TAMPEREEN KAUPUNGIN TUOTTAVUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNGIN TUOTTAVUUS 2002 2007"

Transkriptio

1 Atte Honkasalo TAMPEREEN KAUPUNGIN TUOTTAVUUS Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi A 7/2008

2 Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja A 7/2008 Atte Honkasalo TAMPEREEN KAUPUNGIN TUOTTAVUUS Tampereen kaupunki 2008

3 Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Tietotuotanto- ja laadunarviointiyksikkö Aleksis Kiven katu C PL Tampere puh faksi Atte Honkasalo ja Tampereen kaupunki Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2008 ISSN ISBN

4 3 LUKIJALLE Julkisen hallinnon tuottavuus ja erityisesti kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus on monin tavoin ajankohtainen asia. Erilaiset kuntien väliset seutuyhteistyön muodot ja valtakunnallinen Paras-hanke ovat esimerkkejä pyrkimyksistä kehittää kunnallisten toimintojen tuottavuutta. Kuntaliitolla ja valtiovarainministeriöllä on käynnissä yhteinen Kuntatuottavuus-hanke, jonka tuotoksena on mm. julkaistu kirja, jossa esitetään malleja tuottavuuden kehittämiseen. Tilastokeskus on mitannut kuntien tuottavuutta valtakunnan tasolla jo vuosia. Näihin mittauksiin perustuen koko Suomen kuntien tuottavuus nousi laman seurauksena, mutta kääntyi sen jälkeen laskuun. Tuottavuus on laskenut 2000-luvulla lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin kokonaistuottavuus kunnissa kasvoi. Tampereen kaupungissa tuottavuus on myös keskeinen tavoite. Tuottavuuden parantaminen on valtuustokauden yksi painopistealue ja tuottavuudelle on asetettu talousarviossa vuosittain useita tavoitteita. Lisäksi palvelutuotannon tehostaminen on yksi tilaaja-tuottaja -mallin kolmesta keskeisestä tavoitteesta. Tarkastuslautakunnan tehtävä on arvioida vuosittain valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Koska tuottavuuden kehittäminen on keskeinen valtuustokauden tavoite sekä uuden tilaaja-tuottaja mallin osatavoite, tarkastuslautakunta halusi selvittää tuottavuuden kehittymisen Tampereen kaupungissa. Tutkimus haluttiin tehdä samoin metodein kuin Tilastokeskus tekee koko valtakunnan kuntien tuottavuusmittauksen, jotta Tampereen lukuja voitaisiin verrata koko valtakunnan tietoihin. Tämä tutkimus on tiettävästi ensimmäinen laaja yksittäisen kunnan tuottavuutta mittaava tutkimus, joka on tehty samoin menetelmin kuin Tilastokeskuksen valtakunnan tason tutkimus. Tutkimus kohdistuu vuosiin , joista valtakunnallinen vertailutieto oli olemassa vuoteen 2006 asti. Tutkimuksen perusteella on saatu merkittävästi uutta tietoa Tampereen kaupungin tuottavuudesta ja sen kehittymisen syistä, jos toki jatkotutkimuksillekin on tarvetta. Tutkimuksen tekemiseen on saatu ohjausta ja apua Sami Hautakankaalta sekä Jani Heikkiseltä Tilastokeskukselta, mistä esitämme parhaat kiitokset. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin tutkimuksen tekijälle Atte Honkasalolle, joka kesän 2008 aikana on tutkimuksen tehnyt. Tämä tutkimus julkaistaan Tampereen kaupungin tietotuotanto- ja laadunarviointiryhmän julkaisusarjassa, joka julkaisee selvityksiä mm. toimintamallin arvioinneista. Erja Viitala, kaupunginreviisori, JHTT

5 4 TIIVISTELMÄ Tutkimuksen aiheena on kokonaistuottavuuden mittaaminen Tampereen kaupungissa ja sen eri palveluissa sekä alustavien selitysten etsiminen havaitulle tuottavuuskehitykselle. Tutkimus ei ole opinnäytetyö, joten tieteelliseen tekstiin verrattuna tutkimuksen teoreettinen osio on pyritty pitämään suhteellisen kevyenä ja painopiste on tuottavuuden empiirisessä tarkastelussa. Empiirinen tutkimus sisältää varsinaisen tuottavuusmittauksen, joka on tehty Tilastokeskuksen valtakunnallisen kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaston indeksiteoreettisin tutkimusmetodein, sekä eri toimialojen ja palveluiden avainhenkilöiden haastatteluita ja kommentteja. Aluksi tutkimus käy lyhyesti läpi perusteluita kunnallisen tuottavuuskehityksen parantamiselle sekä selvittää, minkä takia julkisen sektorin tuottavuus on tällä hetkellä ajankohtainen aihe ja minkä takia tuottavuuden kehittäminen on nykymuotoisen hyvinvointivaltion säilyttämisen kriittinen edellytys. Sen jälkeen tutkimus esittelee tiiviisti tuottavuustutkimuksen kenttää ja käy läpi tärkeimpiä tuloksellisuuskäsitteitä sekä niiden suhteita toisiinsa. Teoreettisen taustan tarkastelun jälkeen tutkimus jatkuu empiiriseen osioon, jonka jälkeen seuraavat tutkimuksen johtopäätökset ja sen rajoitteiden tarkastelu. Empiirisen tutkimuksen perusteella selviää, että Tampereen kaupungin tuottavuuskehitys on vertailuajanjaksolla jossain määrin valtakunnallista kehitystä heikompi. Kehitys on erityisen heikko sosiaalipalveluissa, mutta myös koulutuspalveluiden tuottavuuskehitys jää valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle. Terveydenhuoltopalveluissa tuottavuuskehitys päin vastoin ylittää merkittävästi valtakunnallisen tuottavuuskehityksen. Erityisesti muista toimialoista erottuu perusterveydenhuolto, jossa tuottavuuskehitys on aikavälillä jopa positiivista. Tuottavuuskehityksen syitä tutkimuksessa on etsitty palveluittain. Kootuista selityksistä käy ilmi, että hyvälle tuottavuuskehitykselle on useimmiten itse toiminnasta ja aktiivisista tuottavuustoimenpiteistä lähtöisin olevia perusteluita, kun taas heikkoa tuottavuuskehitystä pyritään useimmiten selittämään ulkoisilla tekijöillä ja lainsäädännöllisillä vaatimuksilla. Samaten huomataan, että onnistuneen tuotteistuksen myötä kasvava kustannustietoisuus ja tuottavuusajattelun välittyminen organisaation kaikille tasoille on vaikuttanut joidenkin palveluiden tuottavuuteen. Joissakin palveluissa on huomattavissa myös kysyntäjohtoista tuottavuuden nousua. Lisäksi tilaaja-tuottaja-mallin käyttöönoton jälkeen kokonaistuottavuus on parantunut. Tutkimusta tarkasteltaessa ja sen tuloksia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon tutkimustulosten rajoitteet. Koska tuottavuustutkimus on vielä lapsenkengissään ja tilastointi on puutteellista, tutkimusmenetelmissä on ongelmia, joiden takia tuotetut aikasarjat eivät välttämättä kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla palvelujen reaalista tuottavuutta. Nämä ongelmat on tutkimuksessa pyritty käymään läpi mahdollisimman kattavasti.

6 5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...4 SISÄLLYS JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusaineisto ja käytetyt menetelmät TULOKSELLISUUSKÄSITTEET JA NIIDEN SUHTEET TOISIINSA Tuottavuus Tuloksellisuuskehikko Tehokkuus TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TRADITIO, MENETELMÄT JA VALTAKUNNALLISET TULOKSET Tieteellinen tausta Uusi julkisjohtaminen Governance-ajattelu Julkisen sektorin tuottavuuden tutkimus Suomessa ja ulkomailla Tuottavuuden tutkimuksen teoria Tuottavuustutkimuksen tärkeimmät menetelmät Tuotoksen ja panoksen mittaaminen julkisella sektorilla Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen Tilastokeskuksessa Tuottavuuden valtakunnallinen kehitys TAMPEREEN KAUPUNGIN KOKONAISTUOTTAVUUS JA SEN MUUTOKSET Tutkimuksen toteutus Kokonaistuottavuuden kehitys koulutuspalveluissa Lukio-opetus Ammatillinen opetus Ammattikorkeakoulutus Perusopetus Esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta ja työväenopisto Koulutuspalvelut yhteensä Kokonaistuottavuuden kehitys terveydenhuoltopalveluissa Perusterveydenhuollon avohoito Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Hammashuolto Erikoissairaanhoito Terveydenhuoltopalvelut yhteensä Kokonaistuottavuuden kehitys sosiaalipalveluissa Lasten päivähoito Lastensuojelu / kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset...51

