarakenteet on suunniteltava siten, että junaliikenteestä syntyvän tärinän voimakkuus alueilla, joita käytetään asumiseen tai muihin tärinästä aiheutuvien häiriöiden vaikutukselle alttiisiin tarkoituksiin, on enintään 1,0 mm/s pystysuuntaisen heilahdusnopeuden maksimiarvolla ilmaistuna. Olemassa olevilla radoilla tärinästä aiheutuvien haittavaikutusten vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun rakenteesta mitattu junaliikenteestä syntyvän tärinän voimakkuus maankäytöltään tärinästä aiheutuvien häiriöiden vaikutuksille alttiilla alueilla on yli 3,6 mm/s resultoivan heilahdusnopeuden maksimiarvolla ilmaistuna. Tärinä mitataan tällöin alle 10 Hz taajuusalueelta VTT:n julkaisun Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin - vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen/9/ mukaisesti Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset Rakennustöiden ympäristölle aiheuttamia vaikutuksia voivat olla muun muassa pohjaveden alentuminen, maanpinnan painuminen tai kohoaminen ja maan sivuttaissuuntaiset liikkeet, paalutus-, louhinta- ja tiivistystöiden aiheuttama tärinä sekä melu ja pöly. Näiden vaikutukset otetaan huomioon RMYTL:n /10/ asianomaisissa osissa esitetyllä tavalla. 37

40 38 RAMO 3

41 3.10 Radan normaalipoikkileikkaukset 39 RAMO 3.10 Radan normaalipoikkileikkaukset Radan rakenteesta on laadittu normaalipoikkileikkaukset, joissa on esitetty rakennetyyppien mitat. Normaalipoikkileikkausten mitat ovat minimimittoja. Normaalipoikkileikkausten pohjalta laaditaan tarvittaessa hankekohtaiset tyyppipoikkileikkaukset ja paalukohtaiset poikkileikkaukset. Radan normaalipoikkileikkaus ilmoitetaan lyhenteillä, jotka muodostetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti (kuva 3.10:1): Raidetyypit ilmaistaan lyhenteillä Jk, jatkuva-, Pk, pitkä- ja Lk, lyhytkiskoraide. Raiteiden lukumäärää ilmaistaan raidetyyppiä kuvaavan lyhenteen jälkeen. Maaleikkausten rakennetunnus on L, penkereen P ja kallioleikkauksen Ka. Kirjaintunnus B tarkoittaa betoniratapölkkyraidetta. Soraradan tunnuksena käytetään merkintää Sr. Rakennekerrosten yhteispaksuus ilmoitetaan millimetreinä. Kirjaintunnus k tarkoittaa kaukalopohjaista leikkausta. Rakenteen pengerleveys sekä kallioleikkauksen leveys suoralla radalla ilmoitetaan metreinä. Esimerkiksi lyhenne Jk-2-LB ,3 tarkoittaa seuraavaa: Jatkuvakiskoinen kaksiraiteinen sepelöity betoniratapölkkyinen maaleikkausrakenne, jonka rakennekerrospaksuus on 2000 millimetriä ja pengerleveys 10,3 metriä. Kolme- ja useampiraiteisen radan poikkileikkaus muodostetaan yksi- ja kaksiraiteisen radan normaalipoikkileikkauksista. Normaalipoikkileikkauspiirustukset on esitetty liitteessä 2. Tunnelipoikkileikkaukset on esitetty RAMOn osassa 18 Rautatietunnelit.

42 40 RAMO 3.10 Radan normaalipoikkileikkaukset Kuva 3.10:1 Normaalipoikkileikkauksen lyhenteen muodostaminen.

43 41 RAMO 3.11 Kävelykulkutiet 3.11 Kävelykulkutiet Yleistä Kävelykulkutie on vaihtotyöhenkilökunnan jalankulkuun tarkoitettu väylä ratapihalla. Kävelykulkutien suunnitteluperusteet on esitetty RAMOn osassa 7 Liikennepaikat Kävelykulkutien poikkileikkaus ja materiaalit Kävelykulkutien pohja ratapiha-alueella on tukikerros. Kävelykulkutie tehdään ratapihalla 1,40 m levyisenä tiivistämällä kerroksen pintaosa ja päällystämällä se enintään 50 mm paksuisella kerroksella mursketta, jonka maksimiraekoko on 25 mm. Jos kävelykulkutien materiaali sisältää mm lajitetta enemmän kuin 10 %, se erotetaan raidesepelistä käyttöluokan 2 suodatinkankaalla (kuva 3.11:1). Työturvallisuusnäkökohdista johtuen kävelykulkutien materiaalina suositellaan käytettäväksi vaaleaa kiviainesta. Kuva 3.11:1 Kävelykulkutien poikkileikkaus ratapihalla. Ratalinjalla pengertä levennetään soralla tai hiekalla siten, että kävelykulkutie, joka tehdään ratalinjalla 1,00 m:n levyisenä, mahtuu penkereelle (kuva 3.11:2). Kävelykulkutien pinta päällystetään murskeella, jonka raekoko on mm tai mm. Kävelykulkutien ja raiteen risteyskohdassa on kävelykulkutien pinnassa käytettävä raidesepeliä tai tasoristeyksen kansirakennetta. Kuva 3.11:2 Kävelykulkutien poikkileikkaus ratalinjalla.

44 42 RAMO 3

45 43 RAMO 3 Viitteet Viitteet /1/ Aluesuunnittelun pohjatutkimusohjeet, ALPO-86. Suomen Geoteknillinen Yhdistys r.y. 83 s. /2/ Geotekniset laskelmat, TIEL /3/ Pohjarakennusohjeet, RIL-121. Suomen rakennusinsinöörien liitto r.y., Helsinki /4/ Radan suunnitteluohje. Ratahallintokeskus, Helsinki /5/ Raidesepelin tekniset toimitusehdot. Ratahallintokeskus, Helsinki /6/ Rakennuskaivanto-ohje, RIL-181. Suomen rakennusinsinöörien liitto r.y., Helsinki s. /7/ Rakenteiden kuormitusohjeet, RIL-144. Suomen rakennusinsinöörien liitto r.y., Helsinki s. /8/ Ratojen routasuojaustarpeen selvittäminen, tutkimusohje. Ratahallintokeskus, Helsinki /9/ Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin - vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen. VTT, Espoo /10/ Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset, RMYTL. Ratahallintokeskus, Helsinki. - Osa 1: Yleinen osa - Osa 2: Alustavat työt - Osa 3: Perustamis- ja vahvistamistyöt - Osa 4: Kuivatustyöt - Osa 5: Maaleikkaus- ja pengerrystyöt - Osa 6: Kalliorakennustyöt - Osa 8: Alitukset - Osa 9: Pylväsperustukset /11/ Rautatiesiltojen suunnitteluohje, RSO. Ratahallintokeskus, Helsinki. /12/ Riessberger, K. Track - Part of the system Railway. Luento, Pohjoismainen rataseminaari NBIU /13/ Routalevyjen tekniset toimitusehdot. Ratahallintokeskus, Helsinki. /14/ Siltojen pohjatutkimukset, TIEL /15/ Suomen rakentamismääräyskokoelma osa B1 Rakenteiden varmuus ja kuormitukset, määräykset. Ympäristöministeriö RAMO

46 44 RAMO 3 Viitteet /16/ Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B2 Kantavat rakenteet, määräykset. Ympäristöministeriö /17/ Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B3 Pohjarakennus, määräykset. Ympäristöministeriö /18/ Teiden pehmeikkötutkimukset, TIEL /19/ Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet. Tiehallinto, Helsinki s liites. /20/ Tieleikkausten pohjatutkimukset, TIEL /21/ Tiesuunnitelman pohjatutkimukset, TIEL /22/ Työnaikaisten ratakaivantojen tukeminen, RHK:n julkaisu A10/2001. Ratahallintokeskus, Helsinki /23/ Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset (PYL). Ratahallintokeskus, Helsinki. /24/ Radan stabiliteetin laskenta, olemassa olevat penkereet. Ratahallintokeskuksen julkaisu B 15, 2005 RAMO

47 RAMO 3 Liite 1/1 (8) INARI SODANKYLÄ KEMIJÄRVI ROVANIEMI KUUSAMO KEMI OULU 2,40 RAAHE KOKKOLA KAJAANI VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU 2,20 JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE LAHTI LAPPEENRANTA TURKU 2,00 KOTKA HANKO HELSINKI Kuva 1 Routimattoman radan rakennekerrosten kokonaispaksuus.

48 RAMO 3 Liite 1/2 (8) 3.2 RAKENTEESSA 40 mm ROUTALEVY T= -2.0 C 3.0 T= -1,0 C Routimattomien rakennekerrosten kokonaispaksuus K [m] T=+5,0 C T=+4,0 C T = 0,0 C T=+1.0 C T = +2.0 C T= +3.0 C Mitoittava pakkasmäärä [Kh] Kuva 2 Routamitoitus 40 mm routalevyllä eristetyssä rakenteessa vuotuisen ilman keskilämpötilan (T) ja mitoittavan pakkasmäärän perusteella.

3 RADAN RAKENNE... 5 3.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 3.3 RADAN ALUS- JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11

3 RADAN RAKENNE... 5 3.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 3.3 RADAN ALUS- JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 1 RATO 3 Sisältö SISÄLTÖ 3 RADAN RAKENNE... 5 3.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 3.2 RADAN ALUS- JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OHJEISTUS... 9 3.2.1 Yleiset suunnitteluperusteet... 9 3.2.2 Määräysten ja ohjeiden pätemisjärjestys...

Lisätiedot

Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 3 Radan rakenne

Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 3 Radan rakenne 17 2014 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 3 Radan rakenne Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 3 Radan rakenne Liikenneviraston ohjeita 17/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva:

Lisätiedot

Rautatiesiltojen kuormat

Rautatiesiltojen kuormat Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET

YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Yleisten alueiden alle 01.10.2013 1 (17) YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Ins.tsto Pontek Oy Laat. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Tark. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Helsingin kaupunki,

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

InfraRYL. Infra-alan laadunohjaushanke InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Infra-nimikkeistö

InfraRYL. Infra-alan laadunohjaushanke InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Infra-nimikkeistö InfraRYL Infra-alan laadunohjaushanke InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Infra-nimikkeistö 6-5-2004 RYL-tutkimusasema/Lea Vettenranta 1 Infra-alan muutostarpeita -XONLVKDOOLQWRPXXWWXX

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19860 Raportti

Lisätiedot

Luiskatun kaivannon suunnittelu

Luiskatun kaivannon suunnittelu RIL263-2014 Kaivanto-ohjeen koulutustilaisuus 5.2.2015, Helsinki Luiskatun kaivannon suunnittelu Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi ohjeita tarvitaan? 2. Yleistä 3. Laskentamenetelmät 4. Eurokoodin

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet LIITE 1 1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet 1.1 Suunnittelussa ja mitoituksessa huomioitavaa Kevennyksen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan

Lisätiedot

YLEISTÄ EUROKOODI MITOITUKSESTA

YLEISTÄ EUROKOODI MITOITUKSESTA YLEISTÄ EUROKOODI MITOITUKSESTA MITÄ KOSKEE 1. Rakenne- ja geosuunnittelua 2. Lähinnä varmuuskerroin menettely uudistuu. Itse laskenta menetelmät, kaavat ja teoriat pysyvät ennallaan (joitain esimerkkitapoja

Lisätiedot

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA

Lisätiedot

Ajankohtaista pohjarakenteista. Siltatekniikan päivät , Geoasiantuntija Jaakko Heikkilä

Ajankohtaista pohjarakenteista. Siltatekniikan päivät , Geoasiantuntija Jaakko Heikkilä Ajankohtaista pohjarakenteista Siltatekniikan päivät 31.1. 1.2.2018, Geoasiantuntija Jaakko Heikkilä Sisältö NCCI7 / TIELIIKENNEKUORMAN VAIKUTUKSET JUNAKUORMIEN VAIKUTUKSET SUIHKUINJEKTOINTI SIVUKUORMITETTUJEN

Lisätiedot

Elementtipaalulaatat rautateillä 27.01.2016

Elementtipaalulaatat rautateillä 27.01.2016 Elementtipaalulaatat rautateillä 27.01.2016 Siirtymärakenteen ja laattatyypin valinta Radan stabiliteetti ja painumaerojen tasaaminen Olemassa oleva/ uusi rata/kaksoisraiteet Sillan tausta/ pehmeiköt jotka

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet

Lisätiedot

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO 1(20) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 30.12.2009. RVI/902/431/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Yleiset perusteet, RAMO

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

MAANVARAINEN PERUSTUS

MAANVARAINEN PERUSTUS MAANVARAINEN PERUSTUS 3.12.2009 Siltaeurokoodien koulutus Heikki Lilja Tiehallinto VARMUUSKERTOIMET / KUORMITUSYHDISTELMÄT: EUROKOODI: DA2* NYKYKÄYTÄNTÖ: - KÄYTETÄÄN KÄYTTÖRAJATILAN OMINAISYHDISTELMÄÄ

Lisätiedot

Rato 3/ /J.Törnqvist/VTT 1

Rato 3/ /J.Törnqvist/VTT 1 26.5.2008 Rato 3/ 20080526/J.Törnqvist/VTT 1 Ratatekniset ohjeet RATO 3 koulutustilaisuus Erkki Mäkelä 27.5.2008 RATO 3 koulutustilaisuus E Mäkelä 27.5.2008 1 Ratatekniset ohjeet ovat nyt nimeltään: RATO

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Kirsi Koivisto, Ramboll Finland Oy SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI JA MELUN LEVIÄMINEN Kivikko

Lisätiedot

Paalulaattojen ja paaluhatturakenteiden suunnittelu

Paalulaattojen ja paaluhatturakenteiden suunnittelu 5 2014 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Paalulaattojen ja paaluhatturakenteiden suunnittelu 31.1.2014 POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Paalulaattojen ja paaluhatturakenteiden suunnittelu 31.1.2014 Pohjarakenteiden

Lisätiedot

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3. Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok

Lisätiedot

YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET

YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Yleisten alueiden alle 21.3.2017 1 (8) YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Revisiot: Alkuperäinen: ins.tsto Pontek Oy Laat. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Tark. 01.10.2013 Juhani

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO S/20034 20.1.2017 TAMPEREEN KAUPUNKI Siikin alikulkukäytävä, Tampere SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Hyväksynyt: XXXX/Tampereen kaupunki xx.x.2017 Sisältö sivu

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara 26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara Teräspaalujen käytön edut paalulaatoissa Teräspaalun edut paalutyypin valinnassa Paalutustyön ympäristövaikutukset maan syrjäytyminen tiivistyminen tärinä Asennuskaluston

Lisätiedot

18116 Esikuormituspenkereet

18116 Esikuormituspenkereet InfraRYL, Päivitys 23.8.2017 / KM 1 18116 Esikuormituspenkereet Tässä luvussa käsitellään esikonsolidoitava maapohja ja esikuormituspenger. Menetelmiä sovelletaan hienorakeisten maakerrosten tiivistämisessä.

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien vaikutukset paalutuotteisiin Sisältö Paalutusohje 2011 lyhyesti ja ohjeen tilannekatsaus Rakennusmääräyskokoelman, eurokoodien ja toteutusstandardien tilannekatsaus Suomessa

Lisätiedot

Nivalan yleiskaava. Tärinäselvitys NIVALA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.2.2013 P 20968

Nivalan yleiskaava. Tärinäselvitys NIVALA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.2.2013 P 20968 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta NIVALA Nivalan yleiskaava Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P 20968 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille

EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille Tim Länsivaara TTY EUROKOODI 2014 SEMINAARI Sisältö 1. Johdanto 2. Kuormien osavarmuusluvut stabiliteettitarkastelussa

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Perustukset ja pohjarakenteet. Lauri Salokangas

Perustukset ja pohjarakenteet. Lauri Salokangas Perustukset ja pohjarakenteet Lauri Salokangas 1. Pohja- ja maarakentamisen peruskäsitteitä Maamekaniikka maan mekaanisen käyttäytymisen mallintaminen laskennallisin keinoin; sisältää maaparametrien määrittämisen

Lisätiedot

EUROKOODI JA GEOTEKNIIKKA TALONRAKENTAMISESSA

EUROKOODI JA GEOTEKNIIKKA TALONRAKENTAMISESSA EUROKOODI JA GEOTEKNIIKKA TALONRAKENTAMISESSA EUROKOODI 2013 SEMINAARI Juho Mansikkamäki 11.12.2013 ALUSTUS Lisääkö vai vähentääkö eurokoodi tällaisten tapahtumien riskiä jatkossa? NYKYTILA Liikennevirasto

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus

Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta NAKKILA Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P 11420 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13 SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset

Lisätiedot

Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus

Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PORVOON KAUPUNKI Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus Perustamistapaohjeistus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23323 Perustamistapaohjeistus

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt :n osan 1 YLEISET PERUSTEET Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen 1. osan. Voimassa

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a). 138 LIITE 5 KENTTÄMITTAUSTEN TULOKSIA 1. Yleistä Malmiradan poikkileikkauksen 1280+360 kohdalla on tehty pysty- ja vaakasuoria muodonmuutosmittauksia sekä huokospainemittauksia joulukuussa 1995, tammikuussa

Lisätiedot

RADAN STABILITEETIN LASKENTA, OLEMASSA OLEVAT PENKEREET

RADAN STABILITEETIN LASKENTA, OLEMASSA OLEVAT PENKEREET RATAHALLINTOKESKUS RHK Ratahallintokeskuksen B 15 julkaisuja RADAN STABILITEETIN LASKENTA, OLEMASSA OLEVAT PENKEREET Helsinki 2005 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN Ratahallintokeskuksen

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi

Lisätiedot

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ 1 2 1. Johdanto OKTO eriste on sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE merkinnän mukainen kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan se

Lisätiedot

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset PYL 1(8) Tekninen yksikkö 5.6.1998 90/731/98 Korvaa määräykset 3.10.1997 RHK 265/731/97, 20.1.1998 RHK 91/731/98 ja 20.1.1998 RHK 90/731/98 Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI

RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI KOHTEEN ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS 30.11.2016 Viite 1510030132 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut J. Hirvonen Ramboll Kirjastokatu 4 70100 Kuopio Finland

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS

ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS UUDENMAAN POHJATUTKIMUS OY GEO 00 Ristipellontie 7, 0090 HESINKI AUEEINEN POHJATUTKIMUS Purolaakso 060 KERAVA . YEISTÄ Toimeksiannon saaneena on Uudenmaan Pohjatutkimus Oy tehnyt pohjatutkimuksen (geo

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 2.7.2002 921/731/02 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMOn osan 11 Radan päällysrakenne. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Turvallisuusyksikön

Lisätiedot

Teräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan

Teräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan Teräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan Aksiaalisesti kuormitettu tukipaalu PO-2016 koulutustilaisuus 14.3.2017 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä Geoteknisen kestävyyden

Lisätiedot

TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen

TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen Lyöntipaalutustärinä Tärinä on hukkaan mennyttä energiaa Tärinä

Lisätiedot

Tuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira

Tuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira Ins.tsto Pontek Oy Lasketaan pystykuorman resultantin paikka murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaan Lasketaan murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaisen pystykuorman aiheuttama kolmion muotoinen pohjapainejakauma

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tien geotekninen suunnittelu

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tien geotekninen suunnittelu 10 2012 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Liikenneviraston ohjeita 10/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva: Luiskan vakavuus Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-663X ISSN 1798-6648

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

SUUNNITTELU LAUKKA OY

SUUNNITTELU LAUKKA OY 1 SUUNNITTELU LAUKKA OY POHJATUTKIMUS puh 08 55 2.8.2011 Toripiha 1 85500 Nivala NIVALAN KAUPUNKI KEVYEN LIIKENTEEN SILLAT MALISJOKI KESKUSTASSA NIVALA 1. TEHTÄVÄ 2 2. TUTKIMUKSET. TUTKIMUSTULOKSET. PERUSTAMINEN

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-11.2107 SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI 11.1.2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.

TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-11.2107 SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI 11.1.2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op. TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-.207 SIAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI..2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.kirjan nro, vsk. uettele sillan tavanomaiset varusteet ja laitteet sekä niiden tehtävät.

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: Kiinteistö Oy Federleynkatu 37 Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 5711 4.12.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 B 13110 HÄMEENLINNA Kiinteistö

Lisätiedot

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m 101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L

Lisätiedot

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Ratakiskojen käsittely 1 (9) 4.7.1998 111/71/98 Ratahallintokeskuksen työmaat Työmaavastaavat Työpäälliköt Urakoitsijat Kunnossapitäjät RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Kiskot ovat hankalasti käsiteltävästä

Lisätiedot

Tesoman Rautatiekortteli

Tesoman Rautatiekortteli Projektinumero 2014-13 POHJATUTKIMUSRAPORTTI Tesoman Rautatiekortteli TAMPERE / HRK Konsultointi Oy POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.05.2014 1(5) Projektinumero 2014-13 Tesoman Rautatiekortteli TAMPERE YLEISTÄ

Lisätiedot

Lopputäytön materiaali tai siinä olevat aineet eivät saa vahingoittaa putkia tai kaapeleita eikä niiden

Lopputäytön materiaali tai siinä olevat aineet eivät saa vahingoittaa putkia tai kaapeleita eikä niiden InfraRYL, Päivitys 6.4.2017 / KM 1 18330 Lopputäytöt Tässä luvussa käsitellään ensisijaisesti liikennöitäville alueille rakennettavien johto- ja putkikaivantojen lopputäyttöjä. Vaatimuksia voidaan soveltaa

Lisätiedot

21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit

21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 1/7 21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 21220.1.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Lahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

RAUTATIEN MAARAKENNUSTÖIDEN YLEINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET (RMYTL)

RAUTATIEN MAARAKENNUSTÖIDEN YLEINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET (RMYTL) RATAHALLINTOKESKUS RHK Ratahallintokeskuksen D 10 julkaisuja RAUTATIEN MAARAKENNUSTÖIDEN YLEINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET (RMYTL) OSA 9 PYLVÄSPERUSTUKSET Helsinki 2001 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS-

Lisätiedot

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA 1 DIPLOMITYÖ 2 ESITYKSEN RUNKO Työn tausta ja tavoitteet Päällysrakenteen mitoituksen periaatteet Mitä tehtiin Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Kaivannon toiminnallinen suunnittelu

Kaivannon toiminnallinen suunnittelu RIL263-2014 Kaivanto-ohjeen koulutustilaisuus, Helsinki Kaivannon toiminnallinen suunnittelu Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Kaivannon ympäristövaikutusten hallinta 2. Kaivannon tilantarve 3. Rakennustyön

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ. Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ. Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 31.12.2013 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ NASTOLAN KUNTA

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815

FCG Finnish Consulting Group Oy JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815 JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815 18.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 1 Rakennushankkeen kuvaus:... 1 Suunnittelijat, asiantuntijat:... 1 2.

Lisätiedot

SILTAEUROKOODIEN KOULUTUS BETONIRAKENTEET JA GEOSUUNNITTELU SILTOJEN GEOTEKNINEN MITOITUS - YLEISTÄ

SILTAEUROKOODIEN KOULUTUS BETONIRAKENTEET JA GEOSUUNNITTELU SILTOJEN GEOTEKNINEN MITOITUS - YLEISTÄ SILTAEUROKOODIEN KOULUTUS BETONIRAKENTEET JA GEOSUUNNITTELU SILTOJEN GEOTEKNINEN MITOITUS - YLEISTÄ taulukko A2.4(A)(FI) (Sarja A) korvaa SFS-EN 1997-1 taulukon A.1. (EQU) taulukko A2.4(B)(FI) (sarja B)

Lisätiedot

Pohjarakennusohjeet sillansuunnittelussa

Pohjarakennusohjeet sillansuunnittelussa Tielaitos Pohjarakennusohjeet sillansuunnittelussa Sillansuunnittelu Helsinki 1999 TIEHALLINTO Siltayksikkö Pohjanrakennusohjeet sillansuunnittelussa Tielaitos TIEHALLINTO Helsinki 1999 ISBN 951-726-583-2

Lisätiedot

Notkopuiston päiväkodin laajennuksen perustamistapalausunto

Notkopuiston päiväkodin laajennuksen perustamistapalausunto TUUSULAN KUNTA TEKNINEN TOIMI/TILAKESKUS Notkopuiston päiväkodin laajennuksen perustamistapalausunto 1 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 POHJASUHTEET... 3 2.1 Maaperä... 3 2.2 Pohjavesi... 3 3 POHJARAKENNUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Saksassa käytetyt EC 7-1:n mukaisen geoteknisen mitoituksen menettelytavat

Saksassa käytetyt EC 7-1:n mukaisen geoteknisen mitoituksen menettelytavat Saksassa käytetyt EC 7-1:n mukaisen geoteknisen mitoituksen menettelytavat N. Vogt, Technische Universität München, Zentrum Geotechnik, Germany B. Schuppener, Federal Waterways Engineering and Research

Lisätiedot

Rautatiesilta LIITE 3 1/7

Rautatiesilta LIITE 3 1/7 LIITE 3 1/7 Rautatiesilta Varsinaisen diplomityön ohessa mallinnettiin myös yksi rautateiden tyyppilaattakehäsilta. Tämän sillan määräävät rasitukset (murto- ja käyttörajatilojen momentit sekä niitä vastaavat

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

13260 Paalulaattarakenteet RTS 09:13

13260 Paalulaattarakenteet RTS 09:13 1 13260 Paalulaattarakenteet RTS 09:13 13261 Paikalla valettavat paalulaatat 13261.1 Paikalla valettujen paalulaattojen materiaalit 13261.1.1 Paikalla valettujen paalulaattojen materiaalit tie- ja katurakenteissa

Lisätiedot

Siltojen kosketussuojarakenteet. Kosketussuojien kunnossapito-ohje

Siltojen kosketussuojarakenteet. Kosketussuojien kunnossapito-ohje Siltojen kosketussuojarakenteet Kosketussuojien kunnossapito-ohje Siltojen kosketussuojarakenteet Kosketussuojien kunnossapito-ohje Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2007 ISBN 951-803-725-X

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNKI JUNATÄRINÄSELVITYS. Villelän alue ja entinen sahan alue

ÄHTÄRIN KAUPUNKI JUNATÄRINÄSELVITYS. Villelän alue ja entinen sahan alue JUNATÄRINÄSELVITYS 16WWE1552 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 24.8.2011 Päivitetty JUNATÄRINÄSELVITYS Villelän alue ja entinen sahan alue Mittalinja 1 (sahan alue yllä) ja mittalinja 2 (Villelän alue alla). i Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Eurokoodin soveltamisohje Geotekninen suunnittelu NCCI 7 7.11.2013

Eurokoodin soveltamisohje Geotekninen suunnittelu NCCI 7 7.11.2013 35 2013 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Geotekninen suunnittelu NCCI 7 7.11.2013 SILTOJEN JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Geotekninen suunnittelu NCCI 7 Siltojen ja pohjarakenteiden suunnitteluohjeet 7.11.2013

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

EUROKOODI 7 KÄYTTÖÖNOTTOTILANNE

EUROKOODI 7 KÄYTTÖÖNOTTOTILANNE EUROKOODI 7 KÄYTTÖÖNOTTOTILANNE YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Eurokoodi 7 ja kansallinen liite ovat valmiit. Soveltamisohje RIL-207 on käytössä. Käytöstä on järjestetty useita koulutustilaisuuksia. Eletään siirtymävaihetta,

Lisätiedot