Kevyen liikenteen seurannan kehittäminen Oulun seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kevyen liikenteen seurannan kehittäminen Oulun seudulla"

Transkriptio

1 Käyntiosoite: Uusikatu 26 Postiosoite: PL 32, Oulun kaupunki Puhelin: (08) Kevyen liikenteen seurannan kehittäminen Oulun seudulla

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineistot Laskentapisteiden tuottama aineisto Laskentapisteet ja niiden valintakriteerit Aineiston kuvaus ja laskennan luotettavuus Tiedonkäsittely ja -korjaus Säätiedot Liikennevalotiedot Tulokset Liikennemäärät ja liikenteen vaihtelu Pisteiden luokittelu Pisteiden liikennemäärät Kausivaihtelut Viikonpäivävaihtelut Tuntivaihtelut Suuntajakaumat Otoslaskentojen estimointi vaihtelukertoimien avulla Sää ja kausi pyöräilyn vaihtelun selittämisessä Lämpötila ja sade arkipäivän polkupyöräliikenteen selittäjänä Usean muuttujan yhteisvaikutus polkupyöräliikenteen selittäjänä Seurannan kehittäminen Kevyen liikenteen laskentajärjestelmä yleisesti Suositus Oulun kaupungin kevyen liikenteen laskentajärjestelmän kehittämiseksi Suositus Ely-keskuksen kevyen liikenteen laskentajärjestelmän kehittämiseksi Kausivaihtelukertoimet ja niiden käyttö Mittauksen ja tietojenkäsittelyn kehittäminen Lähdeluettelo LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Viikonpäivävaihtelut pisteittäin eri kausina Tuntivaihtelut pisteittäin eri kausina Polkupyöräilijöiden määrät eri lämpötilassa ja eri kausina Pyöräilyn määrän ennustaminen lineaarisella monimuuttujaregressiomallilla Kausivaihteluvertailut liikennevalon polkupyöräsilmukka vs. Eco-Counter Eco-Counter laskentapisteiden liikennemäärät Ely-keskuksen laskentapisteet Eco-Counter laskentapisteiden paikat

3 Alkusanat Systemaattista läpi vuoden jatkuvaa kävelyn ja pyöräilyn määrän laskentaa on tehty Suomessa melko vähän. Tähän saakka laskennan ongelmana on ollut laskentalaitteiden puuttuminen, jotka pystyisivät tarkasti erottelemaan kävelijät ja pyöräilijät. Tarve kävelyn ja pyöräilyn määrän tarkempaan seurantaan on kuitenkin tunnistettu sekä suurimmissa kaupungeissa että valtakunnallisesti. Kevyen liikenteen seurannan kehittäminen Oulun alueella -projektissa kokeiltiin markkinoille tullutta uutta laskentalaitetta, joka pystyy luokittelemaan jalankulkijat ja polkupyöräilijät. Käytetty laskentalaite oli mukana myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) insinöörityönä tehdyssä laitevertailussa, jossa tutkittiin talvikautena erilaisten laskentalaitteiden kykyä tehdä kevyen liikenteen laskentaa. Laitevertailussa korostui erityisesti laitteiden talvitoimivuus. Opinnäytetyön tärkeimmät havainnot on raportoitu osaksi tätä raporttia. Tutkimus tukee Oulussa tehtyä pitkäjänteistä kävelyn ja pyöräilyn edistämistyötä. Tutkimuksen tilaajana on ollut Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus. Tilaajan edustajina ovat toimineet Jukka Talvi (Oulun kaupunki) sekä Jani Huttula (Pohjois-Pohjanmaan Elykeskus). Työn toteuttivat Sito Oy (Kati Kiiskilä, Kimmo Karoluoto) ja Riksroad Oy (Kimmo Saastamoinen, Riitta Kerola). Oulussa helmikuussa 2012

4 4

5 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tavoite Kävelyn ja pyöräilyn kasvava merkitys ilmasto- ja terveystavoitteiden saavuttamisessa on tunnustettu. Tavoite kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisesta on linjattu laajasti liikennepolitiikassa. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön pitkän aikavälin liikennepoliittisissa linjauksissa (2000 ja 2007), hallitusohjelmassa (2007), hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa strategiapaperissa (2008) ja hallituksen iltakoulussa ( ) on tuotu esille tavoite kevyen liikenteen osuuden kasvattamisesta, erityisesti lyhyillä matkoilla ja osana joukkoliikenteen matkaketjuja. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2010) Vuonna 2011 julkaistun Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia linjauksen tavoitteena on, että vuonna 2020 tehdään kävely- ja pyöräilymatkoja vähintään 20 prosenttia enemmän kuin vuonna Matkamääränä tämä tarkoittaa noin 300 miljoonaa kävely- ja pyöräilymatkaa. Matkamäärän kasvattamisen tavoite on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisessa ohjelmassa asetetun mukainen. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2011.) Vastaavia kevyen liikenteen kulkutapaosuuden kasvutavoitteita on asetettu kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja ilmastostrategioissa, mukaan lukien Oulun seudun ilmastostrategia (2009). Kävelyn ja pyöräilyn kasvutavoitteiden seurannan ongelmana on, että tietoa kävelyn ja pyöräilyn määrästä ei systemaattisesti kerätä Suomessa. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden ja muutosten valtakunnallinen seuranta perustuu noin viiden vuoden välein kerättävään valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimuksen aineistoon. Sen havaintomäärä ei riitä kuvaamaan tilannetta yksittäisillä kaupunkiseuduilla. Suurimmilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla on yksittäisiä pyöräliikenteen laskentalaitteita, mutta tietoa ei kerätä yhtenäisin periaattein. Maijalan (2011) tekemän kuntakyselyn mukaan vain noin joka viides vastanneista 137 suomalaisesta kunnasta teki koneellista laskentaa ja tyypillistä se on vain suurimmissa yli asukkaan kaupungeissa. Osassa kaupungeista kerättyä tietoa ei koota kaupunkikohtaisiksi aikasarjoiksi, jolloin se jää hyödyntämättä seurannassa. Konelaskentaa useammin tehtiin käsilaskentaa, jolloin lyhyistä käsilaskennoista kerätyt aikasarjat ovat herkkiä mm. sään vaihteluille. Seurantatiedon kerääminen on myös esitetty uuden Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma linjauksen kehittämiskohteena (Liikennevirasto 2012). Maijalan (2011) selvityksen mukaan eniten seurannan kehittämishankkeita on käynnissä asukkaan kaupungeissa, joista noin kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista kaupungeista kehittää tällä hetkellä pyöräilyn seurantaa. Pyöräliikenteen kasvattamisen esteet ja haasteet Oulun seudulla -opinnäytetyössä on todettu kevyen liikenteen seurannan kehittämisen olevan tarpeen myös Oulun seudulla (Tahkola 2010). Tutkimuksen tavoitteena on luoda suositus ympärivuotisesti toimivasta kevyen liikenteen laskentajärjestelmästä Oulun alueelle. Tutkimuksessa testattiin, kuinka markkinoille tullut parhain mahdollinen kävelyä ja pyöräilyä luokitteleva laskentalaite soveltuu ympärivuotiseen laskentaan etenkin talvikautena. Asiasta teetettiin OAMK:lla insinöörityö, jossa tässä tutkimuksessa käytetty Eco-Counterin laskentalaite oli yhtenä tutkittavana laitteena (Karoluoto 2010). Vuoden ajalta kerättyä aineistoa tutkittiin sen laadun osalta, mutta myös tuotettiin sen perusteella uutta tietoa pyöräilyn ja kävelyn määrästä sekä vaihtelusta Oulussa. 5