7 Vanhusten laitoshoito Kehitysvammaisten laitoshoito Kehitysvammaisten asuminen Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Kotipalvelut Vanhusten palveluasuminen Sosiaalipalvelut yhteenlaskettuna Kokonaistuottavuuden yhteenlaskettu kehitys kaupungin tasolla TUOTTAVUUSKEHITYS VERRATTUNA VALTAKUNNALLISEEN KEHITYKSEEN Yleistä tuottavuuden muutosten vertailusta Kokonaistuottavuuden vertailu toimialoittain Koulutuspalvelut Terveydenhuoltopalvelut Sosiaalipalvelut Kokonaistuottavuus yhteensä JOHTOPÄÄTÖKSET Päätelmiä tutkimustuloksista Herkkyysanalyysi Herkkyysanalyysin teoria Herkkyysanalyysin tulokset Tulosten rajoitteet Yleistä rajoitteista Koulutuspalvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhuoltopalvelut Jatkotutkimuksen tarve...84 LÄHTEET LIITE 1 TILASTOKESKUKSEN KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN TUOTTAVUUSTILASTOSSA KÄYTETTÄVÄT TUOTOKSEN VOLYYMI- INDIKAATTORIT JA LÄHTEET LIITE 2 PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON SUORITEINDIKAATTORIT LIITE 3 TAMPEREEN TYÖVÄENOPISTON REHTORIN KOMMENTIT TUOTTAVUUSKEHITYKSESTÄ VUONNA

8 7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Väestö ikääntyy ja sen kuntoisuus kasvaa, uusia hoitomenetelmiä otetaan käyttöön erikoissairaanhoidossa, tulo- ja koulutustason kohoaminen nostaa palveluiden vaatimustasoa, yksinasumisen yleistyminen lisää kotihoidon tarvetta ja koulutussektori joutuu vastaamaan yhä kasvavaan koulutetun työvoiman tarpeeseen ikäluokkien jatkuvasti pienentyessä. Kaikki nämä ovat ongelmia, joihin kuntien odotetaan vastaavan: kunnilla on suuri vastuu sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden järjestämisessä. Erityisesti väestön ikääntyminen on suuri uhka julkistalouden kestävyydelle, sillä se lisää väistämättä julkisen sektorin menoja ja velvoitteita. Samaan aikaan myös rahoitusmahdollisuudet heikkenevät, sillä pienenevät työikäiset ikäluokat nostavat työvoimakustannuksia, julkisten menojen kasvu johtanee verotuksen kiristymiseen ja ikääntyvä työvoima heikentää työn tuottavuuden kasvua (Kangasharju 2007, 2). On myös pidettävä mielessä, että jo tälläkin hetkellä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ydin koostuu julkisista palveluista ja sosiaalisista tulonsiirroista. Nämä hyvinvointimenot ovat vuosittain noin 50 miljardia euroa, josta melkein puolet syntyy sosiaali-, koulutus- ja terveyspalveluissa (ibid., 1). Kun summaa verrataan esimerkiksi bruttokansantuotteeseen, joka vuonna 2007 oli noin 245 miljardia euroa (IMF:n mukaan), ei ole yhdentekevää, miten ja mihin summa käytetään. Yllämainitut syyt Suomessa, samoin kuin vastaavanlaiset syyt muualla maailmassa, ovat luoneet tarpeen julkisten palveluiden tuottavuuden tutkimukselle. Perinteisesti julkisten palvelumenojen tuloksia on tutkittu taloudellisesta näkökulmasta hyvin vähän (ibid., 1), vaikka kuitenkaan esimerkiksi väestön ikääntymisen aiheuttamia ongelmia ei voida ratkaista ilman tuottavuuden merkittävää kohoamista. Tilastokeskuksen vuodesta 2001 lähtien julkaisema kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto ilmoittaa vuosi vuoden jälkeen kuntien kokonaistuottavuuden laskusta: vuodesta 2000 vuoteen 2006 kokonaistuottavuus on laskenut yli 8 prosenttia. Koulutuspalveluiden kokonaistuottavuus on laskenut aikavälillä noin 4 prosenttia, kun taas terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa pudotus on ollut molemmissa noin 10 prosenttia. On täysin selvää, että tällainen tuottavuuskehitys ei ratkaise ongelmia. Tuottavuuden tutkimus Tampereen kaupungin tasolla on tarpeellista jo pelkästään edellä mainituista syistä. Se on kuitenkin tarpeellista erityisesti myös kaupungin uuden toimintamallin vuoksi, millä ennakkoluulottomasti pyritään vastaamaan juuri edellä mainittuihin tulevaisuuden haasteisiin. Uudistuksien tavoitteena on kehittää omaa palvelutuotantoa ja lisätä sen tuottavuutta sekä etsiä uusia vaihtoehtoja palveluiden tuottamiseen olemassa olevia palvelumarkkinoita hyödyntämällä ja luomalla uusia markkinoita. (Tampereen kaupungin toimintamalli, 2) Käytännössä kyse on siirtymisestä pormestarimalliin ja tilaaja-tuottaja-

9 8 malliin sekä niiden aiheuttamista organisatorisista ja toiminnallisista muutoksista. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena on selvittää Tampereen kaupungin kokonaistuottavuuden kehitys vuosina Tuotosta määritellään yhteensä noin 600 indikaattorilla, joista noin 530 mittaa erikoissairaanhoidon suoritteita. Indikaattoreiden jaottelu käytännössä määrittää sen, miten hienojakoisesti tuottavuus saadaan eri palveluissa mitattua. Pääpaino asetetaan kaupungin tason sekä erikseen sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutuspalveluiden tuottavuuskehityksen tutkimiselle. Tutkimus myös esittelee tuottavuustutkimuksen kenttää yleisesti ja tulosten tulkinnan rajoituksia. Kokonaistuottavuuden sektorittaisen kehityksen mittaamisen lisäksi kehitystä on mahdollista arvioida myös pienempien toimintojen ja yksiköiden tasolla tutkimuksen tuottavuusindikaattoreiden ja datan niin salliessa. Näissä tapauksissa arviointi vaatii kuitenkin erityistä tarkkaavaisuutta, sillä mitä pienempien yksiköiden tuottavuutta tutkitaan, sitä suurempia ovat sekä satunnaistekijöiden että ulkopuolisten, vaikuttamattomissa olevien tekijöiden vaikutukset kokonaistuottavuuteen. Näitä ulkopuolisia tekijöitä, joihin kuuluvat esimerkiksi toimintatapojen muutokset, lakimuutokset ja toimintaympäristön muut merkittävät muutokset, on pyritty tutkimustulosten esittelyn yhteydessä erittelemään, mikäli niistä on ollut tietoa saatavilla ja tulokset ovat antaneet aihetta epäillä ongelmia aineistoissa. Tutkimuksessa kokonaistuottavuus ja sen muutokset määritetään identtisesti Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja sen tuottamien kokonaistuottavuustilastojen kanssa. Tilastokeskus on mitannut kuntien ja kuntayhtymien koulutuspalveluiden, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuuden muutoksia sekä tuotoksen ja kokonaispanoksen volyymimuutoksia vuodesta 2001 alkaen (Hautakangas ym. 2007, 140), joten identtisillä määrittelyillä ja laskutoimituksilla varmistetaan kokonaistuottavuuden muutosten vertailtavuus kansallisten tilastojen kanssa sekä vertailtavuus mahdollisesti muissa kunnissa suoritettavien vastaavien tutkimusten kanssa. On syytä huomioida, että mahdolliset vertailut rajoittuvat tutkimuksen indeksiteoreettisten lähtökohtien johdosta tuottavuuskehityksen vertailuun: tuottavuuden absoluuttista tasoa näillä aineistoilla ei pystytä luotettavasti vertailemaan (esim. Aaltonen & Kangasharju 2007, 28). Tampereen kaupungin kokonaistuottavuuden muutosten selvittämisen lisäksi tutkimuksen toinen tärkeä tehtävä on hankkia tietoa siitä, miten Tilastokeskuksen kansallisessa kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastossa käytetyt tutkimusmenetelmät sopivat yksittäisen kaupungin tai kunnan tuottavuuden muutosten mittaamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa huomion kiinnittämistä käytettävissä olevan datan soveltuvuuteen, menetelmien sisällölliseen sopivuuteen sekä mahdollisten virhelähteiden esiintymiseen. Tarkoitus on siis itse tuottavuu-

10 9 den mittaamisen ohella selvittää, millaisella reliabiliteetilla tutkimus pystyy tuottavuuden muutoksia analysoimaan. 1.3 Tutkimusaineisto ja käytetyt menetelmät Tuottavuutta tutkitaan monin erilaisin menetelmin: käytössä on indeksiteoreettisia menetelmiä, parametrisia menetelmiä ja ei-parametrisia menetelmiä (ibid., 28). Tämä tutkimus tutkii Tampereen kaupungin kokonaistuottavuutta ja kaupungin organisaation osien kokonaistuottavuuksia indeksiteoreettisin menetelmin, sillä tavoitteena on mukailla Tilastokeskuksen valtakunnallisia kuntien kokonaistuottavuuslaskelmia mahdollisimman tarkasti. Valinnalla on pyritty siihen, että kokonaistuottavuuden kehitystä pystytään vertaamaan valtakunnalliseen kehitykseen, mikä lienee myös tulosten tärkein ja merkityksellisin käyttötarkoitus. Esittelen kuitenkin myöhemmin lyhyesti myös tuottavuustutkimuksessa käytettyjä parametrisia ja ei-parametrisia menetelmiä, sillä niillä on tärkeitä implikaatioita mahdolliseen jatkotutkimuksen tarpeeseen. Koska tutkimus mukailee Tilastokeskuksen valtakunnallisia kuntien kokonaistuottavuuslaskelmia, myös käytetyt aineistot ovat samoja. Aineistoina on käytetty Opetushallituksen valtionosuuksien laskennassa käytettäviä perustieto- ja kustannusraportteja, Tilastokeskuksen oppilaitostilastoja, Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoa, Stakesin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon suoritemäärätilastoja sekä Stakesin tilastoja kotipalveluista ja vanhusten laitospalveluista. Opetushallituksen perustieto- ja kustannusraporttien tiedoissa tarkastelu on rajattu Tampereen kaupunginhallituksen järjestämiin palveluihin ja Stakesin toimittamissa tilastoissa tamperelaisten käyttämiin palveluihin. Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoista on samaten tutkimukseen otettu ainoastaan Tampereen kaupunkia koskevat tiedot. Perusterveydenhoidon tuotoksen laskennassa käytetyt valtakunnalliset RUGkustannuspainot on hankittu kaupungin sisältä, kun taas erikoissairaanhoidon DRG-kustannuspainot on saatu Stakesilta erikoissairaanhoidon suoritetilastojen yhteydessä. Valtakunnallisesta tutkimuksesta poiketen vanhusten palveluiden suorite- ja kustannusdataa on haettu kuusikkokuntaraporteista, jotka usein tarjoavat eritellympää ja tarkempaa tietoa Tilastokeskuksen tai Stakesin tilastoihin verrattuna. Vaikka valinnanvapaus aineistojen valinnassa oli ymmärrettävästi hyvin rajattua tutkimuksen mukaillessa Tilastokeskuksen kuntien kokonaistuottavuuden laskelmia, tuotosta kuvaavia aineistoja on erittäin helppo kritisoida. Suurin osa tuotoksen mittaamisen ongelmista ja tutkimustuloksen soveltamisen rajoitteista johtuu siitä, että aineistot eivät aina mahdollista tutkimuksen tekemistä siten kuin se pitäisi tehdä. Tällöin joudutaan turvautumaan huonompiin ratkaisuihin, jotka eivät kuvaa tuotoksen volyymia yhtä hyvin kuin first best indikaattorit kuvaisivat. Näitä ongelmia käsittelen tarkemmin sekä luvussa että johtopäätösten yhteydessä tulosten soveltamisen rajoitteiden yhteydessä luvussa 6.3.

11 10 Tarkempaa tietoa eri alojen tuottavuuskehityksen syistä sekä tuottavuusindikaattoreiden sopivuudesta aloille ja vertailukelpoisuudesta kansallisten tuottavuusmittareiden kanssa hankin haastattelemalla eri alojen päättävissä asemissa toimivia henkilöitä. Koulutuspalveluiden osalta keskustelin perusopetuksen kehityspäällikkö Veli-Matti Kanervan, Tampereen ammattiopiston aikuiskoulutusjohtaja Teppo Tapanin, Tampereen ammattikorkeakoulun vararehtori Kaisa Lahtisen ja Tampereen ammattiopiston talouspäällikkö Raija Mäkelän kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta taas haastattelin tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäkeä, tukipalvelupäällikkö Virva Iisalaa ja sijaishuoltopäällikkö Timo Vikmania. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osalta tutkimusta kommentoivat talousjohtaja Alpo Karila ja hallintoylilääkäri Jaakko Herrala. Haastatteluiden lisäksi tutkimusta kommentoivat sähköpostitse päivähoidon johtaja Leena Viitasaari, Tampereen työväenopiston rehtori Matti Saari, suunnittelupäälliköt Aila Salmelin, Vesa Komonen ja Tuija Mannila sekä tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen. Tutkimuksesta on saatu kommentteja myös tilaajaryhmän johtoryhmän kokouksessa käydyn keskustelun yhteydessä. Sekä haastatteluiden avulla hankittua että muilla tavoin kerättyä informaatiota tuottavuuskehityksen syistä ja indikaattoreiden soveltuvuudesta pyrin esittämään myöhemmin yhdessä tuottavuuskehityksen tarkastelun kanssa ja erikseen tutkimuksen johtopäätösten yhteydessä.

12 11 2 TULOKSELLISUUSKÄSITTEET JA NIIDEN SUHTEET TOISIINSA 2.1 Tuottavuus Tuottavuus tuotantoteoreettisena käsitteenä on lähtöisin klassisen talousteorian suurimman klassikon, Adam Smithin, tuotannosta. Smithin mukaan kansakunnan hyvinvointi oli lähtöisin kahdesta tekijästä: työn tuottavuudesta ja tuottavaa työtä tekevien ihmisten lukumäärästä. Samaten Smithin mukaan työn tuottavuuden parantamisen tärkein keino oli työnjako ja sen seurauksena tapahtuva erikoistuminen. (Saari 2006, 95) Vaikka tuotantoteoria on sittemmin eteenpäin kehittynytkin, pätevät Smithin ajatukset lähtökohtaisesti edelleen. Tuotantoteoriassa kokonaistuottavuuden kaava muotoillaan yleensä seuraavasti: kokonaistuottavuus = tuotoksen määrä / panoksen määrä. Käytännössä kokonaistuottavuuden mittauksessa on otettava huomioon, että tuotoksen ja panoksen muutokset ovat paitsi määrällisiä, myös laadullisia. Käytännössä kilpailullisilla markkinoilla on kysymys siitä, että erilaisten tuotosten ja panosten suhteelliset hinnat muuttuvat. Laatumuutosta voidaan korostaa sisällyttämällä se kokonaistuottavuuden kaavaan: kokonaistuottavuus = tuotoksen laatu ja määrä / panoksen laatu ja määrä. (Ibid., 97) Kokonaistuottavuuden lisäksi myös osatuottavuudet ovat usein kiinnostavia: niissä kysymys on kokonaistuotoksen ja yhden panostekijän suhteesta. Esimerkiksi Smithin mainitsema työn tuotavuus on osatuottavuuskäsite. Työn tuottavuuden lisäksi osatuottavuutta voidaan laskea vaikkapa pääoma-, materiaali- tai energiapanoksille. Osatuottavuudet ovat tarkoituksenmukaisia mittareita erityisesti silloin, kun panosten korvautumista tapahtuu vähän tai kun panosten korvautumisen aste ja vaikutukset ymmärretään (ibid., 159). Mikäli panosrakenne taas muuttuu merkittävästi, voivat osatuottavuuden mittarit johtaa taitamattoman mittaajan käsissä karkeisiin virhepäätelmiin: kymmenen työmiehen korvaaminen kaivinkoneella ehkä nostaa kokonaistuottavuutta, mutta ei varmasti nosta sitä kymmenkertaiseksi, kuten työn tuottavuusmittari tilanteessa antaisi ymmärtää. Kilpailullisilla tuotos- ja panosmarkkinoilla tuottavuuden mittaaminen on yksinkertaista: sekä tuotoksella että panoksella on rahalliset arvot, yksikköhinnat, jotka kuvaavat niiden laatua. Tuotos saadaan laskettua yksinkertaisesti kertomalla tämä hinta tuotoksen tai panoksen määrällä. Myös julkisella sektorilla panoksen määrittely on yksinkertaista: työpanos sekä käytetyt tavarat ja palvelut ostetaan kilpailullisilta markkinoilta kuten myös yritykset tekevät. Tuotoksen määrittelyssä syntyy kuitenkin ongelmia, sillä suurin osa tuotoksesta on markkinatonta, ja kilpailulliset markkinat eivät määritä sille yksiselitteisiä hintoja. Tällöin tuotosta joudutaan määrittämään volyymi-indikaattoreilla, joiden mittauksen ongelmiin syvennyn tarkemmin luvussa

13 Tuloksellisuuskehikko Tuottavuuden suhde muihin tuloksellisuuskäsitteisiin määräytyy osana tuloksellisuuskehikkoa (kuvio 1). Tuloksellisuus itsessään on yläkäsite, joka sisältää tuottavuuden lisäksi myös pehmeämpiä käsitteitä, jotka tuloksellisuuskehikon mukaisesti siis ovat taloudellisuus ja vaikuttavuus. Tuloksellisuuden voidaankin nähdä sisältävän koko paketin. Se on hyvä käsite silloin, kun halutaan muistuttaa siitä, että palveluprosessin suorituskykyä ei arvioida vain sen välittömien panosten ja tuotosten perusteella, vaan myös palvelun vaikuttavuus on tärkeä arvioinnin perusta. Periaatteessahan tuottavuus voi parantua, vaikka palvelun vaikuttavuus kärsisi (Kanerva 2008, 11). Palvelukyky Panokset Kustannukset Tuotannontekijät Tuotos Vaikutus Tavoitteet ja tarpeet Tuottavuus Vaikuttavuus Taloudellisuus Tuloksellisuus KUVIO 1 Tuloksellisuuskehikko Taloudellisuus viittaa kustannuksen ja tuotoksen suhteeseen (ibid., 10). Esimerkiksi koulutuspalveluissa taloudellisuus voisi olla opettajalle maksetun palkan ja opettajan antaman opetustunnin suhde. Taloudellisuuden ja tuottavuuden ero muodostuu siitä, että tuottavuudessa on kyse koko panoskäytön suhteesta tuotokseen, kun taas taloudellisuus viittaa vain toteutuneiden ja kohdistettavissa olevien kustannuksen suhteesta tuotokseen. Siten tuottavuuden voidaan tavallaan nähdä ottavan yhtälön panospuolen huomioon kokonaisvaltaisemmin kuin tuloksellisuus. Vaikuttavuus taas tarkoittaa palvelun vaikutusten suhdetta sen tavoitteisiin (ibid., 11). Jälleen koulutuspalveluita esimerkkinä käyttäen vaikuttavuus vastaa kysymyksiin siitä, tuottaako opetus haluttuja vaikutuksia. Esimerkiksi luokkakoon kasvattaminen 20 oppilaasta 40 oppilaaseen nostaisi tuottavuuden ja taloudellisuuden kaksinkertaiseksi. Vaikuttavuuden kannalta jouduttaisiin kuitenkin vastaamaan kysymyksiin siitä, mitä hyötyä opettajan työstä on tuollaisessa luokassa? Mitä jos oppilaat häiritsevät toisiaan tai heikompien oppilaiden saama erityisapu vähenee?

14 Tehokkuus Tehokkuus on tuottavuuden lähikäsite. Saaren (2007, 163) mukaan tehokkuus on tavoitteellisen toiminnan yleiskäsite, joka kertoo jotain tuotetun arvon ja sen vaatiman uhrauksen suhteesta. Tehokkuuden tunnusluvut ovat useimmiten suhdelukuja kuten liikevaihto per henkilö, sillä mielekäs suhdeluku voidaan muotoilla myös keskenään yhteismitattomista suureita. Näitä tunnuslukuja on monenlaisia, esimerkkeinä vaikkapa kansantalouden tehokkuuden mittari BKT per asukas, liiketoiminnan tehokkuuden mittari kannattavuus tai tässä tutkimuksessa kohteena oleva reaaliprosessin tehokkuuden mittari tuottavuus. Saari (2007,163) tarkentaa vielä, että tehokkuuden mittarit kertovat yleensä vain osatotuuden jonkin toiminnan tuottavuusvaikutuksista. Siksi tehokkuuden mittareista puhuttaessa on syytä perehtyä tarkasti niiden todelliseen sisältöön ja pyrkiä mahdollisimman perusteellisesti ymmärtämään niiden vaikutukset kokonaistuottavuuteen. Tehokkuus on jaettavissa useisiin alalajeihin: tällaisia ovat esimerkiksi tekninen tehokkuus, allokatiivinen tehokkuus ja kustannustehokkuus. Teknisesti tehokkaasti toimiva tuotantolaitos tuottaa siten, että yhden tuotoksen lisääminen vaatisi joko muiden tuotosten vähentämistä tai jonkin panoksen lisäämistä (Honkatukia & Sulamaa 1998, 13). Sisällöltään käsite siis muistuttaa läheisesti kansantaloustieteessä keskeistä pareto-tehokkuutta. Allokatiivisella tehokkuudella taas viitataan siihen tuotannon panosyhdistelmään, joka minimoi tuotannon kustannukset. Kustannustehokkuus taas on teknisen ja allokatiivisen tehokkuuden tulo: sillä viitataan havaittujen kustannusten tason ja kustannuksia minimoivan tason suhteeseen. (ibid., 13). Myös sisäinen ja ulkoinen tehokkuus ovat tuottavuustutkimuksen yhteydessä tärkeitä tehokkuuskäsitteitä, jotka ovat helposti ymmärrettävissä tuloksellisuuskehikon kautta. Sisäinen tehokkuus jaetaan edellä esiteltyihin tuottavuuteen ja taloudellisuuteen. Syväsen (2003,38) mukaan sisäinen tehottomuus taas tarkoittaa sellaista tilannetta, jossa annetuilla voimavaroilla ei saada aikaan sitä tuotoksen määrää, joka olisi mahdollista tuottaa. Ulkoinen tehokkuus taas viittaa toiminnan vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen. Tällöin siis on laajemmalti kyse siitä, miten tuottajan panoskäyttö hyödyttää ulkopuolista maailmaa. Ulkoisen tehokkuuden arvioinnissa on huomattava, että sitä mitataan eri organisaatioissa hyvin erilaisilla mittareilla. Siten määrittelystä riippuen organisaation ulkoisen tehokkuuden mittauksessa voidaan saada huomattavasti toisistaan poikkeavia tuloksia.

15 14 3 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TRADITIO, MENE- TELMÄT JA VALTAKUNNALLISET TULOKSET 3.1 Tieteellinen tausta Uusi julkisjohtaminen Tuottavuuden mittaaminen ja tutkimus julkisessa hallinnossa perustuu suurelta osin uutena julkisjohtamisena (New Public Management) tunnettuun hallintotieteelliseen traditioon, jonka juuret ovat 1970-luvun lopulla erityisesti anglosaksisissa maissa (Salminen 2004, 76-77). Talouskasvun kokonaisvaltainen hidastuminen kahden öljykriisin yhteydessä suuntasi kiinnostusta kohti siihen asti jatkuvasti kasvaneen, yhä suuremman taloudellisen roolin ottaneen julkisen talouden tehokkuuteen (Bouckaert & Pollitt 2000, 29). Uusklassinen ja hieman myöhemmin myös monetaristinen taloustiede esittivät vetävin perusteluin, että byrokraattinen ja raskas julkinen sektori oli este luonnolliselle talouskasvulle, sillä se aiheutti sekä teknistä että allokatiivista tehottomuutta. Lisäksi samaan aikaan pääomamarkkinoiden globalisaatio ja kansainvälisen kaupan kasvu lisäsivät paineita yhdenmukaistaa julkisen sektorin rakenteita sekä kansainvälisesti että yksityisen sektorin kanssa. (Bouckaert & Pollitt 2000, 28). Sisällöllisesti uudessa julkisjohtamisessa keskeistä on yksityistäminen ja yksityisen sektorin toimintatapojen käyttöönotto vaihtelevassa mittakaavoissa. Oppisuunnan keskeisiä teesejä ovat julkisen omaisuuden myynti, uudet johtamistavat, julkisen sektorin kasvun rajoittaminen ja sen henkilöstön vähentäminen. Käytännössä on pyritty julkisen sektorin toiminnan tehostamiseen. Toimintaa on pyritty kontrolloimaan esimerkiksi kustannusseurannalla, henkilöstökatoilla, julkisten hankintojen kilpailuttamisella sekä tuottavuustutkimuksella ja mittareilla. (Salminen 2004, 77) Varsin radikaalisti julkisen sektorin toimintatapoja muuttamaan pyrkivänä ajattelutapana uusi julkisjohtaminen on kerännyt myös merkittävää kritiikkiä erityisesti poliittisen kentän vasemmalta laidalta: kritiikki on kohdistunut erityisesti oppisuunnan yksiulotteisiin ihmiskäsitykseen ja saavutettujen tehokkuusetujen pienuuteen tarvittaviin hallinnollisiin toimenpiteisiin verrattuna. Kritiikin tarkempi erittely paljastaa sillä olevan ainakin kolme toisistaan selvästi eroavaa perustetta. Ensinnäkin Dunnin ja Millerin (2007, 350) mukaan uuden julkisjohtamisen oppeja noudattavasta valtiosta muodostuu väistämättä heikko, manageristinen valtio, joka ei pysty vastaamaan sisäisiin tai ulkoisiin, ympäristöstä lähtöisin oleviin, haasteisiin. Tämä ongelma näkyy tällä hetkellä erityisesti valtioiden kyvyttömyydessä vastata ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin. Toiseksi Dunn ja Miller (2007, 350) toteavat suuren osan empiirisestä aineistosta osoittavan, että uusi julkisjohtaminen ei ole onnistunut tuottamaan tehokkaampaa ja tuottavampaa julkishallintoa.

16 15 Kolmas syy, minkä takia uutta julkisjohtamista on kritisoitu, on sen tunkeutuminen politiikan puolelle (Osborne & Plastrik 2000, 2-3). Vaikka uudessa julkisjohtamisessa on teoreettisella tasolla kyse hallinnon uudistamisesta, ja se angloamerikkalaisissa kulttuureissa kulkee usein iskulauseella reinventing government, ovat myös poliittiset ja lainsäädännölliset ajattelutavan muutokset kriittisiä reformien onnistumiselle. Vaikka paradigman kannattajien mukaan kysymys on hallinnollisesta eikä poliittisesta reformista, on Osbornen ja Plastrikin (2000, 3) mukaan selvää, että poliittiset uudistukset ovat ainakin välttämätön premissi hallinnossa tehtävälle uudistustyölle Governance-ajattelu Käsitteellä corporate governance viitataan yksityisellä sektorilla yrityksen hallituksen tehtävänä olevaan yrityksen toimivan johdon valvontaan. Ajatustavan kannalta keskeistä on päämies-agentti-ongelman ratkaisu: miten organisaation toimijat saadaan toimimaan joko osakeomistajien tai kaikkien organisaation sidosryhmien etujen mukaisesti. Myös corporate governance ajattelun toinen puoli, taloudellisen tehokkuuden saavuttaminen, on kiinteästi yhteydessä tämän kanssa: päämies-agentti-ongelmaan keskittymisen taustalla on useimmiten juuri osakkeenomistajien yrityksestä saaman arvon maksimoiminen. (Wikipedia 2008a) Yksityiseltä sektorilta lähtöisin olevien toimintamallien käyttöönotto julkishallinnossa on johtanut myös governance-ajattelun käyttöönottoon julkisen toiminnan järjestämisessä. Kuten Rhodes (1996, 673) toteaa, julkisessa toiminnassa termillä governance voidaan nähdä olevan useita eri merkityksiä. Sillä voidaan viitata esimerkiksi minimihallintoon, yksityistettyyn hallintoon, uuteen julkisjohtamiseen, hyvään hallintoon, yhteisölliseen ja verkostoituneeseen hallintoon tai itseorganisoituvaan verkostoon. Vaikka merkitykset kuvaavatkin governanceajattelua eri lähtökohdista ja kenties jopa erilaisin poliittisin tarkoitusperin, voi niistä huomata yhtenäisen teeman: governance-ajattelu merkitsee myös julkisella sektorilla nimenomaan valvonnan ja toteutuksen eriyttämistä ja entistä itseohjautuvampien organisaatio- ja toimintamallien käyttöönottoa sekä entistä suurempaa organisatorista autonomiaa. Myös Halachmi (2007, 306) toteaa, että governance-ajattelun käyttöönotto julkisen toiminnan kontekstissa on kytköksissä eräänlaiseen paradigman muutokseen. On siirrytty hallitsemisesta hallintaan: tapaan, jolla kansalaisten tarpeet voidaan täyttää paremmin erilaisten yhteistoimintahankkeiden kautta. Halachmin (ibid., 306) mukaan governance-ajattelun ytimessä onkin julkishallinnon organisatoristen raja-aitojen, lainsäädännöllisten ongelmien ja hallinnollisten toimintatapojen rajoitteista vapautuminen siten, että toimintaa voidaan järjestää entistä tarkoituksenmukaisemmin ja tehokkaammin. Suomen kunnista governance-ajattelu on saanut vahvasti jalansijaa Tampereella, jossa on vuoden 2007 alusta siirrytty ns. tilaaja-tuottaja-malliin. Mallissa ajatuksena on toiminnan jakaminen ensinnäkin tilaaja- ja viranomaistoimintaan,

17 16 johon kuuluvat lautakunnat ja niitä tukeva tilaaja- ja viranomaisorganisaatio, ja toiseksi palvelu- ja liiketoimintaan, jossa palveluita varsinaisesti tuotetaan. Poliittisessa päätöksenteossa resurssit siis ohjataan tilaajaorganisaatiolle, jotka saamillaan määrärahoilla ostavat palveluita joko kaupungin omilta palveluorganisaatiolta tai muilta palveluiden tarjoajilta. (Tampereen kaupunki 2003, 3) Mallilla on pyritty kohti governance-mallin mukaista toimintatapaa, jossa vastuu palvelun saatavuudesta ja toiminnasta on jätetty poliittisille päätöksentekoelimille, joilla on vapaus tilata palvelu parhaaksi katsomiltaan organisaatioilta. Palvelun toteutus tapahtuu siihen erikoistuneessa organisaatiossa, joka ideaalitilanteessa pystyy toimimaan ilman poliittisen byrokraattisuuden rasitteita. 3.2 Julkisen sektorin tuottavuuden tutkimus Suomessa ja ulkomailla Tuottavuuden mittaaminen ja tutkimus julkisella sektorilla on erittäin vaikeaa, sillä tuotoksen määrittely julkisella sektorilla tuottaa mittaamiseen ongelmia, joita ei perinteisesti yksityisen sektorin tuottavuuden mittauksissa ole (Parjanne 2008, 3). Ongelmiin ja niiden syihin palaan tarkemmin myöhemmin luvussa 3.3.2, mutta niiden olemassaolo on tärkeää pitää mielessä, kun tarkastellaan sitä, miksi tuottavuuden mittaaminen on julkisella sektorilla aloitettu vasta verrattain myöhään. Tilastokeskuksen (1999, 12) mukaan Suomessa alettiin kiinnittää huomiota tuottavuuden mittaamiseen vasta 1990-luvulla. Erityisesti kehitystä vauhditti vuosina kansallinen Tuottavuudella tulevaisuuteen ohjelma, jonka osana myös Tilastokeskuksella alettiin kehittää julkisen toiminnan tuottavuustilastointia. Tilastokeskus on Suomessa julkaissut kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastoa vuodesta 2001 lähtien (Tilastokeskus 2008). Tilastossa kuntien ja kuntayhtymien tuottavuutta mitataan toimialatasolla, ja huomio kiinnitetään erityisesti tuottavuuden vuosittaiseen muutokseen tuottavuuden absoluuttisen tason sijasta. Tilastokeskuksen lisäksi aktiivisia kotimaisia tuottavuuden tutkijoita ovat esimerkiksi Stakes ja VATT, jotka ovat toteuttaneet useita erilaisia tuottavuustutkimuksia erityisesti terveydenhuoltopalveluiden ja koulutuspalveluiden aloilla (Parjanne 2008, 3). Kotimaisen tuottavuustutkimuksen tärkeimpiä tuottavuuden kehitykseen ja erityisesti sen vuosittaisiin muutoksiin liittyviä tutkimustuloksia on listattuna taulukossa 1. Nämä tutkimustulokset ovat erittäin mielenkiintoisia myös tämän tutkimuksen lopputulosten vertailuaineistona.

18 17 TAULUKKO 1 Suomalaisen tuottavuustutkimuksen tuloksia (Parjanne 2008, 4) Kuntasektorin kokonaistuottavuus: (TK) -3,10 % -2,00 % -1,40 % -1,00 % 0,20 % -0,60 % Koulutuspalvelut -1,30 % -1,10 % -1,40 % -0,60 % 0,40 % 0,30 % Terveydenhuoltopalvelut -3,20 % -2,80 % -1,80 % -1,40 % 0,10 % -0,70 % Sosiaalipalvelut -5,30 % -1,90 % -0,50 % -0,80 % 0,30 % -1,50 % Perusopetus (VATT) -2,80 % -0,60 % -2,40 % -1,20 % -0,20 % Lukiot (VATT) -4,20 % -2,30 % -2,70 % -1,90 % Ammatillinen koulutus (VATT) +2% / vuosi, Yliopistot (VATT) +0,5% / vuosi, Päivähoito (VATT) -2,10 % 0,20 % -0,80 % Terveyskeskukset (VATT) -3,20 % -3,40 % -2,70 % -1,90 % -0,70 % Erikoissairaanhoito (CHESS) -2,20 % 0,10 % -0,30 % -1,60 % -0,80 % Vanhusten laitoshoito (CHESS) -6,40 % -0,50 % -0,50 % -2,10 % Julkisten palveluiden tuotoksen ja tuottavuuden mittaaminen on saanut merkittävästi huomiota myös kansainvälisesti, sillä etenkin kansainvälisessä mittakaavassa erilaisten parhaiden käytäntöjen löytäminen on mahdollista, ja se tarjoaa erittäin mielenkiintoista tietoa tuottavuuden kehittämisen kannalta (Tilastokeskus 1999, 13). Aaltosen ja Kangasharjun (2007, 21) mukaan kansainvälisiä vertailuja ovat julkaisseet esimerkiksi Euroopan Unioni, Euroopan keskuspankki, Maailmanpankki ja OECD, minkä lisäksi myös taloustieteellisissä aikakauskirjoissa on julkaistu enenevissä määrin tutkimuksia hyvinvointipalvelujen tuottavuudesta. Heidän mukaansa on kuitenkin useita syitä, jotka aiheuttavat sen, että vertailut eivät ole luotettavia. Parjanteen (2008, 3) mukaan kansainvälisiä vertailuja kuitenkin yhdistää se tekijä, että Suomi on menestynyt niissä erinomaisesti. 3.3 Tuottavuuden tutkimuksen teoria Tuottavuustutkimuksen tärkeimmät menetelmät Tuottavuustutkimuksessa käytetyt tärkeimmät menetelmät ovat jaettavissa kahteen ryhmään. Ensinnäkin tehdään indeksiteoreettisia tutkimuksia, joissa pääpaino on palveluiden tuottavuuden muutoksen mittauksessa. Näistä tutkimuksista tärkeimpänä esimerkkinä on Tilastokeskuksen tekemä tuottavuusmittaus. Toiseksi tutkimusta tehdään parametrisilla ja ei-parametrisilla laskentamenetelmillä, joilla pääpaino ei ole tuottavuuden muutosten mittaamisessa, vaan eri tuotantoyksiköiden välisten tehokkuuserojen analysoinnissa. Tällaisia tutkimuksia ovat Suomessa tehneet esimerkiksi VATT ja CHESS koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden aloilla. (Aaltonen & Kangasharju 2007, 28) Indeksiteoreettisessa käsittelyssä on kyse useiden yhteismitattomien aikasarjojen informaation tiivistämisestä harvemmiksi tunnusluvuiksi siten, että menetetään mahdollisimman vähän tärkeää tietoa (Tilastokeskus 2007, 98). Toisin sanoen siinä ollaan kiinnostuneita samanlaatuisten ja mittayksiköistä vapaiden

19 18 suhdelukujen aggregoinnista. Indeksilaskenta siis ratkaisee laadullisesti erilaisten hyödykkeiden hinta- ja määräaikasarjojen aggregoinnin tiivistämällä informaation indeksisarjoihin, jotka mittaavat hyödykkeiden hintojen tai määrien suhteellista muuttumista ajassa (ibid., 99). Tyypilliset indeksit ovatkin siten joko hinta- tai määräsuhteiden painotettuja keskiarvoja, joissa painorakenteet on määritelty siten, että ne vastaavat joko perus- ja/tai vertailuajankohdan tilannetta. Indeksiteoria jakautuu pelkistetysti deskriptiiviseen ja analyyttiseen tutkimussuuntaukseen, joista ensimmäinen keskittyy kuvaamaan erilaisia muutoksia, kun taas jälkimmäinen asettaa oletuksia agenttien toiminnasta ja pyrkii tarkemmin mallintamaan agenttien toimintaa. (Ibid., 99) Näistä erityisesti deskriptiivinen tutkimussuuntaus on keskeinen Tilastokeskuksen kansallisissa tuottavuusaikasarjoissa ja siten ymmärrettävästi myös tässä tutkimuksessa. Indeksiteoreettisella lähestymistavalla tehtävässä tutkimuksessa on aina ratkaistavana kaksi erityisen tärkeää ongelmaa: hintojen ja määrien samanaikainen muutos, joka tekee vertailtavista hyödykekoreista rakenteellisesti erilaisia sekä laadunmuutos, jossa taas on kysymys hinnanmuutoksen jakamisesta laadunmuutoksen aikaansaamaan hinnanmuutokseen ja todelliseen hinnanmuutokseen eli laatupuhdistettuun hinnanmuutokseen. Ensimmäinen ongelmista on ratkaistavissa erilaisilla hinnan- ja määränmuutoksen mittareilla, kuten Laspeyres n, Paaschen, Edgeworthin ja Fisherin indekseillä, joissa hyödykekorit määritellään rakenteellisesti samanlaisiksi (ibid., 100). Tilastokeskuksen kuntien tuottavuustilastossa näistä on käytetty Laspeyres n indeksiä, jossa lähtökohdaksi valitaan perusajankohdan kulutusrakenne ja konstruoidaan vertailuajankohdan hypoteettinen kulutusmeno perusajankohdan hyödykekorille vertailuajankohdan hinnoilla (esim. Hautakangas ym. 2007, ). Laadunmuutoksen ongelmia taas on pyritty ratkaisemaan nk. hedonisilla indeksimenetelmillä, joiden tavoitteena on eliminoida esiin tuodut laadullisten muutosten vaikutukset hinnanmuutoksen mittaamisessa. Menettely johtaa tilanteeseen, jossa todellinen hinnanmuutos on jaettu osatekijöihin seuraavasti: todellinen hinnanmuutos = laatupuhdistettu hinnanmuutos + laadullisten ominaisuuksien muuttumisesta syntyvä hinnanmuutos. (Tilastokeskus 2007, 102) Tässä tutkimuksessa käytetään kuitenkin Tilastokeskuksen esimerkin mukaisesti yksinkertaisempia menetelmiä laadunmuutoksen ratkaisuun. Näistä menetelmistä kerron lisää luvussa 3.3.3, jossa keskityn julkisen sektorin tuottavuuden mittaamiseen Tilastokeskuksessa. Tuottavuustutkimusta tehdään usein myös parametrisesti regressiomalleilla tai ei-parametrisesti lineaariseen optimointiin perustuvilla menetelmillä. Tällöin pyritään mittaamaan tehokkuutta, eli saamaan selville eri tuotantoyksiköiden välisiä eroja. Ei-parametrisiin menetelmiin kuuluviksi luetaan esimerkiksi DEA (Data Envelopment Analysis) ja FDH (Free Disposable Hull), kun taas parametrisista menetelmistä tuottavuustutkimuksessa käytetään useimmiten SFA:ta (Stochastic Frontier Analysis).

20 19 Ei-parametriset menetelmät perustuvat lineaariseen optimointiin. Käytännössä sen avulla pystytään muodostamaan tehokkuusrintama, jolle kuuluvat kaikkein tehokkaimmat yksiköt ja niiden lineaarikombinaatiot, jotka saavat tehokkuusluvukseen ykkösen. Muiden yksiköiden tehokkuusluvut taas lasketaan suhteessa näihin yksiköihin ja niiden osoittamaan tehokkuusrintamaan. Menetelmien merkittävä etu on se, että niissä ei estimoida tuotanto- tai kustannusfunktiota kokonaan, vaan ainoastaan sen yksi ominaisuus, tehokkuusluku. (Kangasharju ym. 2007, ) Siten menetelmien datalle asettamat vaatimukset ovat selvästi parametrisia menetelmiä matalammat, ja ne soveltuvat tuottavuuden tutkimiseen useammissa tilanteissa. Kangasharju ym. (ibid., 126) toteavatkin, että erityisesti DEA on ollut vallitseva menetelmä tehokkuuden arvioinnissa tähänastisessa tuottavuuden tutkimuksessa. Parametriset regressiomalleja hyödyntävät lähestymistavat taas perustuvat tavallisesti tuotanto- tai kustannusfunktioiden estimointiin. Tällöin tehottomuutta pyritään käsittelemään jakamalla virhetermi kahteen osaan, normaalijakautuneeseen virhetermiin ja tehottomuutta kuvaavaan virhetermin osaan. Tällaista menetelmää kutsutaan tilastotieteessä stokastisen rintaman analyysiksi (SFA, Stochastic Frontier Analysis). Koska menetelmä on tilastollinen, toisin kuin eiparametrisilla menetelmillä, voidaan sen avulla myös arvioida muuttujien välisiä riippuvuuksia ja estimoida tehokkuusrintamaa, joka ei pakota yhtään tilastoyksikköä täysin tehokkaaksi. (ibid., ) Stokastisen rintaman analyysia voidaankin pitää eräänlaisena ideaalimenetelmänä tehokkuuden tutkimuksessa. Menetelmän tuottama informaatio on muihin menetelmiin verrattuna jalostuneita, mutta useimmissa tilanteissa sen datalle asettamat vaatimukset pakottavat tutkijan turvautumaan muihin menetelmiin Tuotoksen ja panoksen mittaaminen julkisella sektorilla Kilpailullisilla markkinoilla yrityksen tuotosta voidaan kuvata helposti tuotannon markkinahinnalla. Julkisen tuotannon osalta tämä on kuitenkin mahdollista vain harvoin, sillä suurin osa tuotannosta annetaan kuluttajille vastikkeetta tai nimellistä palvelumaksua vastaan. Tällöin kirjanpidosta saadaan tuotoksen määrittelyä varten ainoastaan kustannustieto, joten tuotoksen mittaamisessa joudutaan turvautumaan vaihtoehtoisiin menetelmiin. Ratkaisuna ongelmaan julkisen sektorin tuotosta on päädytty mittaamaan volyymi-indikaattoreilla, jotka kuvaavat tarjotun palvelun tai hyödykkeen määrää: tällaisia volyymi-indikaattoreita ovat esimerkiksi opetustunnit, tehdyt eläkepäätökset tai vaikkapa potilaan hoitoaika vuodeosastolla. On helppo huomata, että volyymi-indikaattorien käyttö tuotoksen mittauksessa tekee sen suuruuden määrittämisestä ongelmallista, sillä tuotos ei riipu ainoastaan volyymi-indikaattorin määrästä, vaan myös muista ominaisuuksista, joista tärkeimpiä ovat laatu ja kohdentuminen. Kilpailullisten markkinoiden hyödykkeissä nämä ominaisuudet sisältyvät tuotteen hintaan, mutta volyymiindikaattorit eivät niitä huomioi. (Kangasharju 2007, 10) Esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa opetustuntia: tuotoksen ei voida katsoa lisääntyneen, jos käy-

21 20 tetty aika kuluu kurinpitoon. Myöskin yksi pidempi lääkärikäynti, jossa potilaan tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena, kasvattaa volyymi-indikaattorilla mitattua tuotosta vähemmän kuin usein tehottomampi pätkittäinen, lähinnä välittömiin oireisiin pureutuva hoito. Ongelmaa lisää se, että volyymi-indikaattorit ovat toistaiseksi varsin puutteellisia. Vaikka eri hallinnonaloilla eri valtioissa ympäri maailmaa on pyritty yhä lisääntyvissä määrin kehittämään datan keräämistä ja käytettäviä indikaattoreita (esim. Tilastokeskus 1999, 18), on saatavissa oleva data vielä varsin puutteellista. Esimerkiksi koulutuksen tuotosta voitaisiin first best tilanteessa vertailla opetustuntien määrällä opetusaineittain huomioiden myös oppimistulokset, kun taas tällä hetkellä aineisto rajoittaa koulutuksen tuotoksen mittaamisen lähinnä oppilasmäärään eri asteisissa oppilaitoksissa. Uusien indikaattoreiden ja tilaston keruun kehittäminen on kuitenkin jatkuvasti käynnissä, ja siten onkin varmaa, että tulevaisuus tuo mukanaan monenlaisia muutoksia tuotosta mittaaviin indikaattoreihin. Euroopan tilastovirasto on antanut ohjeistuksen muun markkinattoman tuotoksen volyymi-indikaattoreista kansantalouden tilinpitoa varten. Sen mukaan volyymi-indikaattoreiden pitää kattaa kaikki ulkopuolisille tuotetut tuotteet, kukin tuotos pitää painottaa kustannuksilla, tuotokset pitää määrittää mahdollisimman hienojakoisella jaolla homogeenisiin tuoteryhmiin, ja indikaattoreissa pitää huomioida laadun muutokset. (Hautakangas ym. 2007, 142) Näistä toteutuu täydellisesti vain toinen, tuotosten painottaminen kustannuksilla. On kuitenkin selvää, että kyse on eräänlaisesta parhaasta toimintatavasta: kaikkien tuotteiden huomioonottaminen tai vaikkapa laadun huomioiminen kaikessa tuotoksessa on käytännössä mahdotonta. Siten realistisena tavoitteena voisikin olla kriteereiden saavuttamisen sijasta jatkuva niitä kohti pyrkimisen prosessi. Panoksen laskeminen on julkisella sektorilla huomattavasti tuotoksen laskemista helpompaa, sillä toisin kuin tuotoksella, panoksella on markkinahinnat myös julkisella sektorilla. Kokonaispanos lasketaan yksinkertaisesti välituotekäytön kustannuksista, kiinteän pääoman kulumisesta ja palkansaajakorvauksista (ibid., 142). Nämä kustannukset deflatoidaan joko edellisen vuoden tai valitun perusvuoden hintoihin niiden hintakehitystä kuvaavilla indekseillä, jotta kustannukset saataisiin mittaamaan ainoastaan panoksen määrän kehitystä: näin luvuista poistetaan sekä inflaation että mahdollisten suhteellisten palkka- ja kustannustason muutoksen vaikutukset (ibid.,142) Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastoa laaditaan koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista. Tilasto pystytään nykyään laatimaan suoraan kansantalouden tilinpidosta, sillä vuonna 2006 näiden toimialojen palveluiden sekä pakollisen sosiaalivakuuttamisen tuotoksen laskelmamenetelmää muutettiin kansantalouden tilinpidossa siten, että muun markkinattoman tuotoksen laskennassa siirryttiin käyttämään tuotoksen volyymi-indikaattoreita.

22 21 (Hautakangas ym. 2007, 140) Tällä tarkoitetaan sitä, että tuotoksen mittarina käytetään tuotettujen palvelujen määrien muutoksia, joiden oletetaan kuvaavan tuotettujen palvelujen volyymin muutosta. Kokonaistuottavuuden muutos lasketaan tuotoksen volyymin muutoksen ja kokonaispanoksen volyymin muutoksen välisenä suhteena. Volyymin muutoksien laskemiseen käytetään ns. Laspeyres n volyymi-indeksiä: Q t + 1 t t i n t t+ 1 pi qi i= 1 ( La) = n, missä p q i= 1 t t i i p = tuotteen i hinta perusvuonna t ja t q i = tuotteen i määrä perusvuonna t Tuotoksen laskennassa käytetään siis palvelusuoritteita, joiden avulla pyritään estimoimaan palveluiden volyymin muutosta. Koska volyymin muutoksen laskennassa käytetään Laspeyres n indeksiä, painotetaan volyymin muutoksia kustannusosuuksilla. (ibid., 141) Palvelusuoritteita, joita laskennassa käytetään, ovat esimerkiksi koulutuksessa oppilasmäärät tai opetustunnit, perusterveydenhuollossa käyntimäärät, erikoisterveydenhuollossa hoitoepisodit ja sosiaalipalveluissa usein hoitopäivät. Tarkempi erittely Tilastokeskuksen laskelmissa käytettävistä volyymi-indikaattoreista ja niiden lähteistä on liitteessä 1. Suoritteet käydään yksityiskohtaisesti läpi myös luvussa 4 toimialakohtaisten tuottavuuslaskelmien yhteydessä. Tilastokeskuksen tuottavuuslaskelmissa laadunmuutoksen huomioimisen periaatteena on sen jakaminen kahteen komponenttiin: rakenteelliseen ja sisäiseen laadunmuutokseen. Rakenteellinen muutos tarkoittaa muutosta, jossa kokonaistarjonta muuttuu, mutta eri määrän erityyppisissä suoritteissa. Tähän ratkaisuna pyritään käyttämään tuotoksen luokittelua mahdollisimman homogeenisiin ja tarkasti rajattuihin suoriteryhmiin. Sisäisen laadun mittaaminen taas on selvästi ongelmallisempaa: kyse on jo valmiiksi tarkkaan määritellyn tuotosryhmän sisäisistä laatumuutoksista, joita jo lähtökohtaisesti voi olla hyvin hankala edes havaita. (ibid., ) Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa ongelma on pyritty ratkaisemaan Stakesin tuottamien potilaan hoidon vaativuutta mittaavien tietojen (Resource Utilization Groups, RUG) avulla (ibid,. 144). Tämä on tarpeen, sillä vaikka hoitopäivien määrä pysyykin Suomessa suhteellisen vakaana vuodesta toiseen, on potilaiden hoitoisuudessa havaittavissa jonkinasteinen vaativuuden kasvu. Terveyskeskusten vuodeosastoilla (kuvio 2) hoitoisuuden voidaan huomata pysyneen kokolailla ennallaan, kun taas vanhainkodeissa (kuvio 3) hoitoisuus on tutkimuksen aikavälillä noussut noin kymmenen prosenttiyksikköä.

23 22 1,40 1,20 1,2 1 1,2 0 1,21 1,2 2 1,2 3 1,2 3 1,23 1,2 4 1,2 3 1,2 1 1,22 1,2 0 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1/2002 2/2002 1/2003 2/2003 1/2004 2/2004 1/2005 2/2005 1/2006 2/2006 1/2007 2/2007 KUVIO 2 RUG-kustannuspainojen valtakunnalliset keskiarvot terveyskeskuksissa RUG-järjestelmä, jolla hoidon vaativuutta mitataan, on kehitetty ensisijaisesti hinnoitteluperusteeksi, mutta sitä on alettu hyödyntää myös johtamisen apuvälineenä esimerkiksi henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja asiakkaiden sijoittamisessa tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Asiakkaat luokitellaan ensin johonkin seitsemästä kliinisestä pääluokasta asiakkaan vaikeimman ongelman mukaisesti. Pääluokkia ovat monialainen kuntoutus, erittäin vaativa hoito, erityishoito, kliinisesti monimuotoinen hoito, kognitiivisten toimintojen heikentyminen, käytöshäiriöt ja heikentynyt fyysinen toimintakyky. Sen jälkeen asiakkaat luokitellaan alaryhmiin fyysisen toimintakykynsä perusteella. (Laine 2005, 57) Tilastokeskuksen käyttämässä RUG-III/22-luokituksessa alaluokkia on 22. Jokaiselle alaryhmälle on laskettu kustannuspaino, joka kuvaa ryhmien välisiä voimavaratarpeen suhteellisia eroja. RUG-III/22-luokituksessa keskimääräisen asiakkaan kustannuspaino on 1, vähiten hoitoa vaativan 0,42 ja eniten hoitoa vaativan 2,52. Siten kustannuspaino 1,31 tarkoittaa, että asiakas käyttää 31 % enemmän henkilökunnan aikaa ja apua kuin keskivertoasiakas ja 0,45 puolestaan sitä, että 55 % vähemmän. (ibid., 57)

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa

Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Tanja Kirjavainen, VATT Koulutussuunnittelu ja ekonomia symposium, Kasvatustieteen päivät 22.-23.11.2007, Vaasa Vähän hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Vantaan hyvinvointipalveluiden kokonaistuottavuus vuosina 2002-2007

Vantaan hyvinvointipalveluiden kokonaistuottavuus vuosina 2002-2007 Vantaan hyvinvointipalveluiden kokonaistuottavuus vuosina 2002-2007 Tarkastuslautakunta 25.2.2009 Raportti, taitto Atte Honkasalo, tuottavuustutkija, ulkoinen tarkastus, atte.honkasalo@vantaa.fi, puh.

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Tuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne. Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari 19.10.2011

Tuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne. Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari 19.10.2011 Tuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari 19.10.2011 Kunta-alan tuloksellisuustyö - järjestöjen yhteistyön lisäksi tuottavuustyö

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan kuntatalouden tuottavuudella? Mikko Mehtonen

Mitä tarkoitetaan kuntatalouden tuottavuudella? Mikko Mehtonen Mitä tarkoitetaan kuntatalouden tuottavuudella? Mikko Mehtonen Lyhyt käsitekertaus Tuottavuus = tuotos / panos» Paljonko panoksilla saadaan aikaiseksi tuotosta, yhdellä panoksella aikaansaatu tuotos» Kuvataan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Antti Moisio VATT MAISEMA-SEMINAARI 2013 Tampere, Hotelli Ilves 6.2.2013 GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009 Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Tero Tyni, erityisasiantuntija, kuntatalous Puh 09 771 2246 Kunnan talouden ohjaus Kirjanpitopainotteisuus

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Jutta Nieminen Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta Ohjausryhmän terveiset Tiedonkeruut Henkilöstömitoitus

Lisätiedot

Miten tuottavuuden kehitystä mitataan julkisissa palveluissa?

Miten tuottavuuden kehitystä mitataan julkisissa palveluissa? Sivu 1/13 Miten tuottavuuden kehitystä mitataan julkisissa palveluissa? Tuottavuustilasto ei kerro palvelujen onnistumisesta Palvelut maksetaan veroina Laatu voidaan ymmärtää monella tavalla Julkisten

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Tuottavuus ja tuloksellisuustyö kunnissa 20 suurimman kaupungin tuottavuusyhteistyön tuloksia

Tuottavuus ja tuloksellisuustyö kunnissa 20 suurimman kaupungin tuottavuusyhteistyön tuloksia Tuottavuus ja tuloksellisuustyö kunnissa 20 suurimman kaupungin tuottavuusyhteistyön tuloksia Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen tuloksellisuuskampanjan seminaari 3.5.2012 Kunta-alan tuloksellisuustyö

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden parantaminen - puheita vai tekoja. Tuottavuuden parantaminen. Miksi PARAS-hanke?

Kuntien tuottavuuden parantaminen - puheita vai tekoja. Tuottavuuden parantaminen. Miksi PARAS-hanke? Kehto-hankkeen seminaari Rantasipi Sveitsi Hyvinkää 12.-13.3.2009 Kuntien tuottavuuden parantaminen - puheita vai tekoja Pentti Meklin kunnallistalouden professori 1 Tuottavuuden parantaminen Viime vuosina

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi Tuottavuus ja sen mittaaminen Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi Voimassa olevassa hallitusohjelmassa sana tuottavuus esiintyy 31 kertaa Perusasetelma Yritykset, joiden keskeinen tavoite on kannattavuus,

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta

Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta Ylijohtaja Aki Kangasharju GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) FORS-seminaari, Tieteiden talo,

Lisätiedot

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Kenelle ja mitä osaamista museot voivat tuotteistaa ja tarjota? MUUTOKSEN PROSESSI 1. ERILAISET TULOKSET

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2013

Koulutuksen talous 2013 Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

- Tavoite - Soten vaikutus

- Tavoite - Soten vaikutus Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus 8.5.2014 Martti Hetemäki 12.6.2014 Martti Hetemäki Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuukausiraportti 2/2016 1 (8) HUS-Servis 30.3.2016. Tunnusluvut. Tukipalveluiden liikelaitosten johtokunta 8.4.2016

Kuukausiraportti 2/2016 1 (8) HUS-Servis 30.3.2016. Tunnusluvut. Tukipalveluiden liikelaitosten johtokunta 8.4.2016 Kuukausiraportti 2/2016 1 (8) Tunnusluvut *Luvut on laskettu vertailukelpoisin tuottein, jotta erot vuosien 2015 ja 2016 tuotteistuksessa tulisi huomioitua mahdollisimman oikein. Laskutusosuudella painotetussa

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP

Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP Mitä näillä tarkoitetaan Toimintaluvut raakadata, josta tieto johdetaan Mitattavien lukujen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen?

Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen? Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen? Rauha Heikkilä RAI-vertailukehittämisen seminaari 29.9.2012, Messukeskus 1.10.2012 THL 1 Yhtenäinen iäkkäiden palveluiden voimavaratarveluokitus läpi

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Sosiaalipalveluiden tuottavuuden. case päivähoito

Sosiaalipalveluiden tuottavuuden. case päivähoito Sosiaalipalveluiden tuottavuuden mittaaminen case päivähoito Erikoistutkija Jenni Pääkkönen VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Lapsen ääni ja peruspalvelut, 7.4.2011 Juoni Miksi tuottavuutta pitäisi

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Julkisen sektorin tehokkuus

Julkisen sektorin tehokkuus Julkisen sektorin tehokkuus Mika Kortelainen (VATT) Julkinen talous (TA5b), Helsingin yliopisto 27.4.215 1 / 36 Luennon rakenne Julkisen palvelutuotannon menot Tuottavuuden ja tehokkuuden käsitteet Tuottavuuden

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot