Kevyen liikenteen seurannan kehittäminen Oulun seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kevyen liikenteen seurannan kehittäminen Oulun seudulla"

Transkriptio

1 Käyntiosoite: Uusikatu 26 Postiosoite: PL 32, Oulun kaupunki Puhelin: (08) Kevyen liikenteen seurannan kehittäminen Oulun seudulla

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineistot Laskentapisteiden tuottama aineisto Laskentapisteet ja niiden valintakriteerit Aineiston kuvaus ja laskennan luotettavuus Tiedonkäsittely ja -korjaus Säätiedot Liikennevalotiedot Tulokset Liikennemäärät ja liikenteen vaihtelu Pisteiden luokittelu Pisteiden liikennemäärät Kausivaihtelut Viikonpäivävaihtelut Tuntivaihtelut Suuntajakaumat Otoslaskentojen estimointi vaihtelukertoimien avulla Sää ja kausi pyöräilyn vaihtelun selittämisessä Lämpötila ja sade arkipäivän polkupyöräliikenteen selittäjänä Usean muuttujan yhteisvaikutus polkupyöräliikenteen selittäjänä Seurannan kehittäminen Kevyen liikenteen laskentajärjestelmä yleisesti Suositus Oulun kaupungin kevyen liikenteen laskentajärjestelmän kehittämiseksi Suositus Ely-keskuksen kevyen liikenteen laskentajärjestelmän kehittämiseksi Kausivaihtelukertoimet ja niiden käyttö Mittauksen ja tietojenkäsittelyn kehittäminen Lähdeluettelo LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Viikonpäivävaihtelut pisteittäin eri kausina Tuntivaihtelut pisteittäin eri kausina Polkupyöräilijöiden määrät eri lämpötilassa ja eri kausina Pyöräilyn määrän ennustaminen lineaarisella monimuuttujaregressiomallilla Kausivaihteluvertailut liikennevalon polkupyöräsilmukka vs. Eco-Counter Eco-Counter laskentapisteiden liikennemäärät Ely-keskuksen laskentapisteet Eco-Counter laskentapisteiden paikat

3 Alkusanat Systemaattista läpi vuoden jatkuvaa kävelyn ja pyöräilyn määrän laskentaa on tehty Suomessa melko vähän. Tähän saakka laskennan ongelmana on ollut laskentalaitteiden puuttuminen, jotka pystyisivät tarkasti erottelemaan kävelijät ja pyöräilijät. Tarve kävelyn ja pyöräilyn määrän tarkempaan seurantaan on kuitenkin tunnistettu sekä suurimmissa kaupungeissa että valtakunnallisesti. Kevyen liikenteen seurannan kehittäminen Oulun alueella -projektissa kokeiltiin markkinoille tullutta uutta laskentalaitetta, joka pystyy luokittelemaan jalankulkijat ja polkupyöräilijät. Käytetty laskentalaite oli mukana myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) insinöörityönä tehdyssä laitevertailussa, jossa tutkittiin talvikautena erilaisten laskentalaitteiden kykyä tehdä kevyen liikenteen laskentaa. Laitevertailussa korostui erityisesti laitteiden talvitoimivuus. Opinnäytetyön tärkeimmät havainnot on raportoitu osaksi tätä raporttia. Tutkimus tukee Oulussa tehtyä pitkäjänteistä kävelyn ja pyöräilyn edistämistyötä. Tutkimuksen tilaajana on ollut Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus. Tilaajan edustajina ovat toimineet Jukka Talvi (Oulun kaupunki) sekä Jani Huttula (Pohjois-Pohjanmaan Elykeskus). Työn toteuttivat Sito Oy (Kati Kiiskilä, Kimmo Karoluoto) ja Riksroad Oy (Kimmo Saastamoinen, Riitta Kerola). Oulussa helmikuussa 2012

4 4

5 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tavoite Kävelyn ja pyöräilyn kasvava merkitys ilmasto- ja terveystavoitteiden saavuttamisessa on tunnustettu. Tavoite kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisesta on linjattu laajasti liikennepolitiikassa. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön pitkän aikavälin liikennepoliittisissa linjauksissa (2000 ja 2007), hallitusohjelmassa (2007), hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa strategiapaperissa (2008) ja hallituksen iltakoulussa ( ) on tuotu esille tavoite kevyen liikenteen osuuden kasvattamisesta, erityisesti lyhyillä matkoilla ja osana joukkoliikenteen matkaketjuja. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2010) Vuonna 2011 julkaistun Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia linjauksen tavoitteena on, että vuonna 2020 tehdään kävely- ja pyöräilymatkoja vähintään 20 prosenttia enemmän kuin vuonna Matkamääränä tämä tarkoittaa noin 300 miljoonaa kävely- ja pyöräilymatkaa. Matkamäärän kasvattamisen tavoite on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisessa ohjelmassa asetetun mukainen. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2011.) Vastaavia kevyen liikenteen kulkutapaosuuden kasvutavoitteita on asetettu kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja ilmastostrategioissa, mukaan lukien Oulun seudun ilmastostrategia (2009). Kävelyn ja pyöräilyn kasvutavoitteiden seurannan ongelmana on, että tietoa kävelyn ja pyöräilyn määrästä ei systemaattisesti kerätä Suomessa. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden ja muutosten valtakunnallinen seuranta perustuu noin viiden vuoden välein kerättävään valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimuksen aineistoon. Sen havaintomäärä ei riitä kuvaamaan tilannetta yksittäisillä kaupunkiseuduilla. Suurimmilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla on yksittäisiä pyöräliikenteen laskentalaitteita, mutta tietoa ei kerätä yhtenäisin periaattein. Maijalan (2011) tekemän kuntakyselyn mukaan vain noin joka viides vastanneista 137 suomalaisesta kunnasta teki koneellista laskentaa ja tyypillistä se on vain suurimmissa yli asukkaan kaupungeissa. Osassa kaupungeista kerättyä tietoa ei koota kaupunkikohtaisiksi aikasarjoiksi, jolloin se jää hyödyntämättä seurannassa. Konelaskentaa useammin tehtiin käsilaskentaa, jolloin lyhyistä käsilaskennoista kerätyt aikasarjat ovat herkkiä mm. sään vaihteluille. Seurantatiedon kerääminen on myös esitetty uuden Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma linjauksen kehittämiskohteena (Liikennevirasto 2012). Maijalan (2011) selvityksen mukaan eniten seurannan kehittämishankkeita on käynnissä asukkaan kaupungeissa, joista noin kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista kaupungeista kehittää tällä hetkellä pyöräilyn seurantaa. Pyöräliikenteen kasvattamisen esteet ja haasteet Oulun seudulla -opinnäytetyössä on todettu kevyen liikenteen seurannan kehittämisen olevan tarpeen myös Oulun seudulla (Tahkola 2010). Tutkimuksen tavoitteena on luoda suositus ympärivuotisesti toimivasta kevyen liikenteen laskentajärjestelmästä Oulun alueelle. Tutkimuksessa testattiin, kuinka markkinoille tullut parhain mahdollinen kävelyä ja pyöräilyä luokitteleva laskentalaite soveltuu ympärivuotiseen laskentaan etenkin talvikautena. Asiasta teetettiin OAMK:lla insinöörityö, jossa tässä tutkimuksessa käytetty Eco-Counterin laskentalaite oli yhtenä tutkittavana laitteena (Karoluoto 2010). Vuoden ajalta kerättyä aineistoa tutkittiin sen laadun osalta, mutta myös tuotettiin sen perusteella uutta tietoa pyöräilyn ja kävelyn määrästä sekä vaihtelusta Oulussa. 5