6 1.2 Tutkimuksen toteutus Ympärivuotisen tiedonkeräyksen pisteitä oli yhteensä neljä, joista kaksi oli Oulun kaupungin pisteitä ja kaksi Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen pisteitä. Laskentalaitteet asennettiin pisteisiin joulukuussa 2010, joten ympärivuotisena tiedonkeruukautena oli vuosi Laskentapisteiden paikat on esitetty liitteessä 8. Eco-Counterin laskentalaite erottelee kävelijät ja pyöräilijät. Tieto kerätään tunnin jaksoissa ja laite lähettää tuntitiedot automaattisesti GSM:n avulla laitevalmistajan tietokantaan (Eco-Visio) kerran vuorokaudessa. Laitteiden keräämä tieto on Eco-Visio web-raportoinnin avulla jatkuvasti käytössä. Tutkimuksen aikana konsultti seurasi säännöllisesti tiedon kerääntymistä Eco-Vision tietokantaan ja samalla keräsi tietoa laitteiden toimivuudesta. Laskentalaitteissa oli jonkin verran laskentatarkkuuteen vaikuttavia ongelmia, mutta ne saatiin tutkimuksen aikana korjattua, lumiongelmaa lukuun ottamatta. Talvikauden ongelmista on kerrottu tarkemmin insinöörityön yhteydessä (Karoluoto 2010, ss.64 65). Tiedon raportointi oli suunniteltu tehtäväksi Eco-Visio web-raportoinnin avulla, mutta tietokannassa esiintyvien virheellisten datojen vuoksi, ohjelman raportointia ei pystytty käyttämään. Mikäli Eco- Vision tietokantaa ei kehitetä siihen suuntaan, että virheellinen data voidaan korjata tietokannassa esim. ajoneuvoliikenteen LAM-tietokannan tapaan, Eco-Vision web-raportointimahdollisuus on seurantatiedon raportoimisessa lähes turha. Eco-Vision web-raportoinnin käyttäjän tulee olla tietoinen hyvin tarkasti jaksoista, jolloin laskentalaitteelta automaattisesti tietokantaan kerätty tieto on virheetöntä, ja siten raportointiin käyttökelpoista. Lähinnä tietokanta toimii alkuperäisdatan säilytyspaikkana, tapana vastata nopeasti hetkellisiin kävely- ja pyöräilymääriin liittyviin tietotarpeisiin ja mittauslaitteiden toimivuuden seurantatapana. Tässä kehittämisprojektissa konsultti haki laskentalaitteen tiedot Eco-Vision tietokannasta ja kopioi tuntitiedot Excelin taulukkoon. Mikäli tiedoissa oli virheellisyyttä, tiedot korjattiin päivätasolla Excelissä. Konsultti laati pisteen liikennemääristä, kulkujakaumista ja liikenteen vaihteluista väliraportin elokuussa Loppuraporttia varten tiedot siirrettiin Access-tietokantaan sekä SPSS-ohjelmaan tilastollista analysointia varten. Loppuraporttiin laskentadatasta tuotettiin suunnittelun käyttöön pitkäaikaiseen seurantaan perustuvia vaihtelukertoimia (ns. perustiedot kausi-, viikonpäivä- ja tuntivaihteluista) ja SPSS tilasto-ohjelmalla tutkittiin liikennemäärien, säätilan (ennusteet, tiesäätiedot) ja kauden riippuvuutta. Tähän loppuraporttiin konsultti on myös laatinut esityksen kevyen liikenteen seurantajärjestelmä kehittämisestä Oulun seudulle, joka mahdollistaisi sekä kävelyn että pyöräilyn määrän seurannan uudella tavalla. 6

7 2 Tutkimusaineistot 2.1 Laskentapisteiden tuottama aineisto Laskentapisteet ja niiden valintakriteerit Laskentapisteiden yleisiä valintakriteerejä on muun muassa kuvattu Liikenneviraston raportissa seuraavasti (Luukkonen 2011): Automaattiset laskentapisteet tulee valita automaattilaskimen toimivuuden mukaisesti. Pyöräliikenteen automaattisen jatkuvan mittauksen paikan valinnassa tulee välttää mäkiä ja sekä yleisesti paikkoja, joissa pyöräilijät tai jalankulkijat pystyvät oikaisemaan laskentapaikan ohi. Mäessä ei tulisi mitata siitä syystä, että alamäessä pyörän vauhti kohoaa niin korkeaksi, että induktiosilmukkalaitteen on vaikea saada pyörästä signaalia ja tunnistaa se. Ylämäessä pyörän vauhti on taasen niin hidas ja signaali vahva, että laite saattaa kirjata yhden pyöräilijän kaksi kertaa. Ylämäessä pyörää voidaan myös taluttaa, mikä johtaa laitteen vaikeuksiin tehdä oikea olettamus kulkutavasta. Jalankulun automaattisten laskentapisteiden valinnassa tulee ottaa huomioon laskinten toimintarajoitukset. Esimerkiksi laajat torialueet eivät ole sopivia useimmille automaattilaskimille niiden kapeahkosta toimintasäteestä johtuen. Useissa automaattilaskimissa toiminnan epävarmuutta esiintyy erityisesti ihmisjoukkoja mitattaessa ja usean ihmisen ollessa laitteen havainnointialueella samanaikaisesti. Oulun laskentapisteiden osalta laskentapisteen valintakriteereitä olivat lisäksi: Koska tutkimukseen liittyi opinnäytetyö (Karoluoto 2011), jossa vertailtiin erilaisia mittauslaitteita, tuli mittauspaikan olla sellainen, että vertailu muihin laskentalaitteisiin onnistui. Piste sai olla lähellä liikennevaloristeystä, jossa on myös polkupyörälaskentaan tarkoitetut silmukat. Lisäksi pisteen läheisyyteen tuli pystyä asentamaan mikroaaltolaskimet. Pisteessä tuli olla myös (riittävästi) jalankulkuliikennettä. Laskentakohteiden tuli olla kohtalaisen selkeitä, jotta jatkuvatoiminen laskenta saatiin teknisesti onnistumaan. Laskentapaikan tuli olla kohdassa, jossa laskin oli mahdollisimman huomaamaton ja alueella ei oleskeltu, eli kohde ei ollut altis ilkivallalle. Laskentapisteiden paikkoja (15 kohdetta) kartoitettiin maastossa elo-syyskuun aikana 2010 ja osalla pisteistä (8 kpl) tehtiin lyhyitä koneellisia laskentoja kevyen liikenteen määrän selvittämiseksi. Suurin osa pisteistä soveltui hyvin Eco-Counterin laskentalaitteen mittauspisteiksi, mutta osalle laitteen asentamista ei suositeltu asennusteknisistä tai liikenneympäristöön liittyvistä syistä tai pistettä ei kannattanut perustaa vähäisen jalankulkuliikenteen vuoksi. Kartoituksen jälkeen päädyttiin sijoittamaan Ely-keskuksen pisteet Kempeleeseen ja Kelloon ja Oulun kaupungin pisteet Ainolanpuistoon ja Ouluhallille. Elyn osalta päädyttiin Kempeleen pisteeseen, jossa lyhyen syyskuun puolessavälissä tehdyn koneellisen laskennan perusteella kevyen liikenteen määräksi arvioitiin 338 kulkijaa/vrk, josta jalankulkijoita 22 %. Piste valittiin nimenomaan liikennemäärän perusteella, vaikka pisteen paikan siirto lähemmäksi Oulua olisi ollut keveyn liikenteen pääverkon kannalta edullisempi. Siirtoa ei tehty, koska pelättiin liikennemäärän jäävän liian vähäiseksi, ja siten aiheuttavan vertailututkimukselle ongelmia. Elyn toisen pisteen osalta päädyttiin tilaajan esittämään Kellon pisteeseen. Kaupungin osalta keskusteltiin pisteen sijoittamisesta Patosillalle Ainolanpuiston sijaan. Teknisesti laite on mahdollista sijoittaa teräsrakenteiden lähelle, mutta Patosillan asennuksesta luovuttiin, koska laite olisi jouduttu sijoittamaan virtaavan veden yläpuolelle. Se olisi voinut aiheuttaa infrapunalinssin huurtumista. Piste sijoitettiin Patosillan lähelle Ainolanpuiston puolelle. Suurin osa Patosillan kevyestä liikenteestä kulkee tämän pisteen kautta. Kaupungin toisen pisteen osalta päädyttiin tilaajan esittämään Ouluhallin pisteeseen. 7

8 Eco-Counterin laitteiden asennukset toteutettiin siten, että syyskuussa asennettiin asennuskaivot (d=40 cm) ja silmukkasahaukset toteutettiin lokakuun alkupuolella. Itse laskentalaitteet saapuivat joulukuussa, joten laskimet saatiin asennettua mennessä talvikeleistä huolimatta. Kuva 1: Eco-Counterin laskentalaitteiden asennusta Ainolanpistessä. Asennuskaivo ja silmukat oli tehty syys-lokakuun aikana. Pystytykseen tarvittava kiviaines oli säilytetty astioissa lämpimässä varastossa. Laskentalaitteiden seuranta aloitettiin välittömästi laskentalaitteiden asennuksen jälkeen. Laskentalaitteet oli esiasennettu laitevalmistajan toimesta ja tietokantakeräyksen ohjelmointi tehtiin maahantuojan toimesta. Laitteiden kellot ja Oulun kaupungin pisteiden numerointi tietokannassa olivat aluksi väärin, mutta virheet havaittiin tammikuun alkupuolella ja ne korjattiin välittömästi. 8

9 2.1.2 Aineiston kuvaus ja laskennan luotettavuus Vuoden 2011 kestäneen seurantakauden aikana laskentalaitteiden infrapunasensorin aukko tukkeutui useasti lumisateen tai lumenpoiston yhteydessä. Lumihäiriöitä olisi ollut vielä nyt todettua enemmän, ellei laitteita olisi putsattu käsin riittävän tiedon saamiseksi opinnäytetyöhön. Putsausta tehtiin lähinnä kaupungin pisteissä. Lisäksi etenkin kaupungin pisteissä esiintyi jonkin verran ilkivaltaa, jolloin infrapunan aukko oli tukittu esimerkiksi roskilla. Infrapunasensorin ollessa toimintakyvytön laskin ei pysty tekemään jalankulkijahavainnointia eikä päättelemään polkupyöräilijöiden ajosuuntia. Infrapunasensori ei vaikuta silmukoiden toimintaan, joten polkupyörien kokonaismäärän laskenta toimii oikein. Taulukkoon 1 on kerätty tiedot laskinten toimintahäiriöiden määristä seurantajakson aikana. Taulukko 1: Laskennassa esiintyneet toimintahäiriöt tai havaintopäivät, joissa laskentatietoa on korjattu poikkeavan tapahtuman johdosta. Piste Anturi Toimintahäiriö yhteensä (vrk) Ainolanpuisto Infrapuna jalankulkijat 16 Ouluhalli Ouluhalli Kello Kempele Infrapuna jalankulkijat Silmukka/muu vika polkupyöräilijät Infrapuna jalankulkijat Infrapuna jalankulkijat Huomio ml. Terwahölkkä (2) ml. Terwahölkkä (4), Herättäjäjuhlat (3), Hiphop-festari (2) PP:stä ei suuntatietoa, vain kokonaismäärä (yhtenäinen jakso ) Suurimmaksi osaksi lumiongelma Suurimmaksi osaksi lumiongelma. Maraton (1) Näiden lisäksi Ainolanpuistossa oli tiedonkeruuseen liittyvä ongelma välisenä aikana, jolloin laskentalaitteelle kerääntynyt laskentatieto ei siirtynyt automaattisesti tietokantaan. Ongelma korjattiin siten, että laite vaihdettiin uuteen ja vanhasta laitteesta siirrettiin kerääntynyt tieto manuaalisesti tietokantaan laitevalmistajan toimesta. Kempeleen pisteellä esiintyi myös ilmeisesti keräyshäiriöistä johtuvia haamuhavaintoja aamuyön tunteina. Tilannetta korjattiin toukokuussa siten, että GSM:n antennin paikkaa muutettiin kotelon sisällä. Tämän jälkeen haamuhavaintoja ei enää havaittu. Polkupyörien laskentasilmukat ovat toimineet moitteettomasti lukuun ottamatta Ouluhallin seurantaa, jossa polkupyörien määrät eivät tulleet toiselle suunnalle Koska toisen suunnan polkupyöräilijämäärät olivat normaalit, vika ei välttämättä ollut silmukoissa. Vian lopullinen syy ei selvinnyt. Oulun kaupungin laitteisiin kohdistui lievää ilkivaltaa. Laitteiden asennuspylväitä on spreyattu ja Ainolanpuiston toiseen linssiin oli isketty ruuvimeisselillä tai vastaavalla, jolloin lasiin oli syntynyt pieni reikä. Lisäksi infrapunasensorin reikään on tungettu paperia ja roskia silloin tällöin, jolloin laskentalaite ei ole pystynyt havaitsemaan jalankulkijoita. Ilkivallasta aiheutui kuitenkin vähemmän ongelmia kuin odotettiin. Ely-keskusten laitteihin kohdistuvaa ilkivaltaa ei esiintynyt. Ilkivaltaa selvästi suurempi ongelma oli lumi. Seuraavissa kuvissa on esitetty infrapunasensorin toimintahäiriöiden ajankohdat ja kestot tapauksissa, jolloin infrapunasensori ei ole toiminut oikein. 9

10 Kuva 2: Infrapunasensori ei ole toiminut oikein ko. päivinä kaupungin laskentapisteissä. Kuva 3: Infrapunasensori ei ole toiminut oikein ko. päivinä Elyn laskentapisteissä. 10

11 2.1.3 Tiedonkäsittely ja -korjaus Laskentapisteiden tiedot vietiin Exceliin tuntitason tietona, jonka jälkeen tiedoista muodostettiin päivätason tiedot. Mikäli päivätason (tuntitason) tiedoissa havaittiin toimintahäiriön aiheuttamaa tietopuutetta, tieto korjattiin päivätason tietoihin oheisen esimerkin mukaisesti. Korjaukset kohdistuvat pelkästään jalankulkuliikenteeseen. Tiedon korjauksen vuoksi, raportissa on tutkittu pyöräilyn määrää ja vaihtelua kävelyn määrää ja vaihtelua enemmän. Taulukko 2: Esimerkki tiedon korjausmenetelmästä. Toimintahäiriöt aiheuttivat ongelmia vain jalankulkuliikenteessä, joten vain jalankulkijoiden määrätietoa on korjattu. Tietokorjauksissa on todelliset havaintolukumäärät koetettu arvioida muun muassa polkupyörien osuuden perusteella. Menetelmä ei luonnollisestikaan ole kovin tarkka, mutta sitä voitaneen pitää riittävänä jonkinlaisen korjaustason saavuttamiseksi. Kempeleen pisteen osalta tehtiin myös tuntitason korjauksia poistamalla aamuyön keräyshäiriöistä johtuneet ylimääräiset havainnot. Useamman vuoden seurantatiedot antavat enemmän eväitä korjausmenettelyn kehittämiseen. Kuva 4: Massatapahtumien ja ylimääräisten havaintojen aiheuttamat piikit mittausdatassa. 11

12 Tietokorjauksia on tehty myös massatapahtumien aiheuttamien poikkeavien havaintomäärien johdosta, jotta liikenteen määrät ja vaihtelut eivät vääristyisi mahdollisesti vain kyseisenä vuonna pidetyn massatapahtuman johdosta. Tällaisia tapahtumia, joissa tietokorjauksia on tehty, ovat olleet Ouluhallin osalta Terwahölkkä ( ), Herättäjäjuhlat ( ) ja HipHop festari (5.-6.8), Ainolanpuiston osalta Terwahölkkä ( ) ja Kempeleen pisteen osalta KempeleZmaraton (13.8). Kellon pisteellä havaittiin erittäin suuret jalankulkijamäärät välisenä aikana, joten dataa on korjattu tältä osin. Mitään tietoa ongelman aiheuttajasta ei ole ja ongelma poistui itsestään. Kuva 5: Korjatut jalankulkijoiden määrät. Laskentapisteiden liikennemäärät on esitetty kuvaajana liitteessä Säätiedot Säätietojen osalta hankittiin tiesääaseman (Ouluntulli) vuoden 2011 tiedot ilman lämpötilan, tuulisuuden ja sateen osalta. Näiden lisäksi kerättiin koko seurantakauden ajan säätilan ennustetiedot aamu- ja iltapäivältä ilman lämpötilojen ja ilman laadun (pouta runsas sade) osalta. Seurattavaksi ennustelähteeksi valittiin MTV3:n illan uutislähetyksen ennuste seuraavan aamun ja iltapäivän säälle. Televisioennusteen seuraamisella pyrittiin simuloimaan ihmisen kulkutavan valintaprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Oheisesta kuvasta näkyy vuoden 2011 ennustetun aamun ja iltapäivän lämpötilat sekä tiesääaseman päivän keskilämpötila. Kuvasta nähdään, että helmikuun loppupuolella on vajaan kahden viikon kireä pakkaskausi ja kesän suurin hellejakso ajoittui kesäkuun alkupuolelle. 12

13 Kuva 6: Ennustetut lämpötilat (AP, IP) ja tiesääaseman mittaustuloksista laskettu päivän keskilämpötila (C) tutkimusjakson aikana. Alla olevasta kuvasta nähdään tiesääaseman perusteella lasketun keskimääräisen päivälämpötilan ja ennustettujen lämpötilojen erotus. Lisäksi kuvaan on piirretty keskimääräinen tuulisuus eri päivinä. Kuvasta havaitaan, että iltapäivän ennustetut lämpötilat ovat yleensä korkeammat kuin päivän keskilämpötila ja aamun ennustetut lämpötilat ovat vastaavasti selvästi pienemmät kuin päivän keskilämpötila. Koko päivän keskituulisuus oli suurimmillaan yli 5 m/s mm. marraskuun loppupuolella. Kuva 7: Tiesääaseman ja ennustetun lämpötilan erotus sekä tuulisuus (W). Epäjatkuvuuskohdat elokuussa ja joulukuussa tarkoittaa puuttuvia tiesääaseman tietoja, joten näistä päivistä kuvaajaa ei voitu muodostaa. Sateen osalta erot tiesääaseman ja ennusteiden välillä olivat merkittävät. Tiesääaseman perusteella sadepäiviä oli 223 päivänä sateen kestoa ja ajankohtaa huomioimatta. Ennusteiden perusteella sadetta olisi ollut vain 109 päivänä. Vaikka tiesääaseman tuloksista pudotettaisiin yöajan (klo 22 06) sadetiedot pois, niin tiesääaseman perusteella sadepäivä olisi ollut 202 eli lähes kaksinkertainen määrä ennustettuihin sadepäiviin verrattuna. 13

14 Ei-sade ennusteita oli 127 kpl, vaikka tiesääaseman perusteella päivän aikana on sadetta esiintynyt. Sen sijaan Sade ennusteita oli 13 kpl, jolloin tiesääaseman perusteella ei ole satanut. Tuloksista voisi päätellä ainakin sen, että jos ennusteen mukaan on tulossa sadetta, ennuste pitää useimmiten paikkansa eli virheellisten ennusteiden määrä on alle 12 % (13/109) tiesääaseman tietoihin verrattuna. Poutasäiden ennustaminen sen sijaan on huonompaa, sillä ennuste oli väärässä lähes joka toinen kerta (127/256), mikäli tiesääaseman antamaan säätietoon on luottamista. Seuraavasta kuvasta nähdään ennustetun sateen (kesto ja intensiteetti) ja tiesääaseman sadehavaintojen keston (%) välinen yhteys. Ennustettu sadetieto on määritetty siten, että aamupäivän (AP) ja iltapäivän (IP) sade-ennusteet on summattu seuraavan logiikan mukaisesti: pouta tai muu eisateinen ennuste = 0, vähäinen sade = 1, sateinen = 2 ja runsas sade =3. Ts. jos molemmat ennusteet (AP & IP) ovat runsas sade, ennustetun sateen arvoksi tulee 6. Tiesääaseman osalta on laskettu sadehavaintojen lukumäärä suhteessa koko päivän havaintojen lukumäärään, joten arvo (%) kuvaa sateen kestoa 24 tuntiin verrattuna. Kuva 8: Ennustettu pouta (0) tai sade (1-6). Sateen keston akseli on aloitettu 5 %:sti, jotta poutaennusteet (0) näkyvät akselilla selkeämmin. Kuvaajasta näkee, että tiesääaseman perusteella sadepäiviä etenkin talvella olisi ollut selvästi enemmän kuin ennusteet ovat ennustaneet. 2.3 Liikennevalotiedot Päivittäiset vuoden 2011 liikennevalotiedot polkupyöräsilmukasta saatiin Oulun kaupungilta Paulaharjuntien liikennevaloista (risteyksen kuva, Karoluoto 2010 s. 44). Vaikka liikennevalojen polkupyöräsilmukoista ei saada kovinkaan tarkkaa (havaintokate 76 %) liikennemäärätietoa (Karoluoto 2010), saadaan liikennevalotiedoista hyvinkin tarkka käsitys viikonpäivä- ja kausivaihteluista. Liikennevalodatan hyödyntämistä polkupyörälaskennassa tulisi kehittää, koska liikennevalojen polkupyöräsilmukoista saadaan hyvin helposti ympärivuotista laskentadataa. Paulaharjuntien kausivaihteluvertailut on esitetty liitteessä 5. 14

15 3 Tulokset 3.1 Liikennemäärät ja liikenteen vaihtelu Pisteiden luokittelu Laskentapisteet voidaan luokitella liikenne- ja viestintäministeriön (2005, s. 23) esityksen mukaan neljään eri tuntivaihteluluokkaan (TVL). Oheisen taulukon mukaisesti Oulun alueen pisteet edustavat pääasiallisesti työmatka- ja asiointiliikenneluokkaa. Taulukko 3: Liikenne- ja viestintäministeriön (2005) selvityksen mukainen vaihteluluokittelu. Vaihteluluokka Luokittelukriteerit (kesä) Oulun piste TVL (kesä) VPVL (kesä la, su) Työmatka TVL <0,43 Kempele 0,414 (heinäkuu 0,412) <1,00 Asiointi TVL >0,49 Työmatka/asiointi TVL 0,43 0,49 Kello Ainolanpuisto Ouluhalli 0,441 (heinäkuu 0,441) 0,446 (heinäkuu 0,446) 0,457 (heinäkuu 0,456) <1,00 <1,00 <1,00 Ulkoilu VPVL (la, su) >1,00 Luokittelu perustuu kesän arkipäivien klo väliseen kevyen liikenteen osuuteen työmatka-, asiointi- ja sekaliikenneluokan osalta. Ulkoiluluokan osalta luokittelu perustuu viikonpäiväluokitteluun, jolloin lauantain ja sunnuntain viikonpäiväkerroin ulkoiluluokassa tulee olla yli 1,00. Oulun pisteiden osalta tutkittiin kesän tuntivaihtelun osalta lisäksi myös heinäkuun tuntivaihtelua, koska oletuksena oli, että etenkin Oulun kaupungin pisteet voisivat lomakuukautena olla liikenteellisesti erilaisia kuin muuna aikana. Tämä oletus ei pitänyt paikkansa, sillä liikenteen osuus klo oli lähes täsmälleen sama kuin koko kesän osalta Pisteiden liikennemäärät Pisteiden liikennemäärät poikkesivat huomattavasti toisistaan. Elyn pisteissä kevyen liikenteen määrä oli koko vuoden osalta välillä, kun Oulun kaupungin pisteissä liikennemäärä oli välillä. Jalankulkijoiden osuus kevyestä liikenteestä koko vuoden osalta vaihteli %:n välillä eri pisteissä. Vähinten jalankulkuliikennettä oli kesäisin (alle 20 %) ja eniten talvisin (29 55 %). Kevyen liikenteen väylien suunnitteluohjeen (Tiehallinto 2008) mukaan ohjeellinen poikkileikkaus tulisi olla 4,0 metriä, kun mitoitusliikenne on yksikköä/vrk. Suunnitteluohjeen mukaan mitoitusliikenne tulisi määrittää 5-10 vuoden päähän rakentamisvuodesta, joten käytännössä mitoitusliikenteenä voi pitää normaalin kesäpäivän vuorokausiliikennettä, eli tässä tapauksessa kesän keskimääräistä liikennemäärää (KKVL). Ainolanpuistossa poikkileikkaus tulisi siten olla 4,5 metriä, kun mitoitusliikenteenä käytetään kesän keskimääräistä liikennemäärää (KKVL>4000). Tällä hetkellä poikkileikkaus on noin 3 metriä jokaisessa mittauspisteessä, joten liikennemäärien vielä tästä kasvaessa etenkin Ainolanpuiston väylän leventäminen voi tulla ajankohtaiseksi turvallisen ja mukavan liikkumisväljyyden takaamiseksi. Kevyen liikenteen liikennemäärien tunnusluvut on koko vuoden keskimääräisen vuorokausiliikennemäärän (KVL) lisäksi määritetty liikenne- ja viestintäministeriön (2005) esityksen mukaisesti talvikauden**** ( ja ) ja kesäkauden** ( ) osalta. Sen lisäksi tunnusluvut on laskettu kevätkaudelle* ( ) ja syyskaudelle*** ( ) oheisessa taulukossa. 15

16 Taulukko 4: Pisteiden liikennemäärät ja keskeisimmät tunnusluvut. Arkipäivisin (ma pe) päivittäisten liikennemäärien vaihtelut ja vaihtelun keskihajonta eri kausina on esitetty alla olevissa kuvissa. Arkipäivien liikennemäärissä on eniten vaihtelua talvikautena ja vähinten syksyllä. Ouluhallin osalta syksyn arkipäivien liikennemäärät ovat lähes kesän tasolla, kun muissa pisteissä liikennemäärät alentuvat kevään/talven tasolle. Kuva 9: Arkipäivien (ma-pe) liikennemäärät eri kausina. Ylin arvo on määritetty kaavalla ka+kh ja alin arvo kaavalla ka-kh, joten noin 2/3 arkipäivinä liikennemääristä on näiden viivojen välissä. (ka= keskiarvo, kh=keskihajonta). 16

17 3.1.3 Kausivaihtelut Kausivaihtelulla tarkoitetaan tässä kuukauden keskimääräisen vuorokausiliikennemäärän (M) suhdetta koko vuoden keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen (KVL). Eri kuukausien kausivaihtelukerroin lasketaan kaavalla Mk/KVL, jossa k on kuukausi. Jalankulkijoiden kausivaihtelukertoimet eri pisteissä ovat talvikuukausina suuremmat kuin muina kuukausina. Tämä selittyy luonnollisestikin sillä, että jalankulkijat siirtyvät pyöräilijöiksi kevään/kesän tultua ja näin kävelijöiden määrät alenevat kesäkuukausiksi. Kuva 10: Jalankulkijoiden kausivaihtelu eri kuukausina vuoden keskimääräiseen arvoon verrattuna. Touko- ja syyskuun osalta on laskettu alku- ja loppukuun arvot erikseen. Pyöräilijöiden määrät ovat kesäkuukausina noin kolmekertaiset talvikuukausiin verrattuna. Ouluhallin pisteellä pyöräilijöiden määrät alentuvat kesä- ja heinäkuussa, kun taas muissa pisteissä pyöräilijöiden määrät ovat näinä kuukausina suurimmillaan. Toukokuussa pyöräilijöiden määrät ovat alku- ja loppukuusta lähes yhtä suuret, mutta syyskuussa pyöräiljöiden määrä vähenee selvästi loppukuusta. Kuva 11: Polkupyöräilijöiden kausivaihtelu eri kuukausina vuoden keskimääräiseen arvoon verrattuna. Touko- ja syyskuun osalta on laskettu alku- ja loppukuun arvot erikseen. 17

18 Kevyen liikenteen määrä on hyvin tasainen toukokuun alusta syyskuun alkupuolelle saakka. Talvikuukausina kevyen liikenteen määrä on 0,30...0,55 kertainen kesäkuukausiin verrattuna. Kuva 12: Kevyen liikenteen kausivaihtelu eri kuukausina vuoden keskimääräiseen arvoon verrattuna. Touko- ja syyskuun osalta on laskettu alku- ja loppukuun arvot erikseen Viikonpäivävaihtelut Viikonpäivävaihtelulla tarkoitetaan tässä eri kausien kunkin viikonpäiväliikenteen (Qvp) suhdetta kyseisen kauden keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen (S). Eri kausien viikonpäiväkertoimet lasketaan kaavalla Qvp /S, jossa vp on viikonpäivä. Jalankulkijoiden viikonpäiväkertoimet eri kausina ovat alhaisimmillaan lauantaina. Perjantaina kerroin on vain hieman pienempi kuin muina arkipäivinä ja sunnuntaina. Viikonpäivävaihtelussa ei ole suuria eroja eri kausien välillä, joskin talvikausi erottuu etenkin viikonlopun osalta. Kuva 13: Jalankulkijoiden viikonpäivävaihtelut eri tarkastelukausina tarkastelujakson keskimääräiseen arvoon verrattuna. 18

19 Polkupyöräilijöiden viikonpäivävaihtelukertoimet ovat erittäin tasaiset maanantaista perjantaihin. Viikonloppuna kerroin pienenee noin kolmanneksen arkipäivien tasosta, mikä kertonee arkipäivien työmatkapyöräilyn suuresta osuudesta. Eri kausien välillä kertoimissa ei ole huomattavia keskinäisiä eroja paitsi talvikautena, jossa viikonloppuna kerroin on selvästi pienin muihin kausiin verrrattuna. Kuva 14: Pyöräilijöiden viikonpäivävaihtelut eri tarkastelukausina tarkastelujakson keskimääräiseen arvoon verrattuna. Viikonpäivävaihtelu on lähes samalla tasolla arkipäivinä maanantaista perjantaihin koko kevyen liikenteen osalta. Viikonloppuna kevyen liikenteen kausivaihtelukerroin on keskimäärin 0,57...0,78 välillä kun se arkipäivinä on keskimäärin 1,03...1,22 välillä. Kuva 15: Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden viikonpäivävaihtelut eri tarkastelukausina tarkastelujakson keskimääräiseen arvoon verrattuna. 19

20 3.1.5 Tuntivaihtelut Tuntivaihtelulla tarkoitetaan tässä kunkin kauden arkivuorokauden (ma-pe) tuntien (q) suhdetta kyseisen kauden keskimääräiseen arkivuorokausiliikenteeseen (Q= ). Tuntivaihtelukertoimia määrittäessä mukaan ei ole otettu päiviä, joiden liikennemäärää on korjattu. Eri kausien (arkipäivien) tuntivaihtelukertoimet lasketaan kaavalla qh /Q, jossa h on tunti (0-23). Kuva 16: Jalankulkijoiden arkipäivien (ma-pe) tuntivaihtelut eri pisteissä koko vuoden aineistossa. Jalankulkijoiden määrän tuntivaihtelukuvaajat koko vuoden osalta ovat melko erilaisia eri pisteissä. Suurimmat tuntiliikennemäärät kohdistuvat täysin eri tunneille eri pisteissä. Esimerkiksi Kempeleen suurimmat liikennemäärät saavutetaan vasta klo 20 tunnilla, mutta Kellon pisteellä vielä tätäkin myöhemmin eli klo 21. Ainolanpuiston ja Ouluhallin osalta suurimmat päivän jalankulkijamäärät ovat klo välillä. Tuntivaihtelukertoimet ovat suurimmillaan noin 10 %. Jalankulkijoiden eri kausien tuntiliikennekertoimet on esitetty liitteessä 2. Kuvaajien muodot ovat eri kausina eri pisteissä samankaltaisia paitsi Kempeleen pisteessä, jossa todennäköisesti jokunen virheellinen aamun tuntiliikennetieto näyttäisi vaikuttavan tuntivaihtelukertoimiin (Karoluoto 2011, s. 64). Polkupyöräilijöiden osalta sen sijaan arkipäivien (ma-pe) tuntivaihtelukuvaajat ovat eri pisteissä toistensa kaltaisia. Aamun suurin tuntiliikenne on klo 7, jolloin tuntiliikenteen osuus on noin 7 10 %:n välillä eri pisteissä. Iltapäivän osalta suurimmat liikennemäärät jakaantuvat tunneille 15 16, jolloin tuntiliikenteen osuus on noin 9 11 %:n välillä. Polkupyöräilijöiden määrän eri kausien tuntiliikennekertoimet on esitetty liitteessä 2. Kuvaajien muodot ovat eri kausina eri pisteissä samankaltaisia paitsi Kellon vähäliikenteisessä pisteessä, jossa (ala)koululaisten liikenne vaikuttaa merkittävästi tuntivaihtelukertoimien huippujen suuruuteen ja ajankohtaan. 20

KEVYEN LIIKENTEEN LASKENTA JYVÄSKYLÄSSÄ 2007

KEVYEN LIIKENTEEN LASKENTA JYVÄSKYLÄSSÄ 2007 - 1 - KEVYEN LIIKENTEEN LASKENTA JYVÄSKYLÄSSÄ 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. LASKENTA 2.1 YLEISTÄ 2 2.2 LASKENTA- AIKA 2 2.3 LASKENTAPISTEET 2 2.4 SÄÄTILA LASKENTAPÄIVÄNÄ 3 3. TULOKSET 3.1 VIIKONPÄIVÄVAIHTELU

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin liikennemäärien seuranta J:\henkilöstö\taina\raportit\liikenne\liikennemäär2004.pmd

Kokkolan kaupungin liikennemäärien seuranta J:\henkilöstö\taina\raportit\liikenne\liikennemäär2004.pmd Kokkolan kaupungin liikennemäärien seuranta 24 J:\henkilöstö\taina\raportit\liikenne\liikennemäär24.pmd KOKKOLN KUPUNGIN LIIKENNEMÄÄRIEN SEURNT 24 YLEISTÄ Kokkolan kaupungissa aloitettiin liikennemäärien

Lisätiedot

ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 KEVYEN LIIKENTEEN TUTKIMUS

ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 KEVYEN LIIKENTEEN TUTKIMUS ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 KEVYEN LIIKENTEEN TUTKIMUS Esipuhe Rovaniemelle laadittiin liikennejärjestelmäsuunnitelma 1990-luvun alkupuoliskolla. Suunnittelualue käsitti kaupungin lisäksi silloisen

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN TILASTOJA PORISTA 2001-2013

KEVYEN LIIKENTEEN TILASTOJA PORISTA 2001-2013 KEVYEN LIIKENTEEN TILASTOJA PORISTA 2001-2013 Riikka-Liisa Säikkö Pekka Pylsy Tekninen palvelukeskus/ katu- ja puistosuunnittelu 2012/ päivitetty 2013 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 ESIPUHE... 3 1 LASKENTOJEN

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2015 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 22.8.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Liikennemääräraportti 2013 Liikennemääräraportti 2013 2 16.6.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Tampereen ajoneuvokannan kehitys... 3 Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta RAJAVARTIOLAITOS Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta Vuodet 2010-2013 Wegelius Mika 21.3.2014 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Kuukausittainen tarkastelu... 3 3. Tarkastelu viikonpäivittäin...

Lisätiedot

Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi. UbiCasting Workshop Marjo Hippi / Met. tutkimus

Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi. UbiCasting Workshop Marjo Hippi / Met. tutkimus Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi UbiCasting Workshop 10-09-2008 Marjo Hippi / Met. tutkimus Tiesäämallin asema- ja hilaversion validointi - Työn sisältö Tiesäämallia ajetaan kahdella eri lähtödatalla,

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.11.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta

Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta Selvits Sosiaali- ja tervesministeriö Vakuutusosasto PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta Eläketurvakeskuksen selvitksen

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 212 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 16.11 212 / Tuija Hellman 1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

Melumittaus Laaksolahdessa

Melumittaus Laaksolahdessa Melumittaus Laaksolahdessa 7.6 11.12.27 Mittaus siirrettävällä mittausasemalla Melumittaus Laaksolahdessa 7.6-11.12.27 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. MITTAUSASEMAN SIJAINTI... 3 3. LENTOREITTIEN

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.10.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016 KEKKILÄ OY

Lisätiedot

Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot

Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot Reetta Keisanen Pyöräilykoordinaattori @keisasenreetta Puh 09 310 37017 pyöräliikenne.fi Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot 26.5.2016 Kaupungin strategia Edistää kävelyn, pyöräliikenteen ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

laskettu W ,12 tierek , ,10

laskettu W ,12 tierek , ,10 ID Tie Tieosa Etäisyys Kadun nimi Aloitusvk AW arkikerroin lähde W kausikerroin lähde KVL KAVL KVL tierek. ero% KAVL tierek. ero% 1 18 49 1600 36 8330 laskettu W 8007 1,09 LAM 931 7352 7649 6718 1,09 6751

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.2.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Keskustan liikennemäärät

Keskustan liikennemäärät 22.1.28/ Irene Lilleberg: automäärät, pysäköinti Tuija Hellman: pyörämäärät Tutkimus Autottoman päivän vaikutuksista liikennemääriin ja pysäköintiin Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi,

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi, Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi, kesä 2016 Laskuharjoitus 5, Kotitehtävien palautus laskuharjoitusten

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2010 Harjoitus 4

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2010 Harjoitus 4 ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2010 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia 1. Omppukone Oy valmistaa liukuhihnalla muistipiirejä kymmenen piirin sarjoissa. Omppukone arvioi, että keskimäärin

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.12.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 1.7.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kevyen liikenteen laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Ehdotukset kansallisesti yhtenäisiksi hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvuiksi Erikoissairaanhoito

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LIIKENNEMÄÄRÄT 2012 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 3 Jalankulkijoiden ja pyöräilyn liikennemäärät

Lisätiedot

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kuntien seudullinen liikenneturvallisuusryhmä yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa jalkautuivat tarkkailemaan

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Sami Hokuni 12 Syyskuuta, 2012 1/ 54 Sami Hokuni Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Turun Yliopisto. Gradu tehty 2012 kevään

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

1. Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia

1. Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 5 RATKAISUEHDOTUKSET 232215 1 Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia Y i = β + β 1 X 1,i + β 2 X 2,i + u i (a) Kirjoita regressiomalli muodossa

Lisätiedot

Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava. Liikenteen toimivuustarkastelu

Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava. Liikenteen toimivuustarkastelu NAANTALIN KAUPUNKI Ympäristövirasto Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava Liikenteen toimivuustarkastelu 1.9.2009 Liikennesuunnitelma Työ n:o 9052 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO LUOLALA Aluepelastuslaitoksen

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Verohallinto 3 (6) Harmaan talouden selvitysyksikkö. Pääurakoitsijat ilmoittavat ja tilittävät veron urakkaketjussa

Verohallinto 3 (6) Harmaan talouden selvitysyksikkö. Pääurakoitsijat ilmoittavat ja tilittävät veron urakkaketjussa Rakentamispalvelujen käännetyn verovelvollisuuden vaikutukset HTSY Verohallinto 27.11.2012 Verohallinto 2 (6) KÄÄNNETTY ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS LAIN VAIKUTUKSET Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Lisätiedot

Monitasomallit koulututkimuksessa

Monitasomallit koulututkimuksessa Metodifestivaali 9.5.009 Monitasomallit koulututkimuksessa Mitä ihmettä? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 009 1 Tilastollisten analyysien lähtökohta: Perusjoukolla on luonnollinen

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 22. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 22. marraskuuta 2007 1 / 17 1 Epäparametrisia testejä (jatkoa) χ 2 -riippumattomuustesti 2 Johdatus regressioanalyysiin

Lisätiedot

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello PEM1123/ 410993A Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello ABB i-bus KNX SW/S2.5 Viikkokello Sisällysluettelo 1.0 Kuvaus 1.1 Laitteen käyttö...3 1.2 Ominaisuudet...3 1.3 Näppäimet ja osat...4 1.4 Tekniset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS

EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS 31.10.2007 Eurajoen kunta, Rauman kaupunki Olkiluodon osayleiskaava Liikenneselvitys 31.10.2007

Lisätiedot

Jakopalkka 2015. Ratkaisun sisällöstä Juho Ajo

Jakopalkka 2015. Ratkaisun sisällöstä Juho Ajo Jakopalkka 2015 Ratkaisun sisällöstä Juho Ajo versio 1.0 21.10.2014 Kiekun palkkakustannusten jaon kehittäminen 2013-2015 - > 31.12.2013 2014 2015 - > Jakopalkkalaskennan tulosten siirto kirjanpitoon Laskenta

Lisätiedot