BL10A3000 Sähköturvallisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BL10A3000 Sähköturvallisuus"

Transkriptio

1 BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 2: Sähkötapaturmat ja tapaturmien ehkäiseminen, sähkövirran vaikutus ihmiseen Tero Kaipia 1

2 Sähkötapaturmat Kuolemaan johtanut sähkötapaturma johtuu joko sähköiskusta tai muusta sähkönkäyttöön tai sähkötyöhön liittyvästä onnettomuudesta Sähkölaitteiden aiheuttamat tulipalot merkittävässä roolissa Sähköturvallisuuslain mukaan poliisilla, pelastus- ja työsuojeluviranomaisella sekä verkonhaltijalla on velvollisuus ilmoittaa Tukesille vakavista sähkötapaturmista. Parhaiten tietoja saadaan työelämän vakavista sähkötapaturmista Lievemmät ja etenkin vapaa-ajalla sattuneet sähkötapaturmat jäävät usein ilmoittamatta Ammattilaisten sähkötapaturmat ovat sattuvat lähes poikkeuksetta aina työtehtävissä Lähde: Tukes Tero Kaipia 2

3 Sähkötapaturmia viime vuosilta Huhtikuu 2012 Kaksi henkilöä kiipesi ratapihalla olevan säiliövaunun päälle katselemaan maisemia. Toinen heistä sai sähköiskun junan ajolangoista, putosi maahan ja menehtyi. Marraskuu 2011 Nuori mies kiipesi junan katolle, sai sähköiskun junan ajojohtimesta ja putosi maahan. Hän menehtyi tapahtumien seurauksena Marraskuu 2010 Kytkinlaitosasentaja kuoli latausjännitteeseen valmistellessaan voimajohdon käyttöönottomittausta. Syyskuu 2010 Maallikko sai kotipihassaan kuolemaan johtaneen sähköiskun koskettaessaan metallista jatkojohtokelaa. Kela oli tullut jännitteiseksi johtuen siihen tulevan jatkojohdon virheellisestä kytkennästä. Heinäkuu 2009 Verkkoyhtiön kolmesta sähköasentajasta koostuva työryhmä oli asentamassa sähköliittymien etäluennan käyttöönottoon liittyvää laitetta 20 kv pylväsmuuntajan kanteen. Työkohde erotettiin muuntajaerottimella (kuormanerotin) ja erottimen avausväli tarkastettiin silmämääräisesti. Muuntajan jännitteettömyyttä ei kuitenkaan varmistettu eikä kohdetta työmaadoitettu ennen töiden aloittamista, minkä seurauksena yksi sähköasentajista sai muuntajaa syöttävästä johdosta tappavan sähköiskun. Johdin oli jännitteinen, koska muuntajan pylväserottimen kolmesta vaiheesta yksi ei ollut auennut. Lisää: Tero Kaipia 3

4 Sähkötapaturmat Sähkötapaturmilla tarkoitetaan sähköiskuja ja muita vastaavia suoraan sähkönkäyttöön liittyviä onnettomuuksia ja vaaratilanteita Sähkötapaturmiksi on luokiteltu onnettomuudet, joissa henkilö on saanut sähköiskun tai siitä on aiheutunut muita vammoja, esimerkiksi putoamisen seurauksena, sekä valokaaren vaikutuksesta tapahtuneet onnettomuudet Tero Kaipia 4

5 Tilastointi Tukes kerää tiedot sähkötapaturmista ja järjestää tarvittaessa tarkemman tutkimuksen tapaturmasta (http://varo.tukes.fi/) Tukesin VARO-rekisteriin kerätään tietoa vaarallisiin kemikaaleihin, painelaitteisiin, kaivoksiin, sähkölaitteistoihin ja -laitteisiin sekä hisseihin liittyvistä onnettomuuksista ja vaaratilanteista Tilastointia tekee myös tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL), joka tilastoi etenkin työtapaturmia Työsuojeluhallinto tilastoi ammattilaisten työtapaturmia, ml. sähkötapaturmat tapaturmataajuudet työtuntia kohden Sähköalalla pysynyt viimeiset 10 vuotta liki vakiona MIKSI? Tukesin keräämää tilastotietoa tiivistetysti: Tero Kaipia 5

6 Sähkötapaturmat Tero Kaipia 6

7 Sähkötapaturmat jännitetasoittain Ammattilaiset Maallikot Tero Kaipia 7

8 Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat Lähde: Tukes Tero Kaipia 8

9 Kuolemaan johtaneen tapaturman tapahtumispaikka (ka ) Tero Kaipia 9

10 Sähkötapaturmien välittömät syyt n. 25 % n. 75 % n. 48 % n. 45 % n. 7 % Tero Kaipia 10

11 Sähköpalot Sähköpalojen määrä on vähentynyt, mutta näistä aiheutuneet kuolemantapaukset ovat lisääntyneet Suurin osa sähköpaloista syttyy kotiympäristössä Noin 80 % sähköpaloista saa alkunsa erilaisista sähkölaitteista Yleisimmin kodinkoneista, kuten liedestä, valaisimesta, jääkaapista, pesukoneesta tai televisiosta Sähkökiukaan päälle kuivumaan ripustetut vaatteet Sähkölaitteistossa alkanut palo on voinut johtua esimerkiksi laitteen väärästä käytöstä, eristysviasta, löysästä liitoksesta tai ylikuormituksesta. Teknisten vikojen ja väärinkäyttötapauksien aiheuttamien määrät ovat suunnilleen yhtä suuret Lähde: TUKES Tero Kaipia 11

12 Kuolemaan johtaneen sähköpalon aiheuttanut laite Lähde: TUKES Tero Kaipia 12

13 Laitteiden palo-ominaisuuksia Lähde: TUKES, V-P. Nurmi Tero Kaipia 13

14 Sähköpalojen syitä Määräysten vastaisessa kunnossa olevat laitteet ja niiden käytön jatkaminen Rikkoutuneet koteloinnit (esim. jako- ja pistorasiat) Avoimeksi jätetyt (huolimattomuus) koteloinnit Pölyn peittämät moottorit ym. käytössä lämpenevät sähkökojeet Likaantuneet/pölyyntyneet kontaktorit/katkaisijat Löysät liitokset Vanhentuneet eristeet ja kosteus Vääränlaisten (väärän tilaluokituksen) komponenttien käyttö ja virheellinen mitoitus esim. johdinten ylikuormitus kuivan tilan komponenttien käyttö kosteissa olosuhteissa Asennusvirheet Esim. väärinasennetut valaisimet pääsevät kuumentamaan rakenteita Väärin asennetut johtimet Lähde: TUKES Tero Kaipia 14

15 Toiminta tapaturman sattuessa Sähköiskut Uhri irti jännitteestä poistamalla jännite, ei uhri Pienjännitteellä (<1 kv) voi tarvittaessa uhrin irrottaa piiristä kuivalla eristeaineisella sauvalla (esim. kuiva lauta, harjan varsi, paksu vaate, tms.), jollei jännitettä saada kytkettyä muutoin heti pois Jos suurjännite (>1 kv) sähköalan ammattihenkilön kytkettävä aina jännite pois Elvytys pidä huoli omista ensiaputaidoistasi Soita hätänumeroon ja jatka tarvittaessa elvytystä Hakeuduttava välittömästi lääkäriin Sähköpalo Pyri poistamaan jännite jos laitepalo, irrota laite sähköverkosta (töpseli irti tai kiinteistön/ryhmän katkaisin auki (sulake pois) Alkusammutus käyttäen sammutuspeitettä tai hiilidioksidi-/jauhesammutinta älä käytä vettä! Jos palo levinnyt laitteen ulkopuolelle keskity pelastautumiseen/muiden pelastamiseen Soita hätänumeroon! Vältä hengittämästä palokaasuja Jos havaitset vian julkisessa sähköverkossa pidä vikaan n. 20 m varoetäisyys ja ota yhteyttä verkkoyhtiöön tai pelastuslaitokseen Estä muiden ihmisten pääsy vian lähettyville. Tero Kaipia 15

16 Sähkötapaturmien ehkäisy Ajattelumalli/oikea asenne kaiken perusta Yksikään tapaturma ei ole hyväksyttävä Kaikista vaaratilanteista pitää oppia Vaaratilanteisiin on reagoitava välittömästi ja niitä on myös seurattava Pyrittävä tapaturmattomuuteen Oikealla ajattelutavalla ja siihen mukautetulla toiminnalla tehokas ehkäisevä vaikutus Havaittuihin turvallisuusriskeihin niin työ- kuin kotiympäristössä on reagoitava heti Vaaratilanteesta huomauttaminen ja vaaratilanteen poistaminen kaikkien ammattilaisten velvollisuus Jos havaitset vaaratilanteen ilmoita siitä heti! Johda omalla esimerkilläsi Ota sähköturvallisuus huomioon jo kojeen/järjestelmän/työn suunnitteluvaiheessa Määräysten mukaisesti suunnittelemalla pienennät tapaturman riskiä merkittävästi Hyvin suunniteltu on Tero Kaipia 16

17 Yhteenvetoa sähkötapaturmista Suomessa hyvä sähköturvallisuustaso Tapaturmia 230V jännitteellä enemmän kuin suurjännitteillä Suurin osa tapaturmista sattuu maallikoille mutta huolimattomuus ammattilaisten keskuudessa maallikoita yleisempää Sähköpalot suurempi kuolinsyy kuin sähköiskut Tapaturmien tyypillisiä syitä n. 50 % Huolimattomuus, määräysten vastainen menettely, inhimillinen erehdys n. 30 % Määräysten vastaiset laitteet n. 20 % Vioittunut laite Pyri ensisijaisesti välttämään tapaturmat asenne ja sen mukaiseen toimintaan sitoutuminen ratkaisee! Sisäistä toiminta erilaisissa sähkötapaturmissa Ensiaputaidot! Tero Kaipia 17

18 Sähkövirran vaikutus ihmiseen Fysiologiset vaikutukset Tero Kaipia 18

19 Sähkövirran vaarallisuus Sähköiskun vaarallisuuteen vaikuttaa Virran suuruus ja vaikutusaika Virran kulkutie Virran taajuus Vaihto- vai tasavirta Virran suuruuteen vaikuttaa kosketusjännite ja kehon impedanssi Ihmiskehon eri osilla (iho, veri, luusto jne.) on impedanssit, jotka muodostavat kehon kokonaisimpedanssin, joka koostuu resistiivisestä ja kapasitiivisesta osuudesta RC-piiri Virran ja kosketusjännitteen riippuvuus ei ole lineaarinen, koska kehon impedanssi muuttuu jännitteen funktiona Impedanssi pienenee jännitteen kasvaessa Tero Kaipia 19

20 Kehon impedanssi Muodostuu ihon impedanssista ja kehon sisäisestä impedanssista Zip/5 Zp1 Zip Zip Zip Zip Zp Zi Ihon impedanssi, resistanssin ja kapasitanssin rinnakytkentä Kehon sisäinen impedanssi Zi Zp2 Tero Kaipia 20

21 Ihon impedanssi Ihon impedanssi, resistanssin ja kapasitanssin rinnankytkentä, arvo riippuu jännitteestä, taajuudesta, kosketuspinta-alasta, ihon kosteudesta lämpötilasta ja ihotyypistä. 50 volttia 50 Hz > 2000 ohmia 50 volttia 5000 Hz > 0 ohmia Yli 100 volttia, ihon impedanssi romahtaa siten että 230 voltilla merkitys olematon Tero Kaipia 21

22 Kehon sisäinen impedanssi Z i Kehon sisäinen impedanssi, hyvin resistiivinen, arvo riippuu virtatiestä ja jonkin verran kosketuspinta-alasta Zip/5 Zip Zip Kuvassa käsi-käsi, käsi-jalka jne. kokonaisimpedanssin yksinkertaistus Zip noin ohmia. Zip Zip Tero Kaipia 22

23 Kehon impedanssi Kokonaisimpedanssi Z t Ihmiskehon kokonaisimpedanssi, noin V kosketusjännitteisiin saakka ihon impedanssi vaihtelee laajasti, jolloin myös kokonaisimpedanssi vaihtelee laajasti. Suuremmilla kosketusjännitteillä ihon impedanssin merkitys pienenee olemattomaksi ja Z t on likimäärin Z i. Suurilla jännitteillä raaja-raaja impedanssi lähestyy 2xZ ip :tä eli noin ohmia Suurilla taajuuksilla (> 5 khz) samoin (kapasitiivinen reaktanssi 0) 100 V 50 Hz Z t on noin ohmia Tasavirralla hieman suurempi Zip/5 Zip Zip Zip Zip Tero Kaipia 23

24 Kehon kokonaisimpedanssi 230 V jännitteellä ihmisen resistanssi kädestä-käteen on noin 1,7 kω ja kädestä jalkaan noin 1 kω Yli 200 V jännitteillä ei kosketuspinta-alalla tai ihon kosteudella ole merkittävää vaikutusta virran suuruuteen Ihmisen läpi menevän virran suuruus riippuu merkittävästi myös siitä, miten hyvin ihminen on yhteydessä maapotentiaaliin Kehon lävitse kulkevan virran suuruus riippuu erityisesti virtatiestä, eli miten ihminen kytkeytyy piiriin ja mistä virta kiertää Riippuu siten myös järjestelmän rakenteesta ja erityisesti maadoitustavasta Pienjänniteverkot yleensä tehollisesti maadoitettuja (TN), jolloin tyypillinen virtatie kulkee kädestä jalkoihin Tero Kaipia 24

25 Kehon hetkellinen kokonaisimpedanssi Lyhyet virtapulssit Ihmiskehon lävitse menevässä virrassa aina alkupiikki, riippumatta aiheuttaako sen DC- vai AC-jännite R 0, eli Ihmiskehon alkuresistanssi kosketusjännitteen alkuhetkellä ihmiskehon kapasitanssit ovat varaamattomina => R 0 on likimäärin Z i (riippuu virtatiestä) Jännitteellisen osan kosketushetkellä ihmisen läpi hetkellisesti sysäysvirta, joka vaimenee kosketusjännitteen suuruutta ja taajuutta vastaavaksi Ihmiskehon RC-piirin aikavakio τ = RC ( 1,2 ms) R 0 ainoa lyhyiden virtapulssien huippuarvoa rajoittava tekijä I I I RMS kosketushetki t Tero Kaipia 25

26 50 Hz vaihtovirran suuruuden vaikutus (keskimäärin) 30 ma tai suurempi virta tappava!!! Tero Kaipia 26

27 50 Hz vaihtovirta 230 VAC sähkö on hengenvaarallista Pääasiallinen kuolinsyy sähköiskutapaturmissa on kammiovärinä 230V I = = 2000Ω 115mA Suuremmilla jännitteillä palovammat pahenevat ja kammiovärinän riski kasvaa Tero Kaipia 27

28 50 Hz vaihtovirta Virran suuruuden lisäksi vaikutusajalla kriittinen merkitys Virtapulssin osuessa haavoittuvaan jaksoon syntyy kammiovärinä Lähde: D1-98 Sydänjakson pituus keskimäärin 0,8 s Sähköisku hengenvaarallinen, jos sen pituus ylittää sydänjakson pituuden yli 30 ma virralla kammiovärinän todennäköisyys kasvaa nopeasti ajan funktiona Tero Kaipia 28

29 50 Hz vaihtovirta ja kammiovärinän riski Virran vaikutusaika [ms] tuntoraja kouristusraja kammiovärinä Kehon virta [ma] 5% 50% Tero Kaipia 29

30 Tyypillinen vikavirtapiiri (johon ihminen tahattomasti kytkeytyy) PK L PEN N PE U t kosketusjännite I t Tero Kaipia 30

31 Yhteenveto virran fysiologisista vaikutuksista Vieras sähkövirta estää lihasten laukeamisen ja aiheuttaa lihaskouristuksen. Tämä estää sähköiskun saanutta avaamasta käsiään sähköjohdosta, vaikka aivoista lähteekin avauskäsky tuntoraja n. 0.5 ma Kouristusraja n ma Hengenvaara, kammiovärinän riski 30 ma lisäksi palovammoja >50 ma 50 Hz vaihtosähkön värähtelynopeus on 6000 värähdystä minuutissa ja sydämen Vaihtovirta aiheuttaa sydämen normaalia nopeamman toiminnan, eli sydänkammiovärinän sydän ei kykene pumppaamaan verta, verenkiero häiriytyy hapen puute ja aivojen vaurioituminen muutamassa minuutissa Sydänkammiovärinän riskin vuoksi vaihtovirta tasavirtaa vaarallisempaa Suuri virta aiheuttaa elimistöön palovammoja ja nesteen kiehumista ja edelleen siitä johtuen solujen kuolemisen Tero Kaipia 31

32 Knoppitieto: Vikavirtasuojakatkaisija Lisäsuojaksi mm. kosteiden tilojen asennuksille ja kaikille vapaasti maallikon käytettäville pistorasioille ja kiinteistöjen ulkoasennuksille Toiminta perustuu suojamaadoituksiin vian seurauksena vuotavan virran mittaukseen Henkilösuojaukseen max. 30 ma laukaisuvirran vikavirtasuojaa, tyyppi A tai B Tyyppi A: Toimii vaihtovirralla ja pulssimaisella tasavirralla Tyyppi B: Toimii vaihto- ja tasavirralla Tyyppi AC: Toimii vain vahtovirralla, ei henkilösuojaukseen Palosuojaukseen voidaan käyttää max. 300 ma laukaisuvirran vikavirtasuojaa Kuvat: D Tero Kaipia 32

33

Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan

Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan 1/14 Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Tavoite: Minä ja työkaverit terveinä kotiin työpäivän jälkeen! 2 Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Sähkötapaturmien

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sähkötyö- ja hissitapaturmista sekä niiden syistä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sähkötyö- ja hissitapaturmista sekä niiden syistä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sähkötyö- ja hissitapaturmista sekä niiden syistä sakari.hatakka@tukes.fi antti.savola@tukes.fi Tukesin Sähkölaitteistot ryhmä - Tukesin tuote- ja laitteistovalvontayksikön

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähköturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus sähkötuotteiden

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähköturvallisuus Sähkövirran (50 Hz) aiheuttamat aistimukset Virran voimakkuus I eff ma 5 % 50 % 95 % Aistimus 0,7 1,2 1,7 Havaitsemiskynnys 1,0 2,0 3,0 Pientä

Lisätiedot

Sähkötapaturmat. Tuomas Martansaari

Sähkötapaturmat. Tuomas Martansaari Tuomas Martansaari Kuuluisia viimeisiä sanoja Ei siellä ole ennenkään sähköä ollut! Otin itse sulakkeen pois ei varmasti ole sähköä! Kytkin on nollilla, eikun hommiin vaan! Turvallisuussäännöt ovat aloittelijoita

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro 3690/06/2004 Kuolemaan johtanut sähkötapaturma Turussa 9.8.2004 Tutkijaryhmä: Olli Tiainen ONNETTOMUUSTUTKINNAN TIIVISTELMÄ Onnettomuustapaus Kuolemaan johtanut sähkötapaturma

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT JÄNNITE ja VIRTA JÄNNITE: Jännite on kahden materian välisen elektronitasapainon suhde Jännitteen suuretunnus on: U ( USA:ssa: V ) Jännitteen yksikkö

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1 FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu

Lisätiedot

SÄHKÖALAN AMMATTILAISILLE SATTUNEET SÄHKÖTYÖTAPATURMAT TU- KESIN JA TVL:N REKISTEREISSÄ

SÄHKÖALAN AMMATTILAISILLE SATTUNEET SÄHKÖTYÖTAPATURMAT TU- KESIN JA TVL:N REKISTEREISSÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu SÄHKÖALAN AMMATTILAISILLE SATTUNEET SÄHKÖTYÖTAPATURMAT TU- KESIN JA TVL:N REKISTEREISSÄ Vaarallisten työskentelytapojen

Lisätiedot

Turvallinen toiminta sähköverkkojen lähellä. Esittelijän nimi

Turvallinen toiminta sähköverkkojen lähellä. Esittelijän nimi Turvallinen toiminta sähköverkkojen lähellä Esittelijän nimi SISÄLTÖ 1. Tausta ja tavoitteet 2. Sähköverkon rakenteet 3. Vaaratilanteiden läpikäynti 4. Henkilövahingon sattuessa 5. Yhteenveto 1. TAUSTA

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

SingStar -mikrofonipaketti Käyttöohje. SCEH-0001 7010524 2010 Sony Computer Entertainment Europe

SingStar -mikrofonipaketti Käyttöohje. SCEH-0001 7010524 2010 Sony Computer Entertainment Europe SingStar -mikrofonipaketti Käyttöohje SCEH-0001 7010524 2010 Sony Computer Entertainment Europe Kiitos siitä, että olet ostanut SingStar -mikrofonipaketin. Lue tämä käyttöohje huolellisesti ennen tuotteen

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES)

PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) TAUSTASELVITYKSET SÄHKÖLAITTEIDEN PALO-OMINAISUUDET Sähköpalojen henkilöja omaisuusvahingot 3/1997 * Palonsyyntutkinnan kehittäminen ja

Lisätiedot

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi 7 SÄHKÖTURVALLISUUS Vakavien sähkötapaturmien määrä on vähentynyt Suomessa jatkuvasti. Vaikka sähkönkäyttö on kasvanut runsaassa 60 vuodessa noin 70-kertaiseksi, on tapaturmien määrä suhteessa kulutukseen

Lisätiedot

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Oppilaiden ennakkokäsityksiä virtapiireihin liittyen a) Yksinapamalli, jonka mukaan paristosta

Lisätiedot

Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja

Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat 1930-2003 kymmenen viimeksi kuluneen vuoden keskiarvo Sähköisku Kun jännite jää alle 50 voltin, ei se aiheuta yleensä vaarallista

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 SÄHKÖTURVALLISUUS Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden suojausluokat

Lisätiedot

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden

Lisätiedot

SÄHKÖINEN KOETIN AJOLANKOJEN TESTAAMISEEN

SÄHKÖINEN KOETIN AJOLANKOJEN TESTAAMISEEN SÄHKÖINEN KOETIN AJOLANKOJEN TESTAAMISEEN VISUAALINEN JA AKUSTINEN DC-jännitteenkoetin, jossa on indusoituneen vaihtojännitteen ilmaisu 82 www.sofamel.com SÄHKÖISET KOETTIMET AJOLANKOJEN TESTAAMISEEN DC-jännitteenkoetin,

Lisätiedot

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä Esittely VT30 mittaa AC-jännitteitä 690 V ja DC-jännitteitä 690 V asti, LCD-näyttö, portaittainen jännitenäyttö, positiivisen ja negatiivisen napaisuuden näyttö, sekä kiertosuunnan osoitus. Lisäksi jatkuvuuden

Lisätiedot

ASENNUS-, HUOLTO- JA KÄYTTÖOHJEET ARCTIC BUFFET LINE DROP IN KEITTOLÄMMITIN

ASENNUS-, HUOLTO- JA KÄYTTÖOHJEET ARCTIC BUFFET LINE DROP IN KEITTOLÄMMITIN ASENNUS-, HUOLTO- JA KÄYTTÖOHJEET ARCTIC BUFFET LINE DROP IN KEITTOLÄMMITIN MALLIT: BLDISH SISÄLLYSLUETTELO Vastaanotto 3 Asennus ja käyttöönotto 3 Käyttö 4 Puhdistus 4 Huolto 4 Jos laite ei toimi 4 Takuuehdot

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

SÄHKÖLABORATORIOIHIN JA -TYÖSALEIHIN PEREHDYTTÄMINEN

SÄHKÖLABORATORIOIHIN JA -TYÖSALEIHIN PEREHDYTTÄMINEN LIITE 5. SÄHKÖLABORATORIOIHIN JA -TYÖSALEIHIN PEREHDYTTÄMINEN Maallikolle annettava opastus ennen sähkölaboratoriotiloihin pääsyä Käyttäytyminen Ohjeiden noudattaminen Laitteisiin, kytkimiin yms. koskeminen

Lisätiedot

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014 Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014 Kappaleet voivat varautua sähköisesti Kun kappaletta hangataan sopivasti, se varautuu eli

Lisätiedot

Vikavirtakytkimet henkilö- ja palosuojina

Vikavirtakytkimet henkilö- ja palosuojina Vikavirtakytkimet henkilö- ja palosuojina M9CF57Cen 1 Aihealueet Miksi tarvitaan vikavirtasuojausta? Tarvitaan henkilösuojaus Tarvitaan palosuojaus Tarvitaan laitesuojaus Varmistutaan sähkönsaannista,

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

LVI-asentajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma Rovaniemellä 6.9.2013

LVI-asentajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma Rovaniemellä 6.9.2013 ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI DNRO 7875/06/2013 Tekijät: Leila Öhman, Markku Suvanto, Sakari Hatakka LVI-asentajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma Rovaniemellä 6.9.2013 ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro

Lisätiedot

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa; VITAPIIIASKUT II Tarkastellaan sinimutista vaihtjännitettä ja vaihtvirtaa; u sin π ft ja i sin π ft sekä vaihtvirtapiiriä, jssa n sarjaan kytkettyinä vastus, käämi ja kndensaattri (-piiri) ulkisen vastuksen

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Sähkötyöturvallisuuskoulutus

Sähkötyöturvallisuuskoulutus Sähkötyöturvallisuuskoulutus Kaikille sähköalan töitä tekeville, mukaan luettuna työnjohto-, käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, on annettava yleinen sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus

Lisätiedot

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä. 123 Turvallisuus Tämä symboli toisen symbolin, liittimen tai käyttölaitteen vieressä ilmaisee, että käyttäjän on katsottava oppaasta lisätietoja välttääkseen loukkaantumisen tai mittarin vaurioitumisen.

Lisätiedot

Imuyksikkö - moottoriteho 750 W - max. ilmamäärä 2210 m 3 /h - max. alipaine 920 Pa - jännite 230 V - virta 5.2 A - imyksikön paino n.

Imuyksikkö - moottoriteho 750 W - max. ilmamäärä 2210 m 3 /h - max. alipaine 920 Pa - jännite 230 V - virta 5.2 A - imyksikön paino n. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Perehdy tähän ohjekirjaan huolellisesti ennen kuin asennat, käytät tai huollat EXTOR 2300 imuria. Tämän ohjekirjan ohjeita tulee noudattaa. TEKNINEN ERITTELY EXTOR 2300 imuri:

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Oma puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä esite näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin kattoon.

Lisätiedot

Sähköä ilmassa! Turvallisuus ilmajohtojen lähellä työskenneltäessä

Sähköä ilmassa! Turvallisuus ilmajohtojen lähellä työskenneltäessä Sähköä ilmassa! Turvallisuus ilmajohtojen lähellä työskenneltäessä Työmailla sähkölinjojen läheisyydessä on vakava sähköiskun vaara. Varmista työmaan ympäristön ja kuljetusreitin turvallisuus etukäteen*.

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK) Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0 KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69 v 1.0 S&A MATINTUPA - WWW.MITTARIT.COM - 2009 1 1) 2/4mm testimittapäät (4mm mittapäät irroitettavissa) 2) Punainen mittapää, ( + / L ) kaikissa toiminnoissa 3) Musta

Lisätiedot

Kauko-ohjattua CONNECT-välipistoketta, yleiskäyttöistä valonsäädintä nimitetään jatkossa vain välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan kytkeä

Kauko-ohjattua CONNECT-välipistoketta, yleiskäyttöistä valonsäädintä nimitetään jatkossa vain välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan kytkeä Kauko-ohjattua CONNECT-välipistoketta, yleiskäyttöistä valonsäädintä nimitetään jatkossa vain välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan kytkeä ja säätää ulkoisia valaisimia (katso teknisiä tietoja)

Lisätiedot

KYLPYHUONEEN LÄMMITIN

KYLPYHUONEEN LÄMMITIN KYLPYHUONEEN LÄMMITIN Mallit: ETG500, ETG700, ETG100 Kuvassa oleva lämmitin on malli, eikä välttämättä vastaa paketissa olevaa tuotetta. Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen lämmittimen käyttöönottoa.

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500

Lisätiedot

Sähköjohtojen kunnossapito ja tuhopuiden raivaus

Sähköjohtojen kunnossapito ja tuhopuiden raivaus Sähköjohtojen kunnossapito ja tuhopuiden raivaus 17.1.2013 Pekka Miettinen Ehtaa energiaa Savon Voima Oyj on energiapalveluja tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö. Yli 210 miljoonan euron liikevaihdolla

Lisätiedot

Lue huolella koko käyttöohje ennen tuotteen käyttöönottoa. Muista säästää käyttöohje tulevaisuuden varalle TURVALLISUUSTIETOJA

Lue huolella koko käyttöohje ennen tuotteen käyttöönottoa. Muista säästää käyttöohje tulevaisuuden varalle TURVALLISUUSTIETOJA Lue huolella koko käyttöohje ennen tuotteen käyttöönottoa. Muista säästää käyttöohje tulevaisuuden varalle Pidätämme kaikki oikeudet teknisten tietojen muutoksiin, emme myöskään vastaa mahdollisista teksti

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2 Järjestelmän suunnittelu Kunnollinen järjestelmän suunnittelu on paras tapa maksimoida vahvistimen suorituskykyä. Suunnittelemalla asennuksen huolellisesti voit välttää tilanteita, joissa järjestelmäsi

Lisätiedot

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,

Lisätiedot

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo. N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat

Lisätiedot

malli RNCD 302 HENKILÖKOHTAINEN CD- SOITIN

malli RNCD 302 HENKILÖKOHTAINEN CD- SOITIN FI malli RNCD 302 HENKILÖKOHTAINEN CD- SOITIN Ylläpito ja tekniset tiedot LATAA ladattavat paristot täyteen ennen kuin käytät niitä ensimmäisen kerran. LUE käyttöohjeet ennen kuin yrität käyttää laitetta.

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä. Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä. 123 Johdanto Extech 430 -yleismittari (osanumero EX430) on varustettu automaattisella aluevalinnalla. Mittarin tarjoamat mittaukset/testaukset ovat vaihto- ja tasajännite, vaihto- ja tasavirta, resistanssi,

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Sähköiset koestimet 22

Sähköiset koestimet 22 22 Sähköiset koestimet SÄHKÖISET KOESTIMET TALO- JA SÄHKÖTEKNIIKKA Oikea sähköinen koestin joka käyttöön Johdanto tarjoaa yleiskuvan sähköisistä koestintyypeistä ja niiden käyttöalueista. Käyttöalueet

Lisätiedot

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi 31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde

Lisätiedot

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat. INFRASAUNAN ASENNUSOHJE Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.fi INFRASAUNA + YHDISTELMÄSAUNA INFRASAUNAN ASENNUS JA KÄYTTÖOHJEET

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Miniyleismittari kosketuksettomalla jänniteilmaisimella (NCV) Malli EX330

KÄYTTÖOPAS. Miniyleismittari kosketuksettomalla jänniteilmaisimella (NCV) Malli EX330 KÄYTTÖOPAS Miniyleismittari kosketuksettomalla jänniteilmaisimella (NCV) Malli EX330 Johdanto Extech EX330 -yleismittarin tarjoamat mittaukset/testaukset ovat vaihto- ja tasajännite, vaihto- ja tasavirta,

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien analyysissä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Osoitin eli kompleksiluku: Trigonometrinen muoto

Lisätiedot

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10 Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja (SEFFI Pro Compact, Combi, Team SEFFI Soft Compact, Combi, Team) Käsiin ja jalkoihin tuleville varusteille 1 SEFFI - kuivain Käyttö ohjekirja malleille: SEFFI Pro Compact,

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

DT-105 KÄYTTÖOHJE Sivu 1/5 DT-105 KÄYTTÖOHJE LUE KÄYTTÖOHJE HUOLELLISESTI ENNEN MITTARIN KÄYTTÖÖNOTTOA TULOSIGNAALIEN SUURIMMAT SALLITUT ARVOT

DT-105 KÄYTTÖOHJE Sivu 1/5 DT-105 KÄYTTÖOHJE LUE KÄYTTÖOHJE HUOLELLISESTI ENNEN MITTARIN KÄYTTÖÖNOTTOA TULOSIGNAALIEN SUURIMMAT SALLITUT ARVOT DT-105 KÄYTTÖOHJE Sivu 1/5 DT-105 KÄYTTÖOHJE LUE KÄYTTÖOHJE HUOLELLISESTI ENNEN MITTARIN KÄYTTÖÖNOTTOA 1. TURVAOHJEET Toiminto V AC V DC ma DC Resistanssi Ω TULOSIGNAALIEN SUURIMMAT SALLITUT ARVOT Maksimi

Lisätiedot

enet 1 Turvallisuusohjeet 2 Kojeen rakenne 3 Toiminto Langaton toistin, välipist. Tilausnro. : 5321 02 Käyttöohje

enet 1 Turvallisuusohjeet 2 Kojeen rakenne 3 Toiminto Langaton toistin, välipist. Tilausnro. : 5321 02 Käyttöohje Tilausnro. : 5321 02 Käyttöohje 1 Turvallisuusohjeet Sähkölaitteet saa asentaa vain valtuutettu sähköasentaja. Vaikeat loukkaantumiset, tulipalo tai aineelliset vahingot ovat mahdollisia. Tutustu huolellisesti

Lisätiedot

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille

Lisätiedot

Konica Minolta - teollisuuslaitteet. Turvallisuusohjeet

Konica Minolta - teollisuuslaitteet. Turvallisuusohjeet Konica Minolta - teollisuuslaitteet Turvallisuusohjeet Turvallisuusmerkinnät Tässä oppaassa käytetään seuraavassa esitettyjä merkintöjä. Niiden tarkoituksena on estää ennalta laitteen epäasianmukaisesta

Lisätiedot

Kunta/Maatalous TOT 25/00. Maatalouslomittaja sai navetassa sähköiskun TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Maatalouslomittaja.

Kunta/Maatalous TOT 25/00. Maatalouslomittaja sai navetassa sähköiskun TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Maatalouslomittaja. TOT-RAPORTTI Maatalouslomittaja sai navetassa sähköiskun TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 25/00 Tapahtumakuvaus Maatalouslomittaja sai navetassa sähköiskun rikkonaisesta katkaisijasta, jossa oli paljaita jännitteisiä

Lisätiedot

Eihän pesukone pala? Pesukoneen palon eteneminen minuuteissa (Tukes)

Eihän pesukone pala? Pesukoneen palon eteneminen minuuteissa (Tukes) Innohome Oy kwh? Eihän pesukone pala? Pesukoneen palon eteneminen minuuteissa (Tukes) Uskoisitko, että pesukone on neljänneksi yleisin sähköpalojen aiheuttaja? - Kodinkoneiden sähköpalojen aiheuttamat

Lisätiedot

3.5.2010/TW/TTu. Keksinnön tausta

3.5.2010/TW/TTu. Keksinnön tausta 3.5.2010/TW/TTu Keksinnön tausta Keksintö liittyy lamppuihin ja erityisesti LED-putkilamppuihin, joissa on yksi tai useampi LED valonlähteenä ja joilla voidaan korvata loisteputki. Loistelamppuja käytetään

Lisätiedot

HAIR DRYER TRAVEL. Move HD 2509

HAIR DRYER TRAVEL. Move HD 2509 HAIR DRYER TRAVEL Move HD 2509 DA HU FI CS NO SV IT PT NL SL LT EL BG RU E F B D C A 3 DANSK 05-08 SUOMI 09-12 NORSK 13-16 SVENSKA 17-20 ITALIANO 21-24 PORTUGUÊS 25-28 NEDERLANDS 29-32 MAGYAR 33-36 ČESKY

Lisätiedot

HQ-CHARGER51 1-2 TUNNIN KOMPAKTI LATURI AAA/AA -PARISTOILLE

HQ-CHARGER51 1-2 TUNNIN KOMPAKTI LATURI AAA/AA -PARISTOILLE SUOMI KÄYTTÖOPAS HQ-CHARGER51 1-2 TUNNIN KOMPAKTI LATURI AAA/AA -PARISTOILLE LUE OHJEET ENNEN LATURIN KÄYTTÖÄ Omistajan käyttöopas Lue tämä käyttöopas huolellisesti. Se sisältää tärkeitä käyttöohjeita.

Lisätiedot

YLEISTÄ: Laitteiden malleja ja ominaisuuksia voidaan muuttaa ilman ennakkoilmoitusta.

YLEISTÄ: Laitteiden malleja ja ominaisuuksia voidaan muuttaa ilman ennakkoilmoitusta. TURVALLISUUSOHJEET: Jos laite tarvitsee huoltoa, sen saa avata ainoastaan valtuutettu huoltoteknikko, asiantuntematon käsittely aiheuttaa sähköiskun vaaran. Irrota laite virtalähteestä ja muista laitteista,

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,

Lisätiedot