6 1.2 Tutkimuksen toteutus Ympärivuotisen tiedonkeräyksen pisteitä oli yhteensä neljä, joista kaksi oli Oulun kaupungin pisteitä ja kaksi Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen pisteitä. Laskentalaitteet asennettiin pisteisiin joulukuussa 2010, joten ympärivuotisena tiedonkeruukautena oli vuosi Laskentapisteiden paikat on esitetty liitteessä 8. Eco-Counterin laskentalaite erottelee kävelijät ja pyöräilijät. Tieto kerätään tunnin jaksoissa ja laite lähettää tuntitiedot automaattisesti GSM:n avulla laitevalmistajan tietokantaan (Eco-Visio) kerran vuorokaudessa. Laitteiden keräämä tieto on Eco-Visio web-raportoinnin avulla jatkuvasti käytössä. Tutkimuksen aikana konsultti seurasi säännöllisesti tiedon kerääntymistä Eco-Vision tietokantaan ja samalla keräsi tietoa laitteiden toimivuudesta. Laskentalaitteissa oli jonkin verran laskentatarkkuuteen vaikuttavia ongelmia, mutta ne saatiin tutkimuksen aikana korjattua, lumiongelmaa lukuun ottamatta. Talvikauden ongelmista on kerrottu tarkemmin insinöörityön yhteydessä (Karoluoto 2010, ss.64 65). Tiedon raportointi oli suunniteltu tehtäväksi Eco-Visio web-raportoinnin avulla, mutta tietokannassa esiintyvien virheellisten datojen vuoksi, ohjelman raportointia ei pystytty käyttämään. Mikäli Eco- Vision tietokantaa ei kehitetä siihen suuntaan, että virheellinen data voidaan korjata tietokannassa esim. ajoneuvoliikenteen LAM-tietokannan tapaan, Eco-Vision web-raportointimahdollisuus on seurantatiedon raportoimisessa lähes turha. Eco-Vision web-raportoinnin käyttäjän tulee olla tietoinen hyvin tarkasti jaksoista, jolloin laskentalaitteelta automaattisesti tietokantaan kerätty tieto on virheetöntä, ja siten raportointiin käyttökelpoista. Lähinnä tietokanta toimii alkuperäisdatan säilytyspaikkana, tapana vastata nopeasti hetkellisiin kävely- ja pyöräilymääriin liittyviin tietotarpeisiin ja mittauslaitteiden toimivuuden seurantatapana. Tässä kehittämisprojektissa konsultti haki laskentalaitteen tiedot Eco-Vision tietokannasta ja kopioi tuntitiedot Excelin taulukkoon. Mikäli tiedoissa oli virheellisyyttä, tiedot korjattiin päivätasolla Excelissä. Konsultti laati pisteen liikennemääristä, kulkujakaumista ja liikenteen vaihteluista väliraportin elokuussa Loppuraporttia varten tiedot siirrettiin Access-tietokantaan sekä SPSS-ohjelmaan tilastollista analysointia varten. Loppuraporttiin laskentadatasta tuotettiin suunnittelun käyttöön pitkäaikaiseen seurantaan perustuvia vaihtelukertoimia (ns. perustiedot kausi-, viikonpäivä- ja tuntivaihteluista) ja SPSS tilasto-ohjelmalla tutkittiin liikennemäärien, säätilan (ennusteet, tiesäätiedot) ja kauden riippuvuutta. Tähän loppuraporttiin konsultti on myös laatinut esityksen kevyen liikenteen seurantajärjestelmä kehittämisestä Oulun seudulle, joka mahdollistaisi sekä kävelyn että pyöräilyn määrän seurannan uudella tavalla. 6

7 2 Tutkimusaineistot 2.1 Laskentapisteiden tuottama aineisto Laskentapisteet ja niiden valintakriteerit Laskentapisteiden yleisiä valintakriteerejä on muun muassa kuvattu Liikenneviraston raportissa seuraavasti (Luukkonen 2011): Automaattiset laskentapisteet tulee valita automaattilaskimen toimivuuden mukaisesti. Pyöräliikenteen automaattisen jatkuvan mittauksen paikan valinnassa tulee välttää mäkiä ja sekä yleisesti paikkoja, joissa pyöräilijät tai jalankulkijat pystyvät oikaisemaan laskentapaikan ohi. Mäessä ei tulisi mitata siitä syystä, että alamäessä pyörän vauhti kohoaa niin korkeaksi, että induktiosilmukkalaitteen on vaikea saada pyörästä signaalia ja tunnistaa se. Ylämäessä pyörän vauhti on taasen niin hidas ja signaali vahva, että laite saattaa kirjata yhden pyöräilijän kaksi kertaa. Ylämäessä pyörää voidaan myös taluttaa, mikä johtaa laitteen vaikeuksiin tehdä oikea olettamus kulkutavasta. Jalankulun automaattisten laskentapisteiden valinnassa tulee ottaa huomioon laskinten toimintarajoitukset. Esimerkiksi laajat torialueet eivät ole sopivia useimmille automaattilaskimille niiden kapeahkosta toimintasäteestä johtuen. Useissa automaattilaskimissa toiminnan epävarmuutta esiintyy erityisesti ihmisjoukkoja mitattaessa ja usean ihmisen ollessa laitteen havainnointialueella samanaikaisesti. Oulun laskentapisteiden osalta laskentapisteen valintakriteereitä olivat lisäksi: Koska tutkimukseen liittyi opinnäytetyö (Karoluoto 2011), jossa vertailtiin erilaisia mittauslaitteita, tuli mittauspaikan olla sellainen, että vertailu muihin laskentalaitteisiin onnistui. Piste sai olla lähellä liikennevaloristeystä, jossa on myös polkupyörälaskentaan tarkoitetut silmukat. Lisäksi pisteen läheisyyteen tuli pystyä asentamaan mikroaaltolaskimet. Pisteessä tuli olla myös (riittävästi) jalankulkuliikennettä. Laskentakohteiden tuli olla kohtalaisen selkeitä, jotta jatkuvatoiminen laskenta saatiin teknisesti onnistumaan. Laskentapaikan tuli olla kohdassa, jossa laskin oli mahdollisimman huomaamaton ja alueella ei oleskeltu, eli kohde ei ollut altis ilkivallalle. Laskentapisteiden paikkoja (15 kohdetta) kartoitettiin maastossa elo-syyskuun aikana 2010 ja osalla pisteistä (8 kpl) tehtiin lyhyitä koneellisia laskentoja kevyen liikenteen määrän selvittämiseksi. Suurin osa pisteistä soveltui hyvin Eco-Counterin laskentalaitteen mittauspisteiksi, mutta osalle laitteen asentamista ei suositeltu asennusteknisistä tai liikenneympäristöön liittyvistä syistä tai pistettä ei kannattanut perustaa vähäisen jalankulkuliikenteen vuoksi. Kartoituksen jälkeen päädyttiin sijoittamaan Ely-keskuksen pisteet Kempeleeseen ja Kelloon ja Oulun kaupungin pisteet Ainolanpuistoon ja Ouluhallille. Elyn osalta päädyttiin Kempeleen pisteeseen, jossa lyhyen syyskuun puolessavälissä tehdyn koneellisen laskennan perusteella kevyen liikenteen määräksi arvioitiin 338 kulkijaa/vrk, josta jalankulkijoita 22 %. Piste valittiin nimenomaan liikennemäärän perusteella, vaikka pisteen paikan siirto lähemmäksi Oulua olisi ollut keveyn liikenteen pääverkon kannalta edullisempi. Siirtoa ei tehty, koska pelättiin liikennemäärän jäävän liian vähäiseksi, ja siten aiheuttavan vertailututkimukselle ongelmia. Elyn toisen pisteen osalta päädyttiin tilaajan esittämään Kellon pisteeseen. Kaupungin osalta keskusteltiin pisteen sijoittamisesta Patosillalle Ainolanpuiston sijaan. Teknisesti laite on mahdollista sijoittaa teräsrakenteiden lähelle, mutta Patosillan asennuksesta luovuttiin, koska laite olisi jouduttu sijoittamaan virtaavan veden yläpuolelle. Se olisi voinut aiheuttaa infrapunalinssin huurtumista. Piste sijoitettiin Patosillan lähelle Ainolanpuiston puolelle. Suurin osa Patosillan kevyestä liikenteestä kulkee tämän pisteen kautta. Kaupungin toisen pisteen osalta päädyttiin tilaajan esittämään Ouluhallin pisteeseen. 7

8 Eco-Counterin laitteiden asennukset toteutettiin siten, että syyskuussa asennettiin asennuskaivot (d=40 cm) ja silmukkasahaukset toteutettiin lokakuun alkupuolella. Itse laskentalaitteet saapuivat joulukuussa, joten laskimet saatiin asennettua mennessä talvikeleistä huolimatta. Kuva 1: Eco-Counterin laskentalaitteiden asennusta Ainolanpistessä. Asennuskaivo ja silmukat oli tehty syys-lokakuun aikana. Pystytykseen tarvittava kiviaines oli säilytetty astioissa lämpimässä varastossa. Laskentalaitteiden seuranta aloitettiin välittömästi laskentalaitteiden asennuksen jälkeen. Laskentalaitteet oli esiasennettu laitevalmistajan toimesta ja tietokantakeräyksen ohjelmointi tehtiin maahantuojan toimesta. Laitteiden kellot ja Oulun kaupungin pisteiden numerointi tietokannassa olivat aluksi väärin, mutta virheet havaittiin tammikuun alkupuolella ja ne korjattiin välittömästi. 8

9 2.1.2 Aineiston kuvaus ja laskennan luotettavuus Vuoden 2011 kestäneen seurantakauden aikana laskentalaitteiden infrapunasensorin aukko tukkeutui useasti lumisateen tai lumenpoiston yhteydessä. Lumihäiriöitä olisi ollut vielä nyt todettua enemmän, ellei laitteita olisi putsattu käsin riittävän tiedon saamiseksi opinnäytetyöhön. Putsausta tehtiin lähinnä kaupungin pisteissä. Lisäksi etenkin kaupungin pisteissä esiintyi jonkin verran ilkivaltaa, jolloin infrapunan aukko oli tukittu esimerkiksi roskilla. Infrapunasensorin ollessa toimintakyvytön laskin ei pysty tekemään jalankulkijahavainnointia eikä päättelemään polkupyöräilijöiden ajosuuntia. Infrapunasensori ei vaikuta silmukoiden toimintaan, joten polkupyörien kokonaismäärän laskenta toimii oikein. Taulukkoon 1 on kerätty tiedot laskinten toimintahäiriöiden määristä seurantajakson aikana. Taulukko 1: Laskennassa esiintyneet toimintahäiriöt tai havaintopäivät, joissa laskentatietoa on korjattu poikkeavan tapahtuman johdosta. Piste Anturi Toimintahäiriö yhteensä (vrk) Ainolanpuisto Infrapuna jalankulkijat 16 Ouluhalli Ouluhalli Kello Kempele Infrapuna jalankulkijat Silmukka/muu vika polkupyöräilijät Infrapuna jalankulkijat Infrapuna jalankulkijat Huomio ml. Terwahölkkä (2) ml. Terwahölkkä (4), Herättäjäjuhlat (3), Hiphop-festari (2) PP:stä ei suuntatietoa, vain kokonaismäärä (yhtenäinen jakso ) Suurimmaksi osaksi lumiongelma Suurimmaksi osaksi lumiongelma. Maraton (1) Näiden lisäksi Ainolanpuistossa oli tiedonkeruuseen liittyvä ongelma välisenä aikana, jolloin laskentalaitteelle kerääntynyt laskentatieto ei siirtynyt automaattisesti tietokantaan. Ongelma korjattiin siten, että laite vaihdettiin uuteen ja vanhasta laitteesta siirrettiin kerääntynyt tieto manuaalisesti tietokantaan laitevalmistajan toimesta. Kempeleen pisteellä esiintyi myös ilmeisesti keräyshäiriöistä johtuvia haamuhavaintoja aamuyön tunteina. Tilannetta korjattiin toukokuussa siten, että GSM:n antennin paikkaa muutettiin kotelon sisällä. Tämän jälkeen haamuhavaintoja ei enää havaittu. Polkupyörien laskentasilmukat ovat toimineet moitteettomasti lukuun ottamatta Ouluhallin seurantaa, jossa polkupyörien määrät eivät tulleet toiselle suunnalle Koska toisen suunnan polkupyöräilijämäärät olivat normaalit, vika ei välttämättä ollut silmukoissa. Vian lopullinen syy ei selvinnyt. Oulun kaupungin laitteisiin kohdistui lievää ilkivaltaa. Laitteiden asennuspylväitä on spreyattu ja Ainolanpuiston toiseen linssiin oli isketty ruuvimeisselillä tai vastaavalla, jolloin lasiin oli syntynyt pieni reikä. Lisäksi infrapunasensorin reikään on tungettu paperia ja roskia silloin tällöin, jolloin laskentalaite ei ole pystynyt havaitsemaan jalankulkijoita. Ilkivallasta aiheutui kuitenkin vähemmän ongelmia kuin odotettiin. Ely-keskusten laitteihin kohdistuvaa ilkivaltaa ei esiintynyt. Ilkivaltaa selvästi suurempi ongelma oli lumi. Seuraavissa kuvissa on esitetty infrapunasensorin toimintahäiriöiden ajankohdat ja kestot tapauksissa, jolloin infrapunasensori ei ole toiminut oikein. 9

10 Kuva 2: Infrapunasensori ei ole toiminut oikein ko. päivinä kaupungin laskentapisteissä. Kuva 3: Infrapunasensori ei ole toiminut oikein ko. päivinä Elyn laskentapisteissä. 10

11 2.1.3 Tiedonkäsittely ja -korjaus Laskentapisteiden tiedot vietiin Exceliin tuntitason tietona, jonka jälkeen tiedoista muodostettiin päivätason tiedot. Mikäli päivätason (tuntitason) tiedoissa havaittiin toimintahäiriön aiheuttamaa tietopuutetta, tieto korjattiin päivätason tietoihin oheisen esimerkin mukaisesti. Korjaukset kohdistuvat pelkästään jalankulkuliikenteeseen. Tiedon korjauksen vuoksi, raportissa on tutkittu pyöräilyn määrää ja vaihtelua kävelyn määrää ja vaihtelua enemmän. Taulukko 2: Esimerkki tiedon korjausmenetelmästä. Toimintahäiriöt aiheuttivat ongelmia vain jalankulkuliikenteessä, joten vain jalankulkijoiden määrätietoa on korjattu. Tietokorjauksissa on todelliset havaintolukumäärät koetettu arvioida muun muassa polkupyörien osuuden perusteella. Menetelmä ei luonnollisestikaan ole kovin tarkka, mutta sitä voitaneen pitää riittävänä jonkinlaisen korjaustason saavuttamiseksi. Kempeleen pisteen osalta tehtiin myös tuntitason korjauksia poistamalla aamuyön keräyshäiriöistä johtuneet ylimääräiset havainnot. Useamman vuoden seurantatiedot antavat enemmän eväitä korjausmenettelyn kehittämiseen. Kuva 4: Massatapahtumien ja ylimääräisten havaintojen aiheuttamat piikit mittausdatassa. 11

12 Tietokorjauksia on tehty myös massatapahtumien aiheuttamien poikkeavien havaintomäärien johdosta, jotta liikenteen määrät ja vaihtelut eivät vääristyisi mahdollisesti vain kyseisenä vuonna pidetyn massatapahtuman johdosta. Tällaisia tapahtumia, joissa tietokorjauksia on tehty, ovat olleet Ouluhallin osalta Terwahölkkä ( ), Herättäjäjuhlat ( ) ja HipHop festari (5.-6.8), Ainolanpuiston osalta Terwahölkkä ( ) ja Kempeleen pisteen osalta KempeleZmaraton (13.8). Kellon pisteellä havaittiin erittäin suuret jalankulkijamäärät välisenä aikana, joten dataa on korjattu tältä osin. Mitään tietoa ongelman aiheuttajasta ei ole ja ongelma poistui itsestään. Kuva 5: Korjatut jalankulkijoiden määrät. Laskentapisteiden liikennemäärät on esitetty kuvaajana liitteessä Säätiedot Säätietojen osalta hankittiin tiesääaseman (Ouluntulli) vuoden 2011 tiedot ilman lämpötilan, tuulisuuden ja sateen osalta. Näiden lisäksi kerättiin koko seurantakauden ajan säätilan ennustetiedot aamu- ja iltapäivältä ilman lämpötilojen ja ilman laadun (pouta runsas sade) osalta. Seurattavaksi ennustelähteeksi valittiin MTV3:n illan uutislähetyksen ennuste seuraavan aamun ja iltapäivän säälle. Televisioennusteen seuraamisella pyrittiin simuloimaan ihmisen kulkutavan valintaprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Oheisesta kuvasta näkyy vuoden 2011 ennustetun aamun ja iltapäivän lämpötilat sekä tiesääaseman päivän keskilämpötila. Kuvasta nähdään, että helmikuun loppupuolella on vajaan kahden viikon kireä pakkaskausi ja kesän suurin hellejakso ajoittui kesäkuun alkupuolelle. 12

13 Kuva 6: Ennustetut lämpötilat (AP, IP) ja tiesääaseman mittaustuloksista laskettu päivän keskilämpötila (C) tutkimusjakson aikana. Alla olevasta kuvasta nähdään tiesääaseman perusteella lasketun keskimääräisen päivälämpötilan ja ennustettujen lämpötilojen erotus. Lisäksi kuvaan on piirretty keskimääräinen tuulisuus eri päivinä. Kuvasta havaitaan, että iltapäivän ennustetut lämpötilat ovat yleensä korkeammat kuin päivän keskilämpötila ja aamun ennustetut lämpötilat ovat vastaavasti selvästi pienemmät kuin päivän keskilämpötila. Koko päivän keskituulisuus oli suurimmillaan yli 5 m/s mm. marraskuun loppupuolella. Kuva 7: Tiesääaseman ja ennustetun lämpötilan erotus sekä tuulisuus (W). Epäjatkuvuuskohdat elokuussa ja joulukuussa tarkoittaa puuttuvia tiesääaseman tietoja, joten näistä päivistä kuvaajaa ei voitu muodostaa. Sateen osalta erot tiesääaseman ja ennusteiden välillä olivat merkittävät. Tiesääaseman perusteella sadepäiviä oli 223 päivänä sateen kestoa ja ajankohtaa huomioimatta. Ennusteiden perusteella sadetta olisi ollut vain 109 päivänä. Vaikka tiesääaseman tuloksista pudotettaisiin yöajan (klo 22 06) sadetiedot pois, niin tiesääaseman perusteella sadepäivä olisi ollut 202 eli lähes kaksinkertainen määrä ennustettuihin sadepäiviin verrattuna. 13

14 Ei-sade ennusteita oli 127 kpl, vaikka tiesääaseman perusteella päivän aikana on sadetta esiintynyt. Sen sijaan Sade ennusteita oli 13 kpl, jolloin tiesääaseman perusteella ei ole satanut. Tuloksista voisi päätellä ainakin sen, että jos ennusteen mukaan on tulossa sadetta, ennuste pitää useimmiten paikkansa eli virheellisten ennusteiden määrä on alle 12 % (13/109) tiesääaseman tietoihin verrattuna. Poutasäiden ennustaminen sen sijaan on huonompaa, sillä ennuste oli väärässä lähes joka toinen kerta (127/256), mikäli tiesääaseman antamaan säätietoon on luottamista. Seuraavasta kuvasta nähdään ennustetun sateen (kesto ja intensiteetti) ja tiesääaseman sadehavaintojen keston (%) välinen yhteys. Ennustettu sadetieto on määritetty siten, että aamupäivän (AP) ja iltapäivän (IP) sade-ennusteet on summattu seuraavan logiikan mukaisesti: pouta tai muu eisateinen ennuste = 0, vähäinen sade = 1, sateinen = 2 ja runsas sade =3. Ts. jos molemmat ennusteet (AP & IP) ovat runsas sade, ennustetun sateen arvoksi tulee 6. Tiesääaseman osalta on laskettu sadehavaintojen lukumäärä suhteessa koko päivän havaintojen lukumäärään, joten arvo (%) kuvaa sateen kestoa 24 tuntiin verrattuna. Kuva 8: Ennustettu pouta (0) tai sade (1-6). Sateen keston akseli on aloitettu 5 %:sti, jotta poutaennusteet (0) näkyvät akselilla selkeämmin. Kuvaajasta näkee, että tiesääaseman perusteella sadepäiviä etenkin talvella olisi ollut selvästi enemmän kuin ennusteet ovat ennustaneet. 2.3 Liikennevalotiedot Päivittäiset vuoden 2011 liikennevalotiedot polkupyöräsilmukasta saatiin Oulun kaupungilta Paulaharjuntien liikennevaloista (risteyksen kuva, Karoluoto 2010 s. 44). Vaikka liikennevalojen polkupyöräsilmukoista ei saada kovinkaan tarkkaa (havaintokate 76 %) liikennemäärätietoa (Karoluoto 2010), saadaan liikennevalotiedoista hyvinkin tarkka käsitys viikonpäivä- ja kausivaihteluista. Liikennevalodatan hyödyntämistä polkupyörälaskennassa tulisi kehittää, koska liikennevalojen polkupyöräsilmukoista saadaan hyvin helposti ympärivuotista laskentadataa. Paulaharjuntien kausivaihteluvertailut on esitetty liitteessä 5. 14

15 3 Tulokset 3.1 Liikennemäärät ja liikenteen vaihtelu Pisteiden luokittelu Laskentapisteet voidaan luokitella liikenne- ja viestintäministeriön (2005, s. 23) esityksen mukaan neljään eri tuntivaihteluluokkaan (TVL). Oheisen taulukon mukaisesti Oulun alueen pisteet edustavat pääasiallisesti työmatka- ja asiointiliikenneluokkaa. Taulukko 3: Liikenne- ja viestintäministeriön (2005) selvityksen mukainen vaihteluluokittelu. Vaihteluluokka Luokittelukriteerit (kesä) Oulun piste TVL (kesä) VPVL (kesä la, su) Työmatka TVL <0,43 Kempele 0,414 (heinäkuu 0,412) <1,00 Asiointi TVL >0,49 Työmatka/asiointi TVL 0,43 0,49 Kello Ainolanpuisto Ouluhalli 0,441 (heinäkuu 0,441) 0,446 (heinäkuu 0,446) 0,457 (heinäkuu 0,456) <1,00 <1,00 <1,00 Ulkoilu VPVL (la, su) >1,00 Luokittelu perustuu kesän arkipäivien klo väliseen kevyen liikenteen osuuteen työmatka-, asiointi- ja sekaliikenneluokan osalta. Ulkoiluluokan osalta luokittelu perustuu viikonpäiväluokitteluun, jolloin lauantain ja sunnuntain viikonpäiväkerroin ulkoiluluokassa tulee olla yli 1,00. Oulun pisteiden osalta tutkittiin kesän tuntivaihtelun osalta lisäksi myös heinäkuun tuntivaihtelua, koska oletuksena oli, että etenkin Oulun kaupungin pisteet voisivat lomakuukautena olla liikenteellisesti erilaisia kuin muuna aikana. Tämä oletus ei pitänyt paikkansa, sillä liikenteen osuus klo oli lähes täsmälleen sama kuin koko kesän osalta Pisteiden liikennemäärät Pisteiden liikennemäärät poikkesivat huomattavasti toisistaan. Elyn pisteissä kevyen liikenteen määrä oli koko vuoden osalta välillä, kun Oulun kaupungin pisteissä liikennemäärä oli välillä. Jalankulkijoiden osuus kevyestä liikenteestä koko vuoden osalta vaihteli %:n välillä eri pisteissä. Vähinten jalankulkuliikennettä oli kesäisin (alle 20 %) ja eniten talvisin (29 55 %). Kevyen liikenteen väylien suunnitteluohjeen (Tiehallinto 2008) mukaan ohjeellinen poikkileikkaus tulisi olla 4,0 metriä, kun mitoitusliikenne on yksikköä/vrk. Suunnitteluohjeen mukaan mitoitusliikenne tulisi määrittää 5-10 vuoden päähän rakentamisvuodesta, joten käytännössä mitoitusliikenteenä voi pitää normaalin kesäpäivän vuorokausiliikennettä, eli tässä tapauksessa kesän keskimääräistä liikennemäärää (KKVL). Ainolanpuistossa poikkileikkaus tulisi siten olla 4,5 metriä, kun mitoitusliikenteenä käytetään kesän keskimääräistä liikennemäärää (KKVL>4000). Tällä hetkellä poikkileikkaus on noin 3 metriä jokaisessa mittauspisteessä, joten liikennemäärien vielä tästä kasvaessa etenkin Ainolanpuiston väylän leventäminen voi tulla ajankohtaiseksi turvallisen ja mukavan liikkumisväljyyden takaamiseksi. Kevyen liikenteen liikennemäärien tunnusluvut on koko vuoden keskimääräisen vuorokausiliikennemäärän (KVL) lisäksi määritetty liikenne- ja viestintäministeriön (2005) esityksen mukaisesti talvikauden**** ( ja ) ja kesäkauden** ( ) osalta. Sen lisäksi tunnusluvut on laskettu kevätkaudelle* ( ) ja syyskaudelle*** ( ) oheisessa taulukossa. 15

16 Taulukko 4: Pisteiden liikennemäärät ja keskeisimmät tunnusluvut. Arkipäivisin (ma pe) päivittäisten liikennemäärien vaihtelut ja vaihtelun keskihajonta eri kausina on esitetty alla olevissa kuvissa. Arkipäivien liikennemäärissä on eniten vaihtelua talvikautena ja vähinten syksyllä. Ouluhallin osalta syksyn arkipäivien liikennemäärät ovat lähes kesän tasolla, kun muissa pisteissä liikennemäärät alentuvat kevään/talven tasolle. Kuva 9: Arkipäivien (ma-pe) liikennemäärät eri kausina. Ylin arvo on määritetty kaavalla ka+kh ja alin arvo kaavalla ka-kh, joten noin 2/3 arkipäivinä liikennemääristä on näiden viivojen välissä. (ka= keskiarvo, kh=keskihajonta). 16

17 3.1.3 Kausivaihtelut Kausivaihtelulla tarkoitetaan tässä kuukauden keskimääräisen vuorokausiliikennemäärän (M) suhdetta koko vuoden keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen (KVL). Eri kuukausien kausivaihtelukerroin lasketaan kaavalla Mk/KVL, jossa k on kuukausi. Jalankulkijoiden kausivaihtelukertoimet eri pisteissä ovat talvikuukausina suuremmat kuin muina kuukausina. Tämä selittyy luonnollisestikin sillä, että jalankulkijat siirtyvät pyöräilijöiksi kevään/kesän tultua ja näin kävelijöiden määrät alenevat kesäkuukausiksi. Kuva 10: Jalankulkijoiden kausivaihtelu eri kuukausina vuoden keskimääräiseen arvoon verrattuna. Touko- ja syyskuun osalta on laskettu alku- ja loppukuun arvot erikseen. Pyöräilijöiden määrät ovat kesäkuukausina noin kolmekertaiset talvikuukausiin verrattuna. Ouluhallin pisteellä pyöräilijöiden määrät alentuvat kesä- ja heinäkuussa, kun taas muissa pisteissä pyöräilijöiden määrät ovat näinä kuukausina suurimmillaan. Toukokuussa pyöräilijöiden määrät ovat alku- ja loppukuusta lähes yhtä suuret, mutta syyskuussa pyöräiljöiden määrä vähenee selvästi loppukuusta. Kuva 11: Polkupyöräilijöiden kausivaihtelu eri kuukausina vuoden keskimääräiseen arvoon verrattuna. Touko- ja syyskuun osalta on laskettu alku- ja loppukuun arvot erikseen. 17

18 Kevyen liikenteen määrä on hyvin tasainen toukokuun alusta syyskuun alkupuolelle saakka. Talvikuukausina kevyen liikenteen määrä on 0,30...0,55 kertainen kesäkuukausiin verrattuna. Kuva 12: Kevyen liikenteen kausivaihtelu eri kuukausina vuoden keskimääräiseen arvoon verrattuna. Touko- ja syyskuun osalta on laskettu alku- ja loppukuun arvot erikseen Viikonpäivävaihtelut Viikonpäivävaihtelulla tarkoitetaan tässä eri kausien kunkin viikonpäiväliikenteen (Qvp) suhdetta kyseisen kauden keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen (S). Eri kausien viikonpäiväkertoimet lasketaan kaavalla Qvp /S, jossa vp on viikonpäivä. Jalankulkijoiden viikonpäiväkertoimet eri kausina ovat alhaisimmillaan lauantaina. Perjantaina kerroin on vain hieman pienempi kuin muina arkipäivinä ja sunnuntaina. Viikonpäivävaihtelussa ei ole suuria eroja eri kausien välillä, joskin talvikausi erottuu etenkin viikonlopun osalta. Kuva 13: Jalankulkijoiden viikonpäivävaihtelut eri tarkastelukausina tarkastelujakson keskimääräiseen arvoon verrattuna. 18

19 Polkupyöräilijöiden viikonpäivävaihtelukertoimet ovat erittäin tasaiset maanantaista perjantaihin. Viikonloppuna kerroin pienenee noin kolmanneksen arkipäivien tasosta, mikä kertonee arkipäivien työmatkapyöräilyn suuresta osuudesta. Eri kausien välillä kertoimissa ei ole huomattavia keskinäisiä eroja paitsi talvikautena, jossa viikonloppuna kerroin on selvästi pienin muihin kausiin verrrattuna. Kuva 14: Pyöräilijöiden viikonpäivävaihtelut eri tarkastelukausina tarkastelujakson keskimääräiseen arvoon verrattuna. Viikonpäivävaihtelu on lähes samalla tasolla arkipäivinä maanantaista perjantaihin koko kevyen liikenteen osalta. Viikonloppuna kevyen liikenteen kausivaihtelukerroin on keskimäärin 0,57...0,78 välillä kun se arkipäivinä on keskimäärin 1,03...1,22 välillä. Kuva 15: Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden viikonpäivävaihtelut eri tarkastelukausina tarkastelujakson keskimääräiseen arvoon verrattuna. 19

20 3.1.5 Tuntivaihtelut Tuntivaihtelulla tarkoitetaan tässä kunkin kauden arkivuorokauden (ma-pe) tuntien (q) suhdetta kyseisen kauden keskimääräiseen arkivuorokausiliikenteeseen (Q= ). Tuntivaihtelukertoimia määrittäessä mukaan ei ole otettu päiviä, joiden liikennemäärää on korjattu. Eri kausien (arkipäivien) tuntivaihtelukertoimet lasketaan kaavalla qh /Q, jossa h on tunti (0-23). Kuva 16: Jalankulkijoiden arkipäivien (ma-pe) tuntivaihtelut eri pisteissä koko vuoden aineistossa. Jalankulkijoiden määrän tuntivaihtelukuvaajat koko vuoden osalta ovat melko erilaisia eri pisteissä. Suurimmat tuntiliikennemäärät kohdistuvat täysin eri tunneille eri pisteissä. Esimerkiksi Kempeleen suurimmat liikennemäärät saavutetaan vasta klo 20 tunnilla, mutta Kellon pisteellä vielä tätäkin myöhemmin eli klo 21. Ainolanpuiston ja Ouluhallin osalta suurimmat päivän jalankulkijamäärät ovat klo välillä. Tuntivaihtelukertoimet ovat suurimmillaan noin 10 %. Jalankulkijoiden eri kausien tuntiliikennekertoimet on esitetty liitteessä 2. Kuvaajien muodot ovat eri kausina eri pisteissä samankaltaisia paitsi Kempeleen pisteessä, jossa todennäköisesti jokunen virheellinen aamun tuntiliikennetieto näyttäisi vaikuttavan tuntivaihtelukertoimiin (Karoluoto 2011, s. 64). Polkupyöräilijöiden osalta sen sijaan arkipäivien (ma-pe) tuntivaihtelukuvaajat ovat eri pisteissä toistensa kaltaisia. Aamun suurin tuntiliikenne on klo 7, jolloin tuntiliikenteen osuus on noin 7 10 %:n välillä eri pisteissä. Iltapäivän osalta suurimmat liikennemäärät jakaantuvat tunneille 15 16, jolloin tuntiliikenteen osuus on noin 9 11 %:n välillä. Polkupyöräilijöiden määrän eri kausien tuntiliikennekertoimet on esitetty liitteessä 2. Kuvaajien muodot ovat eri kausina eri pisteissä samankaltaisia paitsi Kellon vähäliikenteisessä pisteessä, jossa (ala)koululaisten liikenne vaikuttaa merkittävästi tuntivaihtelukertoimien huippujen suuruuteen ja ajankohtaan. 20

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Kartat laskentapisteiden sijainnista ja laskentasuunnista laatii työn tilaaja.

Kartat laskentapisteiden sijainnista ja laskentasuunnista laatii työn tilaaja. HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN JALANKULUN KÄSINLASKENNAT VUONNA 2014: KENTTÄTÖIDEN Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto käynnistää Helsingin keskusta-alueiden jalankulkututkimuksen,

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN TILASTOJA PORISTA 2001-2013

KEVYEN LIIKENTEEN TILASTOJA PORISTA 2001-2013 KEVYEN LIIKENTEEN TILASTOJA PORISTA 2001-2013 Riikka-Liisa Säikkö Pekka Pylsy Tekninen palvelukeskus/ katu- ja puistosuunnittelu 2012/ päivitetty 2013 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 ESIPUHE... 3 1 LASKENTOJEN

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

Pyöräilyn ja kävelyn laskentojen kehittäminen Kuopiossa

Pyöräilyn ja kävelyn laskentojen kehittäminen Kuopiossa Pyöräilyn ja kävelyn laskentojen kehittäminen Kuopiossa Sylvi Alakiikonen Opinnäytetyö 17.5.2013 Ammatikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja

Lisätiedot

Lahden seudun liikennetutkimus 2010

Lahden seudun liikennetutkimus 2010 Lahden seudun liikennetutkimus 2010 Lahden seudun liikennetutkimus 2010 Osaraportti 3 Liikennelaskennat 1 2 3 Uudenmaan ELY-keskus Lahden kaupunki Asikkalan kunta Hollolan kunta Nastolan kunta Orimattilan

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 212 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 16.11 212 / Tuija Hellman 1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

MATALARESOLUUTIO 9 Seurannalla kohti tavoitteita Pyöräilyn ja kävelyn laskentamenetelmät

MATALARESOLUUTIO 9 Seurannalla kohti tavoitteita Pyöräilyn ja kävelyn laskentamenetelmät 242 MATALARESOLUUTIO MATALARESOLUUTIO 243 Pyöräilyn ja kävelyn laskentamenetelmät 9 244 MATALARESOLUUTIO Laskenta Laskenta luo tavoitteille pohjan Kaupunkimaisten taajamien pinta-alan kasvaessa ja ympäristötavoitteiden

Lisätiedot

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 1 AIKASARJA ILMAN SYSTEMAATTISTA VAIHTELUA... 2 1.1 Liukuvan keskiarvon menetelmä... 2 1.2 Eksponentiaalinen tasoitus... 3 2 AIKASARJASSA

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä Muistio Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulun kaupunki Vt 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja, Oulu Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn seurannalla kohti tavoitetta

Kävelyn ja pyöräilyn seurannalla kohti tavoitetta Kävelyn ja pyöräilyn seurannalla kohti tavoitetta 23.11.2011, Tampere Kävely ja pyöräily kaupunkisuunnittelussa -koulutus Pasi Metsäpuro Liikenteen tutkimuskeskus Verne, TTY Taustaa kävelyn ja pyöräilyn

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kevyen liikenteen laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 KEKKILÄ OY

Lisätiedot

Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta

Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta Selvits Sosiaali- ja tervesministeriö Vakuutusosasto PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta Eläketurvakeskuksen selvitksen

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 35/2005 Liikenne. Kevyen liikenteen määrien laskentajärjestelmän kehittäminen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 35/2005 Liikenne. Kevyen liikenteen määrien laskentajärjestelmän kehittäminen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 35/2005 Liikenne Kevyen liikenteen määrien laskentajärjestelmän kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2005 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn indikaattorit ja seuranta

Kävelyn ja pyöräilyn indikaattorit ja seuranta Kävelyn ja pyöräilyn indikaattorit ja seuranta CASE Vantaan seurantamalli Seuranta ja indikaattorit kestävässä kaupunkiliikenteessä 16.9.2015 Kävelyn ja pyöräilyn seuranta Vantaalla tällä hetkellä 2 Tällä

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

YLEISKUVA - Kysymykset

YLEISKUVA - Kysymykset INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat

Lisätiedot

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN LIIKENNELASKENTA

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN LIIKENNELASKENTA Kimmo Karoluoto KÄVELYN JA PYÖRÄILYN LIIKENNELASKENTA laitteet ja menetelmät KÄVELYN JA PYÖRÄILYN LIIKENNELASKENTA laitteet ja menetelmät Kimmo Karoluoto Opinnäytetyö 15.4.2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Ehdotukset kansallisesti yhtenäisiksi hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvuiksi Erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Yhteenveto. Ajoneuvoliikenteen laskennat. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009. Osaraportti 3

Yhteenveto. Ajoneuvoliikenteen laskennat. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009. Osaraportti 3 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Osaraportti 3 Ajoneuvoliikenteen laskennat Yhteenveto 1 2 3 4 Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto

Lisätiedot

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LIIKENNEMÄÄRÄT 2012 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 3 Jalankulkijoiden ja pyöräilyn liikennemäärät

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Kimmo Saastamoinen, Kati Kiiskilä, Terhi Luukkonen & Hanna Kalenoja Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Liikennelaskennat ja läpiajoliikenteen tutkimus Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Johdanto Vuonna 2012 THL järjesti terveyskeskusten potilastietojärjestelmien pääkäyttäjille rokotusten kirjausja rokotusrekisteri -koulutuspäivät. Koulutuspäivillä

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3. Raja-arvon käsite Raja-arvo kuvaa funktion kättätmistä jonkin lähtöarvon läheisdessä. Raja-arvoa tarvitaan toisinaan siksi, että funktion arvoa ei voida laskea kseisellä lähtöarvolla

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

Terhi Luukkonen KÄVELYN KUNNIANHIMOINEN EDISTÄMINEN JA TAPAUS HELSINKI

Terhi Luukkonen KÄVELYN KUNNIANHIMOINEN EDISTÄMINEN JA TAPAUS HELSINKI Terhi Luukkonen KÄVELYN KUNNIANHIMOINEN EDISTÄMINEN JA TAPAUS HELSINKI Joensuu 9.5.2014 1 Helsingin keskusta-alueiden jalankulkututkimus Kaupungissa tehty kattavat jalankulkututkimukset 1970- ja 1990-luvuilla

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI

LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI MARJA-VANTAA: Lähtötilanne - Marja-Vantaa on uusi kaupunginosa, jonka suunnittelussa on kiinnitetty

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelun pilotointi

Kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelun pilotointi 2 2015 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ KATI KIISKILÄ KIMMO SAASTAMOINEN KARI MERIKANTO Kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelun pilotointi KOKEMUKSIA JA SUOSITUKSIA JATKOKEHITTÄMISESTÄ

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA EB-TUTKINTO 2008 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 5. kesäkuuta 2008 (aamupäivä) KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Europpa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin,

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Liite 1. Raportti. WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems.

Liite 1. Raportti. WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems. Liite 1. Raportti WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems.fi Pohjavesipintojen ja pohjaveden ottomäärien seurantajärjestelmä reaaliaikaiseen

Lisätiedot

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa 1 Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen MAMK:n tekniikassa 2 1. Tutkimuksen perusteita Tekniikan alalle otetaan opiskelijoita kolmesta eri lähteestä : -ammattitutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Sessio: Kävely ja pyöräily

Sessio: Kävely ja pyöräily Seminaariesitelmät Sessio: Kävely ja pyöräily KÄVELYN JA PYÖRÄILYN UUSI ROOLI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA JA KEHITTÄMISOHJELMISSA...2 KAUPALLISET TOIMIJAT PYÖRÄILYKULTTUURIN EDISTÄJINÄ...3 UUDELLA VAIHTEELLA

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 25.3.2013 Kehittämispäällikkö Christina Hovi 1 Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus Valtion

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Suomi Pyöräilee tietoisku 7.3.2014 Helsingin Messukeskus, Auditorio Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot